Haapaniemi & Rissanen 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haapaniemi & Rissanen 2008"

Transkriptio

1 Esityksen pitäjälle Tarkoitus Sisält ltö Tarkoitus: Esittelymateriaali on tarkoitettu käytettäväksi tiedottamiseen toimintaterapian mahdollisuuksista päihdetyössä. Kohderyhmänä ovat päihdetyön piirissä työskentelevät ammattihenkilöt sekä toimintaterapeutit yleensä. Materiaalin avulla pyritään lisäämään toimintaterapian tunnettavuutta päihdetyössä. Lisäksi tavoitteena on lisätä kohderyhmän tietämystä siitä, millaisissa tilanteissa toimintaterapiaa voisi suositella päihdetyön asiakkaille. Sisältö: Esittelymateriaali käsittää PowerPoint-esityksen sekä muistiinpanot ja ohjeet esityksen pitämiseen. PowerPoint-esitys sisältää tietoa toimintaterapiasta, toiminnan merkityksestä, päihdetyöstä ja päihderiippuvuudesta. Esityksessä käsitellään edellisten aihealueiden lisäksi toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teoriaa ja sitä miten se toteutuu päihderiippuvaisten asiakkaiden kohdalla. Esityksessä pohditaan esimerkkitapauksen kautta toimintaterapeutin keinoja tukea päihderiippuvaisen asiakkaan toiminnallista oikeudenmukaisuutta. Materiaali sisältää toiminnallisen tilanteen, johon materiaalissa on ohjeet. 1

2 Toimintaterapian mahdollisuudet päihdetyössä Esittelymateriaali 2

3 Pate on 29 vuotias mies, joka on käyttänyt päihteitä murrosiästä asti. Viimeisen kahden vuoden aikana alkoholin käyttö on lisääntynyt huomattavasti ja mukaan on tullut huumeiden käyttö. Pate asuu kaupungin lähiössä vuokralla. Hän ei ole opiskellut sitten peruskoulun, mutta on tehnyt töitä rakennusfirmalla muutamana kesänä. Paten päivä kuluu varastellen, kamaa hankkien ja käyttäen. Patella on kavereita, joiden kanssa aikaa vietetään samoissa merkeissä. Sukulaisista hän pitää yhteyttä vain äitiinsä, joka käy pojan luona siivoamassa. 3

4 Pate on 29 vuotias mies, joka on käyttk yttänyt päihteitä murrosiäst stä asti. Viimeisen kahden vuoden aikana alkoholin käyttk yttö on lisää ääntynyt huomattavasti ja mukaan on tullut huumeiden käyttk yttö. Pate asuu kaupungin lähiössä vuokralla. Hän H n ei ole opiskellut sitten peruskoulun, mutta on tehnyt töitt itä rakennusfirmalla muutamana kesänä. Paten päivä kuluu varastellen, kamaa hankkien ja käyttäen. Patella on kavereita, joiden kanssa aikaa vietetää ään n samoissa merkeissä. Sukulaisista hän h n pitää yhteyttä vain äitiinsä, joka käy k y pojan luona siivoamassa. Tässä kerrottiin otteita 29-vuotiaan Paten arjesta. Pate on kuvitteellinen esimerkki henkilöstä, jonka elämässä on keskeisessä roolissa päihderiippuvuus. Tässä esityksessä käytetään Paten tapausta havainnollistamaan käsiteltäviä ilmiöitä. Tämän esityksen tavoitteena on avata näkökulmia päihdeongelman vaikutuksesta yksilöiden toimintaan osallistumiseen sekä tuoda esiin näkemyksiä siitä, mitä toimintaterapia voi tarjota osana päihdetyön moniammatillista palveluverkostoa. Paten tarina luo visioita ja herättää ajatuksia kohti toiminnallisesti oikeudenmukaisempaa maailmaa. 4

5 Ajankohtaista asiaa? Päihdepalveluja tulee lisätä ja kehittää Päihdeongelmat vaativat monipuolista osaamista palveluverkostossa Suomessa sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen tarvetta kasvattavat huumeiden käytön lisääntyminen 1990-luvulla ja alkoholin käytön kasvu 2000-luvulla. Palvelujen tarpeen lisääntyminen kohdistuu päihdetyön palveluihin, mutta esimerkiksi päihdeongelmaisten syrjäytymisen uhka asettaa myös haasteita sosiaalityölle toimeentulon ja asumisen turvaamiseksi. Päihteiden ongelmakäyttäjien moniongelmaisuuden vuoksi yhtenä päihdetyön tulevaisuuden haasteena on moniammatillisen ja pitkäjänteisen verkostotyön kehittäminen. Hoidon ja kuntoutuksen tulisi olla kokonaisvaltaista ja konkreettista auttamista. Lähitulevaisuuden haasteina ovat niin kuntoutukselle yleensä, kuin toimintaterapiallekin kasvavat työalueet muun muassa päihdeongelmaisten kuntoutuksen, syrjäytymisen ehkäisyn ja työhyvinvoinnin piirissä. Toimintaterapeutin osaamisalueeseen kuuluu toiminnan terapeuttinen käyttö sekä asiakaslähtöinen työskentely, jossa huomioidaan asiakkaan fyysinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö sekä niiden vaikutus asiakkaan toimintamahdollisuuksiin. Asiakkaan perheen ja verkostojen kanssa työskenteleminen on myös osa toimintaterapeutin osaamisaluetta. 5

6 Toimintaterapia Tavoite: yksilön n mahdollisimman itsenäinen inen suoriutuminen päivittp ivittäisestä elämäst stä itseää ään n ja ympärist ristöään tyydyttäväll llä tavalla Perustuu: terapeuttiseen vuorovaikutussuhteeseen ja toiminnan terapeuttiseen käyttk yttöön Toimintaterapia on kuntoutusmuoto, jossa pyritään asiakkaan mahdollisimman itsenäiseen suoriutumiseen päivittäisestä elämästä. Päivittäisellä elämällä tarkoitetaan itsestä huolehtimista, asioimista ja kotielämää, opiskelua ja työtä, yhteiskunnallista osallistumista, vapaa-aikaa, leikkiä ja lepoa. Toimintaterapiassa tavoitellaan tasapainon löytämistä asiakkaan kykyjen, mielenkiinnon kohteiden sekä ympäristöstä tulevien vaatimusten välille. Terapiaprosessin aikana asiakasta autetaan kehittämään, oppimaan uudelleen ja ylläpitämään taitoja, joita hän tarvitsee suoriutuakseen toiminnoista itseään ja ympäristöään tyydyttävällä tavalla. Kaiken tämän tavoitteena on edistää yksilön voimaantumista, jotta yksilö voi tulla oman elämänsä tekijäksi. Toimintaterapiaprosessi muodostuu asiakkaan, toimintaterapeutin sekä valitun toiminnan vuorovaikutuksellisesta suhteesta. Tämä perustuu asiakkaan ja toimintaterapeutin väliseen vuorovaikutukseen sekä toiminnan terapeuttiseen käyttöön. Näiden avulla voidaan tukea asiakasta löytämään hänelle merkitykselliset toiminnot ja luoda turvallinen ympäristö, joka tukee onnistumisen kokemuksia, mutta myös riskinottoa. 6

7 Toimintaterapia Asiakasryhmät - yksilö,, ryhmä ja yhteisö Työpaikat - mm. koulut, päivp iväkodit, sairaalat, päivätoiminta- ja kuntoutuskeskukset Toimintaterapian asiakas voi olla yksilö, ryhmä tai yhteisö. Toimintaterapeutit työskentelevät kaiken ikäisten asiakkaiden kanssa ja asiakkaat voivat tulla terapiaan niin fyysisten kuin psykososiaalisten rajoitteiden vuoksi. Rajoitteita voi aiheuttaa esimerkiksi keskittymisen ja muistin huononeminen, tunteiden ilmaisun vaikeudet tai liikkumisen vaikeudet. Keskeistä kuitenkin on, että yksilön mahdollisuudet osallistua hänelle mielekkäisiin toimintoihin ovat häiriintyneet syystä tai toisesta, ja hänen on vaikea haasteista omin avuin selviytyä. Toimintaterapeutit voivat työskennellä esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, päivätoiminta- ja kuntoutuskeskuksissa ja erityispalveluissa. 7

8 Terapeuttinen vuorovaikutussuhde Asiakkaan ja terapeutin välinen v yhteistyöprosessi Kumppaneina muutosta edistämäss ssä Vuorovaikutussuhde on yhteistyöprosessi, jossa oikeuksia ja vastuuta jakautuu sekä terapeutille että asiakkaalle. Toimintaterapiassa asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja toimintaterapeutti terapeuttisen toiminnan asiantuntija. Kumpikin osallistuu omista lähtökohdistaan käsin terapian suunnitteluun ja toteutukseen. Terapiassa on tärkeää kunnioittaa asiakkaan omaa näkemystä siitä, minkälainen on hänen mielestään laadukas elämä ja miten hän määrittelee oman hyvinvointinsa. Toimintaterapiassa on aina kyse muutosprosessista. Vuorovaikutussuhteessa toimintaterapeutti mahdollistaa asiakasta saavuttamaan tyydyttävää suoriutumista asiakkaan omien valintojensa kautta. Pyrkimyksenä on mahdollistaa toiminta yhdessä asiakkaan kanssa puolesta tekemisen sijaan. Tällöin asiakas on aktiivinen osallistuja prosessissa. Asiakaskeskeisessä toimintaterapiassa terapeutti tukee, neuvoo, ohjaa, opettaa, kuuntelee, reflektoi ja rohkaisee tai tekee muuten yhteistyötä muutoksen mahdollistamiseksi. 8

9 Terapeuttinen toiminta Tavoitteellinen toiminta yksilölle lle Toiminnan analysointi ja soveltaminen Ympärist ristön n analysointi ja soveltaminen Terapeuttinen toiminta on keskeisin toimintaterapiassa käytettävä menetelmä. Toimintaa käytetään, koska toiminta kehittää, organisoi ja tehostaa yksilön toimintaa ympäristössä. Terapiassa käytettävien toimintojen tulee vastata terapialle asetettuihin tavoitteisiin, ja niillä tulee olla merkitys asiakkaalle. Toimintaterapeutti analysoi toimintoja toiminnan terapeuttisen arvon määrittämiseksi. Toiminnasta analysoidaan mitä sen onnistunut suorittaminen vaatii ja mitä taitoja toiminnan kautta on mahdollista kehittää. Toimintaa analysoitaessa otetaan huomioon ympäristön vaikutus toimintaan, koska toimiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Toiminta ja ympäristö sovelletaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeita vastaavaksi esimerkiksi muuntamalla toiminnan vaatimuksia asiakkaalle sopivan haasteelliseksi tai poistamalla fyysisestä ympäristöstä esteitä. Terapeuttinen toiminta edistää luonnollista kehitystä ja oppimista luomalla ärsykkeitä, joihin yksilön on mahdollista vastata. Tarkoituksenmukainen toiminta ja ympäristö mahdollistaa edistymistä ja tukee yksilön omatoimisuutta. 9

10 Päihdetyö Terveyttä edistävä ja ennalta ehkäisev isevä päihdetyö Varhaisvaiheen päihdehaittojen p ehkäisy Hoitava ja kuntouttava päihdetyp ihdetyö Päihdetyö jaetaan terveyttä edistävään ja ennalta ehkäisevään päihdetyöhön, varhaisvaiheen päihdehaittojen ehkäisyyn sekä hoitavaan ja kuntouttavaan päihdetyöhön. Hoidon ja kuntoutuksen tarkoituksena on lievittää päihteiden käytöstä aiheutuneita haittoja, estää asiakkaan tilan ja elinolojen heikentymistä, pitää ennallaan asiakkaan tilaa ja elinoloja, korjata asiakkaan tilaa ja elämäntilannetta sekä kohentaa asiakkaan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista tilannetta. Hoito tarkoittaa lyhyt- ja pitkäaikaista avo- ja laitoshoitoa, jonka avulla pyritään asiakkaiden päihteiden käytön lisääntymisen pysähtymiseen tai päihteiden käytön haittojen vähenemiseen. Kuntoutus käsite ymmärretään hoitoa laajaalaisemmaksi käsitteeksi, joka kattaa sekä hoidon, että asiakkaan ympäristöön liittyvän tilanteen huomioimisen kuten sosiaalisen tuen, asumisen, työn ja toimeentulon huomioimisen. 10

