Oulun Yliopistollinen Sairaala Oulaskankaan sairaala Visalan sairaala Valtuusto Hannu Leskinen

Transkriptio

1 Oulun Yliopistollinen Sairaala Oulaskankaan sairaala Visalan sairaala Valtuusto Hannu Leskinen

2 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2012 UTSJOKI Vaasa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Savo Etelä- Pohjois- Pohjanmaa KYS Karjala Keski- Pirkanmaa Etelä- Savo Itä- Savo TAYS Päijät- Kanta- Häme Etelä-Karjala Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Satakunta Varsinais- Pohjois- Pohjanmaa HYKS Lappi OYS Kainuu Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason ENONTEKIÖ hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu henkeä ( , 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Länsi-Pohjan keskussairaala Väestö Osuus % , , ,4 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu ,6 5. K-Pohjanmaa ,2 YHTEENSÄ ,0 MUONIO KOLARI PELLO YLITORNIO TORNIO 2 KITTILÄ TERVOLA KEMINMAA SIMO KEMI II Oulun yliopistollinen sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala ROVANIEMI YLI-II 1 INARI SODANKYLÄ RANUA PELKOSENNIEMI KEMIJÄRVI PUDASJÄRVI POSIO SAVUKOSKI SALLA Lapin keskussairaala TAIVALKOSKI KUUSAMO Länsi- Pohja HAUKIPUDAS KIIMINKI HAILUOTO SUOMUSSALMI OULU OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI RAAHE JOKI 3 RISTIJÄRVI PYHÄJOKI VAALA VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI 4 SIIKALATVA KALAJOKI OULAINEN ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI PYHÄNTÄ YLIVIESKA KANNUS NIVALA KÄRSÄMÄKI KAJAANI SOTKAMO KOKKOLA SIEVI TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI 5 REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUAJÄRVI VETELI PERHO KUHMO Kainuun keskussairaala + Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri jäsenkuntaa as. ( ) - 11 as / km2 - Oulu as. - Hailuoto as. - Maa-ala km2 = 12 % Suomesta -Ikärakenne, sairastavuus ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vastaavat: + KALAJOKI Raahe Kallio Helmi Kalajoki Oulunkaari + Simo + Reisjärvi Selänne YLIVIESKA Oulu Kiiminki + + OULU + + HAILUOTO + Oulunsalo KEMPELE + + MUHOS LUMIJOKI SIIKA- LIMINKA + + Pattijoki JOKI TYRNÄVÄ NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- SIEVI JÄRVI + +Kuivaniemi II Haukipudas YLIKIIMINKI Ylikiiminki PYHÄJÄRVI + PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI UTAJÄRVI Ruukki RAAHE + PYHÄJOKI Vihanti + VAALA Rantsila as. MERIJÄRVI Pulkkila + Kestilä + OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI Piippola + Yli-ii TAIVALKOSKI OULU Länsi- Pohja Keski- Pohjanmaa Pohjois- Savo Etelä- Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Keski- KYS Karjala Pirkanmaa Etelä- Savo Itä- Satakunta Savo TAYS Päijät- Kanta-Häme Etelä-Karjala Varsinais- Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa KUUSAMO Lappi OYS Kainuu HYKS

3 TULEVAISUUDEN HAASTEITA Harva ja yhä harveneva asutus Pitkät etäisyydet palvelupisteisiin Vanheneva väestö Sairaanhoitopalvelujen lisääntynyt ja lisääntyvä tarve Palvelujen kustannusten kasvu Talouden liikkumavara pieni Työvoiman saatavuus Vanheneva infrastruktuuri (palvelut, sairaalat) Kansansairauksien summaindeksi Suomen kunnissa v.2010, vakioitu Lähde: KELA, =100 Indeksissä mukana: Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit 168, ,7 *) KA 139,2 *) manner- Pasi Parkkila 2011

