Yleistä. Alueittaiset tilastoaineistot 2004 ja vuoden 2005 ennakkotiedot

Transkriptio

1 A JI JE = I J JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Yksityismetsätalouden kannattavuus Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003 sekä alueittaiset katelaskelmat 2004 ja ennakkotieto 2005 Toimittaja: Esa Uotila Hakkuumäärät pysyivät vakaina metsäverotuksen siirtymäkauden lopussa kuitupuun osuuden lisääntyminen näkyi tulojen alenemisena Yleistä Metsäverotuksen siirtymäkauden ( ) lopulla yksityismetsien hakkuumäärät ovat pysyneet 45 miljoonan kuutiometrin tuntumassa viime vuotta lukuun ottamatta, jolloin metsäteollisuuden työtaistelu alensi puunkäyttöä ja hakkuut jäivät alle 44 miljoonaan kuutioon. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot jäivät vuonna 2004 alle 1,5 ja 2005 alle 1,4 miljardiin euroon. Vuonna 2005 bruttotulot olivat reaalisesti noin 350 miljoonaa euroa alemmat kuin huippuvuosina 1998 ja Alueittaiset tilastoaineistot 2004 ja vuoden 2005 ennakkotiedot Bruttokantorahatulot metsämaan hehtaaria kohti olivat vuonna 2004 keskimäärin 112 euroa. Reaalisesti laskua edellisvuodesta oli 3 prosenttia. Vuonna 2005 tulot laskivat ennakkotietojen mukaan 105 euroon hehtaarilta hakkumäärien pienennyttyä metsäteollisuuden työkiistan takia ja hakkuiden painottuessa edellisvuotta enemmän kuitupuuhun. Kuitupuun osuus hakkuumääristä oli 54 prosenttia, kun se edellisinä vuosina on ollut 50 prosentin tuntumassa. Bruttotulot laskivat yli 10 prosenttia viiden metsäkeskuksen alueella ja lisäystä oli vain Lapissa ja Ahvenenmaalla. Suuralueittain tulot olivat Länsi-Suomessa 128, Itä-Suomessa 143 ja Pohjois- Suomessa 44 euroa hehtaarilta. Yksityismetsätalouden puuntuotannon kokonaiskustannukset pysyivät vuonna 2004 edellisvuoden tasolla ja olivat 21,5 /ha. Vuonna 2005 kokonaiskustannukset olivat ennakkotietojen mukaan lähes 22 euroa hehtaarilta. Valtion puuntuotantoon myöntämien tukien määrä oli noin 4,5 euroa hehtaarilta. Yksityismetsätalouden nettotulos oli vuonna 2004 ennen veroja keskimäärin 95 euroa hehtaarilta. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan tulot laskivat 87 euroon hehtaarilta puunmyyttitulojen laskun ja kustannusten lievän nousun takia. Länsi-Suomessa tulot olivat 106, Itä-Suomessa 123 ja Pohjois-Suomessa 34 euroa hehtaarilta. Taulukoissa 1a ja 1b sekä kuvassa 1 on esitetty alueittaisten tietojen perusteella lasketut yksityismetsätalouden tulot ja menot vuosille 2004 ja Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003 Yhteenveto maatilatalouden yritysja tulotilaston (MYTT) taustatekijöistä metsätalouden osalta on esitetty taulukossa 2.

