Vuosiluokkiin sitomaton opetus

Transkriptio

1 Vuosiluokkiin sitomaton opetus Johanna Pulkkinen

2 Yksilöllisen oppimisen juuret 16/09/yksilollisen-oppimisenjuuret.html (Hällström) Luostarikoulu (keskiaika) ja pänttäys Johannes Comenius ( ) ja etukäteen lukeminen ja märehtiminen August Hermann Francken ( ) laitokset ja vapaa eteneminen J.-J. Rousseaun ( ) Emile Johann Pestalozzi ( ) ja havainnot Friedrich Fröbel ( ) ja leikkilahjat, palikat J.V. Snellman ( ) ja oman pään rakentaminen Hugo Gaudigin ( ) oppilaiden vapaa henkinen toiminnallisuus Maria Montessorin ( ) Montessori-välineet. Yksilöllistetty opetus Elsa Köhler ( ) ja omatoimisuus Johannes Käisin ( ) työohjeisiin perustuva työtapa Helen Parkhurstin ( ) Dalton-plan Peter Petersen ( ) ja Jena-plan Helen Parkhurst ( ) ja Dalton-plan Carleton Washburnen ( ) Winnetka-plan Kirjekurssiopiskelun pedagogiikka Burrhus Skinnerin ( ) opetusteknologinen ohjelmoitu opetus Oiva Louhisolan ( ) keksimä INO-menetelmä (ohjattu opetus) Verkkokurssien pedagogiikka Sugata Mitra ja tietokone seinässä

3 3 näkökulmaa 1. Oppilas sidottu tiettyyn vuosiluokkaan 2. Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt (opetus ja opiskelu) on jaettu vuosiluokittain ja sidottu niihin 3. Opinnoissa eteneminen on sidottu aikaan vuosiluokkien perusteella -> oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä ei sen sijaan ole valtakunnallisissa säädöksissä sidottu vuosiluokkiin vaan laajempiin kokonaisuuksiin. Ne määritellään tuntijaossa (nivelkohdat) -> Säädökset siis antavat mahdollisuuden jakaa opiskeltava aines paikallisin päätöksin toisin kuin vuosiluokittain.

4 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, joidenkin opetusryhmien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Kaikille vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen osallistuville tulee laatia opinto-ohjelma. (aiemmin oppimissuunnitelma) Opetuksen järjestäjä päättää paikallisessa opetussuunnitelmassa päätöksenteon periaatteet yksittäisen oppilaan kohdalla oppilaalle laadittavan opinto-ohjelman rakenteen ja sen laatimisen periaatteet. Opintokokonaisuudet voidaan tehdä yksittäisiin oppiaineisiin erikseen tai sitten muodostetaan oppiainekokonaisuuksia -> erotettava kuitenkin oppiaineiksi arvioinnissa! Tuntijakoa ja paikallista opsia noudatetaan Jokaisen lapsen/oppilaan kohdalla on aina tiedettävä, onko hän esiopetuksessa vai perusopetuksessa ja millä vuosiluokalla hän on.

5 Opinnoissa eteneminen vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan (Perusopetusasetus 11 3 mom) *) Osa seuraavista dioista on opetusneuvos Pirjo Koivulan käyttööni antamia

6 Vuosiluokkiin sitomaton opetus ei ole yhteydessä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasoihin, vaan asiasta säädetään erillisissä säännöksissä. Opetushallitus on muuttanut ja täydentänyt vuonna 2014 annettuja opetussuunnitelman perusteita tältä osin , ja ne löytyvät seuraavasta linkistä: usopetus_ja_lisaopetus_oph_866_2017.pdf Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta koskevaa tekstiä on useammassa kohtaa liitteessä olevaa täydennysmääräystä. Johanna Pulkkinen

7 Muutokset ja täydennykset Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut: Järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä. Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen käytöstä määrätään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Mahdollisuudesta tulee mainita myös silloin, kun vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytetään yksittäisen oppilaan kohdalla. Johanna Pulkkinen

8 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Jos vuosiluokkiin sitomaton järjestely koskee koko koulua tai yksittäisiä oppilasryhmien opetuksen järjestämistä, määritellään opintokokonaisuudet opetussuunnitelmassa. Jos vuosiluokkiin sitomaton järjestely koskee vain muutamia/yksittäisiä oppilaita, voi määrittelyn tehdä opetussuunnitelman sijaan kullekin oman opinto-ohjelman mukaan etenevälle oppilaalle.

9 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Oppimäärä jaetaan vuosiluokkien sijaan opintokokonaisuuksiksi. Oppilas ei jää luokalleen mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä (tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien). Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.

10 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat pakollisia ja mitkä valinnaisia. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti.

11 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Lukuvuoden päättyessä hän saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opintokokonaisuuksista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Tapauskohtaisesti tulee aina arvioida, sopiiko vuosiluokkiin sitomaton opetus oppilaan tilanteeseen. Oppilaanopinto-ohjelmassa kuvataan oppilaan opintojen tavoitteet, määritellään opintokokonaisuuksien suoritusjärjestys, aikataulu, ja mahdolliset erityistavoitteet.

12 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Oppilas saa 9. luokan päätteeksi lukuvuositodistuksen, johon on merkitty hänen jo hyväksytysti suorittamansa opinnot ja arviot niistä. Oppilas jatkaa seuraavana lukuvuonna opintojaan 9. luokan oppilaana ja saa päättötodistuksen heti, kun perusopetuksen oppimäärä on kokonaisuudessaan hyväksytysti suoritettu.

13 Lukuvuositodistus vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa Lukuvuositodistuksessa ovat näkyvissä eri opintokokonaisuuksista saadut arvosanat. Oppilaan todistukseen merkitään vain hyväksytyt suoritukset ja muilta osin hän jatkaa opintojaan seuraavalla vuosiluokalla. Sanallista arviota käytettäessä lukuvuositodistuksesta on aina käytävä ilmi, onko oppilas suorittanut opintokokonaisuuden hyväksytysti.

14 Minun kokemukseni VSOPstä Helsinki ea-2.lk Akvaarioprojekti Pajat &palkit Tiimiorganisaatio Rekry Hidastus/nopeutuskaistat Valteri Tervaväylä Mahdollisuus Vaihtoehto (lo, luokalle jääminen: jatko-opintojen varmistaminen Yksi tapa tukea (3-portainen tuki) vahvuusperustaisuus

15 CASE: ea/1-6 koulu pääkaupunkiseudulla, oppilaita noin 600, tiivis yhteistyö 3 pk:n kanssa, monikulttuurinen alue, erityisluokkia ja runsaasti erityisoppilaita luokissa Uusi koulu (rekrytointi, tilat/rakennus, pedagoginen suun. Laatu, auditointi, verkostoituminen Valta ja vastuu käsi kädessä: tiimit jory (ts, talous, pedagoginen suun.) Tiimiorganisaatio: rehtori, jory (rehtori+tiimivastaa vat), tiimit, yht.työ päiväkotien kanssa Inkluusio (5 erit luokkaa, paljon erit.oppilaita norm. luokissa Ea/1-6.lk koulu. n.600 oppilasta, 4 yksikköä Säännölliset palaverit (tiimipalaverit, joryt, kehittämispäivät (=vesot) Työnjakaminen = työssäjaksamin en Kouluttautumine n, työnohjaus/työyh teisön ohjaus Monikulttuurisu us (oppilaat ja hkunta) 26 kieltä Palautejärjestelm ä, tiimi- ja yksilö kehityskeskustelut, työskentelyn arviointi

16

17 Case Petteri Monivammainen oppilas, jolla sairauksista johtuen paljon poissaoloja. Äidinkieli suomi, mutta käyttää omassa tuottamisessaan pääosin viittomia sekä myös kommunikaattoria. Täysin kuuleva ja puhetta ymmärtävä. Tuli meille kolmannelle luokalle. Viidenteen luokkaan asti teki nelipäiväistä kouluviikkoa, yksi etäpäivä kotona (joka oli melko tehoton ). Laadittiin VSOP kuudennella luokalla. Perustelut: vaikka matematiikka, englanti ja äidinkieli ovat yksilöllistettyjä, oppimisprofiilissa yksittäisiä huippuja. Muistaa monia yksityiskohtia hyvin ja selviytyy reaaliaineissa (usein välttävästi mutta toisinaan jopa tyydyttävästi) yleisopetuksen oppisisällöistä. On suorittanut osan oppiaineista oman ikäluokkansa kanssa ja osan vuotta vanhempien oppilaiden ryhmässä (johtuen kommunikaatio- ja sosiaalisista syistä). Runsaiden poissaolojen lisäksi vireystilan vaihtelut suuria. Kesken päivän työteho saattaa romahtaa täysin ja eteneminen tyssää siihen. Tarvitsee opiskeluihin henkilökohtaisen avustajan. Kahdeksannen luokan keväällä harkitaan joidenkin oppiaineiden yksilöllistämisiä lisää. Koulu Valterissa jatkunee vielä kymppiluokan verran. Johanna Pulkkinen

18 Case Anttoni Autismin kirjon oppilas. Tuli meille ysille ja VSOP laaditiin saman tien. Oli opiskellut lähikoulujen vaihtelevissa pienryhmissä hyvin rikkonaisesti. Paljon ongelmia ryhmään sopeutumisessa ja sosiaalisissa taidoissa. Perustelu VSOP:lle: kaikki oppiaineet oli yksilöllistettyjä, vaikka oppimiskapasiteettia oli yleisopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Suurin osa yksilöllistämisistä purettiin, ja hän täydensi opintojaan ensin oman ikäluokkansa ryhmässä ja kympillä vuotta nuorempien kanssa. Ysillä opiskeli muun luokan lukujärjestyksen mukaisesti, mutta lisävuotena oma lukkari, jossa keskityttiin niihin aineisiin, joista ei voinut ysillä poistaa yksilöllistämistä sekä jatkoopintojen kannalta keskeisiin sisältöihin. Jatkoi erityisammattikouluun. Johanna Pulkkinen

19 Case Ville Sisäkorvaistuteoppilas, tuli meille suoritettuaan peruskoulun oppimäärän lähikoulussa yleisen oppimäärän mukaan. Perustelu VSOP:lle: tarve korottaa arvosanoja jatko-opintoja varten (lukioon haku). Lähikoulussa olisi ollut vaihtoehtona kymppiluokka, mutta meillä oli tarjolla viittova ympäristö. Tarvitsi myös viittomisen kehittämistä, koska oli harrastuksen kautta tutustunut viittomakielisiin ikätovereihin (oli myös keskeinen peruste VSOP:n laatimiselle). Jatkoi lisävuoden jälkeen lukioon. Johanna Pulkkinen

20 Pienten lasten koulu toimintamalli/kuopio ejky/vsop

21 Miksi VSOP:tä kannattaa harkita? Opetus etenee yksilöllisesti oppilaan taitotason mukaisesti => paljon eriyttämistä ja toiminnallista opetusta Edellyttää lasten taitotasojen kartoitusjärjestelmää ja systemaattista oppimisen etenemisen seurantaa Mahdollistaa lasten/nuorten kehitystasoerojen / eri aikaisen kypsymisen / herkkyyskausien huomioimisen Suuntaa fokuksen lapsen/nuoren oppimiseen Pohjaa opetussuunnitelmaan, ei oppikirjoihin Lapsen/nuoren oppimisprosessi tulee näkyväksi ja tietoisuus oppimisesta lisääntyy: suuntaa fokuksen lapsen/nuoren oppimiseen Tavoite: jokainen yltäisi omaan parhaimpaansa Yksilöity oppiminen = henk.koht. oppimissuunnitelma jokaisella lapsella ja nuorella Vanhemmat tiiviisti mukana lapsen oppimisprosessissa => kehityskeskustelut ( uuden opsin mukaista)

22 Joustavat ryhmittelyt ja tiimityö Koko opetusryhmä lo, erlo, ohjaaja ryhmässä Avustava, täydentävä ja tiimiopetus Jaettu ryhmä 2 aikuista jakavat ryhmän Kiertävät tai vaihtoehtoiset työasemat, rinnakkaisopetus Yksilöllinen ohjaus Aikuinen ja lapsi Lapsi saa henkilökohtaista eriytettyä opetusta Raisa Sieppi, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Tervaväylä

23 Mistä joustoa ryhmittelyyn? Oppituokion yhteinen aloitus Oppilaat, joilla ei tuen tarvetta Opettaja ohjaa Oppimisessa tukea tarvitsevat lapset Erityisopettaja ohjaa Omatoiminen syventävä työskentely Ohjattu jatkotyöskentely aikuisen johdolla Yksilöllistä ohjausta tarvitseva lapsi ohjaajan ohjauksessa Raisa Sieppi, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Tervaväylä Yhteinen koonti, mitä opittiin

24 Toimintakulttuurin muutos

25

26 Tiimiopettajuus Sitoutuminen yhteissuunnitteluun Jatkuvat joustavat ryhmittelyt, monenlainen samanaikaisopettajuus/ Yhteisopettajuus; yhteiset oppilaat Yhteinen arviointi Luottamus, toisen persoonan ja ammattityön arvostaminen Hyvät sosiaaliset taidot; taito tehdä kompromisseja Ei yksityisyrittäjyyttä/sooloilua Lisää työssä jaksamista (työaika/oma aika ei töitä kotiin) Työn jakaminen mahdollista uudella tavalla (oppiaineet, vahvuudet, heikkoudet) =Yhdessä olemme enemmän! Tiimi on niin vahva kuin sen heikoin lenkki! Tiimistä saa voimaa vaikeisiin tilanteisiin Oppilas saa monta mallia Toimintaperiaatteita tiimityöskentelyyn (Laamanen) Yhteinen tarkoitus Päämääränä huippusaavutukset Jäsenten valmiudet täydentävät toisiaan Päätökset tehdään yhdessä Yhteistoiminta sujuu Sitoudutaan yhteisiin päämääriin Yhteisvastuullisuus Vuorovaikutus Tasainen työnjako Luottamuksellisuus Kannustavuus Riskien hallinta

27 Tiimityön onnistumisen edellytykset koulussa (Willman, 2001) Opetus- ja koulutyön luonteen ymmärtäminen Käytännön hyöty ja onnistumisen elämykset Ongelmanratkaisukyky, epävarmuuden sieto Pitkäjänteisyys Kollegoiden ja rehtorin tuki Työyhteisössä yhteistyö on arvo Pyrkimys mielikuvista, uskomuksista ja luuloista kohti ymmärtämistä arvostamista ja yhteisten tavoitteiden tukemista Joustavuus, asiakeskeisyys, suunnittelu Yhteisten asioiden aktiivinen rakentaminen

28

29

30 Esteitä (lainattu H.Sarakorpi) Ikiaikojen toisenlainen tottumus Uusi tapa ja muutos pelottaa => tunteiden johtamista tarvitaan Harhakäsitys pedagogisesta vapaudesta Vanhakantainen käsitys opettajien työajasta => oppitunnit + YT -aika Ei omakohtaista kokemusta onnistuneesta tiimityöstä ja sen hyödyistä Organisaatiossa ei ole luotu rakenteita yhteistyölle (johtajan tehtävä) Yhteistyöhön ei ole velvoitettu (johtajan tehtävä) VAIHTUVUUS

31 Linkkejä Reeta Leppälän tutkimus Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun kehittäminen yhdistetyssä esi- ja alkuopetuksessa ilaan_arviointiin_vuosiluokkiin_sitomattoman_opiskelun_avulla /?utm_campaign=share&utm_medium=copy Jakamalla enemmän/ Rimpiläinen& Bruun