Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Kristiinankaupunki Kaupunginhallitus Esityslista

2 KRISTIINANKAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouksen: Ajankohta klo Paikka Rådhuset Asiat 91 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 92 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 4 93 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 5 94 ILMOITUSASIAT 6 95 PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA KAUPUNGINHALLITUS VOI OTTAA KÄSITELTÄVIKSEEN 7 96 KAUPUNGINVALTUUSTON TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8 97 ESITYS KUNNIA- JA ANSIOMERKKIEN SAAJIKSI 9 98 TILINPÄÄTÖS VASTINE KUNNALLISVALITUKSEEN, HUVILAVUOKRA-ALUE, HÄMÄLÄINEN, SÄNTTI, LEHTINEVA, OJALA VASTINE KUNNALLISVALITUKSEEN, HUVILAVUOKRA-ALUE, LEMPONEN, KADOCH, NICKBON PETRIONE OY:N ANOMUS KORTTELISSA 912 SIJAITSEVIEN RIVITALOTONTTIEN VARAAMISESTA EDUSKUNTAVAALIEN 2015 VAALILAUTAKUNTIEN JA VAALITOIMIKUNTIEN ASETTAMINEN LAKIAKANGAS II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN; CPC FINLAND OY TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT 29

3 Kaupunginhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtajan päätös:

4 Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA

5 Kaupunginhallitus ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN

6 Kaupunginhallitus ILMOITUSASIAT Kutsut seuraaviin kokouksiin ja tilaisuuksiin: - Länsirannikon valvontalautakunta Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta Suupohjan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus Vaasanseudun ajoharjoitteluratasäätiön valtuuskunta Raportointikokous seutulukioselvityksestä Maalahdessa Kansallisen Veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla Hämeenlinnassa Samkommunen för Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur kuntayhtymän hallitus Suomen Museoliiton 92. vuosikokous ja valtakunnalliset museopäivät Pöytäkirja seuraavista kokouksista: - Vaasan sairaanhoitopiirin hallitus musiikkiopisto Legaton lautakunta Länsirannikon valvontalautakunta Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöjaosto Suupohjan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymän hallitus Keha-keskuksen päätös avustuksen maksamisesta JobCenterille vuoden 2014 viimeiseltä vuosineljännekseltä. Yhteysviranomaisen (ELY-keskus) lausunto Härkmeren tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Aluehallintoviraston päätös luvan myöntämisestä vesijohdon rakentamiselle Tiukanjoen alitse. Kuntaliiton lausunto huvilatonttien vuokraa/myyntiä koskevassa asiassa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään.

7 Kaupunginhallitus PÄÄTÖKSET ASIOISTA, JOTKA KAUPUNGINHALLITUS VOI OTTAA KÄSI- TELTÄVIKSEEN Tekninen lautakunta , Paavo Rantala. Hallintopäällikön päätökset Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään.

8 Kaupunginhallitus KAUPUNGINVALTUUSTON TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖN- PANO (DAS/REN) Luettelo päätöksistä liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus panee kaupunginvaltuuston tekemät päätökset täytäntöön.

9 Kaupunginhallitus ESITYS KUNNIA- JA ANSIOMERKKIEN SAAJIKSI (ES/REN) (Kaupunginhallitus ) Viitataan aluehallintoviraston oheiseen sähköiseen kirjeeseen Esitykset kunnia- ja ansiomerkkien saajiksi jätetään viimeistään (opetussektori ja sisäasiainministeriön hallintoalue) ja (muut).

10 Kaupunginhallitus TILINPÄÄTÖS 2014 (REN/RH) (Kaupunginhallitus ) KuntaL 68 :n mukaan laaditaan tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päätyttyä ja se tulee sen jälkeen jättää tilintarkastajille ja tarkastuslautakunnalle. Tilintarkastajien tulee jättää tilintarkastuskertomus toukokuun aikana. Tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuustolle kertomus, johon sisältyy arviointi siitä, ovatko kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilinpäätökseen kuuluu myös toimintakertomus, johon sisältyy mm. selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa annettava esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen yhteydessä hallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja allekirjoittavat johdon vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle. Vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa ,49 euron ylijäämää, mikä merkitsee sitä, että aikaisempien vuosien kertynyt alijäämä on kokonaisuudessaan katettu. Kaupungin lainakanta oli 25,5 miljoonaa euroa (3728 /asukas). Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tarkastuksen jälkeen tilinpäätös käsitellään kaupunginvaltuustossa. Kaupunginhallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen. Hallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja allekirjoittavat johdon vahvistusilmoituskirjeen.