2 2 Myyntituloverotuksen valinneet maatilametsänomistajat Yhteenveto puun myyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista koko maassa ja suuralueittain on esitetty taulukossa 3. Laskelma noudattaa metsätalouden pääomatuloverotuksen kaavaa. Puun myyntituloverotuksen valinneilla maatilametsänomistajilla metsätalouden bruttotulot (puun myyntitulot, vakuutus- ja vahingonkorvaukset sekä avustukset, omasta metsästä otettu puutavara ja varausten tuloutus) olivat vuonna 2003 keskimäärin 99 euroa metsämaan hehtaarilta. Tulot laskivat edellisvuodesta kaikissa tilakokoluokissa ja kaikilla suuralueilla. Laskua oli keskimäärin 18 prosenttia. Tulot laskivat alle 50 hehtaarin tiloilla 29 prosenttia, mutta suuremmilla tiloilla lasku jäi 13 prosenttiin. Suuralueittain tulot laskivat vähiten Itä-Suomessa ( 10 %), kun lasku muualla maassa oli yli 20 prosenttia. Pystykauppojen osuus tuloista oli 74 prosenttia (+4 prosenttiyksikköä), hankintakauppojen osuus laski 24 prosenttiin ( 2 prosenttiyksikköä). Vakuutus- ja vahinkokorvausten osuus tuloista palasi vuoden 2001 ja 2002 myrskytuhojen jälkeen normaalitasolle 1 prosenttiin ( 2 prosenttiyksikköä). Pääasiassa vuosimenoihin ja poistoihin perustuvat myyntituloverotuksen menot olivat vuonna 2003 keskimäärin 28 euroa hehtaarilta. "Muiden menojen" osuus nousi kahdella prosenttiyksiköllä 77 prosenttiin. Vuonna 2003 maataloutta harjoittavien metsänomistajien puhdas pääomatulo (nettotulot) oli 71 euroa hehtaarilta eli pudotusta edellistä vuodesta oli 22 prosenttia. Alle 20 hehtaarin tiloilla nettotulot olivat 96 euroa hehtaarilta ja muissa kokoluokissa noin 70 euroa hehtaarilta. Suurimmat nettotulot olivat Itä-Suomessa (91 /ha). Pohjois-Suomessa tulot olivat 19 euroa hehtaarilta ( 32 prosenttiyksikköä). Vuonna 2003 puun myyntituloverotuksessa ilmoitetut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) olivat 3,3 euroa hehtaarilta ( 13 %). Koneinvestoinnit pysyivät selvästi suurimpana ryhmänä (75 %). Vuonna 2003 puukauppatuloja oli saanut puolet (49 %) puun myyntituloverotuksen valinneista MYTT -tiloista. Pudotusta vuodesta 2002 oli 11 prosenttiyksikköä. Puunmyyntitulot olivat niitä saaneilla tiloilla keskimäärin yhtä suuret kuin edellisvuonna eli euroa ( 1 %). Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin ja hankintakauppatuloja euroa niitä saanutta tilaa kohti. MYTT-aineiston puun myyntituloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvassa 2 on esitetty metsätalouden verotuksen puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvassa 3 esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirta- ja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Pinta-alaverotuksen valinneet maatilametsänomistajat Keskimääräisiin laskennallisiin tuottoihin ja menoihin perustuvassa pinta-alaverotuksessa vuosittaiset muutokset jäävät pieniksi. Metsäveromuutoksen siirtymäkauden aikana ( ) leimallista on ollut, että keskimääräisvähennyksen osuus on alentunut ja tilakohtaisten vähennysten kasvanut. Vuonna 2003 MYTT-aineiston pinta-alaverotuksen valinneilla tiloilla laskennallinen bruttotulo oli 84 euroa hehtaarilta (kuva 4). Vähennykset olivat vuonna 2003 keskimäärin 40 euroa hehtaarilta. Vuonna 2003 keskimääräisvähennyksen osuus kaikista vähennyksistä oli 15 (+2 prosenttiyksikköä), verovapausalueiden 42 (+1 prosenttiyksikköä) ja uudistamisvähennyksen 18 ( 1 prosenttiyksikköä) prosenttia. Pinta-alaverotuksen puhdas tulo eli laskennallinen nettotulo oli sama kuin edellisenä vuonna eli 44 euroa hehtaarilta. Yli 100 hehtaarin tiloilla hehtaarikohtainen tulo oli keskimäärin noin puolet alle 20 hehtaarin tilojen tulosta (kuva 4). Vertailu Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot Vuonna 2003 MYTT-aineistossa myyntituloverotustietoihin perustuvat bruttotulot ( /ha) olivat Länsi- Suomessa 42, Itä-Suomessa 33 ja Pohjois-Suomessa 31 prosenttia pienemmät kuin kaikki yksityismetsänomistajat kattavan alueittaisen aineiston bruttokantorahatulot. Koko maassa MYTT-aineistolla lasketut tulot olivat kuitenkin vain 17 % pienemmät kuin alueittaisella aineistolla lasketut, sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTT-aineistossa eivät matalatuottoiset pohjoisen alueet vaikuta yhtä paljon keskiarvoon kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa. Tuloerot olivat odotettavia, sillä puun myyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa mitä vähemmän aikoi hakata vuoden 2005 loppuun kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa tilanteessa saadut kantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyvät hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja. Alueittaisten tilastoaineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste).

3 3 MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo ( /ha) oli vuonna 2003 alueittain noin puolet alueittaisilla aineistoilla lasketuista nettotuloista. Vuosina MYTT-aineiston myyntituloverotiedoilla laskettu nettotulo on ollut noin kolme neljäsosaa alueittaisilla aineistoilla lasketusta nettotuloksesta (kuva 5). Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa Vuonna 2003 pinta-alaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat alueittain % myyntituloverotuksen pääomatulosta (kuvat 2, 4 ja 5). Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin 40 /ha eli 44 % suuremmat kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia. Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi ollut huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Vuonna 2003 keskimääräisestä puunmyyntiverotustulosta (71 /ha) maksettiin pääomatuloveroa 21 /ha, mitä vastaava tuloveroprosentti pinta-alaverotuksessa olisi 48 (tulo 44 /ha) /ha e e e e Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Nettotulos Metsänomistajien osuus kustannuksista Valtion antama tuki Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot vuosina 2004 ja 2005 (ennakkotieto) alueittaisten tilastoaineistojen perusteella

4 4 Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Kuva 2. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella lasketut metsätalouden pääomatulot vuonna 2003 Lähteet: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Kuva 3. Puunmyyntituloveroilmoitusten perusteella tehty kassavirtalaskelma vuodelle 2003

5 5 Lähteet: Tilastokeskus/ Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003, Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Kuva 4. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo vuodelle 2003 Kuva 5. Alueittaisilla ( e) ja MYTT-aineistolla ( ) lasketut yksityismetsätalouden reaaliset nettotulokset suuralueittain

6 Taulukko 1a. Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) metsäkeskuksittain vuonna 2004 (Alueittaiset tilastoaineistot) 6 Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kaakkois- 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu nanmaa Suomi Uusimaa Suomi maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa = Bruttokantorahatulot Metsän uudistaminen Uudistusalojen valmistaminen Metsänviljely Nuoren metsän hoito Taimikonhoito Nuoren metsän kunnostus Metsänparannus Pystykarsinta Metsänlannoitus Metsäojitus Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus Metsien hallinto ym Metsänhoitomaksut Ammattiapu Vakuutusmaksut Matkat Kurssit, lehdet ja kirjallisuus Jäsenmaksut Leimaverot yms Metsäteiden kunnossapito Yksityismetsien hallinnon yleiskulut Kuntien, seurak. ym. hallintokulut Kokonaiskustannukset Valtion tuki puuntuotantoon = Nettotulos Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa, VMI9) Bruttokantorahatulot, /ha 58,8 102,9 144,3 196,1 182,8 164,3 180,2 90,5 152,9 142,9 109,3 61,3 54,6 34,1 112,3 Kokonaiskustannukset, /ha 15,4 23,3 27,5 26,6 25,6 27,3 23,6 24,6 24,3 26,9 20,2 14,6 17,3 10,5 21,3 Valtion tuki puuntuotantoon, /ha 1,8 2,8 3,2 3,4 4,2 3,3 4,1 6,7 4,5 5,4 3,9 5,2 5,7 4,1 4,5 Nettotulos, /ha 45,2 82,5 119,9 172,9 161,4 140,3 160,7 72,7 133,1 121,4 93,0 51,9 43,1 27,8 95,5 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % 77 % 80 % 83 % 88 % 88 % 85 % 89 % 80 % 87 % 85 % 85 % 85 % 79 % 81 % 85 % Hakkuut, milj. m³ (runkopuuta) Tukkipuuosuus, % 31 % 36 % 47 % 53 % 51 % 53 % 54 % 39 % 52 % 49 % 45 % 40 % 29 % 33 % 46 % Kantohinta, /m³ Kustannukset, /m³ Tuki, /m³ 0,4 0,7 0,6 0,6 0,7 0,6 0,7 1,9 0,9 1,1 1,0 2,2 2,3 2,6 1,1

7 Taulukko 1b. Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) metsäkeskuksittain vuonna (Alueittaiset tilastoaineistot, ennakkotieto) Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kaakkois- 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa nanmaa Suomi Uusimaa Suomi maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa = Bruttokantorahatulot Metsän uudistaminen Uudistusalojen valmistaminen Metsänviljely Nuoren metsän hoito Taimikonhoito Nuoren metsän kunnostus Metsänparannus Pystykarsinta Metsänlannoitus Metsäojitus Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus Metsien hallinto ym Metsänhoitomaksut Ammattiapu Vakuutusmaksut Matkat Kurssit, lehdet ja kirjallisuus Jäsenmaksut Leimaverot yms Metsäteiden kunnossapito Yksityismetsien hallinnon yleiskulut Kuntien, seurak. ym. hallintokulut Kokonaiskustannukset Valtion tuki puuntuotantoon = Nettotulos Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa, VMI9) Bruttokantorahatulot, /ha 58,9 94,2 130,5 174,2 165,7 155,8 164,5 89,4 142,6 133,3 113,1 57,7 50,3 31,7 104,6 Kokonaiskustannukset, /ha 15,6 24,4 27,4 26,3 25,2 26,6 23,4 24,1 26,3 26,0 19,8 15,3 19,3 10,5 21,6 Valtion tuki puuntuotantoon, /ha 1,7 3,3 2,9 2,8 3,6 3,1 3,8 6,3 4,7 4,8 3,5 5,1 6,0 3,8 4,3 Nettotulos, /ha 45,0 73,1 106,0 150,7 144,1 132,4 145,0 71,6 121,0 112,1 96,8 47,5 37,0 25,1 87,4 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % 76 % 78 % 81 % 87 % 87 % 85 % 88 % 80 % 85 % 84 % 86 % 82 % 74 % 79 % 83 % Hakkuut, milj. m³ (runkopuuta) Tukkipuuosuus, % 36 % 40 % 53 % 59 % 56 % 58 % 58 % 43 % 56 % 52 % 51 % 44 % 33 % 35 % 51 % Kantohinta, /m³ Kustannukset, /m³ Tuki, /m³ 0,5 0,9 0,6 0,5 0,7 0,6 0,7 1,9 1,0 1,1 0,9 2,3 2,7 3,1 1,2 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu * Ennakkotieto, helmikuu

8 Taulukko 2. Tilakohtaisen aineiston taustatietoja (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003) 8 Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjoinen-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotusverotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003 Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet Kaikki puunmyyntituloverotuksen valinneet Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Kaikki Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Suomi Suomi Suomi Tiloja, kpl Tulot, /tila Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Tulot, /ha Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2003

9 Taulukko 3. Tilakohtaisella aineistolla lasketut tulokset, /metsämaan ha (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston puun myyntituloverotustiedot 2003) Alue Kaikki myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tilakokoluokka, ha 1 19, , ,9 100 Kaikki 1 19, , ,9 100 Kaikki 1 19, , ,9 100 Kaikki 1 19, , ,9 100 Kaikki Tiloja, kpl Metsämaan pinta-ala yhteensä, ha Puunmyyntitulot pystykaupoista 107,5 72,2 82,9 73,2 77,9 114,3 68,3 78,5 75,5 77,3 92,3 95,4 114,8 93,6 101,5 24,9 37,2 18,7 19,5 22,3 Myyntitulot hankintakaupoista 25,7 29,9 30,2 26,7 28,5 25,0 28,9 32,8 32,5 31,2 33,9 36,4 28,8 19,9 26,9 15,7 18,8 18,0 13,0 15,6 Hankintatyön arvo 4,2 4,3 4,1 2,4 3,5 4,1 4,0 4,1 2,1 3,3 4,4 5,8 5,0 3,7 4,6 4,4 2,4 1,9 1,3 1,7 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 21,6 25,6 26,1 24,3 25,0 20,9 24,9 28,7 30,5 27,9 29,5 30,6 23,8 16,3 22,3 11,3 16,4 16,1 11,7 13,9 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 1,2 1,0 1,4 1,3 1,2 1,3 1,0 1,4 1,6 1,4 0,9 0,8 1,5 0,9 1,1 1,2 1,3 1,0 0,4 0,7 Omasta metsästä otettu puutavara 3,9 2,3 1,6 0,8 1,6 4,4 2,6 1,7 1,0 1,8 1,8 1,8 1,6 0,5 1,2 1,3 1,2 0,8 0,5 0,7 Maatalouskäyttö 3,3 2,1 1,3 0,7 1,3 3,7 2,3 1,5 0,9 1,6 1,6 1,6 1,2 0,4 0,9 1,3 1,2 0,6 0,5 0,7 Elinkeinokäyttö 0,3 0,2 0,2 0,0 0,1 0,4 0,3 0,2 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 Yksityiskäyttö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 0,1 0,0 0,0 0,1 0,2 0,2 0,4 0,1 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vähennykset ja varaukset 15,2 7,2 10,9 12,6 10,9 17,4 7,8 9,9 14,7 11,7 5,3 7,2 15,2 12,3 12,1 2,9 1,8 4,4 3,2 3,3 Metsävähennys 9,8 3,1 6,8 8,7 6,9 11,8 3,6 6,3 10,1 7,4 0,0 2,6 9,3 9,3 7,7 0,0 0,0 2,8 1,2 1,5 Menovaraus 5,4 4,1 4,1 3,8 4,0 5,5 4,1 3,6 4,5 4,2 5,3 4,6 5,8 3,0 4,4 2,9 1,8 1,6 2,0 1,9 Tuhovaraus 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) 6,2 2,7 3,3 4,3 3,7 6,5 2,5 3,8 4,8 4,0 5,2 3,7 2,7 4,6 3,8 4,1 1,9 1,4 1,5 1,6 Pääomatulot yhteensä 125,3 96,7 104,4 91,2 98,5 130,0 91,6 104,2 98,6 100,7 124,3 125,1 129,3 103,5 117,7 39,9 56,3 33,5 30,5 36,0 Vuosimenot 25,9 22,8 23,9 23,6 23,6 26,0 23,0 26,6 26,9 25,8 26,4 24,3 21,3 21,3 22,1 23,0 16,0 14,8 12,2 13,9 Palkkaus 0,8 0,9 1,4 2,5 1,7 0,9 0,9 1,5 2,9 1,8 0,3 1,4 1,3 2,4 1,7 0,7 0,3 1,6 0,6 0,9 Matkat 0,8 0,6 0,5 0,5 0,6 0,8 0,6 0,5 0,4 0,5 0,9 0,8 0,6 0,8 0,7 0,3 0,6 0,5 0,2 0,4 Muut 24,4 21,2 22,0 20,6 21,4 24,4 21,6 24,7 23,6 23,5 25,2 22,1 19,5 18,2 19,6 21,9 15,1 12,6 11,4 12,6 Poistot 3,3 3,3 3,4 2,7 3,1 3,4 3,6 3,5 2,4 3,1 3,4 2,9 3,5 3,1 3,2 2,1 2,2 2,5 2,9 2,6 Koneet 2,5 2,6 2,6 1,8 2,3 2,7 2,9 2,7 1,5 2,3 2,4 2,3 2,9 2,3 2,5 0,1 1,4 1,6 2,3 1,9 Rakennukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ojat, tiet 0,5 0,6 0,9 0,9 0,8 0,5 0,6 0,9 1,0 0,8 0,5 0,5 0,8 0,8 0,8 1,3 0,8 1,0 0,5 0,7 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot 0,6 0,9 1,0 1,1 1,0 0,5 0,8 1,2 1,1 1,0 0,8 1,3 0,9 1,5 1,2 1,4 0,3 0,4 0,2 0,3 Vähennyskelvottomat menoerät 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,2 0,1 0,4 0,1 0,0 0,0 0,0 Maatalouden menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 Yksityismenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut menot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,1 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot yhteensä 29,8 26,9 28,3 27,3 27,7 29,9 27,4 31,3 30,4 29,9 30,5 28,4 25,7 26,0 26,5 26,1 18,4 17,6 15,4 16,8 Metsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 105,8 76,7 80,9 67,0 75,7 110,3 71,8 78,7 71,3 76,3 103,4 101,9 107,1 80,2 94,8 28,7 44,8 19,6 18,7 23,6 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo (tulot < 0) 10,0 6,9 5,0 3,0 4,9 9,9 7,5 5,8 3,2 5,5 9,3 5,1 3,8 2,4 3,6 14,2 6,9 3,8 3,5 4,4 Metsätalouden puhdas pääomatulo (kaikki) 95,8 69,8 75,9 63,9 70,8 100,4 64,3 72,9 68,1 70,8 94,2 96,8 103,3 77,7 91,2 14,5 37,9 15,8 15,2 19,2 Metsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tukia) 0,4 0,2 0,4 0,3 0,3 0,4 0,2 0,3 0,4 0,4 0,3 0,0 0,3 0,2 0,2 0,0 0,0 0,9 0,0 0,3 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 4,0 3,8 2,5 1,4 2,5 4,5 4,7 2,2 1,2 2,6 1,2 2,1 2,3 0,8 1,6 2,9 1,3 5,4 3,7 3,8 Poistot 2,8 2,7 2,7 1,8 2,4 2,9 3,0 2,7 1,5 2,3 2,8 2,4 2,9 2,3 2,5 0,4 1,5 1,7 2,4 1,9 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 14,4 11,2 10,0 7,4 9,5 15,5 12,4 10,1 6,9 9,9 10,7 8,6 9,9 7,8 8,8 3,8 7,6 10,0 8,8 8,9 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,2 Poistot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 0,3 0,1 0,1 0,4 0,2 0,3 0,1 0,0 0,3 0,2 0,6 0,0 0,1 0,8 0,4 0,0 0,0 0,2 0,3 0,2 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,3 0,7 0,8 1,0 0,8 0,3 0,8 0,7 1,0 0,8 0,0 0,3 0,9 0,8 0,7 0,6 1,1 1,4 0,9 1,1 Poistot 0,6 0,7 0,9 0,9 0,8 0,6 0,7 0,9 1,0 0,9 0,5 0,6 0,8 0,8 0,8 1,8 0,8 1,0 0,5 0,8 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 3,3 4,3 5,7 5,9 5,3 3,4 4,7 6,0 6,1 5,5 2,3 2,9 4,9 5,9 4,8 5,3 5,6 6,0 4,8 5,3 9

10 10 Yksityismetsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoihin kerätään jo valmiina olevaa yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella suppea kannattavuustarkastelu. Päätavoitteena on kerätä vuosittaisia aineistoja tietopankiksi, joka muodostaa nopeasti käyttöön saatavan aineiston yksityismetsätalouden ja erityisesti sen kannattavuuteen liittyvää tutkimusta varten. Tässä tiedotteessa esitetään yksityismetsätalouden kannattavuuslaskelmia kahteen tilastoaineistoon perustuen. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat - alueittaisiin tilastoaineistoihin (lähteet: Metla, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja metsänhoitoyhdistykset) sekä - tilakohtaiseen aineistoon (lähde: Tilastokeskus, Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto MYTT). Käsitteitä Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea muuta kuin Metsähallituksen ja metsäteollisuuden sekä siihen läheisesti liittyvien yritysten ja yhteisöjen metsätaloutta. Tarkemman rajauksen asettavat käytössä olevat aineistot. Kannattavuutta mitataan tässä tiedotteessa suppeasti katelaskelmalla ja suhteuttamalla tulot, menot ja niiden erotus (nettotulos) metsämaan pinta-alaan. Pinta-aloina käytetään yksityiset + muut metsämaan pinta-alaa. Tiedot perustuvat kuntasiirroilla päivitettyyn 9. valtakunnan metsien inventointiin. Varsinainen metsätalouden kannattavuustutkimus edellyttää useamman vuoden aikasarjoja sekä omaisuuden eli pääasiassa puuston arvon ja sen muutosten huomioon ottamista (esim. Metsätilastotiedotteet 722 ja 813). Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla vuotuiset hakkuumäärät kantohinnoilla. Aluejakona ovat metsäkeskukset (13 kpl). Suuraluejako Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomeen on esitetty laatuselosteessa kuvassa 6. Rahamääräiset vuositulokset esitetään ko. vuoden rahanarvolla mitattuna, prosenttivertailut edelliseen vuoteen tehtiin reaalihinnoin elinkustannusindeksillä korjatulla rahanarvolla. Metsätalouden pääomatuloverotus perustuu metsätaloudesta saataviin todellisiin tuloihin. Verot maksetaan vähennysten jälkeen pääomatuloveroprosentin mukaan (29 % vuonna 2003). Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Länsi- Suomi b a 11 Kuva 6. Suuraluejako ja metsäkeskukset vuonna 2003 Metsätalouden pääomatulot lasketaan seuraavasti: + pystykauppatulot + hankintakauppatulot hankintatyön arvo + vakuutus- ja vahingonkorvaukset + omasta metsästä otetun puutavaran arvo* metsävähennys varaukset (esim. metsänuudistamista varten) + muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) = metsätalouden pääomatulot * Verotuksessa ei ilmoiteta yksityiskäyttöön otettua tai muun elinkeinotoiminnan talousrakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen otettua puutavaraa (ns. hiljainen kuittaus) Metsätalouden menot lasketaan seuraavasti: Pohjois- Suomi 10 Itä- Suomi + vuosimenot (palkkaus, matkat ja muut menot) + poistot (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) + toisesta tulolähteestä siirrettävät menot metsätalouden menoihin sisältyvät vähennyskelvottomat menoerät = metsätalouden menot

11 11 Metsätalouden puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä metsätalouden pääomatuloista metsätalouden menot. Metsätalouden pinta-alaverotus on väistyvä metsäverotusmuoto. Vuonna 1993 tehdyn valinnan mukaan noin kolmasosa metsänomistajista jäi pinta-alaverotuksen piiriin kestävän siirtymäkauden ajaksi. Pinta-alaverotuksessa tulot arvioidaan tilan metsien puuntuottokyvyn ja alueittain laskettavien verokuutiometrin rakenne- ja hintatietojen perusteella. Vähennyksissä osa kustannuksista arvioidaan keskimääräisinä Metlan arvion perusteella ja osa on tilakohtaisia. Metsätalouden puhdasta tuloa verotetaan ansiotulojen verotuksen yhteydessä. Kassavirtalaskelma on tuloksen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain tarkastelujakson aikana tapahtunut rahaliikenne. Kirjanpitolain mukainen tapa on suoriteperusteinen kirjanpito, jossa tulot ja menot jaksotetaan niiden synnyn (esim. puutavaran luovutuksen) mukaan. Aineistot Alueittaiset tilastoaineistot Tulotietoina käytetään Metsäntutkimuslaitoksen laskemia bruttokantorahatuloja (Metsätilastotiedote 729, bruttokantorahatulojen ennakkotieto 2005 / Metinfo Tilastopalvelu), jotka perustuvat markkinahakkuu- ja hintatilastoihin sekä 5 10 vuoden välein tehtäviin kotitarvepuun käyttöä selvittäviin tutkimuksiin. Vuodesta 2002 alkaen metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannustietojen keruusta on vastannut Metsäntutkimuslaitos. Kustannukset perustuvat metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäkeskuksilta kerättäviin tietoihin. Metsänomistajien itse tekemien töiden kustannukset sisältyvät kokonaiskustannuksiin ja ne on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset ja suoritteet vuodelle 2004 on julkaistu Metsätilastotiedotteessa 778. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto (MYTT) perustuu maatilatalouden veroilmoitustietoihin sekä maatilarekisteritietoihin. Otos käsittää vain aktiivisesti maataloutta harjoittavia tiloja, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. Aineisto kerätään maatalouden tarpeita silmällä pitäen, joten sen otanta painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. MYTT-aineiston kerää Tilastokeskus, joka julkaisee sen perusteella vuosittain Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto -raportin. Kannattavuustarkastelujen kannalta aineisto jakaantuu metsäverotustavan mukaan kahteen osaan. Varsinaista todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaa kannattavuusaineistoa saadaan vain metsätalouden pääomatuloverotuksen (puun myyntituloverotus) valinneilta tiloilta, joita vuoden 2003 aineistossa oli Pinta-alaverotukseen jääneiden tilojen (3 060 kpl) verotustiedoilla voidaan tehdä vain keskimääräiseen tuottoon perustuvien tulojen mukaisia laskelmia, joten niiden käyttö rajoittuu lähinnä metsäverotustapojen vertailuun. MYTT-aineistoon sisältyy lisäksi huomattava joukko tiloja (788 kpl), joiden verotusmuotoa ei tiedetä. Niiden metsäverotustiedot olivat myös muilta osin niin puutteelliset, että ne jätettiin laskelmien ulkopuolelle. MYTT:iin perustuvan yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoon hyväksytyn havainnon pienin metsämaan pinta-ala on 1 hehtaaria. Tulokset esitetään suuralueittain (kuva 6). Vertailtavuus Saman aineiston eri vuosilta lasketut tulokset ovat vertailukelpoisia. Sen sijaan alueittaisten aineistojen ja Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston perustella lasketut tulokset eivät ole varauksetta vertailukelpoisia keskenään. Niissä aineistojen perusjoukot poikkeavat toisistaan eivätkä tulosten laskentaan käytettävissä olevat tiedot vastaa kaikilta osin toisiaan. MYTT-aineistosta ei voida laskea alueittaisten aineistojen kanssa vertailukelpoisia kantorahatuloja, koska verotustiedoissa kustannuksia ei ole ryhmitelty kustannuspaikoittain (esim. puunkorjuu, metsänhoito ja perusparannus, muut kustannukset). Näin ollen metsätalouden pääomatulot sisältävät hankintakauppojen puunkorjuukustannuksia, joita ei voida erottaa puuntuotannon kustannuksista metsänomistajan omaa työtä lukuun ottamatta. Muut pääomatuloa laskettaessa huomioon otettavat erät voidaan tarvittaessa jättää laskelmien ulkopuolelle. Edellä mainittu kustannuspaikkajaon puuttuminen haittaa etenkin kustannusten vertailua. Laskelmissa mukana olevissa kustannuksissa on myös muita eroja, mutta suuruusluokaltaan ne ovat selvästi pienempiä kuin puunkorjuukustannukset. Aineistojen perusjoukot eivät ole samat, joten tasoerot ovat odotettavia, vaikka laskentaperusteet olisivat identtiset. MYTT-aineistolla lasketut tulokset perustuvat puunmyyntituloverotustietoihin, joten on oletettavaa, että sen perusteella lasketut tulot ovat keskimääräistä alemmat metsäverotuksen siirtymäkauden ajan ( ).

12 12 Lisäksi tuloksia verrattaessa on muistettava, että MYTT-aineisto painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja sisältää vain maataloutta harjoittavia metsänomistajia, kun taas alueittaiset yksityismetsätalouden tilastot käsittävät kaikki perhemetsätalouden harjoittajat sekä yhteismetsät, seurakunnat, kunnat, säätiöt ym. yhteisöt. Niiden osuus yksityismetsien metsämaan pintaalasta on 8 prosenttia. Luotettavuus Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella saadaan yleiskuva yksityismetsätalouden tulojen ja menojen kehittymisestä, vaikka tilastoinnissa on epätarkkuustekijöitä. Tulojen laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm. seuraavat tekijät: - Osa hakattavasta puumäärästä on myyty edellisen vuoden hinnoilla ja osa laskentavuoden hinnoilla myydystä puusta jää kaupantekovuonna hakkaamatta. - Bruttokantorahoissa on pieni systemaattinen yliarvio, sillä myös hankintahakkuiden tulot lasketaan kantohinnoilla. Käytännössä hankintaleimikoiden kantorahatulot ovat alemmat korkeampien korjuukustannusten takia. Ne johtuvat mm. kauppojen pienemmästä puumäärästä ja suuremmasta kuitupuuosuudesta. - Kotitarvepuun käytön arvo perustuu arvioon. Kustannusten laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: - Osa kustannustiedoista perustuu arvioon. - Korkomenot puuttuvat. MYTT-aineistolla laskettuja tulo- ja menotietoja ei voida yleistää koskemaan kaikkia metsänomistajia, koska - Aineisto perustuu metsätalouden pääomatuloverotustietoihin, joten tulot jäävät metsäverotuksen siirtymäkauden ( ) aikana pienemmiksi kuin metsänomistajilla keskimäärin. - Aineistossa on vain maanviljelijämetsänomistajia. - Aineisto painottuu Etelä-Suomen läntisiin ja eteläisiin osiin; Oulun ja Lapin lääneistä havaintoja on vähän. MYTT-aineiston luotettavuutta heikentävät lisäksi seuraavat puutteet - Aineisto perustuu veroilmoituksiin, ei lopulliseen verotukseen. - Pienehköjä tuloja tai menoja ei tarvitse ilmoittaa metsäverotuksen lomakkeella, josta MYTT-tiedot kerätään. - Mukana on suuri joukko tiloja, joista ei ole metsäverotustietoa. - MYTT-aineiston otanta on tehty maataloustulon selvittämistä silmällä pitäen. - Tulokset on laskettu ilman painotuksia. Vuosien 1994 ja 1995 tulokset on raportoitu Uotilan (1997) julkaisussa Yksityismetsätalouden kannattavuus -vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659). Vuosien tiedot löytyvät Metsätilastotiedotteista 1998/ 456, 1999/498, 2000/528, 2001/579, 2002/650 ja 2005/756. Alueittaisten tilastoaineistojen tiedot löytyvät myös Metsätilastollisesta vuosikirjasta sekä Metinfo Tilastopalvelusta

13

14 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote