Lapsen ahdistuneisuus miten sitä ymmärtää?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen ahdistuneisuus miten sitä ymmärtää?"

Transkriptio

1 Lapsen ahdistuneisuus miten sitä ymmärtää? Kehityksellinen näkökulma, ilmeneminen, arviointi sekä tuen ja hoidon mahdollisuus Lanu- koulutus 17.4.,25.4. ja Pirjo Leijala, PsL, erikoispsykologi,psykoterapeutti VET 4-5/2018 pirjo leijala

2 Ahdistus Tunnistatko ahdistuneisuuden? Lastenmielenterveystalo.fi Ahdistus kohdistuu epämääräiseen tunteeseen, että jotain pahaa on tapahtumassa Ahdistus on usein vaikea tunnistaa, koska se ei näy aina ulospäin ja hoitoon hakeutuminen usein viivästyy Hoidon piirissä on vain pieni osa lapsista 4-5/2018 pirjo leijala

3 Esityksen sisältö 1. Eri lähestymisnäkökulmia lapsen ahdistuksen ymmärtämiseksi 2. Miten ahdistuneisuus ilmenee? 3. Ahdistuneisuuden arviointi 4. Miten tukea ja hoitaa ahdistunutta lasta ja perhettä sekä ympäristön tuen mahdollisuudet 4-5/2018 pirjo leijala

4 Mitä ahdistuneisuudella tarkoitetaan? Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisimpia lastenpsykiatrisia häiriöitä ja riski myöhemmälle masentuneisuudelle Esiintyvyys n. 3-9 % kansainvälisten tutkimusten mukaan, TY:n Souranderin mukaan n. 10 %, Käypä hoito % Raja normaalin ja patologisen ahdistuneisuuden välillä on liukuva ja oireilu tulee suhteuttaa lapsen kehitykselliseen vaiheeseen Ahdistuneisuus liittyy usein myös muuhun oireiluun 4-5/2018 pirjo leijala

5 Tunteet, mieliala, aivotoiminta (Nummenmaa 2010) Tunneprosessit ovat hierarkia, jossa ahdistuneisuus kuvautuu mielialana (kuten masentuneisuus), pelko on taas yksi ihmisen perustunne Lyhytkestoinen ahdistuneisuus on normaali ja hyödyllinen reaktio Pitkittyessään ahdistuneisuudella on kielteisiä vaikutuksia (toimintakyky, ajattelu, kehon kuormitus) Amygdalan aktiivisuus on yhteydessä subjektiiviseen ahdistuneisuuden ja pelon tunteeseen Ahdistuneisuusreaktion syntymiseen ja säilymiseen vaikuttavat amygdalan taipumus reagoida liian herkästi pelon signaaleihin ja toisaalta frontaalisten säätelyjärjestelmien kyvyttömyys säädellä amygdalan tuottamia yllykkeitä Miksi ahdistuneisuus ei häviä? Tunteisiin liittyvät muistijäljet häviävät hyvin hitaasti Voidaanko ahdistuneisuutta ymmärtää tietynlaisena tunneoppimisena? 4-5/2018 pirjo leijala

6 I Lapsen ahdistuneisuuden ymmärtäminen Kehityksellinen tarkastelunäkökulma 4-5/2018 pirjo leijala

7 Kehityksellinen näkökulma (Appleton 2008) 1. Ei yksittäistä syytä Lapsen ahdistuneisuutta ei selitä mikään yksittäinen tekijä, vaan kysymyksessä usean eri tekijöiden yhdysvaikutus keittämisen metafora Lasten mielenterveysongelmien tarkastelun myytti on ollut ajatus, että jokin yksittäinen tekijä luo ongelman ja tämä tekijä voitaisiin eliminoida hoitamalla lasta ja sivuuttamalla ympäristö (Sameroff 2006, 54) 4-5/2018 pirjo leijala

8 2. Kehitykseen liittyvät tekijät 1. Ahdistuksen luonne, jossa saattaa olla mukana muita psyykkisiä ongelmia kuten masennus tai käytösongelmat 2. Lapsen yksilölliset tekijät (ikä, sukupuoli, etninen tausta, uskonto, mielenkiinnon kohteet, persoonallisuus, kehityksen vaikeudet, elämänhistoria) 3. Lähimmät ihmissuhteet (vht, perheenjäsenet, muut läheiset) 4. Verkosto (kaverit, koulu jne.) 5. Ympäristö suojana vs. riskinä (asuinalue, koulu ) 6. Laajempi kulttuuri 7. Lapsen sosiaalinen asema (perhekoko, perheen sosiaalinen asema, huoltajuus, perhemuoto ) Riskien kasaantuessa ahdistuneisuus lisääntyy (Appleton 2008) 4-5/2018 pirjo leijala

