Johdanto Vuosi 1996 oli yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatuloilla mitaten 9 prosenttia edellisvuotta huonompi, vaikka tulos oli 10 prosenttia

Transkriptio

1 Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1996 Toimittajat: Esa Uotila Kaarina Linna Hyvä välivuosi tulot edelleen 10 % yli keskiarvon Johdanto Vuosi 1996 oli yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatuloilla mitaten 9 prosenttia edellisvuotta huonompi, vaikka tulos oli 10 prosenttia 10 vuoden keskiarvoa parempi. Markkinapuuta hakattiin yksityismetsissä 39,9 miljoonaa kuutiometriä ja bruttokantorahatulot olivat 7 miljardia markkaa. Markkinahakkuut vähenivät 11 prosenttia edellisvuodesta, mutta keskimääräinen kantohinta nousi 175,5 markkaan kuutiolta (+1,3 %). Yksityismetsien hoidon ja perusparannuksen kustannukset olivat 848 miljoonaa markkaa, mikä on 21 miljoonaa markkaa vähemmän kuin edellisvuonna. Valtion suhteellinen osuus rahoituksesta (avustukset ja lainat) pysyi edellisvuoden tasolla (34 %), mutta valtion rahoitusosuudessa lainojen osuus putosi 13,2 miljoonaan markkaan, mikä on runsas puolet edellisvuoden määrästä. (Metsätilastollinen vuosikirja 1997). Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat kahteen pääluokkaan: aluettaisiin tilastoaineistoihin ja tilakohtaiseen aineistoon. Alueellisissa tilastoaineistoissa tuloina käytetään Tilastokeskuksen määrittämiä bruttokantorahatuloja ja kustannuksina pääosin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metsäntutkimuslaitokselle toimittamia metsäkeskuksittaisia kustannustietoja. Tilakohtaisena aineistona käytetään Tilastokeskuksen keräämää veroilmoitustietoihin perustuvaa Maatilatalouden yritys- ja tulotilastoa (MYTT) vuodelta Aluejaon perusteena ovat metsäkeskukset. Suuraluejako Länsi-, Itäja Pohjois-Suomeen on esitetty laatuselosteessa kuvassa 5. Tuloksia esitettäessä suluissa oleva etumerkillä varustettu prosenttiluku kertoo muutoksen vuoteen 1995 verrattuna. Vuosien 1994 ja 1995 tulokset on raportoitu julkaisussa E. Uotila Yksityismetsätalouden kannattavuus -vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659. Alueittaiset tilastoaineistot Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella tehty katelaskelma metsäkeskuksittain on esitetty taulukossa 1. Bruttotulot (bruttokantorahatulot) Vuoden 1996 alueittaisten tilastoaineistojen perusteella laskettu bruttokantorahatulon keskiarvo oli 527 markkaa hehtaarilta eli kymmenen prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Suurin pudotus oli Itä-Suomesa ( 14 %) ja pienin Länsi-Suomessa ( 5 %). Tilastotiedotteiden teksti- ja kuvaosuudet luettavissa ilmaiseksi Metlan kotisivulta ( internetissä.

2 2 Kustannukset Yksityismetsätalouden bruttokustannukset olivat keskimäärin 98 markkaa hehtaarilta eli yhtä suuret kuin edellisenä vuotena. Kustannukset nousivat Itä-Suomessa (+5 %), mutta laskivat muualla. Tuet lisääntyivät Etelä-Suomessa runsaat 5 prosenttia ja laskivat Pohjois-Suomessa noin 3 prosenttia. Nettotulot Yksityismetsätalouden nettotulos oli keskimäärin 440 markkaa hehtaarilta ( 11 %). Se oli edelleen selvästi korkein Itä-Suomessa (658 mk/ha), vaikka siellä pudotus edellisvuoteen verrattuna oli suurin ( 17 %). Pohjois-Suomessa hehtaarikohtaiset tulot olivat noin kolmasosa maan keskiarvosta (144 mk/ha). Yhteenvetolaskelmat Kuvassa 1 on esitetty alueittaisten tietojen perusteella tehdyn yksityismetsätalouden katelaskelman tulokset vuodelle Kuva perustuu taulukon 1 tietoihin. Tilakohtainen aineisto (Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto) Yhteenveto maatilatalouden yritys- ja tulotilaston taustatekijöistä metsätalouden osalta vuodelta 1996 on esitetty taulukossa 2. Myyntituloverotuksen valinneet Yhteenveto puun myyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista on esitetty taulukossa 3. Bruttotulot (pääomatulot) Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa (MYTT) metsätalouden pääomatuloverotuksessa olevilla metsänomistajilla hehtaarikohtaiset tulot putosivat vuonna 1996 keskimäärin neljänneksen ( 24 %) edellisvuodesta. Pääomatuloja saatiin 458 markkaan hehtaarilta (taulukko 3). Suurinta pudotus oli yli 100 hehtaarin tiloilla Länsi-Suomessa ( 31 %) ja alle 20 hehtaarin tiloilla Itä-Suomessa ( 35 %). Molemmat ryhmät saivat sekä alueellaan että tilakokoluokassaan eniten tuloja edellisenä vuonna. Pohjoisessa alle 20 ja hehtaarin tiloilla bruttotulot putosivat