Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2014

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Tilinpäätös 2014 Kunnanvaltuusto

2 Tilinpäätös 2014 Kansikuva: Kissanäyttely Kunnonpaikan esikoulussa Valokuva: Konserni- ja maankäyttöpalvelut, 2015

3 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden kehitys Oman alueen kehitys Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Ympäristötekijät Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Kokonaistalouden tarkastelu Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernivalvonnan selonteko Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden 2014 tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Strategisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vaalit Hallinto- ja viestintäpalvelut Elinkeinopalvelut Henkilöstöpalvelut Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Kaavoitus Joukkoliikenne TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus Talous- ja tukipalveluiden hallinto Talouspalvelut Muut tukipalvelut Pelastustoimi Tietotekniikkapalvelut Ruoka- ja puhtauspalvelut Maaseutuhallinto Ympäristöterveyspalvelut SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2014

4 SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kansalaisopisto Kirjasto Liikuntapalvelut Nuoriso- ja kulttuuripalvelut TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Kuntatekniikka Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Yksityistieasiat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yhteiset palvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Hoiva- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Siilinjärven kunnan tilinpäätöslaskelmat Siilinjärven kunnan konsernien tilinpäätöslaskelmat LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista kokevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot, vastaavaa Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Ympäristövastuut ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Laskennallisesti eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Toimitilojen ylläpito, taseyksikkö Vesihuoltolaitos, taseyksikkö ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja niiden säilytyksestä SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös

5 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan toimintaympäristön muutos Suomen taloudessa on ollut kolme taantuvan kasvun vuotta. Vuonna 2012 bruttokansantuote supistui -1,4 %, vuonna ,3 % ja viime vuoden kasvun odotettiin kääntyvän alkuvuoden perusteella jo hivenen positiiviseksi, mutta tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi koko vuodelta supistui lopulta hienoisesti -0,1 %:a. Viennin volyymi väheni noin -0,4 % ja tuonnin -1,4 %. Venäjän talouden ongelmat ja ruplan heikentyminen ovat merkittävästi heikentäneet vientiä. Työttömyys jatkoi kasvuaan, vuoden 2014 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,7 %, kun se vuonna 2013 oli 8,2 %. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,69 miljardista eurosta 2,74 miljardiin euroon. Kasvua on noin 1,9 %. Vuosikate asukasta kohti oli ennakkotietojen mukaan 373 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 380 euroa. Kuntien toimintakatteet heikkenivät 1,2 % vuonna Maltillisen kasvun taustalla on toimintakulujen kasvun hidastuminen. Valtionosuusleikkaukset, kuntien tehtävien kasvu ja palvelujen kysynnän lisäys ovat pakottaneet kunnat sopeuttamaan talouttaan määrätietoisesti mm. henkilöstömenosäästöinä. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttejaan, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Valtionosuudet puolestaan pienentyivät 8,29 miljardista eurosta 8,18 miljardiin eli -1,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi kuntien sopeutustoimista huolimatta. Lainakanta kasvoi noin 1,1 miljardia euroa eli noin 7,9 %. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Valtakunnalliset kehittämisasiat toivat lisätehtäviä koko Pohjois-Savoon. Erityinen kuntajakoselvitys Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki saatiin työstettyä vuoden loppuun valmiiksi. Selvittäjät antoivat oman esityksensä ja sen pohjalta tehdään päätökset ennen kesälomia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden (Sote) uudistamisen valmistelu alkoi myös loppuvuodesta ja jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Koko Soten uudistamisen sisältö jäi uudelle eduskunnalle. Kunnan kehitys Vuonna 2014 Kuopion seudun väestön kokonaismuutos oli henkeä, kun se vuonna 2013 oli henkeä. Pohjois-Savon väestö lisääntyi nyt neljättä vuotta peräkkäin, ollen +8 henkilöä (+197 henkilöä). Vuonna 2014 Pohjois-Savon kunnista asukasluvun kasvua tapahtui vain Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Siilinjärven asukasluvun kasvu oli +101 henkilöä koostuen yksinomaan luonnollisesta väestönkasvusta. Vuoden 2014 lopussa Siilinjärven väkiluku oli ennakkotiedon mukaan henkeä, jossa kasvua edelliseen vuoteen 101 henkeä (edellisvuonna 136 henkeä). Ennakkotiedon mukaan vuonna 2014 Siilinjärven syntyvyys oli 258 lasta ja kuolleisuus 157 henkilöä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui siten 101 henkilöä, mikä on keskimääräistä edellisten vuosien tasoa. Siilinjärven väestörakenne on maakunnan nuorin. Keski-ikä on 39,8 vuotta, kun koko maan keski-ikä on 41,9 vuotta. 5 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2014

6 Kunnan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannossa työpaikoista on 5 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 27 % sekä palvelualoilla 68 %. Työpaikkojen nettokasvu oli +198 ja työpaikkaomavaraisuusaste nousi 79,5 %:iin. Vuonna 2014 Siilinjärven keskityöttömyysaste oli maakunnan pienin ollen 8,8 %, kun se Pohjois- Savossa oli keskimäärin 12,7 % ja koko maassa 12,4 %. Työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 905 henkilöä, jossa nousua 101 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 25 henkilöllä ollen keskimäärin 191. Myös alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi ollen keskimäärin 127 henkilöä. Vuonna 2014 valmistui 106 uutta asuntoa, mikä on 7 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmistuneista asunnoista 65 oli omakotiasuntoa, 13 rivitaloasuntoa ja 28 kerrostaloasuntoa. Kunnan toiminta Kunnan toimintaa ohjaa kuntastrategia, jossa on viisi strategista tavoitetta: Kestävä kuntatalous, kuntalaisten hyvinvointi, vahva elinkeinotoimi, vastuullinen kasvupolitiikka ja osaava, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö. Kaikki nämä viisi strategista tavoitetta ovat koko yhteisön yhteisiä asioita. Kuntalaisten hyvinvointia on mitattu Suomen kuntien asukas-tyytyväisyystutkimuksella / EPSI Rating, jonka mukaan Siilinjärvellä on valtakunnan toiseksi parhaat palvelut vuonna Kunnan kasvu on ollut noin henkilöä joka vuosi, +101 henkilöä vuonna Elinkeinotoimen vahvuutta mittaa hyvin +198 uutta työpaikkaa sekä työpaikkaomavaraisuuden kasvu viidessä vuodessa 72,7 %:sta 79.5 %:iin. Henkilöstöstrategista tavoitetta on mitattu usealla mittarilla, tärkeimpänä on pidetty sairauspoissaolojen määrää, joka on kehittynyt 16,8:sta (kpv / vak. tt / vuosi) 11,6:een (kpv / vak. tt / vuosi). Taloustavoitetta käsitellään erikseen kunnan talousosiossa. Kaikki nämä strategiset tavoitteet ja niiden mittarit löytyvät tämän tilinpäätöksen kohdasta 2. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena melko hyvin. Suurin haaste Siilinjärvellä on ollut kunnan talous. Kunnan talouden vakauttamisen edellytykset ovat ainakin lyhyellä aikavälillä kohentuneet edellisestä tilikaudesta. Kunnan talous Kunnan toimintatuotot olivat tilikaudella yhteensä 20,186 milj. euroa. Kasvua 0,696 milj. eli 3,6 % edelliseen vuoteen. Suurin kasvu kohdistui myyntituottoihin, jotka kasvoivat noin 0,633 milj. joukkoliikenteen lipputuloilla ja noin 0,440 milj. vesimaksutuloilla. Vastaavasti kunnilta saatavat yhteistoimintakorvaukset pienenivät noin 0,228 ja loppu kasvusta noin 0,149 milj. kohdistui useampiin eriin. Verotuloja kertyi 85,709 milj. euroa, ja ne kasvoivat 7,725 milj. euroa (9,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan tuloveron kasvu oli 3,997 milj. euroa (5,6 %), kiinteistöveron 1,406 milj. euroa (41 %), ja yhteisöveron 2,322 milj. euroa (70,7 %). Tuloveron kasvu johtui pääsääntöisesti 1 % -yksikön veronkorotuksesta ja kiinteistöveron kasvu sekä veroprosenttien muutoksesta että kiinteistöverouudistuksesta. Valtionosuuksien määrä kasvoi 0,880 milj. euroa lähinnä verotulotasauksen kasvun myötä. Toimintakulujen kokonaismäärä oli tilikaudella 124,148 milj. euroa, kasvu +0,5 %. Edellisenä vuonna toimintakulut olivat 123,591 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat hyvin maltillisesti palkkaratkaisusta sekä talouden tasapainottamisohjelmaan sisältyvästä säästövelvoitteesta johtuen. Merkittävin kasvu muiden palveluiden ostoissa tuli joukkoliikenteestä yht. 1,111 milj. euroa, joka kasvoi yli nelinkertaiseksi edellisestä vuodesta. EU:n palvelusopimisasetuksen mukainen järjestämistavan muutos selittää pääsääntöisesti joukkoliikenteen menojen ja tulojen kasvun. Vuonna 2014 kunnan toimintakatteen määrä oli noin -103,791 milj. euroa. Poikkeuksellisesti toimintakate vahvistui edelliseen tilikauteen verrattuna 0,157 milj. euroa (0,2 %). Käänne oli oleellinen kunnan tuloksen muodostumisen kannalta. SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös

7 Palvelualuekohtainen toimintakatteen muutos (1000 euroa): Toimintakate Muutos % Konserni- ja maankäyttöpalvelut ,5 Talous- ja tukipalvelut ,8 Sivistyspalvelut ,4 Tekniset palvelut ,2 Sosiaali- ja terveyspalvelut ,1 Tilikauden vuosikate oli ylijäämäinen 8,261 milj. euroa, vuonna 2013 alijäämäinen -0,349 milj. euroa. Koska vuosikate oli positiivinen, sillä katettiin normaalit suunnitelmanmukaiset poistot 5,130 milj. euroa sekä purettavien rakennusten lisäpoistot 2,305 milj. euroa. Asukasta kohden Siilinjärven vuosikate oli 381 euroa, kun se vuonna 2013 oli negatiivisen vuosikatteen myötä -13 euroa. Koko maassa vuosikate asukasta kohden oli vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan 373 euroa. Vuoden 2014 tulos muodostui 3,010 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuoden 2013 tulos oli -4,898 milj. euroa alijäämäinen. Vuonna 2014 poistonalaisten investointien määrä oli 10,140 milj. euroa. Vuoden 2013 investoinnit olivat 9,152 milj. euroa. Nettoinvestoinnit yhteensä olivat viime vuonna noin 10,282 milj. euroa. Kolmen vuoden keskiarvoksi muodostuu noin 8,6 milj. euroa. Tilinpäätösvuoden lopussa lainaa oli yhteensä 58,423 milj. euroa. Vuoden 2013 lopussa lainakanta oli yhteensä 53,711 milj. euroa. Pitkäaikaista uutta lainaa otettiin vuoden 2014 aikana 13,000 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 8,287 milj. euroa. Kunnan lainat olivat tilinpäätösvuoden lopussa euroa asukasta kohden. Vuonna 2013 asukaskohtainen lainamäärä oli euroa. Ennakkotiedon mukaan koko maassa lainat olivat viime vuonna euroa asukasta kohden ja euroa vuonna Tulevaa On todella positiivista, että saimme vuonna 2014 kunnan taloutta parannettua selvästi. Tulopohjan vahvistaminen verojen korotusten kautta oli selkeästi oikea päätös. Mielestäni vähintään yhtä tärkeä asia oli toimintakatteen historiallinen vahvistuminen edelliseen tilikauteen verrattuna 0,157 milj. euroa (0,2 %). Hyvän tuloksen myötä kunnan taseen kertynyt ylijäämä vahvistui. Lisäksi toimintakulujen kasvun pysyminen 0,5 %:ssa oli hyvä suoritus. Kunnan henkilöstökulujen kasvun taittaminen oli hieno suoritus koko organisaatiolta, kiitos kuuluu kaikille työntekijöille ja päättäjille. Kunnan talouden vakauttamisen edellytykset ovat ainakin lyhyellä aikavälillä kohentuneet edellisestä tilikaudesta. Vakauttamistoimien tarve ei kuitenkaan ole poistunut, vaan edelleen on tarpeen jo sovittujen vakauttamistoimien loppuunsaattaminen ja uusien säästöjen etsiminen. Siis tiukkaa talouden pitoa pitää jatkaa tulevinakin vuosina. Sote-uudistus valmistunee seuraavalla eduskuntakaudella. Toivottavasti uudessa Sotessa arvostetaan ja huomioidaan jo nyt laadukkaasti ja taloudellisesti tuottavat kunnat, kuten Siilinjärvi. Olemme mukana maakunnallisessa Soten valmistelussa, mutta päätökset tehdään eduskunnan säätämien lakien jälkeen. Siilinjärven liittymisestä Kuopioon on puhuttu useita vuosia. Nyt on tehty ensimmäinen kuntaliitosselvitys, erityinen kuntajakoselvitys Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki. Päättäjillä on ulkopuolisten selvittäjien esitys yhdestä uudesta kunnasta perusteluineen. Siilinjärven kunnanvaltuusto tekee asiasta oman päätöksen, liitymmekö Kuopioon vai jatkammeko itsenäisenä. Toivon, että valtuuston päätöstä kunnioitetaan ja ymmärretään jatkossa sekä päätöksen mukaisesti kehitämme aluettamme edelleen paremmaksi paikaksi asua ja elää. Positiivista tulevaisuutta ja työniloa vuodelle 2015! Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 7 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2014