11 Kaupunginhallitus VASTINE KUNNALLISVALITUKSEEN, HUVILAVUOKRA-ALUE, HÄMÄLÄINEN, SÄNTTI, LEHTINEVA, OJALA. (Kaupunginhallitus ) (REN/REN) Vaasan hallinto-oikeudelle on jätetty valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä koskien huvilatonttien vuokrasopimusten uusimisperiaatteita. Vaasan hallinto-oikeus pyytää kaupunginhallitusta oheisen valituksen johdosta liittämään asiakirjoihin kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen sen puolesta johtosääntönsä mukaisesti antaman lausunnon sekä valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Kristiinankaupungin hallintosäännön 17 :n 5. kohdan mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on antaa selitys kaupunginvaltuuston päätöksistä tehtyihin valituksiin, mikäli kaupunginhallitus katsoo voivansa hyväksyä valtuuston päätöksen lopputuloksen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöön. Kaupunginhallitus voi siten katsoa hyväksyvänsä valtuuston päätöksen lopputuloksen ja siten antaa lausunnon vireillä olevasta kunnallisvalituksesta. Muutoksenhakijat ovat esittäneet seuraavat vaatimukset ja perustelut: Dnro 00141/15/2299 Hämäläinen, Säntti, Lehtineva, Ojala Vaatimukset Vaadimme Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston tekemän 68 pykälän mukaisen päätöksen kumoamista koska päätös ei kohtele vuokralaisia tasapuolisesti ja on selvää syrjintää ja ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Suurimmalle osalle vuokralaisista uusi vuokrasopimus solmitaan päätöksen kohdan 1 mukaan 15 vuodeksi seuraavin poikkeuksin: a. PVO:n pohjoispuoleisella T-1 alueella vuokratonttien vuokrasopimukset uusitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, sekä b. Furuvikenissä/Kanuunaniemellä asemakaavan viheralueella sijaitsevien vuokratonttien vuokrasopimus uusitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, c. valkoisilla alueilla (poistetut EV- ja RA-1 korttelialueet) ja Kellarlahden etelä-itäpuolella olevilla VL-alueilla sijaitsevien huvilatonttien vuokrasopimukset, joihin ei sisälly pidentämisehtoa, uusitaan 5 vuodeksi, minkä jälkeen otetaan kantaa jatkoon. Kaikille vuokralaisille on päätöksen mukaan määrätty sama vuokra (eli 850 perusmaksu + pinta-alaan perustuva maksu 0,55 /neliömetri). Korotus perusmaksuun 150 ja 5,5 kertainen korotus neliövuokraan.

12 Kaupunginhallitus Yleisestä sopimusajasta poikkeavilla tonteilla (2 tai 5 vuotta) ei ole tontin lunastusoikeutta ja ovat rakennuskieltoaluetta muista poiketen sekä vuokraoikeuden vahvistaminen aiheuttaa vuokralaisille lisäkustannuksia ja kiinteistöjen myyminen lähes mahdotonta vaikuttaen olennaisesti myös hintaan. Teollisuuden läheisyys T-1 alueella aiheuttaa hiili- ja turvepölyhaittoja sekä ylimääräisiä siivouksia kiinteistöille sekä meluhaittoja myös Kellarilahden alueella. Jatkuva epätietoisuus jatkosta tulee edellä olevin perustein näkyä myös vuokran määrässä ko alueilla ja olla siten suhteutettu sopimusaikaan. Kaupunginhallituksen ennen valtuuston kokousta tekemän esityksen mukaan korotukset kyseisille alueille olivat sen sijaan kohtuulliset ja hyväksyttävät (perusmaksu ,10 /neliömetri). Päätöksen kohdan 1 mukaan sopimuksen pituus ko alueella pitäisi olla 2 vuotta mutta kuitenkin uudet sopimukset on solmittu 15 vuodeksi vastoin valtuuston päätöstä. Osaan vuokrasopimuksista on liitetty lauseke 2 tai 5 vuoden jatkomahdollisuudesta poiketen valtuuston päätöksestä, jonka mukaan jatkoon otetaan kantaa myöhemmin. Kellarilahden alueella kaikkien muiden vuokrasopimukset on solmittu 15 vuodeksi lukuun ottamatta tonttikuviota 1039/1 jolle solmittu vain 5 vuoden sopimus joka on selvää syrjintää ja ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Lisäksi todettakoon, että päätöksessä puhutaan virheellisesti Kellarilahdesta joka kuitenkin on nimeltään Lähdelahti suomeksi. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon hallinto-oikeudelle: Valitusoikeus Kuntalain 92. :ssä säädetään seuraavaa valitusoikeudesta: Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 4 :ssä on seuraava kunnan jäsenen määritelmä: Kunnan jäsen on: 1. henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas); 2. yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä 3. se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

