MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.

Transkriptio

1 MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa

2 Perinnekasvit ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Kasveihin liittyy muistoja ja tarinoita. Kasveissa elää paikallista historiaa. Mitä nämä ihmekasvit ovat ja mistä niitä saa?

3 Pirkanmaan Perinnepihaprojekti Pirkanmaan Perinnepihaprojektin tavoitteena on rakentaa Ahlmanin koululle Tampereelle kaikille avoin oppimisympäristö perinnekasveista ja niiden käytöstä niin perinteisissä pihapiireissä kuin nykyaikaisillakin pihoilla.

4 Pirkanmaan liitto on myöntänyt Ahlmanin koulun Säätiölle rahoitusta hankkeen toteuttamiseen Euroopan aluekehitysrahastosta. Myös Tampereen kaupunki osallistuu rahoitukseen. Hanke on alkanut vuonna 2011 ja se jatkuu vuoden 2013 lopulle.

5 Perinnepiha Ahlmanille Perinnekasvitietokeskus Pirkanmaalle Oppimisympäristö koko oppilaitokselle Näyttely- ja mallipuutarha yleisölle Green care; tekemistä ja kokemista eri käyttäjäryhmille (lapset, vanhukset yms.) Kokoelma ja mahdollisesti myös geenipankki hyvistä pirkanmaalaisista kasveista Virtuaalikokonaisuus, joka opettaa perinnepihan osa-alueita

6 Keskusteltavaksi: Mitä odotat perinnepihaprojektilta; millaista tietoa kaipaat perinnekasveista tai niiden keräämisestä ja säilyttämisestä? Mistä löytyisi hyviä perinnekasveja ja niiden vaalijoita? Millaista on pirkanmaalainen puutarhakulttuuri? Millaista työtä paikallismuseoilla voitaisiin tehdä perinnekasvien hyväksi? Projektin ja paikallismuseoiden yhteistyö?

7 Mitä kasvaa pirkanmaalaisella perinnepihalla? Projektissa tehty esiselvitys pirkanmaalaisesta puutarhakulttuurista Selvitystä jatketaan kesän 2012 aikana

8 Yksiselitteisesti pirkanmaalaisen puutarha- ja pihaperinteen ominaispiirteitä on hankala hahmottaa ja löytää. Tyylit ja muotivirtaukset ovat kulkeneet läpi Suomen. Varsinkin suurimpien kaupunkien alueilla paremman väen pihapiirit ovat muotoutuneet samoja periaatteita seuraillen saman yhteiskuntaluokan sisällä.

9 Esiselvityksessä tehty johtopäätös: Pirkanmaalaisuus näkyy ensisijaisesti kasveissa. Mitä kasveja on viljelty? Mitkä kasvit ovat olleet suosittuja koko Pirkanmaan alueella, mitkä paikallisesti esim. yksittäisen kylän tai kaupunginosan alueella?

10 Kasvien kulkureitit näkyviksi Toinen näkökulma pirkanmaalaisuuteen aukeaa sitä kautta, että kasvien keräilijät ja säilyttäjät ovat olleet pirkanmaalaisia ja keräily toteutunut Pirkanmaalla. Mitä reittejä kasvit ovat kulkeutuneet Pirkanmaalle? Ketkä ovat levittäneet kasveja ja jakaneet puutarhatietoutta?

11 PERINNEKASVIT Mikä on perinnekasvi? Perinnekasveja voivat olla perennat, yksivuotiset koristekasvit, hyötykasvit, puut ja pensaat, sipulikasvit Kasviretkiltä (1700-luvulta lähtien) saatu lukuisia uusia kasveja kokeiltavaksi ja aikojen kuluessa niistä on valikoitunut pohjoisiin ilmasto-oloihin sopivat kannat. Kasvit ovat kulkeneet pihalta toiselle jakopaloina, siemeninä ja pistokkaina. Taimitarhaviljely yleistynyt 1960-luvulla; kestävien kasvikantojen rinnalle on tullut uusia lajeja ja lajikkeita, jotka eivät ole läpikäyneet koeaikaa. hankkeen rajaus perinnekasviksi: Sellaiset kasvikannat, jotka ovat kasvaneet pirkanmaalaisilla pihoilla 1950-luvulla tai sitä ennen.

12 Perinnekasveihin liittyvää käsitteistöä: Maatiaiskasvi: Kanta tai lajike, joka on ollut viljelyssä jo ennen tieteellistä kasvinjalostusta. Kantojen sisäinen vaihtelu on runsasta. Alkuperäiskasvi: Luonnonkasvi, joka on tullut Suomeen jääkauden jälkeen. Luonnonkasveja on siirretty paljon puutarhaan, jolloin ne ovat muuttuneet perinnekasveiksi. Muinaistulokas: Kasvi, joka on kulkeutunut Suomeen ihmisen myötä ennen 1600-lukua. Isoäidin kasvit, vanhanajan kasvit: korostetaan kulttuurihistoriallista näkökulmaa.

13 Perinnekasvien hyviä ominaisuuksia: Todistetusti kestäviä (paikalliset kasvikannat) Yleensä vaatimattomia ja helppohoitoisia Kulttuurihistoriallista merkitystä; sopivat perinteisten rakennusten ympäristöön

14 Hankaluuksia: Pelkkä laji ei tee kasvilajista perinnekasvia, vaan lajin kanta. Ollakseen perinnekasvi lajin on oltava vanhaa suomalaista kantaa. Vanhaa kantaa olevia perinnekasveja ei välttämättä löydä taimistoilta tai puutarhamyymälöistä.

15 Mistä perinnekasveja löytää Ihmisten pihoilta Kasvikuulutukset Kasvinvaihtotapahtumat Teemapäivät perinnekasveista Erikoistuneilta taimistoilta Alkuperä tärkeää varmistaa

16 Tutut perinnekasvit Perinnekasvit vähintään näyttävät tutuilta, usein niille löytyy muistista myös jokin nimi virallinen, alueellinen tai perheen sisällä käytetty. Kasveihin voi liittyä myös tarinoita ja muistoja. Myös kasveihin liittyvä kulttuurihistoria olisi tärkeää saada talteen!

17 Tunnistatko seuraavat kasvit? Mitä nimiä olet kuullut kasveista käytettävän? Millaisia ajatuksia tai muistoja kasvit herättävät?

18

19 Lehtoakileija Aquilegia vulgaris Vanha koristekasvi, jota tavataan viljelykarkulaisena ja viljelyjäänteenä Mainitaan jo Tillandzin 1673 julkaisemassa Turun seudun kasviluettelossa Käytetty kansanlääkinnässä mm. maksa- ja sappivoihin Nimityksiä: rupuliruoho, mamsellinmyssy, kirppukukka

20

21 Lehtosinilatva Polemonium caeruleum Kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa Viljelty koristekasvina ainakin 1700-luvun puolivälistä, tavataan myös viljelykarkulaisena Kansanlääkinnässä käytetty kuumeeseen, unettomuuteen ja säikähdykseen Nimityksiä mm. Jaakopin tikapuut, Jaakopin traput, saksanpihlas, räystäsruusu, ämmänhammas (valkeasta muunnoksesta)

22

23 Syysleimu (Syreenileimu) Phlox paniculata Tuotu Eurooppaan 1700-luvun lopulla, jalostettu voimakkaasti 1800-luvulta lähtien Risteytyvät helposti, satoja lajikkeita Tuoksu, värit, myöhäinen kukinta etuina, haittoina härmänalttius, tukea vaativat painavat kukinnot Nimityksiä mm. juovikka, floksi, syyskukka, syyssireeni

24

25 Harmaamalvikki Lavatera thuringiaca Malvat: useista eri sukuihin kuuluvista, ulkonäöltään samankaltaisista kasveista koostuva ryhmä harmaamalvikki, ruusumalva, myskimalva, salkoruusut Vanha viljelykasvi, joka säilyy pitkään viljelyjäänteenä vanhoissa puutarhoissa Nimityksiä (malvoilla on käytetty samoja nimityksiä ristiin): tokruusu, maloppi, malva, salkoruusu, popeliruusu

26 Perinnekasvien tunnistaminen Mikä laji? Mikä kanta tai lajike? Muistaako joku kasvin historian? Sukulaiset, naapurit, kyläläiset

27 Apua perinnekasvien tunnistamiseen Perinnepihaprojekti Ahlmanilla om/

28 MTT /mtt/mtt/tutkimus/hankehaku/hankke entiedot?p_kielikoodi=fi&p_hanke_seq no=294676

29 Kirjallisuus, myös vanhat puutarha- ja kasvikirjat

30 vanhat taimihinnastot ja Siemenluettelot Ym. dokumentit

31 Muita tietolähteitä: Perinnekasveihin keskittyneet paikalliset taimistot Yhteistyö, esim. paikkakunnan nimikkokasvi Puutarha-alan yhdistykset (esim. maatiainen, ruususeura)

32 Kasveja pihan kaunistukseksi vai osaksi museon kokoelmaa? Kasvit kaunistukseksi Aikakauteen ja paikkaan sopivat kasvit Kasvit kokoelmaksi Kasvien dokumentointi ja säilytys järjestettävä

33 Kasviaineiston dokumentointi Kasvin tiedot talteen! Puutarhakasvien valtakunnallinen keräyslomake, Merja Hartikainen MTT

34 Keräyslomake Keruuseen liittyvät tiedot; keräävä taho, kerääjä, ajankohta, näytteen numero Kasvin sijainti, luovuttajan ja/tai haastateltavan yhteystiedot Kasvin perustiedot Kasvupaikka ja hoito Uhkatekijät ja toimenpiteet Näytteenotto Sopimus kasvinäytteen luovuttamisesta

35 Mitä kasvaa pirkanmaalaisella perinnepihalla? Tarvitaan tietoa paikallisista kasveista ja kasviharrastajista. Tarvitaan hajallaan olevien tietojen kokoamista yhteen. Tarvitaan kasveja, joiden historia pystytään selvittämään. Perinnepihaprojektin ja paikallismuseoiden yhteistyö?