TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely Mediatekniikan, tietojenkäsittelytieteen, tietotekniikan ja lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitosten esittely Mediatekniikan laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietotekniikan laitos Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Laitosten yhteystiedot Hallinto ja yhteystiedot Neuvostot ja toimikunnat TKK:N TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Tekniikan kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkinnon tavoitteet Kandidaatin tutkinnon rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA Tietotekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet Tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot Perusopinnot laajalla oppimäärällä Tietotekniikan tieteen metodiikan opinnot M Kieliopinnot Pakollinen vieras kieli Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Diplomityö Aiheen vahvistaminen Arvostelu ja julkisuus Kypsyysnäyte ja seminaariesitelmä Suositeltavaa luettavaa diplomityöntekijälle Valmistuminen ja tutkintotodistukset Valmistuminen tekniikan kandidaatiksi Valmistuminen diplomi-insinööriksi Todistustenjakotilaisuudet Alumnitoiminta TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN PÄÄAINEET Ohjelmistotekniikan pääaine (T3001) Tietojenkäsittelyteorian pääaine (T3002) Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan pääaine (T3003) Mediatekniikan pääaine (T3004) Tietoliikenneohjelmistojen pääaine (T300)... 2

2 2 4.6 Informaatiotekniikan pääaine (T3006) Laskennallisen tieteen pääaine (IL3001) Framtidens industriföretag (FIF) (TU3006) Communications Systems (EURECOM) (T3007) KANSAINVÄLISET MASTER -OHJELMAT/ INTERNATIONAL MASTER S PROGRAMMES Master s Programme in Foundations of Advanced Computing Master s Programme in Machine Learning and Data Mining Master s Programme in Mobile Computing - Services and Security Master s Programme in Service Design and Engineering Master's Programme in Bioinformatics NordSecMob MASTER S PROGRAMME IN SECURITY AND MOBILE COMPUTING TIETOTEKNIIKAN SIVUAINEET MUILLE KUIN TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMAN OPISKELIJOILLE Tietotekniikan sivuaine (T3013) Informaatiotekniikan sivuaine (T3006) KANSAINVÄLINEN OPISKELU Yleistä opiskelusta ulkomailla Vaihto-opiskelu Kansainväliset yhteistyöohjelmat Kansainväliset pääaineohjelmat Kansainväliset kaksoistutkinto-ohjelmat Kesäkurssit ja -koulut ulkomailla Harjoittelu ulkomailla Diplomityö ulkomailla Kotikansainvälistyminen HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Lisätietoja JOO-OPINNOT OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Lukuvuosi-ilmoittautuminen Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Tietotekniikan malliohjelma vuosikurssin opiskelijoille Kurssit Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijan tietojärjestelmät Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Tutkinto-ohjelman vaihto

3 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Kirjastot Tietotekniikan talon kirjasto Teknillisen korkeakoulun kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Tietokillan isohenkilötoiminta ja phuksiryhmät Opintojen suunnittelu ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Vahvistettu HOPS OmaHOPS Opintoneuvojat Tietotekniikan kanslia Opintotoimisto/TKK-päärakennus Urapalvelut Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden siltaopinnot TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatkotutkinnon opinnot Lisätietoja jatko-opinnoista AALTO-YLIOPISTO ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Begränsning av studietiderna Byte av examensprogram Det nya Aalto-universitetet Studier vid andra högskolor Studiehandledning

4 4

5 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET 1.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta muodostuu yksiköistä, joilla on pitkät perinteet opetuksen ja tutkimuksen eturintamasta Teknillisessä korkeakoulussa. Tiedekunta muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Näille aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Tiedekuntaan kuuluu myös kielikeskus, joka huolehtii yliopistossa annettavasta kielten- ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, kieli, viestintä ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Tiedekunnan edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Tiedekunnan vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos, tuotantotalouden laitos sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. Yhteistä tiedekunnan yksiköille on laaja yhteisen perusopetuksen vastuu TKK:ssa. Tiedekunnan tarjoamat neljä tutkinto-ohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Viides tutkinto-ohjelma on kansainvälinen kaksoistutkintoon johtava maisteriohjelma NordSecMob Master's Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus). Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Lisäksi tiedekunta on edelläkävijä TKK:ssa kansainvälisten Master-ohjelmien tarjoajana. Perusopiskelijoiden määrä tiedekunnassa on hiukan vajaa 3000, mikä on noin neljäsosa koko TKK:n opiskelijamäärästä. Jatko-opiskelijoita tiedekunnassa on hieman yli tuhat. Tiedekunnassa on nyt yhteensä noin 80 professoria yhdeksässä eri yksikössä. Tiedekunta profiloituu voimakkaasti perustutkimukseen. Tiedekunnassa on kolme tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan huippuyksikkö (AIRC), Laskennallinen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksikkö (LCE) ja Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö (COMP). Lisäksi tiedekunta on osallisena muiden yliopistojen kanssa yhteisissä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikössä ja Inversioongelmien huippuyksikössä.

6 Tiedekunta pähkinänkuoressa 6 perusopiskelijoita 2926 jatko-opiskelijoita 1017 henkilöstö 1116 professoreita 78 vuonna 2008 valmistuneita diplomi-insinöörejä 21 tekniikan kandidaatteja 38 vuonna 2008 väitelleitä 8 tutkintoa suorittavat kansainväliset opiskelijat 392 (kevät 2009) kansainvälisten ohjelmien määrä Mediatekniikan, tietojenkäsittelytieteen, tietotekniikan ja lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitosten esittely Teknillisen korkeakoulun informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan mediatekniikan, tietojenkäsittelytieteen ja tietotekniikan laitokset tarjoavat maan laajinta ja monipuolisinta tietotekniikan opetusta. Laitosten perustehtävänä on vastata elinkeinoelämän ja tietoyhteiskunnan muuttuviin haasteisiin harjoittamalla kansainvälisesti arvostettua tietotekniikan tutkimusta ja kouluttamalla haastaviin tehtäviin kykeneviä, eettisesti vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä tietotekniikan asiantuntijoita. Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos vastaa laskennallisen tieteen pääaineesta ylemmässä tutkinnossa yhdessä tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa. Laitokset vastaavat tietotekniikan tutkinto-ohjelman sekä kansainvälisen kaksoistutkintoon johtavan tutkinto-ohjelman NordSecMob Master's Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus) opetuksesta. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan on lisäksi sulautettu viisi Master s-ohjelmaa: Master s Programme in Mobile Computing Services and Security, Master s Programme in Bioinformatics, Macadamia Master s Programme in Machine Learning and Data Mining, Master s Programme in Foundations of Advanced Computing sekä Master's Programme in Service Design and Engineering. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa on 1482 perusopiskelijaa. Jatko-opiskelijoita tietotekniikan tutkimusaloilla on Mediatekniikan laitos Mediatekniikan laitoksen toimialaan kuuluu digitaalinen media kaikissa muodoissaan, niin julkaisualustana kuin vuorovaikutteisena ympäristönäkin. Tavoitteena on edistää sitä monitahoista teknistä, sisällöllistä ja psykologistakin osaamista, mitä nykyaikaisten mediatuotteiden ja -järjestelmien rakentaminen vaatii. Tuote voi sisältää monia eri medialajeja (kuva, ääni, video, 3D-grafiikka jne.), joita on osattava käsitellä erilaisilla teknisillä alustoilla (esim. pöytätietokone, WWW, pelikonsoli, mobiililaitteet), minkä lisäksi on otettava huomioon

7 7 käyttäjän vaatimukset. Tutkimuksen painopistealueita ovat tietokonegrafiikka ja vuorovaikutustekniikka, virtuaaliympäristöt, digitaalisen kuvan laatu sekä erilaiset wwwpalvelujen tekniikat mukaan lukien semanttinen web. Opetuksessa digitaalista mediaa lähestytään toisaalta teknisestä näkökulmasta, so. miten mediaa esitetään digitaalisena ja kuinka sitä käsitellään algoritmisesti. Toisena näkökulmana on mediasisällön tuotantoprosessi sekä siinä tarvittavat suunnittelutaidot - käytettävyyttä ja esteettisyyttäkään unohtamatta. Laitos vastaa tietotekniikan tutkinto-ohjelman mediatekniikkapääaineen ohella myös viestintätekniikan pääaineesta automaatio- ja systeemitekniikan tutkintoohjelmassa sekä osallistuu aktiivisesti informaatioverkostojen tutkinto-ohjelman toteutukseen Tietojenkäsittelytieteen laitos Laitoksen tutkimus ja opetus painottuvat tekniikan ja tieteen haastavien sovellusten tarvitsemiin edistyneisiin laskennallisiin menetelmiin. Laitoksella kehitetään tehokkaita tietojenkäsittelytekniikoita mm. suurten, moniulotteisten tietoaineistojen analysointiin sekä kompleksisten ohjelmisto- ja tietoverkkosovellusten mallintamiseen ja suunnitteluun. Tietojenkäsittelytieteen laitoksessa toimii kaksi kansallista tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan tutkimuksen huippuyksikkö sekä osa Algoritmisen data-analyysin huippuyksikön tutkimusryhmistä Tietotekniikan laitos Tietotekniikan laitoksessa tutkitaan ja opetetaan laaja-alaisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan menetelmiä ja niiden soveltamista. Se huolehtii myös koko TKK:n yhteisestä tieto- ja ohjelmistotekniikan perusopetuksesta. Ohjelmistotekniikan osa-alueen (OT) opetus ja tutkimus kattaa ohjelmistojen suunnittelu- ja toteutustekniikat sekä niihin liittyen keskeiset tietoteknisten järjestelmien komponentit, kuten tiedonhallintajärjestelmät, kääntäjät, käyttöjärjestelmät sekä sulauteutut ja hajauteutut järjestelmät. Tietoliikenneohjelmistoissa perehdytään internet-teknologian perusteisiin ja kehitykseen sekä IP-pohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Internetin lisäksi tarkastellaan erityisesti mobiiliverkkoja ja sovellusten ja palveluiden toteutusta erilaisissa verkkoympäristöissä. Keskeisiä alueita Internetille ja mobiiliverkoille ovat tietoturvallisuus ja palveluarkkitehtuurit, sekä palveluiden hallintaan liittyvät asiat kuten liikkuvuus, palvelunlaatu ja laskutus. Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon osa-alueella (SoberIT) tutkitaan mm. ohjelmistoarkkitehtuureja ja -prosesseja, ohjelmistointensiivistä tuote- ja palveluliiketoimintaa, hajautettua tuotekehitystä, digitaalista taloutta, tuotetiedonhallintaa, informaatioergonomiaa sekä tietotekniikkaoikeutta. Tietotekniikan laitoksen tutkimuksen ja opetuksen tavoitteena on olla sekä käytännöllisesti merkityksellistä että akateemisesti korkeatasoista. Tutkimusprojektit toteutetaan läheisessä yhteistyössä teollisuuden ja akateemisten yhteistyökumppanien kanssa. Ne ovat usein