13 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston päätös on periaatepäätös alkaen sovellettavien maanvuokrien tasosta. Todettakoon, että jokaisella muutoksenhakijalla on lähtien voimassa oleva vuokrasopimus kaupungin kanssa. Muutoksenhakijat toteavat vaatimuksessaan: Päätös ei kohtele vuokralaisia tasapuolisesti ja on selvää syrjintää ja ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Kaupunginhallitus esittää, ettei valtuuston päätöstä :n 2. kohdan viidennettä virkettä eikä valtuuston päätöstä :n 3. kohtaa ole missään vaiheessa asian käsittelyä perusteltu sillä, ettei mainituilla alueilla sijaitseviin vuokratonteihin ole lunastusoikeutta. Syynä siihen, että vuokratonteille, jotka sijaitsevat asemakaavan viheralueella (VR) Furuvikenissä/Kanuunaniemellä, PVO:n pohjoispuolisella T-1 -alueella sekä valkoisilla alueilla, Kellarinlahden alueella ja lahden pohjoispuolisilla VLalueilla ehdotettiin valmistelussa 700 euron vuotuista perusmaksua ja vuokra-alueen pinta-alaan perustuvaa maksua 0,10 /m 2, ei ollut pyrkimys kompensoida alemmalla vuosivuokralla sitä, että näihin vuokra-alueisiin ei tule olemaan lunastusoikeutta. Syynä siihen, että ehdotettiin 700 euron vuotuista maksua plus 0,10 euroa/neliö oli se, että päätösehdotus perustui siihen, että jokaisella vuokra-alueella oli vahvistettu markkina-arvo ulkopuolisen arvioinnin perusteella. Kyseisille alueille ei kuitenkaan ollut tehty ulkopuolista arviointia ja sen takia vahvistettiin vuotuinen perusmaksu sekä pinta-alaan perustuva maksu. Vuokraan liittyvä "erityiskohtelu johtui siis siitä tosiasiasta, ettei näillä alueilla sijaitseville vuokratonteille ollut tehty arviointia, mutta koska kokouksessa annettu ehdotus ei perustunut ulkopuolisessa arvioinnissa saatuun markkina-arvoon, ei myöskään enää ollut tarvetta näillä alueilla sijaitsevien vuokratonttien erityiskohteluun. Selvennyksenä voidaan todeta, että kaavoitustilanne on syy siihen, miksei näihin vuokra-alueisiin ole lunastusoikeutta. Tulevaisuuden käyttö ratkaistaan tulevassa asemakaavassa. Valtuuston päätöksen (kohta 3) seuraava virke Kaupunginvaltuusto muuttaa arvioitujen vapaa-ajantonttien myyntikriteerejä siten, että riippumatta siitä sijaitsevatko tontit/kuviot asemakaavoitetulla alueella vai ei, annetaan vuokralaiselle mahdollisuus tontin/kuvion lunastamiseen. johtuu siitä, että valtuusto teki vuonna 2007 periaatepäätöksen siitä, että kunta myy vain sellaisia vapaa-ajantontteja, jotka sijaitsevat asemakaavoitetuilla alueilla. Tämän virkkeen tarkoituksena oli muuttaa vuonna 2007 tehtyä periaatepäätöstä. Kaikista n. 230 huvilavuokraalueesta vain n. 22 aluetta sijaitsee nykytilanteessa asemakaavoitetuilla alueilla Antila-alueella. Suurin osa vuokra-alueista sijaitsee rantayleiskaavoitetuilla alueilla, ja tällä virkkeellä haluttiin siis antaa rantayleiskaavaalueilla sijaitsevien vuokra-alueiden vuokralaisille mahdollisuus ostaa vuokraamansa alueen. Syynä siihen, miksei tehdyssä päätöksessä ole annettu mainittujen alueiden vuokralaisille lunastusoikeutta on se, ettei

14 Kaupunginhallitus näitä alueita ole kaavoitettu vapaa-ajanasutusta varten. Se on myös syynä siihen, ettei H-kiinteistöt ole arvioinut niitä ja selittää edelleen sen, että näille alueille annettiin asian aikaisemmassa käsittelyssä kiinteä vuosimaksu verrattuna niihin vuokra-alueisiin, joille määrättiin suoritetun arvioinnin perusteella tietty arvo, johon vuokra perustui asian aikaisemmassa käsittelyssä. Vuokran kohtuullisuus Muutoksenhakijat esittävät, että kaupunginhallituksen ennen valtuuston kokousta tekemän esityksen mukainen vuokra (perusmaksu ,10 /neliömetri) olisi kohtuullinen vuokra. Kunnallisvalitus on nimenomaan kunnan asukkaan oikeuskeino valvoa kunnan toiminnan laillisuutta. Siten valitusviranomaisen tulee jättää tutkimatta kunnallisvalitus, joka voidaan tutkia muussa järjestyksessä. Maanvuokralain (1966/258) 6. luvun 78 :n mukaan vuokrasopimusta koskeva riita voidaan saattaa tuomioistuimessa soviteltavaksi siten kuin riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa säädetään. Vaatimus Kaupunginhallitus vaatii, että kunnallisvalituksessa esitetyt vaatimukset hylätään. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös muutoinkaan ole lainvastainen.

15 Kaupunginhallitus VASTINE KUNNALLISVALITUKSEEN, HUVILAVUOKRA-ALUE, LEMPONEN, KADOCH, NICKBON (Kaupunginhallitus ) (REN/REN) Vaasan hallinto-oikeudelle on jätetty valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä koskien huvilatonttien vuokrasopimusten uusimisperiaatteita. Vaasan hallinto-oikeus pyytää kaupunginhallitusta oheisen valituksen johdosta liittämään asiakirjoihin kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen sen puolesta johtosääntönsä mukaisesti antaman lausunnon sekä valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Kristiinankaupungin hallintosäännön 17 :n 5. kohdan mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on antaa selitys kaupunginvaltuuston päätöksistä tehtyihin valituksiin, mikäli kaupunginhallitus katsoo voivansa hyväksyä valtuuston päätöksen lopputuloksen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöön. Kaupunginhallitus voi siten katsoa hyväksyvänsä valtuuston päätöksen lopputuloksen ja siten antaa lausunnon vireillä olevasta kunnallisvalituksesta. Muutoksenhakijat ovat esittäneet seuraavat vaatimukset ja perustelut: Dnro 00141/15/2299 Lemponen, Kadoch, Kadoch, Kadoch, Nickbon Vaatimukset Vaadimme, että edellä mainittu päätös kumotaan kokonaisuudessaan ja että Kristiinankaupunki velvoitetaan 1) keskeyttämään päätöksen toimeenpano ja 2) maksamaan edellä mainituille asianosaisille asiassa syntyvät oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Perustelut Valituksenalaisen kaupunginvaltuuston päätöksen perusteena on ollut, että kyseisellä vuokranmääritystavalla turvataan kaikkien vuokralaisten tasapuolinen kohtelu. Muutoksenhakijat tekijät toteavat, että: 1. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään (No 14/0461/1) kumonnut Kristiinankaupungin aiemman kaupunginvaltuuston päätöksen , 95, joka koski edellä mainittuja huvilatonttien vuokria. Hallinto-oikeus on päätöksessään todennut muuna muassa, että kaupunginvaltuuston päätöksentekoa ohjaa vaatimus tasapuolisesta kohtelusta. Hallinto-oikeus on katsonut, että kaupunginvaltuuston päätöksessä omaksuttu laskentamalli johtaa epäoikeu-