8 1.1.2 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa ja kokouksissaan se käsitteli yhteensä 47 asiaa. Kunnanvaltuuston paikkajakauma: Keskustan valtuustoryhmä 17 Sosialidemokraattien valtuustoryhmä 8 Perussuomalaisten valtuustoryhmä 7 Kokoomuksen valtuustoryhmä 6 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 3 Vihreiden valtuustoryhmä 1 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 Yhteensä 43 Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: Puheenjohtaja Väätäinen Tuula (sd.), saakka I varapuheenjohtaja Kotimäki Jukka (ps.) II varapuheenjohtaja Nykänen Erkko (kesk.) Kunnanvaltuuston kokoonpano kokonaisuudessaan: Ahonen Inkeri (sd.), alkaen Berg Pauli (vas.) Daavitsainen Risto (sd.), alkaen Hartikainen Ilmari (kesk.) Hassinen Raija (vas.) Hiltunen Päivi (sd.) Hirvonen Heidi (kesk.) Jetsu Jouni (sd.), asti Jääskeläinen Heikki (vihr.) Kaitokari Jarkko (kok.) Karvonen Anne (kesk.) Katainen Lauri (sd.) Kerkola Riitta (kok.) Kiiski Pekka (kd.) Kolehmainen Jani (ps.) Kolehmainen Jari (kesk.) Konttinen Heikki (kesk.) Korhonen Tarja (sd.) Kotimäki Jukka (sd.) Kotimäki Kyllikki (sd.) Kuivalainen Ville (vas.) Laitinen Hannu (kesk.) Lappalainen Kari (kesk.) Lehtoranta Taina (sd.) Markkanen Sallamaarit (kesk.) Mikkonen Marjaana (ps.), asti Niemitz Pirjo (sd.) Nykänen Erkko (kesk.) Ojala Kari (kok.) Oksman Merja (kok.) Pitkänen Marjaana (kesk.) Rautiainen Merja (kesk.) Rekola Jukka (ps.) Rissanen Päivi (kesk.) Rojo Petri (kesk.) Ruuskanen Tapani (kesk.) Snellman Tuomo (kok.) Suhonen Maria (ps.), alkaen Suhonen Raija (vas.) Tuhkanen Pertti (kok.) Uljonen Henri (ps.) Venejärvi Irene (sd.) Väänänen Pekka (kesk.) Väätäinen Liisa (kesk.) Väätäinen Tuula (sd.), asti Ylikärppä Kauko (kesk.) SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös

9 Kunnanhallitus Kunnanhallitus kokoontui vuoden 2014 aikana 20 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 232 asiaa. Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen paikkajakauma Keskusta 4 Perussuomalaiset 2 SDP 2 Kokoomus 1 Yhteensä 9 Kunnanhallituksen puheenjohtajat : Puheenjohtaja Hartikainen Ilmari (kesk.) I varapuheenjohtaja Ojala Kari (kok.) II varapuheenjohtaja Jetsu Jouni (sd.), asti Korhonen Tarja (sd.), alkaen Kunnanhallituksen kokoonpano kokonaisuudessaan asti: Varsinainen jäsen Hartikainen Ilmari (kesk.) Jetsu Jouni (sd.), asti Katainen Lauri (sd.), alkaen Kolehmainen Jari (kesk.) Korhonen Tarja (sd.) Mikkonen Marjaana (ps.), asti Suhonen Maria (ps.), alkaen Ojala Kari (kok.) Pitkänen Marjaana (kesk.) Rautiainen Merja (kesk.) Rekola Jukka (ps.) Henkilökohtainen varajäsen Lappalainen Kari (kesk.) Katainen Lauri (sd.), asti Daavitsainen Risto (sd.), alkaen Ruuskanen Tapani (kesk.) Niemitz Pirjo (sd.) Suhonen Maria (ps.), asti Merja Kaija (ps.), alkaen Kaitokari Jarkko (kok.) Väätäinen Liisa (kesk.) Karvonen Anne (kesk.) Kuivalainen Ville (vas.) Kunnanjohtaja Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun toiminnan yleisestä johtamisesta ja kehittämisestä sekä omistajapolitiikasta. Kunnanjohtajan tehtäväalueita ovat lisäksi kunnan edunvalvonta sekä maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö. Kunnanjohtaja vastaa myös kunnan hallinnon, taloudenhoidon ja palvelutuotannon operatiivisesta johtamisesta ja niihin liittyvien asioiden valmistelusta. Kunnanjohtajana toimi Vesa Lötjönen. Kunnan henkilöstöä koskevia tietoja ja tunnuslukuja esitetään erillisessä ns. henkilöstökertomuksessa. 9 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2014

10 Kuntalain 75 :n tarkoittamat tilivelvolliset viranhaltijat alkaen Konserni- ja maankäyttöpalvelut Kunnanjohtaja Kaavoituspäällikkö Maankäyttöinsinööri Kiinteistöteknikko Yritysasiamies Henkilöstöpäällikkö Hallintosihteeri Talous- ja tukipalvelut Sivistyspalvelut Talousjohtaja Talouspäällikkö Tietojärjestelmäpäällikkö Maaseutujohtaja Ympäristöterveysjohtaja Vastaava eläinlääkäri Ruoka- ja puhtauspalvelujohtaja Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimen talouspäällikkö Varhaiskasvatusjohtaja Kansalaisopiston rehtori Kirjastotoimenjohtaja Nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Liikuntatoimenjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveysjohtaja Johtava lääkäri Sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Hoito- ja vanhustyön johtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Työpäällikkö Rakennustarkastaja Ympäristönsuojelupäällikkö SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös

11 Siilinjärven kuntaorganisaatio 11 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2014

12 Kunnan organisaatio uusittiin vuoden 2013 alusta alkaen ja se on toiminut organisaatiokaavion mukaisessa muodossa siitä lähtien Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous kasvoi edellisen kerran vuonna Sen jälkeen on ollut jo kolme taantuvan kasvun vuotta. Vuonna 2012 bruttokansantuote supistui -1,4 % ja -1,3 % jälleen vuonna Viime vuoden kasvun odotettiin kääntyvän alkuvuoden perusteella jo hivenen positiiviseksi, mutta tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi koko vuodelta supistui lopulta hienoisesti -0,1 %:a. Keskeinen syy talouskasvun heikkouteen viime vuosina on ollut yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien supistuminen. Yksityinen kulutus väheni -0,2 %, mutta julkinen kulutus kasvoi saman verran. Yksityiset investoinnit vähenivät peräti -6,5 %, mutta julkiset kasvoivat 0,6 %. Viennin volyymi väheni noin -0,4 % ja tuonnin -1,4 %. Venäjän talouden ongelmat ja ruplan heikentyminen ovat merkittävästi heikentäneet vientiä. Myös vuodelle 2015 povataan yleisesti varsin vaatimatonta 0,9 prosentin kasvua. Kasvua tukee vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Kotimaisesta kysynnästä ei odoteta talouskasvun vauhdittajaa, koska kotitalousten reaalitulot eivät lisäänny. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys jatkoi kasvuaan. Vuoden 2014 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,7 %, kun se vuonna 2013 oli 8,2 %. Ensi vuodelle ennustetaan edelleen työttömyyden hienoista heikkenemistä 8,8 prosenttiin. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli keskimäärin vain 1,0 %, kun se vuonna 2013 oli 1,5 %. Inflaation ennustetaan pysyvän alle prosentissa mm. raakaöljyn hinnan laskun ja ennätyksellisen matalan korkotason myötä Kuntatalouden kehitys Kuntaliiton julkaisemien vuoden 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,69 miljardista eurosta 2,74 miljardiin euroon. Kasvua on noin 1,9 %. Vuosikate asukasta kohti oli ennakkotietojen mukaan 373 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 380 euroa. Vuosikate kattoi kuntien ja kuntayhtymien poistot ja noin 72 % poistonalaisista investoinneista. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14 kappaletta, kun vastaavasti edellisenä vuonna niitä oli 28. Edellisen vuoden 2013 vuosikatteet nousivat poikkeuksellisen paljon, noin 50 % verotuksen kertaeristä ja tilitysaikataulumuutoksista johtuen. Kuntien toimintakatteet heikkenivät 1,2 % vuonna Maltillisen kasvun taustalla on toimintakulujen kasvun hidastuminen. Valtionosuusleikkaukset, kuntien tehtävien kasvu ja palvelujen kysynnän lisäys ovat pakottaneet kunnat sopeuttamaan talouttaan määrätietoisesti mm. henkilöstömenosäästöinä, jotka olivat Kuntaliiton mukaan noin 400 milj. euroa. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttejaan, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Verotulot kasvoivat yhteensä 20,64 miljardista eurosta 21,16 miljardiin eli noin 2,5 %. Valtionosuudet puolestaan pienentyivät 8,29 miljardista eurosta 8,18 miljardiin eli -1,3 %. Kunnallisveroprosenttien korotukset jatkuvat myös vuodella Yhteensä 98 kuntaa nosti veroprosenttiaan. Alhaisimmaksi tuloveroprosentiksi muodostui 16,50 ja korkeimmaksi 22,50. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi kuntien sopeutustoimista huolimatta. Lainakanta kasvoi noin 1,1 miljardia euroa eli noin 7,9 %. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Kuntakokoluokittain lainakanta on kasvanut eniten asukasta ja sitä suuremmissa kunnissa. Asukasluvultaan asukkaan kunnissa laina nousi noin euroon asukasta kohden. Kuntien velkaantuminen jatkuu, koska talouskasvun hidas elpyminen vaikuttaa kuntien verotuloihin. Toimintamenot kasvavat ikärakenteen lisätessä palvelutarpeita. SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös

13 1.1.5 Oman alueen kehitys Vuonna 2014 Kuopion seudun väestön kokonaismuutos oli henkeä, kun se vuonna 2013 oli henkeä. Pohjois-Savon väestö lisääntyi nyt neljättä vuotta peräkkäin, ollen +8 henkilöä (+197 henkilöä). Vuonna 2014 Pohjois-Savon kunnista asukasluvun kasvua tapahtui vain Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Siilinjärven asukasluvun kasvu oli +97 henkilöä koostuen yksinomaan luonnollisesta väestönkasvusta. Kuopion kasvu oli Pohjois-Savon kunnista vain Kuopiossa ja Siilinjärvellä oli luonnollista väkiluvun kasvua. Kuntien välistä muuttovoittoa oli Kuopion lisäksi vain kolmessa Pohjois-Savon kunnassa. Alue ja väestö Kunnan pinta-ala on noin 508 km 2, josta vesi-aluetta on 107 km 2. Vuonna 2013 väestöstä 46,7 prosenttia asui kirkonkylässä, 25,3 prosenttia Toivala Vuorelassa ja 28,0 prosenttia muilla kunnan osa-alueilla. Kunnan taajama-aste on 81,5 %. Vuoden 2014 lopussa Siilinjärven väkiluku oli ennakkotiedon mukaan henkeä, jossa kasvua edelliseen vuoteen 97 henkeä (edellisvuonna 136 henkeä). Vuoden 2014 talousarvion kasvuennuste 190 asukasta puolittui. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2014 Siilinjärven syntyvyys oli 258 lasta ja kuolleisuus 157 henkilöä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui siten 101 henkilöä, mikä on keskimääräistä edellisten vuosien tasoa. Sekä tulo- että lähtömuutto olivat vuonna 2014 keskitasoa pienempää, vuoden 2014 muuttoliike oli tappiollinen 4 henkilöä (sisältää maahanmuuton). Asuntoja valmistuu edelleen vilkkaaseen tahtiin, mutta asumisväljyyden kasvu aiheuttaa sen, että väestömäärän lisääntyminen vaatii yhä enemmän asuntoja vuodessa. Siilinjärven väestörakenne on maakunnan nuorin. Keski-ikä on 39,8 vuotta, kun koko maan keskiikä on 41,9 vuotta. Vuoden 2013 lopussa 0 14-vuotiaiden osuus oli kunnassa 20,5 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 15,3 %. Vastaavasti yli 64-vuotiaiden osuus oli 16,3 % kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 21,5 prosenttia. Väestön ikäryhmien osuudet kokonaisväestöstä 2000 ja * vuotiaat, % 22,6 20,6 20,6 20,6 20,5 20, vuotiaat, % 67,6 65,1 64,4 63,8 63,2 62,4 Yli 64-vuotiaat, % 9,8 14,3 15,0 15,6 16,3 17,0 Väestö yhteensä * tilastokeskuksen ennakkotieto Elinkeinorakenne ja työllisyys Kunnan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannossa työpaikoista on 5 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 27 % sekä palvelualoilla 68 %. Vuoden 2012 lopussa kunnassa oli tilastokeskuksen kriteereillä 7001 työpaikkaa. Vuosina 2013 ja 2014 työpaikkakehitys oli huomattavasti edellisvuosia parempi, sillä aikajaksolla syntyi yhteensä 356 uutta työpaikkaa. Suurimmat kasvut syntyivät teollisuuden ja kaupan toimialoille. Työpaikkoja on alkanut poistua terveyspalveluista Tarinan sairaalan lopettamisen vuoksi ja yleisesti yrittäjien eläköitymisen seurauksena. 13 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2014

14 ikäryhmä Vuonna 2014 Siilinjärven keskityöttömyysaste oli maakunnan pienin ollen 8,8 %, kun se Pohjois- Savossa oli keskimäärin 12,7 % ja koko maassa 12,4 %. Työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 905 henkilöä, jossa nousua 101 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 25 henkilöllä ollen keskimäärin 191. Myös alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi ollen keskimäärin 127 henkilöä. Rakennustoiminta Vuonna 2014 valmistui 106 uutta asuntoa, mikä on 7 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmistuneista asunnoista 65 oli omakotiasuntoa, 13 rivitaloasuntoa ja 28 kerrostaloasuntoa. Ikäryhmien osuudet (%) Siilinjärvellä ja koko maassa MIEHET NAISET Lähde: Tilastokeskus % Koko maa/ miehet Koko maa/naiset SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös

15 Siilinjärven väkiluku * Asukasluku *ennakkotieto Väestönmuutokset * Synt.enemm Muuttoliike & korjaus Väestönlisäys yht *ennakkotieto 15 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2014

16 Työttömyysaste (keskimäärin/kk) ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Siilinjärvi 12,7 12,1 10,7 9,6 10,3 9,8 8,5 7,1 6,5 8,6 7,9 7,3 7,3 7,8 8,8 Pohjois-Savo 16,0 15,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,6 10,1 9,7 12,6 11,4 10,4 10,7 12,1 12,7 Koko maa 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 10,8 9,5 8,2 7,6 11,3 10,0 9,1 9,4 11,3 12,4 Työttömät ryhmittäin (keskimäärin/kk) Yhteensä Miehet Naiset Alle 25 v Yli vuoden SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös

17 Työllinen työvoima ja työpaikat * 9300** ** 7350** Alueella asuva työll. työvoima Työpaikat *ennakkotieto, **arvio Valmistuneet asunnot Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2014

18 1.1.6 Kunnan henkilöstö Kunnan palkatun henkilöstön määrä Vakinaiset Määräaikaiset Määräaikaisista työllistettyjä Yhteensä Yhteensä, ilman työllistettyjä Konserni- ja maankäyttöpalvelut Talous- ja tukipalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhteensä Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan henkilöstökulut olivat noin 57,930 milj. euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 44,649 milj. euroa. Henkilöstöpalvelut on laatinut erillisen henkilöstökertomuksen, joka tuodaan omana asiakirjana kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kuntaan on saatu rekrytoitua osaamiseltaan tehtävän vaatimukset täyttävää henkilöstöä. Henkilöstön poissaolot ovat vähentyneet lähes kolmanneksella kuluneen vuoden aikana, mikä todennäköisesti osaltaan johtuu myös lisääntyneestä työviihtyvyydestä ja työhön sitoutumisesta. Koska tietojärjestelmien merkitys palvelutoiminnan tukitoimintona on kasvava, on niiden käytön tarkoituksenmukaisuudesta, kehitysnäkymistä ja niihin resurssoinnista käynnistetty ulkopuolisen tarkastajan toimesta tehtävä selvitystyö, joka valmistuu maalis-huhtikuussa Selvityksen tavoitteena on saada tietoa arvioida sitä, ovatko järjestelmät ajanmukaiset ja onko niiden ylläpito toiminnan näkökulmasta tarkasteltuna riittävällä tavalla järjestetty. Ulkoisista toimijoista, joiden toimintaan ja kustannuskehitykseen kunnalla on vain vähäinen vaikutusmahdollisuus, on viime vuosina aiheutunut merkittävää rahoituspainetta, joka on heikentänyt kunnan mahdollisuutta oman palvelutuotannon kehittämiseen. Kuluneena tilikautena kunnan oman palvelutoiminnan lisäksi myös erikoissairaanhoidon kulukehitys on ollut maltillista, mikä tulorahoituksen kasvun lisäksi on johtanut toimintakatteen hienoiseen alenemiseen edelliseen tilikauteen verrattuna. Verotulokertymän kasvu on vielä kuluneella tilikaudella ollut hyvä ja arvioitua suurempi. Kuitenkin on huomattava, että ilman veroprosentin nostoa ansiotuloverokehitys olisi ollut aleneva. Työttömyyden kasvu on ollut verrattain suuri, mikä osaltaan on vaikuttanut ja edelleen myös vaikuttaa kasvua hidastuttavasti. Kunnan talouden vakauttamisen edellytykset ovat ainakin lyhyellä aikavälillä kohentuneet edellisestä tilikaudesta. Vakauttamistoimien tarve ei kuitenkaan ole poistunut, vaan edelleen on tarpeen jo sovittujen vakauttamistoimien loppuunsaattamisen lisäksi uusien tehostamistoimien käyttöönotto, semminkin kun valtionosuusuudistuksen ja valmisteilla olevan sote-ratkaisun on alustavissa laskelmissa arvioitu aiheuttavan noin 1,75 %:n korotuspaineen ansiotuloveroon. Kunnan lainakanta on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Kuluneen vuoden nettolainatarve oli kuitenkin vuosikatteen hyvästä kehityksestä johtuen alhainen. Lainojen korko on pääsääntöisesti vaihtuvakorkoinen (euribor 3 tai 6 kk). Vaihtuvakorkoiset lainat on korkosuojattu siten, että 1 2 vuoden periodilla koko lainakannasta on korkosuojattu tai sidottu pitkään korkoon keskimäärin noin SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös

19 60 %. Korkoriski ei ole merkittävä kunnan talouden hallinnan näkökulmasta tarkasteltuna. Paine lainakannan kasvuun on kuitenkin merkittävä investointitarpeen suuruudesta johtuen. Vuosikatteen määrä tulisi saada kuluneen tilikauden toteuman tasolle pysyvästi, jotta tarpeelliset investoinnit saadaan tehdyksi ja lainakannan kasvu saadaan hallituksi. Kuten Suomen kunnat yleensä niin myös Siilinjärvi on luottokelpoisuudeltaan hyvä, eikä rahoituksen saatavuus ole ollut ongelma. Kuntasektorin velkamäärän kasvunopeus on sinällään huolestuttava, mutta luottokelpoisuuden lisäksi rahoitusmarkkinoiden likviditeettitilanteesta johtuen saatavuus ei ole lähivuosina ongelma. Lainamäärän kasvun hallintaan saaminen edellyttää sekä kulurakenteen leikkaamista että investointien rajoittamista, jotka molemmat vaikuttavat palvelutoiminnan edellytyksiin ja saattavat heikentää kunnan kasvustrategian tavoitteiden toteutumista. Likviditeetin hallintaan kunta käyttää tarvittaessa kuntatodistuksia (juoksuaika 1 vko 1kk), joiden saatavuus on ollut hyvä ja hinta alhainen. Niin luotto- kuin myös likviditeettiriski ovat alhaisia. Kunta on vakuuttanut käyttöomaisuutensa kohtuullisilla omavastuu osuuksilla. Kunnalla on myös toiminnan keskeytysvakuutus. Lisäksi kunta on vakuuttanut vapaaehtoisella vakuutuksella järjestämiinsä toimintoihin osallistuvat kuntalaiset ja muut ulkopuoliset. Valmisteilla oleva valtakunnallinen Sote-palveluiden tuottamismalli tulee vaikuttamaan merkittävästi kunnan itsensä tuottamien palveluiden volyymiin, kun Soten palveluiden lisäksi myös merkittävä osa siihen kohdistuvista tukipalveluiden tuottamisresursseista siirtynee kunnasta ulkoisten toimijoiden toteuttamisvastuulle Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan toimintaan olennaisesti vaikuttavia organisaatio- ym. muutoksia ei ole toteutettu tilinpäätösvuoden aikana. Kahden raskaasti alijäämäisen vuoden jälkeen kunnan talouden suuntaa on saatu toistaiseksi vakautettua. Talouden vahvistamiseksi tilinpäätösvuodelle toteutettu tuloveron yhden prosenttiyksikön korotus sekä kiinteistöveroon tehdyt korotukset olivat välttämättömiä toimenpiteitä. Organisaation jokaisella tasolla on tiedostettu taloudellisen ahdingon tilanne. Tätä kautta mahdollisuudet talouden vakauttamiseen vahvistuivat ainakin tilinpäätösvuoden osalta. Kunnassa käytiin loppuvuodesta yhteistoimintaneuvottelut joiden lopputulos on kohdennettu vuoden 2015 talousarvioon. Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon, siltä osin kuin valtuusto ei niitä vuoden aikana ole hyväksynyt talousarviomuutoksina, on käsitelty kunnanhallituksessa ja tulleet valtuustoon tiedoksi Kaiken kaikkiaan poikkeamien vaikutus koko kunnan tasolla vahvistettuun talousarvioon nähden on 1,587 milj. euroa toimintakatetta vahvistavia. Tähän vaikutti olennaisesti erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen pysähtyminen edellisen vuoden tasolle. Talousarvion sitovuus toteutui muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yli 5 %:n poikkeamia toimintakulujen määrärahaylityksissä ja toimintatulojen alituksissa oli alla olevilla tulosalueilla. Selvitykset poikkeamista ovat käyttötalouden tulosaluekohtaisissa teksteissä ja yhteenvetotaulukko kaikista poikkeamista löytyy kohdasta 2.6. Investointien osalta koko kunnan tasolla nettoinvestoinnit toteutuivat 0,397 milj. euroa talousarviota suurempina. Tähän vaikutti kunnanhallituksessa käsitellyt maakaupat, vuokratilojen remontointikustannukset ja terveyskeskuksen röntgenlaitteen hankinta sekä toisaalta Hamulan koulun rakentamiseen kohdistunut erityisavustus. 19 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2014

20 Käyttötalous Toimintakulut Toimintatulot Tulosalue Määrärahan ylitykset % Tuloarvion alitukset % Elinkeinopalvelut ,5 Henkilöstöpalvelut ,9 Tilintarkastus ,9 Muut tukipalvelut ,8 Varhaiskasvatuspalvelut ,8 Kansalaisopisto ,9 Kirjasto ,4 Tekninen hallinto ja varikkopalvelut ,1 Kuntatekniikka ,0 Toimitilojen ylläpito ,2 Yhteiset palvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut) ,5 Sosiaali- ja perhepalvelut ,4 Investoinnit Maa- ja vesialueet , ,4 Osakkeet ,0 Elinkeinoelämän kehittäminen ,10 Liikuntapaikat ,9 Koneet ja kalusto, sivistyslautakunta ,2 Aineettomat hyödykkeet, tekninen lautakunta ,0 Muut toimitilainvestoinnit ,6 Koneet ja kalusto, sosiaali- ja terveyslautakunta , Ympäristötekijät Kunnan taloudellisen tuloksen kannalta merkittävimmät ympäristöasiat liittyivät edelleen vesihuoltoinvestointeihin. Uuden siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen välille Kuuslahti-Pajulahti- Jynkänniemi otettiin käyttöön vuoden 2014 aikana. Hanke parantaa erityisesti Kuuslahden alueen vesihuoltoa. Muista hankkeista mainittakoon Varpaniemi-Harjamäki runkovesijohtohanke, mutta Maaningan kunnan kanssa siitä ei päästy sopimukseen. Kuopion Veden kanssa asiasta on olemassa suullinen periaatepäätös hankkeen toteuttamiseksi vuosina Kunnan lähivuosien merkittävin investointi, Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus, alkaa vuonna Vuoden 2014 aikana on tehty saneeraussuunnittelu, jotta saadaan selville koko hankkeen realistinen kustannusarvio. Tällä hankkeella on suuri merkitys jätevedenpuhdistusprosessin tehostamiseksi ja vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi. Kuopion Vesi osallistuu tämän hankkeen kustannuksiin toimitettujen vesimäärien suhteessa. Vesihuoltolaitoksen nettoinvestoinnit olivat yhteensä 0,790 milj. euroa (edellinen vuosi 1,315 milj.). Lisäksi talouden kannalta on merkittävä myös Esco hanke, jolla saavutetaan kiinteistöjen energiakulutuksen pienentäminen. SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös

21 1.2 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Siilinjärven kunnanhallituksen selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta 2014 perustuu palvelualueiden ja konserniyhtiöiden antamiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekoihin. Lautakunnat ovat käsitelleet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vuosittaisen talousarvioseurannan yhteydessä. Konserniyhtiöiden selonteko on laadittu. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tytäryhteisöjen hallitukset vastaavat yhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä riskien raportoinnista kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä tuloksellisuudesta. Toimitusjohtaja raportoi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta yhtiön hallitukselle. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Palvelualueiden sisäisen valvonnan vuosiraportteihin perustuen toimintaa on toteutettu ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti. Kuntaan ei ole kohdistunut tai kohdistumassa vaateita, jotka johtuisivat esimerkiksi lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä. Yksittäisistä viranhaltijapäätöksistä asiaperusteilla tehdyt päätöksen sisältöön tyytymättömyyttä osoittavat valitukset ovat olleet vähäisiä. Yksilöasioissa on joitakin oikaisuvaatimuksia tehty ja vireillä. Näihin ei kohdistu taloudellisia korvausvaatimuksia. Edellä mainittujen lisäksi on vireillä kaksi vahinkotapausta, joihin kohdistuu mahdollisesti merkittäviäkin taloudellisia korvausvaatimuksia. Toinen vahingoista on käräjäoikeuden käsittelyssä ja toisesta kunnanhallitus on tehnyt korvausvaateen. Konserniyhtiöt Konserniyhtiöiden toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki. Yhtiöissä sovelletaan osakeyhtiöiden hyvää hallintotapaa. Lisäksi yhtiöissä noudatetaan Siilinjärven kunnan konserniohjetta sekä konserniohjauspäätöksiä. Riskienhallinta Riskienhallinnan toteuttamisen yleiset periaatteet Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikka vahvistettiin kunnanvaltuustossa Siilinjärven kunnan hallintosäännön 29 :n mukaan kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus on vahvistanut Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen kokouksessaan Kunnanjohtaja huolehtii kuntakonsernin tasolla riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kunnan johtoryhmä ja sisäinen tarkastus avustavat kuntakonsernin johtoa kokoamalla ja arvioimalla kuntakonsernin merkittäviä riskejä yhdessä palvelualueiden ja tytäryhteisöjen kanssa. Sisäinen tarkastus avustaa kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa heidän valvontavelvollisuuksiensa täyttämisessä tarkastamalla ja arvioimalla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta. 21 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2014

22 Riskien tunnistaminen ja arviointi Ulkoisen toimintaympäristön vaikutuksia koko kunnan tasolla, toimialoilla ja eri toiminnoissa arvioidaan strategia- ja talousarvioprosesseissa, talouden osavuosi- ja tilinpäätösraportoinneissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista uhkaavia merkittävimpiä riskejä ja tavoitteisiin liittyviä uusia mahdollisuuksia tunnistetaan ja arvioidaan talousarvion tavoitteiden asettamis- /suunnitteluprosesseissa sekä seurantaprosesseissa. Riskejä pyritään tunnistamaan ja arvioimaan myös kehityskeskustelujen yhteydessä vuosittain. Päätöksenteon yhteydessä suoritetaan pääsääntöisesti päätösten vaikutusten ennakkoarviointia. Riskeihin vastaaminen Merkittävimpien riskien hallitsemiseksi kaikilla organisaation tasoilla seurataan säännöllisesti sovittuja mittareita, tavoitteiden toteutumista ja niihin liittyviä riskejä. Merkittävimmät riskit arvioidaan ja vastuutetaan sekä aikataulutetaan toimenpiteet ja niiden seurantavastuut. Menettelyistä on ohjeistettu Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeessa. Kunnan kannalta merkittävissä toiminnoissa riskeihin ja häiriötilanteisiin on varauduttu etukäteen laadituilla suunnitelmilla. Vahinkotapauksien perusteella on toiminnan jatkuvuutta varmistavia varajärjestelmiä edelleen kehitetty. Henkilöriskit liittyvät henkilöstön keski-iän nousuun sekä ammattihenkilöstön työpanoksen saatavuuteen ja korvattavuuteen mahdollisten työpaikan vaihdosten tai pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä. Kaikille työntekijöille ei korvaavaa henkilöä ole saatavissa; eräissä tapauksissa esiintyy vaarallisen työyhdistelmän riski. Työhyvinvointiin panostaminen näkyy vähentyneinä sairauspoissaoloina ja edelleen parantuneena työtyytyväisyytenä. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset ovat ajantasaiset sekä kattavat ja omavastuiden tasot on määritelty. Vakuutukset on kilpailutettu ja tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset tehty kunnan ja vakuutusyhtiön yhteisessä vuosittaisessa vakuutuspalaverissa. Kokeiluluontoisesti on käytössä ollut vakuutusmeklaripalvelu. Kunta on palvelutoiminnassa tapahtuneista vahingoista suorittanut joitakin korvauksia. Korvausten määrä on edellisen vuoden tasolla. Palvelutoiminnan laajuus huomioon ottaen vahinkojen määrä on ollut erittäin vähäinen. Kunnan vahinkorahastosta maksettujen korvausten yhteismäärä on ollut noin euroa. Vahingot eivät ole johtuneet tehtävien hoidon huonosta järjestämisestä tai laiminlyönneistä. Toiminnallisesti tai talouden näkökulmasta tarkasteltuna merkitykseltään vakavia riskejä ei ole realisoitunut. Konserniyhtiöt Siilinjärven konserniyhtiöissä on käynnistetty vuonna 2014 kuntalain mukaisesti kunnanvaltuustossa vahvistettujen Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikan sekä kunnanhallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen noudattaminen yhtiöiden toiminnassa. Siilinjärven Uimala Oy:n ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskuksen toiminnan kehittäminen vaatii lisäpanostusta tulevaisuudessa. SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös

23 Omaisuuden ja palveluiden hankinnan, luovutuksen sekä hoidon valvonta Kunnassa on vahvistettu noudatettavaksi seudullinen hankintaohje ja sitä yksilöivä kuntakohtainen liite. Hankintavaltuudet on määritelty hankintaohjein ja palvelualueiden lautakunta- ja viranhaltijatasoisin delegointipäätöksin. Hankintatoimi on järjestetty laajana maakunnallisena kokonaisuutena IS-Hankinta Oy:n kautta. Kunnan omat hankinnat on hoidettu hankintaa koskevien säädösten mukaisesti eivätkä kunnan hankintapäätökset ole olleet markkinaoikeuden käsiteltävänä. Yhteishankinnassa kilpailutettujen tuotteiden ostotoiminnan ja sähköisen hankintamenettelyn käytännöt ovat vakiintuneet. Hankintatoimeen liittyvää sisäistä ohjeistusta palveluhankintojen osalta on tarpeen edelleen kehittää. Ohjeita noudatetaan ja käyttöomaisuusluettelot ovat pääosin ajan tasalla. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Asiaa on yksityiskohtaisemmin käsitelty tilinpäätöksen toimintakertomuksen palvelualueita koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Taloussuunnitelmassa tavoitteet oli eritelty valtuusto- ja lautakuntatasoisiksi, joista jälkimmäiset olivat valtuustoon nähden vain informatiivisia. Tämä on selkeyttänyt tavoiteasetantaa ja tavoitteiden seurantaa. Toiminnan tuloksellisuuden arviointia on edistetty toimintolaskentaa kehittämällä. Toimintolaskentaa on kuluneena vuonna laajennettu ympäristöterveydenhuollon palveluihin. Konserniyhtiöt Siilinjärven Uimala Oy:n toiminnan tavoitteiden toteutumisessa ovat näkyvissä talouden taantuman ja Venäjän tilanteen aiheuttama heikkeneminen. Sopimusten hallinta Kunnan toimintaympäristön monimutkaistuessa sopimusoikeudellisen juridisen osaamisen vahvistaminen on yksi lähivuosien kehittämiskohde organisaatiossa. Sopimusten hallinta on palvelualueilla keskitetty Dynasty-ohjelmaan. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Palvelualueiden johtajat ovat tehneet sisäisen tarkastuksen omilla palvelualueillaan kunnassa käytössä olevaan sisäisen tarkastuksen muistilistan mukaisesti ja antaneet siitä kirjallisen (muistilistan muotoisen) raportin. Raporttien pohjalta on kukin palvelualue tehnyt arvion omista valvontakäytännöistään ja arviot on käyty läpi palvelualuejohtajien yhteisessä palaverissa. Organisaation ulkopuolisen toimesta tehdyt sisäisen tarkastuksen palvelut on ostettu Qvalialta ja ne koskivat arvonlisäveroa. Tarkastuksen perusteella on saatu arvonlisäveron palautusta ja on kehitetty kirjauskäytäntöjä. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelma laaditaan vuosittain ja vahvistetaan kunnan johtoryhmässä. Riskienarvioinnin pohjalta on saatu luotua prosessi, jolla tarkastustointa on kehitetty ajantasaiseksi, sisäistä valvontaa palvelevaksi toiminnaksi. Sisäinen valvonta (johdon tarkkailu- ja varsinainen tarkastustoiminta) ja riskienhallinta on toiminut hyvin, koska merkittävä osa valtuuston asettamista niin taloudellisista kuin toiminnallisistakin tavoitteista on saavutettu tilikaudella, väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt eikä kunta ole joutunut oikeudelliseen tai suuriin taloudellisiin korvausvastuisiin. 23 SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös 2014

24 Konserniyhtiöt Konserniyhtiöt ovat järjestäneet sisäisen tarkastuksensa Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen mukaisesti. Konsernivalvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Siilinjärven kunnan konserniohjeet. Ohjeen mukaan vastuu konsernin johtamisesta kuuluu kunnanjohtajalle, joka voi tarvittaessa päätöksellään siirtää jonkin tytäryhtiön seurannan jollekin toiselle henkilölle. Kunnan keskushallinnon tehtäväjärjestelyjen yhteydessä vuonna 2011 konsernivalvonta on kunnanjohtajan päätöksellä siirretty sisäisestä valvonnasta vastaavan viranhaltijan tehtäväksi tytäryhteisöjen osalta. Valvonta on ollut systemaattista. Kunnanjohtaja ja tarkastusasiantuntija ovat käyneet tytäryhteisöjen edustajien kanssa konsernivalvontakeskustelut sovitun mukaisesti vuoden 2014 aikana. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja Pekka Takkinen talousjohtaja 1.3 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Kuntastrategian tavoitteena on, että kunnan asukaskohtainen lainamäärä on korkeintaan kaikkien kuntien keskiarvon määräinen. Vaikka verotulokehitys on ollut hyvä, ovat valtionosuuksiin kohdistuneet leikkaukset ja ensisijaisesti perusturvan palvelutarpeen ja erikoissairaanhoidon menojen kasvu sekä kasvaneet investointitarpeet kuitenkin johtaneet lainakannan kasvuun. Kunnan asukaskohtainen lainakanta vielä hieman (noin 1,3 %) valtakunnan keskiarvoa alhaisempi. Huolestuttavaa kuitenkin on, että käyttötalouden menojen kehitys ja toimintakatteen heikkeneminen ovat olleet valtakunnan keskitasoa suurempia. Tilinpäätösvuonna tähän tuli kuitenkin positiivinen poikkeus kun toimintakate jäi 0,2 % pienemmäksi kuin edellisenä vuonna. Valtakunnallisesti toimintakatteen heikkeneminen kunnissa oli keskimäärin noin 1,2 %:a. Käyttömenojen kehitykseen tulee kuitenkin edelleen kiinnittää erityistä huomiota ja saada niiden kasvu hillittyä pysyvästi sekä pitää tavoitteena sitä, että taloudessa mahdollisesti syntyvä liikkumavara kohdentuu investointikyvyn ylläpitämiseen. Alkaneen vuoden 2015 talousarvioon sisältyy eri palvelu- ja tulosalueille säästövelvoitetta tehdyn talouden vakauttamisohjelman mukaisesti henkilöstökuluihin -1 %. Tähän kukin palvelualue on jo kohdistanut eri keinoja, jotka on sisällytetty talousarvioon. Lisäksi talousarvioon on uudelleen kohdennettu vuoden 2015 puolella yhteistoimintamenettelyssä sovitut toimenpiteet, jotka leikkaavat henkilöstökuluja noin miljoona euroa. Vuoden 2015 toteuman osalta ei ole tällä hetkellä tiedossa seikkoja jotka vaikuttaisivat oleellisesti talousarviotilanteeseen. Erikoissairaanhoidon kustannusnousun taittumisella voi kuitenkin olla positiivisia vaikutuksia. Ensimmäisen Kuntaliiton julkaiseman verotulokehyksen perusteella verotulot kertynevät todennäköisesti lopulta laaditun talousarvion tasolla, vaikka kehyksen mukainen kertymä näyttäisi tässä vaiheessa yht. noin -0,7 milj. pienemmältä. Valtionosuudet ovat saadun päätöksen mukaisesti kokonaisuutena talousarvion mukaiset. Kunnanhallitus on linjannut taloussuunnitelmavuosien osalta tavoitteeksi toimintakatteen heikkenemisen 1 %:iin. Koska taloudellista liikkumavaraa ei ole, nykyisten tehtävien ja palveluverkon kriittisellä arvioinnilla sekä tiukalla talousarviokurilla pidetään toimintakatteen heikkeneminen asetetussa tavoitteessa. SIILINJÄRVEN KUNTA Tilinpäätös