Opiskelijapalauttein työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta jäljittämässä 1
|
|
- Tarja Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2008 Katsauksia ja keskusteluja Opiskelijapalauttein työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta jäljittämässä 1 Eric Hällström 2 Perinteisesti työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuutta on arvioitu rekisteriaineistojen pohjalta vertaillen koulutukseen osallistuneiden työllistymisastetta verrokkiryhmän työllistymisasteeseen. Tuollainen kvasikokeellinen asetelma on monista ongelmistaan 3 huolimatta oikealla tavalla käytettynä hyödyllinen. Se ei kuitenkaan ole tähän mennessä ottanut huomioon osaamiseen liittyviä ilmiöitä kuten osaamistarpeita tai oppimista, jotka ovat keskeisiä ilmiöitä ja käsitteitä koulutukseen ja sen vaikuttavuuteen liittyen. Koulutuksen vaikuttavuusmittauksen pätevyyttä kohottaisi huomattavasti jos sillä mitattaisiin myös niitä välillisiä muutoksia ja vaikutuksia, joiden arvellaan johtavan työllistymiseen. Tällöin työllistymistä selittävänä muuttujana ei tarvitsisi käyttää vain karkeaa tietoa koulutukseen osallistumisesta, mikä on arvioinnin validiteetin kannalta ongelmallinen monesta syystä. Mitattaessa vain työllistymistä koulutuksen järjestäjät ja hankkijat asetetaan vastuuseen asioista, joista he eivät ole yksin vastuussa. Toki nämäkin tahot voivat vaikuttaa esimerkiksi työssäoppimispaikkoja hankkimalla ja valmistuvia yrityksiin markkinoimalla, mutta he eivät voi yleensä vastata työmarkkinakysynnän muutoksista, mikä on yksi tärkeimmistä työllistymisten selittäjistä. Oma merkittävä vaikutuksensa työllistymisiin on myös työhallinnossa tehtävällä koulutushankintojen suunnittelulla, koulutuksen kohdentamisella ja opiskelijavalinnalla. Näidenkään onnistumista ei ole perusteltua tarkastella mittaamalla yksin välitöntä työllistymistä sillä välilliset ja viiveiset vaikutukset 1 Tämä kirjoitus perustuu analyysiraporttiin: Hällström, E. (2007b). 2 Eric Hällström, YTL, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö. 3 Ks. ongelmista Hämäläinen, K. Uusitalo, R. (2005). Ks. myös työpolitiikan seurannan ja arvioinnin yleisistä haasteista Räisänen, H. (2001). 61
2 Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja ovat hyvin merkittäviä. Vaikuttavuuden mekanismi on monitahoinen, joten selitysmalliin olisi pyrittävä saamaan mahdollisimman kattavasti keskeisimmät teoreettisesti hyvin perustellut selittävät muuttujat. On siis syytä katsoa miten työllistymisen lisäksi myös oppimisesta kertovan opiskelijapalautetiedon avulla voisimme auttaa ongelman ratkaisussa. Opiskelijapalautteiden analysointia houkuttaa kehittämään myös niiden suuri operatiivinen hyödynnettävyys, mikä tulee palauteinformaation nopeudesta, runsaudesta ja tarkkuudesta. Arviointi ja monitorointi ovat sitä vaikuttavampia, mitä paremmin niiden tuottama tieto on nopeasti hyödynnettävissä koulutushankintojen suuntaamisessa ja koulutusten sekä koko palveluprosessin kehittämisessä. Työvoimakoulutuksen Opal-opiskelijapalautejärjestelmään on vuosiväliltä tallentunut tuhansista eri koulutuksista jo neljännesmiljoonan opiskelijan sähköiset palautteet, joita on käytetty hyvin koulutusten onnistumisten välittömässä seurannassa 4, mutta aineiston syvällisemmässä yleisessä analysoinnissa on vielä paljon tehtävää. Moniulotteinen Opal-netto-tarkastelu Merkittävin lisä, mitä opiskelijapalaute voi työllistymisnäkymän ohella tuoda vaikuttavuuden arviointiin on tieto oppimisesta. Tätä varten on Opal-järjestelmän kyselylomakkeella esitetty väittämä: Koulutus on lisännyt ammatillista osaamistani ja sille vastausvaihtoehdot: Huonosti; Välttävästi; Tyydyttävästi; Hyvin; Erinomaisesti. Vuonna 2006 päättyneiden kansallisesti rahoitettujen ammatillisten koulutusten palauteaineistossa opiskelijoista 73,3 % katsoo ammatillisen osaamisensa lisääntyneen koulutuksen ansiosta hyvin tai erinomaisesti. Tieto osaamisen lisääntymisestä kertoo implisiittisesti myös ennen koulutusta vallinneista osaamistarpeista. Tältä pohjalta voidaan omalla tavallaan lähestyä arviointia koulutuksen tuottamasta nettohyödystä ilman verrokkiryhmätarkastelua. Yksinkertaisimmillaan voidaan siis päätellä, että koulutus, joka on tuottanut oppimista, on lisännyt tavoiteltuja parempia työmarkkinavalmiuksia ja omalta osaltaan luonut edellytyksiä työllistymiselle. Hyötynä tässä esimerkissä on saavutettu oppiminen, minkä kiinnostavuutta sen teoreettisen relevanssin ohella lisää vastaajien välillä havaitut suuret erot oppimiskokemuksissa. Ammatillista osaamista ja koulutusta on hyvin monenlaista eikä kaikkea siitä välttämättä koeta hyödylliseksi nopeasti muuttuvassa työelämässä. Tästä syystä opiskelijoilta on kysytty myös voivatko he hyödyntää koulutuksessa oppimaansa työelämässä. Vastaajista 77,4 % katsoi opitun hyödynnettävyyden hyväksi tai erinomaiseksi. Kyse on subjektiivisesta kokemuksesta, mutta ei pelkästään siitä, sillä opiskelijoilla on koulutuksen yhteydessä, etenkin työssäoppimisjaksolla mahdollisuus arvioida uuden osaamisensa hyödyllisyyttä suhteessa työelämän nykyisiin vaatimuksiin. Tarkastelemalla samanaikaisesti oppimista ja opitun työelämärelevanssia pääsemme entistä lähemmäs tavoiteltujen vaikutusten pätevää arviointia. Mutta niin välttämätöntä kuin onkin oppimisen ottaminen koulutuksen vaikuttavuuden tarkasteluun, ei sillä voida kokonaan korvata työllistävyydestä saatavaa tietoa, ei ainakaan työvoimakoulutuksen kohdalla. Ihanteellista olisikin, jos voisimme pätevästi nähdä palveluprosessin edistyvyyden koulutus- ja työllistymisprosessin kaikissa keskeisissä vaiheissa sillä onnistuminen syntyy aina monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Tavoittelemisen arvoinen olisi malli, 62
3 Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2008 Katsauksia ja keskusteluja Kuvio 1. Tapausten luokittelu oppimisen ja työllistymisen kombinaatiossa Eric Hällström jossa kaikki keskeiset vaikutusulottuvuudet olisivat tasapainoisesti mukana. Näin ollen ammatillisen työvoimakoulutuksen tapauksessa malliin kuuluisivat ainakin hyödyllisen ammatillisen osaamisen lisääntyminen ja työllistyminen. Yhdistämällä ne samaan malliin, voidaan analyysissä erotella tapaukset karkeasti neljään luokkaan kuvion 1 tapaan. Varsinaisina selvinä ja välittöminä Opalnetto-vaikutuksina olisivat tällöin ne työllistymiset, joita edelsi oppiminen tai ne oppimiset, joita seurasi työllistyminen, siis kaksi tekijää, oppiminen ja työllistyminen yhdessä ja samanaikaisesti vaikuttavuuden välttämättöminä ehtoina. Epävarmempia vaikutuksia osoittaisivat ne oppimissaavutukset, joihin mahdollisesti liittyvä työllistyminen jää viiveisenä myöhemmin nähtäviksi. Työmarkkinavuotoina voitaisiin pitää niitä tapauksia, joissa työllistytään, mutta ilman oppimista ja virheinä niitä tapauksia, joissa on jäänyt saavuttamatta sekä oppiminen että työllistyminen. Opal-netto-tulokset saadaan vähentämällä so. erottelemalla ristiintaulukoinnin avulla yksilöaineistosta koulutettujen bruttotyöllistymisestä ne, jotka eivät ole oppineet koulutuksessa hyvin tai erinomaisesti työssä hyödynnettävää tietoa. Sekä työllistymistietoa että oppimistietoa hyödyntävä malli antaa siis mahdollisuuden aiempaa analyyttisempään ja tasapainoisempaan vaikutusten tarkasteluun, jossa työmarkkinatilanteen ja työllistymisen painosta osa siirtyy oppimiselle. Kuviossa 2 on vuoden 2005 yksilötarkkuinen aineisto ( vastaajaa) jaettuna nelikenttään oppimisen ja työllistymisen kombinaatioiden mukaan. Pystyakseli kuvastaa hyödyllisen oppimisen kokemusta ja vaakaakseli tietoa työllistymisestä. Havaitaan, että 38,3 % tapauksista sijoittuu välittömien ja selvien vaikutusten ruutuun ylös oikealle. 63
4 Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja Kuvio 2. Tapausten jakautuminen oppimisen ja työllistymisen kombinaatioihin Eric Hällström He ovat kokeneet oppineensa työssä hyödyllisiä asioita hyvin tai erinomaisesti ja ovat myös työllistyneet. Tämän ryhmän osuutta vastaajista kutsutaan mallissa koulutuksen Opal-netto-vaikutukseksi. Todennäköisesti viiveisten vaikutusten ruudussa ylhäällä vasemmalla on 38,7 % tapauksista, joista osa voi osoittautua myös kohdennukseltaan epäonnistuneiksi. He ovat oppineet hyödyllistä, mutta eivät työllistyneet heti koulutuksen jälkeen. Viiveinen työllistyminen on tavallista sillä useimmat työvoimakoulutukset käynnistyvät ilman varmuutta koulutuksen päättymishetken työvoimakysynnästä. Kohdennusvirhe voi olla myös maantieteellinen ja johtua vaikkapa siitä, ettei koulutusta käynnistettäessä pystytä riittävän tarkasti ennakoimaan työvoimakysynnän tai työvoiman liikkuvuuden vaihteluita eri alueilla. Epäonnistuneet tapaukset tai koulutuspäätökset 15,2 % ovat virheiden ruudussa alhaalla vasemmalla, sillä näihin ei liity kokemusta hyödyllisestä oppimisesta eikä myöskään työllistymistä. Näistä tapauksista suuri osa lienee koulutukseen osoituksia ja kertoo kuinka yhä edelleen koulutuksia voidaan käyttää myös muuhun kuin varsinaiseen tarkoitukseensa. Osalla kyse voi olla omasta aktiivisesta hakeutumisesta koulutusstatukselle lähinnä vain etuuksien turvaamisen tähden. Kyse voi olla myös aidosta pyrkimyksestä kouluttamiseen ja oppimiseen, mutta puutteellisen henkilökohtaistamisen tms. syyn tähden uuden hyödyllisen oppimista ei ole päässyt tapahtumaan ja myös koulutusvalinta on tullut tehtyä alalle, jolta ei työllisty nopeasti. Vuototapaukset 7,9 % ovat oikealla alhaalla. Näissä tapauksissa on työllistytty vaikka koulutus koettiin oppimisen kannalta hyödyttömäksi. Tähän joukkoon kuuluu niitä, jotka ovat työllistyneet muulle kuin koulutuksen alalle sekä niitä, joille koulutus on 64
5 Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2008 Katsauksia ja keskusteluja Kuvio 3. Työllistymiseen selvästi vaikuttavia muuttujia Eric Hällström sisällöistään riippumatta toiminut keinona päästä työssäoppimisjaksolla näyttämään omaa osaamistaan työnantajalle. Vuotoilmiöksi näitä voi sanoa siitä syystä, että kyseiset vaikutukset olisi ollut saatavissa aikaan myös ilman koulutusta, joillain muilla järjestelyillä. Oppimisen yhteys työllistymiseen regressiomallissa Hyödyllisen osaamisen lisääntymisen vaikutusta työllistymiseen voidaan analysoida regressiomallissa. Oppimisen ohella selittäviksi muuttujiksi voidaan valita Opal-aineistosta opiskelijan työmarkkina-asema juuri ennen koulutusta, koulutukseen hakeutumisen syy, koulutuksen tavoiteammattiryhmä, koulutuksen sijaintialue TE -keskuksittain sekä opiskelijan ikä. Yhdeksi potentiaaliseksi selittäjäksi voidaan ottaa Opal-aineiston ulkopuolelta mukaan tieto ammattiryhmän työmarkkinatilanteen muutoksesta vuosivälillä Kuten kuviosta 3 ilmenee, oppimisen vaikutus näyttää pysyvän, vaikka mukaan tuodaan muita selitysvoimaisia tekijöitä ne vakioiden. Tulos kertoo, että vuonna 2005 päättyneessä ammatillisessa työvoimakoulutuksessa oli työllistymisen todennäköisyys 70 prosenttia suurempi niillä, joiden työelämälle hyödyllinen osaaminen oli lisääntynyt hyvin tai erinomaisesti verrattuna niihin vastaajiin, joilla hyödyllisen osaamisen lisääntyminen oli vain huonoa, välttävää tai tyydyttävää. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää millaista oppimista koulutuksissa saadaan aikaan. Tietenkin ammattiryhmän työmarkkinatilanteen muuttuminen selittää vahvasti työllistymistä. Parhaiten kehittyneiden työmarkkinatilanteiden kvartaalissa työllistymisen todennäköisyys on jopa kolminkertainen tyypilliseen tasoon verrattuna. Vertailukohdaksi valittuun Uudenmaan 65
6 Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja TE-keskusalueeseen nähden työllistävämpää työvoimakoulutus oli mm. Etelä-Pohjanmaalla, missä ammatillinen työvoimakoulutus työllisti 88 prosenttia varmemmin. Pirkanmaalla vastaava voittotodennäköisyys oli 39 ja Varsinais-Suomessa 34 prosenttia parempi kuin Uudellamaalla. Opiskelijan iän vaikutus näyttää olevan suoraviivaisessa ja jyrkässä suhteessa työllistymisen todennäköisyyteen niin, että yli 55 vuotiaan työvoimakoulutetun työllistymisen todennäköisyys on vain puolet alle 25 vuotiaan työllistymistodennäköisyydestä. Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Opal-netto -analyysi avartaa kuvaa koulutuksen onnistumisesta moniulotteisessa, relevantin oppimisen mukaan ottavassa tavoitekentässä ja antaa omalla tavallaan mahdollisuuden aikaisempia vaikuttavuusmittauksia tarkempien ja nopeampien johtopäätösten tekemiseen toimijoittain, tavoiteammateittain ja koulutuksittain. Opal-netto-tiedot voitaisiin ottaa ammatillisten työvoimakoulutusten koulutustarjousten vertailuun vaikuttavuuskriteeriksi perinteisen työttömyyden vähenemätiedon rinnalle tai tilalle. Absoluuttiset Opal-nettoestimaatit voitaisiin lisäksi suhteuttaa käytettyihin resursseihin, jolloin saataisiin mallin mukaiset kustannusvaikuttavuustiedot. Tätä ennen olisi erillisselvityksellä varmistettava mahdollisimman riskitön estimointi eli oletusarvot, joita käytettäisiin vastaamatta jättäneiden kohdalla. Ensisijaisesti pitäisi tietenkin vastaamisastetta yrittää edelleen nostaa nykyisestä, verrattain hyvästä, 80 prosentista. Opal-netto-analyysit perustuvat palautteisiin, joita on saatu ammatillisen työvoimakoulutuksen loppuun asti suorittaneista. Kattavuuden parantamiseksi tulisi harkita vastaavantyyppisen kyselyn ja analyysin toteuttamista myös keskeyttäjien osalta, siis kaikkien koulutuksen päättäneiden osalta päättämisen syyt ja koulutuksen tavoitteet huomioon ottaen. Onnistujien ja heidän saamansa koulutuksen sekä siihen liittyneiden valikoitumisprosessien ja työelämäyhteyksien tarkemmalla analysoinnilla voisi jatkossa nostaa esille seikkoja, joilla onnistumisten määrä saataisiin entistä suuremmaksi. Oppimisen ja työllistymisen yhteyden tarkentamiseksi tulisi jatkossa lisätä analyysiaineiston ammatti- ja aluetarkkuutta. Tietoperustaa voisi kehittää myös tuottamalla Opal-aineistoon yksilötasolla yhdistyvää anonyymiä tietoa toteutuneiden työllistymisten ehdoista ja kestoista. Lähteet Hällström, E. (2001): Työvoimakoulutuksen arviointi kehittynyt operatiivisemmaksi, Työpoliittinen aikakauskirja 3/2001, Työministeriö. Hällström, E. (2007a): Työvoimakoulutusten opiskelijapalautteiden yhteenvedot vuosilta 2005 ja 2006, Haku: Opiskelijapalautteiden yhteenveto. Hällström, E. (2007b): Opal-netto - Uutta vaikuttavuustietoa työvoimakoulutuksen opiskelija-palautteista, TM-analyyseja 7/2007, Työministeriö. Haku: Opal-netto. Hämäläinen, K. - Uusitalo, R. (2005): Kannattaisi kokeilla Kokeelliset menetelmät työvoimapoliittisten toimenpiteitten vaikutusten arvioinnissa. Työpoliittinen tutkimus 285, Työministeriö. Räisänen, H. (2001): Työvoimapolitiikan seuranta ja arviointi, Työpoliittinen aikakauskirja 3/2001, Työministeriö. 66
OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla
OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen
LisätiedotTyövoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010
Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotSEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista
SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotOSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä
LisätiedotOpetusneuvos Pirjo Väyrynen Perehdytystilaisuus Helsinki, Oulu
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI: TIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ Millaista tietoa arviointijärjestelmä tuottaa oppimistuloksia logistiikan, sosiaali- ja terveysalan, kone- ja metallialan sekä hotelli-
LisätiedotTYÖLLISTYMISEN SEURANTA
2018 VASTAAJIEN T YÖLLISYYSTILANNE 60 50 40 30 20 10 0 2014 2015 2017 2018 Palkkatöissä Työtön 55% Palkkatöissä 19% Työttömänä PIENRYHMÄSSÄ (sekä koko-aikaisesti että osa-aikaisesti) OPISKELLEIDEN TYÖLLISYYSTILANNE
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen
LisätiedotOsaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella
Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotMuuttuva työvoimakoulutus. Saukkoriipi Nina, Osaaminen ja työelämä
Muuttuva työvoimakoulutus, Osaaminen ja työelämä 1.12.2017 Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus Osana ammatillisen koulutuksen reformia tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus siirtyy TEM:stä opetus- ja
LisätiedotAjankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista
Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI 26.1.2018 Yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen, TAKK Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pirkanmaan TE-toimisto 26.1.2018 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus www.takk.fi
LisätiedotTE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta
osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja
LisätiedotTuemme opiskelijoidemme työllistymistä ja turvaamme osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille.
Tuemme opiskelijoidemme työllistymistä ja turvaamme osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille. rekrytapahtumat välittäjäpalvelut Work Smart uraohjausmalli Tarve - Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotKeväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.
Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotTEM raportteja 28/2014
TEM raportteja 28/2014 Selvitys hoiva-avustajan koulutuksesta Eija-Leena Koponen Strategiset ohjelmat/hyvä 17.12.2014 Tiivistelmä Työnantajien ja opiskelijoiden kiinnostus hoiva-avustajan koulutukseen
LisätiedotTallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
LisätiedotLiikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys
Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen
LisätiedotHOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén
HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN Sari Sirén 14.12.2018 HOKS henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma Kaikille opiskelijoille opintojen alussa Täydentyy opintojen aikana Sisältää ohjauksen ja tuen
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
LisätiedotTutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.
Pääurakoitsijan toiminta laatutekijä-analyysin valossa Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.fi
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
Lisätiedot10 askelta onnistumiseen
Askelia yrityksen uudistamiseen, osaamisen kehittymiseen ja yrittäjyyden lisäämiseen 10 askelta onnistumiseen Veli-Matti Lamppu 22.5.2018 Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen
LisätiedotTohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto
Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto Aarresaari on yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Ylijohtaja Mika Tammilehto 7.5.2019 TYÖN MURROS ON JO TODELLISUTTA Teknologinen kehitys muuttaa talouden toimintalogiikoita ja rakenteita, ammatti- ja tehtävärakenteita,
LisätiedotKokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla
Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla Anna Levy 2016 Sivu 1 Kokeilujen arvioinnin toteuttamisen lähtökohta Tuottaa arviointitietoa osana kokeilujen etenemisprosessia
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotArjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016
Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,
LisätiedotNuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen
Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Järvenpään osahanke 2015-2018 Vertaisneuvojakoulutus - Osallistujat arvioivat luentokertoja sähköisellä kyselyllä tai paperiversiolla. Arvioinnin
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotOppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus
Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan
LisätiedotUudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
LisätiedotOppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset
Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotTyöelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa
Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto
Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.
LisätiedotOppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy
Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotTOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia
LisätiedotYLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)
YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotDUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08
DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
Lisätiedothallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje
hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje c Päivämäärä cohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto 10.3.2004 24 O/6/2004 TM KOHDERYHMÄT Opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö,
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotPalkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä
Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle
Lisätiedot10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Mirja Hannula, EK @mirjahannula 9.11.2018 Ammatillisen koulutuksen eri opiskelijaryhmiä Perusasteen päättävät
LisätiedotPalkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö
Palkkatuki 1 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7 luku 1 - Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotFuturex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
LisätiedotTyöllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon
LisätiedotSanna Laine 7.3.2015
Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
Lisätiedotedellä kuntakokeilussa
edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää?
Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää? Vaikuttavuus ja arviointi etsivässä työsää Valli ry:n seminaarissa 24.8.2018 Petri Uusikylä, Suomen arviointiyhdistys Mitä on arviointi? Arviointi (evaluaatio)
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotMaahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa
Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotSpurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua
Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallinnan teemapaja kooste ryhmätöistä
Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan teemapaja kooste ryhmätöistä Miten kehittämishankkeiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta voitaisiin parantaa? Miten kehittämishankkeiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta
LisätiedotEnnakoinnin digitaalinen ekosysteemi valtakunnallisen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin näkökulmia
Ennakoinnin digitaalinen ekosysteemi valtakunnallisen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin näkökulmia 10 Valtakunnallinen alue-ennakoinnin seminaari Oulu 2132018 Projektipäällikkö, opetusneuvos Samuli
LisätiedotTE-toimiston palvelut
TE-toimiston palvelut Suvi Lindén Asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto 1 TE-toimiston palvelut työllistymisen edistämiseksi Työllistymisen tueksi: Työkokeilu Palkkatuki Kurssit ja valmennukset: Uravalmennus
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotOsaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa
Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotKatsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen
Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen 14.10.2016 Ohjauksen ajankohtaisfoorumi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen -yksikkö Työvoimapalveluasiantuntija Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotArviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
Lisätiedot