8 8 poikkitieteellisiä ja luonteeltaan konstruktiivisia. Henkilökuntaan kuuluu mm. insinöörejä, kauppatieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja psykologeja Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Tutkimuksen keskipisteessä ovat elävät ja muut kompleksiset systeemit, niiden mittaaminen, analysointi, ymmärtäminen ja hallinta. Mielenkiintomme suuntautuu pienestä isoon: kvantista molekyylien vuorovaikutukseen; nanosysteemeistä hermostoihin, aivoihin ja sydämeen; ja tietoisuuteen, sosiaalisiin verkkoihin ja kansantalouteen; ja edelleen it-teknologia systeemeihin. Työssämme yhdistämme kokeellista tutkimusta ja laskennallisia menetelmiä. Kehitämme algoritmeja ja uusia teknologioita, joilla selvitämme terveydenhuoltoon, lääketieteelliseen diagnostiikkaan, yhteiskuntaan, energiaan ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Lääketieteellisen tekniikan tutkimuksemme tähtää solutason mekanismien ymmärtämiseen, aivojen ja sydämen toiminnan kartoittamiseen sekä uusien, innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen. Tutkimuksemme on monitieteellistä ja verkostoitunutta. Yksi keskeinen mittauspaikkamme, TKK:n, HUS:n ja Helsingin yliopiston yhteinen BioMag-laboratorio, lukeutuu maailman parhaiten varustettuihin biosähkömagneettisten ilmiöiden tutkimuskeskuksiin. Yhteistyö alan johtavien suomalaisyritysten kanssa on tiivistä. Laskennallisen tieteen tutkimuksemme keskittyy laaja-alaisesti kompleksisten fysikaalisten, biologisten, kognitiivisten ja sosiaalisten järjestelmien rakenteiden ja käyttäytymisen ymmärtämiseen. Käytämme laskennallisia analyysi- ja mallintamismenetelmiä sekä teemme simulaatioita kokeellisten tutkimusmenetelmien tuottamien data-aineistojen pohjalta. Tutkimuksessamme on neljä toisiaan tukevaa aluetta: mallit ja menetelmät, keinotekoiset järjestelmät, kognitiiviset ja sosiaaliset järjestelmät sekä laskennallinen systeemibiologia. Laskennallisen tieteen perus- ja jatkokoulutus pohjautuu näihin osa-alueisiin ja niihin liittyviin tutkimusmenetelmiin. 1.3 Laitosten yhteystiedot Mediatekniikan laitos Laitoksen johtaja: professori Tapio Takala T-111 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) Tietojenkäsittelytieteen laitos Laitoksen johtaja: professori Pekka Orponen T-61 ja T-79 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) Tietotekniikan laitos

