Johdanto. yksityismetsien bruttokantorahatulot olivat vuonna miljardia markkaa eli samalla tasolla. enemmän kuin koskaan aikaisemmin

Transkriptio

1 Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1997 Toimittajat: Esa Uotila Kaarina Linna Yksityismetsätalouden nettotulos 580 mk/ha vuonna 1997 Johdanto Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat vuonna ,85 miljardia markkaa eli samalla tasolla kuin huippuvuonna Yksityismetsien markkinahakkuita tehtiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin (47 milj. m³). Yksityismetsätalouden bruttokantorahatuloilla ja markkinahakkuumäärillä laskettu kantohinta nousi 188 markkaan kuutiolta (+7 % verrattuna edelliseen vuoteen). Yksityismetsien hoitoon ja perusparannukseen käytettiin 913 miljoonaa markkaa (+8 %), josta valtion myöntämää tukea oli 289 miljoonaa markkaa. (Metsätilastollinen vuosikirja 1998) Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat kahteen pääluokkaan: alueittaisiin tilastoaineistoihin ja tilakohtaiseen aineistoon. Alueellisissa tilastoaineistoissa tuloina käytetään Tilastokeskuksen määrittämiä bruttokantorahatuloja ja kustannuksina pääosin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metsäntutkimuslaitokselle toimittamia metsäkeskuksittaisia kustannustietoja. Tilakohtaisena aineistona käytetään Tilastokeskuksen keräämää veroilmoitustietoihin perustuvaa Maatilatalouden yritys- ja tulotilastoa (MYTT) vuodelta Aluejaon perusteena on vuoden 1997 metsäkeskusaluejako. Suuraluejako Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomeen on esitetty laatuselosteessa, kuva 5. Tuloksia esitettäessä suluissa oleva etumerkillä varustettu prosenttiluku kertoo muutoksen vuoteen 1996 verrattuna. Vuosien 1994 ja 1995 tulokset on raportoitu julkaisussa E. Uotila Yksityismetsätalouden kannattavuus -vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659. Vuoden 1996 tiedot löytyvät Metsätilastotiedotteesta 1998/456 sekä Metinfosta Alueittaiset tilastoaineistot Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella tehty katelaskelma metsäkeskuksittain on esitetty taulukossa 1. Bruttotulot (bruttokantorahatulot) Alueittaisten tilastoaineistojen mukaan yksityismetsien bruttokantorahatulot olivat vuonna markkaa hehtaarilta; nousua edellisvuodesta lähes 140 markkaa hehtaarilta (+26 %). Suurinta nousu oli Itä-Suomessa (+28 %) ja pienintä Pohjois-Suomessa (+19 %). Kustannukset Yksityismetsätalouden bruttokustannukset olivat keskimäärin 105 markkaa hehtaarilta (+7 %). Eniten kustannukset nousivat Länsi-Suomessa (+11 %). Tuet lisääntyivät Itä-Suomessa 16 prosenttia ja laskivat Länsi-Suomessa 2 prosenttia.

2 2 Nettotulot Yksityismetsätalouden nettotulos oli keskimäärin 580 markkaa hehtaarilta, eli lisäystä oli lähes kolmasosa (+32 %). Itä-Suomessa nettotulot olivat selvästi korkeimmat (872 mk/ha). Alueittaiset erot säilyivät ennallaan; Pohjois-Suomessa hehtaarikohtaiset tulot olivat noin kolmasosa maan keskiarvosta (175 mk/ha). Yhteenvetolaskelmat Kuvassa 1 on esitetty alueittaisten tietojen perusteella tehdyn yksityismetsätalouden katelaskelman tulokset vuodelle Kuva perustuu taulukon 1 tietoihin. Tilakohtainen aineisto (Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto) Yhteenveto maatilatalouden yritys- ja tulotilaston taustatekijöistä metsätalouden osalta on esitetty taulukossa 2. Myyntituloverotuksen valinneet Yhteenveto puun myyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista koko maassa ja suuralueittain on esitetty taulukossa 3. Laskelma noudattaa metsätalouden pääomatuloverotuksen kaavaa mk/ha Koko maa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Nettotulos Metsänomistajien osuus kustannuksista Valtion antama tuki Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot vuonna 1997 alueittaisten tilastoaineistojen perusteella laskettuina. Nettotulos ja metsänomistajien osuus kustannuksista vastaavat yhdessä bruttokantorahatuloja. Pylväiden koko korkeus edustaa bruttotuloja tuki mukaan luettuna. Lähde: Tilastokeskus, Metsäntutkimlaitos

3 3 Bruttotulot (puunmyyntitulot, korvaukset ja omaan käyttöön otettu puutavara) Huippusuhdanne näkyi selvästi pääomatuloverotuksen valinneiden maatilametsänomistajien metsätuloissa. Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) mukaan bruttotulot nousivat vuonna 1997 keskimäärin 730 markkaan hehtaarilla, eli puolitoistakertaisiksi (+52 %) edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat hehtaarikohtaiset tulot saatiin alle 20 hehtaarin tiloilla (843 mk/ha, +64 %) ja alimmat kokoluokassa 50 99,9 hehtaaria (697 mk/ha, +38 %). Alueittain suurimmat bruttotulot saatiin Itä-Suomessa (866 mk/ha, +54 %). Pohjois-Suomessa tulot nousivat 222 markkaan hehtaarilta (+79 %). Havaintojen pieni määrä haittaa tulosten yleistettävyyttä Pohjois-Suomessa. Selvästi suurin osuus pääomatuloista saatiin pystykaupoista (72 %, +6 %-yks.). Hankintakauppatulojen osuus oli vajaa neljäsosa (26 %, -5 %-yks.). Hankintakauppatuloihin sisältyy verotuksessa myöhemmin vähennettäviä korjuukustannuksia, joten hankintakauppatulojen osuus tulee pääomatulojen perusteella yliarvioiduksi verrattuna perinteiseen kantorahatulovertailuun (ks. laatuseloste). Menot Myyntituloverotuksessa tehtiin vuosimenoihin ja poistoihin perustuvia vähennyksiä keskimäärin 128 markkaa hehtaarille (+8 %). Alueittain korkeimmat menot olivat Länsi-Suomessa (139 mk/ha, +6 %), sitten Itä- Suomessa (124 mk/ha, +16 %) ja alimmat Pohjois- Suomessa (58 mk/ha, +14 %). Tilakokoluokittain korkeimmat menot olivat alle 20 hehtaarin tiloilla (156 mk/ha, +35 %), joilla vuosimenojen muut menot nousivat lähes 40 markkaa hehtaarilla edellisestä vuodesta. Myös yli 100 hehtaarin tiloilla menot olivat selvästi keskiarvoa korkeammat (141 mk/ha, +3 %). Edellisvuoteen verrattuna palkkausmenot alenivat selvästi (-4,5 mk/ha, -24 %) ja muut menot nousivat (13,2 mk/ha, +17 %), mikä viittaa ostopalvelujen lisääntyneeseen käyttöön. Toisaalta on oletettavaa, että aikaisemmin suurempi osa ulkopuolisilla teetetyn työn menoista on kirjattu palkkausmenoihin, vaikka työsuhdetta ei työntekijän ja metsänomistajan välillä olisi ollutkaan, vaan työnantajana on ollut esimerkiksi metsänhoitoyhdistys. Valtaosa menoista oli vuosimenojen muita menoja (72 %, +6 %-yks.). Sekä poistojen että palkkausmenojen osuus oli keskimäärin noin 10 prosenttia. Matkoista aiheutuvien kustannusten osuus menoista oli tässä aineistossa 3 prosenttia. Pääomatuloverotuksen vähennykset sisältävät hankintamyyntien puunkorjuukustannuksia, joiden arvioitu osuus menoista on suuruusluokaltaan kolmasosasta puoleen. Hankintahakkuiden puunkorjuukustannukset selittävät osan Länsija Itä-Suomen kustannuserosta. Nettotulot pääomatuloverotuksessa MYTT-aineiston pääomatuloverotustiedoilla laskettu puhdas pääomatulo nousi 537 markkaan hehtaarilta (+61 %) vuonna Suhteessa eniten puhdas pääomatulo nousi Pohjois-Suomessa (+ 109 %), vaikka markkamääräisesti nousu (74 mk/ha) jäikin vajaaseen kolmasosaan Itä-Suomen tulojen noususta (251 mk/ha). Eniten tulot nousivat alle 20 hehtaarin ja yli 100 hehtaarin tilakokoluokissa. Investoinnit MYTT-aineiston pääomatuloverotustietojen perusteella lasketut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) olivat vuonna 1997 keskimäärin yhtä suuret kuin edellisenä vuonna (19 mk/ha). Keskimäärin investoinneista vajaa kolmasosa (31 %) oli oja- ja tieinvestointeja. Alle 50 hehtaarin tiloilla investoinnit painottuivat vielä selvemmin koneisiin (79 %). Puukaupat Vuonna 1997 puukauppatuloja oli saanut hieman yli puolet (54 %) puunmyyntituloverotuksen valinneista MYTT-tiloista. Puunmyyntitulot niitä saaneilla tiloilla olivat keskimäärin markkaa (+32 %). Hankintakauppatuloja sai kolmasosa (33 %, +3 %-yks.) ja pystykauppatuloja neljäsosa (27 %, +4 %-yks.). Osalla tiloista oli tehty molempia kauppoja. Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin (+24 %) ja hankintakauppatuloja (+13 %) markkaa. Yhteenvetolaskelmat MYTT-aineiston pääomatuloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvassa 2 on esitetty metsätalouden verotuksen puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvassa 3 esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirta- ja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Kuvat perustuvat taulukon 3 tietoihin.

4 Länsi Itä mk/ha Pohjoinen Tilakokoluokka, ha Nettotulot Verot Menot muille tulolähteille Poistot Vuosimenot Varaukset Metsävähennys Oma hankintapuun korjuutyö Kuva 2. Pääomatuloverotuslaskelma. Pylvään koko korkeus kuvaa kaikkia pääomatuloverotuksessa huomioon otettavia tuloja. Metsätalouden pääomatulon laskennassa kokonaistuloista on tehty kolme ylintä vähennystä. Puhdasta pääomatuloa edustaa nettotulojen ja verojen summa. Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto Länsi Itä mk/ha Pohjoinen Tilakokoluokka, ha Nettotulot (muut) Nettotulot (oma korjuutyö) Investoinnit verovuonna Vuosimenot Kuva 3. Kassavirtalaskelma. Pylvään koko korkeus kuvaa vuoden aikana rahana saatuja bruttotuloja. Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1997

5 5 Pinta-alaverotuksen valinneet Bruttotulot MYTT-aineiston pinta-alaverotustiedoilla laskennallinen bruttotulo oli 411 markkaa hehtaarilta (+1,5 %). Puuntuotantokykyyn perustuva laskennallinen bruttokantorahatulo on pienillä tiloilla korkeampi kuin suurilla tiloilla (kuva 4). Menot ja vähennykset MYTT-aineiston pinta-alaverotuksessa olevilla tiloilla vähennykset olivat keskimäärin 149 markkaa hehtaarilta. Keskimääräisvähennyksen osuus oli viidesosa (21 %) ja verovapausalueiden kolmasosa (31 %) kaikista vähennyksistä. Länsi- ja Itä-Suomessa isoilla tiloilla oli suuremmat hehtaarikohtaiset vähennykset kuin pienemmillä tiloilla (kuva 4). Nettotulot Vuoden 1997 MYTT-aineiston perusteella laskettu pinta-alaverotuksen puhdas tulo oli 259 markkaa hehtaarilta eli käytännössä sama kuin edellisenä vuonna. Isoilla tiloilla puhdas tulo oli selvästi pienempi kuin pienillä tiloilla (kuva 4) Länsi Itä mk/ha 300 Pohjoinen yli 100 yli 100 yli 100 yli 100 Tilakokoluokka, ha Puhdas tulo Tilakohtaiset vähennykset Keskimääräisvähennys Kuva 4. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo. Pylvään koko korkeus edustaa laskennallisia bruttotuloja. Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1997

6 6 Vertailu Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot Bruttokantorahatulot ja pääomatulot Huippusuhdanne pienensi eroja myyntituloverotukseen perustuvan MYTT-aineiston ja kaikki yksityismetsänomistajat kattavan alueittaisen aineiston välillä. Pohjoisessa pääomatulot olivat 5, lännessä 13 ja idässä 20 prosenttia alemmat kuin bruttokantorahatulot. Koko maassa MYTT-aineistolla lasketut tulot olivat korkeammat kuin alueittaisella aineistolla lasketut, sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTT-aineistossa matalatuottoiset pohjoisen alueet eivät vaikuta yhtä paljon keskiarvoon, kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa. Valtaosa tuloerosta eri aineistojen välillä selittynee puunmyyntituloverotuksen valinneiden metsänomistajien erilaisella puunmyyntikäyttäytymisellä. Puunmyyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa, mitä vähemmän aikoi hakata vuoteen 2006 kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa tilanteessa saadut bruttokantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyy hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja (ks. laatuseloste). Menot Nettokatorahatulot ja puhdas pääomatulo MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo oli Länsi- ja Pohjois-Suomessa vajaat neljä viidesosaa (79 % ja 81 %) ja Itä-Suomessa kolme neljäsosaa (76 %) alueittaisten aineistojen perusteella lasketuista nettokantorahatuloista. Erot eri aineistojen välillä pienenivät selvästi edellisvuodesta. Todennäköisesti suurin syy eroihin on eri veromuodot valinneiden metsänomistajien hakkuukäyttäytymisellä, mutta myös aineistojen erilaisella laskentatavalla on vaikutusta. Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa Runsaiden puunmyyntitulojen takia pinta-alaverotus oli metsänomistajille edellisvuotta edullisempi. Pintaalaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat alueittain prosenttia myyntituloverotuksen pääomatulosta (kuva 2 ja kuva 4). Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin 12 prosenttia suuremmat metsäpintaalaa kohti kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia. Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi todennäköisesti huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Pinta-alaverotuksen mahdollisesti korkeampi verokantakaan ei todennäköisesti muuta tilannetta. Ansiotulojen keskimääräinen verotusaste nousee pääomatuloveroprosenttia korkeammaksi vasta noin markan verotettavilla tuloilla. Alueittaisten tilastoaineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste).

7 TAULUKKO 1. YKSITYISMETSÄTALOUDEN KATELASKELMA METSÄKESKUKSITTAIN VUONNA 1997 (ALUEITTAISET TILASTOAINEISTOT) 7 Metsäkeskus 0 Ahvenan- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kymi 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Keski- 12 Kainuu 13 Pohjois- 14 Lappi mk maa Suomi Uusimaa maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Pohjanmaa = BRUTTOKANTORAHATULOT Metsänhoito ja kunnossapito Uudistusalojen valmistaminen Metsänviljely Taimikonhoito Nuoren metsän kunnostus Pystykarsinta Metsänlannoitus Metsänparannus Metsäojitus Metsäteiden rakentaminen ja kunnos Metsien hallinto ym Metsänhoitomaksut Ammattiapu Vakuutusmaksut Matkat ja kurssit Lehdet ja kirjallisuus Jäsenmaksut Leimaverot yms Yksityismetsien hallinnon yleiskulut Kuntien, seurak. ym. hallintokulut /. BRUTTOKUSTANNUKSET TUKI = NETTOTULOS (Metsänhoito- ja - peruspannuskustannuksiin sisältyvä oman työn arvo ilman avustuksia) Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa) 71,7 799,3 938,5 832,0 659,7 756, ,5 837,2 939, ,3 808,6 623,3 776, , ,6 Bruttokantorahatulot mk/ha 300,0 546,4 815, , ,8 945, ,6 621,3 978,1 919,1 843,0 394,1 330,2 247,1 136,6 Bruttokustannukset mk/ha 58,2 96,0 108,3 133,3 125,4 121,1 132,6 116,9 146,4 143,0 127,5 103,9 80,0 72,9 49,3 Tuki mk/ha 6,1 14,5 12,5 14,3 19,0 14,3 17,3 27,9 18,0 24,7 22,9 27,6 23,4 30,8 27,0 Nettotulos mk/ha 247,9 464,9 720,0 993,7 916,5 838, ,3 532,3 849,7 800,8 738,4 317,8 273,5 205,0 114,3 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % 82,6 85,1 88,3 89,3 89,6 88,7 89,9 85,7 86,9 87,1 87,6 80,6 82,8 83,0 83,7 Oma työ mk/ha 4,0 10,5 11,3 16,1 9,1 14,3 21,7 8,6 21,6 17,9 15,8 7,9 5,4 2,5 1,1 Markkinahakkuut, milj. m³ 176, , , , , , , , , , , , , , ,0 Tukkipuuosuus, % 23,9 41,1 56,5 59,4 58,1 59,9 57,7 50,7 58,3 53,0 50,0 38,1 44,4 30,5 31,7 Kantohinta, mk/m³ 122,2 169,2 202,2 201,8 197,9 195,8 198,0 188,9 197,1 184,9 179,9 174,5 171,8 158,4 143,7 Kustannukset, mk/m³ 23,7 29,7 26,8 24,2 24,3 25,1 23,1 35,5 29,5 28,8 27,2 46,0 41,6 46,8 51,9 Tuki, mk/m³ 2,5 4,5 3,1 2,6 3,7 3,0 3,0 8,5 3,6 5,0 4,9 12,2 12,2 19,8 28,4 Oma työ, mk/m³ 1,6 3,2 2,8 2,9 1,8 3,0 3,8 2,6 4,3 3,6 3,4 3,5 2,8 1,6 1,1 Lähteet: Metlan tilastot, MKK Tapion tilastot

8 TAULUKKO 2. TILAKOHTAISEN AINEISTON TAUSTATIETOJA (TILASTOKESKUS/MAATILATALOUDEN YRITYS- JA TULOTILASTO 1997) 8 Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjoinen-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Pintaalaverotus Myyntituloverotus Ei verotustapatietoa Pintaalaverotus Myyntituloverotus Ei verotustapatietoa Pintaalaverotus Myyntituloverotus Ei verotustapatietoa Pintaalaverotus Myyntituloverotus Ei verotustapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1997 Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet puunmyyntituloverotuksen valinneet Länsi Itä Pohjoinen Länsi Itä Pohjoinen Länsi Itä Pohjoinen Tiloja, kpl Tulot, mk/tila Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Tulot, mk/ha Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1997

9 TAULUKKO 3. TILAKOHTAISELLA AINEISTOLLA LASKETUT TULOKSET, MK/METSÄMAAN HA (TILASTOKESKUS/MAATILATALOUDEN YRITYS- JA TULOTILASTON PUUN MYYNTITULOVEROTUSTIEDOT 1997) 9 Alue myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi TILAKOKOLUOKKA, ha Tiloja, kpl Metsämaan pinta-ala yhteensä, ha Puunmyyntitulot pystykaupoista 541,6 470,3 485,5 586,1 525,0 524,0 419,0 484,4 629,0 525,3 714,9 662,0 587,1 704,6 655,7 202,0 202,7 149,1 96,4 130,9 Myyntitulot hankintakaupoista 300,8 250,9 228,8 180,2 219,7 283,5 267,4 230,6 194,1 230,9 443,5 232,2 271,8 180,8 232,0 110,4 136,6 71,6 105,3 100,6 Hankintatyön arvo 33,7 36,6 31,9 16,7 27,2 33,0 36,4 29,9 16,7 26,9 40,9 40,4 41,1 17,4 31,7 20,7 22,0 14,0 15,2 16,1 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 267,0 214,3 196,9 163,5 192,5 250,5 231,0 200,7 177,4 204,0 402,6 191,8 230,7 163,4 200,3 89,7 114,6 57,6 90,0 84,6 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 3,6 8,9 4,2 0,8 4,0 4,0 12,5 5,3 1,1 5,5 1,7 0,4 3,1 0,4 1,3 0,0 3,8 0,3 0,1 0,8 Omasta metsästä otettu puutavara 31,2 16,1 10,4 4,6 10,9 32,4 18,3 10,8 5,6 12,6 28,4 11,9 10,6 2,6 8,4 9,0 9,6 6,9 3,9 5,8 Maatalouskäyttö 26,5 13,5 8,5 3,2 8,8 28,7 15,5 9,8 3,6 10,5 16,3 9,3 6,4 2,2 5,8 8,9 8,5 6,4 3,9 5,5 Elinkeinokäyttö 0,5 1,8 1,3 1,1 1,3 0,6 2,3 0,3 1,7 1,4 0,0 0,9 3,7 0,0 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yksityiskäyttö 4,2 0,8 0,6 0,3 0,8 3,1 0,5 0,7 0,3 0,7 12,1 1,6 0,5 0,4 1,1 0,1 1,1 0,5 0,1 0,3 Vähennykset ja varaukset 62,0 52,5 62,4 84,3 68,6 60,3 48,4 57,0 96,4 70,0 84,0 69,5 83,9 83,0 80,0 4,1 23,6 26,6 23,0 23,8 Metsävähennys 34,5 30,8 38,7 54,6 42,7 37,4 30,2 37,7 63,0 45,3 23,2 35,5 46,2 52,9 45,4 0,0 16,8 20,0 14,1 16,0 Menovaraus 27,6 21,7 23,0 29,7 25,6 22,9 18,3 19,2 33,5 24,7 60,8 34,0 35,2 30,1 33,7 4,1 6,8 6,6 8,9 7,8 Tuhovaraus 0,0 0,0 0,8 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,6 0,0 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tulout 5,2 6,7 4,6 6,4 5,9 5,9 8,1 5,1 8,5 7,3 1,8 3,7 4,6 2,4 3,4 0,0 3,7 1,4 4,1 3,2 Pääomatulot yhteensä 786,6 663,7 639,2 677,1 669,7 756,6 640,5 649,4 725,2 684,7 1065,4 800,2 752,2 790,4 789,2 296,7 310,8 188,8 171,5 201,4 Vuosimenot 134,9 99,6 94,8 122,0 109,3 133,7 104,4 104,5 138,5 119,8 145,7 92,4 93,2 118,3 104,4 117,5 74,3 34,6 43,1 47,1 Palkkaus 7,6 7,6 6,0 25,8 14,4 8,3 9,1 6,9 35,0 18,3 2,5 3,7 4,7 12,6 7,5 12,9 7,7 4,4 6,2 6,1 Matkat 5,6 3,6 3,1 2,7 3,2 5,9 3,6 2,7 2,6 3,2 3,5 4,2 4,2 2,9 3,7 7,0 2,2 2,0 2,2 2,2 Muut 121,7 88,3 85,6 93,6 91,7 119,5 91,7 94,9 100,9 98,3 139,8 84,4 84,2 102,8 93,3 97,6 64,4 28,2 34,7 38,8 Poistot 21,3 19,1 17,9 18,7 18,8 21,3 19,9 19,4 19,1 19,5 20,1 17,2 18,8 21,4 19,5 27,5 18,7 4,6 11,2 10,8 Koneet 17,1 15,0 13,2 11,4 13,2 17,6 15,6 14,2 10,8 13,5 12,9 13,5 14,1 13,8 13,8 22,8 15,4 3,0 9,1 8,6 Rakennukset 0,0 0,2 0,1 0,2 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,6 0,2 0,4 0,4 0,0 0,0 0,0 0,7 0,4 Ojat, tiet 4,2 3,9 4,6 7,2 5,4 3,7 4,2 5,1 8,2 5,9 7,2 3,2 4,5 7,2 5,3 4,6 3,3 1,7 1,4 1,9 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot 6,2 4,8 5,2 5,5 5,3 6,7 5,3 5,5 6,7 6,0 4,3 4,5 5,9 4,0 4,8 0,0 1,0 1,3 2,1 1,7 Vähennyskelvottomat menoerät 0,6 0,4 0,2 0,2 0,3 0,2 0,3 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,4 0,3 17,2 2,1 0,6 0,2 0,9 Maatalouden menot 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2 0,1 0,2 0,1 0,0 0,1 0,2 0,2 0,1 0,4 0,2 5,8 1,7 0,6 0,1 0,6 Yksityismenot 0,4 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,3 0,0 0,1 11,4 0,3 0,0 0,0 0,3 Muut menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 Menot yhteensä 161,7 123,2 117,7 146,1 133,1 161,4 129,2 129,3 164,2 145,2 169,9 113,9 117,6 143,3 128,4 127,8 91,8 39,9 56,3 58,6 Metsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 665,8 562,7 535,4 537,6 551,4 637,7 533,4 536,5 567,1 555,6 927,1 707,9 645,0 654,9 673,7 202,7 243,8 157,4 121,2 153,1 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo (tulot < 0) 40,8 22,1 13,8 6,5 14,7 42,5 22,1 16,4 6,1 16,1 31,7 21,6 10,5 7,8 12,9 33,8 24,9 8,5 6,0 10,3 Metsätalouden puhdas pääomatulo (kaikki) 624,9 540,6 521,5 531,0 536,6 595,1 511,3 520,1 561,0 539,5 895,5 686,3 634,5 647,1 660,8 168,9 219,0 148,9 115,2 142,8 Metsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tukia) 1,1 0,6 0,7 0,7 0,7 1,0 0,8 0,6 0,9 0,8 1,8 0,0 1,0 0,5 0,6 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 12,9 15,1 13,0 12,1 13,2 12,7 14,8 14,5 10,6 12,9 16,2 14,3 12,9 16,4 14,7 1,3 22,1 3,5 10,5 10,2 Poistot 17,1 15,0 13,2 11,4 13,2 17,6 15,6 14,2 10,8 13,5 12,9 13,5 14,1 13,8 13,8 22,8 15,4 3,0 9,1 8,6 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 82,2 65,0 47,1 40,4 51,2 89,2 64,5 52,3 38,6 53,3 41,9 64,6 48,2 45,0 50,9 68,8 73,9 8,6 39,8 36,7 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,0 0,6 0,1 0,2 0,0 0,0 1,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,2 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Poistot 0,0 0,2 0,1 0,2 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,6 0,2 0,4 0,4 0,0 0,0 0,0 0,7 0,4 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 1,8 13,7 1,3 2,0 4,8 2,1 0,8 1,3 0,4 0,9 0,0 50,3 1,6 4,0 14,7 0,0 0,0 0,0 6,1 3,2 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 3,4 4,0 6,1 7,7 6,1 4,0 3,6 6,7 10,1 6,9 0,3 5,9 5,8 4,6 5,2 0,0 0,9 3,2 2,4 2,3 Poistot 4,2 3,9 4,6 7,2 5,4 3,7 4,2 5,1 8,2 5,9 7,2 3,2 4,5 7,2 5,3 4,6 3,3 1,7 1,4 1,9 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 25,6 25,2 30,8 44,0 34,3 23,2 27,7 34,3 49,2 37,3 40,4 20,5 30,5 44,3 33,7 26,2 15,7 8,6 15,7 13,8

10 10 Laatuseloste Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot on Metsäntutkimuslaitoksen tilastolliseen tietopalveluun kuuluva osahanke. Siinä kerätään jo valmiina olevaa, yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella suppea kannattavuustarkastelu. Hankkeen päätavoitteena on kerätä vuotuista aineistoa tietopankiksi, joka muodostaa tulevaisuudessa nopeasti ja edullisesti käyttöön saatavan aineiston yksityismetsätalouden ja erityisesti sen kannattavuuteen liittyvää tutkimusta varten. Käsitteitä Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea muuta kuin Metsähallituksen ja metsäteollisuuden sekä siihen läheisesti liittyvien yhteisöjen metsätaloutta. Tarkemman rajauksen asettavat käytössä olevat aineistot. Kannattavuutta mitataan tässä raportissa suppeasti tuloina, menoina ja niiden erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Varsinainen metsätalouden kannattavuustutkimus edellyttää useamman vuoden aikasarjaa sekä omaisuuden eli pääasiassa puuston arvon muutosten huomioon ottamista. Bruttokantorahatulot ovat metsänomistajien saamat puukauppatulot ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvo. Hankintakauppatuloista on vähennetty puunkorjuukustannukset, joina käytetään pystykauppojen keskimääräisiä korjuukustannuksia. Metsätalouden pääomatuloverotus perustuu metsätaloudesta saataviin todellisiin tuloihin. Verot maksetaan vähennysten jälkeen pääomatuloveroprosentin mukaan. Metsätalouden pääomatulot vuonna 1997 laskettiin seuraavasti: + pystykauppatulot + hankintakauppatulot hankintatyön arvo + vakuutus- ja vahingonkorvaukset + omasta metsästä otettu puutavara (osalla ns. hiljainen kuittaus) metsävähennys varaukset + muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) = metsätalouden pääomatulot Metsätalouden menot laskettiin seuraavasti: + vuosimenot (palkkaus, matka ja muut menot) + poistot (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) + toisesta tulolähteestä siirrettävät menot metsätalouden menoihin sisältyvät vähennyskelvottomat menoerät = Metsätalouden menot Metsätalouden puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä metsätalouden pääomatulosta metsätalouden menot. Metsätalouden pinta-alaverotus on väistyvä metsäverotusmuoto. Vuonna 1993 tehdyn valinnan mukaan osa metsänomistajista jäi pinta-alaverotuksen piiriin kestävän siirtymäkauden ajaksi. Pintaalaverotuksessa tulot arvioidaan tilan metsien puuntuottokyvyn ja alueittain laskettavien puutavaralajirakenne- ja hintatietojen perusteella. Vähennyksissä osa kustannuksista arvioidaan keskimääräisinä Metlan arvion mukaan ja osa on tilakohtaisia. Metsätalouden puhdasta tuloa verotetaan ansiotulojen verotuksen yhteydessä. Kassavirtalaskelma on tuloksen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain tarkastelujakson aikana tapahtunut rahaliikenne. Kirjanpitolain mukainen tapa on suoriteperusteinen kirjanpito, jossa tulot ja menot jaksotetaan niiden synnyn (esim. puutavaran luovutuksen) mukaan. Aineistot Alueittaiset tilastoaineistot Tulotietoina käytetään Tilastokeskuksen laskemia bruttokantorahatuloja, jotka perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen markkinahakkuu- ja hintatilastoihin. Kustannustiedot perustuvat uudistamismateriaalien sekä ulkopuolisilla teetettyjen metsänhoito- ja perusparannustöiden osalta metsäkeskusten HANKEsysteemin mukaisiin kustannuksiin. Metsänomistajien itse tekemistä töistä, koneiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Kustannustietojen kokoamisesta vastaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan.

11 11 Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto (MYTT) perustuu maatilatalouden veroilmoitustietoihin sekä maatilarekisteritietoihin. Otos käsittää vain aktiivisesti maataloutta harjoittavat tiloja, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. Aineisto kerätään maatalouden tarpeita silmällä pitäen, joten sen otanta painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. MYTT-aineiston kerää Tilastokeskus, joka julkaisee sen perusteella vuosittain Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto -raportin. Kannattavuustarkastelujen kannalta aineisto jakaantuu metsäverotustavan mukaan kahteen osaan. Varsinaista todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaa kannattavuusaineistoa saadaan vain metsätalouden pääomatuloverotuksen (puun myyntituloverotus) valinneilta tiloilta, joita vuoden 1997 aineistossa on 4646 kappaletta. Pinta-alaverotukseen jääneiden tilojen (4016 kpl) verotustiedoilla voidaan tehdä vain keskimääräiseen tuottoon perustuvien tulojen mukaisia laskelmia, joten niiden käyttö rajoittuu lähinnä metsäverotustapojen vertailuun. MYTT-aineistoon sisältyy lisäksi huomattava joukko tiloja (1054 kpl), joiden verotusmuotoa ei tiedetä. Niiden metsäverotustiedot olivat myös muilta osin puutteelliset, joten ne jätettiin laskelmien ulkopuolelle. Kuva 5. Aluejako. MYTT:iin perustuvan yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoon hyväksytyn havainnon pienin metsämaan pinta-ala on 1 hehtaari. Tulokset esitetään suuralueittain (kuva 5). Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketut tulokset on taulukoitu myös metsäkeskuksittain. Vertailtavuus Saman aineiston eri vuosilta lasketut tulokset ovat vertailukelpoisia. Sen sijaan alueittaisten aineistojen ja Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston perustella lasketut tulokset eivät ole varauksetta vertailukelpoisia keskenään. Niissä aineistojen perusjoukot poikkeavat toisistaan eivätkä tulosten laskentaan käytettävissä olevat tiedot kaikilta osin vastaa toisiaan. MYTT-aineistosta ei voida laskea alueittaisten aineistojen kanssa vertailukelpoisia bruttokantorahatuloja, koska verotustiedoissa kustannuksia ei ole ryhmitelty kustannuspaikoittain (esim. 1. puunkorjuu, 2. metsänhoito ja -perusparannus, 3. muut kustannukset). Metsätalouden pääomatulot sisältävät hankintakauppojen puunkorjuukustannukset metsänomistajan omaa työtä lukuunottamatta, minkä takia pääomatulot ovat suuremmat kuin perinteisesti lasketut bruttokantorahatulot. Muut pääomatuloa laskettaessa huomioon otettavat erät voidaan tarvittaessa jättää laskelmien ulkopuolelle. Edellä mainittu kustannuspaikkajaon puuttuminen haittaa etenkin kustannusten vertailua. Verotustietoihin sisältyvien puunkorjuukustannusten takia tulee MYTT-aineiston perusteella laskettujen kustannusten olla korkeammat kuin alueittaisilla tilastoaineistoilla. Laskelmissa mukana olevissa kustannuksissa on myös muita eroja, mutta suuruusluokaltaan ne ovat pienempiä kuin puunkorjuukustannukset. Aineistojen perusjoukot eivät ole samat, joten tasoerot ovat odotettavia, vaikka laskentaperusteet olisivat identtiset. MYTT-aineistolla lasketut tulokset perustuvat puunmyyntituloverotustietoihin, joten on oletettavaa, että sen perusteella lasketut tulot ovat keskimääräistä alemmat metsäverotuksen siirtymäkauden ajan ( ). Lisäksi tuloksia verrattaessa on muistettava, että MYTT-aineisto painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja sisältää vain maataloutta harjoittavia metsänomistajia, kun taas alueittaiset yksityismetsätalouden tilastot käsittävät kaikki perhemetsätalouden harjoittajat sekä yhteismetsät, seurakunnat, kunnat, säätiöt ym. yhteisöt. Aineistojen vertailuun liittyvistä ongelmista tarkemmin E. Uotila, toim Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimustarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 661.

12 12 Luotettavuus Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella saadaan yleiskuva yksityismetsätalouden tulojen ja menojen kehittymisestä, vaikka tilastoinnissa on epätarkkuustekijöitä. Tulojen laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa hakattavasta puumäärästä on myyty edellisen vuoden hinnoilla ja osa ko. vuoden hinnoilla myydystä puusta jää kaupantekovuonna hakkaamatta. Bruttokantorahoissa on pieni systemaattinen yliarvio, sillä hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset oletetaan yhtä suuriksi kuin pysty-leimikoissa. Käytännössä hankintaleimikoiden korjuukustannukset ovat korkeammat mm. pienemmän puumäärän ja suuremman kuitupuuosuuden takia. Kotitarvepuun käytön arvo perustuu arvioon. Kustannusten laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa kustannustiedoista perustuu arvioon Korkomenot puuttuvat. MYTT-aineistolla laskettuja tulo- ja menotietoja ei voida yleistää koskemaan kaikkia metsänomistajia, koska Aineisto perustuu metsätalouden pääomatuloverotustietoihin, joten tulot jäävät siirtymäkauden aikana pienemmiksi kuin metsänomistajilla keskimäärin Aineistossa on vain maanviljelijämetsänomistajia Aineisto painottuu Etelä-Suomen läntisiin ja eteläisiin osiin; Oulun ja Lapin lääneistä havaintoja on vähän. Aineiston luotettavuutta heikentävät lisäksi seuraavat puutteet Aineisto perustuu veroilmoituksiin, ei lopulliseen verotukseen Pienehköjä tuloja tai menoja ei tarvitse ilmoittaa metsäverotuksen lomakkeella, josta MYTT-tiedot kerätään Mukana suuri joukko tiloja, joista ei ole metsäverotustietoa MYTT-aineiston otanta on tehty maataloustulon selvittämistä silmällä pitäen Tulokset on laskettu ilman painotuksia. Tulosten käyttö Tulokset soveltuvat taustamateriaaliksi sekä alueittaisten ja tilakokoluokittaisten vertailujen tekoon. Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketuista tuloksista saadaan yleiskuva koko yksityismetsätalouden tuloista ja menoista metsäkeskuksittain. MYTT-aineiston perusteella voidaan tehdä alueittaisia ja tilakokoluokittaisia tarkasteluja, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia yksityismetsänomistajia.