16 Kaupunginhallitus denmukaisiin seurauksiin ja on siten ristiriidassa yhdenvertaisuuden periaatteen kanssa. 2. Nyt valituksenalaisena olevan kaupunginvaltuuston päätöksen tarkoitus on ollut noudattaa kyseisen hallinto-oikeuden ratkaisua ja perustelua. Käsityksemme mukaan päätös on kuitenkin vielä enemmän ristiriidassa yhdenvertaisuuden periaatteen kanssa kuin kaupunginvaltuuston aikaisempi, Vaasan hallinto-oikeuden kumoama päätös. Päätöksessä vuokrat on perusosaa lukuun ottamatta määritetty yksipuolisesti ja epätasa-arvoisesti pelkästään vuokra-alueiden pinta-alan perusteella, vaikka päätöksessä tarkoitettujen vuokra-alueiden todelliset neliömäärää kohden vaihtelevat huomattavasti eri syistä. Päätöksen mukaan vuosivuokrat määräytyvät siis riippumatta muun muassa siitä, millainen ympäristö ja infrastruktuuri kullakin vuokrattavalla alueella on sekä riippumatta siitä, missä vuokrattava alue sijaitsee. Samoin vuosivuokra määräytyy riippumatta siitä, onko alueelle ylipäätään vahvistettu arvoa. Muutoksenhakijoiden käsityksen mukaan kaupunki ei ole esittänyt perusteita edellä mainitulle, epätasa-arvoiselle vuokramaksujen laskentakaavalle. Vuokrien määrittäminen pelkkien pinta-alojen perusteella johtaa muutoksenhakijoiden käsityksen mukaan entistä sattumanvaraisempaan lopputulokseen asettamalla pienet, mutta neliömetrihinnaltaan arvokkaat vuokra-alueet selvästi parempaan asemaan verrattuna vuokra-alueisiin, joiden pinta-ala on suuri, mutta neliömetrihinta syystä tai toisesta alhainen. Johtopäätöksenään muutoksenhakijat toteavat, että yleiset, pelkästään vuokra-alueiden pinta-alaan perustuvat vuokranmääritykset ovat hallintolain 6 :n mukaisten yhdenvertaisen kohtelun ja luottamuksensuojan periaatteiden vastaisia. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon hallinto-oikeudelle: Valitusoikeus Kuntalain 92. :ssä säädetään seuraavaa valitusoikeudesta: Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 4 :ssä on seuraava kunnan jäsenen määritelmä: Kunnan jäsen on: 4. henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas); 5. yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä

17 Kaupunginhallitus se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. Kaupunginvaltuuston päätös on periaatepäätös alkaen sovellettavien maanvuokrien tasosta. Todettakoon, että muutoksenhakijoilla on lähtien voimassa oleva vuokrasopimus kaupungin kanssa. Muutoksenhakijoiden johtopäätös on: Yleiset, pelkästään vuokra-alueiden pinta-alaan perustuvat vuokranmääritykset ovat hallintolain 6 :n mukaisten yhdenvertaisen kohtelun ja luottamuksensuojan periaatteiden vastaisia. Luottamuksensuojaperiaate on turvattu hallintolain 6 :ssä. Periaatteen keskeinen sisältö on yksilön perusteltujen odotusten ja aseman turvaaminen viranomaisten päätöksenteossa ja toiminnassa tapahtuvia odottamattomia, yllättäviä, negatiivisia tai muutoin epäsuotuisia muutoksia ajatellen. Periaate edellyttää myös, etteivät viranomaiset tee takautuvia päätöksiä. Luottamuksensuojaa ja perusteltuja odotuksia on myös konkretisoitu hallintolain 50 :ssä päätöksen korjaamiseen liittyen, ja sen mukaan virhettä ei saa ilman asianosaisen suostumusta korjata asianosaiselle kohtuutonta tulosta tuottavalla tavalla. Ottaen huomioon periaatteen keskeisen sisällön, kyseessä olevan oikeudellisen kontekstin, kuten vuokrasopimussuhteiden yksityisoikeudellisen luonteen, sekä ottaen huomioon kaupunginvaltuuston päätöksen sisällön, valtuuston ei voida katsoa laiminlyöneen päätöksenteossa luottamuksensuojaperiaatetta, minkä vuoksi päätöksen ei voida katsoa olevan tältä osin lainvastainen. Kaupunginhallitus haluaa myös tämän valitusperusteen osalta korostaa, että vuokralaisten odotuksia tulee verrata aikaisempaan, sopimuskaudella sovellettuun vuokraan, eikä lainvastaisuuksien takia kumottuun kaupunginvaltuuston päätökseen. Kaupunginhallitus korostaa myös sitä, ettei tehty päätös vaikuta takautuvasti, koska yksityisoikeudellinen sopimussuhde alkoi Edelleen kaupunginhallitus haluaa huomauttaa, että valitusviranomaisen ratkaisuvalta kunnallisvalituksessa on rajoitettu. Kunnallisvalitus on kassatorinen muutoksenhakukeino: valitusviranomainen voi virheellisyyden havaitessaan vain kumota päätöksen ja palauttaa asian kunnan viranomaisen uudelleen käsiteltäväksi, mutta se ei voi korvata virheellistä päätöstä tai sen osaa uudella päätöksellä. Itsehallinto edellyttää, että kunnan viranomainen saa harkita asian uudelleen (Kuntalaki, tausta ja tulkinnat, Harjula, Prättälä, s. 739). Vaikka kaupunginvaltuuston päätöstä ei pidetty lainvastaisena päätöksen 2. kohdan viidennen virkkeen perusteella, kunnan itsehallinto oikeuttaa valtuuston tekemään uuden, sisällöltään eriävän päätöksen myös tältä osin sen jälkeen kun päätös on kumottu kaikilta osin

18 Kaupunginhallitus kunnallisvalitusten johdosta. Päätöksen kumoaminen johti vuokran muuttumiseen kaikkien vuokralaisten osalta, eikä se merkitse kielteistä erityiskohtelua niiden vuokralaisten osalta, joita valtuuston tekemän päätöksen kohta koskee. Valtuuston päätöksen (kohta 3) seuraava virke Kaupunginvaltuusto muuttaa arvioitujen vapaa-ajantonttien myyntikriteerejä siten, että riippumatta siitä sijaitsevatko tontit/kuviot asemakaavoitetulla alueella vai ei, annetaan vuokralaiselle mahdollisuus tontin/kuvion lunastamiseen. johtuu siitä, että valtuusto teki vuonna 2007 periaatepäätöksen sitä, että kunta myy vain sellaisia vapaa-ajantontteja, jotka sijaitsevat asemakaavoitetuilla alueilla. Tämän virkkeen tarkoituksena oli muuttaa vuonna 2007 tehtyä periaatepäätöstä. Kaikista n. 230 huvilavuokra-alueesta vain n. 22 aluetta sijaitsee nykytilanteessa asemakaavoitetuilla alueilla Antilassa. Suurin osa vuokra-alueista sijaitsee rantayleiskaavoitetuilla alueilla, ja tällä virkkeellä haluttiin siis antaa rantayleiskaavaalueilla sijaitsevien vuokra-alueiden vuokralaisille mahdollisuus ostaa vuokraamansa alueen. Syynä siihen, miksei tehdyssä päätöksessä ole annettu mainittujen alueiden vuokralaisille lunastusoikeutta on se, ettei näitä alueita ole kaavoitettu vapaa-ajanasutusta varten. Se selittää myös sen, ettei H-kiinteistöt ole arvioinut niitä ja edelleen sen, että näille alueille annettiin asian aikaisemmassa käsittelyssä kiinteä vuosimaksu verrattuna niihin vuokra-alueisiin, joille määrättiin suoritetun arvioinnin perusteella tietty arvo, johon vuokra perustui asian aikaisemmassa käsittelyssä. Nk. erityisalueiden vuokran muutos johtui muuttuneista olosuhteista, eli poikettiin vuokratasosta, joka perustui siihen, että kaikille muille alueille paitsi nk. erityisalueille oli vahvistettu markkina-arvo. Tässä siteerataan Kuntaliiton asiantuntijalausuntoa asiassa: Yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen menettely vaatii myös johdonmukaisuutta. Johdonmukaisuusvaatimus ei sinänsä estä ratkaisulinjan tai menettelytavan muuttamista, kunhan muutokseen on perusteltu syy. Muutos voi perustua esimerkiksi olosuhteiden muutokseen. Johdonmukaisuusvelvoite täyttyy, kunhan muutettua käytäntöä aletaan noudattaa johdonmukaisesti. Viranomaisen on noudatettava omaksumaansa ratkaisulinjaa, jotta pystytään turvaamaan viranomaisen ratkaisujen ennakoitavuus, mikä puolestaan on oikeusvarmuuden periaatteen yksi olennainen osa. (Kuntaliiton lausunto, Ijäs, Sulonen, ) Lisäksi kaupunginhallitus korostaa, ettei näillä nk. erityisalueilla ole ollut alempaa vuokraa kuin muilla vuokralaisilla päättyneellä sopimuskaudella. Vaikutusten arvioinnissa vertailun ei pidä perustua asian aikaisemmassa käsittelyssä kumottuihin päätöksiin, vaan siihen, millä perusteilla vuokrista päätettiin edellisellä sopimuskaudella. Kaupunginvaltuusto on tietoisesti päätöksellään päättänyt pitää kiinni aikaisemmasta käytännöstä, jonka mukaan vuokralaisten eri kategorioita ei kohdella eri perustein. Jos valtuusto olisi päätynyt uuteen eri-

19 Kaupunginhallitus tyiskohteluun tällä sopimuskaudella, siten, että tiettyjen alueiden vuokralaiset olisivat saaneet alemman vuokran, muut vuokralaiset olisivat tehneet valituksia sillä perusteella, että valtuuston päätös on ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Maanvuokran määräytyminen Kaupunginhallitus toteaa, että maanvuokran perusosa on kaikille vuokralaisille sama 850 /vuosi (+ 0,55 /neliömetri), ja viittaa kuntalain 13 :n 4. kohtaan, jonka mukaan kunnanvaltuusto päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Tässäkään kohdassa valtuuston päätös ei ole ristiriidassa lain kanssa. Kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpano Kunnan toimielimen oikeudesta panna päätöksensä täytäntöön siitä huolimatta, että se on vireillä hallinto-oikeudessa, säädetään kuntalain 98 :ssä: Kuntalaki 98 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Lisäksi hallintolainkäyttölain 31 :n 2. momentissa säädetään: Hallintolainkäyttölaki mom. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään, tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Kunnan päättäville toimielimille on siis laissa annettu suuret oikeudet itse harkita, tuleeko vailla lainvoimaa oleva päätös panna täytäntöön etukäteen. Tässä tapauksessa ehdittiin muutamassa tapauksessa lähettää allekirjoitettavaksi vuokrasopimus, jossa vuokrataso perustui tehtyyn päätökseen. Tämä tehtiin yksinkertaisesti käytännön syistä, koska uusi sopimuskausi alkaisi Tekninen keskus on kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen jälkeen lähettänyt kaikille vuokralaisille uuden vuokrasopimuksen, jossa vuokra perustuu tehtyyn päätökseen. Vaatimus

20 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vaatii, että kunnallisvalituksessa esitetyt vaatimukset tulee hylätä. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös muutoinkaan ole lainvastainen. Hallinto-oikeuden tulee hylätä muutoksenhakijoiden vaatimus päätöksen toimeenpanosta, ja myös vaatimus asiassa syntyvien oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta lainmukaisine korkoineen.

21 Kaupunginhallitus PETRIONE OY:N ANOMUS KORTTELISSA 912 SIJAITSEVIEN RIVITALO- TONTTIEN VARAAMISESTA (DAS/REN)(Kaupunginhallitus ) PetriOne Oy anoo saada varata 9. kaupunginosan korttelissa 912 muodosteilla olevat tontit 2 ja 3. Kortteli on tarkoitettu rivitaloille. Yritys anoo myös tonttijaon muutoksen aloittamista siten, että mainitut kaksi tonttia yhdistetään yhdeksi tontiksi. Tonttijaon muutoksen jälkeen yritys vuokraa tontit rakennustöiden ajaksi, minkä jälkeen asunto-osakeyhtiö lunastaa ne. Korttelin vahvistetut tontinhinnat ovat 2,00 euroa/m 2. Korttelin tontit on avattu varausta varten vuonna Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää; 1. varata korttelissa 912 muodosteilla olevat tontit 2 ja 3 PetriOne Oy:lle rivitalohanketta varten, 2. kehottaa teknistä keskusta laatimaan tonttijaon muutoksen siten, että korttelin 912 tontit 2 ja 3 yhdistetään yhdeksi tontiksi.

22 Kaupunginhallitus EDUSKUNTAVAALIEN 2015 VAALILAUTAKUNTIEN JA VAALITOIMIKUNTI- EN ASETTAMINEN (DAS/REN)(Kaupunginhallitus ) Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 19. huhtikuuta Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään Keskusvaalilautakunnan toimikausi on sama kuin valtuuston ( ). Kaupunginhallitus asettaa vaalilautakuntia ja vaalitoimikuntia jokaista vaalia varten. Vaalilain mukaan se on tehtävä hyvissä ajoin ennen jokaista vaalia. Mitä hyvissä ajoin tarkoittaa, ei voida täsmällisesti ilmoittaa. Tässä on tilaa tarkoituksenmukaisuusharkinnalle. Vaalitoimielinten melko varhaisen asettamisen etuna on se, että kaikki ovat silloin hyvissä ajoin tietoisia tehtävästään ja voivat ilmoittaa esim. poissaolosta/esteestä, jolloin heidän tilalleen valitaan uudet henkilöt. Tällaisia tulee yleensä. Parasta on ottaa etukäteen yhteyttä valittaviksi ehdotettaviin henkilöihin, jolloin poissaoloilmoituksia/vapautusanomuksia voi ainakin osaksi välttää. Luettelo vuoden 2014 EU-vaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenistä ja varajäsenistä liitteenä. Vaalitoimielinten jäseniksi ja varajäseniksi tarvitaan melko paljon henkilöitä. Vaalien toimittaminen on määrämuotoista toimintaa. Vaaliorganisaatiossa toimivien henkilöiden tulee hallita ja tarkasti noudattaa voimassa olevia määräyksiä. Vaalissa tulee ottaa huomioon yleiset vaalikelpoisuusmääräykset, sukupuolikiintiö sekä se, että henkilöt ovat yleisesti noudatettavien periaatteiden mukaisesti sopivia ja mieluiten vapaaehtoisia tehtävään. Kuntaliiton yleiskirje 2/80/2014 oheistetaan. Äänestysaluejakoon ei ole tullut muutoksia. Eduskuntavaaleja varten asetetaan siis vaalilautakunnat 10 äänestysalueelle. Vaalitoimikuntien määrä on yleensä ollut kaksi. On myös mahdollista, että kunnalla on vain yksi vaalitoimikunta. Kristiinankaupungissa järjestetään mahdollisuus äänestää laitoksissa seitsemässä eri paikassa, minkä vuoksi kaksi vaalitoimikuntaa on eduksi. Keskusvaalilautakunta määrää vaalitoimitsijat yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin ja kotiäänestykseen. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia. Heidät sijoitetaan siihen järjestykseen, jossa heidät kutsutaan jäsenten sijaan. Vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat ovat päätösvaltaisia kolmijäseninä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus asettaa seuraavat vaalitoimielimet vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten:

23 Kaupunginhallitus Vaalilautakunnat Vaalilautakunta, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä riittävä määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme, valitaan jokaista äänestysaluetta varten (10 kpl). 2. Vaalitoimikunnat Vaalitoimikunta, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä riittävä määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme, valitaan seuraaville Vaalitoimikunta 1 Selkämeren sairaala (akuutti- ja kuntoutusosasto sekä Mikevan asumisyksikkö), Kristiinakoti 2 (tk:n ent. vuodeosasto), Selkämeren sairaskoti Vaalitoimikunta 2 Kristiinakoti, Åldersro, De Gamlas Hem, Lapväärtin Eläkeläistalo Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti valita jäsenet ja varajäsenet vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntiin liitteen mukaisesti. Liite 48 (Kaupunginhallitus ) Liitteenä luettelo vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenistä ja varajäsenistä kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Seuraavat vaalilautakuntien/vaalitoimikuntien jäsenet ja varajäsenet ovat ilmoittaneet esteestä: Kristiinankaupungin vaalilautakun- Härkmeren vaalilautakunta Dagsmarkin vaalilautakunta Skaftungin vaalilautakunta Skaftungin vaalilautakunta Metsälän vaalilautakunta Ossi Laaksonen, jäsen ta Agneta Teir, varajäsen Kim Hammarberg, jäsen Jorma Alanko, jäsen Claes Grankull, varajäsen Sören Jansson, puheenjohtaja Pia Kaskela on valittu sekä jäseneksi että varajäseneksi Siipyyn vaalilautakuntaan, minkä vuoksi kaupunginhallituksen on valittava uusi jäsen Siipyyn vaalilautakuntaan. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää 1. valita uuden jäsenen Kristiinankaupungin vaalilautakuntaan

24 Kaupunginhallitus valita uuden kolmannen varajäsenen Härkmeren vaalilautakuntaan 3. valita uuden jäsenen Dagsmarkin vaalilautakuntaan 4. valita uuden viidennen varajäsenen Siipyyn vaalilautakuntaan 5. valita uuden jäsenen Skaftungin vaalilautakuntaan 6. valita uuden kolmannen varajäsenen Skaftungin vaalilautakuntaan; sekä 7. valita uuden jäsenen Metsälän vaalilautakuntaan ja nimetä jäsenten keskuudesta puheenjohtajan.

25 Kaupunginhallitus LAKIAKANGAS II TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMI- NEN; CPC FINLAND OY (JI/JI) (Tekninen lautakunta ) Kaupunginhallitus myönsi kokouksessaan luvan laatia osayleiskaava Lakiakankaan alueelle ja samalla hyväksyttiin OAS-luonnos. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus ja OAS ovat olleet julkisesti nähtävinä MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti ja lausuntoa on pyydetty asianomaisilta viranomaisilta. Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavan laatijan vastine käyvät ilmi alla olevasta liitelinkistä. Kaavoittaja on antanut ehdotuksia mm. OAS:n muutoksiksi ja täydennyksiksi ja ne käyvät ilmi kaavaehdotuksesta ja siihen liittyvistä asiakirjoista. Kristiinankaupunki anoo MRA 20 :n mukaista lausuntoa Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Ehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti. Linkki liitteisiin: Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että: 1. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus siihen liittyvine asiakirjoineen hyväksytään, 2. ehdotus asiakirjoineen asetetaan julkisesti nähtäväksi. Teknisen lautakunnan päätös: Merkittiin, että Per-Erik Englund ilmoitti esteellisyydestä ja poistui tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Varapuheenjohtaja Tarja Nummela toimi puheenjohtajana tämän pykälän käsittelyn osalta. Tekninen johtaja selosti asiaa. Sitä seuranneen keskustelun aikana Jukka Kangasniemi ehdotti, että asiassa tulee tehdä seuraavat lisäselvitykset ja että ehdot sisällytetään teknisen johtajan ehdotukseen: - Koko alueen turvallisuus- ja yhteisvaikutusselvitys - Äänitasoselvitys - Selvitys laitosten malleista ja tehoista sekä tielinjauksista sekä muista linjauksista - Selvitys haittavaikutuksista vapaa-aikaan ja asukkaiden elintasoon - Jäävaaraselvitys.

26 Kaupunginhallitus Jatkokeskustelun aikana Margareta Utter kannatti Kangasniemen ehdotusta kun taas Kennet Kangas ja Jaakko Nummela kannattivat teknisen johtajan ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että kaksi kannatettua ehdotusta oli annettu, teknisen johtajan ehdotus ja Jukka Kangasniemen ehdotus, minkä vuoksi lautakunta ryhtyi äänestämään. Äänestys toteutettiin nimenhuudon avulla siten, että teknisen johtajan ehdotusta kannattaneet jäsenet äänestivät jaa ja Kangasniemen ehdotusta kannattaneet jäsenet äänestivät ei. Äänestyksessä teknisen johtajan ehdotus sai 6 (kuusi) ääntä (Bror Eriksson, Ann-Louise Heikkilä, Kennet Kangas, Eva Lillmangs, Jaakko Nummela ja Tarja Nummela) sekä Jukka Kangasniemen ehdotus 4 (neljä) ääntä (Mats Ingves, Jukka Kangasniemi, Bo-Göran Södergård ja Margareta Utter). Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on äänestyksen jälkeen päättänyt teknisen johtajan ehdotuksen kohtien 1-2 mukaisesti. Merkittiin, että Jukka Kangasniemi ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Liite 106. (Kaupunginhallitus ) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Merkitään, että tekninen johtaja Joakim Ingves osallistui kutsuttuna asiantuntijana tämän asian käsittelyyn ja että hän selosti asiaa. Paavo Rantala kannatti kaupunginjohtajan ehdotusta. Asia käsiteltiin kohdittain. Kohta 1) Bernhard Utter ehdotti, että kaupunginhallitus päättäisi, ettei tätä kaavaa hyväksytä esitetyn muotoisena. Utter totesi mm., että tuulivoimapuistot sijoittuvat yhä lähemmäs asutusta. Kaavoittajan tulisi poistaa kaavasta ne tuulivoimayksiköt, jotka häiritsevät ihmisten jokapäiväistä elämää. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että Bernhard Utter oli antanut eriävän ehdotuksen. Koska ehdotusta ei ollut kannatettu, se raukeaa ja kaupunginhallitus on siten ilman äänestystä päättänyt kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Bernhard Utter ilmoitti eriävän mielipiteen päätökseen.

27 Kaupunginhallitus Kohta 2) Bernhard Utter ehdotti, että kaupunginhallitus päättäisi, ettei tätä kaavaehdotusta aseteta yleisesti nähtäväksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että Bernhard Utter oli antanut eriävän ehdotuksen. Koska ehdotusta ei ollut kannatettu, se raukeaa ja kaupunginhallitus on siten ilman äänestystä päättänyt kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Bernhard Utter ilmoitti eriävän mielipiteen päätökseen. Merkitään, että Joakim Ingves poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn päätyttyä. Liite 268 (JI/JI) Tekltk 28 / Kaupunginhallitus myönsi kokouksessaan luvan laatia osayleiskaava Lakiakankaan alueelle ja samalla hyväksyttiin OAS-luonnos. Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus ja OAS ovat olleet julkisesti nähtävinä MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti ja lausuntoa on pyydetty asianomaisilta viranomaisilta. Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavan laatijan vastine käyvät ilmi alla olevasta liitelinkistä. Lakiakangas II -tuulivoimapuiston osayleiskaava käsittää 8 tuulivoimalaa. Kaavassa osoitetaan ohjeelliset ajoyhteydet tuulivoimaloille rakennustöiden ajaksi ja tuulivoimaloiden käyttöä varten sekä myös sähkönsiirron linjaus ja sähköasemat. Tuulivoimapuiston rakentaa CPC Finland Ab. Kaavoitusprosessin vaiheet - Kristiinankaupungin kaupunginhallitus teki päätöksen kaavoituksen vireille panosta Kaavoituksen alkuvaiheen viranomaiskokous pidettiin Vaasassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville kaavan valmisteluvaiheessa Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävänä Lakiakangas II:n YVA-selostus oli julkisesti nähtävänä ja yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta Osayleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävänä ja lausuntoja pyydettiin Viranomaiskokous pidettiin

28 Kaupunginhallitus Linkki liitteisiin: Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto päättää 1. hyväksyä Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan siihen kuuluvine asiakirjoineen. 2. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Teknisen lautakunnan päätös: Merkittiin, että Per-Erik Englund ilmoitti esteellisyydestä ja poistui tämän asian käsittelyn ajaksi. Koska varapuheenjohtaja oli poissa, kutsuttiin teknisen lautakunnan vanhin jäsen Bo-Göran Södergård johtamaan puhetta siksi ajaksi kun tekninen lautakunta valitsi puheenjohtajan tätä pykälää varten. Kennet Kangas ehdotti Matts Ingveksen valitsemista puheenjohtajaksi, mihin tekninen lautakunta yksimielisesti yhtyi. Tekninen johtaja selosti asiaa. Keskustelun aikana Jukka Kangasniemi ehdotti, ettei asiaa käsitellä nyt, vaan että käsittelyä lykätään pari kuukautta kunnes uudet melutasoselvitykset ovat valmistuneet. Puheenjohtaja Matts Ingves totesi, ettei Kangasniemen ehdotus ollut saanut kannatusta ja että tekninen lautakunta on päättänyt teknisen johtajan ehdotuksen mukaisesti. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Merkittiin, että Jukka Kangasniemi ilmoitti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Liite 28. (Kaupunginhallitus ) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavan (päivätty ) sekä siihen liittyvät asiakirjat ( ).

29 Kaupunginhallitus TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT