Sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 11 kertaa ja käsitteli 132 julkista asiaa sekä 83 ei julkista yksilöasiaa.

Transkriptio

1 1/23 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta jäsenet Jämsän kaupunki: Jorma Poti, puheenjohtaja Auli Salonen, varapuheenjohtaja Eija Aaltonen Lotta Ahola Antero Koivula Jyrki Kokko Pertti Suuronen Kuhmoisten kunta: Mira Jokinen Kimmo Malin varajäsenet Heikki Rinnekangas Katri Kukkula asti, Eila Sahala alkaen Kirsi Heilanen Maria Sissonen Hannu Iivonen Arto Niiranen Reijo Himanen Veikko Mattila Heljä Järvinen Mika Kyrö, Jämsän kaupunginhallituksen edustaja Silmu Sarvala, Kuhmoisten kunnanhallituksen edustaja Sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 11 kertaa ja käsitteli 132 julkista asiaa sekä 83 ei julkista yksilöasiaa. Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta ovat muodostaneet lähtien kuntalain 76 :n 2 momentin mukaisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen siten, että järjestämisvastuu on Jämsän kaupungilla, järjestämisen ja tilaamisen valmistelun ja toimeenpanon vastuu on yhteisellä sosiaali- ja terveyslautakunnalla. Sosiaali- ja terveyslautakunta ja yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveystoimi kuuluvat vastuukunnan hallintoon. Yhteistoiminta-alueen tehtävinä ovat kunnille kuuluvien lakisääteisten ja sopijakuntien yhteisesti hyväksymien muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Yhteistoiminta-alue sekä ostaa, tuottaa itse ja välittää palveluita. Yhteistoiminta-alueen hallinto hoitaa sosiaali- ja terveystoimen kunnille kuuluvat viranomaistehtävät. Jämsän kaupungin palveluiden järjestämisvastuuseen kuuluu oikeus ja velvollisuus huolehtia sopimuksen piiriin kuuluvien palveluiden saatavuudesta yhteistoiminta-alueella. Hallinnon järjestämisessä noudatetaan vastuukuntana toimivan Jämsän kaupungin valtuuston hyväksymää hallintosääntöä ja sen nojalla annettuja muita määräyksiä ja ohjeita. Kustannusten kohdentaminen tapahtuu erillisen sopimuksessa olevan liitteen mukaisesti. Pääperiaatteena kohdentamisessa on aiheuttamisperiaate. Toiminnan vuosittaiset ja taloussuunnitelmakauden tavoitteet määrittelevät sopijakuntien valtuustot vuosittain tehtävän tilauksen yhteydessä. Kuntien tavoitteet sovitetaan yhteen neuvotteluissa tilausten yhteistoimintaalueen tuottamien tai välittämien palveluiden tai palvelukokonaisuuksien sisällöistä. Neuvotteluja käyvät sopijakuntien edustajat yhteistä sosiaali- ja terveyslautakuntaa edustavien henkilöiden kanssa. Sopijakuntien yhteinen toimielin on 9-jäseninen Jämsän kaupungin hallinnossa oleva sosiaali- ja terveyslautakunta, jossa Jämsän kaupungilla on 7 jäsentä ja Kuhmoisten kunnalla 2 jäsentä. Jäsenille on nimetty varajäsenet. Yhteistoiminta-alueen kunnat nimeävät hallituksistaan yhden edustajan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Hallituksen edustajilla on puhevalta, mutta ei äänivaltaa lautakunnan kokouksissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii Jämsän kaupungin organisaatiossa ja siihen sovelletaan kuntalain ja erityislakien määräyksiä tältä pohjalta. Lautakunnan toimikausi on valtuuston toimikausi. Lautakunnan tehtävistä ja esittelystä määrätään Jämsän hallintosäännössä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii myös terveydenhuoltolain 12 :n mukaisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahona. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yhteistoiminta-alueen väestömäärä on noin asukasta ja alue on pinta-alaltaan hyvin laaja. Alueen väestö vähenee ja ikääntyy jatkossakin ja erityisesti yli 85 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy huomattavasti nykyisestä. Tästä syystä erityisesti vanhusten palveluiden alueella tullaan tarvitsemaan erilaisia tapoja hoitaa palvelujen kysynnän kasvu. Alueen elinkeinorakenteesta johtuva työttömyyden lisääntyminen on tuonut haasteita palvelujärjestelmälle kuluneena vuonna. Erityisesti nuorten työttömyyden vähentäminen yhteis-

2 työssä eri toimijoiden kanssa on ollut eräänä painopistealueena. Myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen on suunnattu enemmän voimavaroja. Heikentyvä valtion ja kuntien taloudellinen tilanne sekä erityisesti Jämsän kaupungin heikkenevä talous ovat edellyttäneet merkittäviä muutoksia myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluja on sopeutettu vastaamaan kaupungin kantokykyä. Tämä on merkinnyt toimipisteiden vähentämistä, palvelujen antokriteerien tiukentamista ja henkilötyövuosien vähentämistä. Toimenpiteiden seurauksena ovat erityisesti henkilöstökustannukset pienentyneet merkittävästi. Ulkopuolelta tulevat toimintaympäristön muutokset, kuten tekeillä oleva Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöjen yhdistäminen, terveydenhuollon kiireellistä hoitoa koskeva ns. päivystysasetus, potilaan kiireettömän hoitopaikan valinnanvapauden laajentaminen oman terveyskeskuksen ja Erva-alueen ulkopuolelle, voimaan tullut ns. vanhuspalvelulaki ja mahdolliset muut lakimuutokset sekä muutokset velvoitteissa ja valtionosuuksissa ovat tuoneet lisää epävarmuutta talouteen ja toimintaan. Kaupunginvaltuusto päätti toimintavuoden hakea kaupungille kumppania yhteisesti perustettavaan yhteiskunnallisen yrityksen periaatteita noudattavaan yhteisyritykseen, joka tuottaisi vuoden ajan suurimman osan sosiaali- ja terveyspalveluista Jämsän kaupungille. Kuhmoisten kunta ei halunnut lähteä hankintaan mukaan. Hankintaprosessi oli kesken toimintavuoden päättyessä. Toiminta-ajatus ja tehtävän kuvaus Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatuksena on ollut tuottaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja yhdessä asiakkaiden ja muiden palveluntuottajien kanssa. (Sosiaali- ja terveyslautakunta kokous ). Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää vähintään lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille/yhteistoiminta-alueen asukkaille. Jotkut palvelut ovat sisällöltään määriteltyjä (ns. subjektiivisia oikeuksia), jotka pitää asiakkaille antaa, vaikka talousarvossa ei olisi niihin riittävästi budjetoitu; muut palvelut annetaan talousarvioon sisältyvien määrärahojen puitteissa. Tavoitteena on yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen elämänkaaren eri vaiheissa. Kaikissa palveluissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, kuntouttavaa lähestymistapaa sekä ohjaamista omahoitoon ja vastuunottoon omasta hyvinvoinnista. Palveluja tuotetaan omana toimintana ja yhdessä kumppaneiden kanssa, ostetaan kunnilta, kuntayhtymiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Yhteistoiminta-alueella järjestetään kustannustehokkaat, tarkoituksenmukaiset ja kaikkien yhteistoimintaalueen asukkaiden saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Erityisenä tavoitteena on ollut Jokilaakson sairaalan tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittäminen yhdessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Toimialalla on panostettu palvelujen laadun valvontaan ja uudistamiseen sekä muuhun kehittämistyöhön. Asiakaslähtöisyyttä on lisätty osallistavilla toimenpiteillä. Yhteistoiminta-alueella on vuonna 2014 ollut vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa yhteensä noin 610 henkilöä. Määräaikaista henkilökuntaa on tämän lisäksi noin 180 määrän vaihdellessa eri vuodenaikoina. Henkilöstö on Jämsän kaupungin palveluksessa olevaa ja sitä käytetään koko alueella tarpeen mukaan turvaten kaikissa yksiköissä kulloinkin tarvittava henkilökuntamitoitus. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä on jo nyt pulaa ja eläkkeelle on siirtymässä vuosittain henkilöä. Koulutetun henkilöstön saannin turvaaminen ja erityisesti lääkäri-, hammaslääkäri- ja sosiaalityöntekijätyövoiman riittävyys on yhteistoiminta-alueen toiminnan osalta erityisen tärkeää. Henkilöstön riittävyyden ja osaamisen turvaamiseksi sekä sen tehokkaan käytön varmistamiseksi yhteistoiminta-alueella on käytössä vakinaisia varahenkilöitä, joiden käyttöä koordinoidaan yhdestä yksiköstä. Sosiaali- ja terveystoimen toiminta jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin: - sosiaali- ja terveystoimen hallinto - sosiaalityö ja perhepalvelut - vammaispalvelut - vanhuspalvelut - terveyspalvelut - erikoissairaanhoito 2/23

3 Tulosalueet jakaantuvat tulosyksiköihin ja edelleen kustannuspaikkoihin. Palvelujen tilaukset tehdään tulosalueittain hallinnon tulosaluetta lukuun ottamatta, koska sen kulut kohdistetaan eri yksiköille. Yhteistoiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet - Palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden toteutuminen sovitulla tasolla - Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen - Asiakaslähtöisyyden lisääminen - Palvelujen järjestäminen ja palvelutilausten toteutuminen sovitulla tavalla Tavoitteiden toteutuminen - Palvelujen laatu ja kustannustehokkuus on toteutunut lähes suunnitellusti - Henkilöstön osaamista on turvattu täydennyskoulutuksella - Palvelut on järjestettysuunnitelman mukaisesti ja palvelutilaukset ovat toteutuneet lähes suunnitellusti Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Tulosalueen esimies: sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu Tulosalue järjestää sosiaali- ja terveystoimen hallintopalvelut sisältäen potilasasiamies- ja sosiaaliasiamiestoiminnan, koko toimialan hyvinvointi- ja kehittämispalvelut sekä henkilöresurssiyksikön palvelut sisältäen varahenkilö-, asiantuntija- ja osastonsihteeriyksikköpalvelut. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Palvelujen järjestäminen ja palvelutilausten toteutuminen sovitulla tavalla - Palvelujen valvonta ja toiminnan ohjaus - Keskitetty kustannustehokas sijaistoiminnan ohjaus Tavoitteiden toteutuminen - Palvelut on järjestetty ja palvelutilaukset ovat toteutuneet lähes suunnitellusti - Palvelujen valvontaan ja toiminnan ohjaukseen on panostettu aiempaa enemmän - Sijaistoiminnan ohjauksessa on otettu käyttöön sähköinen järjestelmä 3/23 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA (lautakunnalle) Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Tuottaa toimialan hallinto- ja talouspalveluita sisältäen lautakunnan toiminnan. Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö vastaa koko toimialan tuotannon ja palvelujen kehittämisestä sekä sisäisten ja ulkoisten palvelujen laadun valvonnasta ja avustaa tulosalueita niiden omissa kehittämishankkeissa. Yksikkö koordinoi järjestämissuunnitelman laatimista yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstöresurssiyksikkö (varahenkilöyksikkö, osastonsihteeriyksikkö, asiantuntijahoitajat) Tulosyksikön tavoitteena on tuottaa yhteistoiminta-alueen yksiköiden tarvitsemia sijaistyövoimapalveluja vakituisilla varahenkilöillä ja/tai määräaikaisilla sijaisilla sekä henkilöstövuokrausyritysten vuokratyöntekijöillä, tuottaa osastonsihteeripalvelua sekä koordinoida asiantuntijahoitajien toimintaa. Merkittävimmät muutokset edellisiin toimintavuosiin: - Palvelujen valvontaa tehostetaan erityisesti omavalvontasuunnitelmilla

4 4/23 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO tulosyksikkö Kuntien tilausten sekä talouden ja toiminnan Toimintaa kuvaavat mittarit sovittu ja tavoitteiden toteutumisen seu- ranta ja raportointi asianomaisille tahoille sovituin määräajoin. otettu käyttöön. Toiminnan johtaminen ja yksiköiden Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä tukeminen. kokoontuu säännöllisesti. Esimiesten johtamisosaaminen ja tiedonkulku paranee. Työhyvinvointisuunnitelmat ja perehdytyssuunnitelmat ajan tasalla. Sovitut seuranataparametrit ovat olleet käytössä ja raportointi on suoritettu sovitun mukaisesti. Kokousmuistiot.Henkilöstöinfot Kokousmuistiot.Esimieskokoukset. Johtamiskoulutukseen osallistuvien määrät. Suunnitelmien ja koulutusten toteutuminen. Henkilöstön tiedottaminen ennakoivaa. Palveluista ja toiminnasta tiedottaminen on ajantasaista. Henkilöstöinfot.Intranet Viestintävastaavan raportit. Tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä on kokoontunut joka toinen viikko. Kokousmuistiot toimitettu säännöllisesti sovituille tahoille. Esimieskokouksia pidetty säännöllisesti. Kokousmuistiota pidetty. Henkilöstöinfoja pidetty säännöllisesti. Asioista on tiedotettu intranetissa tiedotettu. HYVINVOINTI- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ tulosyksikkö Hoito ja palvelu on turvallista ja vaikuttavatuu ja otetaan Palveluiden valvontasuunnitelma valmis- käyttöön. Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman toimintatavat jalkautuvat yksiköihin. Suunnitelman mukaiset valvontakäynnit toteutuu. Tavoitetaso 100 % Kustannuspaikoittain / tulosyksiköittän on kuvattu toiminnan keskeiset laatu- ja potilasturvallisuus- ja omavalvontamittarit. Potilastietojen näkyvyys yli rekisterirajojen potilaan luvalla on mahdollista. Kansallinen sähköinen terveysarkisto, earkisto on otettu käyttöön. Sosiaalipalveluiden valvontakäynnit ovat toteutuneet 100 % ja valvontakäynneillä havaittuihin poikkeamiin on puututtu. Sosiaalipalveluiden valvontasuunnitelma on tekeillä. Koko soteen on valmistunut laadun ja potilasturvallisuuden seurantamittarit. Mittarit on valmisteltu kokonaisulkoistuksen toteutumisen seurannan mahdollistaviksi. Vanhuspalvelulain mukaiset yksiköiden omavalvontasuunnitelmat ovat valmistuneet tai valmistumassa. Kansalliseen potilastiedon arkistoon on liitytty Omakannassa näkyvät potilastiedot mahdollistavat potilaan aiempaa paremman tiedon saannin omaa hoitoaan koskevissa asioissa Omakannan kautta. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä Yksiköt seuraavat kuukausittain asiakaspalautetta. Vuotuinen kooste asiakaspalautteesta. Asiakasraateja järjestetään tulosalueilla ja/tai (potilas)järjestöjen näkemys huomioidaan palveluketjuja päivitettäessä Asiakasraatien määrä, palveluketjujen päivityksessä mukana olleiden järjestöjen määrä. Useissa yksiköissä kerättiin aktiivisesti asiakaspalautetta 10 työpäivän ajan. Tämän lisäksi on ollut mahdollisuus aina antaa palautetta yksiköissä olevilla lomakkeilla ja Jämsän kaupungin internet-sivujen kautta. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi 1400 asiakasta, heistä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon tai palveluun oli 96 % vastanneista. Hyvinvointijärjestöt kokoontuivat kahdesti (liikuntasuunnitelman jalkautus ja hyvinvointikertomuksen v.2014 liikuntateeman toteutuksen ja vuoden 2015 ravitsemusteeman suunnittelun merkeissä). Tehostetussa palveluasumisessa toteutui omaisten illat, mielenterveyspalveluissa toteutui kokemusasiantantuntijatoiminta ja vahva järjestöyhteistyö. Moniongelmaisen potilaan hoitoketjussa oli mukana SPR, astman hoitoketjussa Hengitysyhdistys. Seutukunnan väestön terveys ja hyvinvointi Jämsän ja Kuhmoisten hyvinvointikertomus tavoitteineen valmistuu toimialarajat ylittävänä yhteistyönä. Hyvinvointikertomuksen vuotuiset mittarit ja hyvinvointitilinpito 2015

5 Jämsän hyvinvointitilinpito 2014 valmistui ja vuodelle 2014 asetetut tavoitteet liikuntateemaan liittyen toteutuivat. mm. liikkumisreseptin käyttöönotto, Suomi-mies seikkailee rekkakiertue. Erillinen kts. erillinen hyvinvointitilinpito vuoden 2014 toteuma ja vuoden 2015 suunnitelma. 5/23 HENKILÖSTÖRESURSSIYKSIKKÖ tulosyksikkö Keskitetty kustannustehokas sijaistoiminnan ohjaus Toimiva ja oikein mitoitettu varahenkilöjärjestelmä Tilastot Palveluyksikköjen palaute Varahenkilöyksikön toimintaa seurattiin eri keinoin mm. tapaamisten kautta saatu palaute yhteistyötahoilta/yksiköiltä, varattujen vuorojen lukumäärä ja varahenkilöiden varausten hukkaprosentit. Sähköisen sijaishallinta- ja rekrytointijärjestelmän käyttöönotto. Ajantasainen ja viiveetön sijaisvälitys sekä nopea tiedonkulku Henkilöstöpalaute Palveluyksikköjen palaute Sähköinen Laura sijaishallinta- ja rekrytointijärjestelmä otettiin käyttöön rekrytoinnin osalta vuoden 2014 alusta lähtien. Ohjelman avulla työpaikkailmoitukset saadaan näkymään sekä kaupungin internetsivuilla että linkityksen avulla myös mol.fi sivuilla. Työnhaku tapahtuu sähköisesti. Itse rekrytointiprosessi on ohjelman avulla kätevästi sähköisesti hallittavissa mm. raporttien ja koontilistojen myötä. Sähköinen sijaishallinta- osio otettiin käyttöön joulukuussa Ohjelma mahdollistaa yksiköiden sijaistarpeisiin vastaamiseen 24h/7vrk eli tämän avulla sijaistarpeita on voitu välittää sähköisesti myös virka-ajan ulkopuolella. Keskitetty rekrytointi Nopeampi ja tehokkaampi hoitohenkilöstön Palveluyksikköjen palaute sijaishankinta ja koordinointi Koko toimialan rekrytointia keskitetysti ohjattiin vastaamaan Jämsän kaupungin vallitsevia rekrytointikäytäntöjä (uuden ohjelman käytön ohjaus, ilmoitusten laatiminen, rekrytoinnin läpivienti, yhteistyö eri tahojen kanssa). Samalla ollaan oltu mukana kehittämässä, suunnittelemassa ja vaikuttamassa rekrytointikäytäntöihin mm. osallistumalla rekrytointityöryhmän toimintaan, jossa on valmisteilla uusi Jämsän kaupungin organisaatiota koskeva rekrytointikäsikirja. Asiantuntijahoitaja-verkoston kehittäminen toimivaksi kokonaisuudeksi toimintayksiköiden tarvetta Asiantuntijahoitajien palvelut vastaavat Palautekysely Asiantuntijahoitajista ravitsemusterapeutti on suunnitellut yksilöllisiä ruokavaliota ja seurannut niiden toteutusta ravitsemuksen erityisosaamista vaativissa tilanteissa potilaille, jotka ovat tulleet lääkärin tai hoitajan lähetteellä ravitsemusneuvontaan. Ravitsemusterapeutti on toteuttanut myös ravitsemuskasvatusta ja -koulutusta sekä muuta terveydenedistämistyötä. Haavahoitaja on kouluttanut ja hänen antamien ohjeiden mukaan on haavoja hoidettu yksiköissä kustannustehokkaasti. Hygieniahoitaja on ollut yksiköiden tukena ja kouluttajana infektioiden torjuntaan liittyvissä ongelmatilanteisissa ja kunnan tartuntatautihoitajana. Palautekysely ei toteutunut. Tehokkaat osastonsihteeripalvelut Osastonsihteeriyksikön toiminta vastaa Palautekysely hoitoyksiköiden palvelun tarvetta ja määrää Osastonsihteeripalveluja on tuotettu tarvittava määrä niihin yksiköihin, joissa tähän on tarvetta. Palvelukuvaus: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Vastaa sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta ja taloudesta sekä lautakunnan päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Koordinoi tulosalueiden toimintaa. Hyvinvointi- ja kehittämisyksikkö Vastaa palveluiden laadun valvonnasta ja kehittämisestä sekä hyvinvointikertomuksen tekemisestä, potilasja sosiaaliasiamiestoiminnasta sekä osallistuu järjestämissuunnitelman tekemiseen. Henkilöstöresurssiyksikkö Varahenkilöyksikkö hallinnoi ja ohjaa hoitohenkilökunnan sijaisjärjestelyä, osastonsihteeriyksikkö tuottaa sosiaali- ja terveystoimen hoitoyksiköiden sihteeripalveluita sekä asiantuntijahoitajat toteuttavat hoitotyön erityisosaamisalueensa koulutus- ja asiakaspalveluita. Määräaikaiset sijaisuudet (kesto alle 2 kk) järjestellään keskitetysti varahenkilöyksikössä, jolloin lyhyet määräaikaiset työsopimukset saadaan koottua yhtenäisiksi jaksoiksi.

6 6/23 Sosiaalityö ja perhepalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen Tulosalue järjestää sosiaalityön, perhepalvelukeskuksen ja päihde- ja mielenterveyspalvelut. Alueella on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon toimintoja. Sosiaalityö ja perhepalvelut tukevat yhteistoiminta-alueen asukkaiden väestön hyvinvointia varhaisen puuttumisen, oikean hoidonporrastuksen ja moniammatillisen yhteistyön osalta. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Toimintojen turvaaminen ja säilyttäminen monipuolisina koko yhteistoiminta-alueella - Ltkn lisäys: Perhetyön vahvistaminen omana toimintana - Ltkn lisäys: Sosiaalityön asiakkaiden asumisen ohjaamisen tehostaminen yhteistyössä vuokranantajien kanssa - Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen yhteistyötahojen kanssa - Asetuksen (338/2011) mukaisten suositusten toteutuminen neuvolatoiminnassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa - Perhepalvelukeskuksen (Perheneuvola ja Jämsän neuvola) toiminnan aloittaminen sairaalan osastolla 11 - Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen - Päihde- ja mielenterveyspalveluja kehitetään valtuuston v hyväksymän Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille linjausten mukaisesti - Nuorisopsykiatrian poliklinikan toiminnan integrointi omaan toimintaan Tavoitteiden toteutuminen - Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt vahvistaa perhetyötä omana työnä esittämällä kaupunginvaltuustolle v talousarviossa kolmen uuden perhetyöntekijän palkkaamista määräaikaisena. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen. - Sosiaalityön asiakkaiden asumisen ohjaamista on tehostettu sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä Sosiaali- ja terveyslautakunta päättämällä seuraavaa: Jämsän kaupunki osallistuu asumisneuvojatoiminta -hankkeeseen. Hanke huomioidaan vuoden 2015 talousarvioesityksessä. Tarkoitukseen varataan määräraha, joka myönnetään kaupungin hankeavustuksena Työvalmennussäätiö Avitukselle. Seurakunta pyydetään mukaan yhteistyökumppaniksi hankkeeseen. Asumisneuvoja hankkeeseen saatiin myönteinen Ara:n avustuspäätös vv Asumisneuvoja aloitti työnsä Työvalmennussäätiö Avituksen palveluksessa Kuntouttavaa työtoimintaa on kehitetty suunnitelmien mukaan yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Erityisen läheistä yhteistyö on ollut Avituksen ja Työllisyyden kuntakokeilun kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan rooli kaupungin työllistämisessä on korostunut v aikana, sillä tukityöllistäminen oli ollut aiempaa vähäisempää kaupungin henkilöstöpoliittisista toimenpiteistä johtuen. - Asetuksen mukaiset suositukset ovat toteutuneet neuvolatoiminnassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa - Perhepalvelukeskus aloitti toimintansa entisen osasto 11 tiloissa vaiheittain alkuvuonna Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalveluja on kehitetty suunnitelmallisesti. Kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma sisältyy v talousarvioesitykseen. Asumispalvelujen kehittämisessä korostuu asiakkaan palvelutarpeen arviointi, sopivan asumisyksikön löytäminen ja kuntouttava työote. - Päihde- ja mielenterveyspalveluissa jatkettiin ns. kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistä. Lisäksi osallistuttiin Tandem projektiin. TANDEM ( ) on Asumispalvelusäätiö ASPAn valtakunnallinen mielenterveystyöhön liittyvä projekti, jonka tavoitteena on vahvistaa mielenterveyskuntoutujien asemaa kokemusasiantuntijoina. TANDEM-projekti tähtää mielenterveyskuntoutujien virallista hoitomallia laajentavaan, syrjäytymistä ehkäisevään ja arkea tukevaan toimintaan. - Nuorisopsykiatrian poliklinikka siirtyi Jämsän foorumista mielenterveyskeskuksen yhteyteen toukokuun alussa.

7 7/23 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA (lautakunnalle) Sosiaalityö Sosiaalityön yksikössä tuotetaan yhteistoiminta-alueen aikuis- ja lapsiperheiden sosiaalityön palvelut (ohjaus, neuvonta, toimeentulotuki, lastensuojelu, lastenvalvojan palvelut). Sosiaalityössä palvelujen kysynnän volyymi on pysynyt edelleen varsin korkeana etenkin toimeentulotuessa sekä lastensuojelussa. Pitkään jatkunut, yhä syvenevä talouden taantuma ja siitä johtuva korkea työttömyys heijastuu perheiden toimeentuloon ja hyvinvointiin ja edelleen palvelujen kysyntään. Aikuissosiaalityössä painopiste on aktivointi- ja kuntoutustoimenpiteissä ja mm. Jämsän alueella kuntouttava työtoiminta on sosiaaliohjauksen yhtenä kohdealueena. Toimitaan tiiviissä yhteistyössä vv toteutettavan työllisyyden kuntakokeilun (Jyväskylä- Muurame-Jämsä) kanssa tavoitteena pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Lapsiperheiden sosiaalityössä aloitetaan vv toteutettava jälkihuollon kehittämishanke. Perhepalvelukeskus Perhepalvelukeskuksessa on toiminnallisesti ja hallinnollisesti yhdessä yhteistoiminta-alueen lasten ja lapsiperheiden parissa työtä tekeviä erityisosaajia eli neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, perheneuvola sekä lapsiperheiden terapiatyö. Toiminnan periaatteena on ongelmien varhainen havaitseminen, viiveetön ja nopea hoito sekä tarvittaessa kuntoutus. Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa toteutetaan lakisääteisiä, ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä peruspalveluja. Valtakunnallisen uuden asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset otettiin käyttöön lähtien. Perheneuvola palvelee vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Lapsiperheiden terapiatyössä tarjotaan puheterapeutin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja psykologin palveluja. Useiden vuosien ajan on huomattu, että vaikka lasten ja lapsiperheiden määrä seutukunnalla pienenee, palveluiden tarve ei ole samassa suhteessa vähentynyt. Näin ollen sujuva moniammatillinen yhteistyö ja toimivat palveluketjut ovat oleellinen ja jatkuva toiminnan kehittämisen kohde. Vuoden 2014 alussa Jämsän neuvola, perheneuvola ja osa terapiatyön työntekijöistä siirtyvät yhteisiin tiloihin Jämsän sairaalalle, mikä parantaa yhteistyötä edelleen ja tuo synergiaetua haastavassa Jämsän kaupungin taloudellisessa tilanteessa. Perhepalvelukeskuksen toiminnassa korostuu yhteistyö myös perussosiaalitoimen, päivähoidon, lastensuojelun, koulujen ja muiden seutukunnan toimijoiden kanssa. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Tuottaa seutukunnan yli 13-vuotiaiden asukkaiden monipuoliset ja yksilölliset psykiatriset palvelut sekä päihdepalvelut. Akuuttihoitoon pääsy on toteutunut Jämsän alueella ja hoitotakuun rajoissa on vielä pysytty. Depressiohoitajan toimen päätyttyä, potilaspaineen kasvaessa ja resurssien vähetessä on mielenterveyspalveluissa ryhmähoitoa tehostettu ja potilaita ohjattu Kelan terapiaan. A-klinikan käyntien määrä on noussut jatkuvasti. Korvaushoidossa olevat sekä sekakäyttäjät työllistävät varsinkin aamuvastaanottoa. Asiakas- ja työturvallisuutta on tehostettu toistuvien väkivaltatilanteiden vuoksi. Kuntoutuskeskus tarjoaa tavoitteellisia ja tarpeeseen vastaavia suunniteltuja palveluja. Toiminta sisältää ryhmä-, yksilö- ja kotikäyntejä sekä valvottua lääkehoitoa. Päihde- ja Mielenterveyssuunnitelman mukaisesti tavoitteena on ollut mielenterveyskuntoutujien vertaistuen ja kolmannen sektorin toiminnan kehittäminen. Paikallinen päiväkuntoutuskurssi yhdessä Mielenterveyden Keskusliiton kanssa on toteutettu vuosittain. Mielenterveysyhdistys Ankkurin ja A-killan toiminta on jatkunut vireänä. Olemme osallistuneet kolmannen sektorin toiminnan kehittämiseen valtakunnallisessa Tandem-projektissa. Kuntoutuskeskuksen toimitilojen puute keväästä 2012 alkaen on hajauttanut toimintaa merkittävästi. Toiveena on löytää jatkossa yhteinen toimitila kolmannen sektorin kanssa. Sairaalahoitojen määrä on pysynyt toimivien palveluketjujen ansioista maakunnan keskitason alapuolella. Kaivannon sairaalaa on käytetty ensisijaisesti niin psykiatrisen ongelman kuin päihdeongelmankin hoidossa.

8 Kaivannon sairaalan akuuttihoidon päätyttyä vuoden 2014 lopussa, tapahtuu akuuttihoito Pitkäniemen sairaalassa. Nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa on sujuva yhteistyö jatkunut. Nuorten käytöshäiriöiden hoito (MDFT) on jatkunut psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuvassa, samoin Kolikko-konsultaatiot eri oppilaitoksille. Varhainen ongelmiin puuttuminen on tärkeä työmuoto jatkossakin. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa Palvelut tuotetaan taloudellisesti ja Kustannusten muodostusta ja kehitystä Benchmarking tehokkaasti seurataan tuotteittain Valtakunnalliset tilastot 8/23 SOSIAALITYÖ tulosyksikkö Lastensuojelulain asettamiin velvoitteisiin vastaaminen Jälkihuollon kehittämishankkeen käynnistäminen Ltkn lisäys: Perhetyön vahvistaminen Määräaikojen noudattaminen Palveluprosessin läpinäkyvyys ja kehittäminen Asiakasmäärän / lastensuojeluilmoitusten määrän seuranta Lastensuojelun toimenpiteiden määrän seuranta Määräaikaseuranta Lastensuojelun asiakasmäärä on ollut vuonna 2014 kasvussa. Vuoden lopussa asiakkaana oli noin parikymmentä lasta enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Lastensuojeluilmoituksia on tullut lähes sama määrä kuin edellisvuonna. Lastensuojelutarpeen selvitykset on pystytty 99 prosenttisesti tekemään määräaikojen puitteissa. Sosiaalityössä kuvattu lastensuojelun jälkihuollon prosessia ja tällä hetkellä jälkihuollon prosessikuvaukset ovat lähes valmiit ja ne on tehty siten, että asiakasnuorelle on oma kuvaus ja työntekijöille oma prosessikuvaus. Lastensuojelussa on panostettu avohuollon tukitoimiin ja vuoden 2014 aikana lisättiin kaupungin omaa perhetyötä siten, että kaksi perhetyöntekijää tekee myös iltatyötä, jotta perheiden tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin. Sosiaalityön palvelujen tarjoaminen koko yhteistoimintaalueelle Palvelujen tasapuolinen saatavuus koko yhteistoiminta-alueella Sosiaali- ja terveyslautakunta Asiakastyytyväisyys Sosiaalityön palveluja on ollut saatavilla yhteistoiminta-alueella. Kuhmoisissa sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja ovat ottaneet asiakaita vastaan joka toinen viikko yhtenä päivänä. Kuhmoisten asiakkaat ovat myös mieluusti tulleet Jämsän sosiaalitoimistolle asioimaan. Kotikäyntejä on tehty tarvittaessa. Toimeentuloturvan kattavuus Aikarajojen noudattaminen Määräaikaseuranta Toimeentulotuen saajien määrä on hieman kasvanut kuluneen vuoden aikana. Ajoittain etuuskäsittelyssä on ollut ruuhkaa ja toimeentulotuen käsittelyajat ovat ylittyneet joillakin päivillä. Sosiaalityön asiakkaiden elämänhallinnan paraneminen Kuntouttava työtoiminta osaksi vakiintuneita käytänteitä Työllisyyden kuntakokeilun tavoitteiden toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Asiakkaiden määrän seuranta / kuntouttava työtoiminta Työmarkkinatuen kuntaosuuden maksuosuuksien seuranta Sosiaaliohjauksessa painopiste on ollut enenevässä määrin kuntouttavassa työtoiminnassa ja kuntouttavan työtoiminnan piirissä on ollut entistä enemmän asiakkaita. Ltkn lisäys: Sosiaalityön asiakkaiden asumisen ohjaamisen tehostaminen yhteistyössä vuokranantajien kanssa Vuokravakuuksien määrä Sosiaalityön asiakkaiden asumisen ohjaamista on tehostettu sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä Sosiaali- ja terveyslautakunta päättämällä seuraavaa: Jämsän kaupunki osallistuu asumisneuvojatoiminta -hankkeeseen. Hanke huomioidaan vuoden 2015 talousarvioesityksessä. Tarkoitukseen varataan määräraha, joka myönnetään kaupungin hankeavustuksena Työvalmennussäätiö Avitukselle. Seurakunta pyydetään mukaan yhteistyökumppaniksi hankkeeseen. Asumisneuvoja hankkeeseen saatiin myönteinen Ara:n avustuspäätös vv Asumisneuvoja aloitti työnsä Työvalmennussäätiö Avituksen palveluksessa Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen kokonaisvaltainen suunnittelu ja kohdentaminen Asumispalveluiden hankkiminen kustannustehokkaasti asiakkaan toimintakykyä vastaavasta yksiköstä Toteutuksen seuranta Asumispalvelujen asiakasmäärät ja kustannusseuranta

9 Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalveluja on kehitetty suunnitelmallisesti. Kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma sisältyy v talousarvioesitykseen. Asumispalvelujen kehittämisessä korostuu asiakkaan palvelutarpeen arviointi, sopivan asumisyksikön löytäminen ja kuntouttava työote. 9/23 PERHEPALVELUKESKUS tulosyksikkö Lasten ja perheiden neuvola- ja kouluterveydenhuollon, terapiapalveluiden sekä perheneuvolan palveluiden suunnitelmallinen järjestäminen ennaltaehkäisevällä ja viiveettömän avun periaatteella. Suositusten mukaiset käyntimäärät ja jonotilanne. Asetuksen mukaiset yhdenmukaiset käytännöt koko yhteistoiminta-alueella ovat käytössä. Uuden perhesuunnitteluneuvolan toimintamalli on vakiintunut. Uusittu äitiysneuvolaohjeistus on otettu käyttöön. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä uuden perhesuunnitteluneuvolan toimintamallin mukaisesti toteutuneet tarkastukset ikäryhmittäin Perheneuvolan asiakkaiden ja asiakasperheiden käyntimäärät Kotikäyntien määrät Jonotilanne (perheneuvola, terapiatyö) Jämsän perhepalvelukeskuksen uudet tilat ovat asianmukaisesti toiminnassa. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon tarkastukset toteutuivat suositusten ja toimintamallin mukaisesti ikäryhmittäin. Opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastuksissa jäätiin hieman alle suositeltavien määrien. Asiakkaiden jonotusaika perheneuvolaan ja terapiatyöhön kasvoi aiemmasta. Uusittu äitiysneuvolaohjeistus otettiin käyttöön. Suositusten mukaiset perheohjaajan ja terveydenhoitajan kotikäynnit ennaltaehkäisevänä toimintana ensimmäistä lastaan odottaville perheille otettiin käyttöön. Perhesuunnitteluneuvolan toimintamalli vakiintui. Toiminta perhepalvelukeskuksen uusissa yhteisissä tiloissa oli suurelta osin asianmukaista ja sujuvaa, mutta osalla työntekijöistä työtilat olivat vielä puutteelliset. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen seudun toimijoiden kesken. Moniammatilliseen sisäiseen yhteistyöhön on kehitetty uusia käytänteitä perhepalvelukeskuksen uusien yhteisten tilojen mahdollistamana. Luodut aiemmat palvelupolut ja toimintamallit on päivitetty ja ovat suunnitelmallisesti käytössä koko yhteistoiminta-alueella. Mielenterveys- ja päihdevanhempien lasten huomioimiseksi tehty palvelupolku on päivitetty ja käytössä. Aktiivisesti käytössä olevat uudet ja entiset toimintamallit Palvelupolkujen omat mittarit Sidosryhmäkysely Perhepalvelukeskuksen sisäiseen yhteistyöhön tuli uusia käytänteitä ja yhteisiä toimintamalleja päivitettiin. Neuvokas perhe ohjausmenetelmä otettiin laajamittaisesti käyttöön. Mielenterveys- ja päihdevanhempien lasten huomioimiseksi tehdyn palvelupolun päivitys käynnistyi. Perhepalvelukeskuksen www - sivuja päivitetään asiakkaita palveleviksi. Selkeät, ajantasaiset, asiakkaita palvelevat sivustot. Jatkuvan asiakaspalautteen saaminen Päivitetyn tiedon määrä sivustolla Asiakaspalaute -raportit Perhepalvelukeskuksen www -sivut on päivitetty ajantasalle. Jatkuva asiakaspalaute on käytössä. Hyvinvoiva työyhteisö. Ammattitaitoinen, kouluttautuva, työnsä mielekkääksi kokeva henkilöstö. Koulutuspäivien määrät ovat suositusten mukaiset. Työnohjaus kaikilla työntekijöillä Motivoituneet, työssä hyvin jaksavat työntekijät. Koulutuspäivien määrät Työnohjauksen toteutuminen Kehityskeskustelut Henkilöstökyselyssä tyytyväisyysaste Vuosittainen henkilöstökysely työhön 80 %. Koulutuspäivien määrät ovat suositusten mukaiset. Työnohjaus ja kehityskeskustelut toteutuneet kaikilla työntekijöillä. Henkilöstökyselyssä tyytyväisyysaste työhön oli tavoitteiden mukainen.

10 10/23 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT tulosyksikkö Akuuttihoitoon pääsy Hoitoon pääsy samana tai seuraavana arkipäivänä Päivystys- ja katkokäynnit Yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys Akuuttihoitoon on päässyt pääsääntöisesti samana tai seuraavana arkipäivänä ja yhteistyö ensiavun kanssa on jatkunut. Lähetteellä hoitoon hoitotakuun mukaisesti Hoitotakuu on toteutunut, ei jonoja. Kolmannen sektorin toiminnan vakiintuminen Hoitoon takuuajassa 100 % Kuntoutuskurssit toimivat, vertaistuki toteutuu Lähetteet, käynnit, potilaiden määrä Osanottajien määrät, tyytyväisyys toimintaan Toiminta on osin vakiintunut, mutta toimijat tarvitsevat vielä Päihde- ja mielenterveyspalvelujen työntekijöiden tukea. Oireenhallintaryhmien hyvä toiminta 5-6 ryhmää ja potilasta osallistuu vuosittain Ryhmäkäynnit, osanottajamäärä Oireenhallintaryhmät ovat toteutuneet suunnitellusti ja muihin ryhmiin on osallistunut noin 100 henkilöä vuodessa. Huume- ja sekakäyttöongelmaisten hoidon kehittäminen Luodun hoito-ohjelman toteuttaminen Huume- ja sekakäyttäjien käyntimäärät, ongelmaisten määrä Asiakkaat erittäin moniongelmaisia hoitoprosesseja kehitetään. Riittävä, ammattitaitoinen, Kehityskeskustelut 100 % työhön sitoutunut henkilökunta Kolme koulutuspäivää/työntekijä/vuosi Hyvinvoiva ja toimiva työyhteisö Työnohjausta kaikille Henkilökuntaa on liian vähän, alle valtakunnallisten suositusten. Kehityskeskustelut Koulutuspäivät Työnohjaukset Kehityskeskustelut ovat toteutuneet 100 %. Koulutus- ja työnohjausmahdollisuus on kaikilla. Tunnusluvut liitteenä. Palvelukuvaus: Tuottaa alueen lakisääteiset ja sovitut harkinnanvaraiset aikuisten, lasten ja perheiden sosiaalityön ja terveydenhoidon palvelut sekä sovitussa laajuudessa päihde- ja mielenterveyspalvelut sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Psykososiaaliset ja perheiden palvelujen hallinto Hallinnon tehtävänä on johtaa, koordinoida ja kehittää tulosalueen palveluja. Sosiaalityö Tulosyksikössä tuotetaan aikuis- ja lapsiperheiden sosiaalityön palvelut, toimeentuloturva ja lastensuojelutyö Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteistoiminta-alueelle. Sosiaalityöhön sisältyy myös päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalveluiden koordinointi. Perhepalvelukeskus Lasten ja perheiden neuvola- ja kouluterveydenhuollon, terapiapalveluiden sekä perheneuvolan palveluiden tuottaminen. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuottaminen Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella.

11 11/23 Vammaispalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen Tulosalue järjestää vammaispalvelun, vammaisten henkilöiden perhetyön ja palveluohjauksen, kehitysvammaisten avopalvelut, vammaisten asumispalvelut, vammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen, vammaisten henkilöiden perhehoidon ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan alueelle. Toiminnan tavoitteena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisen henkilön yhteiskunnassa kohtaamia esteitä. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Jämsässä yhden uuden 15-paikkaisen kehitysvammaisten henkilöiden Linnamäentien ryhmäkodin rakentaminen alkaa keväällä 2014 Aran rahoituksen turvin; rakennuttajana Keski-Suomen Palvelurakennuttajat Oy. Mikäli palvelua ei järjestetä kaupungin omana toimintana, tulee palveluntuottaja kilpailuttaa kevään 2014 aikana. Ensimmäiset asukkaat muuttavat uuteen ryhmäkotiin alkuvuodesta Nykyisen ohjatun asuntola Lamminhovin korvaavan asuntoryhmän (Lukkoilantien asuntoryhmä) rakennuttamiseen haetaan uudelleen Aran rahoitusta; rakennuttajana Keski-Suomen Palvelurakennuttajat Oy. - Kehitysvammaisten ihmisten suunnitelmallinen asumis- ja muuttovalmennus. - Vuoden 2014 aikana selvitetään Työvalmennussäätiön Avituksen toimintojen mahdollinen siirtyminen Jämsän kaupungin vammaispalvelulle - Vammaisten lasten tilapäishoidon järjestämisen vaihtoehtoja kehitetään - Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen ja avustajien työnantajien tuen kehittäminen Tavoitteiden toteutuminen - Kehitysvammaisille tarkoitetut uudet asuntohankkeet ovat edenneen suunnitellusti. Linnamäentien ryhmäkodin rakentaminen alkoi v Uusille Lukkoilantien asuntoille KSP-Asunnot Oy sai myös Aran rahoituksen. Lukkoilantien asuntojen rakentaminen ei päässyt vielä v alkamaan. Palveluohjausta on edelleen kehitetty ja palvelusuunnitelmat alkavat olla ajantasaisia erityisesti vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten kohdalla. Henkilökohtaista apua järjestetään sekä työnantajamallilla, ostopalveluna että omana toimintana. TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA (lautakunnalle) Kehitysvammaisten asumispalvelut: Jatketaan kehitysvammaisten henkilöiden suunnitelmallista asumis- ja muuttovalmennusta, henkilöstö kouluttautuu tukemaan yksilöllistä valmennusta. Uuden 15-paikkaisen ympärivuorokautisesti valvotun ryhmäkodin rakentaminen alkaa keväällä 2014; rakennuttajana Keski- Suomen Palvelurakennuttajat Oy. Palveluntuottajan kilpailutus keväällä 2014, mikäli kaupunki ei järjestä palvelua omana toimintana. Kehitysvammaisten ohjatulle asuntola Lamminhoville rakennutetaan uudet korvaavat paikkaiset tilat yhteistyössä Keski-Suomen Palvelurakennuttaja Oy;n kanssa Jämsään. Tälle haetaan uudelleen Aran rahoitusta. Yhteistoiminta-alueella toimii riittävä määrä eritasoisia asuntoryhmiä. Ostopalvelut Jämsän kaupungin ja yhteistoiminta-alueen ulkopuolelta vähenevät. Uusia laitossijoituksia ei tarvita. Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus asua omassa kotikunnassaan ja lähiyhteisössään. Asiakkaille on laadittu muutto- ja asumisvalmennussuunnitelmat osana palvelusuunnittelua. Lautakunta Vammaispalvelujohtaja Tilastot Linnamäentien ryhmäkodin rakentaminen KSP-Asunnot Oy:n toimesta alkoi v Palveluntuottajan sosiaali- ja terveyslautakunta kilpailutti ja palveluntuottajaksi valikoitui Hoivakymppi Oy. Vammaispalveluohjaajat ja Hoivakymppi Oy:n edustaja aloittivat muuttovalmennuksen suunnittelun. Asukasvalintoja Linnamäentien ryhmäkotiin käynnistettiin loppuvuodesta Lamminhovin asuntolan korvaaville tiloille Ara myönsi rahoituksen (rahoituksen hakijana ja rakennuttajana KSP-Asunnot Oy), tosin sisältäen vain 5 asukkaan pienryhmäkodin ja 5 tukiasuntoa. 3-kerroksisen kerrostalon rakentaminen alkaa vasta v kohteessa Lukkoilantie 3, Jämsä.

12 12/23 Yksilöllisiä palvelusuunnitelmia on laadittu huomioiden kehitysvammaisten asumisen tarpeet ja toiveet tulevasta asumisesta. Ostopalveluja oman kunnan ulkopuolelta on jouduttu edelleen tekemään, koska uudet asuntoryhmät eivät ole vielä valmistuneet. Palveluohjauksen vahvistaminen ja lisääminen koskemaan kaikkia vammaisryhmiä. Palvelusuunnitelmien laadinta vammaispalvelulain mukaisesti yhteistoiminta-alueella. Palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelmien laadinta tehostuu. Jokaisen palvelupäätöksen taustalla on yksilöllinen palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan kanssa yhteistyössä laadittu ajantasainen palvelusuunnitelma Tilastot Vammaispalvelujohtaja Palvelusuunnitelmat ovat ajantasaisia erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, joilla on runsaasti palvelujen ja tuen tarpeita. Palveluohjausresurssin lisääntymisen myötä palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelmien laadinta on tehostunut. Uusia asiakkuuksia on kuitenkin tullut vuoden mittaan; vammaispalvelun asiakasmäärä on kasvava. Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja ja työnantajien tukea ja neuvontaa kehitetään edelleen kaupungin omana toimintana. Henkilökohtaisen avun / avustajan saatavuus paranee. Ensisijaisesti henkilökohtainen apu järjestetään työnantajamallilla. Tilastot Lautakunta Vammaispalvelujohtaja Palveluohjauksen, sosiaalityön ja kaupungin palkkahallinnon sijaismaksajana toimimisen kautta työnantajien tukea ja ohjausta on tehostettu. Kaikkiin tilanteisiin työnantajamalli ei ole kuitenkaan ollut toimiva vaan ostopalveluna järjestettävää henkilökohtaisen avun määrää on jouduttu lisäämään. Omana toimintana henkilökohtaista apua järjestetään vammaispalvelun kolmen oman vammaisavustajan toimesta. Vammaisten lasten tilapäishoidon järjestämisvaihtoehtoja kehitetään. Yhteistoiminta-alueella toimii uusia valmennettuja vammaisten lasten perhehoitajia. Omaishoidon tuen vapaat pystytään järjestämään mm. perhehoidossa. Tilastot Lautakunta Vammaispalvelujohtaja Perhehoitajien uusi valmennusryhmä aloitettiin yhteistyössä vanhuspalvelujen kanssa. Edelleen on pulaa sopivista ja eri-ikäisille tarkoitetuista vammaisten lasten tilapäishoidon paikoista erityisesti lähipalveluissa. Vammaispoliittisen ohjelman toteutus ja seuranta Eri toimialoilta ja toimijoilta on saatu vastaukset vammaispoliittiseen ohjelmaan. Vammaisneuvosto Tunnusluvut liitteenä. Palvelukuvaus: Vammaispalvelut Vammaispalveluiden tulosalue pyrkii vammaispoliittisessa ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti edistämään vammaisten henkilöiden mahdollisimman itsenäistä sekä omatoimista elämää erilaisilla palveluilla, tukitoimilla ja tiedotuksella. Vammaispalveluja ja kehitysvammahuollon palveluja tuotetaan ja kehitetään Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella edelleen omana toimintana, järjestetään ostopalveluina sekä vammaisille myönnettävinä avustuksina, mikäli yleiset ensisijaiset palvelut eivät ole riittäviä tai eivät vastaa vaikeasti vammaisten ihmisten tarpeita. Palveluita ja tukitoimia järjestetään vammaispalvelulain, kehitysvammaisten erityishuoltolain, sosiaalihuoltolain sekä omaishoitolain nojalla lautakunnan laatimien tarkempien soveltamisohjeiden ja päätösten mukaisesti. Vanhuspalvelut Tulosalueen esimies: vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina Lampinen Vanhuspalvelut järjestää vanhusten kotihoidon, vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja yhteisissä vanhuspalveluissa vanhusten palvelujen sosiaalityön ja palveluohjauksen, kotisairaala-, muistipoliklinikka-, kotiutustiimi- ja vanhusten kuntoutuspalvelutoiminnan Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan muodostamalla sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella. Jämsän yhteistoiminta-alueen vanhuspalvelujen strategiset linjaukset vuoteen 2013 asiakirjan mukainen palvelurakennemuutos jatkuu. Laitoshoitopaikkoja vähennetään suunnitelmakaudella edelleen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja lisätään. Vuodeosastolta 2 vähennetään lukien neljä (4) paikkaa. Vuodeosasto 11 ja 12 yhdistetään yhdeksi 40 -paikkaiseksi osastoksi lukien (vähennys -13 paikkaa). Korvaavat paikat hankitaan ostamalla vastaava paikkamäärä kilpailutuksen jälkeen. Seppolan palvelutalon (te-

13 13/23 hostetun asumispalvelun yksikkö) valmistuessa 2015 lakkautetaan loput vuodeosastojen 11 ja 12 potilaspaikoista. Uuden yksikön vaatimat henkilöstöresurssit saadaan osittain lakkautettujen laitoshoitopaikkojen henkilöstöstä, mutta myös uuden henkilöstön palkkaaminen on välttämätöntä ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvaessa. Laitoshoitopainotteisuuden purkamiseksi ja tehostetun asumispalvelun lisäämiseksi muutetaan Lukkoilakoti osittain tehostetun asumispalvelun yksiköksi suunnitelmakaudella Kuhmoisten vuodeosastolla 10 muutetaan 10 potilaspaikkaa tehostetun asumispalvelun yksiköksi vuoden 2014 aikana. Vuonna 2011 aloitettu vanhusten perhehoito tukee kotona omaistaan hoitavien vapaapäivien järjestelyjä ja vähentää osaltaan lyhytaikaisen laitoshoidon tarvetta. Vanhuspalvelujen toimintoja suunniteltaessa ja palveluja kehitettäessä lähtökohtana on Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) annetussa laissa sekä laatusuosituksessa Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM ja Kuntaliitto 2013) esitetyt linjaukset. Vuoden 2014 aikana laaditaan vanhuspalvelulain (5 ) edellyttämä suunnitelma kunnan toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi. Edellä mainittujen asiakirjojen hengen mukaisesti palvelurakennemuutosta suunniteltaessa lähtökohtana on kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Suunnitelmakaudella kotihoitoa kehittään siten, että välittömän asiakasajanosuutta henkilöstön kokonaistyöajasta lisätään palveluprosesseja kehittämällä (edellytyksenä toimivat seuranta- tai toiminnanohjausjärjestelmät). Kotihoidossa otetaan käyttöön erilaisia teknologisia ratkaisuja, jotka edistävät asiakkaan selviytymistä kotona ja vähentävät henkilökunnan työtä. Palveluohjauksen sisältöä kehitetään ja hyödynnetään nykyistä paremmin erilaisia laadun seurantaan tarkoitettuja mittareita asiakastyössä. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa vahvistetaan ja tiedotusta lisätään. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - tarkoituksenmukaisten, taloudellisten ja toimivien palvelujen turvaaminen yhteistoiminta-alueella - asiakaspalvelun laadun ja seurannan turvaaminen - henkilöstön osaamisen, työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen Tavoitteiden toteutuminen Vanhusten palveluiden strategian mukaista palvelurakennemuutosta laitoshoidosta kohti avohoitopainotteisuutta jatkettiin vuonna Vuodeosasto 11 ja 12 yhdistettiin yhdeksi 40 -paikkaiseksi osastoksi lukien (vähennys -13 paikkaa). Vuodeosastolta 2 vähennettiin lukien neljä (4) paikkaa lukien vuodeosasto 2 toiminta siirtyi Jokilaakson Terveys Oy:lle. Kuhmoisissa sijaitsevan Suutolan ryhmäkodin lakkauttaminen toteutettiin lukien (-4 asukaspaikkaa). Puitesopimuksella (sopimuskausi ) sovittiin ostettavaksi asiakkaiden palvelutarpeet huomioiden yhteensä asumispalvelun ja dementiahoivan paikkaa. Vuoden 2014 ostopalvelupaikkojen määrä Jämsän osalta oli 43. Kuhmoisten osalta ostopalvelupaikkoja ei ollut. Lukkoilakodin osalta päätöksen tekeminen muuttaa vanhainkoti tehostetun asumispalvelun yksiköksi osittain tai kokonaan on siirretty suunnitelmakaudelle Päätöksen pohjaksi on jääty odottamaan Seppolan palvelutalon valmistumista Punalantien tontille. Seppolan palvelutalon rakennushanke käynnistyi keväällä Rakennuksen on arvioitu valmistuvan Suunniteltu muutos Kuhmoisten vuodeosastolla 10 potilaspaikan muuttamisesta tehostetun asumispalvelun paikaksi siirtyi toteutettavaksi vuonna Muutosten jälkeen pitkäaikaisen laitoshoidonpaikkoja v oli varattu noin 3,7 %:lle yli 75-vuotiaista Jämsäläisistä ja noin 6,5 %:lle Kuhmoislaisista. Tehostetun asumispalvelun paikkoja v oli varattu Jämsässä 7,0 %:lle yli 75-vuotiaista ja Kuhmoisissa 4,5 %:lle. Perhehoitopäätöksiä perhehoitokotiin (lyhytaikainen perhehoito) vuoden 2014 aikana tehtiin yhteensä 17 asiakkaalle tukemaan kotona omaistaan hoitavien vapaapäivien järjestelyjä ja vähentämään osaltaan laitoshoidon tarvetta. Vuoden 2013 tasoon nähden (30) perhehoitopäätösten määrä väheni noin puoleen johtuen perhehoitotoiminnan sulusta kesäkuusta vuoden loppuun asti. Perhehoidon infotilaisuus järjestettiin kesäkuussa 2014 yhteistyössä vammaispalvelun kanssa uusien perhehoitajien rekrytoimiseksi. Vanhus- ja vammaispalvelun yhteinen perhehoitaja valmennus käynnistyi loppuvuodesta Vanhuspalveluissa palvelurakennemuutosta suunniteltaessa ja toteutettaessa v lähtökohtana on ollut kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Kotihoidon kehittämisessä tavoitteena on ollut lisätä välitöntä asiakasajanosuutta henkilöstön kokonaistyöajasta palveluprosesseja kehittämällä. Välittömän työajan osuus

14 14/23 työajasta v jäi alle tavoitetason ollen keskimäärin noin 45 %. Teknologisten ratkaisujen osalta kotihoidossa otettiin käyttöön joulukuussa 2014 toiminnanohjausjärjestelmä työvuorosuunnittelun pohjaksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun (Dnro 809/4/11) ja Kuntaliiton yleiskirjeen (4/80/2014) mukaisesti sosiaali- ja terveyslautakunta ( ) päätti palauttaa niille kotihoidon ja tavallisen palveluasumisen asiakkaille, jotka ovat apteekkien suorittaman koneellisen lääkeannosjakelun piirissä annosjakelusta aiheutuneet kustannukset. Kustannukset palautettiin täysimääräisenä ajalta lukien apteekit ryhtyivät laskuttamaan lääkeannosjakelupalkkion suoraan kaupungilta. Lääkeannosjakelupalautuksia sai 87 eri asiakasta, yhteensä ,11 euroa. Lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta aiheutuneiden kustannusten palautukset aiheuttivat lisäkuluja. Määrärahavaraus oli huomioitu talousarvion muutoksessa Khall Vanhuspalvelujen osalta taloudellis-tuotannollisista syistä johtuvat henkilöstövähennykset (hallinto -1, kotihoito -4, ympärivuorokautinen hoito -9 ja kotihoidon esimiesvakanssi -1) toteutettiin suunnitellusti vuoden 2014 aikana. Palveluohjaajan vakanssi oli täyttämättä heikentäen näin palveluohjauksen laatua ja määrää vuonna Vuoden 2014 aikana oli määrä laatia vanhuspalvelulain (5 ) edellyttämä suunnitelma kunnan toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi. Suunnitelman laatiminen/valmistuminen siirtyi kuitenkin vuodelle TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA (lautakunnalle) Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa VANHUSTEN PALVELUIDEN HALLINTO tulosyksikkö Jämsän yhteistoiminta-alueen Palvelurakenteen määrällisten ja laadullisten vanhuspalvelujen strategiset linjaukset vuoteen 2013 asiakirjan mukainen palvelurakennemuutos jatkuu. tavoitteiden toteuttaminen laitos- hoidosta kohti avohoitopainotteisempaa palvelurakennetta Valtuuston hyväksymien toimenpidesuunnitelmien seuraaminen Talousraportit, tilinpäätös ja toimintakertomus, toimintaa kuvaavat mittarit Vanhusten palveluiden strategian mukaista palvelurakennemuutosta laitoshoidosta kohti avohoitopainotteisuutta jatkettiin vuonna Alkuvuodesta 2014 terveyskeskusvuodeosastot 11 ja 12 yhdistettiin yhdeksi 40 paikkaiseksi vuodeosastoksi (vähennettiin yhteensä -13 paikkaa). Vuodeosastolta 2 vähennettiin lukien neljä (4) paikkaa lukien vuodeosasto 2 toiminta siirtyi Jokilaakson Terveys Oy:lle. Kuhmoisissa sijaitsevan Suutolan ryhmäkodin lakkauttaminen toteutettiin lukien (-4 asukaspaikkaa). Puitesopimuksella (sopimuskausi ) sovittiin ostettavaksi asiakkaiden palvelutarpeet huomioiden yhteensä asumispalvelun ja dementiahoivan paikkaa. Vuoden 2014 ostopalvelupaikkojen määrä Jämsän osalta oli 43. Kuhmoisten osalta ostopalvelupaikkoja ei ollut. Muutosten jälkeen pitkäaikaisen laitoshoidonpaikkoja v oli varattu noin 3,7 %:lle yli 75-vuotiaista Jämsäläisistä ja noin 6,5 %:lle Kuhmoislaisista. Tehostetun asumispalvelun paikkoja v oli varattu Jämsässä 7,0 %:lle yli 75-vuotiaista ja Kuhmoisissa 4,5 %:lle. Kotikuntalain muutoksen tuomaan mahdollisuuteen liittyen vuoden 2014 aikana Jämsästä on ollut neljä (4) henkilöä ympärivuorokautisen hoivan yksikössä toisen kunnan vastaavanlaisessa hoitolaitoksessa. Riittävän, ammattitaitoisen, työhön sitoutuneen ja hyvinvoivan henkilöstön turvaaminen vanhuspalvelujen tulosalueella Henkilöstön määrä, koulutusrakenne ja osaaminen ovat laatusuositusten mukaisella tasolla Henkilöstön koulutukset, määrä + laatu Kehityskeskustelut 100 % Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan tarkoituksenmukaisilla menetelmillä Sairauspoissaolot Vuonna 2013 julkaistussa iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevassa laatusuosituksessa (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11) henkilöstön ehdottomaksi vähimmäismääräksi tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa on esitetty 0,5 hoitotyöntekijää asiakasta kohden sekä terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,6-0,7 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Terveyskeskuksen vuodeosaston 12 osalta valtakunnallinen suositus terveyskeskusvuodeosastojen henkilöstömitoituksesta on saavutettu. Kuhmoisten vuodeosasto 10 henkilöstömitoituksessa jäädään hieman alle valtakunnallisen vähimmäismitoitussuosituksen (0,58). Jämsän kaupungin alueella sijaitsevan vanhainkodin ja tehostetun asumispalvelun yksiköissä henkilöstömitoituksessa liikutaan hieman valtakunnallisen vähimmäismitoitussuosituksen yläpuolella. Kotihoidolle ei ole vahvistettu valtakunnallista henkilöstömitoitussuositusta. Vanhusten palvelujen avohoidon sairaanhoitajien suhteellista osuutta hoitohenkilökunnan määrästä ei ole pystytty lisäämään vuonna 2014 vuoden 2013 tasoon nähden, koska uusia vakansseja ei ole perustettu eikä vakanssimuutoksia ole tehty. Toteumaprosentti 2014 sairaanhoitajakoulutuksen saaneiden osalta oli 21 % tavoitetason ollessa 30 % hoitohenkilöstön määrästä. Henkilöstön osaamista ja koulutustarpeita on kartoitettu mm. kehityskeskustelujen kautta. Kehityskeskustelujen toteumaprosentti jäi v alle 100 prosentin vanhuspalvelujen tulosalueella.

15 15/23 KOTIHOITO JA KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Tuottaa yhteistoiminta-alueen kotihoitopalveluja ikäihmisten valtakun- ja tuotettujen palveluiden peittävyys Vanhusten avohoidossa palvelurakenne nallisen laatusuositusten mukaisesti vastaavat ikäihmisten palveluiden laatusuositusta. Kotihoito Effica seuranta Palvelurakenneindikaattorit: - säännöllistä kotihoitoa saavien osuus % 75 vuotta täyttäneistä Vuonna 2014 säännöllistä kotihoitoa saavien osuus 75 vuotta täyttäneistä oli Jämsässä 14,9 % ja Kuhmoisissa 16,4 %. Vähentää välillisen (ilman asiakasta tehtävän) työn määrää Hoitajan työajasta vähintään 55 % kohdentuu välittömään asiakas-/ hoitotyöhön Kotihoito Effica seuranta Välittömän työajan osuus työajasta v jäi alle tavoitetason ollen keskimäärin noin 45 %. Toiminnanohjausjärjestelmä työvuorosuunnittelun pohjaksi otettiin käyttöön joulukuussa Henkilöstön koulutusrakennetta Sairaanhoitajien osuus hoitohenkilöstön Vakanssiluettelo muutetaan laatusuosituksia vastaaviksi määrästä 23 % (v mennessä 30 %) Sairaanhoitajien osuus ei ole lisääntynyt vuonna 2014: uusia vakansseja ei ole perustettu eikä vakanssimuutoksia ole tehty. Toteumaprosentti v sairaanhoitajakoulutuksen saaneiden osalta oli 21 % hoitohenkilöstön määrästä. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan kustannuspaikoilla vuosittain Asiakastyytyväisyys on tasolla hyvä (- kiitettävä). Asiakaskyselyt Kustannuspaikkojen lähiesimiehet Kotihoidon asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin toukokuussa Kysely toimitettiin 367 kotihoidon ja tavallisten palvelutalojen asiakkaalle (Jämsä 299 ja Kuhmoinen 68). Kyselyyn vastasi 242 asiakasta (Jämsä 193 ja Kuhmoinen 49; vastausprosentti 65,9 %). Kouluarvosanalla (4-10; yleisarvosana palveluista) mitattuna saavutettiin tavoitetaso hyvä (keskiarvo kotihoito 8,5 ja tavallinen palvelutalo 8,3). YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO tulosyksiköt Tuottaa yhteistoiminta-alueen ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan Vanhusten palveluja ikäihmisten valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti ympärivuorokautisessa hoidossa palvelurakenne vastaa ikäihmisten palveluiden laatusuositusta: % on tehostetun palveluasumisen piirissä - 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Tilastot Toiseen hoitopaikkaan jonottavien potilaiden määrä Laitoshoitopaikoista (n=144) Jämsässä pitkäaikaishoidonpaikkojen osuus vuonna 2014 oli 100 ja lyhytaikaishoidonpaikkojen 44. Laitoshoitopaikkoja oli varattu 3,7 %:lle yli 75-vuotiaista ja lyhytaikaispaikkavarauksen ollessa 1,6 %. Vastaavat luvut Kuhmoisten vuodeosasto 10 osalta ovat seuraavat: laitoshoitopaikkoja vuonna , joista pitkäaikaishoidonpaikkoja keskimäärin 30 ja lyhytaikaishoidonpaikkoja keskimäärin 8. Laitoshoitopaikkoja oli varattu 6,5 %:lle yli 75-vuotiaista ja lyhytaikaispaikkavarauksen ollessa 1,7 %. Tehostetun asumispalvelun paikkoja v (n=187; oma ja ostopalvelupaikat) oli varattu Jämsässä 7,0 %:lle yli 75- vuotiaista ja Kuhmoisissa 4,5 %:lle. Hoitotyön laadun kehittäminen Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan piirissä oleville asukkaille/potilaille tarjotaan laadukasta lyhyt- sekä pitkäaikaishoitoa. RAI-laatuindikaattorit Laatukäsikirjan mukainen toiminta Kuntouttava työote on käytössä kaikessa asukkaiden/potilaiden hoito- ja hoivatoiminnassa. Hoitotyön laatua laitoshoidon yksiköissä on seurattu ja kehitetty vuoden 2014 aikana muun muassa hyödyntämällä jatkuvan palautteen arviointilomaketta sekä RAI -arviointijärjestelmän tuottamaa tietoa niin yksittäisen potilaan hoidossa (RAPs listat) kuin yksikkötasolla hoitotyön laadun kehittämisessä (palauteraporttien laatuindikaattoreiden antama tieto). Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan kustannuspaikoilla vuosittain Asiakastyytyväisyys on tasolla hyvä (- kiitettävä). Asiakastyytyväisyyskyselyt Kustannuspaikkojen lähiesimiehet Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä jatkuvan palautteen ohella toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely toukokuussa Kysely

16 16/23 toimitettiin 269 ympärivuorokautisen hoivan yksikössä olevan asiakkaan omaiselle (Jämsä 223 ja Kuhmoinen 46). Kyselyyn vastasi 144 asiakasta/omaista (Jämsä 111 ja Kuhmoinen 33; vastausprosentti 53,5 %). Kouluarvosanalla (4-10; yleisarvosana palveluista) mitattuna saavutettiin tavoitetaso hyvä (keskiarvo 8,4). YHTEISET VANHUSPALVELUT tulosyksikkö Omaishoidon tukea saavien määrän lisääminen Omaishoitajien tukitoimien vahvistaminen Omaishoitajien (yli 65-vuotiaiden) hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja terveyspalvelut Omaishoitajien vapaan hoitopaikkojen riittävyyden, oikea-aikaisuuden ja hoidettavan toimintakykyä vastaavuuden varmistaminen Omaishoidon tukea saavien määrän nostaminen asteittain vuoteen 2016 mennessä suositustasolle (5 6 % kunnan 75-vuotiaista) niin, että omaishoidon tuen määrärahaa lisätään vuosittain kymmenellä (10) uudella omaishoidon tuen saajalla Jämsässä (Esitys vuodelle 2014 viisi (5) uutta omaishoidon tuen saajaa); Kuhmoisissa omaishoidon tuen saajien määrälle ei lisäystarpeita. Omaishoitajan vapaan hoitopaikkojen riittävyys, oikea-aikaisuus ja hoidettavan toimintakykyä vastaavuus. Omaishoidon tukea saavien määrä v Omaishoidon tukea saavien %-osuus kunnan yli 75-vuotiaista v Omaishoidon tuen hakemusten määrä v Asiakaspalautekysely Jämsän kaupungin vuoden 2014 talousarvioon vanhusten omaishoidon tukeen oli varattu euron määräraha. Vastaava summa Kuhmoisten kunnan osalta oli euroa. Jämsän kaupungin osalta vuodelle 2014 ei myönnetty lisämäärärahaa uusille omaishoidon tuen saajille. Omaishoidon tukea saavien määrä vuonna 2014 (2013) oli Jämsässä 108 (120) ja Kuhmoisissa 21 (22). Vuoden 2014 lopussa omaishoidon tukea yli 75-vuotiaista sai Jämsässä 4 % ja Kuhmoisissa 4,5 %. Sosiaalityön ja palveluohjaustoiminnan tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemansa palvelut ja tuki käytettävissä olevien resurssien avulla Palveluohjaustoiminnan vahvistaminen turvaamalla riittävät henkilöstöresurssit suhteessa asiakaskontakteihin. Asiakaskäyntimäärät ja puhelinkontaktit Palveluohjaajan toimesta vuoden 2014 aikana suoritettiin 63 kotikäyntiä. Vastaanottokäyntien määrän ollessa 29 asiakasta. Puhelinkontakteja kirjattiin vuoden 2014 aikana 255 (= asiakasasioiden hoito). Palveluohjaajan vakanssi oli täyttämättä heikentäen näin palveluohjauksen laatua ja määrää. Ikäihmisten arjen tukeminen kotona, omassa asuinympäristössään hyvinvointia tukevien kotikäyntien (ns. vanhusneuvolatoiminnan) avulla Terveydenhoitajan suorittamia hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tarkemmin määritellylle riskiryhmälle (esim. omaishoitajat ja omaishoidon tuen piirissä olevat). Hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteumaprosentti Säästö syistä terveydenhoitajan avointa vakanssia ei täytetty vuoden 2014 aikana. Näin ollen hyvinvointia edistävät kotikäynnit eivät toteutuneet vuoden 2014 aikana. Kotihoidon tukeminen kotisairaala ja kotiutustiimi toiminnan avulla Kotisairaalatoimintaa ei ole, mutta valmius sen käynnistämiseen on, jos henkilöstöresurssi löytyy. Kotikäyntien määrät Kotiutuneiden potilaiden määrä Kotiutustiimi: Mahdollisimman monen potilaan onnistunut kotiuttaminen Kotiutushoitajien toimesta Effica -seurantaan kirjautuvien suoritteiden määrä vuonna 2014 oli 3182 ns. käyntikontaktia. Luku pitää sisällään yksittäisten asiakkaiden asioiden hoitamiseen kotiutusvaiheessa liittyvät toimenpiteet, jotka on kirjattu potilasasiakirjoihin. Luku ei siis kerro asiakasmäärää. Kirjauksia yksittäisen asiakkaan kohdalla voi olla monia. Luku kuvastaa kuitenkin kotiutushoitajien työmäärää yksittäisten asiakkaiden kotiutukseen liittyvissä toimenpiteissä. Varsinaisia kotikäyntejä vuoden 2014 aikana kirjautui 101, sisältäen mm. apuvälineiden ja kodin muutostöiden kartoittamisen yhteistyössä fysioterapiahenkilöstön kanssa sekä asumispalveluiden ostopalveluasiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen liittyvät käynnit. Kotisairaalatoimintaa ei ollut vuonna Muistipoliklinikka ja muistikoordinaattoritoiminnan tavoitteena on työpanos muistipotilaiden hoidossa. Muistikoordinaattorin vastaanottokäyntimää- Turvataan tarvittava lääkärin ja hoitajan Lääkärin/muistihoitajan vastaanottokäyntimäärät tarkoituksenmukaisten palvelujen rät/kotikäyntien määrät turvaaminen muistisairauksien Uusien diagnosoitujen asiakkaiden lukumäärä ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan Jonotusajat Vuonna 2014 muistipoliklinikalla oli lääkäri yhtenä kokonaisena päivänä ja kahtena puolipäivänä viikossa. Muistihoitajan ½-toimi oli täytettynä kokoaikaisesti koko vuoden. Muistikoordinaattorin toimi on ollut täyttämättä lukien. Kesäsulkua lukuun ottamatta muistipoliklinikka oli toiminnassa koko vuoden. Asiakkaat ovat päässeet vastaanotolle suhteellisen nopeasti eikä asiakasjonoja ole päässyt muodostumaan. Uusien diagnosoitujen asiakkaiden lukumäärä vuonna 2014 oli 86.

17 17/23 Asiakaskäyntejä ja puhelinkontakteja muistipoliklinikalle vuoden 2014 aikana kirjattiin yhteensä 1790 (sisältää sekä lääkärin että muistihoitajan vastaanotolla käyneet/puhelinkontaktit). Muistihoitajan tekemiä kotikäyntejä vuonna 2014 oli yhteensä 92, joista osassa (17) oli mukana myös lääkäri. Ensitietopäivää muistisairaille ja läheisille ei järjestetty vuonna Tunnusluvut liitteenä. Palvelukuvaus: Vanhusten palveluiden avohoito Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalveluja, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja. Kotipalvelun tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja perheitä silloin, kun he tarvitsevat sairauden, vamman tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin suoriutuakseen arkipäivän tehtävissä. Koti- ja tukipalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa. Kotisairaanhoidon antaminen perustuu kansanterveyslakiin. Huomattava osa säännöllisen palvelun piirissä olevista asiakkaista käyttää sekä kotipalvelua että kotisairaanhoitoa. Kotihoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaille laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti. Yhteistoiminta-alueella on yht. 7 kotihoito tiimiä, kuusi ns. tavallista (ei ympärivuorokautista) palvelutaloa ja viisi ryhmäkotia. Palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa on yöpäivystys ei valvovaa yötyöntekijää. Kotihoidon tukipalveluita ovat ateria-, turva-, kylvetys-, vaatehuolto- ja asiointipalvelu. Asiakkaita ohjataan enenevissä määrin hankkimaan tukipalveluja ensisijaisesti yksityisiltä palvelun tuottajilta. (Lääkehoidon tukipalvelua asiakkaat ohjataan ostamaan suoraan paikallisista apteekeista ja vaatehuollon palveluja paikallisilta pesula-alan yrittäjiltä.) Päiväkeskustoiminnalla ja palvelupäivillä pyritään ylläpitämään ja edistämään vanhusasiakkaiden henkistä-, fyysistä- ja sosiaalista hyvinvointia. Palvelupäivätoimintaa ja muuta hyvinvointia edistävää toimintaa järjestetään seudun jokaisessa taajamassa yhteistyössä vapaaehtoisten, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ikäihmisten toimintakalenteria päivitetään vanhusten avohoidon verkkosivuilla joka kuukausi. Vanhusten vuokra-asunnot kustannuspaikalta hoidetaan kaikkien Jämsän kaupungin omistuksessa olevien vanhustentalojen, tavallisten vanhusten palveluasuntojen ja tehostettujen asumispalveluyksiköiden vuokrien perintä. Ympärivuorokautinen hoito Tehostettu vanhusten asumispalvelu on ympärivuorokautista hoiva-asumista. Tehostettua asumispalvelua järjestetään niille vanhuksille, jotka tarvitsevat säännöllistä ympärivuorokautista hoivaa (RAI Maple 4-5). Tehostettua asumispalvelua tuotetaan sekä kaupungin omana toimintana että ostopalveluna. Terveyskeskuksen vuodeosastot ja vanhainkodit Ikäihmisten laitoshoito on lyhyt- tai pitkäaikaishoitoa (yli 3 kuukautta). Lyhytaikaishoito käsittää säännöllisen jaksohoidon sekä epäsäännöllisen muun lyhytaikaishoidon. Pitkäaikaishoito käsittää asiakkaan ympärivuorokautisen hoivan, hoidon ja huolenpidon. Ikäihmisten laitoshoitoon kuuluu hoidon sekä hoivan lisäksi myös kuntouttava toiminta. Lyhytaikaisella ja jaksottaisella laitoshoidolla tuetaan vanhuksen kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida enää järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Yhteiset vanhuspalvelut Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoitopalkkiosta, tarvittavista palveluista hoidettavalle sekä omaishoitajan tukemisesta. Sosiaalityö ja palveluohjauksen tarkoituksena on asiakkaan kokonaistilanteen selvittäminen, ohjaus ja neuvonta tarvittaviin palveluihin ja tukitoimiin. Sosiaalityö ja palveluohjaus sisältävät myös sotainvalideille ja veteraaneille myönnettäviä avustuksia ja muita tukitoimia sekä maksuttomat uimahallikäynnit veteraanitunnuksen omaaville rajoituksetta ja kaikille 75 vuotta täyttäneille kerran viikossa. Vanhusneuvola toiminnan tarkoituksena on tukea ennakoivasti ikääntyvien itsenäistä toimintakykyä ja hyvinvointia antamalla tietoa, ohjausta ja neuvontaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhusneuvola toimii yhteistyössä muiden palvelutuottajien kanssa.

18 18/23 Kotisairaalahoito on sairaalatasoista akuutin sairauden hoitoa asiakkaan kotona joko suoraan polikliinisen hoidon tai sairaalahoidon jatkona, myös palvelu- ja vanhainkodeissa tapahtuvana hoitona. Hoidon toteuttamisesta vastaa kotisairaalatyöryhmä, johon kuuluu lääkäri ja sairaanhoitaja muiden hoitopalvelujen tuella. Hoito perustuu vapaaehtoisuuteen ja asiakkaalla on mahdollisuus halutessaan ja tarpeen vaatiessa siirtyä sairaalahoitoon. Hoito on ympärivuorokautista yöpartion turvin. Kotisairaalatoimintaa ei ole, mutta valmius sen käynnistämiseen on, jos henkilöstöresurssi löytyy. Kotiutusyksikkö osallistuu kotiutuksiin, jotka vaativat vähän enemmän järjestelyjä ja asiakkaan hoidon tukemista kuin tavallisesti. Yksikkö hoitaa kotiutukseen liittyvät järjestelyt ja ohjaa ja avustaa kotihoidosta vastaavaa henkilökuntaa. Kotiutustiimi avustaa kotiutumisessa korkeintaan kahden viikon ajan. Mikäli avun tarve vielä jatkuu, siirtyy asiakas kotihoitoyksikön asiakkaaksi. Yksikkö toimii yhteistyössä omaisten ja läheisten kanssa. Muistipoliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan yli 65-vuotiaita muistioireisia ihmisiä. Poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Terveyspalvelut Tulosalueen esimies: hallintoylilääkäri Heimo Lajunen Tulosalue järjestää osin ostopalveluna perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystyspalvelut, työterveyshuollon palvelut, suun terveydenhuollon palvelut, lääkehuollon palvelut sekä kuntoutuspalvelut. Tulosalueeseen sisältyy myös ympäristöterveydenhuollon ostopalvelut Jämsän kaupungille Keuruun johtamalta yhteistoiminta-alueelta. Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet - Ltkn lisäys: Tarkastellaan liikkuvien palvelujen ja palvelusetelin käyttöä suunnitelmakaudella - Avohoito: Toimintaa jatketaan lääkäri-hoitaja -työparimallin mukaisesti, mutta tuottajan kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta supistaa toimintaa. Perusteena tähän on alueen vähentynyt ja edelleen vähenevä väestö. Ltk:n lisäys: Peilataan vastaanottomääriä väestömäärään ja edellytetään tuottajalta ketterää sopeutumista laskennallisiin tarpeisiin. Kuhmoisten vastaanottotoiminta jatkuu entisessä laajuudessa. - Työterveyshuolto: Varhaisen puuttumisen mallia kehitetään edelleen, laskutettavan työajan lisäys, kokonaisvaltaisten työterveyshuoltosopimusten määrän kasvu. Työterveyshuoltoon haetaan kolmatta lääkäriä. - Suun terveydenhuolto: Hoitotakuun rajoissa pysyminen. - Lääkehuolto: Turvallisen, tehokkaan, taloudellisen ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon edistäminen. - Fysioterapia: Tavoitteena on kuntalaisten tasa-arvoisuus fysioterapiapalvelujen saatavuudessa omatoimisen liikkumisen ja kotona selviämisen tukemiseksi ja edistämiseksi. Tavoitteiden toteutuminen - Useimmissa toimintayksiköissä on vuoden 2014 aikana päästy asetettuihin tavoitteisiin tai varsin lähelle niitä. - Palvelusetelin käyttö ei ole laajentunut, vaikka ko. asiassa on kuultu tarjoajatoimittajaa ja kuultu kokemuksia. - mm. lääkärin vastaanottomääriin on puututtu riittävällä vaikuttavuudella. Väestömäärän ennustettu kehitys on otettu huomioon suunniteltaessa tulevaisuutta. - Kuhmoisten toiminta on edelleen ollut onnistunutta ja vaikuttavaa - Kokonaisuutena terveyspalvelujen avohoito on pystynyt vastaamaan hoitotakuun vaatimuksiin. - Kotihoidon, vuodeosastojen ja vanhainkotien yhteistyötä on kehitetty, mutta tästä huolimatta ei olla riittävästi ja jatkuvasti pystytty sijoittamaan viiveettä mm. erikoissairaanhoidosta tarjoutuvia potilaita. Tästä johtuen erikoissairaanhoidon osastohoitopäivät ovat lisääntyneet merkittävästi aiheuttaen erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksien nousun. - Erikoissairaanhoidon kustannusten nousun toisena syynä on PSHP:n eräiden toimialojen Drglaskutuksen käyttöönoton aiheuttama alkuvuoden laskutuksen nousu ( ylihinnoittelu )

19 19/23 Työterveyshuolto - Varhaisen puuttumisen mallintamista on kehitetty ja useita mallipohjia soveltuen eri kokoisten yritysten käyttöön, on luotu. Yritysyhteistyö on parantunut ja mallin mukaisten neuvotteluiden tilastointi on saatu käyntiin. Neuvotteluiden järjestämisestä on tullut rutiinia. Laskutettavan työajan osuus on vakiintunut noin 70%:iin kokonaistyöajasta. Kokonaisvaltaisten työterveyshuoltosopimusasiakkaiden määrä on lievässä kasvussa. Kolmannen lääkärin virka on osittain saatu täytettyä sijaistyövoimalla kautta vuoden. Suun terveydenhuolto - Jämsän keskustan hammashoitolan laajennusremontti onnistui pääpiirteissään ja Jämsänkosken hammashoitola suljettiin toukokuun 2014 lopussa. Toiminta on sujunut hyvin laajennetuissa tiloissa, mutta pysäköintialueella on ahdasta. Välinehuollon keskittäminen on tuonut odotettuja säästöjä. - ostopalveluhammaslääkäreitä ei ole ollut vuoden 2014 aikana ja hoitotakuun rajoissa on pysytty - koululaisten hammashoitomatkojen kohtuullinen korvaaminen hyväksyttiin sote-lautakunnassa - Kuhmoisten uudessa hammashoitolassa terveysasemalla on ollut sisäilmaongelmia. Rakennukseen on suunnitteilla korjaavia toimenpiteitä vuoden 2015 aikana. TOIMINNAN TAVOITTEET JA TAVOITETASOT SUUNNITELMAKAUDELLA (lautakunnalle) Tulosyksiköiden merkittävimmät muutokset: Työterveyshuolto - Vaikka kokonaisvaltaisen sopimuksen piiriin kuuluvien yritysten osuus on kasvussa, on ennaltaehkäisevän työn osuutta saatu kasvatettua työterveyshuoltoyksikön toiminnassa. Hammashuolto - Kaupungin heikkenevästä taloustilanteesta johtuen tulee palvelurakenteeseen ja palvelujen sijoittumiseen muutoksia. Jos Jämsänkosken terveysaseman kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu, täytyy hammashoitolalle remontoida tilat muualta. Suunnitelmissa on Terveyskujan hoitolan laajentaminen kolmella huoneella. Välinehuoltojen keskittämisellä saadaan kustannussäästöjä. - Ostopalveluja vähennetään mahdollisimman paljon ottaen huomioon kuitenkin se, että hoitotakuun rajoissa on pysyttävä Tukipalvelut Lääkehuolto - Ltkn lisäys: Toiminta siirretään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin apteekki-liikelaitokseen alkaen. Lääkinnällinen kuntoutus ja Fysioterapia - Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen fysioterapiapalveluiden tavoitteena on kuntalaisten tasaarvoisuus fysioterapiapalvelujen saatavuudessa omatoimisen liikkumisen ja kotona selviämisen tukemiseksi ja edistämiseksi Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso Seurantatapa VASTAANOTTOPALVELUT tulosyksikkö Avohoito Jämsä Väestön sairauksien diagnostiikka, perushoito ja kansansairauksien ennaltaehkäisy. Asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Poikkeamiin henkilöstömäärissä on puututtu ja tilanne on normalisoitunut. Lähetemäärät erikoissairaanhoitoon eivät ole nousseet. Myöskään päivystyksen käyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt., mikä viittaa siihen, että avovastaanottotoiminta on ollut riittävää. Hoitotakuu on toteutunut, vaikkakin esim. lääkärin ajanvarausvastaanotolle pääsyaika on pidentynyt lähelle 18 vuorokautta (ns.t3- aika). Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin on pysynyt hyvällä tasolla verrattuna Pirkanmaan Erva-alueen muihin terveyskeskuksiin.

20 Avohoito Kuhmoinen Kiireettömän palvelun saatavuuden säilyttäminen v tasolla. Lääkäri-hoitaja työnjakomallin avulla palveluiden oikea kohdentaminen jatkuu 3-10 pv hoidon tarpeen arvioinnista. Käynnit 20/23 Poiminta tilastoista x 1/kk Poiminta tilastoista x 1/kk Kiireettömän hoidon jono ollut muutamasta päivästä kolmeen viikkoon. tavoitteena oli 3-10 pv hoidon tarpeen arvioinnista. Tavoite toteutunut osittain. Lääkäri-hoitaja työnjakomalli toimii edelleen hyvin. Palveluiden kohdentaminen oikean suuntaista ja toteutunut. Sairaanhoitajien vastaanotolla käyntimäärät lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 käyntejä yhteensä vastaanoton sairaanhoitajilla ja vuonna 2014 yhteensä Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden myötä, palveluiden kohdentaminen on ollut onnistunutta sekä vakiintunut. Näkyy selkeästi käyntitilastoissa. Asiakastyytyväisyyden kehittäminen. Asiakaspalautteet. Asiakaspalautteiden analysointi joka toinen kk. Jatkuva palautejärjestelmä, johon reagoidaan säännöllisesti. Pääosin palautteet hyviä. Palautteet käyty läpi yhteisissä työpaikkakokouksissa. Työhyvinvoinnin lisääminen Sairauspoissaolojen taso edellisvuotta alempi. Henkilöstöhallinnon tilastot. Sairauspoissaolot vuonna 2014: sairauspäiviä yhteensä 10, työntekijöitä kohden 1,6 päivää. Sairaspoissaolot pysyneet samana vuoteen 2013 verrattuna. TYÖTERVEYSHUOLTO tulosyksikkö Varhaisen tuen -mallin markkinointi Mallin käyttöönotto kaikille yrityksille Käyttöaste Varhaisen tuen malli on kuvattu kaikkiin toimintasuunnitelmapäivityksiin. Työterveyshuollon tuotteistuksen ja tilastointimenetelmien parantaminen Tuotteistus on uusittu ja otettu käyttöön kattavasti. Saada aikaan työterveyshuollon toimintaa paremmin kuvaavat tuotteet, tilastoinnin yksinkertaistuminen Kyky tuottaa yritysten pyytämiä terveys- ja työkykytilastoja nykyistä pienemmällä työmäärällä asiakasyritys- Työterveyshuollon määrän lisääminen Paikallisesti toimivien yritysten saaminen kunnallisen työterveyshuollon piiriin Asiakasyritysten osuus paikallisista yrityksistä Yritysmäärä kokonaisvaltaisen sopimuksen piirissä on hitaassa kasvussa. SUUN TERVEYDENHUOLTO tulosyksikkö Tarjota suun terveydenhuollon palveluita koko kaupungin alueella Tavoitteessa on pysytty. Kiireellinen hoito 1-3 pv Kiireetön 2-3 kk Hoitojonossa oleville hoito alle 6 kk:ssa Jonojen seuranta kuukausittain ajettavilla raporteilla Yhteistyön jatkuva kehittäminen vanhuspalvelulain tavoitteiden mukaisesti Suuhygienistien säännölliset käynnit laitoksissa ja mahdollisesti vanhuksen kotona. Palaute potilailta, asiakkailta, omaisilta ja eri sidosryhmiltä. Esimiestason yhteiset palaverit Suuhygienistien säännölliset käynnit laitoksissa ja tehostetun palveluasumisen-yksiköissä ovat toteutuneet. Lisäksi yhteistyö on aloitettu yksityisten vanhusten hoitokotien kanssa. Toimintojen keskittäminen Keskustan hoitolan laajentaminen kolmella hoitohuoneella