11 Päihderiippuvuus Negatiivinen riippuvuus eli addiktio ICD-10 tautiluokitus: diagnostiset kriteerit riippuvuusoireyhtymälle Ihminen on luonnostaan riippuvainen monenlaisista asioista elämänsä aikana. Positiivisena riippuvuutena voidaan nähdä esimerkiksi kyky solmia tasavertaisia ihmissuhteita. Kun puhutaan negatiivisesta riippuvuudesta, eli addiktiosta, tarkoitetaan sillä tilaa, jossa riippuvuus on ongelma. Tällöin ihminen on liiallisesti kiintynyt ja pakonomaisessa suhteessa riippuvuuden kohteeseen kuten esimerkiksi päihteeseen. Hänen kykynsä hallita käyttäytymistään on heikentynyt tai se puuttuu kokonaan. Maailman terveysjärjestön (WHO) laatimassa ICD-10 tautiluokituksessa on määritelty diagnostiset kriteerit riippuvuusoireyhtymälle lle. Riippuvuusdiagnoosin saamiseksi edellytetään, että vähintään kolme kriteereistä täyttyy viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. Kriteerit ovat: A.) Voimakas halu tai pakonomainen tarve ottaa päihdettä B.) Vaikeus kontrolloida päihteenkäytön aloittamista ja lopettamista sekä käytettyjä määriä C.) Vieroitusoireet D.) Toleranssi eli sietokyvyn lisääntyminen E.) Käytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi. Muut kiinnostuksenkohteet ja tyydytyksen lähteet vähenevät tai suuri osa ajasta kuluu päihteiden hankkimiseen, käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen. F.) Päihteen käyttöä jatketaan tiedostetuista tai oletettavasti tiedossa olevista haitoista huolimatta. 11

12 Päihderiippuvuus Riippuvuudessa voidaan nähdn hdä myös s kolme ulottuvuutta - fyysinen - psyykkinen - sosiaalinen Riippuvuutta voidaan tarkastella fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Fyysinen riippuvuus on seurausta päihdeaineen aiheuttamasta aivojen neurokemiallisesta muutoksesta. Siinä ihmisen keho tottuu käytettyyn aineeseen, ja tällöin aineen sietokyky eli toleranssi kasvaa. Fyysiset vieroitusoireet johtuvat hermoston toiminnallisen tilan äkillisestä muuttumisesta päihteenkäytön loppuessa. Ollessaan psyykkisesti riippuvainen henkilö on riippuvainen tunnetilasta, jonka huumausaine tuottaa. Hän voi kokea elämisen ilman päihdettä mahdottomaksi. Psyykkinen riippuvuus on lähtöisin ihmisestä itsestään, ei aineen ominaisuuksista, ja se juontaa juurensa henkilön persoonallisuudesta, yksilöllisestä historiasta ja elämäntilanteesta. Riippuvuus aiheuttaa vaikeuksia hallita omaa käyttäytymistä, sekä vaikuttaa elämäänsä omin valinnoin. Sosiaalinen riippuvuus syntyy tarpeesta kuulua ja samaistua johonkin ryhmään. Erityisesti nuorilla samaistumisen tarve ja sosiaaliset paineet voivat olla syy päihteiden käytön aloittamiseen. Riippuvuuden syvetessä merkittävimmät sosiaaliset kontaktit, joita henkilö tarvitsee mm. päihteen hankkimiseksi, ovatkin päihteiden välittäjät ja muut käyttäjät. Koulutuksen kesken jättäminen ja työelämästä pois jääminen ovat tavallisia ilmiöitä päihteiden käytön edetessä. Tämä aiheuttaa osaltaan sosiaalista syrjäytymistä ja lisää riippuvuutta muista päihteen käyttäjistä. 12

13 Paten elämä on tullut kääk äännekohtaan. Jatkuva päihteiden käyttk yttö ei tuo hänelle h enää tyydytystä ja tulevaisuus ei näytn ytä miltää ään. Paten uskomuksena on, ettei hän h n voi lähtel hteä töihin, koska ei kukaan hänth ntä ottaisi, sillä ei hän n osaa mitää ään n muuta kuin varastaa. Paten mielestä ammatin hankkimista on turha edes suunnitella, koska ei hän h n voi olla päivp ivääkään ilman aineita, saati keskittyä.. HänellH nellä ei myösk skään n ole enää yhtää ään n oikeaa ystävää ää jäljellä. Äitinsä tukemana Pate on nyt päättänytkin hakeutua hoitoon. Esimerkkejä kysymyksistä yleisölle esitettäväksi; näkökulmia Paten mahdollisesta hoito-/kuntoutusprosessista -Miten Paten hoito/kuntoutus yksikössänne etenisi? -Mistä hoito/kuntoutus rakentuisi? -Mitkä voisivat olla Paten kohdalla tekijöitä, jotka tukisivat päihteettömyyttä? -Mitkä tekijät voisivat heikentää motivaatiota päihteettömyyteen? 13

14 Toimintaterapia päihderiippuvaisen asiakkaan toiminnallisen oikeudenmukaisuuden mahdollistajana Oikeus kokea toiminta merkityksellisenä ja rikastuttavana Oikeus kehittyä toimintaan osallistumalla Oikeus autonomisuuteen Toimintaterapia vaatimuksiin Oikeus tasavertaisiin oikeuksiin toimintaterapian teoriat ja mallit. mielekkään Toiminnallisen on filosofiseen kiinnostunut elämänlaadun ja oikeudenmukaisuuden teoreettiseen kuinka yksilöpystyy omaamiseksi. tietoperustaan. vastaamaan teoria Toimintaterapian Käytäntöäohjaavat on yksi tarpeisiinsa näistä. työperustuu ympäristön toimintaterapian -Jokaisella toiminnallinen Jokaisellatulisi luonne; olla oikeus sisäinen kokea tarve toiminta ja halu merkityksellisenäja osallistua toimintaan. rikastuttavana. Toiminta on Ihmiselläon inkluusionedistämiseksi, merkityksen lähde elämässäja ihminen määrittäätoimintansa kautta kuka hän ensisijainen elämänlaatua. tyydytettyätarpeitaan. -Jokaisella tulisi Osallistuminen olla myös koska oikeus toimintaan kehittyätoimintaan määrittääratkaisevasti muokkaa ihmisen osallistumalla mieltäja yksilön terveyden kehoa. terveyttäja Toiminnan sosiaalisen saa itsenäisinäja ihminen olemisesta -Jokaisella Jokaisellatulisi oppii aktiivisina luomisesta taitoja olla ja oikeus lisäätietoisuutta olentoina, tyydyttyvät. autonomisuuteen, joilla itsestä. erilaiset koska Toiminta kapasiteetit ihmiset on tuottavaa, osallistuvat valita toimintoja joten toimintoihin tarpeet ja osallistua hyödyksi yksilöllisinä, kautta toimintoihin. monenlaisiin Vaikka konteksti -Viimeiseksi Viimeiseksijokaisella ihmiset eli ympäristöja Jokaisella jokaisellatulisi toimintoihin. ovat toimiessaan on tilanne, Toimintaan erilaisia olla oikeus itsenäisiäyksilöitä, jossa tarpeita, osallistuminen toiminta kokea joita tasavertaiset tapahtuu. ilmennetään toimintaan on riippuvaista Konteksti oikeudet erilaisten osallistumiseen määrittäämahdollisuudet ja osallistumisessa ympäristösidonnaista. toimintojen vaikuttaa kautta. rajoitukset Seuraavaksi toiminnalle. tarkastellaan miten toiminnallinen oikeudenmukaisuustoteutuu päihderiippuvaisilla ja henkilöilläja toimintaterapia Patenesimerkin voisi hänen kohdallaan kautta kuvaillaan olla. toimintaterapiaprosessia konkretisoiden mitä 14

15 Toimintamahdollisuuksien arviointi Mitkä tekijät t tukevat toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista? Mitkä tekijät t aiheuttavat epäoikeudenmukaisuutta? Menetelmiä: - haastattelu, havainnointi, standardoidut testit, itsearviointi, projektiiviset menetelmät elämässäja tunnistamaan Arviointion rajoittavat keskeinen toiminnallisen toiminnallista hän osa kokee toimintaterapiaprosessia. oikeudenmukaisuuden oikeudenmukaisuutta nämäasiat. Arvioinnin tukevia toteutumista Arvioinnissa aikana ja rajoittavia on hyväauttaa päihderiippuvaisen selvitetään tekijöitä, asiakasta mitkätekijät koska ihmisen asiakkaan tukevat itse rajoittaviin on myös huomaamat selvittäämiten tekijöihin, asiat koska ovat ihmisen hänelle toiminta ympäristössäsuhtaudutaan merkityksellisempiäkuin tapahtuu vuorovaikutuksessa toisen toiminnallista ympäristön hänelle osoittamat. oikeudenmukaisuutta kanssa. Tärkeää Arvioinnissa ja perustuvat siihen standardoituja tunteitaan, ajatukseen, toimintaterapeutti testejä, tarpeitaan, ettäkun itsearviointiasekäprojektiivisia motiiveitaan, käyttäävälineinäasiakkaan yksilölle tarjotaan asenteitaan strukturoimaton ja menetelmiä. arvojaan. haastattelua, ärsyke, Projektiiviset toiminnan hän voi projisoida menetelmät havainnointia Voimavarojen ryhmissäomia kirjoitetaan/piirretään Toimintaan Toiminnallinen ja voimavaroja. tilanne vahvuuksien tai (tarkoituksena leikataan Ryhmäläiset kartoittaminen. kuvia havainnollistaa ja piirtävät sanoja, Pyydetään paperille jotka toimintamahdollisuuksien auttavat yleisöäpohtimaan puun, jaksamaan jonka oksiin kolmen elämässä. arviointi): kertoo annetaan aikaa minuuttia. Tämän jälkeen jokainen ryhmäesittelee hengen Esimerkkikysymyksiätoiminnasta -Minkälaisia työn herättämistätunteista, ajatuksia ja tunteita toiminta esitettäväksi: jos herätti? on ajallisesti mahdollista. työnsäja kautta? -Mitkäasiat keskustelun koit kautta? toiminnan eduiksi heikkouksiksi verrattaessa verrattaessa sitäsaman sitäsaman asian käsittelemiseen asian käsittelemiseen keskustelun 15

16 Toiminnallista oikeudenmukaisuutta tukevat tekijät Toimintojen rikastuminen, merkitykselliset toiminnat ja toimintojen tasapaino Esimerkkejä Paten elämäss ssä - läheiset ihmissuhteet - mielenkiinnon kohteet Toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista tukee toimintojen rikastuminen, merkitykselliset toiminnat ja toimintojen tasapaino. Toimintojen rikastumisella tarkoitetaan monipuolista ja lisääntynyttä toimintojen valikoimaa. Merkitykselliset toiminnat ovat asiakkaalle tärkeitä toimintoja, joiden suorittamiseen hän on motivoitunut. Toimintojen tasapainolla tarkoitetaan sitä, että yksilö osallistuu erilaisiin toimintoihin itselleen sopivassa suhteessa. Paten arviointi voi esimerkiksi tapahtua haastattelemalla ja Paten tekemän itsearvioinnin avulla sekä havainnoimalla Paten toimintaa. Aluksi arvioidaan mitkä tekijät tukevat päivittäisessä elämässä Paten toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi Paten voimavarojen tunnistamista. Näitä asioita voivat olla esimerkiksi läheisten tuki, joka tarkoittaa Paten kohdalla läheistä suhdetta äitiin. Myös merkitykselliset toiminnat päihteen käytön ulkopuolella tukevat toiminnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Paten kohdalla näitä ovat sarjakuvien piirtäminen ja autojen korjaaminen. 16

17 Toiminnallinen epäoikeudenmukaisuus Toiminnallinen Toiminnallinen vieraantuminen deprivaatio Toiminnallinen epäoikeuden mukaisuus oikeuden- Toiminnallinen epätasapaino Toiminnallinen epäoikeudenmukaisuus voi ilmetä ajanmittaa erityyppisinä ilmiöinä, joita ovat toiminnallinen deprivaatio, toiminnallinen vieraantuminen ja toiminnallinen epätasapaino. Toiminnallinen epäoikeudenmukaisuus ilmenee, kun ihmiset eivät pysty vastaamaan perustarpeisiinsa, löytämään tyytyväisyyttä tai kokemaan hyvää oloa toimintojensa kautta. Toiminnallinen epäoikeudenmukaisuus voi näkyä esimerkiksi yksilötasolla fyysisenä oireiluna tai yhteisötasolla erilaisina häiriköinteinä. Tarkastellaan näitä toiminnallista oikeudenmukaisuutta rajoittavia tekijöitä hieman tarkemmin. 17

18 Toiminnallinen deprivaatio Toiminnallisten valintojen ja monimuotoisuuden puute Seurausta olosuhteista, joihin yksilö tai yhteisö ei voi vaikuttaa Toiminnallisella deprivaatiolla (occupational deprivation) tarkoitetaan toiminnallisten valintojen ja monimuotoisuuden puutetta, joka on seurausta olosuhteista, joihin yksilö tai yhteisö ei voi vaikuttaa. Deprivaatiota voi aiheuttaa teknologia, työnjako, työllistymisen mahdollisuuksien puute, köyhyys tai vauraus, kulttuuriset arvot, paikalliset säännökset, yhteiskunnan palvelujen ja koulutuksen asettamat rajoitukset sekä sosiaaliset seuraukset sairaudesta tai vammasta. Tämä voi tapahtua yksilötasolla esimerkiksi silloin kun henkilö jää ilman hoitoa johon jollain toisella samasta sairaudesta kärsivällä on mahdollisuus päästä. Päihdetyön asiakkailla toiminnallinen deprivaatio voi ilmetä vaikeuksina päästä hoitoon/kuntoutukseen pitkien välimatkojen tai hoitopaikkojen vähäisen määrän vuoksi. Vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa terapeuttien ja hoitajien valintaan voivat myös aiheuttaa deprivaatiota, koska vuorovaikutuksella nähdään olevan suuri merkitys kuntoutumiselle. Yhteiskunnassa vallitsevat negatiiviset asenteet päihderiippuvaisia ja syrjäytyneitä kohtaan vaikuttavat päihderiippuvaisten asiakkaiden toimintoihin osallistumiseen. 18

19 Toiminnallinen deprivaatio Paten elämäss ssä esimerkiksi - Yhteiskunnan negatiivinen suhtautuminen riippuvuuteen - Palveluihin pääp ääsyn vaikeus Paten kohdalla toiminnallista deprivaatiota ovat aiheuttaneet kulttuuriset arvot ja yhteiskunnan palveluiden asettamat rajoitukset. Paten arvioinnissa käy ilmi, että hän on kokenut hakeutumisen hoitoon hankalaksi. Pate on hakeutunut paikkakuntansa terveyskeskukseen, jossa suhtautuminen Paten kokemuksen mukaan on ollut väheksyvää, eikä hänen vaivojaan ole otettu todesta. Hänelle on myös ilmoitettu hoitopaikkaa hakiessa, että vieroitushoitoon pääsy vie useampia viikkoja. Paten motivaatio osallistua hoitoon on heikentynyt odotusaikana niin, että hän ei ole aluksi aikonut ottaa paikkaa vastaan sen vapauduttua. Äitinsä rohkaisemana hän on kuitenkin päättänyt aloittaa hoidon. Pate on pohtinut, että haluaisi tehdä jotain ns. normaalia työtä, mutta ei ole rohjennut mitään edes etsiä tai hakea, koska hänen käsityksen mukaan yhteiskunnassa päihteidenkäyttäjät ovat joukkoa, joka ei ole kykenevä työntekoon. 19

20 Toiminnallinen vieraantuminen Tunne eristäytyneisyydest ytyneisyydestä, voimattomuudesta, turhautuneisuudesta, kontrollin menettämisest misestä sekä vieraantumisesta yhteiskunnasta ja itsestä Toiminnallisella vieraantumisella (occupational alienation) tarkoitetaan tunnetta eristäytyneisyydestä, voimattomuudesta, turhautuneisuudesta, kontrollin menettämisestä sekä vieraantumisesta yhteiskunnasta ja itsestä. Tämä on seurausta yksilön osallistumisesta toimintoihin, jotka eivät tyydytä hänen sisäisiä tarpeitaan. Tällöin yksilö voi kokea päivittäisen elämän merkityksettömäksi ja tarkoituksettomaksi. Toiminnallinen vieraantuminen voi päihdeongelmaisella asiakkaalla näkyä vaikeuksina hallita omaa elämäänsä. Tämä voi johtua heikoista arjenhallintataidoista, mutta myös vaikeuksista tunnistaa omia tarpeita. Heikot sosiaaliset taidot ja etääntyneet välit perheen jäsenten välillä voivat aiheuttaa vieraantumisen tunnetta. 20

21 Toiminnallinen vieraantuminen Esimerkkejä Paten elämäst stä - Kokemus siitä,, että ei voi vaikuttaa omaan elämää äänsä Havainnoitaessa Paten toimintaa käy ilmi, että Pate luovuttaa helposti, jos toiminta ei suju. Pate kertookin havainnoinnin jälkeen, että tällä hetkellä hänen on vaikeaa nähdä miten asiat voisivat kääntyä hyväksi. Paten kokemuksen mukaan hyvin monen asian tulisi muuttua hänen elämässään ja jokaisen asian saavuttamiseen on pitkä matka. Pate tuntee itsensä välillä voimattomaksi ja kykenemättömäksi tekemään päätöksiä elämänsä suhteen. Stressaavissa tilanteissa Pate on usein turvautunut päihteiden käyttöön ja tällä hetkellä hänen on vaikea löytää keinoja selvitä ongelmatilanteista. 21

22 Toiminnallinen epätasapaino Tasapainon puute tai toimintojen epäsuhde Johtaa alentuneeseen hyvinvointiin Toiminnallisella epätasapainolla (occupational imbalance) tarkoitetaan tasapainon puutetta tai toimintojen epäsuhdetta, joka johtaa alentuneeseen hyvinvointiin. Tasapainon puute liittyy siihen, että yksilön osallistuminen toimintoihin ei täytä hänen fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja lepoa koskevia tarpeitaan. Yksilöllä on tällöin riittämättömästi aikaa omalle kasvulleen ja itseään kiinnostavaan toimintaan osallistumiseen. Suoritettavat toiminnat tuntuvat tästä syystä velvollisuuksilta, jotka tulee suorittaa velvollisuudentunteesta jotakin muuta kohtaan. Päihteiden ongelmakäyttäjillä epätasapainon voi havaita tiettyjen toimintojen kuten päihteen käytön ja hankkimisen painottumisena. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi työn, asioinnin ja itsestä huolehtimisen laiminlyömistä. Epätasapaino voi näkyä myös niukkana tai muihin päihteen käyttäjiin painottuvana sosiaalisena verkostona. 22

23 Toiminnallinen epätasapaino Esimerkkejä Paten elämää ään n liittyen - Aika kuluu päihteen p käyttk yttöön n ja hankintaan toimintakokonaisuuksien pois jääminen - Sosiaalinen verkosto muodostuu äitiä lukuun ottamatta muista päihteen p käyttäjistä Pate arvioinnissa käy ilmi, että hänen päivittäisiin rutiineihinsa on kuulunut lähiaikoina enää rahan ja päihteen hankkiminen, nukkuminen sekä päihteen käyttö yhdessä kavereiden kanssa. Asioiminen ja kotityöt ovat jääneet hoitamatta eikä hän ole enää jaksanut edes yrittää hankkia töitä. Nyt, kun pyrkimyksenä on lopettaa päihteen käyttö, Pate pohtii mitä tekemistä hän elämäänsä voisi löytää rikastuttaakseen toimintojen valikoimaa ja saavuttaakseen tasapainon niiden välille. Paten sosiaalinen verkosto rakentuu tällä hetkellä muista päihteen käyttäjistä. Äitiä lukuun ottamatta kaikki sosiaaliset kontaktit liittyvät päihteen käyttöön ja hankkimiseen. Pate onkin huolestunut vieroitusjakson jälkeisestä ajasta, koska hän kokee jäävänsä kokonaan yksin, jos ei pysty tapaamaan entisiä ystäviään. Pate tunnistaa päihteen käyttöön liittyvien ystävien tapaamisen riskiksi päihteen käytön uudelleen aloittamiselle. 23

24 Toimintamahdollisuuksien edistäminen Tavoitteena asiakkaan voimaantuminen (empowerment) - Osallistuminen pääp äätöksentekoon - Toimintaan osallistuminen ja kokemusten saaminen toiminnoista - Jatkuva edistyksen arviointi Toimintaterapiaprosessi jatkuu toimintamahdollisuuksien edistämisellä, jossa pyritään asiakkaan toiminnan ja ympäristöön vaikuttamisen avulla asiakkaan kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti kohti asetettuja tavoitteita. Suunnitelma toimintamahdollisuuksien parantamiseksi laaditaan toteutetun arvioinnin pohjalta. Toimintaterapiassa toiminnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi painotetaan yksilötasolla asiakkaan voimaantumista oman elämänsä tekijäksi. Tähän pyritään mahdollistamalla asiakkaan osallistuminen päätöksentekoon terapian kaikissa vaiheissa sekä mahdollistamalla toimintaan osallistuminen ja kokemusten saaminen toiminnoista. Käytännössä se on interventiossa asiakkaan tukemista toiminnallisen identiteetin kehittämisessä, tasapainoisen ja mielekkään arjen rakentamisessa sekä ympäristötekijöihin vaikuttamisessa. Terapian etenemistä kohti toiminnallista oikeudenmukaisuutta arvioidaan koko toimintaterapiaprosessin ajan ja suunnitelmaa tarkistetaan ja muutetaan tarvittaessa. 24

25 Toimintaterapiainterventio Tavoitteet terapiassa ovat asiakasläht htöisiä ja realistisia Tavoitteita arvioidaan ja tarkennetaan koko prosessin ajan säännöllisesti Toimintaa rajoittavien ja mahdollistavien tekijöiden selvittämisen jälkeen määritellään tavoitteet, johon pyritään. Tavoitteet asetetaan yhdessä asiakkaan kanssa ja asiakkaan tulee sitoutua niihin. Yhtenä motivaatiota ylläpitävänä tekijänä on tavoitteiden realistisuus ja niiden tarkentaminen säännöllisin väliajoin. Arvioinnin pohjalta Paten elämäntilanteen keskeisiksi toiminnallista epäoikeudenmukaisuutta aiheuttaviksi tekijöiksi nousivat Paten negatiivinen suhtautuminen itseensä sekä toimintojen ja sosiaalisen verkoston rakentuminen päihteidenkäytön ympärille. Paten tavoitteiksi arvioinnin jälkeen muodostui: -Pate tunnistaa itselleen merkityksellisiä toimintoja -Pate tunnistaa asioita, jotka estävät osallistumisen näihin toimintoihin -Pate löytää keinoja osallistua itseään kiinnostaviin toimintoihin päihteidenkäytön sijaan -Pate sitoutuu osallistumaan näihin toimintoihin säännöllisesti -Pate löytää itselleen sopivan vertaistukiryhmän 25

26 Toimintaterapiainterventio Käytettävät t menetelmät t mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen Menetelmät t vastaavat asiakkaan kiinnostuksen kohteisiin ja tarpeisiin Tavoitteiden asettamisen jälkeen suunnitellaan minkälaisia menetelmiä/palveluita tarvitaan ja mitä menetelmiä on mahdollisuus käyttää. Toimintaterapeutti valitsee asiakkaan kanssa käytettävät menetelmät asetettujen tavoitteiden pohjalta pyrkien käyttämään asiakkaalle mielekkäitä toimintoja. Toimintaterapiassa etsitään keinoja, joilla asiakas voisi hallita päivittäistä elämää aiempaa paremmin, järjestetään ja edistetään asiakkaan ympäristöä tätä tukemaan sekä toteutetaan tehtäviä, joilla asiakas voi vahvistaa taitojaan ja kehittää toimintavalmiuksiaan. Toimintamahdollisuuksien edistämisen keinoja on toiminnan lisäksi esimerkiksi apuvälineiden suunnittelu, valmistus ja käyttäminen. Paten kanssa käytettäviä menetelmiä voisivat olla esimerkiksi: - Luovat toiminnot: Tarkoituksena mahdollistaa vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistaminen sekä löytää keinoja osallistua toimintoihin. - Viikko/päivä suunnitelma: Tarkoituksena auttaa sitoutumaan toimintoihin luomalla rutiineja rytmittämään päivää. - Vertaistukiryhmän etsiminen: Tarkoituksena löytää sosiaalisia kontakteja, kokea itsensä tarpeelliseksi ja saada vertaistukea. - Tutustutaan ja kokeillaan erilaisia vapaa-ajanviettotapoja: Tarkoituksena löytää merkityksellisiä toimintoja luomaan sisältöä päivään. - Tutustutaan erilaisiin koulutus/työmahdollisuuksiin: Tarkoituksena löytää itseä kiinnostava ammatti tulevaisuutta varten. 26

27 Toimintaterapian hyötyj tyjä kuntoutuksen eri vaiheissa Toimintamahdollisuuksien arviointi Konkreettinen harjoittelu toiminnallisin keinoin Ympärist ristöjen huomioiminen ja soveltaminen Toimintamahdollisuuksien arviointi on tärkeä ja konkreettisesti asiakkaan toimintaa kuvaava väline pohdittaessa minkälaisia tukitoimia päihderiippuvainen asiakas voi tarvita. Arviointi on hyödyllinen esimerkiksi työkykyä arvioitaessa tai selvitettäessä minkälaisista hoitomuodoista tai apuvälineistä asiakas hyötyisi. Arvioinnin tulokset toimintaa kuvaavana paljastavat myös herkästi muutokset asiakkaan toiminnassa, joten arviointi on tarpeellinen myös hoidon ja kuntoutuksen edistymisen mittarina. Toimintaterapiassa harjoitellaan konkreettisesti toiminnan avulla, joka on hyödyllistä varsin monelle asiakkaalle, joiden kyvyt ilmaista itseään verbaalisti ovat heikot. Toiminnalliset keinot liittyvät hyvin arkeen ja tukevat asiakasta käytännön tasolla, mikä osaltaan voi myös tukea motivaation ylläpitämistä. Toimintaterapian kiinnostus ympäristöä kohtaan suhteessa toimintaan on kannattavaa hyödyntää esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan työhön paluuta tai koulutus mahdollisuuksia. Toimintaterapeutin ammattitaitoon kuuluu taito arvioida ympäristöä ja soveltaa sitä asiakkaan tarpeita vastaavaksi. 27

28 Mikä toimintaterapeutin rooli voisi olla päihdetyp ihdetyössä? Sopisiko toimintaterapeutti osaksi moniammatillista tiimiä? Mitkä voisivat olla toimintaterapeutin keskeiset työalueet päihdetyp ihdetyössä? Kysymyksiä yleisölle esitettäväksi. Näiden kysymysten tarkoituksena on herättää ajatuksia ja ajan salliessa niistä voidaan keskustella esityksen lopuksi. 28

29 Ahtiala, Baptiste Kokemuksia P. Ruohonen, näkemyksin kemyksiähuumeriippuvuudesta. K Se oli sitäkoko Helsinki: elämä ä : Lähteet KirjayhtymäOy Baptiste, B., S. & Oy. Therapy Canadian Rochon, Occupational, S Performance Client-centered Measure. assessment: SLACK Hemphill-Pearson (toim( toim.) Assessments in Occupational Incorporated, Mental Health: An Integrative Approach. Thorofare: Teoksessa Baum, Therapy C. Enabling C. Context: M. Christiansen, Philosophy-Principles C. Principles-Practice. H Practice. The Occupational SLACK M. Baum & C. H. Christiansen (toim( toim.) Occupational Incorporated, Function and Well-being. 2.painos. Thorofare, Teoksessa Therapy NJ: 29

30 Chacksfield Creek, Chacksfield, TeoksessaJ. J. Creek & Lancaster, (toim( toim.) Occupational J Substance Therapy misuse. and Mental Lähteet Health. Dahl, 3.painos. P. 3. & London: painos. Hirschovits, Occupational. London: Churchill, T Churchill Livingstone. Therapy TästT stäon Livingstone, and kyse Mental tietoa Health Hagedorn Holopainen, päihteist Hagedorn, London: ihteistä. Churchill, Helsinki: R Livingston. Youth Tools for Against Practice Drugs in Occupational ry. Ulmanen Therapy. 3.painos. (toim.) Opetushallitus: A Suomi Riippuvuus. ja Irti huumeet Huumeista Teoksessa -Tietopaketti ry [jakaja], T. Jaakkola huumeista & K. Teoksessa, J. & Lancaster, J Substance misuse. 30

31 Holopainen, syrjäytyminen. A Päihdeongelma P ja sosiaalinen Lähteet Seppä(toim.) ytyminen. Teoksessa M. Salaspuro,, K. Kiianmaa& & K. Hämäläinen, 5/2006: Toimintaterapian T. PäihdelP ihdelää ects/materiaali/toimintaterapian%20koulutuso ääketiede. Koulutusohjelmakohtaiset koulutusohjelma. Helsinki: Duodecim, Viitattu kompetenssit Inkinen, Kielhofner hjelma,%20kompetenssit% rtf Helsinki: Kielhofner, Therapy.. M., KustannusosakeyhtiöTammi. 3., G. painos. Partanen, Philadelphia: ConceptualFoundations A. & Sutinen, Foundationsof F. A. T. Davis Company. PäihdehoitotyP of ihdehoitotyö. Occupational 31

32 Law, Conceptsof, M., Polatajko,, H., Baptiste,, S. & Townsend,, E Core Lähteet (toim.) Perspective. of OccupationalTherapy Therapy.. Teoksessa E. Townsend Therapists, EnablingOccupation, Ottawa: Occupation: CanadianAssociation : An OccupationalTherapy of Occupational Mosey, Opetusministeri Therapy. Opetusministeriö2006. terveydenhuoltoon. Lappalainen-Lehto A. C Psychosocial Components of Occupational Lehto,, R., Romu, M.-L. & Taskinen, M Haasteena teet/tr24.pdf?lang=fi 2.painos. Philadelphia: Viitattu export/sites Ammattikorkeakoulusta sites/default Lippincott-Raven default/opm/julkaisut/2006/liit RavenPublishers. päihteet: p Ammatillisen päihdetyp ihdetyön n perusteita. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. 32

33 Ormston, Lähteet (toim.), C Rolesand Settings.Teoksessa TeoksessaJ. Creek Partanen, Lontoo: haasteet Occupational Churchill 2000-luvulla. A. & Kuussaari, Livingstone, Therapy Teoksessa, K., and Mental M PäihdepalvelujP Heikkilä& ihdepalvelujärjestelm Health. 3.painos. rjestelmän Per Sosiaali-ja Stakes, Perälä,, R terveydenhuollon Huumeidenkäytt palvelukatsaus yttäjien tulkintoja & T. ongelmistaan Lahti Helsinki: (toim.) ja Yhteiskuntapolitiikka niihin kohdistuvista 72(3), sosiaali-ja terveystoimen palveluista. 33

34 Reed, Saarnio, Therapy. K. L. 4. & painos. Sanderson, Baltimore: S. N. LippincottWilliams Concepts of & Occupational Wilkins. Lähteet Sabonis punomassa. Sabonis-Chafee, Occupational P Yhteiskuntapolitiikka Therapy. B. Päihdeongelmista P& Hussey, 2. painos. S. St. M. 69(3), toipumisen Louis: Introduction Mosby-Year 299. punaista YearBook to Book, lankaa Salo Inc. Salo-Chydenius asiakaskeskeisyys Toimintaterapian liikunta-ja Chydenius,, S. pro on gradu toimintaterapian Yhdessäharkittu tutkielma. harkittu mielenterveystyöss Jyväskyl toiminta skylän n yliopisto, Mitä terveystieteidenlaitos, thesis.jyu.fi/v03/g pdf toimintaterapia. Viitattu: ssä? 34

35 Sosiaali Stakes Sosiaali-ja laatusuositukset. Lähteet Suomen kuntaliitto. terveysministeriön Hyvinvoinnin Helsinki: Sosiaali-ja tukiaineisto: n oppaita terveysministeriöja 2002:3. Ehkäisy Päihdepalvelujen P hoito - Suomen laadukkaan 431B-BF71 BF71-D344695E5198/0/Kunta pdf Kuntaliitto päihdetyp antavat.stakes.fi/nr/rdonlyres/a23a9f80-cf02 ihdetyön & Suomen n kokonaisuus. Toimintaterapeuttiliitto Viitattu CF02- Townsend Toimintaterapianimikkeistö2003. Toimintaterapeuttinimikkeistö Townsend, Teoksessa T. Holma (toim.) Teoksessa Helsinki: Suomen Kuntaliitto, Occupation: Hall, , C. E. The Christiansen & Wilcock, Art and, Science A. & E. Townsend of OccupationalJustice Living. New (toim ( toim.) Justice..)Introduction Jersey: ntroductionto Prentice to 35

36 Townsend, Client-centred E. Wilcock,, A Occupational Justice and Lähteet centredpractice: A Dialogue in Progress. Canadian Townsend, Journal occupational practice. of Occupational E. justice & Whiteford, framework: Therapy, G population-based 71(2), A Participatory (toim the toim.) Spirit Occupational TeoksessaF. of Survivors. Therapy London: Kronenberg, without Elsevier, S. Borders: S. Churchill Algado& Learning & Livingstone, processes N. Pollard from of Whiteford Whiteford, Occupational Townsend 126. Science of, G. (toim( Living. toim.) Deprivation Introduction New When Jersey: TeoksessaC. People to Prentice Occupation: Cannot Hall, Christiansen Participate: The 242. Art and & E. 36

37 Wilcock Lähteet Thorofare, World Wilcock, 2.painos., A., Thorofare, NJ: SLACK An, NJ: Incorporated. SLACK Incorporated. Perspective of Health. KUVAT: Occupational Clip-art Federation art.. Therapy of Occupational Viitattu Therapy What is fi/clipart/default.aspx 37

Esityksen pitäjälle. Tarkoitus. ltö. Haapaniemi & Rissanen 2008

Esityksen pitäjälle. Tarkoitus. ltö. Haapaniemi & Rissanen 2008 Esityksen pitäjälle Tarkoitus Sisält ltö Toimintaterapian mahdollisuudet päihdetyössä Esittelymateriaali Pate on 29 vuotias mies, joka on käyttk yttänyt päihteitä murrosiäst stä asti. Viimeisen kahden

Lisätiedot

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson

Lisätiedot

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu Edistynyt osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E)

Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E) Asiakas ja kuntoutuksen tavoitteet -TalkingMats ja COPM Taustalla: Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E) 1 Kuntoutuksen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Yhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi

Yhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Yhtenäinen työ ja toimintakyvyn arviointi 3.10.2017 Mitä on fasilitointi? Ryhmäprosessiohjausta > yhdistetään eri henkilöiden ja eri yksiköiden tietotaitoa Etsitään ajattelutavan muutosta > saadaan ihmiset

Lisätiedot

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen

Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen Toimintaterapeutit Jenni Heinäharju ja Anne Ronkainen Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala / Toimintaterapiapalvelut Asiakkaan kuntoutumisen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Asunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara

Asunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

VALMA ja TELMA seminaari

VALMA ja TELMA seminaari Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen

Lisätiedot

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Mitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta?

Mitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta? Mitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta? ISOn kevätseminaari 22.5.2019, Siilinjärvi Timo Hankosalo, erityisasiantuntija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, projektipäällikkä ISO SOS -hanke

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

Psyykkinen hyvinvointi

Psyykkinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Millainen on psyykkinen vointisi tällä hetkellä? Miten se ilmenee? Mitkä ovat tärkeimmät psyykkiseen hyvinvointiisi vaikuttavat tekijät? Mikä auttaa sinua

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Työkyvyn ja koko elämän perusta on hyvä terveys. # Terveyttä ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä pitää ylläpitää koko ajan. # Ylläpitämiseen riittää pienet päivittäiset

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU

JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU Keskustele hetki Mikä jäätelö, karkki tms. on sinun mielestäsi hyvää? Voiko jäätelöstä tai karkista tulla riippuvaiseksi? Miksi? Miksi ei? MITÄ RIIPPUVUUKSIA TEILLÄ ON? Riippuvuus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot