Aluerakehittämisen innovaatiot Saksassa

Transkriptio

1 KUPERA Vaasa, Kimmo Kurunmäki, TkT, YTL Projektipäällikkö, MAL verkosto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Aluerakehittämisen innovaatiot Saksassa Metropole Hamburg Wachsende Stadt

2 Esitelmän rakenne 1. Aluerakentaminen, strategisuus, lähestymistapa innovatiivisuuteen 2. Saksalaisia esimerkkejä: HafenCity Hamburg, Berliinin kehittämisalueet 3. Suomalaista kehitystyötä 4. Jalat maassa innovatiivisuus

3 Aluerakentaminen aluekehittämisen konkretisoituminen rakennetussa ympäristössä Kaupunkisuunnittelun, kehittämisen ja politiikan painopistealueita. Laajoja ja kompleksisia hankkeita, tarve koordinaatiolle yli hallintokuntien ja julkisen ja yksityisen välille. Usein nostettu omalle suunnittelun tasolle pois peruskaavoituksesta. Odotusarvot innovatiivisuudesta ja sen edellytysten tarjoamisesta. Esimerkkeinä Helsingin aluerakentamisprojektit (12): keskustakorttelit, Töölönlahti, Länsisatama, Keski Pasila, Kalasatama, Arabianranta Hermanni, Kruununvuorenranta, Viikki, Kuninkaankolmio, Vuosaari, Myllypuro, Östersundom. Projektien johto talous ja suunnittelukeskuksen aluerakentamistoimistolla, toimii suoraan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohdon alla. Poikkeaa tavanomaisista hankkeista, joita vetää kaupunkisuunnitteluvirasto lautakunnan alaisuudessa. Myös ns. strategiset kaupunkisuunnitteluprojektit luonteeltaan aluerakentamistyyppisiä: kaupunkikehittämisen painoarvo, muusta suunnittelusta erotettu johto ja operatiivinen yksikkö. Esimerkkeinä Tampereen strategiset projektit Vuores ja Ratina ja Espoon Suurpelto: kaupunkikonsernien erillishankkeita.

4 Merkitys prosessille Suurissa kaupunkisuunnittelun hankkeissa, kuten aluerakentamisessa, painopiste on prosessien alussa, jolloin haetaan intressejä, sovitaan alueen yleiskuvasta, valmistellaan rahoitusta, päätetään keskeisistä menettelytavoista, muodostetaan yhtiöitä jne. Painopiste on silloin toimintaympäristössä, jolla ei ole kaavoitukselle tyypillistä muodollista ja järjestynyttä etenemisväylää, vaan jossa käydään keskustelua kaupunkikehittämisen poliittis taloudellisista ja organisatorisista linjanvedoista ikään kuin taustoittamaan yksittäisiä kaavoitustilanteita. Julkis yksityisen toiminnan muotojen ja pelisääntöjen selkiyttäminen on olennaista, jotta toiminta tällaisilla epävirallisilla areenoilla olisi hallittua, ja jotta hankkeen valmisteluvaiheiden ja kaavoitukseen ryhtymisen välille ei muodostuisi pullonkaulaa. Erityisesti Suomessa, jossa on vähän kokemusta muusta kuin kuntavetoisesta ja kaavakeskeisestä aluekehittämisestä, tarvitaan mekanismeja, joilla kehittämisstrategioita välitetään toteuttaviin prosesseihin.

5 Suurten hankkeiden hallinnan infrastruktuuri: Eri politiikkalohkojen/hallintokuntien ohjelmien oikeuttaminen ja konkretisointi kaavoituksen kautta Kaupunkisuunnitteluyksikkö Talous ja strategiayksikkö Asuntotoimi Ympäristö Tekninen toimi verkostoitumista, avoimia foorumeja, suljettuja kokouksia, kädenpuristuksia, monia toimijoita, epävirallisia yhteenliittymiä, päätösten valmisteluja, poliittisia linjanvetoja rakennusliikkeet kiinteistökehittäjät rahoittajat konsultit kaavoitus Oikeutus Suunnitelman toteutus

6 Lähestymistapa innovatiivisuuteen Miten suuria kehittämishankkeita hallitaan: organisointi, prosessit, uusien menettelyjen sisäänajo, poikkeamiset tavanomaisesta, kansainväliset vaikutteet Missä innovatiiviset alueet sijaitsevat? Kaupungeissa ja seuduilla tavoitellaan monikeskuksista rakennetta. Varsinainen keskusta halutaan pitää vahvana, keskustan tuntumassa olevat vanhat teollisuusalueet jalostetaan, ranta alueet mahdollistavat houkuttelevien ja innovatiivisten asuin, työ ja vapaaaikaympäristöjen suunnittelun kehittämisalueet, aluerakentamisprojektit, waterfront city hankkeet, lippulaivahankkeet kaupunkikehittämisen painopisteitä, kaupunkimarkkinoinnin välineitä Sampo Ruoppila, Panu Lehtovuori, Nina von Hertzen (2007), Infrastructures for Innovation. Tarvitaan pitkän linjan katsetta laatutekijöiden luomisessa kaupunkialueiden elinvoimaisuus ja kestävyys ei synny hankeaikataulussa; onnistumisen mittaajina ovat tulevat sukupolvet. (Patsy Healey 2010)

7 Louis Albrechts (2001): Monikeskuksisen kaupunkiseudun areenat ja prosessit ideoiden ja visioiden toteuttajina. Onko seutu toimiva yksikkö? Voiko, miten, tilallinen visiointi vahvistaa seudullista kehittämistä? Euroopassa selvä muutos traditionaalisesta passiivisesta suunnittelusta toimijaorientoituneeseen suunnitteluun, jossa visioiden, Leitbild kuvien ja uusien identiteettien kautta pyritään tunnistamaan ja ratkomaan seudulle yhteisiä ongelmia/haasteita. Areenojen, foorumien muodostaminen keskeistä visioiden toteuttamiseksi Instituutiorakentelu (institution building, the design of arenas) vaatii yhteisymmärrystä arvoista ja siitä kuinka arvot muutetaan toiminnaksi. Yhteisymmärryksen tuloksena on sitoutuminen (a commitment package), jossa eri hallinnon tasot, hallintokunnat ja yksityiset toimijat sopivat hallinnollisista ja rahoituksellisista järjestelyistä suunnitelman toteuttamiseksi.

8 Formaaleista areenoista voidaan erottaa keskeisten päätöksentekijöiden areenat, strategisen suunnittelun ryhmät ja tehtäväkohtaiset täsmäjoukot (Bryson & Crosby 1989). Epävirallisempien instituutioiden muodostamisella on etuja. Uusia ihmisiä, alliansseja, verkostoja ja ideoita saadaan koottua yhteen, ja uusia areenoja tuotua keinovalikoimaan. Tarvitaan institutionaalista kapasiteettia ja joustavaa ja dynaamista verkostoitumista. Esimerkiksi belgialaisen Flemish Diamondin seutuhankkeen osalta todettiin tarve rakentaa linkki vakiintuneen formaalin hallinnon ja ad hoc rakenteen välille, sillä ad hoc kokoonpanot voidaan liittää suoraan tiettyjen strategiakohtien tarpeisiin ja osaalueiden toteuttamisiin.

9 Mitä opittu Belgian Flemish Diamondista? 1. Perinteinen maankäytön suunnittelu täytyy korvata uudenlaisella strategisella suunnittelulla monikeskuksisen kaupunkiseudun (PUR poly nucleated urban regions) kehittämiseksi. Selektiivisyys, dialogi, diversiteetti, verkottuminen, kontekstuaalisuus, visiot, instituutio rakentaminen, toiminta orientaatio ovat keskeisiä elementtejä. 2. Kriittisten työstettävien asioiden valinta tärkeää ja herkkää. FD:n osalta kävi ilmi, että kunnat ovat herkkiä asioissa jotka koskevat poliittista autonomiaa. Vain asiat, jotka ylittävät yksittäisten kaupunkien kapasiteetin ja joiden osalta voidaan päästä win win tulokseen, kaupungit saattavat harkita osaamisen delegointia toiselle viranomaiselle. Tällaiset asiat koskevat useimmiten liikennettä. 3. Instituutiorakentaminen on hyvin tärkeää. Epävirallisilla instituutioilla ja areenoilla on selkeitä etuja. Keskinäisen luottamuksen ja ymmärryksen kautta luodaan hyväksyttäviä keskustelualustoja. Epäviralliset areenat mahdollistavat hallitsevan diskurssin haastamisen.

10 Suunnittelun kulttuurit Euroopassa: lainsäädännön ja hallinnon näkökulmat (Newman & Thornley 1996: Urban Planning in Europe) Suomi ja Saksa: Lainsäädännöllisesti läheiset: suhtautuminen lakisäädöksiin, tarkat muotoseikat Hallinnollisia eroja, mm. väliportaan hallinto, Saksassa vahva seudullinen ja yliseudullinen Raumplanung

11 Suomi ja Saksa: molemmissa maissa käynnissä Kokonaisvaltaisen suunnittelun vahvistaminen: maankäyttö asuminen liikenne palvelut ilmastonmuutoksen hillintä, ja näihin infrastruktuuriratkaisuja ~ aluekehittäminen Uudenlaisten toimintatapojen kehittäminen Kumppanuudet ja muut vastuunjaon menettelyt, suunnitelmien toteutuksen keinovalikoiman laajentaminen Brittiläiset vaikutteet: ohjelmaperustainen kehittäminen

12 Suunnittelun 3 linjaa: Julkisjohtoinen Julkis yksityinen (sopimukset) Erityisjärjestelyt (pitkät kumppanuudet, erityisaluelait ym.) (Kurunmäki 2005) Suunnittelun skaalan laajeneminen pätee niin Suomessa kuin Saksassa Irrottautumista kapeista muotoseikoista laveampiin ja mahdollistaviin menettelyihin

13 Hampurin metropoliseudusta Hampurin kaupunki osavaltio: 1,7 M metropoliseutu: 4,3 M Hampuri + 16 piiriä 3 osavaltiota : Hampuri, Ala Saksi (osa), Schleswig Holstein (osa)

14 Seudullisen hallinnan piirteitä Hampurin metropoliseudulla 2000 luvulla vahva panostus talouden kehityksen näkökulmiin, lippulaivahankkeisiin Metropole Hamburg Wachsende Stadt, visio 2020: klusteroituminen, vahvuuksien vahvistaminen. Kimppu olemassa olevia ja uusia seudullisia strategioita ja projekteja. Haasteet: kompleksiset päätöksentekoprosessit; monitoimijainen maankäytön suunnittelu Hampurin erityispiirre: kaupunki, jolla osavaltiovalta ja vastuu (Stadt Staat). Luottamuksen rakentaminen ja yhteistyön kehittäminen metropolitasolla tasapainottaneet hallinnon eri tasoista koituvia ongelmia. Henkilökeskeistä toimintaa: Hampurin yhteistyö seututasolla pitkälti kiinni ylimmän johdon halusta tai haluttomuudesta yhteistyöhön. Varsinainen toimivalta säilynyt kuntatasolla. Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin odotettavissa yhteisiin toimiin liittyvän sitovan päätöksenteon vahvistaminen ja ammattimaisempi ote seudulliseen toimintaan. Yhteistyötä yksittäisten hankkeiden osalta. Joustavat, vaihtelevat hallinnan sommittelut, joissa julkisen sektorin toimijoilla yleisesti vahva rooli, mutta yksityinen tulossa yhä tärkeämmäksi uusia talouden kehittämisen koalitioita.

15 Behörde für Stadtentwicklung und Umwelt 2007 HafenCity Hamburg

16 157 ha, lähes kokonaan kaupungin/osavaltion maanomistuksessa 2,3 miljoonaa k m2; Euroopan suurin sisäkaupunkihanke tällä hetkellä 5800 asuntoa, työpaikkaa (asuntorakentamista k m2, toimistotilaa k m2, kauppoja, näyttelytiloja, palveluita, ravintoloita k m2, oppilaitoksia, museoita, hotelleja, vapaa ajan tiloja ym k m2) n. 80 yksittäistä rakennushanketta Kehittämistä johtaa osavaltio omisteinen ja osavaltion rahoittama yhtiö HafenCity Hamburg GmbH Käynnistyi v. 1997, Masterplan vuodelta 2000 Useita lippulaivahankkeita, mm. Elbphilharmonie konserttisali hotelliksi uudistettavan rakennuksen katolle Hampuri on European Green Capital 2011, HafenCity yhtenä sen kärkihankkeena.

17 HafenCity on kaupungin ns. erityissuunnittelualue. Suunnittelu ja koordinointi on nostettu kaupunginosalta keskushallintoon (Hampurin osavaltio). Julkisomisteinen kehitysyhtiö HafenCity Hamburg GmbH, tilivelvollinen ministeriryhmälle ja sitä kautta osavaltion parlamentille. Alueen pääsuunnittelijan sanomaa: Kehitysyhtiön perustaminen mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymisen ilman, että pitää koota kehittämisresursseja useasta eri hallintosektorista. Yhden asian kehittämisyksikkönä jossa tilivelvollisia ovat korkean tason poliitikot se voi operoida tehokkaammin kuin hajautetussa hallintarakenteessa. (Polkowski 2008.)

18 HafenCity Hamburg: tontinvaraus HafenCity Hamburg GmbH valitsee investoijan haun tai suoran kontaktin kautta, neuvottelee ja antaa tälle option tonttiin. Option mukana määritellään tonttihinta, prosessisäännöt ja kausi, jonka ajan optio on voimassa, max. 18 kk. Tuon määräajan aikana kehitysyhtiö ei neuvottele muiden potentiaalisten investoijien kanssa tontin myynnistä. Option saanut investoija valmistelee toteutussuunnitelman: tontin käyttömuodot, menettelytavat ja rahoitus. Investoija toteuttaa arkkitehtuurikilpailun. Kilpailun pohjalta investoija työstää suunnitelmaa ja tarjoaa sitä kehitysyhtiölle. Kun rakennuslupa myönnetään, investoijalla on 4 viikkoa aikaa maksaa tontti (aiemmin sovittu hinta) ja aloittaa toteutus. Kaavan joustavuus investoijan ideoille tilaa. Kontrolli tapahtuu neuvottelujen ja sopimuksen kautta Vaatii erityistä luottamusta kaupunginjohdolta kehitysyhtiötä kohtaan, koska kehitysyhtiö hoitaa sopimusasiat (investoijan valintapäätös viimekädessä ministeriryhmällä).

19 Investoijan sitoutuminen toteutuksen tehokkaaseen aloitukseen. Laadunvarmistus (arkkitehtuurikilpailu, tiukat sopimusehdot). Aikatauluttaminen helpottuu. Tonttihinnanvarmuus, kustannusriskit investoijalla. Investoijalla kaupungin/kehitysyhtiön sitoutuminen takana. Investoijalla mahdollisuus keskittyä huolella 18 kk ilman että on tarvinnut laittaa vielä rahaa sisään. Menettelyä käytetään Hampurissa usein ja on käytetty jo vuosikymmeniä = innovatiivisuutta vakiintuneena suunnittelujärjestelmänä

20 HafenCity Hamburg: Asuntotuotannon monipuolisuus Penzlien 2008

21 HafenCity Hamburg: markkinaorientaatio toimistorakentamisessa Yksityisten kilpailu Markkinamaksimin testaus, markkinoiden kalibrointi, korkeimman tarjouksen perusteella II I III Spekulatiivinen kehittäminen Käyttäjien omistusvelvoite, jatkuvuus varmistetaan pitkillä omistussuhteilla Kaupungin riskit

22 Berliinin kehittämisalueet Entwicklungsgebiete Wasserstadt Oberhavel Wasserstadt Rummelsburger Bucht Adlershof

23 Kehittämisalueista Vastaaminen 1990 alussa odotettuun rajuun kasvuun Rappioituneet alueet keskeisiksi asumisen, työteon ja palvelujen noodeiksi. Kokonaisvaltaisen suunnittelun ja toteutuksen hallinnan tarve Kehittämisalueen perustaminen vaatii erityisiä perusteluja, yleistä intressiä sekä sitoutumista kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja ripeään toteutukseen Määräaikainen kehittämisalue status, määräaikainen kehittämisyhtiön vetovastuu Kehittämisyhtiö toimii julkisella rahoituksella ja on tilivelvollinen kaupungin/osavaltion poliittiselle johdolle Maanomistajien sitominen yhteiseen kehittämiskonseptiin ja kustannusten/tehtävien jakoon. Kehittämiskonsepti ja toteutusvastuut lyödään lukkoon jo ennen kaavoitusta. Taustalla maanomistuksen pirstaloituminen Itä Berliinissä. Mikäli maanomistajat haluttomia, kehittämisyhtiöllä mahdollisuus pakkolunastaa maa Tonttien valmistelun ja infran rakentamisen jälkeen maan myynti investoijille Tuotto takaisin lainanmaksuna julkiselle sektorille = suuret julkisen sektorin riskit, tehokas väline silloin kun on kysyntää tonteille, väärä silloin kun on taantuma (ei siis toiminut toivotusti Berliinissä 1990/2000 luvulla) Baugesetzbuch , koko maassa sovellettavissa oleva laki kehittämistoimenpiteistä, städtebauliche Entwicklungsmassnahmen), alun perin jo 1970 luvulta

24 Kurunmäki 2005

25 Berlin Adlershof tieteen, teknologian ja median kaupunki 420 ha Ruoppila ym Satoja yrityksiä, tutkimuslaitoksia, Humboltin yliopiston luonnontieteet Yli työpaikkaa, asumista, 66 ha puisto Investoinnit n. 1,8 Mrde

26 Kurunmäki management gmbh/

27 Wasserstadt Oberhavel 206 ha as työpaikkaa Ennen kehittämistä monia maanomistajia 610 Me, osavaltiolta 450 Me Wasserstadt Rummelsburger Bucht 131 ha n asuntoa, lisäksi työpaikkoja Ennen kehittämistä monia maanomistajia 262 Me, osavaltiolta 100 Me

28 Wasserstadt GmbH Kehittämisyhtiö valmistelee ja toteuttaa erityisiä kaupunkikehittämisen strategioita sekä huolehtii projektien johtamisesta. Toimenpiteillä taataan haastavien ranta alueiden kehittämisen kustannustehokkuus ja joustavuus. Haastavuus tulee suunnittelulainsäädännön ja muuttuvien kehittämis/kysyntäpaineiden jännitteestä. (Wasserstadt GmbH 1999) Toteuttaakseen tehtävänsä, kehittämisyhtiö tarjoaa laajan palveluvalikoiman: Kaupunkikehittäminen ja suunnittelu erityisesti ranta alueilla; kehittämistoimenpiteiden ja sopimusten valmistelu ja toteutus, ml. Kaavoitus ja rahoitus; rahoitus ja organisaatiomallien kehittäminen, johtovastuun ottaminen; asemakaavoituksen koordinointi; maanhankinnan valmistelu ja toteutus; Tonttien uudelleenjakamisen suunnittelu ja toteutus, tonttirajojen uudelleenjärjestelyt; saastuneen maan poisto; tukien hakeminenja hallinto; osavaltion parlamentille tiedottaminen; julkisuus ja kansalaisosallistumisen huolehtiminen; ja investoijien, rakentajien ja käyttäjien etsintä ja tukeminen. (Wasserstadt GmbH 1999)

29 Suomalaista aluerakentamisen kehitystyötä Suomessa aluerakentamisen ja kaupunkisuunnittelun innovatiivisuutta haetaan erityisesti prosessien sujuvoittamiseen, tehostamiseen ja nopeuttamiseen. MRL kehittämisalueet: tarve tarkennuksiin ja uusien välineiden sisäänajoon muut: maanomistajia, asukasedustajia jne. yksityisrahoitusmalli vastuuyritys (rak.liike) Yksittäisiä maankäyttösopimuksia kunta yhtiömuotoinen kumppanuus esim. kehittämisaluehankkeissa

30 Perinteinen malli osayleiskaava asemakaavan valmistelu hyväksyminen tonttien luovutus suunnittelu rakentaminen Eri osapuolten yhteistyömahdollisuudet ovat rajalliset, jos kaavasuunnittelu ja rakennussuunnittelu on prosesseina erotettu toisistaan. Lisäksi erottelu venyttää aikatauluja. (Helsingin kaupunki 2009)

31 Kumppanuuskaavoitus Tampereen Vuoreksessa Hankkeen valmisteluvaihe hankkeen suunnitteluvaihe hankkeen toteutusvaihe suunnittelun johtaminen osayleiskaava Tavoitteiden asettaminen, riskien kartoitus Organisointi, roolit, aikataulu rahoitus Toimijoiden valinta suoraan/ kilpailulla asemakaavan valmistelu Varaus ja yhteistyöstä sopiminen Rakennus, infra, toteutussuunnittelu Tontinluovutus Rakentaminen Rajapintojen hälventäminen. Koordinoinnin haaste Projektinjohtaja Pertti Tamminen 2009: Kaava riittävän joustavaksi Osa kaupungin suunnitteluvallasta voitaisiin hoitaa tontinluovutusehdoilla = ei yksityiskohtaisia kaavoja. Perusteelliset tontinluovutussopimukset. Vrt. HafenCity.

32 Vuores: Tampere ja Lempäälä, rakennusoikeutta k m2 (asuntoja k m2, liike ja toimistorakentamista k m2 ja julkisia palveluja k m2), asukkaita , työpaikkoja Miksi kumppanuuskaavoitus Vuoreksessa? yhteistyö alkaa kaavaprosessin alkuvaiheessa kaava ei ole liian sitova mahdollistaa innovaatiot ja luovuuden suunnittelussa ja rakentamisessa rakennuttajien markkinatuntemus käytettävissä saatavissa kuhunkin kohteeseen parhaat tekijät kaavatyöhön enemmän resursseja, prosessiin osallistuu myös rakennuttajien suunnittelijat projektien kokonaisaikataulu lyhenee Toimintamalli Vuoreksessa: kaavoitus ja toteutuskumppanit valitaan kaavoituksen alkuvaiheessa valintaprosessi perustuu kevyisiin ideakilpailuihin ja yritysryhmien referensseihin kumppanuuskaavoitus: kaupungin kaavoittaja ja rakennuttajat työskentelevät rinnakkain ja yhteistyössä hyödyntäen toistensa työtä lopullinen päätösvalta on kaupungilla kumppanuus edellyttää luottamusta! (Projektinjohtaja Pertti Tamminen )

33 Tontinluovutuksen kehittäminen Helsingin kaupunki selvitti vuonna 2009 tontinluovutuksen uusia menettelyjä osana kaupungin maankäytön ja asumisen ohjelman toteuttamista. Ohjelman tavoitteena oli saada eri kehittäjä ja toteuttajatahojen innovaatioita ja tuotekehitystä mahdollisimman varhain mukaan suunnitteluprosessiin, nopeuttaa rakentamiseen johtavaa prosessia ja tehdä suurten, kerralla luovutettavien, alueiden toteutusaikatauluista nykyistä sitovampia. (Helsingin kaupunki 2009.)

34 Poimintoja Helsingin kaupungin raportista Mikäli hankkeisiin on tarjolla useita laadukkaita toteuttajia, on mahdollista valita eri toteuttajia eri osakokonaisuuksiin. Jos toteutus keskittyy yhdelle toimijalle, yksittäisestä kehittämishankkeesta voi tulla määräävä tekijä vallitsevilla osamarkkinoilla ja asuntojen hinnoittelussa laajalla alueella. Kunnille on eduksi, jos markkinoilla on tarjolla riittävästi ja monipuolisesti toimijoita ja asuntojen eri hallintamuotoja. Kunnilla on oltava valmiuksia hallita monista osapuolista ja prosessin vaiheistuksista ja roolituksista muodostuvia kokonaisuuksia. Monipuolisuutta hankkeen toteutukseen tulisi sillä, että vastuutoteuttaja velvoitettaisiin tilaamaan viitesuunnitelmat usealta eri suunnittelijalta ja lopullinen suunnittelutehtävä annettaisiin kunnan ja vastuutoteuttajan yhdessä parhaaksi katsomalle suunnitelman tekijälle. (Helsingin kaupunki 2009.) hankkeen kokonaisuuden hallinta yhdellä toimijalla, toteutus monipuolisesti jyvitettynä

35 Helsingin kaupunki käyttää Jätkäsaaren/Saukonpaaden tontinluovutuskilpailussa menettelyä, jossa valitulta toteuttajalta vaaditaan useita eri hallintamuotoja käsittävän korttelikokonaisuuden toteuttamista kaupungin kanssa sovittavien sakollisten välitavoitteiden mukaisesti (Helsingin kaupunki 2009). vrt. HafenCity Hallintamuotoja monipuolistamalla alueiden toteutusvarmuutta voidaan parantaa. Monipuolisuus tuo aluerakentamiseen yhteiskunnallista vastuullisuutta ja kestävyyttä, monimuotoisia ja käyttöisiä ympäristöjä ja yhteisöjä sekä tarjontaa eri käyttäjäryhmille. Hankkeiden kustannukset tiivistyvät kaavatalouteen Hankkeiden toteutuskustannuksista jopa 70 % sitoutuu jo asemakaavan laatimisen yhteydessä. Erityisesti kaavasuunnittelun kustannustietoisuutta tulisi lisätä ja siten ennakoida hankkeille aiheutuvia, kunnan perusinvestointien lisäksi muodostuvia, kustannuksia. Esimerkiksi Porvoon Skaftkärrin suunnittelun pohjaksi on kehitetty nk. energiakaavan malli, jolla lasketaan eri kaavavaihtoehtojen energiatehokkuutta, energiaan liittyviä kustannuksia sekä yhdyskuntarakenteen ja toteutuksen kustannuksia (

36 jalat maassa innovatiivisuus 2000 luvun suunnitteluprojektin ominaisuudet: tulevaisuuteen orientoituminen ja usko siihen, että nyt tehtävät toimet vaikuttavat tulevaisuuden potentiaaleihin, elämisen laadun (liveability) ja kestävyyden (sustainability) korostaminen, ilmiöiden välisten keskinäisriippuvuuksien ja yhteyksien korostaminen, järjestelmän älykkyyden ( intelligence of a polity) laajentaminen korostamalla julkisen toiminnan ja avoimuuden kautta saatavaa tietoa ja osaamista, sitoutuminen avoimiin ja läpinäkyviin hallinnan ja päätöksenteon prosesseihin. (Patsy Healey 2010)

37 Tänä päivänä pidetään usein sellaisia hankkeita edistyksellisinä ja innovatiivisina, joissa ollaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa eri osapuolten kanssa (eri hallintokunnat, asukkaat, rakennuttajat, 3. sektori, elinkeinoelämä), ollaan/pyritään olemaan aktiivisia yhteisen hiilen löytäjiä ja uuden toimintakulttuurin luojia tai tukijoita, hanketta tarkastellaan kokonaisvaltaisena prosessina ei vain toteuttamisena ja lopputuotteena panostaen itse prosessin kehittämiseen ja sitä kautta resurssitehokkuuteen; toisaalta lopputuotetta tarkastellaan pitkänä elinkaarena, kunta käyttää monipuolisesti ja järjestelmällisesti rakennetun ympäristön sääntelyn keinovalikoimaa laajasti hyväksyttyihin tavoitteisiin pyrkien.

38 Paikkojen ja alueiden hallinnan (place governance) taito liittyy siihen, kuinka käytettävissä olevaa keinovalikoimaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti yksittäisissä tilanteissa. Toiminnan tehostaminen johtaa ajan saatossa uusien hallinnan välineiden luontiin, suunnittelun uudistamiseen, rahoitusjärjestelmien kehittämiseen jne. (Patsy Healey 2010, 73)

39 Mihin mennään? Kohti laajempia maankäytön ja kaupunkikehittämisen strategisia hahmotteluja Growing City Hamburg, Greater Helsinki Vision 2050, Metka, seudulliset mallit Yksittäisiin hankkeisiin, joissa kuntarajan ei haluta asettavan rajoitteita Yhdyskuntarakennetta täydentäviin vyöhykkeisiin, käytäviin Kestävyyteen (ymp. tal. sos.) Kansalaisvuorovaikutukseen

40 GHV 2050 kilpailun aineistoa

41 Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Kaavoitusprosessien kehitäminen Energiayhtiöiden liiketoiminnan kehittäminen Energia LivingLab Yhteistyön ja neuvonnan/ Seurannan kehittäminen Eero Löytönen,

42 Kiitos!