9 3. Riskit ja selviytymiskyky (resilienssi) Lapsen kehityksen riskitekijöitä on useita ja niitä arvioitaessa tulee kiinnittää huomio sekä määrään että laatuun. Usein lastenpsykiatrista apua haettaessa taustalla on useampia riskitekijöitä. Yhtä tärkeää kuin miettiä puutteita ja vaille jäämistä on arvioida lapsen selviytymiskykyä ja lapsen yksilöllisiä vahvuuksia (esimerkiksi selviytyminen koulussa, perheen, läheisten ja ympäristön tuki) 4-5/2018 pirjo leijala

10 4. Ahdistuneisuus varhaisena varoitussysteeminä tai suojautumisena lapsen pitempiaikaisessa kehityksessä Ahdistukseen ja pelkoon liittyy uhkan havaitsemiseen Uhka voi olla välitön, todellinen tai se voi liittyä johonkin tapahtuneeseen (traumaattinen kokemus, läheltä piti kokemus, televisio-ohjelma..) Taistele tai pakene pelkotilanteessa saa aikaan sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita Ahdistuneisuudessa ja pelossa on eroavaisuuksia: ahdistuneisuus liitetään enemmän uhkatilanteen mahdollisuuteen kuin sen välittömään kokemiseen 4-5/2018 pirjo leijala

11 4. ( jatkuu) Siihen liittyy varovaisuus, valppaus, estyneisyys, lähestymis-välttämiskäyttäytymisen ristiriita tai ylivirittyneisyys Ahdistuneisuus liittyy vaikeuksiin turvallisuuden tunteen ja luottamuksen kehittymisessä Ahdistuneena ollessa lapsen tarkkaavaisuus kapeutuu (uhkan kokeminen, huoli, tarkistelu, kuulostelu), mikä taas vaikuttaa esim. koulussa keskittymiseen tai laajemmin psyykkiseen energiaan 4-5/2018 pirjo leijala

12 4.1. Välttämiskäyttäytyminen Ahdistuneisuuteen liittyy tyypillisesti välttämiskäyttäytyminen Ahdistusta luovien tilanteiden ja paikkojen välttäminen Ahdistusta luovan ajattelun tai tiedon välttäminen, myös tiedostamantonta (uutiset, painajaisunetvaikeus nukahtaa) Muistikuvien välttäminen PSTD:ssa Turvallisuuden tunteen mahdollistaminen (safety seeking behaviour) on tyypillinen välttämiskäyttäytymisessä (vain äidin kanssa ulos, kotiin jääminen, ei julkiseen kuluneuvoon ) 4-5/2018 pirjo leijala

13 4.2. Alttius ahdistuneisuudelle Osa lapsista on alttiimpia ahdistumaan. Noin 15 % lapsista osoittaa ahdistuneisuutta, estyneisyyttä, pidättyväisyyttä ja vetäytymistä uusissa ja vieraissa tilanteissa tai vieraita ihmisiä kohtaan (BI behavioral inhibition), osalla ujoista lapsista on riski ahh.häir. Tällainen persoonallisuuteen liittyvä, lapsuudessa melko pysyvä piirre luo alttiuden ahdistuneisuudelle, ja se on osittain perinnöllistä, kiintymyssuhde on huomioitava ja vanhempien oma historia ahdistuneisuuden suhteen Tällaiset lapset kohtaavat muita herkemmin kritiikkiä, rangaistuksia ja ovat alttiimpia sosiaalisten tilanteiden pelkoon Toisaalta he oppivat nopeasti sosiaaliset säännöt ja välttyvät impulsiivisilta reaktioilta (tytöille sallitumpaa?) 4-5/2018 pirjo leijala