puoleen, kun taas ja yli 100 hehtaarin tiloilla tulot nousivat hieman. Havaintojen pieni määrä haittaa tulosten yleistettävyyttä Pohjois-Suomessa. Pääomatuloista kaksi kolmasosaa (66 %) saatiin pystykaupoista, vajaa kolmasosa (31 %) hankintakaupoista ja loput pääosin oman puutavaran käytön arvosta. Suhteellisesti suurin pystykaupan osuus oli Itä-Suomessa (73 %) ja alin Pohjois-Suomessa (51 %). Hankintakauppatuloihin sisältyy verotuksessa myöhemmin vähennettäviä korjuukustannuksia, joten hankintakauppatulojen osuus tulee pääomatulojen perusteella 800 mk/ha 700 mk/ha 600 mk/ha 500 mk/ha 400 mk/ha 300 mk/ha 200 mk/ha 100 mk/ha 0 mk/ha Koko maa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko Maa Nettotulos Metsänomistajien maksamat kustannukset Valtion myöntämä tuki Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot vuonna 1996 alueittaisten tilastoaineistojen perusteella laskettuina. Nettotulos ja metsänomistajien maksamat kustannukset vastaavat yhdessä kantorahatuloja. Pylväiden koko korkeus edustaa bruttotuloja tuki mukaan luettuna.

3 3 yliarvioiduksi verrattuna perinteiseen kantorahatulovertailuun (ks. laatuseloste). Menot MYTT-aineiston mukaan myyntituloverotuksessa tehtiin vähennyksiä (vuosimenot + poistot) keskimäärin 119 markkaa hehtaarille ( 6 %). Alueittain eniten vähennettävää oli Länsi-Suomessa (131 mk/ha, 4 %), sitten Itä-Suomessa (107 mk/ha, 10 %) ja vähiten Pohjois-Suomessa (51 mk/ha, 4 %). Tilakokoluokittain eniten vähennettävää oli edelleen yli 100 hehtaarin tiloilla, keskimäärin 137 markka hehtaarilta ( 14 %). Lännessä yli 100 hehtaarin tiloilla vähennettävää (158 mk/ha, 10 %) oli selvästi enemmän kuin idässä (111 mk/ha, 24 %). Tilakokoluokassa hehtaaria vähennykset olivat kaikilla suuralueilla pienimmät, vaikka kustannukset pysyivät samansuuruisina vuoteen 1995 verrattuna (98 mk/ha, +1%). Kaksi kolmasosaa menoista (66 %) oli vuosimenojen muita menoja. Sekä poistojen että palkkausmenojen osuus oli keskimäärin 16 prosenttia. Matkoista aiheutuvien kustannusten osuus menoista oli tässä aineistossa 3 prosenttia. Länsisuomalaisten yli 100 hehtaarin tilojen korkeaa kustannustasoa selittää palkkausmenojen suuri osuus (28 %). Pääomatuloverotuksen vähennykset sisältävät hankintamyyntien puunkorjuukustannuksia, joiden arvioitu osuus menoista on suuruusluokaltaan kolmasosasta puoleen. Hankintahakkuiden puunkorjuukustannukset selittävät osan Länsi- ja Itä-Suomen kustannuserosta. Nettotulot MYTT-aineiston pääomatuloverotustiedoilla laskettu puhdas pääomatulo vuonna 1996 oli 334 markkaa hehtaarilta. Pudotusta oli edellisvuoteen verrattuna lähes kolmasosa ( 29 %). Alueittain pudotus jäi tässä aineistossa pienimmäksi Itä-Suomessa ( 23 %). Tilakokoluokittain tulojen aleneminen oli suurempaa alle 20 hehtaarin ( 33 %) ja yli 100 hehtaarin tiloilla ( 34 %) kuin niiden väliin jäävillä tilakokoluokilla ( 26 ja 24 %). Suurimmat pudotukset nettotuloissa oli länsisuomalaisilla yli 100 hehtaarin tiloilla ( 39 %) ja alle 20 hehtaarin tiloilla Itä-Suomessa ( 41 %). Pohjois-Suomessa alle 20 hehtaarin tiloilla nettotulos jäi tappiolliseksi ( 101 %), mutta vähäisen havaintomäärän takia tulosta ei voida pitää luotettavana. Investoinnit MYTT-aineiston pääomatuloverotustietojen perusteella lasketut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) olivat vuonna 1996 keskimäärin 19 markkaa hehtaaria kohti ( 10 %). Eniten pinta-alaan suhteutettuna investoitiin alle 20 hehtaarin tiloilla (26 mk/ha). Yli 100 hehtaarin tiloilla kolmasosa (34 %) investoinneista tehtiin ojiin ja teihin, kun niiden osuus muissa tilakokoluokissa jäi neljäsosaan. Puukaupat Vuonna 1996 puukauppatuloja oli saanut hieman alle puolet (46 %) puunmyyntituloverotuksen valinneista MYTT-tiloista. Puunmyyntitulot niitä saaneilla tiloilla olivat keskimäärin markkaa ( 11 %). Hankintakauppatuloja sai 30 ( 6 prosenttiyksikköä) ja pystykauppatuloja 23 prosenttia tiloista (+3 prosenttiyksikköä). Osalla tiloista oli tehty molempia kauppoja. Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin ( 16 %) ja hankintakauppatuloja ( 17 %) markkaa. Yhteenvetolaskelmat MYTT-aineiston pääomatuloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvassa 2 on esitetty metsätalouden puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvassa 3 esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirta- ja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Kuvat perustuvat taulukon 3 tietoihin.

4 4 700 Kaikki Länsi Itä 600 mk/ha Pohjoinen Oma hankintapuunkorjuutyö Metsävähennys Varaukset Vuosimenot Poistot Menot muille tulolähteille Verot Nettotulot Tilakokoluokka, ha Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1996 Kuva 2. Pääomatuloverotuslaskelma. Pylvään koko korkeus kuvaa kaikkia pääomatuloverotuksessa huomioon otettavia tuloja. Metsätalouden pääomatulon laskennassa kokonaistuloista on tehty kolme ylintä vähennystä. Puhdasta pääomatuloa edustaa nettotulojen ja verojen summa. 700 Itä 600 Kaikki Länsi Vuosimenot mk/ha 300 Pohjoinen Investoinnit verovuonna Nettotulot (oma korjuutyö) Nettotulot (muut) Tilakokoluokka, ha Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1996 Kuva 3. Kassavirtalaskelma. Pylvään koko korkeus kuvaa vuoden aikana rahana saatuja bruttotuloja.

5 5 Pinta-alaverotuksen valinneet Vertailu Bruttotulot MYTT-aineiston pinta-alaverotustiedoilla laskennallinen bruttotulo nousi 405 markkaan hehtaarilta (+9 %). Puuntuotantokykyyn perustuva laskennallinen bruttokantorahatulo on pienillä tiloilla korkeampi kuin suurilla tiloilla (kuva 4). Menot MYTT-aineiston pinta-alaverotuksessa olevilla tiloilla vähennykset olivat keskimäärin 145 markkaa hehtaarilta. Keskimääräisvähennyksen osuus oli neljäsosa (24 %) samoin kuin verovapaista alueista koituvat vähennykset. Länsi- ja Itä-Suomessa hehtaarikohtaiset vähennykset isoilla tiloilla olivat suuremmat kuin pienemmillä tiloilla (kuva 4). Nettotulot Vuoden 1996 MYTT-aineiston perusteella laskettu pinta-alaverotuksen puhdas tulo oli 258 markkaa hehtaarilta (+14 %). Isoilla tiloilla puhdas tulo oli selvästi pienempi kuin pienillä tiloilla (kuva 4). Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot Bruttokantorahatulot ja pääomatulot MYTT-aineistolla laskettu metsätalouden pääomatulo on Länsi-Suomessa kolme neljäsosaa (77 %) ja muilla alueilla kaksi kolmasosaa (68 %) keskimääräisistä bruttokantorahatuloista. Koko maassa ero oli pienempi (13 %), sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTT-aineistossa ei matalatuottoiset pohjoisen alueet vaikuta yhtä paljon keskiarvoon kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa. Valtaosa tuloerosta eri aineistojen välillä selittynee puunmyyntituloverotuksen valinneiden metsänomistajien erilaisella puunmyyntikäyttäytymisellä. * Puunmyyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa, mitä vähemmän aikoi hakata vuoteen 2006 kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa * Ovaskainen, V. & Ripatti, P Metsäverojärjestelmän muutos, siirtymäkauden verovalinnat ja yksityismetsänomistajien puunmyynnit. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Forestalia 2/1998: Länsi Itä Kaikki 500 mk/ha Pohjoinen Keskimääräisvähennys Tilakohtaiset vähennykset Puhdas tulo yli 100 yli 100 yli 100 yli 100 Tilakokoluokka, ha Lähde: tiastokeskus/maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1996 Kuva 4. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo. Pylvään koko korkeus edustaa laskennallisia bruttotuloja

6 6 tilanteessa saadut bruttokantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyy hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja (ks. laatuseloste). Menot Alueittaisten tilastoaineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste). Nettokantorahatulot ja puhdas pääomatulo MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo oli Länsi- ja Itä-Suomessa vajaat kaksi kolmasosaa (64 % ja 62 %) ja Pohjois-Suomessa vajaa puolet (47 %) alueittaisten aineistojen perusteella lasketuista nettokantorahatuloista. Todennäköisesti suurin syy isoihin eroihin on eri veromuodot valinneiden metsänomistajien hakkuukäyttäytymisellä, mutta myös aineistojen erilaisella laskentatavalla on vaikutusta. Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa Maatilatalouden yritys- ja tulotilastolla tehtävän vertailun perusteella nähdään, että pinta-alaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat samalla tasolla kuin myyntituloverotuksen valinneilla todelliset tulot. Pinta-alaverotukseen jääneillä todelliset metsätalouden tulot ovat korkeammat. (Kuva 2 ja kuva 4) Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin suuremmat metsäpinta-alaa kohti kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia. Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi todennäköisesti huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Pinta-alaverotuksen mahdollisesti korkeampi verokantakaan ei todennäköisesti muuta tilannetta. Ansiotulojen keskimääräinen verotusaste nousee pääomatuloveroprosenttia korkeammaksi vasta noin matkan verotettavilla tuloilla. Laatuseloste Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot on uusi Metsäntutkimuslaitoksen tilastolliseen tietopalveluun kuuluva osahanke. Siinä kerätään jo valmiiksi olevaa yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella suppea kannattavuustarkastelu. Hankkeen päätavoitteena on kerätä vuotuista aineistoa tietopankiksi, joka muodostaa tulevaisuudessa nopeasti ja edullisesti käyttöön saatavan aineiston yksityismetsätalouden ja erityisesti sen kannattavuuteen liittyvää tutkimusta varten. Käsitteitä Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea muuta kuin Metsähallituksen ja metsäteollisuuden sekä siihen läheisesti liittyvien yhteisöjen metsätaloutta. Tarkemman rajauksen asettavat käytössä olevat aineistot. Kannattavuutta mitataan tässä raportissa suppeasti tuloina, menoina ja niiden erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Varsinainen metsätalouden kannattavuustutkimus edellyttää useamman vuoden aikasarjaa sekä omaisuuden eli pääasiassa puuston arvon muutosten huomioon ottamista. Bruttokantorahatulot ovat metsänomistajien saamat puukauppatulot ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvo. Hankintakauppatuloista on vähennetty puunkorjuukustannukset, joina käytetään pystykauppojen keskimääräisiä korjuukustannuksia. Metsätalouden pääomatuloverotus perustuu metsätaloudesta saataviin todellisiin tuloihin. Verot maksetaan vähennysten jälkeen pääomatuloveroprosentin mukaan. Metsätalouden pääomatulot vuonna 1996 laskettiin seuraavasti + pystykauppatulot + hankintakauppatulot hankintatyön arvo + vakuutus- ja vahingonkorvaukset + omasta metsästä otettu puutavara (osalla ns. hiljainen kuittaus) metsävähennys varaukset + muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) = metsätalouden pääomatulot Metsätalouden menot laskettiin seuraavasti: + vuosimenot (palkkaus, matka ja muut menot) + poistot (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) + toisesta tulolähteestä siirrettävät menot metsätalouden menoihin sisältyvät vähennyskelvottomat menoerät = Metsätalouden menot Metsätalouden puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä metsätalouden pääomatulosta metsätalouden menot. Metsätalouden pinta-alaverotus on väistyvä metsäverotusmuoto. Vuonna 1993 tehdyn valinnan mukaan

7 7 osa metsänomistajista jäi pinta-alaverotuksen piiriin kestävän siirtymäkauden ajaksi. Pinta-alaverotuksessa tulot arvioidaan tilan metsien puuntuottokyvyn ja alueittain laskettavien puutavaralajirakenne- ja hintatietojen perusteella. Vähennyksissä osa kustannuksista arvioidaan keskimääräisinä Metlan arvion mukaan ja osa on tilakohtaisia. Metsätalouden puhdasta tuloa verotetaan ansiotulojen verotuksen yhteydessä. Kassavirtalaskelma on tuloksenlaskentatapa, jossa otetaan huomioon vain tarkastelujakson aikana tapahtunut rahaliikenne. Kirjanpitolain mukainen tapa on suoriteperusteinen kirjanpito, jossa tulot ja menot jaksotetaan niiden synnyn (esim. puutavaran luovutuksen) mukaan. Aineistot Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto (MYTT) perustuu maatilatalouden veroilmoitustietoihin sekä maatilarekisteritietoihin. Otos käsittää vain aktiivisesti maataloutta harjoittavia tiloja, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. Aineisto kerätään maatalouden tarpeita silmällä pitäen, joten sen otanta painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. MYTT-aineiston kerää Tilastokeskus, joka julkaisee sen perusteella vuosittain Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto -raportin. Kannattavuustarkastelujen kannalta aineisto jakaantuu metsäverotustavan mukaan kahteen osaan. Varsinaista todellisiin tuloihin ja menoin perustuvaa kannattavuusaineistoa saadaan vain metsätalouden pääomatuloverotuksen (puun myyntituloverotus) valinneilta tiloilta, joita vuoden 1996 aineistossa on kappaletta. Pinta-alaverotukseen jääneiden tilojen (4 095 kpl) verotustiedoilla voidaan tehdä vain keskimääräiseen tuottoon perustuvien tulojen mukaisia laskelmia, joten niiden käyttö rajoittuu lähinnä metsäverotustapojen vertailuun. MYTT-aineistoon sisältyy lisäksi huomattava joukko tiloja (1 402 kpl), joiden verotusmuotoa ei tiedetä. Niiden metsäverotustiedot olivat myös muilta osin puutteelliset, että ne jätettiin laskelmien ulkopuolelle. MYTT:iin perustuvan yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoon hyväksytyn havainnon pienin metsämaan pinta-ala on 1 hehtaari. Tulokset esitetään suuralueittain (kuva 5). Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketut tulokset on taulukoitu myös metsäkeskuksittain. Alueittaiset tilastoaineistot Tulotietoina käytetään Tilastokeskuksen laskemia bruttokantorahatuloja, jotka perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen keräämään markkinahakkuutilastoon. Kustannustiedot perustuvat uudistamismateriaalien, metsänhoitomaksujen sekä ulkopuolisilla teetettyjen metsänhoito- ja perusparannustöiden osalta metsäkeskusten HANKE-systeemin mukaisiin kustannuksiin. Metsänomistajien itse tekemistä töistä, koneiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Kustannustietojen kokoamisesta vastaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pintaalaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Kuva 5. Aluejako. Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto

8 8 Vertailtavuus Saman aineiston eri vuosilta lasketut tulokset ovat vertailukelpoisia. Sen sijaan alueittaisten aineistojen ja Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston perustella lasketut tulokset eivät ole varauksetta vertailukelpoisia keskenään. Niissä aineistojen perusjoukot poikkeavat toisistaan eivätkä tulosten laskentaan käytettävissä olevat tiedot kaikilta osin vastaa toisiaan. MYTT-aineistosta ei voida laskea alueittaisten aineistojen kanssa yhdenmukaisia bruttokantorahatuloja, koska verotustiedoissa kustannuksia ei ole ryhmitelty kustannuspaikoittain (esim. 1. puunkorjuu, 2. metsänhoito ja -perusparannus, 3. muut kustannukset). Metsätalouden pääomatulot sisältävät hankintakauppojen puunkorjuukustannukset metsänomistajan omaa työtä lukuunottamatta, minkä takia pääomatulot ovat suuremmat kuin perinteisesti lasketut bruttokantorahatulot. Muut pääomatuloa laskettaessa huomioon otettavat erät voidaan tarvittaessa jättää laskelmien ulkopuolelle. Edellä mainittu kustannuspaikkajaon puuttuminen haittaa etenkin kustannusten vertailua. Verotustietoihin sisältyvien puunkorjuukustannusten takia tulee MYTT-aineiston perusteella laskettujen kustannusten olla korkeammat kuin alueittaisilla tilastoaineistoilla lasketut. Laskelmissa mukana olevissa kustannuksissa on myös muita eroja, mutta suuruusluokaltaan niistä aiheutuvat erot ovat pienempiä kuin puunkorjuukustannusten aiheuttamat. Aineistojen perusjoukot eivät ole samat, joten tasoerot ovat odotettavia, vaikka laskentaperusteet olisivat identtiset. MYTT-aineistolla lasketut tulokset perustuvat puunmyyntituloverotustietoihin, joten on oletettavaa, että sen perusteella lasketut tulot ovat keskimääräistä alemmat metsäverotuksen siirtymäkauden ajan ( ). Lisäksi tuloksia verrattaessa on muistettava, että MYTT-aineisto painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja sisältää vain maataloutta harjoittavia metsänomistajia, kun taas alueittaiset yksityismetsätalouden tilastot käsittävät kaikki perhemetsätalouden harjoittajat sekä yhteismetsät, seurakunnat, kunnat, säätiöt ym. yhteisöt. Aineistojen vertailuun liittyvistä ongelmista tarkemmin E. Uotila, toim Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimustarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 661. Luotettavuus Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella saadaan yleiskuva yksityismetsätalouden tulojen ja menojen kehittymisestä, vaikka tilastoinnissa on epätarkkuustekijöitä. Tulojen laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa hakattavasta puumäärästä on myyty edellisen vuoden hinnoilla ja osa ko. vuoden hinnoilla myydystä puusta jää kaupantekovuonna hakkaamatta. Bruttokantorahoissa on pieni systemaattinen yliarvio, sillä hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset oletetaan yhtä suuriksi kuin pystyleimikoissa. Käytännössä hankintaleimikoiden korjuukustannukset ovat korkeammat mm. pienemmän puumäärän ja suuremman kuitupuuosuuden takia. Kotitarvepuun käytön arvo perustuu arvioon. Kustannusten laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa kustannustiedoista perustuu arvioon Korkomenot puuttuvat. MYTT-aineistolla laskettuja tulo- ja menotietoja ei voida yleistää koskemaan kaikkia metsänomistajia, koska Aineisto perustuu metsätalouden pääomatuloverotustietoihin, joten tulot jäävät siirtymäkauden aikana pienemmiksi kuin metsänomistajilla keski-määrin Aineistossa on vain maanviljelijämetsänomistajia Aineisto painottuu Etelä-Suomen läntisiin ja eteläisiin osiin; Oulun ja Lapin lääneistä havaintoja on vähän. Aineiston luotettavuutta heikentävät lisäksi seuraavat puutteet Aineisto perustuu veroilmoituksiin, ei lopulliseen verotukseen Pienehköjä tuloja tai menoja ei tarvitse ilmoittaa metsäverotuksen lomakkeella, josta MYTT-tiedot kerätään Mukana suuri joukko tiloja, joista ei ole metsäverotustietoa MYTT-aineiston otanta on tehty maataloustulon selvittämistä silmällä pitäen Tulokset on laskettu ilman painotuksia. Tulosten käyttö Tulokset soveltuvat taustamateriaaliksi sekä alueittaisten ja tilakokoluokittaisten vertailujen tekoon. Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketuista tuloksista saadaan yleiskuva koko yksityismetsätalouden tuloista ja menoista metsäkeskuksittain. MYTT-aineiston perusteella voidaan tehdä alueittaisia ja tilakokoluokittaisia tarkasteluja, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia yksityismetsänomistajia.

9 9 Taulukko 1. Yksityismetsätalouden katelaskelma metsäkeskuksittain vuonna 1996, alueittaiset tilastoaineistot mk Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kymi 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Keski- 12 Kainuu 13 Pohjois- 14 Lappi nanmaa Suomi Uusimaa maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Pohjanmaa = BRUTTOKANTORAHATULOT Metsänhoito ja kunnossapito Uudistusalojen valmistaminen Metsänviljely Taimikonhoito Nuoren metsän kunnostus Pystykarsinta Metsänlannoitus Metsänparannus Metsäojitus Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito Muut edellä erittelemättömät kustannukset Metsien hallinto ym Metsänhoitomaksut Ammattiapu Vakuutusmaksut Matkat Kurssit Lehdet ja kirjallisuus Jäsenmaksut Leimaverot yms Yksityismetsien hallinnon yleiskulut Kuntien, seurakuntien ym. hallintokulut /. BRUTTOKUSTANNUKSET TUKI = NETTOTULOS Nettotulos / Bruttokantorahatulot 87 % 84 % 85 % 88 % 88 % 87 % 87 % 82 % 87 % 84 % 84 % 80 % 82 % 79 % 83 % (Metsänhoiton ja perusparannuksen kustannuksiin sisältyvä oman työn arvo) Metsämaan pinta-ala kohti laskettuja tuloksia Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa) 71,7 799,3 938,5 832,0 659,7 756,1 1014,5 837,2 939,5 1023,3 808,6 623,3 776,9 1360,3 1901,6 Bruttokantorahatulot, mk/ha Bruttokustannukset, mk/ha Tuki, mk/ha Nettotulos, mk/ha Metsänhoidon ja parannuksen oma työ, mk/ha Lähteet: Tilastokeskus, Metsäntutkimuslaitos, MKK Tapio

10 10 Taulukko 2. Tilakohtaisen aineiston taustatietoja Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Kaikki Pintaalaverotus Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Myyntituloverotutapatietoalaverotuloverotutapatietoalaverotuloverotutapatietoalaverotus Ei verotus- Kaikki Pinta- Myyntitu- Ei verotus- Kaikki Pinta- Myyntitu- Ei verotus- Kaikki Pinta- Myyntituloverotus Ei verotustapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet Kaikki puunmyyntituloverotuksen valinneet Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Tiloja, kpl Tulot, mk/tila Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Tulot, mk/ha Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1996

11 11 T au lu kk o 3. T ilak o h tais ella ain eis to lla la sk etu t tu lo k set, m k/m ets äm aan h a (M aa tila talo u d en yritys- ja tu lo tila sto n p u u n m yyn tituloverotustiedot 1996) Alue Kaikki myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suom i Itä-Suomi Pohjois-Suom i Tilakokoluokka, ha 1-19, , , Kaikki 1-19, , , Kaikki 1-19, , , Kaikki 1-19, , , Kaikki Tiloja, kpl M etsäm aan pinta-ala yhteensä, ha Puunmyyntitulot pystykaupoista 281,8 295,5 318,3 338,2 318,3 272,6 254,1 324,9 364,4 318,1 402,1 456,1 392,0 392,7 407,9 13,9 148,7 30,1 61,5 64,0 M yyntitulot hankintakaupoista 238,1 176,1 200,1 138,9 172,2 246,0 180,7 211,8 156,8 185,3 213,4 184,1 217,2 118,6 170,2 102,7 72,6 56,2 70,5 67,4 Hankintatyön arvo 33,4 30,7 26,2 11,4 21,8 32,3 31,8 26,6 10,7 22,1 41,3 31,2 30,8 12,3 24,0 29,6 13,3 8,1 13,6 12,3 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 204,7 145,4 174,0 127,5 150,4 213,7 148,9 185,2 146,1 163,2 172,1 153,0 186,4 106,2 146,2 73,1 59,3 48,1 56,9 55,0 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 1,7 3,6 2,4 1,6 2,3 1,6 3,7 3,0 2,2 2,7 2,6 4,1 1,5 0,6 1,8 0,0 0,6 0,1 0,5 0,4 O m a sta m e tsä stä ote ttu p uu tava ra 27,3 15,0 9,5 4,9 10,2 2 8,6 17,2 11,5 6,0 12,3 2 3,0 10,1 5,9 2,2 6,1 5,5 6,1 6,0 4,1 5,0 Maatalouskäyttö 23,5 11,9 8,2 3,2 8,1 24,4 13,4 10,1 3,8 9,7 21,1 8,8 4,5 1,7 5,0 5,5 5,2 5,1 2,4 3,7 E linkein okä yttö 0,8 1,9 0,6 1,5 1,3 0,8 2,6 0,9 2,0 1,8 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,3 1,2 0,7 Y ksityiskäyttö 3,1 1,2 0,7 0,3 0,8 3,4 1,2 0,5 0,2 0,8 1,6 1,3 1,3 0,4 0,9 0,0 0,9 0,6 0,5 0,5 Vähennykset ja varaukset 22,1 25,5 35,4 27,2 28,8 22,4 26,2 28,1 24,3 25,6 18,4 27,7 62,2 45,8 45,9 30,0 5,4 4,7 6,1 6,2 M etsävähennys 10,6 13,1 20,1 13,6 15,1 11,6 14,9 14,2 12,5 13,5 0,0 10,5 39,1 20,7 23,5 28,0 0,0 3,8 5,4 4,7 M enovaraus 11,6 12,2 15,1 13,7 13,6 10,9 11,3 13,6 11,8 12,1 18,4 17,2 23,1 25,2 22,3 2,1 3,1 0,9 0,8 1,2 Tuhovaraus 0,0 0,1 0,2 0,0 0,1 0,0 0,0 0,2 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,3 0,0 0,0 0,3 M uut pääom atuloksi luettavat erät 1,5 5,7 5,8 6,0 5,5 1,1 6,0 6,9 7,5 6,4 4,3 5,0 4,1 3,7 4,2 0,0 3,2 3,2 1,5 2,2 Pääom atulot yhteensä 494,8 439,7 474,5 451,0 458,0 495,2 403,8 503,4 501,8 477,0 585,7 600,7 527,7 459,5 520,3 62,4 212,4 82,8 118,4 120,4 Vuosimenot 98,0 81,3 93,7 117,0 100,5 100,0 85,4 101,0 139,7 112,3 94,5 79,7 94,0 92,8 90,2 51,0 30,1 37,0 27,3 31,1 Palkkaus 12,0 4,8 15,0 31,1 18,9 12,0 5,1 13,1 44,2 23,2 12,8 4,5 23,0 6,5 11,7 7,8 1,4 4,4 1,7 2,6 M atkat 4,1 3,0 3,0 3,2 3,1 3,4 3,0 3,0 3,4 3,2 9,8 3,3 3,0 2,8 3,2 1,6 1,3 2,3 2,3 2,1 M uut 81,9 73,6 75,7 82,7 78,5 84,6 77,3 84,9 92,1 85,8 72,0 71,9 68,0 83,5 75,2 41,6 27,4 30,4 23,3 26,4 Poistot 17,5 16,7 18,2 19,8 18,4 16,2 17,7 20,6 18,7 18,7 24,3 16,0 15,9 18,0 17,1 26,7 5,6 6,8 30,3 19,7 Koneet 13,8 13,0 13,2 12,5 12,9 13,3 13,6 15,5 10,6 12,9 14,7 13,0 10,3 11,3 11,5 23,8 4,7 5,3 26,7 17,1 R akenn ukset 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 O jat, tie t 3,7 3,6 4,8 7,3 5,4 2,8 3,9 5,0 8,1 5,8 9,6 3,0 5,4 6,6 5,5 3,0 0,8 1,5 3,6 2,6 T oise sta tulolä htee stä siirrettävä t m eno t 4,5 4,8 5,3 7,2 5,9 4,8 5,0 5,7 9,1 6,8 3,1 5,0 5,6 3,2 4,4 0,3 0,7 1,0 3,2 2,1 V ähe nn yskelvo ttom at m e noe rät 2,1 0,7 0,6 0,9 0,9 2,0 0,7 0,7 0,7 0,8 0,0 0,4 0,5 1,6 0,9 1 4,7 2,2 0,3 0,1 0,8 M aatalouden m enot 1,8 0,3 0,3 0,5 0,5 2,0 0,3 0,4 0,7 0,6 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 4,8 1,4 0,2 0,1 0,4 Y ksityism e not 0,3 0,1 0,2 0,0 0,1 0,0 0,1 0,2 0,0 0,1 0,0 0,0 0,3 0,0 0,1 1 0,0 0,4 0,0 0,0 0,3 M uu t m eno t 0,0 0,3 0,1 0,4 0,3 0,0 0,3 0,1 0,0 0,1 0,0 0,3 0,1 1,6 0,8 0,0 0,5 0,1 0,0 0,1 M enot yhteensä 117,8 102,0 116,5 143,1 123,9 119,0 107,3 126,6 166,8 136,9 121,8 100,3 115,0 112,4 110,8 63,2 34,1 44,6 60,6 52,1 M etsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 414,6 363,6 374,5 319,1 352,2 414,1 325,3 394,1 345,0 359,2 502,6 519,8 428,1 361,6 426,5 22,7 193,1 52,9 69,6 81,7 M ets äta loud en tap pio lline n p ääo m a tulo (tu lot < 0 ) 37,6 26,0 16,6 11,2 18,1 37,9 28,8 17,3 10,0 19,1 38,7 19,5 15,4 14,5 16,9 23,5 14,8 14,6 11,8 13,4 Metsätalouden puhdas pääom atulo (kaikki) 377,1 337,7 357,9 307,9 334,1 376,2 296,5 376,8 335,0 340,0 463,8 500,4 412,7 347,1 409,6 2,9 179,4 38,3 57,8 68,6 M etsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tu 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,3 0,4 0,3 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 1,0 0,6 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 19,4 12,0 14,5 13,6 13,9 18,3 9,6 13,8 9,1 11,3 10,2 18,9 17,3 23,4 19,8 97,0 15,7 10,4 20,5 18,6 Poistot 13,8 13,0 13,2 12,5 12,9 13,3 13,6 15,5 10,6 12,9 14,7 13,0 10,3 11,3 11,5 23,8 4,7 5,3 26,7 17,1 Arvo vuoden lopussa (m enojäännös) 67,1 62,8 59,5 50,9 57,4 68,9 63,3 66,8 41,5 56,1 50,7 65,7 54,5 40,8 51,6 85,5 41,7 21,0 130,5 84,4 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,5 0,4 0,3 0,4 0,0 0,7 0,2 0,0 0,2 0,0 0,1 1,1 1,4 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 P oistot 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Arvo vuoden lopussa (m enojäännös) 1,5 1,2 0,9 1,2 1,1 1,7 1,5 0,6 1,0 1,1 0,5 0,6 1,9 2,1 1,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 6,4 3,6 5,0 7,1 5,6 2,3 2,9 3,8 9,1 5,5 35,6 6,1 7,6 3,4 6,7 0,0 2,4 5,6 2,3 3,3 P oistot 3,7 3,6 4,8 7,3 5,4 2,8 3,9 5,0 8,1 5,8 9,6 3,0 5,4 6,6 5,5 3,0 0,8 1,5 3,6 2,6 Arvo vuoden lopussa (m enojäännös) 22,4 24,3 34,4 45,2 35,5 17,8 26,7 36,1 49,3 37,3 55,9 20,7 36,2 42,6 35,8 12,4 6,0 15,4 25,0 19,1 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1996