9 Laitoksen johtaja: professori Heikki Saikkonen T-76, T-86, T-93, T-106, T-109, T-110, T-121, T-124 ja T-128 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) (T-93, T-106, T-109, T-110) Innopoli 2 (Tekniikantie 14) (T-76, T-86, T-121, T-124, T-128) 9 Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Laitoksen johtaja: professori Risto Ilmoniemi S-114, Tfy-0 ja Tfy-99 -alkuiset kurssit Sähkötalo 1 (Otakaari 7B) (Tfy-0, Tfy-99) Innopoli 2 (Tekniikantie 14) (S-114) 1.4 Hallinto ja yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tkk.fi YLEISHALLINTO Dekaani professori Olli Simula, p. (09) Varadekaani professori Hannele Wallenius, p. (09) Hallintopäällikkö Ilse Muroke, p. (09) Tutkinto-ohjelman vastuuprofessori Ilkka Niemelä, p. (09) KANSLIA Kanslian käyntiosoite Kanslian postiosoite Tietotekniikan talo Konemiehentie 2, Otaniemi, Espoo Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma PL 400, 0201 TKK Kanslian telefax (09) Tutkinto-ohjelman kotisivu Perusopintoasiat Suunnittelija Opintosihteeri DI2010-suunnittelija Elsa Savolainen (vs.), Tiina Kerola (vv.) p. (09) , huone C213 Päivi Koivunen, p. (09) , huone C212 Taina Hyppölä, p. (09) , huone B229 Kansainväliset asiat Suunnittelija Projektisihteeri Eija Kujanpää, p. (09) , huone B233 Anna Stina Sinisalo, p. (09) , huone B231 kansainväliset maisteriohjelmat (NordSecMob)

10 Projektisihteeri Projektisihteeri 10 Karoliina Kekko, p. (09) , huone B231 kansainväliset maisteriohjelmat Mirja Nissinen, p. (09) , huone C112 kansainvälistyminen, lähtevät vaihto-opiskelijat Jatko-opintoasiat Suunnittelija Mari Knuuttila, jatko-opintoasiat, erillisopintoasiat (JOOopinnot) p. (09) , huone B212 Opintosihteeri Marjo Korhonen, jatko-opintoasiat, p. (09) , huone C Neuvostot ja toimikunnat Tiedekuntaneuvosto tekee esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin ja vahvistaa tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat. Tiedekuntaneuvosto päättää jatkoopiskelijoiden tutkimusalan, vahvistaa heidän tutkintovaatimuksensa sekä käsittelee jatkoopiskelijoiden opinnäytteisiin liittyvät asiat. Tiedekuntaneuvosto myös arvostelee lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat sekä hyväksyy lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani Olli Simula ja pöytäkirjanpitäjänä osastosihteeri Riitta Aalto. Tietotekniikan koulutusneuvosto hyväksyy diplomitöiden valvojat ja ohjaajat, arvostelee diplomityöt sekä hyväksyy diplomi-insinöörin tutkinnot. Tietotekniikan koulutusneuvosto tekee ehdotukset tiedekuntaneuvostolle opetussuunnitelmasta. Tietotekniikan koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Marko Nieminen ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Päivi Koivunen. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto käsittelee tiedekunnan kandidaattiohjelmiin liittyviä asioita, mm. nimittää kandidaattiseminaarin vastuuopettajan. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtaja hyväksyy tietotekniikan tutkinto-ohjelman kandidaatin tutkinnot. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii varadekaani Hannele Wallenius ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Kirsti Rautavaara. Tiedekunnassa on lisäksi toimikuntia ja työryhmiä, joiden tehtävänä on kehittää tietotekniikan tutkinto-ohjelmaa ja valmistella asioita koulutusneuvostojen, tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätettäväksi. Tutkinto-ohjelmatoimikunta käsittelee tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan liittyviä asioita. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Marko Nieminen ja sihteerinä suunnittelija Elsa Savolainen. Tietotekniikan jatkokoulutustoimikunta käsittelee jatko-opintoihin liittyviä asioita. Puheenjohtajana toimii professori Lauri Savioja ja sihteerinä suunnittelija Mari Knuuttila.

11 11 Tietotekniikan opetuksen arviointityöryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa arviointimenetelmien ja palautekäytäntöjen kehittäminen. Työryhmän sihteerinä toimii Mari Knuuttila. Tietoa neuvostojen ja työryhmien toiminnasta saa niiden sihteereiltä, puheenjohtajilta sekä Tietokillan opintomestarilta.

12 2. TKK:N TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 12 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Toisen vaiheen valinnan kautta hyväksytyt opiskelijat suorittavat vain diplomi-insinöörin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. Tutkinto-ohjelman edellyttämät opinnot muodostuvat opintopisteen laajuisista moduuleista. Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö löytyy osoitteesta Tekniikan kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

13 2.1.2 Kandidaatin tutkinnon rakenne 13 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op (A = pääainemoduuli, B= sivuainemoduuli) Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine (40 opintopistettä) muodostuu kahdesta moduulista: tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja perusmoduuliin pohjautuvasta jatkomoduulista (A2). Sivuaine (20 opintopistettä) muodostuu yhdestä moduulista (B1): joko toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Alempaan tutkintoon on sisällyttävä sivuaine.

14 14 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaatintyö ja seminaari on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyötä ja seminaaria käsitellään luvussa 3.6. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Mikäli alempaa ja ylempää perustutkintoa suorittamaan otettu opiskelija on vapautettu 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaito-vaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa hänen on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Vieraan kielen suoritukseen kuuluu sekä kirjallisen että suullisen kielitaidon osoittaminen. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta

15 1 Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelu sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Diplomi-insinöörin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä- ja kielitaito; valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin.

16 16 Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Ylemmän tutkinnon rakenne voi poiketa kuvassa 2 esitetystä rakenteesta esimerkiksi siinä tapauksessa, että ylemmässä tutkinnossa on uusi, perus-, jatko- ja syventävästä moduulista muodostuva pääaine. Suoritettavat moduulit vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (kts. luku Opintojen suunnittelu ja henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS). Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine (60 opintopistettä) muodostuu kolmesta moduulista: alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista, perusmoduuliin pohjautuvasta jatkomoduulista sekä jatkomoduuliin pohjautuvasta syventävästä moduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaine (40 opintopistettä) koostuu kahdesta, pääaineeseen kuulumattomasta, moduulista: joko alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta perusmoduulista ja tähän pohjautuvasta jatkomoduulista tai alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta jatkomoduulista ja tähän pohjautuvasta syventävästä moduulista. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön pääaineen professori hyväksyy.

17 17 Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Yhteisen osan kurssitarjonta löytyy luvusta 3.4. Opiskelija valitsee tästä tarjonnasta vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot. Tutkinto-ohjelmat voivat lisäksi täydentää M-moduulin opetussuunnitelmaa tutkinto-ohjelmakohtaisilla tieteellisillä menetelmäopinnoilla. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmakohtaiset tieteen metodiikan kurssit löytyvät löytyvät 3.4. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä tietotekniikan koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 3.7. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Vieraan kielen suoritukseen kuuluu sekä kirjallisen että suullisen kielitaidon osoittaminen. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu

18 18 Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu on vapaavalintaista ja se sisällytetään vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 9.

19 3. TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA Tietotekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet Alemman perustutkinnon koulutukselliset tavoitteet: 1. Opiskelijat saavat perustiedot teknistieteellisestä työskentelytavasta sekä tietotekniikan lainalaisuuksista, malleista, menetelmistä ja käytännöistä ja valmiudet soveltaa näitä tietoteknisten järjestelmien kehitystyössä ja sovellutuksissa. 2. Opiskelijat saavat koulutuksellisen pohjan erilaisille urakehityspoluille. 3. Opiskelijat saavat valmiudet ymmärtää tietotekniikan alaa laaja-alaisesti käyttäjien, teknisten järjestelmien, yhteiskunnan sekä ympäristön näkökulmasta. Alemman perustutkinnon osaamistavoitteet: 1. Teknistieteellisen ajattelun ja suunnittelumenetelmien perusteiden tuntemus. Valmius tieteelliseen ajatteluun ja työskentelytapoihin. 2. Tietotekniikan alan peruskäsitteiden ja mallien sekä lainalaisuuksien ja ilmiöiden tietämys (=tietotekniikan ydinaines). 3. Valmius soveltaa tarkoituksenmukaisia matemaattisia työkaluja, teknistieteellistä ajattelumallia ja alan ydinainesta tyypillisiin tietotekniikan tehtäviin ja sovellutuksiin. 4. Tietoteknisten järjestelmien suunnittelu- ja kehittämistoiminnan haasteiden tuntemus.. Kyky soveltaa oppimaansa käytännössä ja löytää ratkaisuja tietoteknisten järjestelmien suunnittelussa eteen tuleviin ongelmiin. 6. Valmius ja halu jatkuvaan oppimiseen. 7. Kyky vakuuttavaan kirjalliseen ja suulliseen ilmaisuun. 8. Kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa yhteistyössä ja kyky päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn. 9. Tietoisuus tietotekniikan alasta laaja-alaisesti käyttäjien, teknisten järjestelmien, yhteiskunnan sekä ympäristön näkökulmasta. Alan eettisten periaatteiden tuntemus. 10. Moninaisuuden ja erilaisuuden ymmärtäminen ja kyky toimia kansainvälisessä työympäristössä. Ylemmän perustutkinnon tavoitteet: Tietotekniikan tutkinto-ohjelman diplomi-insinööritutkinnon tavoitteena on saavuttaa jonkin tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus, valmiudet tietotekniikan alan tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet tietotekniikan jatkokoulutukseen. Tutkinto antaa valmiudet toimia työelämässä tietotekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä, joka ymmärtää tietotekniikan alan ongelmat laaja-alaisesti käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta. Tarkemmat pääainekohtaiset tavoitteet löytyvät jokaisen pääaineen yhteydestä.

20 3.2. Tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot 20 T901-P PERUSOPINNOT P Vastuuprofessorit: prof. Ilkka Niemelä ja prof. Antti Ylä-Jääski koodi kurssin nimi op Mat Matematiikan peruskurssi C 1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C 2 10 Mat / 1132 Matematiikan peruskurssi C 3-I tai C 3-11 Mat / 2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A tai B Tfy Fysiikka IA 3 Tfy Fysiikka IB 3 Tfy Fysiikka IIA 3 Tfy Fysiikka IIB 3 Kie / 7001 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi) kokeen 1 kirjallinen osio Kie / 7002 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi) kokeen 1 suullinen osio Kie-98.xxxx Vieras kieli (kts. luku 3.) 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkintoohjelmassa 1 T Ohjelmoinnin perusteet T (Java) T Tietorakenteet ja algoritmit T T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) 6 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet T 4 T Tietokone ja käyttöjärjestelmä 3 T Tiedonhallintajärjestelmät Valitse seuraavia laboratoriotyökursseja vähintään 2 op:n verran: T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö 3 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 S Digitaalitekniikan työt 2 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Yhteensä 80 T901-O OHJELMAN YHTEISET OPINNOT O Vastuuprofessorit: prof. Ilkka Niemelä ja prof. Antti Ylä-Jääski koodi kurssin nimi op T Johdatus tietoliikenteeseen TAI T Introduktion till datakommunikation T Multimediatekniikka 4 T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 T Datasta tietoon 4 Valitse jokin seuraavista op:n laajuisista kursseista tai kurssiyhdistelmistä: Mat Matematiikan peruskurssi C3-I TAI

21 Mat Matematiikan peruskurssi C3-II TAI TU Tuotantotalouden peruskurssi JA 4 TU Tuotantotalouden harjoitus 1 Yhteensä PERUSMODUULIT A1: Valitaan joko tietotekniikan tai informaatiotekniikan perusmoduuli sen mukaan, minkä jatkomoduulin haluaa suorittaa (kts. luku 4. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman pääaineet). T202-1 TIETOTEKNIIKKA T Vastuuprofessorit: prof. Ilkka Niemelä ja prof. Antti Ylä-Jääski koodi kurssin nimi op T Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (C-kieli) 6 T Introduction to Software Engineering T Logiikka tietotekniikassa: perusteet 4 S Tietokoneen arkkitehtuuri Yhteensä 20 T203-1 INFORMAATIOTEKNIIKKA I Vastuuprofessorit: Erkki Oja, Olli Simula, Juha Karhunen, Heikki Mannila (vv.), Samuel Kaski ja Harri Lähdesmäki koodi kurssin nimi op T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 T Hahmontunnistuksen perusteet 4 T Signaalien tilastollinen mallinnus T Machine Learning: Basic Principles Yhteensä 20 T901-K Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Lisätietoa kandidaattiseminaarista löytyy luvusta 3.6 ja osoitteesta: T901-K KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI Vastuuprofessori: Kai Puolamäki koodi kurssin nimi op TIK.kand Kandidaatintyö ja seminaari 10 TIK.kyps Kypsyysnäyte 0 Yhteensä 10

22 Perusopinnot laajalla oppimäärällä Teknillisessä korkeakoulussa voi suorittaa matematiikassa, fysiikassa ja tietotekniikassa normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusopintojen laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi hakea. Lisätietoja saa verkko-osoitteesta Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa perusopintojen laaja oppimäärä jakaantuu P-moduuliin ja perustieteiden B1-sivuainemoduuliin. Suoritettuaan laajan oppimäärän mukaisen P-moduulin alla olevan rakenteen mukaisesti, opiskelijan tutkintotodistuksessa mainitaan P-moduulin suoritus laajana. Mikäli opiskelija suorittaa perustieteiden laajan oppimäärän perusmoduulin B1, hänelle muodostuu kandidaatin tutkintoon sivuaineeksi perustieteiden laaja oppimäärä. Halutessaan opiskelija voi suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan laitoksen hallinnoiman B2-jatkomoduulin, jolloin myös ylemmässä tutkinnossa on sivuaineena perustieteiden laaja oppimäärä. T91-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä P (80 op) Vastuuprofessorit: Ilkka Niemelä, Antti Ylä-Jääski Koodi Kurssin nimi op T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 Matematiikka (30 op) Mat Matematiikan peruskurssi L 1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L 2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L 3 10 Fysiikka (20 op) Tfy Fysiikka IA 4 Tfy Fysiikka IB 4 Tfy Fysiikka IIA Tfy Fysiikka IIB Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Sovellettu matematiikka ( op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A Tietotekniikka (10 op) T Ohjelmoinnin perusteet T (Java) T Tietorakenteet ja algoritmit T T Oman tutkinto-ohjelman opintoja (9 op) Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkintoohjelmassa 1

23 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet T 4 T Tietokone ja käyttöjärjestelmä 3 Kie /7001 ja Kie / 7002 Kielet ( op) 23 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen ja suullinen osio Kie-98.xxxx Vieras kieli (kts. luku 3.) Yhteensä 80 T91-1 Perustieteiden perusmoduuli B1 tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa (20 op) Vastuuprofessorit: Ilkka Niemelä, Antti Ylä-Jääski Sivuainemoduuli (20 op) koostuu matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opinnoista. Moduuliin on sisällyttävä vähintään 10 opintopistettä matematiikan opintoja sekä Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) (6 op). Moduulin muita kursseja valitaan siten, että 20 op täyttyy. Koodi Kurssin nimi op Mat Matematiikan peruskurssi L 4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet Mat Johdatus stokastiikkaan Mat Stokastiset prosessit T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) 6 T Tiedonhallintajärjestelmät Tfy Fysiikka IIIA Tfy Fysiikka IIIB Yhteensä Tietotekniikan tieteen metodiikan opinnot M (10 op) Vastuuprofessori: Ilkka Niemelä Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Tietotekniikan tutkinto-ohjelma on lisäksi määritellyt tutkintoohjelmakohtaisia menetelmäopintoja. Opiskelija valitsee tieteen metodiikan opintoja TKK:n yhteiseltä listalta vähintään 3 opintopisteen verran. Loput 7 opintopistettä opiskelija voi valita joko yhteiseltä listalta tai tietotekniikan tutkinto-ohjelmakohtaiselta listalta. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa ei ole määritelty pakollisia menetelmäkursseja, mutta pääainekohtaisia suosituksia voidaan esittää.

24 T901-M Tieteen metodiikan moduuli 24 A. Yhteinen lista (valittava vähintään 3 op): Koodi Kurssin nimi op A Tutkimusmetodologia L A-60.xxxx Introduction to Architectural Research 3 AS AS Tietokonemallintaminen L Monimuuttujaregression menetelmät L 4 Kon Kokeelliset menetelmät Maa Maanmittaustieteiden metodologia Mat Tieteen filosofia I & II L Mat Tieteen historia I & II L Mat Tilastollinen päättely L Mat Filosofia ja systeemiajattelu L V 3 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Mat Tilastollisen analyysin perusteet Mat Riskianalyysi L S Sähkötekniikan historia L 3 T Signaalien tilastollinen mallinnus T Machine Learning: Basic Principles T Information Visualization P T Methods for Software Engineering Research P V 3 TU Industrial Management Research Methods TU Laadulliset tutkimusmenetelmät Kie Thesis Writing 2 Kie Kie * Conference Talk Integrated course in English Kie Tieteellinen kirjoittaminen 1 Eri Diplomityöntekijän työkalut 3 Vie Yhd ** Väittelytaito Ympäristötekniikan kokeelliset menetelmät L 2 * Suoritus mahdollinen tieteellisen menetelmäkurssin yhteydessä ** Kurssi luennoidaan Lahdessa B. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman lista Koodi Kurssin nimi op Mat Diskreetin matematiikan perusteet Mat Optimoinnin perusteet 3 Mat Simulointi L T Search Problems and Algorithms 4 T Parallel and Distributed Systems 4 T Cryptography and Data Security 4 T Computational Complexity Theory P T Ohjelmistotekniikan laboratoriotyöt 3 8 C. TKK:n ulkopuolinen kurssitarjonta: Helsingin kauppakorkeakoulun kurssitarjonta: 30E0000 Quantitative Empirical Research 6 op (max 10 TKK:n opiskelijaa)

25 80E80100 Business Research Methods 6 op (max TKK:n opiskelijaa) HSE:n kurssit edellyttävät JOO-opinto-oikeutta. Lisätietoja Språkalliansen Kurssi: Vetenskapligt skrivande 1 (2 sp) TKK:n yhteyshenkilö: suunnittelija Ingeborg Rask, opintoasiain toimisto 2 3. Kieliopinnot Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muuten osoittaa toisen kotimaisen kielen (suomi tai ruotsi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Äidinkieleksi katsotaan se kieli, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli suomi vai ruotsi. Opiskelijan toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvioidaan arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellisen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. riittävä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Kieliopinnoista alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa kerrotaan myös luvuissa kielitaito alemmassa korkeakoulututkinnossa ja kielitaidon osoittaminen ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Lisätietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta sekä vieraan kielen kursseista saa Kielikeskuksen www-sivuilta Pakollinen vieras kieli Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa pakollista vierasta kieltä on suoritettava vähintään kolmen opintopisteen verran. Pakollisen vieraan kielen suoritusten on oltava yhdestä kielestä. Vieraan kielen suorituksiin on sisällyttävä sekä suullisen että kirjallisen taidon kursseja. Pakollisen vieraan kielen suoritukseksi kelpaavat kielten kurssit lukuvuonna S: kelpaa suullisen kielitaidon suoritukseksi K: kelpaa kirjallisen kielitaidon suoritukseksi Englanti Kie Tekniikan englannin lukukurssi (2op) S Kie Tekniikan englannin kirjoituskurssi (2op) K Kie Konferenssi- ja seminaariesitelmät (2op) S

26 26 Kie Opinnäytetyö englanniksi L (2op) K Kie Englannin kirjallinen koe (1op) K Kie Englannin suullinen koe (2op) S Espanja Kie Espanjaa itsenäisesti 1 (1op) S+K Kie Espanja B (2 op) S+K Kie Espanjaa itsenäisesti 2 (2op) S+K Kie Espanja 6A (2op) S+K Kie Espanja 6B (2op) S+K Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 1 (1op) S Kie Latinalaisen Amerikan kulttuurit 1 (1op) S+K Kie Latinalaisen Amerikan kulttuurit 2 (1op) S+K Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2op) S Kie Viestintää hispaanisessa maailmassa (2op) S+K Kie Espanjankielinen elokuva 1 (2op) S+K Kie Tekniikan espanjaa (4op) S+K Kie Espanjankielinen elokuva 2 (2op) S+K Kie Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 1 (2op) S+K Kie Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 2 (2op) S+K Japani Kie Japani (4op) S+K Kie Japani 6 (4op) S+K Kie Japanilaista kulttuuria (2op) S+K Kie Japanilainen yhteiskunta (2op) S+K Kie Japaninkielistä ammattikirjallisuutta (2op) S+K Kie Japaninkielistä kaunokirjallisuutta (2op) S+K Kie Joukkoviestinnän japania (2op) S+K Kie Liike-elämän japania (2op) S+K Kie Japani-Suomi sanakirjaprojekti (1op) S+K Kie Vientikaupan japania (2op) S+K Kie Ympäristöalan japania (2op) S+K Kie Japanin kielen tulkkaus (2op) S+K Kie ICT-japania (2op) S+K Kie Tekniikan japanin seminaari 1 (2op) S+K Kie Tekniikan japanin seminaari 2 (2op) S+K Ranska Kie Ranska B (2op) S+K Kie Ranska 6A (2op) S+K Kie Ranska 6B (2op) S+K Kie Ranska 7A (2op) S+K Kie Ranska 7B (2op) S+K Kie Ranska 8A (2op) S+K Kie Ranska 8B (2op) S+K

27 Kie Liike-elämän ranskaa 1 (2op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 2 (2op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 3 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna ) Kie Liike-elämän ranskaa 4 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna ) Kie Tekniikan ranskaa 1 (2op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 2 (2op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 3 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna ) Kie Tekniikan ranskaa 4 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna ) Kie Civilisation française 1 (1op) S+K Kie Civilisation française 2 (1op) S+K Kie Français pour les stagiaires 1 (1op) S+K Kie Français pour les stagiaires 2 (1op) S+K Kie Ranskaa itsenäisesti 1 (1op) S+K Kie Ranskaa itsenäisesti 2 (2op) S+K Kie Grammaire française 2 (2op) K Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 1 (2op) S+K Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2op) S+K Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 1 (1op) K Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 2 (2op) K Kie Architecture (2op) S+K Kie Chimie technique (2op) S+K Kie Génie électrique (2op) S+K Kie Génie informatique (2op) S+K Kie Physique et mathématiques (2op) S+K Kie Transformation du bois (2op) S+K Saksa Kie Saksa B (2 op) S+K Kie Saksa 6A (2 op) S+K Kie Saksa 6B (2 op) S+K Kie Saksan kielioppia 2 (2 op) K Kie Median saksaa (2 op) S Kie Saksan keskustelukurssi (1 op) S Kie Saksan kirjallinen viestintä (2 op) K Kie Landeskunde 1 (1 op) S+K Kie Landeskunde-kurssi 2 (1op) S+K Kie Saksan kaunokirjallisuutta 1 (2 op) S Kie Saksan kaunokirjallisuutta 2 (2 op) S Kie Liike-elämän saksaa A (2op) S+K Kie Liike-elämän saksaa B (2op) S+K Kie Suullista viestintää (2op) S Kie Saksaa itsenäisesti 1 (1 op) K Kie Saksaa itsenäisesti 2 (2 op) K Kie Teknisen saksan tekstikurssi (2-3 op) K Kie Tekniikan saksaa 1 (2 op) S+K 27