Aluerakentamisen innovaatiot

Transkriptio

1 KUPERA TaY, Aluerakentamisen innovaatiot Kimmo Kurunmäki, TkT, YTL Projektipäällikkö, MAL-verkosto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Fotofrizz; Illustration: Michael Korol Kuva: Adactive Oy

2 Nykyinen työympäristö MAL-verkosto maankäyttö, asuminen, liikenne TEM, alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Valtakunnallinen teemaverkosto , Tampereen kaupunkiseutu koordinoi Kehittää strategista seudullista suunnittelua ja vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä yli kuntarajojen kokonaisvaltaisuus, kestävä kasvu, sujuva arki, ilmastonmuutoksen hillintä Levittää hyviä käytäntöjä, toteuttaa yhteistyöhankkeita, kehittää kuntayhteistyön prosesseja ja työkaluja seutujen ja kuntien suunnittelun tueksi, vakiinnuttaa seudullista näkökulmaa MALsuunnittelussa, välittää näkemyksiä seutujen ja valtionhallinnon välillä 20 aluetta: Länsi-Uusimaa, Salon seutu, Turun seutu, Hyvinkään-Riihimäen talousalue, Hämeenlinnan seutu, Lahden alue, Kotkan-Haminan seutu, Rauman seutu, Porin seutu, Etelä-Pirkanmaa, Tampereen kaupunkiseutu, Ylä- Pirkanmaa, Keuruu & Kaakkois-Pirkanmaa, Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhyke, Mikkelin seutu, Vaasan seutu, Pietarsaaren seutu, Seinäjoen kaupunkiseutu, Joensuun seutu, Oulun seutu, Kemi- Tornion alue

3 Oma tutkimustausta

4 Esitelmän rakenne 1. Aluerakentamisesta, strategisuudesta 2. Aluerakentamishankkeista, strategisista projekteista 3. Länsisatama-Jätkäsaari HafenCity Hamburg konseptiklinikka tontinluovutussopimus 4. Hallinnan infrastruktuuri = toimijat prosesseissa, hankkeiden organisoituminen Suomi ja Keski-Eurooppa 5. Kaupunkisuunnittelu ja innovaatiotoiminta Tapaustutkimuksia Itämeren alueen kaupungeista 6. Jalat maassa -innovatiivisuus Näkökulma prosesseissa ja toimijoissa

5 Alueellinen keskittyminen = kaupunkiseutujen kasvu kokonaisvaltaisen suunnittelun tarve, ilmastonmuutos, sujuva arki, yhdyskuntarakenne ja palveluverkko, joukkoliikennejärjestelmä, hajautumisen hillintä tilaus aluerakentamisen ja strategisten projektien innovaatioille Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030

6 Ruoppila, Lehtovuori, von Hertzen (2007) Seutujen strateginen toiminta, valtion kepit ja porkkanat vaikuttamassa Kunnallinen toiminta (seudullisten linjausten toteuttaminen, toivottavasti) kaupunkipoliittiset strategiat, ohjelmat Suuret hankkeet: hahmottelut, intressien koonti, suunnittelu, toteutus, ylläpito ohjelmien toteutus

7 Aluerakentaminen Kaupunkisuunnittelun, -kehittämisen ja -politiikan painopistealueita. Laajoja ja kompleksisia hankkeita, tarve koordinaatiolle yli hallintokuntien ja julkisen ja yksityisen välille. Usein nostettu omalle suunnittelun tasolle pois perussuunnittelusta. Odotusarvot innovatiivisuudesta ja sen edellytysten tarjoamisesta. Healey (2010, 126) suurhankkeista: Their importance lies in the enormous mobilisation of political and economic energy that is required to produce them, their symbolic role in expressing ideas about place, place qualities and the wider society in which they are situated, and their impact on how citizens and visitors view their governments and other major actors in their societies. Helsingin aluerakentamisprojektit (12): keskustakorttelit, Töölönlahti, Länsisatama, Keski-Pasila, Kalasatama, Arabianranta-Hermanni, Kruununvuorenranta, Viikki, Kuninkaankolmio, Vuosaari, Myllypuro, Östersundom. Projektien johto talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamistoimistolla, toimii suoraan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohdon alla. Poikkeaa tavanomaisesta hankkeesta, jota vetää kaupunkisuunnitteluvirasto lautakunnan alaisuudessa. Myös ns. strategiset kaupunkisuunnitteluprojektit luonteeltaan aluerakentamistyyppisiä: kaupunkikehittämisen painoarvo, muusta suunnittelusta erotettu johto ja operatiivinen yksikkö. Esimerkkeinä Tampereen strategiset projektit Vuores ja Ratina ja Espoon Suurpelto: kaupunkikonsernien erillishankkeita.