14 5. Kiintymyssuhteen laatu ja lapsen turvallisuudentunne Ahdistuneisuus ja pelko ovat suojautumisen systeemiä Kiintymyssuhdeteorian mukaan kiintymyssuhde suojaa lasta uhkatilanteissa Siinä erotetaan kaksi systeemiä ympäristön tutkiminen (turvallinen) ja kiintymyksen aktivoituminen (uhkatilanteessa) Ainsworthin vierastilannetestissä (SSP) on nähtävissä lapsen kiintymyskäyttäytyminen stressin lisääntyessä 4-5/2018 pirjo leijala

15 kiintymyssuhde ja ahdistus Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi on lohdutettavissa ja hän voi jatkaa ympäristön tutkimista Turvallinen kiintymyssuhde ennustaa parhaiten lapsen sosiaalisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä ja selviytymiskykyä (resilienssi) Tutkimusten mukaan vanhemman sensitiivisyys ja joustavuus edesauttavat turvallista kiintymyssuhdetta; lapsen kokemukset tulevat huomioiduksi ja vanhempi osaa kuvata omia lapsuuden kokemuksia avoimesti, johdonmukaisesti (koherentisti) ja rauhallisesti 4-5/2018 pirjo leijala

16 kiintymyssuhde ja ahdistus Ristiriitaisessa/vastustavassa kiintymyssuhteessa lapsi on vierastilanteessa varuillaan ja valpas eikä tukeudu heti vanhempaansa eikä ole helposti lohdutettavissa Lapset ovat takertuvaisempia ja vähemmän tutkivia, vanhemman emotionaalinen saatavilla olo on heikompi kuin turvallisessa kiintymyssuhteessa Warrenin (1997) tutkimuksen mukaan ristiriitaista kiintymyssuhdetta voidaan pitää spesifinä riskitekijänä lapsuuden ja nuoruuden ahdistuneisuushäiriöille 4-5/2018 pirjo leijala

17 kiintymyssuhde ja ahdistus Välttelevässä kiintymyssuhteessa lapsi ei yhtä aktiivisesti tutki ympäristöä ja SSP:n jälleennäkemisessä lapsi ei välittömästi mene vanhemman luo, saattaa osoittaa välinpitämättömyyttä tms. ja kotioloissa osa välttelevistä lapsista on hyvin ahdistuneita äidin mennessä toiseen huoneeseen, tunneilmaisussa todettu kontrollointia (itku, läheisyyden hakeminen, kiukku) Vanhempi voi vältellä lapsen läheisyyden tarvetta, hän ei ole saanut riittävästi tukea omilta vanhemmiltaan, ja voi vähätellä läheisten tunnesuhteiden merkitystä 4-5/2018 pirjo leijala

18 kiintymyssuhde ja ahdistus Disorganisoidussa kiintymyssuhteessa lapsi muodostaa ahdistuneen ja pelokkaan suhteen kiintymyshenkilöön (ei siis tilanteeseen) Lapsi sekä lähestyy että vetäytyy Pelko vanhempaa kohtaan aktivoi kiintymyssysteemin, läheisyyden toive lisää ahdistuneisuutta Vanhemmilla todettu mielenterveysongelmia ja työskentelemätön trauma, lapsi on joutunut kaltoinkohdelluksi tai hyväksikäytetyksi 4-5/2018 pirjo leijala

19 ..yhteenvetoa kiintymyssuhteesta Kiintymyssuhdekirjallisuuden mukaan ahdistus ja pelko ovat osa lapsen varhaisten vuosien kehitystä Kiintymyssuhde tarjoaa tietoa kiintymyksen strategioista ja siitä, miten ne liittyvät lapsen varhaisiin tunnesuhteisiin Turvaton ja erityisesti disorganisoitunut kiintymyssuhde ovat riskitekijöitä lapsen ahdistuneisuushäiriöille ja riskiä lisää lapsen estyneisyys (BI) Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta lisäävät ahdistuneisuutta disorganisoitumisen myötä 4-5/2018 pirjo leijala

20 6. Vanhempien, hoitajien ja perheen merkitys Vanhempi tarjoaa hoivaa ja huolenpitoa suojaamaan lapsen kehitystä sekä turvallisuuden tunnetta Lasta tuetaan uteliaisuuteen, ongelmanratkaisuun jne. sekä ikätasoiseen itsenäistymiskehitykseen Vanhempi on emotionaalisesti läsnä ja auttaa tarvittaessa Lapsen turvallisuudentunne on yhteydessä perheen kommunikaatioon (selkeys), struktuuriin, rajoihin ja perheenjäsenten jaettuun keskinäiseen ymmärtämiseen Lapsen ahdistuneisuus voi lisääntyä, mikäli vanhempi ei tue lapsen itsenäisyyttä ja ikätasoista kehitystä 4-5/2018 pirjo leijala

21 Perheen riskitekijät ahdistukselle Vanhempien ero on yksi yleisimmistä stressitekijöistä lapselle, siinäkin on riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä lapsen psyykkiselle selviytymiselle Ahdistuneisuus on yksi oire eron kokeneilla lapsilla muiden tunnereaktioiden ohella. Moni lapsi kokee hyljätyksi tulemisen tunnetta. Perheväkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö luovat merkittävän psyykkisen kasvun vaikeuden ja PSTDoireissa on havaittavissa vakavaa ahdistuneisuutta ja sisäänpäin kääntyneisyyttä Lapsen selviytymisen kannalta on merkittävää kokeeko hän itse aiheuttaneensa pahaa oloa 4-5/2018 pirjo leijala

22 7. Kavereiden ja ystävien merkitys Kaveri- ja ystävyyssuhteiden lisäksi on tärkeää miten lapsi osallistuu ja tulee hyväksytyksi kaveriryhmässä, mikä vaikuttaa omanarvon tunteeseen Ryhmästä eristäminen luo ahdistuneisuutta muiden psyykkisten ongelmien rinnalla Kiusatuksi ja nöyryytetyksi tuleminen, väkivaltaisuus tai sen uhka ikätovereiden taholta myötävaikuttavat ahdistuneisuuteen ja masennukseen 4-5/2018 pirjo leijala

23 8. Kokemus itsestä Kokemus itsestä sinänsä sekä omista tunteista ja ajattelusta, itse-arvostuksesta ja itse-arvioinnista Tunteiden ja ajattelun ilmaiseminen toisille Psykoanalyyttisen kehitysteorian mukaan lasten ahdistuksessa on eroja liittyen kehitysvaiheisiin (eroahdistus, rakkauden menettämisen pelko, kastraatioahdistus, syyllisyys) ja merkitsevintä on egon kyky käsitellä ahdistusta 4-5/2018 pirjo leijala

24 9. Muutosta mahdollistavat tekijät ja käännekohdat Lapsen ahdistusta mietittäessä on muistettava, että erilaiset muutokset ovat mahdollisia, koska lapsen kehitys on vielä keskeneräinen Erilaiset hoidolliset interventiot kuten perheinterventiot tai psykoterapia eri muodoissaan voivat mahdollistaa muutoksen lapsen ja perheen elämässä 4-5/2018 pirjo leijala

25 II Lapsen ahdistuneisuuden ilmenemismuodot Jaottelu pääosin Lastenpsykiatrian ja Nuorisopsykiatrian (2016) oppikirjan mukainen 4-5/2018 pirjo leijala

26 Eroahdistus (lapsilla 3-8 %, alkaa yleensä ennen 12 v ikää) Ikä- ja kehitystasoon nähden epätarkoituksen mukainen ja voimakas pelko liittyen eroon kiintymyksen kohteesta (pienillä lapsilla normaalia ikään kuuluvaa) Kotiin jääminen, läheiselle voi tapahtua jotakin, vaikeus nukahtaa, kiukkua tai raivoa yksin jäämisestä, univaikeudet, fyysisiä oireita, kieltäytyminen kouluun menosta Eniten 7-9 -vuotiailla lapsilla Myöhemmin alttius sairastua masennukseen tai paniikkihäiriöön 4-5/2018 pirjo leijala

27 Määräkohteiset (spesifit) pelot (1-4,6 %, alku yleensä ennen 12 v ikää) Pelko rajoittuu tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin Korkean paikan pelko, ahtaan paikan pelko, pimeän pelko, veren pelko, ukkosen pelko, eläinten pelko jne. Pienillä pimeän pelkoa, ukkosen pelkoa, kummitusten ja kuoleman pelkoa Yksittäiset lievät pelot korjaantuvat yleensä itsestään Häiriö, mikäli pelot ovat voimakkaita ja aiheuttavat haittaa ja diagnoosina silloin kun pelkotila ei ole kehitysvaiheen mukainen 4-5/2018 pirjo leijala

28 Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (1-4 %) (GAD) Ahdistuneisuus on laaja-alaista, pitkäaikaista ja vaikeasti hallittavaa ns. vapaana vellovaa ahdistuneisuutta, joka ei ole lapsen kontrolloitavissa Oireina mm. hermostuneisuus, jännittyneisyys, fyysiset tuntemukset, ylenmääräinen huolestuneisuus ja murehtiminen, varmistelut, levottomuus, keskittymisvaikeudet, uupuminen, univaikeudet Dg:na vähintään keskimäärin joka toisena päivänä puolen vuoden aikana 4-5/2018 pirjo leijala

29 Paniikkihäiriö (0,5 % lapsilla, alkaminen yl. nuoruusiässä) On kohtauksellinen ahdistuneisuushäiriö, siinä ahdistuneisuus ilmenee noin kymmenen minuutin sisällä huippuunsa kehittyvinä ahdistuneisuustiloina, paniikkikohtauksina Sydämen tykytys, vapina, pahoinvoinnin tunne, huimaus ja hengenahdistus, pelko tukehtumisesta, kuolemasta, oksentamisesta, hulluksi tulosta Yksittäinen kohtaus ei välttämättä tarkoita paniikkihäiriötä, mutta häiriö, kun oireet aiheuttavat merkittävää kärsimystä tai huomattavaa välttämiskäyttäytymistä Kohtauksen laukaisevat tilannetekijät ja spesifit pelot tulee selvittää 4-5/2018 pirjo leijala

30 Julkisten paikkojen pelko (alle 1%) Ennen puhuttiin agorafobiasta Kyseessä ei ole pelko tiettyä paikkaa kohtaan vaan ennemminkin omasta ahdistuneisuudesta, ettei siihen saisi apua tai että saisi paniikkikohtauksen tai muita oireita Tämä pelko edustaa yleistynyttä välttämiskäyttäytymistä, joka voi liittyä erityyppiseen ahdistuneisuushäiriöön (julkinen liikenne, avoimet paikat, suljetut paikat, jonotus tai joukkotilanteet, kodin ulkopuolelle yksin oleminen, vähintään kaksi em) 4-5/2018 pirjo leijala

31 Sosiaalisten tilanteiden pelko (1%) Pelko joutua toisten ihmisten kielteisen huomion kohteeksi, tulevansa kritisoiduksi tai huomatuksi näkyvien ahdistuneisuusoireiden vuoksi. Sosiaaliset tilanteet koetaan ahdistaviksi ja niitä vältetään (retket, esiintyminen, huomion kohteeksi joutuminen, liikuntatunnit, juhlat jne.) Yksinäistyminen, eristäytyminen ja ystävien puute 4-5/2018 pirjo leijala

32 Mitä muuta? Children s Anxiety kirjassa ahdistuneisuushäiriöihin luetaan myös PTSD, valikoiva mutismi, pakko-oireinen häiriö sekä terveyteen liittyvät pelot ja ahdistus Ahdistuneisuushäiriö on harvoin yksittäinen, erillinen häiriö vaan siihen liittyy erityyppistä ahdistuneisuutta esim. Hollannissa tehdyn, vuotiasta lasta koskevassa tutkimuksessa ei voitu selkeästi erottaa eroahdistusta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, paniikkihäiriötä ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä Ahdistuneisuus liittyy usein samanaikaisesti masennukseen ja käytösongelmiin 4-5/2018 pirjo leijala

33 III Lapsen ahdistuneisuuden arviointi Lastenpsykiatrinen arviointi 4-5/2018 pirjo leijala

34 Arviointi ja tutkimukset Perusterveydenhuollossa on tärkeä tunnistaa ahdistuneisuushäiriö, tehdä perusselvitys ja tarvittaessa konsultoida lastenpsykiatriaa (esim. PikkuLaps, Laps-lomakkeet apuna, lastenmielenterveystalo.fi) Lastenpsykiatrialla tehdään tarkka ja kattava anamneesi, jossa arvioidaan tarkasti nykytilanne, lapsen kehityshistoria ja vuorovaikutussuhteet Vanhemman haastattelu, päiväkodin ja koulun näkemys Observaatiot Yksilötutkimukset, perhetilanteen arviointi Lapsen haastattelu, leikki, piirtäminen jne. no pressure, give time Lapsen ja vanhemman vuorovaikutus on hyvä arvioida Ahdistusoireiden selvittely, lomakkeet Erotusdiagnostiikka tärkeää (somatiikka, muut psyk.oireet) Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen voivat ehkäistä vaikeampiasteisen häiriön kehittymisen 4-5/2018 pirjo leijala

35 IV Tuen ja hoidon mahdollisuudet Lapsi, perhe ja ympäristö 4-5/2018 pirjo leijala

36 Tuki vanhemmille ja vanhemmuuteen Monesti myös vanhemmalla itsellään on ahdistuneisuutta Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys sitä enemmän tarvitaan koko perheen tukimuotoja Psykoedukaatio Vanhempien mentalisaation edesauttaminen Arjen turvallinen struktuuri ja rutiinit Yhteistyö verkoston kanssa 4-5/2018 pirjo leijala

37 Mentalisaatio? (Laitinen ja Ollikainen 2017) Vanhempia ohjataan paljon lapsen kehityksen asioissa esim. kiinteisiin ruokiin siirtyminen tai motorisen kehityksen edesauttaminen, jos siinä ongelmia tai neuvotaan ristiriitatilanteissa Mutta miten auttaa vanhempia tunnistamaan ja sanoittamaan lapsen tunnetilaa, kokemusta ja tunnevuorovaikutusta vanhemman kanssa? 4-5/2018 pirjo leijala

38 mentalisaatio Siirtyminen käyttäytymisen tasolta lapsen mielen ja kokemuksen tasolle, ei pelkästään lapsen tunteiden nimeämistä Esim. vanhempi kuvaa ongelman lapsen käyttäytymisen tasolla, tarkastellaan esimerkkiä viime päiviltä, mietitään miten ymmärtää lasta ja lapsen mieltä ja mikä on vanhemman oma kokemus ja tunnetila (ärtymys, kyllästyneisyys ), uusien oivalluksien ja yhteisen ymmärtämisen, jakamisen mahdollisuus Työntekijän mentalisaatio 4-5/2018 pirjo leijala

39 Interventioesimerkki, TY lastenpsykiatria Huolet hallintaan tukiohjelman tarkoituksena on hoitaa ahdistusoireisia lapsia ja perheitä Ei vielä laajassa käytössä, vaan tutkimus meneillään 4-6 luokkalaisista ja heidän perheistään Hoitomalli on digitaalinen; puhelinvalmentaja soittaa kerran viikossa, lapset tekevät animaatioita ja tehtäviä netin kautta 4-5/2018 pirjo leijala

40 Lastenpsykiatrisen hoidon monimuotoisuus Avohoito ja tarvittaessa osastohoito Pienempien lasten kohdalla korostuvat vuorovaikutuksen hoito, perhe- ja verkostotyö Isompien lasten kohdalla yksilöhoitojen merkitys kasvaa, psykoterapiahoito arvioidaan tapauskohtaisesti Toisinaan hoitoon yhdistetään lääkehoito 4-5/2018 pirjo leijala

41 Psykoterapian vaihtoehdot Yksilöpsykoterapia Yhdistettynä vanhempien kanssa työskentelyyn Perhepsykoterapia Perheen sisäinen vuorovaikutus, tunnesuhteet, voimavarat, mentalisaatio Vuorovaikutuspsykoterapia Ryhmäpsykoterapia 4-5/2018 pirjo leijala

42 Lähteitä: Appleton, P. (2008) Ed. Children s Anxiety. A Contextual Approach. Routledge Kumpulainen, K. et al. (2016) Lastenpsykiatria ja Nuorisopsykiatria. Duodecim Lindholm, P. (2015) Lasten ahdistuneisuushäiriöt PPSHP Laitinen I. ja Ollikainen, S. (toim.) (2017) Mentalisaatio. Teoriasta käytäntöön. Therapeia säätiö. Midgley N. ym. (2017) Mentalization-based treatment for children. A timelimited approach. American Psychological Association. Nummenmaa, L. (2010) Tunteiden psykologia. Tammi Spence S. H. (2017) Review Measurement Issues: Assessing anxiety disorders in children and adolescents. Child and Adolescent Mental Health Issues. Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus/tiedotteet Huolet hallintaan Tuominen, M. (2016) Lapsen temperamentin ja vanhemmuuden tyylin yhteys lapsen ahdistuneisuusoireisiin. Pro Gradu, Psykologia, HY 4-5/2018 pirjo leijala