Palvelustrategian linjaukset

Transkriptio

1 Palvelustrategian linjaukset

2 Palvelustrategia Sisältö 1. Palvelustrategian perusteet 2. Palvelustrategian lähtökohdat 3. Palvelustrategian linjaukset 3.1 Palvelutoiminnan linjaukset 3.2 Palveluiden järjestämisen linjaukset 3.3 Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopistealueet 4. Palvelustrategian toimeenpano 2

3 1. Palvelustrategian perusteet (pääkohdat, tarkemmin liitteessä) Väestökehityksen nykytila ja ennusteet Väestön kokonaismäärän kasvu, erityisesti ikäihmisten, kasvattaa palvelutarpeita (n vuotiasta tai yli sen vuoteen 2015 mennessä) Huoltosuhteen heikkeneminen huonontaa palvelujen rahoittamista Lasten kokonaismäärä kasvaa hiukan Kallion alueella, erityisesti Ylivieskassa kasvattaen palvelutarvetta Väestökehitys on erilainen Kallion eri kunnissa 3

4 Asiakkaiden tarpeiden ja palvelukäyttäytymisen muutosten ennakointi (Kallion palvelustrategiatyöpajoista koottua kokemustietoa ) Tulevaisuudessa Ikäihmisiä on yhä enemmän ja he asuvat kotona aikaisempaa kauemmin Palvelujen tarvitsijat ovat yhä vanhempia ja huonokuntoisempia Monimuotoistuminen / erilaistuminen voimistuu Muistisairaudet, alkoholidementia, lihavuus ja näihin liittyvät sairaudet, leikkauspotilaat, mielenterveys- ja päihdeongelmat lisääntyvät Syrjäytymisvaara kasvaa; lapset, nuoret ja perheet ja myös ikäihmiset Asiakkaat ovat yhä vaativampia, tietoisempia oikeuksistaan Yksinäisyys lisääntyy ja yhteisöllisyys vähenee Uusavuttomuus lisääntyy kasvatuksessa, oman elämän hallinnassa, sairauksien omahoidossa, vanhemmuus on monella hukassa Tietotekninen osaaminen vahvistuu 4

5 Poimintoja palveluiden nykytilasta Kallio järjestää palveluja omana toimintana, ostopalveluna ja palvelusetelillä (2010 nettokustannusten mukaan) Palvelu Oma % Osto (osto/palv.set.)% Varhaiskasvatuspalvelu (v talousarvio) 93,6 9,2 Kehitysvammaisten palveluasuminen Vpl:n mukainen työtoiminta Lastensuojelusijoitukset Perhetyö (suoritteista) Säännöllinen kotihoito Siivous Kauppapalvelu, turvapuhelin, lääkejakelu (hoitoja hoivapalvelut), vaatehuolto, ateriapalvelu, kuljetus (sotainvalidit) 95,5 38,6 - Tehostettu palveluasuminen 83,3 15,7 Jalkojen hoito Psykiatrinen päivätoiminta 84,8 15,2 Asumispalvelu (päihde- ja mielenterveys) Laitoskuntoutus (päihde- ja mielenterveys) Röntgen Kuntoutuspalvelut ,5 (suoritteista) 61,4 100

6 Kallion palvelujen nykytila Ulkokehällä kuntakohtaiset Keskikehällä osittain tai kokonaan keskitetyt Sisällä laajemmalle alueelle keskitetyt Kotihoito Omaishoito Kv. lasten ja nuorten intervallihoito Ennalta ehkäisevä vanhustyö ja gerontologinen sosiaalityö Kv palveluohjaus Kv. päivä- ja työtoiminnat (N,Y,S) VPL:n muk. palvelu Pikäaikainen laitoshoito, hoivaosastot Ikäihmisten päiväja työtoiminta Tehostettu palveluasuminen Varhaiskasvatus Kv. asumispalvelut (N,S,Y) Erityish.piirin palvelu (laitosh) Päivystys Akuutti vuodeosasto Oma erikoish Neuvola - lastenneuvola - äitiysneuvola - kouluth Lastensuojelu ja enn.ehk. perhetyö Perhenla (N,Y) Esh Laboratorio näytteidenotto Aikuissosiaalityö Laboratorio näytteiden analysointi A-klinikka, missä Terveysvalvonnan toimisto Suun th:n arkipyhä ja vk:nloppu päivystys Sosiaalipäivystys Perusvastaanotto Toimintakeskus Lääkekeskus Röntgen Erityisvastaanotot Terapiakeskuksen toimintapiste Tuotantoeläin vast.otto (N) Eläinlääkintähuollon yht.vast.otto (A,S,Y), Pieneläinten hoito Kuntoutus, terapioiden arvioinnit keskitetysti, paitsi puheterapia, terapiat kunnissa Suun terveydenhuollon palvelut Työterveyshuolto

7 Asukaslukuun suhteutetut nettomenot

8 Johtopäätöksiä Jos toimitaan nykyisellä palvelurakenteella, kustannukset kasvavat. Palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä kasvaviin tarpeisiin vastaamiseksi. Palveluprosesseja tulee kehittää asiakasvaikutusten (asiakkaan saama ja kokema terveys- ja toimintakykyhyöty) ja kustannusvaikuttavuuden (taloudellisuuden, tuottavuuden) parantamiseksi. Ennaltaehkäisevän toiminnan, varhaisen tukemisen, kotona asumisen tukemisen ja palvelujen oikean kohdentamisen merkitys kasvaa. Asiakkaan kannalta palvelujen saatavuus, kuulluksi tuleminen, itsemääräämisoikeus ja valinnan mahdollisuus ovat yhä tärkeämpiä. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on tavoiteltavaa. Mahdollisuudet sähköisen asioinnin laajentamiseen kasvavat. Kasvavat palvelutarpeet edellyttävät yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden roolin vahvistamista palveluntuottajina.

9 2. Palvelustrategian lähtökohdat Lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarpeiden ja Kallion resurssien yhteensovittaminen sekä palveluiden saatavuuden turvaaminen. Toimintaympäristön muutoksia ennakoidaan palvelutarpeita arvioidessa. Palvelustrategia sisältää linjauksia, täsmennyksiä, tietoisia valintoja tärkeistä asioista. Ilmaisee päättäjien tahdon palvelujen järjestämisestä, päätöksenteon pohjaksi on tuotettu eri sidosryhmien näkemyksiä linjattavista asioista. Tarkastelun kohteena ovat kaikki Kallion toimialat ja palvelut. 9

10 Kallion strategioiden hierarkia Palvelustrategia Palvelukohtaiset toimeenpanoohjelmat Kallion strategia Henkilöstöstrategia Toiminnalliset tavoitteet ja budjetointi (Talous- ja toimintasuunnitelma) Toimitilastrategia Viestintästrategia Strateginen suunnittelu etenee kokonaisstrategiasta konkreettiselle toiminnan tasolle ja pitkän aikavälin suunnitelmasta vuosisuunnitteluun. 10

11 Kallion strategian visio vuosille Kallio tarjoaa asiakkailleen laadukkaita palveluita taloudellisesti kestävällä tavalla ja vaikuttavasti. Kallio on innostava, innovatiivinen ja osaava työyhteisö, joka edelläkävijänä aktiivisesti vahvistaa alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Kallion perustehtävä Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaalija terveydenhuollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. 11

12 3. Palvelustrategian linjaukset pähkinänkuoressa Kaikkia Kallion palveluja koskevat linjaukset Kallion palvelut ovat Asiakaslähtöisiä ja kohdennettuja Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä Kotona asumista tukevia Kallio Järjestää palveluja monituottajamallilla Kehittää toimialat ja tulosalueet ylittäviä asiakaslähtöisiä palveluprosesseja Edistää sähköistä asiointia ja teknologian käyttöönottamista Kallio on yhtenäinen palvelualue Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet Ikäihmisten palvelut Lapset, nuoret ja perheet Vastaanottopalvelut 12

13 3.1 Palvelutoiminnan linjaukset Kallion palvelut ovat Asiakaslähtöisiä Kohdennettuja Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä Kotona asumista tukevia 13

14 Asiakaslähtöisyys Kallio toimii ja kehittää palvelujaan asiakaslähtöisesti. Kalliossa tämä tarkoittaa sitä, että Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan Kallion resurssit huomioon ottaen. Asiakasta kuullaan ja hänet kohdataan arvostavasti tasavertaisessa vuoropuhelussa. Asiakas on aktiivinen omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa vaikuttava toimija. Asiakas saa tarvitsemaansa palvelun minimissään lakisääteisessä ajassa. Palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti. Asiakastarpeiden arviointi on toiminnan organisoinnin lähtökohtana ja asiakaslähtöisyys otetaan huomioon kaikissa palveluketjun vaiheissa. Potilaan erikoissairaanhoito toteutetaan Kallion linjausten mukaisesti niin, että OYS:n lisäksi palvelua hankitaan myös muista sairaaloista, (toimeenpanoohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että 10% erikoissairaanhoidosta ostetaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta). 14

15 Palvelujen kohdentaminen Palvelut järjestetään kohdennetusti. Asiakkaiden palvelutarpeita arvioidaan ja asiakkaita ryhmitellään palvelutarpeiden perusteella. Palveluja suunnitellaan ja kohdennetaan niin, että ne ovat vaikuttavia ja taloudellisesti tuotettuja. Palveluja tarjotaan ryhmämuotoisesti silloin, kun asiakas hyötyy saamastaan vertaistuesta ja toiminta on kustannustehokasta. 15

16 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kallion terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tavoitteellista, suunnitelmallista ja koordinoitua toimintaa. Ammattilaiset edistävät päivittäisessä työssään terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Kalliossa tämä tarkoittaa sitä, että Kallio edistää yhdessä peruskuntien ja järjestöjen kanssa asukkaidensa kokonaisvaltaista hyvinvointia HYTE toiminnasta sovitun työnjaon pohjalta (kuntakohtaiset HYTE ryhmät, Shp:n perusterveydenhuollon yksikkö ) ja tuottaa omalta osaltaan tietoa väestön hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen muodostaa toimialat ja tulosalueet ylittävän prosessin, jota kehitetään niin, että asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti ja työntekijät tunnistavat vastuunsa prosessissa. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, varhaista tukemista kohdennetaan niin, että palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat hyvässä suhteessa keskenään. Tuetaan asiakasta ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Terveys- ja hyvinvointivaikutuksia arvioidaan (EVA) päätöksiä tehdessä. 16

17 Kotona asumisen tukeminen Palvelut tukevat asiakkaan kotona asumista. Mahdollisuutta asua kotona vahvistetaan tukemalla hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä omaishoidolla, kotona selviytymistä edistävällä hoidolla, hoivalla, tuella ja kuntoutuksella. 17

18 3.2 Palvelujen järjestämisen linjaukset Kallio Järjestää palveluja monituottajamallilla Kehittää toimialat ja tulosalueet ylittäviä asiakaslähtöisiä palveluprosesseja Edistää sähköistä asiointia ja teknologian käyttöönottamista Kallio on yhtenäinen palvelualue 18

19 Monituottajamalli Kallion vastuulla olevat palvelut järjestetään monituottajamallilla niin, että palveluja tuottavat Kallio, yritykset, järjestöt, yhdistykset ja vapaaehtoiset toimijat. Monituottajamalli tarkoittaa Kalliossa sitä, että Kallio rakentaa aktiivisesti kumppanuuksia ja koordinoi järjestämisvastuullaan oleviin palveluihin liittyvää yhteistyötä. Vuoropuheluna rakentuvan kumppanuuden perustana on luottamus, kunnioitus ja sitoutuminen. Kallio luo kehittämiskumppanuuksia toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kumppanuudelle sovitaan yhdessä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät. Kumppanit sopivat yhteiset tavoitteet asiakkaan palveluun. Yksityisten kumppanien tarjoamista mahdollisuuksista jaetaan tietoa asiakkaille. Palvelujen kysynnän laskiessa tai kasvaessa tarkastellaan sekä omia että ostettuja palveluja. 19

20 Palvelujen järjestämisen linjaukset, jatkuu Kallio järjestää palveluja omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelillä Kallio järjestää omana toimintana edelleen keskeiset ydintehtävät (Kalliolla on päävastuu isojen palvelukokonaisuuksien tuottamisesta) Ostopalveluja koskevat linjaukset päätetään toimeenpanosuunnitelmien ehdotusten pohjalta. Palvelusetelitoiminnan muutokset: varhaiskasvatuspalveluissa kasvavaan kysyntään vastataan palvelusetelillä tavoitteena on järjestää 10-20% palveluista vuoden 2015 loppuun mennessä palvelusetelillä tai yksityisen hoidon tuella (perhe palkkaa kotiin hoitajan) kotihoidossa tavoitteena on järjestää vähintään 10 % palveluista palvelusetelillä Vuoden 2015 loppuun mennessä palveluseteli on käytössä terveyspalveluissa muutamissa leikkaustoimenpiteissä 20

21 Palveluprosessien kehittäminen Toimialat ja tulosalueet ylittävät palveluprosessit parantavat asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta. Prosesseille luodaan organisointi- ja kehittämisrakenne, joka sisältää asiakkaan palveluprosessin, toimijoiden yhteistyö- ja toimintaprosessit. Tämä tarkoittaa sitä, että Kehittämisessä tunnistetaan palvelut, joista asiakkaan prosessin muodostuu, palveluja analysoidaan, kehittämiskohteet havaitaan ja parannetaan. Palvelu muotoutuu asiakkaan tarpeen muuttuessa. Suunnitellaan kehittämistä ja toimintaa yhteen sovittava johtaminen. Selkeytetään työntekijöiden vastuut ja toimintakäytännöt. Kehittämisen kohteena olevat prosessit Ikäihmisten palveluprosessi Lasten, nuorten ja perheiden palveluprosessi Erityisryhmien (kehitysvammaiset, vpl mukaiset henkilöt, mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset) palveluprosessi Vastaanottopalvelujen palveluprosessi Toimialajohtajat vastaavat mallin kehittämisestä. 21

22 Sähköinen asiointi ja teknologian käyttöönottaminen Otetaan käyttöön toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviä sähköisiä palveluja ja teknologiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Sähköisen asioinnin mahdollistava palveluiden kehittämisselvitys käynnistetään ja valitaan Kallion sähköisen asioinnin toteuttamiskohteet. Selvityksessä arvioidaan mm. sähköistä ajanvarausta/perumista, ikäihmisten turvallisuutta edistävän teknologian käyttöönottamista ja prosessien tehostamista sähköisten palvelujen avulla. Omahoitoa, omaa hyvinvointia ja terveyttä edistetään sähköisillä palveluilla. Kansalliseen terveysarkistoon kuuluva eresepti otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. 22

23 Yhtenäinen palvelualue Kallio on yhtenäinen palvelualue, jonka asiakkaat saavat palveluja yhtenäisin perustein palveluissa on yhteinen toimintamalli palveluja kehitetään taloudelliseen ja toiminnalliseen kokonaisarviointiin perustuen Palveluverkkoa (terveyspalvelut) koskevat linjaukset tehdään taloudelliseen ja toiminnalliseen kokonaisarviointiin perustuen eri vaihtoehtoja koskevien selvitysten pohjalta. Tarvittaessa arvioinnissa käytetään ulkopuolista asiantuntemusta. Vaihtoehtoja koskevat selvitykset esitetään vaiheittain keväästä 2012 alkaen vuoden 2013 loppuun mennessä. Aikataulutus esitetään toimeenpano-ohjelmissa. Kallion tiloja tarkastellaan toimivuuden ja tehokkuuden näkökulmasta; yksikkökoko, tarkastelu koko toimialueen ja yhden kunnan sisällä, tarkennetaan kaikissa palveluissa toimeenpano-ohjelmissa. Vuoden 2012 aikana selvitetään työterveyshuollon erilaiset hallinnolliset organisointimahdollisuudet (osana Kalliota, itsenäinen yksikkö, liikelaitos tms.) 23

24 3.3 Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopistealueet Ikäihmisten palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Vastaanottopalvelut 24

25 Ikäihmisten palvelujen linjaukset Palvelukokonaisuus järjestetään niin, että Kallion resurssit ja kasvava palvelutarve sovitetaan yhteen. Tämä tarkoittaa sitä että Palvelutarpeiden kasvua hillitään yhteisin toimenpitein peruskuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon kokonaiskapasiteettia ei kasvateta. Hoito ja hoivapalveluissa jonojen hallinta on osa vaikuttavaa ja kokonaistaloudellista prosessia. Palvelutarpeen kasvuun vastataan kotihoitoa lisäämällä ja ikäihmisten palveluprosessia kehittämällä. Kotihoidon lisääminen tarkoittaa sekä resurssien että kotona aikaisempaa pidempään asumista edistävien toimintojen vahvistamista. > Ikäihmisten palvelujen laatutasojen työstämistä jatketaan toimeenpanoohjelmissa niin, että keskitytään 3-5 kaikkein vaikuttavimman asian edistämiseen. 25

26 Ikäihmisten palvelujen linjaukset jatkuvat Ikäihmisten asumispalveluja on tarjolla kaikissa Kallion kunnissa, yksittäistapauksissa hyödynnetään olemassa olevaa resurssia ja asumispaikka voidaan tarjota myös muista Kallion kunnista. Kallion alueen asumispalveluratkaisut ovat asiakaslähtöisiä ja kustannuksiltaan optimaalisia (yksikön koko, tilat). Vuoden 2015 loppuun mennessä tehdään selvitys erityistä asiantuntemusta (alkoholidementia, haasteellisesti käyttäytyvät dementikot jne.) vaativien asiakkaiden hoito- ja hoivapalvelujen keskittämisestä Ed. lisäksi kaikkia koskevat yhteiset linjaukset 26

27 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuus edistää hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä kohdistamalla tukea varhaiseen vaiheeseen korjaavien toimenpiteiden kasvun hillitsemiseksi. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kohdennettuja. edistävät terveyttä ja hyvinvointia tukevat perheiden arjessa selviytymistä palveluja järjestetään monituottajamallilla Kallion verkostomaisen perhekeskusmallin kehittämistä 27

28 Vastaanottopalvelut Kallion vastaanottopalveluissa on yhtenäinen toimintamalli ja toimivat päivystysratkaisut. Vastaanottopalveluja tarjotaan kaikissa Kallion kunnissa. Palveluun pääsyn kriteerit ovat yhtenäiset, toimintamalli on yhteinen, resurssien yhteiskäyttöä lisätään (sisäinen kehittämisprosessi). Päivystysratkaisut selvitetään osana vastaanottopalvelujen kehittämisprosessia. Ed. lisäksi kaikkia koskevat yhteiset linjaukset. 28

29 4. Palvelustrategian toimeenpano Yhtymähallitus hyväksyy linjaukset toimeenpanoohjelmien pohjaksi. Toimeenpano-ohjelmat kertovat, mitä linjaus tarkoittaa arjen toiminnassa tulosalueilla/vastuuyksiköissä. Toimeenpano-ohjelmat laaditaan mennessä ja hyväksytään yhtymähallituksessa kesäkuussa Toimeenpano-ohjelmien laadinnasta vastaavat tulosaluejohtajat osallistaen henkilöstönsä valmisteluun. Laadintaa koordinoi kehittämispäällikkö. 29

30 Linjauksista arjen toiminnaksi Palvelu- strategian linjaukset Toimeen- pano- ohjelmat Yksikön / tiimin tavoitteet ja toiminta Toiminta- ja taloussuunnitelma Henkilökohtaiset tavoitteet ja toiminta Palvelustrategiaa päivitetään asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutosten arvioinnin pohjalta. Toteutunutta toimintaa arvioidaan suunniteltujen mittareiden avulla.