8 Suurten hankkeiden hallinnan ympäristö/infrastruktuuri Ykeiskuvaus City planning dept. Economic dev. Housing Environment Culture etc. Plan-making networks, hand shakes, open forums, closed meetings, many actors, unofficial coalitions, resolution preparations, political outlinings Construction business Property development finance consultancy Legitimacy Implementation of a plan/policy

9 Case Jätkäsaaren konseptiklinikka Jätkäsaari osa Länsisataman aluerakentamisprojektia. Hankejohto talous- ja suunnittelukeskuksessa. Asemakaavoitus parhaillaan käynnissä, konseptiklinikka liittyi varhaisempaan valmisteluvaiheeseen kaavoitusta edeltävän vaiheen merkityksen korostuminen. Kaupunkisuunnitteluvirasto

10 Talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisyksikön vahva rooli. Aluerakentamisyksikkö ja RAKLI järjestivät yhteistyössä konseptiklinikan. Klinikan toiminta osayleiskaavan ja asemakaavoituksen välissä. Klinikka: vapaaehtoinen, lyhytkestoinen toimijaverkosto, jossa osapuolet tuovat omia näkökulmiaan ja kehittämisehdotuksiaan yleisempään keskusteluun. Järjestettiin siinä vaiheessa, jolloin ei ollut vielä rakennuttajien kiinnityksiä alueelle ( intressivapaa vaihe). Konseptiklinikan teemat liittyivät uusien suunnittelu- ja toteutusmallien löytämiseen: kumppanuus kaavoituksessa, yritysvetoinen toteuttaminen, hankkeen johtaminen ja rahoitusmallit, asumisen tulevaisuus. Konseptiklinikka kesti 9 kk vuonna Klinikan osapuolet: 6 edustajaa eri hallintokunnista (ei yhtään kaupunkisuunnittelusta), 5 edustajaa infra- ja kiinteistökehitysyrityksistä, 3 rahoitusyhtiöiden edustajaa, 1 edustaja toisen kaupungin ppp-hankkeesta (Vuores), 2 edustajaa moderaattoriorganisaatio RAKLIsta. Kokemusresurssien kokoaminen, intressien esittäminen, toimijoiden kuuleminen, mobilising the power to act (Healey 2010, 62).

11 Jätkäsaari governance environment City planning Economic dev. Housing pol. Education etc. Urban development project Plan-making Development Division Networking Procurement clinic PP-contracting Procedure definitions Interest commitment Collection of resources City government Private actor 1 Private actor n Implementation Osayleiskaavassa sanottua: Aluerakentamisprojektin malli tuo uuden päätöksenteon ja hallinnan tavan perinteiseen kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan johtamaan malliin. Kaupunginhallinnon sisäisten roolien muodostaminen on tärkeää.

12 Suurissa kaupunkisuunnittelun hankkeissa, kuten aluerakentamisessa, painopiste on prosessien alussa, jolloin haetaan intressejä, sovitaan alueen yleiskuvasta, valmistellaan rahoitusta, päätetään keskeisistä menettelytavoista, muodostetaan yhtiöitä jne. Painopiste on silloin toimintaympäristössä, jolla ei ole kaavoitukselle tyypillistä muodollista ja järjestynyttä etenemisväylää, vaan jossa käydään keskustelua kaupunkikehittämisen poliittis-taloudellisista ja organisatorisista linjanvedoista ikään kuin taustoittamaan yksittäisiä kaavoitustilanteita. Julkis-yksityisen toiminnan muotojen ja pelisääntöjen selkiyttäminen on olennaista, jotta toiminta tällaisilla epävirallisilla areenoilla olisi hallittua, ja jotta hankkeen valmisteluvaiheiden ja kaavoitukseen ryhtymisen välille ei muodostuisi pullonkaulaa. Erityisesti Suomessa, jossa on vähän kokemusta muusta kuin kuntavetoisesta ja kaavakeskeisestä suunnittelusta, tarvitaan mekanismeja, joilla strategioita välitetään kaavoitukseen. Konseptiklinikka innovatiivisena välittäjä-mallina? Optimitilanne voisi olla: konseptiklinikka mahdollistaa avoimen kommunikoinnin ja ajatustenvaihdon sellaisten osapuolten kesken, joilla on aito kiinnostus kehittää osaamistaan yhdyskuntarakentamisen saralla. Avoin kommunikointi luottamuksellisuudesta luottamukseen.

13 Case HafenCity Hamburg, tontinluovutussopimus HC on kaupungin suunnittelukokonaisuudessa ns. erityissuunnittelualue. Suunnittelu ja koordinointi nostettu kaupunginosalta keskushallintoon (Hampurin osavaltio). Julkisomisteinen kehitysyhtiö HafenCity Hamburg GmbH, tilivelvollinen ministeriryhmälle ja sitä kautta osavaltion parlamentille. Menossa suunnitelmien toteuttamisen vaihe. Behörde für Stadtentwicklung und Umwelt 2007

14 HafenCity Hamburg, tontinluovutus, Anhandgabe HafenCity Hamburg GmbH valitsee investoijan haun tai suoran kontaktin kautta, neuvottelee ja antaa tälle option tonttiin. Option mukana määritellään tonttihinta, prosessisäännöt ja kausi, jonka ajan optio on voimassa, max. 18 kk. Tuon määräajan aikana kehitysyhtiö ei neuvottele muiden potentiaalisten investoijien kanssa tontin myynnistä. Option saanut investoija valmistelee toteutussuunnitelman: tontin käyttömuodot, menettelytavat ja rahoitus. Investoija toteuttaa arkkitehtuurikilpailun. Kilpailun pohjalta investoija työstää suunnitelmaa ja tarjoaa sitä kehitysyhtiölle. Kun rakennuslupa myönnetään, investoijalla on 4 viikkoa aikaa maksaa tontti (aiemmin sovittu hinta) ja aloittaa toteutus. Kaavan joustavuus investoijan ideoille tilaa. Vaatii erityistä luottamusta kaupunginjohdolta kehitysyhtiötä kohtaan, koska kehitysyhtiö hoitaa sopimusasiat (investoijan valintapäätös viimekädessä ministeriryhmällä).

15 Anhandgabe Verfahren, das in der HafenCity regelmäßig dem Grundstücksverkauf vorgeschaltet ist. Ein potenzieller Bauherr erhält mit der Anhandgabe sein gewünschtes Grundstück zunächst exklusiv zur Beplanung. HafenCity Hamburg GmbH und Hansestadt Hamburg bewahren sich währenddessen weitgehende Einflussmöglichkeiten. Investoijan sitoutuminen toteutuksen tehokkaaseen aloitukseen. Laadunvarmistus (arkk.kilpailu, tiukat sopimusehdot). Aikatauluttaminen helpottuu. Tonttihinnanvarmuus, kustannusriskit investoijalla. Investoijalla kaupungin/kehitysyhtiön sitoutuminen takana. Investoijalla mahdollisuus keskittyä huolella 18 kk ilman että on tarvinnut laittaa vielä rahaa sisään. Menettelyä käytetään Hampurissa usein ja on käytetty jo vuosikymmeniä innovatiivisuutta vakiintuneena suunnittelujärjestelmänä Vrt. oppi Vuoreksesta (projektinjohtaja Pertti Tamminen 2009): Kaava riittävän joustavaksi osa kaupungin suunnitteluvallasta hoidettaisiin tontinluovutusehdoilla = ei yksityiskohtaisia kaavoja. Perusteelliset sopimukset.

16 HafenCity governance environment City planning Economic dev. Housing pol. Education etc. Special planning area Plan-making HafenCity Hamburg GmbH Networking PP-contracting Interest commitment Collection of resources Procedure definitions Exclusive option State Commissions Private actor 1 Private actor n Implementation Alueen pääsuunnittelijan sanomaa: Kehitysyhtiön perustaminen mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymisen projektiin ilman, että pitää koota kehittämisresursseja useasta eri hallintosektorista. Päämäärätietoisena yhden asian yksikkönä jossa tilivelvollisia ovat korkean tason poliitikot se voi operoida tehokkaammin kuin hajautetussa hallintarakenteessa. (Polkowski 2008.)

17 Toimijoista, aluerakentamishankkeiden hallinnan infrastruktuurista Suomalaisen suunnittelujärjestelmän taustalla on hallintorakenne, jossa kunnalla on vahva rooli ja kunnanhallinto on sektoroitunut. Vahvan kaupunkisuunnitteluyksikkö-vetoisen toiminnan rinnalle on tullut hankekohtaisia organisaatioita tietyn toimintakauden ajaksi: PPP, 4P yksityiset tai julkis-yksityiset kehittämisyhtiöt kunnan toimeksiannosta ja Suomessa erityisesti yksityisrahoitushankkeet Suunnittelun skaalan laajeneminen kaavoituksesta sitä edeltäviin ja rinnakkaisiin linjanvetoihin ja areenoihin. Mikä on näiden rooli suhteessa julkishallintoon, demokraattisiin elimiin? Kenelle ovat tilivelvollisia ja minkä ajan? Miten ylläpitää, tai parantaa, suunnitteluprosessien läpinäkyvyyttä, jos areenat muuttuvat, kokoonpanot vaihtuvat, toimikaudet rajaavat ja strateginen valmistelu vahvistuu?

18 suomalainen keinovalikoima hankkeiden organisaatiojärjestelyistä muut: maanomistajia, asukasedustajia jne. yksityisrahoitusmalli vastuuyritys (rak.liike) Yksittäisiä maankäyttösopimuksia kunta yhtiömuotoinen kumppanuus esim. kehittämisaluehankkeissa

19 Stadtentwicklung aus einer Hand: die HafenCity Hamburg GmbH Nur durch ein integriertes Entwicklungsmanagement kann die Realisierung eines vollkommen neuen Stadtteils gelingen. Die meisten Verantwortlichkeiten für die Stadtteilentwicklung sind daher bei der HafenCity Hamburg GmbH gebündelt ( Berlin Adlershof -kehittämisalue Berlin Wasserstadt Oberhavel -kehittämisalue

20 3 lines of urban planning (Kurunmäki 2005)

21 Cases in Kurunmäki 2005

22 Innovaatiopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun yhteys Sampo Ruoppila, Panu Lehtovuori, Nina von Hertzen (2007), Infrastructures for Innovation. BaltMet Inno Project. Kolme lähestymistapaa suunnittelun ja innovaation yhteyksiin: 1. Innovaatiotoiminta päämääränä: hankkeita joilla tuotetaan innovatiiviselle miljöölle sopivia paikkoja: tiedepuistoja, infraa (ICT, joukkoliikenne jne.); ohjelmallista kaupunkikehittämistä, innovatiivisuutta tukevia tutkimusympäristöjä, luovien alojen keskittymiä, seudullisia tukitoimia. Määrälliset mittarit: high-tech työpaikat, patentit jne. 2. Innovaatiotoiminta resurssina: kulttuurinen suunnittelu, paikkojen väliaikaiset käytöt; käytetään taloudellisia sääntelyvälineitä hidastamaan spekulatiivista kiinteistötoimintaa ja tukemaan orastavaa innovatiivista pientoimintaa = mahdollistava suunnittelu. Innovaatiotoiminta suunnittelun resurssina, ei päämääränä. Resurssista täytyy huolehtia ja antaa sille kasvun mahdollisuuksia suunnittelun keinoin. 3. Innovaatiotoiminta sivutuotteena: muiden suunnittelun ponnistusten sivussa syntyy innovatiivisuutta tukevia tiloja, ympäristöjä, tilanteita. Esim. ympäristön laatua korostava, sosiaalisesti aktiivisia alueita synnyttävä suunnittelu (puistot, rakennussuojelu, estetiikka, hyvät joukko- ja kevytliikenneyhteydet, monipuolinen asuntotuotanto) luo sivutuotteena innovatiivista toimintaa, kokoaa sopivantyylisiä ihmisjoukkoja samoille paikoille ja alueille. Soft planning, suunnittelijat ovat tietoisia innovatiivisuuden tilasta ja potentiaalista, mutta suunnittelua ei suoraan kohdisteta innovatiivisuuteen.

23 project city region Innovative milieu Growth corridor Creative city Campus Science park, tech park Thematic district Cultural cluster Urban fallows Living lab Flagship project as a target as a resource as a by-product Ruoppila ym. 2007

24 Infrastructures for Innovation jatkuu Missä innovatiiviset alueet sijaitsevat? Kaupungeissa ja seuduilla tavoitellaan monikeskuksista rakennetta. Varsinainen keskusta halutaan pitää vahvana, keskustan tuntumassa olevat vanhat teollisuusalueet jalostetaan, ranta-alueet mahdollistavat houkuttelevien ja innovatiivisten asuin-, työ- ja vapaaaikaympäristöjen suunnittelun kehittämisalueet, aluerakentamisprojektit, waterfront city -hankkeet, lippulaivahankkeet kaupunkikehittämisen painopisteitä, kaupunkimarkkinoinnin välineitä 24 tapauskohdetta 9 Itämeren alueen kaupungista Berlin: Berlin Adlershof, Wasserstädte Berlin Oberhavel & Rummelsburger Bucht Copenhagen: Copenhagen Biotechnical Science Park (COBIS), Hvide Kødby, Ørestad Helsinki: Arabianranta-Suvilahti, Aviapolis, Viikki Malmö: Moving Media City, Det Medicinska Malmö Oslo: Fjordcity Riga: Castle of Light Latvian National Library, Latvian Contemporary Art Museum, Riga Concert Hall, Riga Science and Technology Park Stockholm: Hammarby Sjöstad, Karolinska/North Station, Kista Science City, Telefonplan Tallinn: Kultuurikatel, Tehnopol, Ülemiste City Vilnius: Paupio Historical Crafts and Industries Centre

25 24 tapauksesta puolet edustivat innovaatiotoimintaa päämääränä. Useimmat näistä olivat tiede- tai teknologiapuistoja. Innotoiminta päämääränä on kaupunkikehittämisen valtavirtaa. Kaupungit tarjoavat fyysistä perustaa ja kovia elementtejä innovaatiotoiminnalle yrittäjyyden tukemiseksi. Suositus: OK peruskäytäntö, mutta kaipaa täydentäviä toimenpiteitä. Berlin Adlershof, Cobis (Kööpenhamina), Arabianranta, Viikki, Moving Media City (Malmö), Det Medicinska Malmö, Riga Science and Tech Park, Karolinska/North Station + Kista + Telefonplan (Tukholma), Tehnopol + Ülemiste City (Tallinna) Lähes saman verran oli tapauksia, joissa oli havaittavissa (myös) innovaatiotoimintaa sivutuotteena. Nämä olivat lähinnä suuria kaupunkirakentamishankkeita. Kaupungeilla on halu toteuttaa laajoja ja monipuolisia (mixed-use) asumisen, työnteon ja vapaa-ajan kaupunkialueita houkuttelevuus muodostuu sopiva pohja alueen omaehtoiselle innovaatiotoiminnalle. Suositus: sen sijaan että luotetaan mahdollisten sivutuotteiden syntymiseen, kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota kulttuurisesti houkuttelevien ja sosiaalisesti keskeisten paikkojen luomiseen. Wasserstadt Rummelsburger Bucht + Wasserstadt Oberhavel (Berlin), Ørestadt (Kööpenhamina), Aviapolis, Fjordcity (Oslo), Castle of Light + Contemporary Art Museum + Concert Hall (Riika), Hammarby Sjöstad (Tukholma), Paupio historical crafts and industries quarter (Vilna) Vain 2 tapausta edusti innovaatiotoimintaa projektin resurssina. Suositus: tällaiselle suunnittelulle olisi olemassa välineitä, mutta niitä käytetään vielä vähän aktiivisempi ja monipuolisempi käyttö tarpeen. Hvide Kødby creative & food industries (Kööpenhamina), Kultuurikatel (Tallinna) Huomioita: luokittelu pohjautuu tapauksiin, jotka annettiin (BaltMet-partnerikaupungit) tutkimusta varten. Ei-tilastollinen otos. BaltMet Inno -projektin painopisteenä ovat olleet tiede- ja teknologiapuistot. Resurssi-piirteen suppea edustus ei tarkoita etteikö se olisi yleinen innovatiivisuuden jäsentämisen tapa kaupunkisuunnittelussa.

26 Tulosten analysointi jatkuu Sisällöt yleisyysjärjestyksessä: 1. tiede ja teknologia, 2. luovat teollisuudet, 3. ekologisuus Sijainti: Maan uudelleenkäyttö (vanhat teollisuusalueet ja satamat, taantuneet ranta-alueet keskustan tuntumassa, käytöstä poistetut armeijakiinteistöt ). Vain muutama tapaus edusti greenfield kehittämistä (mm. lentokenttien lähistöt). Useat kohteet ovat aiemmin olleet perifeerisiä, huonosti saavutettuja tai suljettuja alueita, vaikkakin fyysisesti lähellä. Näistä on uudistuksen myötä tullut hyvin keskeisiä keskustojen laajennusosia. Toimijat/organisaatio: 17 tapauksessa kaupunkihallinto on hankkeiden johtava toimija. 6 tapauksessa joko valtio tai yksityinen yritys. Yhdessä tapauksessa NGO. Normaali tilanne eurooppalaisessa kaupunkikehittämisessä, erityisesti Pohjoismaissa ja Saksassa, johon liittyy vahva kunnallinen maanomistus ja kunnan asema kaavoituksessa. Vähän alle puolessa tapauksista sovelletaan triple helix -mallia.

27 Aluerakentamisen innovaatioiden liikkuvuus, siirrettävyys? Hankkeet ja niihin liittyvät hallinnan prosessit ovat tilannesidonnaisia. Siitä huolimatta voidaan kartoittaa kokemuksia vierailla mailla ; opitaan tunnistamaan oman kontekstin merkitys projektien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Toisaalta, harvat kontekstit ovat fiksattuja ja jäykkiä (Healey 2010, 232) toimintaympäristön ja -kulttuurin muutoksen, uudistumisen, sopeutumisen mahdollisuus. Pitää mennä parhaiden käytäntöjen taakse ja katsoa tapauksen/paikan poliittisia, teknisiä, taloudellisia, ympäristöllisiä ja kulttuurisia tekijöitä. Tarvitaan myös pitkän linjan katsetta paikkojen ja alueiden laatutekijöiden luomisessa kaupunkialueen elinvoimaisuus ja kestävyys ei synny hankeaikataulussa; onnistumisen mittaajina ovat tulevat sukupolvet.

28 Toteutuksen pilkkominen erillisiin hankkeisiin Millaisiin hankkeisiin ja toteutustapoihin? Tilaa innovatiivisuudelle! Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030

29 Patsy Healey (2010): 2000-luvun suunnitteluprojektin ominaisuudet: tulevaisuuteen orientoituminen ja usko siihen, että nyt tehtävät toimet vaikuttavat tulevaisuuden potentiaaleihin, elämisen laadun (liveability) ja kestävyyden (sustainability) korostaminen, ilmiöiden välisten keskinäisriippuvuuksien ja yhteyksien korostaminen, järjestelmän älykkyyden ( intelligence of a polity) laajentaminen korostamalla julkisen toiminnan kautta saatavaa tietoa ja osaamista, sitoutuminen avoimiin ja läpinäkyviin hallinnan ja päättelyn prosesseihin. jalat maassa -innovatiivisuus Tänä päivänä pidetään usein sellaisia hankkeita edistyksellisinä ja innovatiivisina, joissa ollaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa eri osapuolten kanssa (eri hallintokunnat, asukkaat, rakennuttajat, 3. sektori, elinkeinoelämä), ollaan/pyritään olemaan aktiivisia yhteisen hiilen löytäjiä ja uuden toimintakulttuurin luojia tai tukijoita, hanketta tarkastellaan kokonaisvaltaisena prosessina ei vain toteuttamisena ja lopputuotteena panostaen itse prosessin kehittämiseen ja sitä kautta resurssitehokkuuteen; toisaalta lopputuotetta tarkastellaan pitkänä elinkaarena, kunta käyttää monipuolisesti ja järjestelmällisesti rakennetun ympäristön sääntelyn keinovalikoimaa laajasti hyväksyttyihin tavoitteisiin pyrkien.

30 Patsy Healey (2010, 73): The art of effective place-governance work centres on figuring out how to use the available toolkit to the maximum effect in a specific situation. This may, in time, lead to the creation of new tools, as experience leads to pressures to change the design of planning systems, to alter the way funding regimes work, to revise key regulations governing rights and relations with respect to access to place qualities, and so on. Kiitos!