4 Sairastavuusindeksi Suomen kunnissa v , vakioitu Lähde: THL : Kalajoki 96,2 Pudasjärvi 146,7 THL:n uusi sairastavuusindeksi sisältää (kehitysversio) Syövät Sepelvaltimotauti Aivoverisuonisairaudet TULE-sairaudet Mielenterveys Tapaturmat Dementia (Alzhaimertauti) VÄESTÖTEKIJÖIDEN VAIKUTUS PERUSPALVELUJEN KYSYNTÄÄN SUOMESSA V INDEKSINÄ (2010=100) Menoerä 2009 M ind. ind. ind. SOSIAALIPALVELUT TERVEYSPALVELUT perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito KOULUTUSPALVELUT Lähde STM Pasi Parkkila 2011

5 Väestömuutos HUOLTOSUHDE SH-PIIREITÄIN Demografinen (Tilastokeskuksen väestötiedoista lasketut) Vuosina 2010 ja 2030 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on Pasi Parkkila 2011 Itä-Savo 60,5 103 Etelä-Savo 58,7 96 E-Pohjanmaa K-Pohjanmaa Satakunta 58,6 58,2 57, Vaasa 56,9 75 Kainuu 55,9 90 Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Länsi-Pohja Päijät-Häme P-Pohjanmaa P-Karjala Pohjois-Savo Keski- Varsinais-S. Lappi Pirkanmaa 55,9 55,5 55,4 55,0 54,5 54,3 54,1 54,1 53,4 52,4 51,2 51, HUS 44,8 61 SUOMI 51,

6 Sievi Alavieska Nivala Ylivieska KALLIO Reisjärvi Pyhäjärvi HUOLTOSUHDE Kärsämäki Haapajärvi SELÄNNE Siikalatva Demografinen Haapavesi Pyhäntä (Tilastokeskuksen väestötiedoista lasketut) HELMI Vihanti Vuosina 2009 S iikajoki Pyhäjoki ja 2030 Raahe RAAHE Kalajoki Merijärvi KJ+MJ Demografinen (tai väestöl- Oulainen OULUN ETEL. linen) huoltosuhde ilmaisee, Hailuoto Kempele kuinka monta alle 15- Liminka Lumijoki vuotiasta ja 65-vuotta Muhos täyttänyttä on sataa Tyrnävä LAKEUS vuotiasta (työikäistä) kohti. Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Mitä enemmän on lapsia Yli-Ii UUSI OULU ja/tai eläkeikäisiä, sitä Ii korkeampi huoltosuhteen Pudasjärvi Utajärvi arvo on Vaala OULUNKAARI Kuusamo Taivalkoski KOKO MAA Pasi Parkkila VANHUSTEN LAITOSPALVELUJEN (VLP) JA TERVEYDENHUOLLON (PTH, ESH) NETTO- MENOT JA YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET /AS V SAIRAANHOITO- PIIREITTÄIN (Sotkanet, Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA) Itä-Savo Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Kainuu K-Pohjanmaa Lappi E-Pohjanmaa Kymenlaakso E-Karjala Vaasa Pirkanmaa Länsi-Pohja V- P-Karjala Keski- Kanta-Häme P-Pohjanmaa HKI ja UM Päijät-Häme VLP PTH ESH YKS. YHT

7 Vaala Yli-Ii Vihanti Siikalatva VANHUSTEN Siikajoki Pudasjärvi LAITOSPALVELUJEN Taivalkoski Pyhäjärvi (VLP) JA Reisjärvi Utajärvi Haapavesi Oulainen TERVEYDENHUOLLON Hailuoto (PTH, ESH) NETTO- Kuusamo Raahe MENOT JA Pyhäntä Kärsämäki Pyhäjoki Muhos YKSITYISEN Nivala Oulu TERVEYDENHUOLLON Haapajärvi Ii KUSTANNUKSET Alavieska Merijärvi Sievi /AS V Kalajoki Tyrnävä Haukipudas Ylivieska Kiiminki KUNNITTAIN Lumijoki Kempele Oulunsalo (Sotkanet, Tilastokeskus, Liminka Kuntaliitto ja KELA) VLP PTH ESH YKS. YHT ERIKOIS- SAIRAANHOIDON MENOT /AS V JA MUUTOS /AS V SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN (Tilastokeskus) *) = mannersuomi pl. Kainuu, Kainuun tietoja ei ole saatavissa samoin perustein Itä-Savo Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Savo Länsi-Pohja K-Pohjanmaa Vaasa Kymenlaakso Etelä-Karjala P-Karjala Satakunta E-Pohjanmaa V- Pirkanmaa Lappi Kanta-Häme Keski- HKI + UM Päijät-Häme MUUTOS MENOT /AS V

8 MUUTOS MENOT /AS V Vaala Siikajoki Vihanti Yli-Ii ERIKOIS- Taivalkoski Pudasjärvi Siikalatva SAIRAANHOIDON Pyhäjärvi Raahe Kärsämäki MENOT Reisjärvi Merijärvi /AS V Pyhäjoki Oulainen Muhos Kuusamo Haapavesi Nivala JA MUUTOS Oulu Kalajoki /AS V Hailuoto Pyhäntä 993 Alavieska KUNNITTAIN Haukipudas Ii Haapajärvi Utajärvi 947 (Sotkanet) Kiiminki Lumijoki Sievi Ylivieska Kempele Oulunsalo Tyrnävä Liminka MENOT /AS V.2011 Tietolähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA 1500 ESH NETTOMENOT /AS Itä-Savo L-Pohja Kainuu P-Savo Vaasa K-P E-Karjala E-Savo 1100 P-Karjala Kymenl. E-P V- Satakunta Pirkanmaa 1000 P-Pohjanmaa Lappi SUOMI K-Häme K- P-Häme HUS PTH+VLP NETTOMENOT + YKS. (KELA) KUSTANNUKSET /AS

9 KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSIN (ABS.) MUKAAN TARVEVAKIOIDUT MENOT /AS V Tietolähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, THL ja KELA 1300 HUS ESH NETTOMENOT /AS V- Vaasa Pirkanmaa Satakunta K-Häme SUOMI Itä-Savo E-Karjala Kymenlaakso K-Pohjanmaa L-Pohja P-Häme E-Savo P-Savo E-P K- P-Pohjanmaa Kainuu Lappi P-Karjala PTH+VLP NETTOMENOT + YKS. (KELA) KUSTANNUKSET /AS SOTE:n NETTOMENOT V.2011 ( / AS) JA SAIRASTAVUUSINDEKSI (ei vak.) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN NETTOMENOT /AS Pasi Parkkila 2013 LIMINKA OULUNSALO SUOMI MUHOS RAAHE MERIJÄRVI II YLIVIESKA OULU TYRNÄVÄ LUMIJOKI PYHÄJOKI KIIMINKI KEMPELE ALHAINEN SAIRASTAVUUSINDEKSI KORKEAT KUSTANNUKSET ALHAINEN SAIRASTAVUUSINDEKSI MATALAT KUSTANNUKSET HAUKIPUDAS KALAJOKI KORKEA SAIRASTAVUUSINDEKSI KORKEAT KUSTANNUKSET SIIKALATVA YLI-II REISJÄRVI VIHANTI ALAVIESKA KÄRSÄMÄKI TAIVALKOSKI KUUSAMO PYHÄNTÄ OULAINEN NIVALA SIEVI HAAPAVESI KORKEA SAIRASTAVUUSINDEKSI MATALAT KUSTANNUKSET UTAJÄRVI SIIKAJOKI HAAPAJÄRVI PUDASJÄRVI PYHÄJÄRVI HAILUOTO SAIRASTAVUUSINDEKSI (THL, ) VAALA Tilastolähde: THL ja Tilastokeskus C=0,81 R=0,66

10 TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT ( / AS) JA KANSANSAIRAUKSIEN *) SUMMAINDEKSI SUOMESSA JA P-PSHP:SSA V TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN HOIVAN NETTOMENOT + YKS. HOIDON MENOT (KELAn KORVAAMA) / ASUKAS ALHAINEN SAIRASTAVUUS KORKEAT KUSTANNUKSET KORKEA SAIRASTAVUUS KORKEAT KUSTANNUKSET YLI-II SIIKAJOKI TAIVALKOSKI HAAPAVESI VIHANTI SIIKALATVA PUDASJÄRVI SUOMI RAAHE OUL AINEN KUUSAMO PYHÄNTÄ HAILUOTO PYHÄJOKI KÄRSÄMÄKI MUHOS NIVALA OULU HAAPAJÄRVI ALAVIESKA II MERIJÄRVI SIEVI KALAJOKI TYRNÄVÄ HAUKIPUDAS YLIVIESKA KIIMINKI LUMIJOKI KEMPELE LIMINKA OULUNSALO VAALA PYHÄJÄRVI REISJÄRVI UTAJÄRVI C=0,82 R=0,67 *) Verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit ALHAINEN SAIRASTAVUUS KORKEA SAIRASTAVUUS MATALAT KUSTANNUKSET MATALAT KUSTANNUKSET KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI (vakioimaton) PERUSTERVEYDENHUOLLON, VANHUSTEN LAITOSPALVELUIDEN JA ERIKOISSAIRAANHOIDON NETTOKUSTANNUKSET /AS VUOSINA (ei deflatoitu) PTH+VLP+ESH Pasi Parkkila 2011 Oulu ESH Oulu PTH+VLP Oulu Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto

11 Benchmarking 2011 EPISODITUOTTAVUUS JA CASEMIX YO-SAIRAALOISSA V.2011 KAIKKI YHTEENSÄ (somaattinen esh) 1,23 1,22 1,11 1,09 1,04 1,00 Episodituottavuus, YOS=1 Casemix, =1 1,02 1,05 0,97 0,93 KYS OYS HYKS TYKS TAYS EPISODITUOTTAVUUS JA DEFLATOIDUT KUSTANNUKSET INDEKSINÄ , 2007=100 SEKÄ CASE-MIX IND. 2007= , Case-mix 1,15 1,19 1,18 1, OYS YHT. Case-mix Episodituottavuus Deflatoidut kustannukset

12 YLEISTÄ :stä Uusia lähetteitä / vuosi Hoidossa olleita potilaita / vuosi (eri henkilöitä) Avohoitokäyntejä / vuosi Hoitojaksoja / vuosi Hoitopäiviä / vuosi Kehitysvammah. hpv / vuosi (laitos + asuminen) Henkilöstö / työpanos / 4800 Toimintakulut n. 500 M / vuosi (2012) Investoinnit 37 M / vuosi (2012) AVOHOITOKÄYNTIEN JA HOITOPÄIVIEN MÄÄRÄN KEHITYS , ERIKOISSAIRAANHOITO AVOHOITOKÄYNNIT ,6 % HOITOPÄIVÄT -20,2 %

13 120 Tehty työpanos indeksinä ammattiryhmittäin v (ilman kehitysvammahuoltoa) (v.2000 = 100) Tehty työpanos v Hoitohenkilöt Yhteensä Lääkärit Muut Pasi Parkkila 2011 TYÖPANOKSEN TARVE EI VÄHENE HOIDETTUJA POTILAITA / TYÖPANOS V ( / Erikoissairaanhoito, toiminnallinen työpanos) ,9 26,2 26,4 26,3 26,0 26,0 26,4 26,0 25,9 26,2 26,1 26,

14 TARKASTUSLTK. Organisaatio 2013 TULOSALUEET ja Vastuualueet Tilintarkastajat YHTYMÄHALLINTO Sairaanhoitopiirin johtaja Sisäinen tarkastus Hallintoylihoitaja VALTUUSTO HALLITUS Johtajaylilääkäri Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Hallintoylilääkäri Tietohallintojohtaja Avohoito Laitoshoito Tutkimusja neuvolapalvelut SAIRAAN- HOIDOLLISET PALVELUT Kuvantaminen ja laboratorioalat Potilashoito Sairaala- ja välinehuolto Tekniikka Oulun Yliopistollinen Sairaala (OYS) LAPSET JA NAISET Lapset ja nuoret Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Tutkimus- ja kehittäminen MEDI- SIININEN Yhteispäivystys Kardiologia Syöpätaudit ja hematologia Neurologia, ihotaudit ja geriatria Sisätaudit ja keuhkosair. Tutkimus- ja kehittäminen OPERA- TIIVINEN PSYKI- ATRIA Anestesia ja tehohoito Pään ja kaulan sairaudet Pehmytkudoskirurgia Tukielin- ja neurokirurgia Kuntoutus Tutkimus- ja kehittäminen Aikuispsykiatria Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria Lastenpsykiatria Toiminnan tuki OULAS- KANGAS JA VISALA KEHITYS- VAMMA- HUOLTO Konservatiivinen Operatiivinen Psykiatria Tukipalvelut Organisaatio v.2012 YHTYMÄHALLINTO Talousjohtaja Toiminta- ja taloussuunnittelu Laskentatoimi Rahoitus Sis. tarkastus Sairaanhoitopiirin johtaja Henkilöstöjohtaja Kehitys johtaja Henkilöstöpalvelut, Henkilöstökoulutus, Rekrytointi, Työhyvinvointi ja työsuojelu Kehitysprojektit ja hankkeet Kuntayhteistyö Viestintä ja raportointi Hallintoylihoitaja Hoitotyö, Hoitotyöhön liittyvä Tutkimus ja opetus, Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Johtajaylilääkäri Sairaanhoito, Tutkimus ja opetus Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Hallintoylilääkäri Tietohallintojohtaja Tekninen johtaja Tut.-, keh.- ja koulutustoiminta Terveyden edistäminen Tietojärjestelmien ja teknologian kehittäminen Tietohallinto Tilasuunnittelu Rakennus- ja laiteinvestoinnit

15 STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA V Mittari Yksikkö Tavoite- arvo Vertailu- arvo Seurantajakso Tyyppi HOITO ON POTILASLÄHTÖISTÄ Lähetteen käsittelyaika alle 21 vrk Lkm 100 % 12/2012 arvo 4 kk:n välein Sitova Ensikäynti toteutuu 3 kuukaudessa Lkm 100 % 12/2012 arvo 4 kk:n välein Sitova Hoitotoimenpide toteutuu 6 kuukaudessa Lkm 100 % 12/2012 arvo 4 kk:n välein Sitova YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUKSILLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA KESKITTYMÄLLÄ JA TUKEMALLA TOIMIVAAN TYÖNJAKOON Suunnitelma / Alueellinen työnjako (PJS+JS) Laadittu V.2012 tilanne Vuosittain Sitova sopimus Case-mix (drg) Indeksi Nousee V.2012 arvo Vuosittain seurataan DRG-piste/työpanos Lkm Nousee V.2012 arvo Vuosittain seurataan Euro/DRG-piste, Nousu <3% V.2012 arvo Vuosittain seurataan Korvatut potilasvahingot Lkm Vähenee V.2012 arvo Vuosittain seurataan Sairaalainfektiot Lkm Vähenee TP 2012 arvo Vuosittain seurataan STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA V Mittari Yksikkö Tavoite- arvo Vertailu- arvo Seurantajakso Tyyppi TALOUS JA TOIMINTA HALLITUSSA TASAPAINOSSA Toimintamenot % (ennuste) Toteuma? 100% tai alle Tilikauden tulos % (ennuste) Toteuma 100% tai yli TA 2013 arvo Kuukausittain Sitova TA 2013 arvo Vuosittain Sitova Kustannukset/hoidettu potilas Enint. 3% nousu TP 2012 arvo Vuosittain seurataan ESH kustannukset /as Kasvu 1% alle pth + vlp V.2012 arvo Vuosittain seurataan Työpanos (vertailukelpoinen) Lkm Kasvu 0% TP 2012 arvo Vuosittain seurataan Hoidettu potilas/työpanos Lkm Lkm. nousee TP 2012 arvo Vuosittain Sitova

16 STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA V Mittari Yksikkö Tavoite- arvo Vertailu- arvo Seurantajakso Tyyppi JOHTAMINEN PERUSTUU AVOIMUUTEEN Työhyvinvointibarometri (esimiestyö sekä tiedonkulku ja vuorovaikutus) Piste (1-5) Nousee V.2010 arvo Sairastavuus % Vähenevät V.2012 vastaava arvo Joka toinen vuosi seurataan 4 kk:n välein Sitova Ammatillinen työnjako Etenee V tilanne Vuosittain seurataan Kannustava palkitseminen Lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova Eläköitymisikä Vuotta Nousee TP 2012 arvo Vuosittain seurataan Työaikapankki Käyttö lisääntyy TP 2012 arvo Vuosittain Sitova KORKEATASOISTA TUTKIMUS- KEHITYS- JA KOULUTUSTOIMINTAA TIETOJÄRJESTELMÄT JA TEKNOLOGIA TUKEVAT TULEVAISUUDEN OSAAMISTA Tutkimustoiminnan määrä Lkm > 3 vuoden keskiarvo KA Vuosittain seurataan Tuottavuutta parantavat kehittämishankkeet Panostus Väh. nykytaso TP 2012 arvo Vuosittain seurataan Opiskelijatyytyväisyys Piste Nousee TP 2012 arvo Vuosittain seurataan KANSALLISET LINJAUKSET

17 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Pekka Järvinen Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita Pekka Järvinen

18 Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla kuntayhtymämalli siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat Pekka Järvinen Sote-alueiden muodostuminen Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin asukasta, voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja. Muiden vähintään noin asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. Pekka Järvinen

19 Maakuntien keskuskaupungit ja yli asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani Yli as. kaupungit, jotka eivät ole keskuskaupunkeja: Espoo Vantaa Kouvola Salo Perustason alue 1/2 Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle asukkaan kunnille Pekka Järvinen

20 Perustason alue 2/2 Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sotepalveluja vain seuraavilla edellytyksillä kunnan asukasluku on nyt yli valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli asukkaan kokonaisratkaisu lisäksi yli asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunnan ja sote-alueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja. Pekka Järvinen Perustaso toteutus Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja. edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita Jos yli asukkaan kunta toimii perustason alueen vastuukuntana, muut kunnat osallistuvat sen hallintoon yhteinen toimielin Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon. Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, perustason alue osallistuu sote-alueen hallintoon. Perustason alueet säädetään valtioneuvoston asetuksella. Pekka Järvinen

21 asukkaan kunnat Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Kajaani Tuusula Kirkkonummi Savonlinna Kerava Nokia Kaarina Ylöjärvi Kangasala Riihimäki Raasepori Vihti Imatra Sastamala Raahe Raisio Varkaus Tornio Jämsä Kemi Iisalmi Hollola Hamina Siilinjärvi Valkeakoski Lempäälä Äänekoski Heinola Mäntsälä Alle asukkaan kunnat Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Kunta rahoittaa sote-palvelut Pekka Järvinen

22 Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Kunta B: as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: as. SOTE-ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta D: as. PERUSTASON ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta C: 6000 as. Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A, B ja C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D, E ja F. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D, E ja F. B, C, E ja F. kunnilla ei ole miltään osin itsenäistä järjestämisvastuuta. Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A, B ja C ja perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä. Erityisvastuualueet Erityisvastuualueen (ervan) perustehtävät ovat: 1) Turvata yhdenvertaisuus erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa 2) Päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun välttäminen; voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, joka varmistaa 2013 säädettävän päivystysasetuksen mukaisen 24/7 päivystyksen koordinoinnin ervaalueella. 3) Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio (= opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen perusinfran ja muiden edellytysten varmistaminen, tutkimusrahoituksen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, monialaisen osaamisen varmistaminen ja koulutustarpeen ennakointi) Erva on kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäseninä ovat sote-alueet (vastuukunta tai kuntayhtymä). Malli edellyttää kuntalain muutosta, koska voimassa olevan lain mukaan vain kunnat voivat olla kuntayhtymän jäseninä (poikkeuksena liikelaitoskuntayhtymä, joka voi Pekka olla Järvinen myös kuntayhtymien perustama)

23 Vastuukuntamalli Perustason alueen ja sote-alueen hallinto edellytetään laissa järjestettäväksi vastuukuntamallilla. Vastuukuntamallin käyttämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa säädetään sote-järjestämislaissa. Lainsäädännössä otetaan huomioon perustuslain asettamat reunaehdot siten, että 1) jokaisella jäsenkunnalla, pois lukien osajäsenenä mukana olevat, on oltava edustus yhteisessä toimielimessä; 2) äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella; 3) yhteisen toimielimen edustuksessa otetaan huomioon jäsenkuntien poliittinen suhteellisuus, 4) yhteisellä toimielimellä on laaja itsenäinen vastuu päätöksenteosta sosiaalija terveyspalvelujen osalta 5) yhteisellä toimielimellä on rajattu oikeus päättää omasta talousarviostaan. Taloudenhoitoa koskevissa säännöksissä otetaan huomioon taloudenhoidon läpinäkyvyys. 6) kunnilla on mahdollisuus sopia edellä mainituista toisinkin. Pekka Järvinen Kuntayhtymämalli Kunnat voivat sopia kuntayhtymämallin käyttöönotosta vastuukuntamallin sijasta, jos maakunnan keskuskaupungin tai sote-alueen vastuukunnan asukasluku on alle puolet alueen väestöpohjasta ja vastuukunnalla ei ole riittävää kantokykyä vastata laajasta perustasosta. jos siis on riittävä kantokyky, toteutetaan vastuukuntamallilla, vaikka asukasluku olisi < 50 % Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Pekka Järvinen

24 Alueiden muodostaminen Pääsääntönä on, että järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan siten kuin edellä on todettu. Kriteerit ovat yhdenmukaiset koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan myöntää mahdollisuus poiketa, jos siihen on erityiset perusteet, esimerkiksi kielellisten oikeuksien turvaaminen. Sote-alueiden ja perustason alueiden alustavista muodostamiskriteereistä kuullaan kuntia kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä, joka on jätettävä VM:lle marraskuussa Kunnilla on tällöin mahdollisuus esittää näkemyksensä: kriteereistä sekä niiden perusteella muodostuvista sote- ja perustason alueista. Kuntien kuuleminen lain vahvistamisen jälkeen vuonna 2014 VnA alueista Sote-alueet ja perustason alueet tulee muodostaa siten, että ne aloittavat Pekka toimintansa Järvinen viimeistään Sairaanhoitopiirit Sairaanhoitopiireillä nyt oleva järjestämisvastuu lakkaa 2016 lopussa ja se siirtyy perustettaville sote-alueille, joilla on järjestämisvastuu laajan perustason palveluista. Sairaanhoitopiirien nykyiset jäsenkunnat ja sote-alueen kunnat voivat sopia siitä, miten sairaanhoitopiirien omaisuus ja vastuut jaetaan uudistuksessa. Sote-alueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti sote-alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Jos sote-alue on pääsäännöstä poiketen kuntayhtymä, sairaanhoitopiirien tehtävät, henkilöstä, omaisuus ja vastuut siirtyvät sote-kuntayhtymälle. Sairaanhoitopiirien aseman muutoksiin ja purkuihin liittyvät oikeudelliset kysymykset selvitetään uudistuksen jatkovalmistelussa. Pekka Järvinen

25 Yliopistolliset sairaalat Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina. Yliopistollisten sairaaloiden omistus ja hallinta voidaan uudistuksessa toteuttaa samalla tavalla kuin muidenkin sairaanhoitopiirien sairaaloiden omistus. Kunnat sopivat yliopistollisen sairaalan omistuksen ja hallinnon järjestämisestä. Peruslähtökohtana on sairaalan siirtyminen sote-alueen omistukseen. Yliopistollinen sairaala on osa sote-alueen palveluista ja toiminnoista vastaavaa infrastruktuuria, jonka operatiivisen ohjauksen toteuttamisesta päättää sote-alue. Lisäksi yliopistollisella sairaalalla on kytkentä yliopiston toimintaan. Yliopisto osallistuu edelleen yliopistollisen sairaalan hallintoon ja toimintaan. Pekka Järvinen Jatkotyön aikataulu STM:n valmisteluryhmän väliraportti kesäkuussa 2013 Valmisteluryhmän ehdotus joulukuussa2013 Ehdotus lausunnoille tammikuussa 2014 HE eduskuntaan keväällä 2014 Laki voimaan Pekka Järvinen