Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Transkriptio

1 Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

2 Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt nuoruusiässä esiintyvyys, arviointi ja erityispiirteet mielenterveyshäiriöiden riskitekijät OYS nuorisopsykiatrinen hoito-organisaatio nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito; hoidon elementtejä osastohoidossa Anttila-Leinonen 2

3 Määritelmiä murrosikä (puberteetti): fyysiseen kypsymiseen liittyvät muutokset nuoruusiässä adolesenssi: nuoruusiän psyykkinen kehitys nuoruusikä: fyysinen ja psyykkinen kasvu lapsesta aikuiseksi Anttila-Leinonen 3

4 Nuoruusiän kehitysvaiheet nuoruusiän kehitys alkaa puberteetista ja päättyy nuoreen aikuisuuteen nuoruusiän vaiheet voidaan jaotella karkeasti: varhainen nuoruusikä (12-14 v) varsinainen nuoruusikä (15-17 v) myöhäisnuoruusikä (18-22 v) Anttila-Leinonen 4

5 Nuoruusiän kehitystehtävät päämääränä itse hankittu autonomia sopeutuminen murrosiän fyysisiin muutoksiin riittävä psyykkinen irrottautuminen vanhemmista ja ikätovereihin suuntautuminen aikuinen identiteetti ja arvomaailma Anttila-Leinonen 5

6 Mielenterveyshäiriön määritelmä (1) Mielenterveyshäiriöllä tarkoitetaan kliinisesti merkittävää oireilua, johon liittyy psyykkinen kärsimys tai toimintakyvyn heikkeneminen, tai merkittävä kuoleman tai kärsimyksen riski merkittävä toimintakyvyn tai henkilökohtaisen vapauden menettämisen riski kyvyttömyys iänmukaiseen kehitykseen Anttila-Leinonen 6

7 Mielenterveyshäiriön määritelmä (2) Mielenterveyshäiriö ilmenee käyttäytymisen tai psyykkisten toimintojen häiriintymisenä, kehityksen viivästymisenä, estymisenä tai taantumisena ei ole yksilön odotettavissa oleva reaktio johonkin tiettyyn tapahtumaan Anttila-Leinonen 7

8 Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys nuoruusiässä (1) monet mielenterveyshäiriöt alkavat nuoruusiässä: lapsuusikään verrattuna noin 2 x yleisempiä erityisesti kasvaa ahdistuneisuus-, mieliala- ja päihdehäiriöiden esiintyvyys psykoosiriski moninkertaistuu suurin osa aikuisiän mielenterveyshäiriöistä alkaa alle 20 vuoden iässä Anttila-Leinonen 8

9 Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys nuoruusiässä (2) sukupuolten välinen ero mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydessä muuttuu: lapsuudessa mielenterveyshäiriöt yleisempiä pojilla (yliaktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriö, käytöshäiriöt) nuoruusiässä tyttöjen osuus kasvaa (masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt) Anttila-Leinonen 9

10 Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys nuoruusiässä (3) jokin mielenterveyden häiriö 15-25% mielialahäiriöt 10-15% (N>M) ahdistuneisuushäiriöt 5-15% (N>M) päihdehäiriöt 5-10% (N<M) käytöshäiriöt 5-10% (N<M) ADHD -5 % (N<M) syömishäiriöt -5% (N>M) ei-affektiiviset psykoosit -2% (N=M) Marttunen & Rantanen (2001), ADS-tutkimus (Karlsson ym., 2006) Anttila-Leinonen 10

11 Nuorten aikuisten hyvinvointitutkimus (Suvisaari ym., 2008) tutkimusajankohtana 15%:lla mielenterveys- tai päihdehäiriöitä, 40%:lla elämänaikaisesti (N > M) masennus 17,7% (N 24,2%, M 11,4%) ahdistuneisuushäiriö 12,6% (N 16,9%, M 8,4%) päihdehäiriö 14,2% (N 7,4%, M 20,9%) Anttila-Leinonen 11

12 Nuorten mielenterveyshäiriöiden arviointi (1) oireiden arviointi lievät vs. vakavat lyhytaikaiset (tunteja, päiviä) vs. pitkäkestoiset (viikkoja) toistuvuus: aikaisemmin lievä oire voi toistuessaan olla voimakkaampi Anttila-Leinonen 12

13 Nuorten mielenterveyshäiriöiden arviointi (2) toimintakyvyn arviointi koulunkäynti ikätoverisuhteet suhteet aikuisiin ja auktoriteetteihin harrastukset nuoruusiän kehityksen arviointi eteneekö kehitys? tilapäinen taantuminen normaalia, kunhan kehitys kokonaisuudessaan etenee Anttila-Leinonen 13

14 Nuorten mielenterveyshäiriöiden arviointi (3) olosuhteiden arviointi tarjoaako nuoren kasvuympäristö edellytykset normaalille nuoruusiän kehitykselle? voiko nuoren oireilu olla ns. terve reaktio kehityksellisesti mahdottomaan tilanteeseen tai ympäristöön? Anttila-Leinonen 14

15 Nuorten mielenterveyshäiriöiden arvioinnin haasteita (1) kehitys ei useinkaan ole tasaista, vaan ajoittainen taantuminen on tavallista ( kaksi askelta eteen ja yksi taakse ) etenkin varhaisnuoruudessa kokemus itsestä vaihtelee, mikä voi näkyä mielialan, käytöksen ja ihmissuhteiden epävakautena sekä nopeasti vaihtuvina mielenkiinnon kohteina yksilölliset kehityserot suuria Anttila-Leinonen 15

16 Nuorten mielenterveyshäiriöiden arvioinnin haasteita (2) nuorella ei ole vielä aikuisen kokemusta, taitoja ja selviytymiskeinoja: reaktiot voivat olla voimakkaita lievät, ohimenevät psyykkiset oireet yleisiä diagnoosiluokkien jäykkyys nuorten mielenterveyshäiriöiden oirekuvat usein epäselviä, rinnakkaisdiagnoosit tavallisia tilanteen kokonaisvaltainen arviointi tärkeää, kun epäillään mielenterveyshäiriötä! Anttila-Leinonen 16

17 Riskitekijöiden merkitys riskitekijät voivat vaikuttaa terveyttä heikentäen tai normaalia kasvua ja kehitystä hidastaen eivät ole automaattisesti kausaalisuhteita (tai sitä on ainakin vaikea osoittaa) riskitekijöiden kasaantuminen Anttila-Leinonen 17

18 Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät (1) geneettiset altistustekijät aivojen kehitykseen sikiöaikana vaikuttavat tekijät synnytykseen liittyvät komplikaatiot aistivammat somaattiset sairaudet ja vammat Anttila-Leinonen 18

19 Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät (2) temperamentti (kiintymyssuhde) emotionaalinen epävakaus impulssikontrollin heikkous tarkkaavaisuuden häiriö oppimisvaikeudet, heikko kykytaso heikko koulu- ja opiskelumenestys sosiaalisten taitojen puute Anttila-Leinonen 19

20 Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät (3) kiintymyssuhteeseen ja (varhaiseen) vuorovaikutukseen liittyvät pulmat laiminlyönti, väkivalta, hyväksikäyttö altistuminen traumaattisille kokemuksille (turvattomuus) vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat perheen sisäiset ristiriidat, kuormitustekijät vanhemmuuden piirteet ( rajat ja rakkaus ) erot, menetykset, pettymykset Anttila-Leinonen 20

21 Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät (4) koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvät kuormitustekijät työelämään liittyvät kuormitustekijät työttömyys, syrjäytyminen Anttila-Leinonen 21

22 Nuorisopsykiatriset yksiköt OYS psykiatrian organisaatiossa Psykiatrian tulosalue: aikuispsykiatria nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria nuorisopsykiatrian poliklinikka (13-21 v.) osasto 70 (13-17 v.) osasto 72 (13-17 v.) osasto 80 (13-17 v.) lastenpsykiatria osasto 50 (12-15 v) Anttila-Leinonen 22

23 Osasto 70 vastaanotto-osasto; akuutin tilanteen arviointi alle 18-vuotiaiden tahdosta riippumattomat hoidot (PPSHP, LPSHP, LSHP) vaikea itsetuhoisuus, vaikeat vieroitusoireet, uudet psykoosit, päihdepsykoosit keskimääräinen hoitoaika 10 vrk (vuonna 2010) Anttila-Leinonen 23

24 Osasto 72 nuorisopsykiatrinen (jatko)tutkimus, hoito ja varhaiskuntoutus suurin osa vapaaehtoisessa hoidossa, valmius myös tahdonvastaisiin hoitoihin (PPSHP, LPSHP, LSHP) vakavat mielenterveyshäiriöt (psykoosit), syömishäiriöt keskimääräinen hoitoaika 70 vrk (vuonna 2010) Anttila-Leinonen 24

25 Osasto 80 vapaaehtoisen hoidon osasto nuorisopsykiatrinen (jatko)tutkimus ja hoito nuoruusiän kehityksen vakavat ongelmat, koulunkäynnin vaikeudet keskimääräinen hoitoaika 71 vrk (vuonna 2010) Anttila-Leinonen 25

26 Yleisimmät diagnoosit yleisimmät diagnoosit osastoilla mielialahäiriöt erilaiset ahdistuneisuushäiriöt lapsuudessa alkavat tunne-elämän häiriöt vakavat stressireaktiot ja sopeutumishäiriöt käytöshäiriöt (erityisesti os. 70 ja 72) psykoosit (erityisesti os. 72) syömishäiriöt (erityisesti os. 72) Anttila-Leinonen 26

27 Hoidolliset elementit osastohoidossa (1) osaston tarjoamat selkeät rakenteet terveen nuoruuskehityksen tukeminen elämänrytmin normalisointi arjen taitojen kehittäminen koulunkäynnin turvaaminen ikätovereihin liittyminen, sosiaaliset taidot terapeuttinen yhteisö yhteisöllinen päätöksenteko, nuorten osallistuminen ja vastuunotto Anttila-Leinonen 27

28 Hoidolliset elementit osastohoidossa (2) tutkimus ja arviointi on hoidollista! osasto-observointi (nuoruusiän kasvu ja kehitys) diagnostinen arviointi, lääkehoidon tarpeen arviointi toimintakyvyn arviointi (toimintaterap., fysioterap.) psykologiset tutkimukset koulunkäynnin ja oppimisen arviointi perhetilanteen ja vanhemmuuden arviointi lastensuojelun tarpeen arviointi tarvittavat erikoisalojen konsultaatiot Anttila-Leinonen 28

29 Yksilökeskeiset hoitomuodot (terapeuttiset) omahoitajakeskustelut erilaiset psykoterapiat toiminnalliset ja luovat terapiat (toiminta-, musiikki-, kuvataideterapia) fysioterapia ravitsemusneuvonta ja -hoito tarvittaessa lääkehoito Anttila-Leinonen 29

30 Perhekeskeiset hoitomuodot vanhempien tapaamiset perhetapaamiset perheterapia Anttila-Leinonen 30

31 Ryhmähoidot keskusteluryhmät (toiminnalliset) vapaa-ajanryhmät toiminnallinen ryhmäterapia musiikkiryhmät kuntouttava arki Anttila-Leinonen 31

32 Yhteistyö sidosryhmien kanssa (kunnan) avohoidon vastuuhenkilöt neuvottelut, hoidon linjaukset, jatkohoidon järjestäminen koulu erityistuen tarve, koulujärjestelyt, jatko-opintoihin ohjaaminen kunnan sosiaaliviranomaiset lastensuojeluyksiköt Anttila-Leinonen 32

33 Kirjallisuutta Aalberg & Siimes: Lapsesta aikuiseksi, nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi, Nemo, Gummerus, Laukkanen ym. (toim.), 2006 Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen, Duodecim, Lönnqvist ym. (toim.), Psykiatria, Duodecim, Moilanen, Räsänen, Tamminen, Almqvist, Piha & Kumpulainen (toim.) Lasten- ja nuorisopsykiatria, Duodecim, Anttila-Leinonen 33