KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ AIKA Klo 10:05-14:10 Kokouksen keskeytyket: klo

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I AIKA Klo 10:05-14:10 Kokouksen keskeytyket: klo PAIKKA Vuokatin Urheiluopisto, Opistontie 14, kokoustila Mölkky, Vuokatti KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 39 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 40 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 41 Vuokatin Urheiluopiston esittely 6 42 ActiveSeniors 7 43 Paltamon Työtä Kaikille -hanke Sisäisen valvonnan raportit vuodelta Kainuun henkilökuljetusten työryhmän henkilömuutokset Maakuntavaltuuston kokousajan muutos Nuorten kesätyösetelin arvon nostaminen Korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmän väliraportti 49 Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot Potilasasiamiehen selvitys potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä Valtuustoaloitteet Valtuustoaloite: Kestävien hankintojen edistäminen Kainuun maakunnassa 53 Kainuun hallintokokeilun jatkon valmistelu ja lainsäädäntötilanne

2 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ KOKOUSAIKA klo 10:05-14:10 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Piirainen Raimo 10:05-12:33 puheenjohtaja Poistui 48 käsittelyn aikana Kinnunen Anneli 10:05-12:17 II varapuheenjohtaja Poistui 48 käsittelyn aikana Haataja Minna 10:05-14:10 jäsen Huttu Lauri 10:05-14:10 jäsen Karppinen Veli-Matti 10:05-14:10 jäsen Kemppainen Tapani 10:05-14:10 jäsen Puheenjohtaja :t Lukkari Anne 10:05-14:10 jäsen Okkonen Arto 10:05-14:10 jäsen Sarparanta Tiina 10:05-14:10 jäsen Törrö Leena 10:05-14:10 jäsen Poissa Jokelainen Alpo puheenjohtaja Pärkkä Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja Muut osallistujat Säkkinen Timo 10:05-12:25 mv:n puheenjohtaja Poistui 48 käsittelyn aikana Polvinen Osmo 10:05-14:10 mv:n I vpj Seppänen Juhani 10:15-14:10 mv:n II vpj Saapui 41 käsittelyn aikana Yliniemi Kalevi 10:05-14:10 sihteeri Pääkkönen Tuomo 10:05-13:40 sosiaali- ja terveysjohtaja Poistui 53 käsittelyn aikana Teittinen Jorma 10:05-12:31 kehittämisjohtaja Poistui 48 käsittelyn aikana Tuominen Anssi 10:05-14:10 koulutustoimialan johtaja Turkulainen Harri 10:05-12:31 sisäinen tarkastaja Poistui 48 käsittelyn aikana Toivonen Esa 13:10-14:10 strategiajohtaja Saapui 48 käsittelyn aikana ALLEKIRJOITUKSET Raimo Piirainen Tapani Kemppainen Kalevi Yliniemi Puheenjohtaja Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä :t :t KÄSITELLYT ASIAT 39-53

3 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2011 / 2011 Arto Okkonen Tiina Sarparanta PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslia, Kauppakatu 1, Kajaani perjantaina klo 8-15 / 2011 Aila Kokkonen, johdon sihteeri

4 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MH 39 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Kainuun maakunnan hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä kokoukseen vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätösehdotus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä (4 2 mom.). Tämä esityslista on postitettu Maakuntahallitus toteaa kokouksen sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Maakuntahallitus myöntää läsnäoleville asiantuntijoille läsnäolo- ja puheoikeuden. Maakuntahallitus totesi kokouksen sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Maakuntahallitus myönsi läsnäoleville asiantuntijoille läsnäolo- ja puheoikeuden. Puheenjohtajana tässä kokouksessa on halli tuksen 1. varapu heenjohtaja Raimo Piirainen ja esittelijänä vs. maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi.

5 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjantarkastajien valinta MH 40 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Vs. maakuntajohtajan muutettu ehdotus: Hallintosäännön 15 :n 3 mom. mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen kullakin kerralla valitsemaa jäsentä, ellei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Arto Okkonen ja Raimo Piirainen. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Arto Okkonen ja Tiina Sarparanta. Maakuntahallitus hyväksyi vs. maakuntajohtajan muutetun ehdotuksen.

6 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Vuokatin Urheiluopiston esittely MH 41 Maakuntajohtajan ehdotus: Vs. maakuntajohtajan ehdotus: Vuokatin Urheiluopiston rehtori Timo Welsby tulee kokoukseen esittelemään opiston tilannetta ja tulevaisuutta. Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Hyväksyi. Rehtori Timo Welsby esitteli Vuokatin Urheiluopiston tilannetta ja tulevaisuutta. Vuokatin Urheiluopiston alueella on hanke lisätä oppilasasuntopaikkoja. Hanke ei ole edennyt toivotussa aikataulussa. Maakuntahallitus valtuutti Anssi Tuomisen toimimaan asiassa, jotta tarpeelliset oppilasasuntopaikat olisi Sotkamon lukiolaisten ja ammattiopiston oppilaiden ja urheiluopiston opiskelijoiden käytössä lukukauden 2012 alkaessa.

7 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I ActiveSeniors 1117/82/820/2010 MH 42 Hanketiimi Hakijana Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ActiveSeniors optimoi ikääntyvien voimavarat tarjoamalla heille käytännöllisellä tavalla uu simpia gerontologian tutkimukseen perustuvia kehittymis- ja koulutusmahdollisuuksia. Yksi malli on ikääntyvien karttuvien tietojen ja taitojen välittyminen nuoremmille sukupolville ver taismentorointi -menetelmää käyttäen. Sovellamme menetelmää sekä työelämän että koulu tuksen aloilla, jotka ovat viime vuosikymmenien aikana segmentoituneet. Nuorempi sukupolvi hallitsee uusimman teknologian, seniorit tekevät perinteisempiä töitä. Senioreita ei työnnetä eläkkeelle, mutta he kokevat erilaisuutensa, eikä heidän osaamisensa kehittämiseen panos teta. ActiveSeniors mallintaa ketterän osaamisen ja työnteon mallin, joka hälventää työn ja eläkkeelle siirtymisen rajan ja aktivoi senioreiden osaamisen kehittämisen. Alueen asenteet senioreita kohtaan ovat positiiviset, hanke luo edellytykset niiden hyväksikäyttöön ja täten mahdollistaa ikääntyneiden osaamisen ja tiedon käytön alueen eduksi. Hankkeen tavoite on nostaa alueen osaamista ja menestyksekästä harraste- ja yritystoimin taa ja niiden johdannaisena yleistä hyvinvointia kohderyhmän keskuudessa. Kannustavan il mapiirin puute lisää syrjäytymistä ja varhaiselle eläkkeelle siirtymisen halukkuutta, ActiveSeniors toimii ennakoivasti tätä kehitystä vastaan viimeisimpiä syrjäytymisen ehkäiseviä menetelmiä ja alan tiedettä hyödyntäen. Hanke edistää senioreiden osaamista, oppimista ja yhteisöllisyyden tunnetta rakentamalla heidän oman oppimisensa jo olemassa oleville tiedoil le ja taidoille. ActiveSeniors oikein hyödynnettynä tarjoaa senioreille mahdollisuuden koulut tautua uusiin ammatteihin ja osallistua oman alan täydennyskoulutukseen. Hanke tarjoaa myös uusia, eri sukupolvia sisältäviä työyhteisöjen toimintamalleja, täten mahdollistaen pi demmät työurat. ActiveSeniors toimii kustannus tehokkaana teknologisena ratkaisuna lisä ten alueen senioreiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaen senioreiden toiminta- ja työkykyä. Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan ja kokonais kustannusarvio on , johon haetaan Kainuun kehittämisrahaa Hanketiimi käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista. Rahoitusryhmä käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista.

8 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntajohtajan ehdotus: Vs. maakuntajohtajan ehdotus: Erillisliite nro: 1 Lisätietoja asiasta antaa kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, puh tai säh kö pos titse osoit teella etunimi.sukunimi@kainuu.fi (hallintolaki 44 ). Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään rahoituspäätöksen seuraavin eh doin: Maakuntahallitus päättää myöntää hankkeelle Kainuun kehittämisrahaa 70 %, kuitenkin enintään jäljempänä olevan rahoitussuunnitelman osana. Hanke toteuttaa Kainuun maakuntaohjelman kohtaa 1.1 Innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Hankkeen rahoitussuunnitelma: Enintään % Kainuun kehittämisraha ,00 Kuntarahoitus ,42 Muu julkinen rahoitus ,58 Yhteensä ,00 Hankkeelle hyväksyttävät kulut: Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat 700 Vuokrakustannukset Toimistokulut 300 Yhteensä Kainuun kehittämisrahaa voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväksyttävien projektisuunnitelmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään rahoituspäätöksen seuraavin eh doin: Maakuntahallitus päättää myöntää hankkeelle Kainuun kehittämisra-

9 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ haa 70 %, kuitenkin enintään jäljempänä olevan rahoitussuunnitelman osana. Hanke toteuttaa Kainuun maakuntaohjelman kohtaa 1.1 Innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Hankkeen rahoitussuunnitelma: Enintään % Kainuun kehittämisraha ,00 Kuntarahoitus ,42 Muu julkinen rahoitus ,58 Yhteensä ,00 Hankkeelle hyväksyttävät kulut: Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat 700 Vuokrakustannukset Toimistokulut 300 Yhteensä Kainuun kehittämisrahaa voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväksyttävien projektisuunnitelmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Hyväksyi.

10 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Paltamon Työtä Kaikille -hanke 1137/82/820/2008 MH 43 Hanketiimi Hakijana Paltamon työvoimayhdistys ry Maakuntajohtajan ehdotus: Tavoitteena on jatkaa Paltamossa täystyöllisyyskokeiluhanketta, joka on suunnattu kaikille Paltamon työvoimatoimistossa työttömiksi kirjatuille työnhakijoilla. Hanketta on toteutettu nyt kaksi vuotta, käytännön toteutusta varten on Paltamoon perustettu työvoimayhdistys. Kai nuun kehittämisrahaan on varattu erillinen kohta hankkeeseen käytettäväksi. Työvoimatalos sa käytettäviä työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ovat yhteistyö, verkostoituminen, sosiaa listen taitojen lisääminen, työhyvinvoinnin ja elämän-hallinnan edistäminen ja tukeminen, neuvonta, ohjaus, valmennus, työnhakuvalmennus, osaamisen lisääminen, koulutukseen oh jaaminen, testit, yksilökeskustelut ja keskusteluryhmät, työelämään tutustuttaminen ja opinto käynnit. Yhdistykseen on palkattu työhönvalmentaja ja työnetsijä. Yhteistyötä tehdään sosi aalitoimen ja Länsi-Kainuun TE-toimiston Paltamon toimipisteen kanssa, joka muuttaa Työ voimatalon tiloihin. Yhdistykseen on suunniteltu rekrytoitavan tänä vuonna 1-3 toimihenkilöä, lisäresurssia tarvitaan valmennukseen ja ohjaukseen. Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan ja kokonais kustannusarvio on , johon haetaan Kainuun kehittämisrahaa Kustannusarviota on muutettu pienemmäksi , ja vuoden 2011 osalta haetaan Kainuun kehittämisrahaa. Hanketiimi käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista. Rahoitusryhmä käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hankkeen rahoittamista. Erillisliite nro: 2 Lisätietoja asiasta antaa kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, puh tai säh kö pos titse osoit teella etunimi.sukunimi@kainuu.fi (hallintolaki 44 ). Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään rahoituspäätöksen seuraavin eh doin: Maakuntahallitus päättää myöntää hankkeelle Kainuun kehittämisra-

11 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Vs. maakuntajohtajan ehdotus: haa 93,79 %, kuitenkin enintään ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän budjettivaroista 2,83 %, kuitenkin enintään jäljempänä ole van ra hoi tus suun ni tel man osa na. Han ke to teut taa Kai nuun maa kun taoh jel man koh taa 2.3 Osaa van työ voi man saatavuus ja työ markki noi den toimivuus. Hankkeen rahoitussuunnitelma: Enintään % Kainuun kehittämisraha ,79 KMKY budjettivarat ,83 Tulorahoitus KELA-korv ,38 Yhteensä ,00 Hankkeelle hyväksyttävät kulut: Henkilöstömenot Laitteet, tarvikkeet ja aineet Palvelujen ostot Vuokrat Muut menot Yhteensä Rahoitusta voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväksyttävien projektisuunnitelmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään rahoituspäätöksen seuraavin eh doin: Maakuntahallitus päättää myöntää hankkeelle Kainuun kehittämisrahaa 93,79 %, kuitenkin enintään ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän budjettivaroista 2,83 %, kuitenkin enintään jäljempänä ole van ra hoi tus suun ni tel man osa na. Han ke to teut taa Kai nuun maa kun taoh jel man koh taa 2.3 Osaa van työ voi man saatavuus ja työ markki noi den toimivuus. Hankkeen rahoitussuunnitelma: Enintään % Kainuun kehittämisraha ,79 KMKY budjettivarat ,83

12 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Tulorahoitus KELA-korv ,38 Yhteensä ,00 Hankkeelle hyväksyttävät kulut: Henkilöstömenot Laitteet, tarvikkeet ja aineet Palvelujen ostot Vuokrat Muut menot Yhteensä Rahoitusta voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväksyttävien projektisuunnitelmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään kehittämisjohtaja Jorma Teittinen, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Hyväksyi.

13 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Sisäisen valvonnan raportit vuodelta 2010 MH 44 Maakuntajohtajan ehdotus: Sisäisen valvonnan järjestäminen on maakuntahallituksen tehtävänä. Tämän osalta maakuntahallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet valvonnan käytännön toteuttamiseksi. Maakuntahallituksen oman valvontatehtävän johdosta tulee sen ottaa kantaa maakuntahallinnon yksiköiden järjestämän valvonnan tasoon. Myös tilintarkastaja ottaa tilintarkastuskertomuksessa kantaa siihen, onko sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kainuun maakunta -kunta yhtymässä asianmukaisesti järjestetty. Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta annetun yleisohjeen mukaan maakuntahallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on maakunta -kuntayhtymässä järjestetty. Sisäisen valvonnan järjestämisen merkitys on kasvanut edellä mainitun hallituksen selontekovelvoitteen myötä. Myös tilintarkastajat ovat ilmoittaneet, että he tulevat nyt ja jatkossa kiinnittämään asiaan aikaisempaa suurempaa huomiota. Sisäisen valvonnan toimenpiteenä tarkastuslautakunta päätti pyytää tilivelvollisilta sekä eräiltä muilta viranhaltijoilta selvityksen mahdollisista virkaan liittyvistä tai muista sidonnaisuuksista ja sivutoimista. Saatujen selvitysten perusteella ei havaittu merkittäviä sidonnaisuuksia. Tilintarkastaja on sisäisen tarkastajan välityksellä pyytänyt tilivelvollisilta raportit oman alueensa sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna Raportit ovat liitteenä. Liite nro: 1 Lisätietoja asiasta antaa sisäinen tarkastaja Harri Turkulainen, puh Sähköposti etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus hyväksyy tilivelvollisten esittämät sisäisen val vonnan raportit ja toteaa osal taan, että sisäinen valvonta on järjestet ty suunnitelmallisesti sisältäen menetelmät, menet telytavat ja muut toimenpi teet, jot ka an tavat kohtuul lisen varmuuden siitä, että seu raavat oh jeen mai nit se mat yleiset tavoit teet on saavuttu: varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja jatkuvuus; edistetään organisaation tehtävien mukaisesti toiminto jen säännönmukaisuutta, taloudelli suutta, tuottavuutta ja vaikut ta vuutta sekä tuotteiden ja palveluiden laatua;

14 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Vs. maakuntajohtajan ehdotus: vältytään resurssien menetyksiltä, jotka aiheutuvat tuh lauk sesta, väärinkäytöksistä, huonos ta hoidosta, virheis tä ja pe tok sista sekä muista epäsäännönmukaisuuksis ta; pystytään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään virhei tä sekä hallitsemaan riskejä; noudatetaan lakeja, säännöksiä ja johdon ohjeita sekä kehitetään ja ylläpidetään luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta ja esitetään ne rehellisesti määräaikaisissa raporteissa. Lisäksi maakuntahallitus seuraa raporteissa mahdollisesti esitettyjen puutteiden tai epäkohtien korjaantumista tämän vuoden aikana ja tarvittaessa antaa ohjeistusta siihen. Maakuntahallitus hyväksyy tilivelvollisten esittämät sisäisen val vonnan raportit ja toteaa osal taan, että sisäinen valvonta on järjestet ty suunnitelmallisesti sisältäen menetelmät, menet telytavat ja muut toimenpi teet, jot ka an tavat kohtuul lisen varmuuden siitä, että seu raavat oh jeen mai nit se mat yleiset tavoit teet on saavuttu: varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja jatkuvuus; edistetään organisaation tehtävien mukaisesti toiminto jen säännönmukaisuutta, taloudelli suutta, tuottavuutta ja vaikut ta vuutta sekä tuotteiden ja palveluiden laatua; vältytään resurssien menetyksiltä, jotka aiheutuvat tuh lauk sesta, väärinkäytöksistä, huonos ta hoidosta, virheis tä ja pe tok sista sekä muista epäsäännönmukaisuuksis ta; pystytään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään virhei tä sekä hallitsemaan riskejä; noudatetaan lakeja, säännöksiä ja johdon ohjeita sekä kehitetään ja ylläpidetään luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta ja esitetään ne rehellisesti määräaikaisissa raporteissa. Lisäksi maakuntahallitus seuraa raporteissa mahdollisesti esitettyjen puutteiden tai epäkohtien korjaantumista tämän vuoden aikana ja tarvittaessa antaa ohjeistusta siihen. Raportit käsiteltiin tulosalueittain. Maakuntahallitus hyväksyi kaikkien tulosalueitten sisäisen valvonnan raportit vuodelta 2010.

15 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Kainuun henkilökuljetusten työryhmän henkilömuutokset 75/11/110/2011 MH 45 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus perusti ( 22) pitämässään kokouksessa Kainuun henkilökulje tusten työryhmän, jonka jäseniä ovat Kainuun kuntien joukkoliikennevastaavat, Oulun läänin hallituksen, Kelan, Linja-autoliiton, Taksiliiton sekä maakunnan sosiaali- ja terveystoimialan ja yhteisten palvelujen hallintojohtajan nimeämä edustaja. Maakuntahallitus nimesi työryh män vastuuhenkilöksi suunnittelija Martti Juntusen ja työryhmän puheenjohtajaksi Hannu Huotarin Kuhmon kaupungista. Työryhmän asiantuntijasihteerinä on toiminut vuoden 2007 loppuun saakka Liidea Oy ja vuonna 2008 aikana Ramboll Oy. Kuntayhtymän kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen on ollut työryhmän jäsenenä hänen aloittamisestaan saakka kuntayhtymän palveluksessa ja työryh män sihteerinä vuoden 2009 alusta lukien. Työryhmän vastuuhenkilönä on toiminut työryhmän perustamisesta lähtien suunnittelija Mart ti Juntunen kuntayhtymän Suunnittelu ja kehittäminen -tulosalueen alueidenkäyttö -yksiköstä. Työryhmän vastuuhenkilöksi on työryhmän henkilömuutosten yhteydessä tarkoituksenmu kaista nimetä henkilökuljetuksista maakunta -kuntayhtymässä vastaava kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen. Organisaatiouudistuksen vuoksi entisen Oulun lääninhallituksen liikenneosaston tehtäviä hoi taa nykyisin Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne- ja inf rastruktuurivastuualue. Työryhmän puheenjohtaja Hannu Huotari on pyytänyt päivätyllä kirjeellä eroa työ ryhmän jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä hänen siirtyessään eläkkeelle Kuhmon kaupungininsinöörin virasta Lisätietoja asiasta antaa suunnittelija Martti Juntunen, puh tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kai nuu.fi Maakuntahallitus myöntää eron Hannu Huotarille Kainuun henkilökuljetusten työryhmän jäse nyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä. Maakuntahallitus nimeää Kainuun henkilökuljetusten työryhmän uudeksi puheenjohtajaksi suunnittelupäällikkö Jari Kauppisen Kajaanin kaupungista.

16 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Vs. maakuntajohtajan ehdotus: Työryhmän vastuuhenkilöksi maakuntahallitus nimeää kuntayhtymän kuljetuspäällikkö Han nu Hännisen. Asia jätetään pöydälle. Maakuntahallitus hyväksyi pöydällejättöehdotuksen.

17 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Maakuntavaltuuston kokousajan muutos MH 46 Maakuntajohtajan ehdotus: Vs. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntavaltuuston kutsuu koolle puheenjohtaja. (Kuntalaki mom). Maakuntavaltuuston puheenjohtaja on ilmoittanut, että maakuntavaltuuston pidettäväksi sovittu kokous siirretään pidettäväksi klo 9.00 alkaen. Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi ja saattaa asian maakuntavaltuuston tietoon. Maakuntahallitus hyväksyi vs. maakuntajohtajan ehdotuk sen.

18 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Nuorten kesätyösetelin arvon nostaminen MH 47 Maakuntahallitus on päätöksellään 40 / käynnistänyt kainuulaisille peruskoulun sa päättäville nuorille kohdistetun kesätyöseteli -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on ollut tutustuttaa 9 -luokkalaisia työelämään ja tarjota työnantajille mahdollisuus markkinoida itseään tulevaisuuden työpaikkana. Nuorten työelämän tuntemus on parantunut opiskelu- ja ammatinvalintaan on saatu lisää tietopohjaa. Kokemukset hank keesta ovat olleet kaikkien osapuolien osalta hyvin positiivisia ja tulokset erinomaisia. Viime vuosina noin 1100:sta 9 -luokkalaisesta on 70 % työllistynyt setelin avulla vähintään kahden viikon ajaksi. Nuoret ovat hankkineet työpaikkansa itse joko yksityiseltä, julkiselta tai kolmannelta sektorilta kiinnostuksensa mukaan. Kahden viikon työskentelyjakson jälkeen nuori on saanut työnanta jalta palkan ja työnantaja on laskuttanut maakunnalta maksetun palkan verran, kuitenkin enintään 220 euroa. Mahdolliset työnantajamaksut ovat jääneet työnantajan maksettavaksi. Kesätyöseteli -hanke on toteutettu Kainuun kehittämisrahan ja maakunta -kuntayhtymän budjettivarojen avulla vuosina Vuodesta 2009 alkaen nuorten kesätyöseteli -kampanjasta on vastannut koulutustoimialan johtaja ja käytännön toteutuksesta koulutustoimialan toimisto. Syntyneet kustannukset on ka tettu maakuntahallituksen kustannuspaikalta Nuorten kesätyöseteli. Kesätyöseteli -kampanjan vuosien 2009 ja 2010 toteutumatiedot: Kainuun peruskoulujen 9 -luokka laiset Kesätyösetelillä työllistyneet: luku määrä/% 793 / 73,0 % 793 / 72,9 % Työnantajien jakauma: - kotitaloustyönantajat yritykset / yhdistykset kunta / valtio / seurakunta maakunnan omat työpisteet Setelillä työllistyneelle nuorelle maksetun palkan määrä: - tuen suuruinen 220 (% osuus kaikista 58,8 % 46,8 % työllistyneistä) - yli 220 (% osuus kaikista työllistyneistä) 41,2 % 53,2 % Kainuun ulkopuolelle työllistyneet (lähialue) 5 8

19 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Kokonaiskustannukset Maakuntajohtajan ehdotus: Vs. maakuntajohtajan ehdotus: Lisätietoja asiasta antaa koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen, puh. (08) , tai sähköpostitse Maakuntahallitus päättää nostaa kesätyösetelin arvon 250 euroon. Maakuntahallitus päättää nostaa kesätyösetelin arvon 250 euroon. Hyväksyi.

20 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmän väliraportti MH 48 Maakuntajohtajan ehdotus: Vs. maakuntajohtajan ehdotus: Kainuun maakuntahallitus I päätti kokouksessaan asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella toimenpide-ehdotuksia Kajaanin opettajakoulutusyksikön lakkautta misen jälkihoidosta ja korkea-asteen koulutuksen kehittämisestä Kainuussa. Maakuntahallitus nimesi työryhmään asemansa perusteella Kainuun Yrittäjät ry:n toimitusjoh taja Pekka Ojalehdon, Kainuun Edun toimialapäällikkö Tuomo Tahvanaisen, Kajaanin am mattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläisen ja Kajaanin yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja Vesa Virtasen, Kajaanin kaupungin kansliapäällikkö Risto Hämäläisen, Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimialan johtaja Anssi Tuomisen, Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtasen sekä Suomussalmen kunnan sivistysjohtaja Sirpa Mikkosen. Lisäksi nimettiin neljä luottamushenkilöjäsentä: Maija Rissanen, Eero Suutari, Minna Haataja ja Aarno von Bell. Maakuntahallitus nimesi työryhmän puheenjohtajaksi Maija Rissasen ja sihteereiksi Anssi Tuomisen ja Risto Hämäläisen. Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen viimeistään toukokuun 2011 loppuun mennessä ja työryhmän tulee antaa väliraportti tammikuun 2011 loppuun mennessä. Työryhmä on pitänyt viisi kokousta ennen väliraportin jättämistä. Korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmän väliraportti on erillisliitteenä. Erillisliite nro: 3 Lisätietoja asiasta antaa koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen, puh. (08) , tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kao.fi. Maakuntahallitus käy evästyskeskustelun ja merkitsee väliraportin tiedoksi. Maakuntahallitus käy evästyskeskustelun ja merkitsee väliraportin tiedoksi.

21 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen esitteli kehittämistyöryhmän väliraporttia. Keskustelun kuluessa Veli-Matti Karppinen esitti, että loppuraportissa tulee huomioida seuraavat asiat: 1. opettajankoulutuksen lopettamisen jälkihoito myös yliopistotasoisella tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnalla, 2. tulee selvittää uudet avaukset yliopiston osalta, 3. tulee kuulla Kajaanin yliopistokeskuksen henkilöstöä selvitystä tehdessään. Maakuntahallitus kävi evästyskeskustelun ja merkitsi väliraportin tiedoksi. Merkittiin, että maakuntahallitus piti tauon tämän asian käsittelyn aikana klo Merkittiin, että puheenjohtaja toiminut varapuheenjohtaja Raimo Piirainen poistui kokouksesta tauolta. Merkittiin, että kokoukselle valittiin tästä asiasta alkaen puheenjohtajaksi Tapani Kemppainen.

22 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 169/91/ /41/411/2010 MH 49 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat ko kous pöytäkirjat: - Koulutuslautakunta Viran halti japäätökset: Henkilöstön vuo silomaa-, sai rautta-, työaikavapaata-, virka vapaata-, palk kausta-, virantoi mi tusmatkaa- ja henki löstö koulutuksia kos kevat pää tökset: - maakunta johtaja Alpo Joke lainen :t vs. maa kunta johtaja Kale vi Yliniemi :t 6 - hal linto johtaja Ka levi Yli niemi :t kehit tämisjohtaja Jor ma Teit tinen :t vs. aluekehitysjohtaja Jyrki Haataja :t 10, 1 - henkilöstö joh taja Markku Hämäläi nen :t 4-9, hen ki löstö pääl likkö Han nu Westerinen :t 1 - viestin täpääl likkö Ee va Mäntymäki :t 1 - ra vinto huolto pääl likkö Eila Heik ki nen :t 7-9, 7 - sairaala insi nööri Pentti Ke rä nen :t tietohal lin tojoh taja Riitta Rem su :t 5-11, 3 - hankin ta pääl likkö Laila Härkö nen :t toi mis to päällikkö Anja Mar tiskainen :t 7 - ar kistopäällikkö Hilk ka Ka rivuo :t 5 - las kentapäällikkö Irma Kär nä :t 4 - las kentasihteeri Rai sa Heikki nen :t ra hoitussihteeri Lii sa Moila nen :t 2 - palkkahallinnon tii min vetäjä Pir jo R Heikki nen :t 3 - pää kir jan pitäjä Ei ja Sirviö :t 8-9 Muut kuin em. päätök set: Maa kuntajohtaja Alpo Jo kelai nen: - Täyttölupatoimikunnan mukaiset päätökset ( :t 2-4) Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi: - Kiinteistön (Samoojantie 44) myyminen ( 1) - Delegointipäätös, toimivallan siirto palkka hallinnon tiimivastaaville ( 2) - Eila Heikkisen nimeäminen Pohjois-Suomen AVI:n päivittäistavara huollon alueellisen poolikokeilun työryhmän jäseneksi ( 3) Henkilöstöpäällikkö Hannu Westerinen: - Koulutusapurahapäätös ( 2)

23 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen: - Hankintapäätös Kainuun 1. vaihemaakun takaavan liito-oravaselvityksestä ( 6) - Osallistuminen Öljyisten maa-alueiden kartoitus Kainuussa -hank keeseen ( 7) Viran halti ja pää tösten yhteen vedot on näh tävillä Kai nuun maakunta -kun tayhtymän kans liassa, Kaup pa katu 1, 2. kerroksessa sekä maakuntahalli tuk sen kokouk sessa. Lausun not: 1) Maakuntajohtaja Alpo Jokelaisen ja stra tegiajohtaja Esa Toivosen seuraavan sisältöinen lau sunto opetusministeriölle koskien maakuntaliittojen tulkintaa oman toimialueensa liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestystä: "Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella oleva Vuokatin Urheiluopisto on esittänyt hakemuksessaan seuraavat investointikohteet vuodelle 2011: kustannusarvio haettu Lumetusjärjestelmän rakentaminen Vuokattihallin peruskorjaus Kainuun maakunta -kuntayhtymän tulkinta tärkeysjärjestyksestä ja keskeiset perusteet: 1. Lumetusjärjestelmän rakentaminen Lumetusjärjestelmän rakentaminen on Kainuun maakunta -kuntayhtymän tulkinnan mukaan tärkein investointikohde. Opistolla on valtakunnallinen koulutus- ja valmennuskeskuksen rooli pohjoismaisissa hiihtolajeissa. Ensilumenladun myötä opiston kurssitoimintaan on saatu uusi sesonki loka-joulukuuksi. Hiihdon olosuhteiden jatkuva kehittäminen niin kesä- kuin talviaikaan on välttämätöntä. Talvien lyhetessä opiston on turvattava hyvät lumiharjoitteluolosuhteet ja kehitettävä niitä entistä paremmiksi ja nykyaikaisemmiksi. Lumetuskapasiteettia tarvitaan lisää ja sen on oltava tehokkaampaa. Uusi lumetusjärjestelmä teh dään siirrettäväksi niin, että lunta voidaan tehdä hiihtostadionilla ja tek niikka rinteen hyppyrimäillä ja hiihtomaassa. Lumetusjärjestelmä si sältää mm. nykyaikaiset lukitykit, siirrettävän paineenkorotus-, jäähdytys ja pump pauskaluston putkituksineen sekä lumen muokkaamiseen ja siirtä mi seen tarvittavan kaluston. Osa latuyhteyksistä päällystetään, jolloin lunta tarvi taan vähemmän lumetukseen. Kesäaikaan päällystetty osuus liittyy osaksi rullahiihtorataa, joka on yksi kesäajan tärkeimmistä harjoit telu paikoista. Ensilumeladun / rullahiihtoradan valais tus uusitaan sa malla energia ystävällisemmäksi ja valoteholtaan paremmaksi. 2. Vuokattihallin peruskorjaus Vuokattihallin peruskorjaus on tärkeysjärjestyksessä toiseksi tärkein investointikohde. Hanke on osa opiston kiinteistökannan peruskorjausohjelmaa. Vuokattihalli on opiston tärkein sisäliikuntapaikka vapaan sivistystyön kanal ta. Hallissa on vuosittain noin käyttösuoritetta. Halli on 20 vuotta vanha ja tä mä hanke on hallin ensimmäinen peruskorjaus

24 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakunta halli tus: Vs. maakuntajohtajan ehdotus: Maakunta halli tus: ja on jo myö hässä. Pe ruskorjaus lisää hallin käyttöturvallisuutta ja -ikää. halliin uusi taan ja täy dennetään varusteet, uusitaan pinnoitteet sekä korjataan kat to. Lisäksi tehdään kuntosali hallin yhteyteen. Esityksen elinkeino- ja koulutuspoliittinen tarkastelu Kainuun maakuntaohjelman kärkialat ovat ICT ja elektroniikka, matkailu sekä luonnonvarat. Sotkamon Vuokatin alueen visiona on olla Pohjois-Euroopan suosituin ja moni puolisin ympärivuotinen matkailualue (Vuokatti MasterPaln ). Vuokatti on Tilastokeskuksen v yöpymistilastojen mukaan Suo men suosituin ympärivuotinen matkailualue. Vuokatin strategia perustuu minipuolisiin aktiviteetteihin ja ympärivuotisuuteen. Vuokatissa koulutus yhteistyötä tekemät Jyväskylän yliopisto, Kainuun ammattiopisto, Kajaa nin ammattikorkeakoulu, Kajaanin yliopistokeskus, Snowpolis -teknolo giapuisto, Sotkamon lukio (urheilulukio ja IB-lukio) ja Vuokatin Urheilu opisto. Edellä esitetyn tärkeysjärjestyksen mukainen Vuokatin Urheiluopiston esitys tukee hyvin Kainuun maakuntaohjelman kärkialojen kehittämistavoitteita." 2) Oy Gigantti Ab on ilmoittanut vetävänsä pois valituksensa mark ki naoikeudesta koskien kodinkonehankintapäätöstä. Samalla Gigantti on myös ilmoittanut, että ei halua jatkaa oikaisupyynnön kä sit te lyä maakuntahallituksessa. Lisä tietoja asiasta antaa hallin tojoh taja Ka levi Yli niemi puh tai sähkö postitse Maakuntahallitus päättää, ettei vi ran haltijapäätöksiä ja pöytä kirjoihin mer kittyjä päätöksiä oteta maakunta halli tuksen käsiteltäväksi sekä merkit see annetut lausunnot tiedoksi. Maakuntahallitus päättää, ettei vi ran haltijapäätöksiä ja pöytä kirjoihin mer kittyjä päätöksiä oteta maakunta halli tuksen käsiteltäväksi sekä merkit see annetut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.

25 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Potilasasiamiehen selvitys potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä 2010 MH 50 Potilasasiamies Liisa Vilmi-Johansson on laatinut seuraavan selvityksen potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä: Potilasasiamiestoiminnan tavoitteena on toimia ennalta ehkäisevästi niin, että potilaan oikeu det hoito- ja palvelutilanteissa toteutuvat mahdollisimman hyvin ja tarve ottaa yhteys potilas asiamieheen vähenee. Potilaan tai omaisen ottaessa yhteyden tavoitteena on laadukas ja potilaan valintoja kunnioittava palvelu niin vahinko- kuin kaltoinkohtelutilanteissa. Potilasasiamiestoiminta on järjestetty niin, että toiminta käsittää kaikki hallintokokeilun piiriin kuuluvat terveydenhuollon yksiköt (erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto: keskussai raala, alueen terveysasemat) toimintansa aloittaneen Coronaria Hoitoketju Oy:n Kuhmon terveysaseman vastaanottotoiminnan potilasasiamiehenä on toiminut kuntayhtymän potilasasiamies. Lisäksi kuntayhtymä on toimintavuonna myynyt potilasasiamiespalveluita 14 yksityiselle terveydenhuollon palveluja tuottavalle toimintayksikölle. Tehtävän hoitamisesta on vastannut potilasasiamiespalvelut, jolla on oma talousarvio. Poti lasasiamiespalvelut siirtyi vuoden 2010 alusta maakuntahallituksen alaiseen yhteisten palve luiden tulosalueelle, vastuualueena hallintopalvelut. Potilasasiamiespalveluiden tulee olla palvelutuotannosta riippumaton ja organisaatiomuutoksella on pyritty vahvistamaan potilas asiamiehen riippumatonta asemaa terveydenhuollon toimijoihin ja johtoon nähden. Potilas asiamiehellä ei ole organisaatiossa ammatillista työnjohtoa, ainoastaan hallinnollinen esimies. Potilasasiamiespalveluiden henkilöstön muodostaa potilasasiamies ja toimistosihteeri (toi mintavuonna osa-aikainen). Työn edellyttämä erityisasiantuntijuus ja varmuus potilaan oi keuksiin liittyvissä asioissa on turvattu täydennyskoulutuksen, omaehtoisen tiedonhankinnan ja konsultaation (valvovat viranomaiset) avulla. Toimintavuonna toteutettiin potilasasiamiespalveluiden asiakastyytyväisyystutkimus, joka kohdistettiin potilasasiamiespalveluissa syys-marraskuussa asioinneille potilaille ja omaisille (N=168). Yli kahdeksankymmentä prosenttia (83 %) vastaajista (n=71) arvioi saamansa pal velun erittäin hyväksi tai hyväksi. Tyytyväisimpiä oltiin palvelun ystävällisyyteen, palveluhen kisyyteen, luotettavuuteen sekä asiantuntemukseen ja tyytymättömimpiä yhteystietojen saa tavuuteen ja tavoitettavuuteen.

26 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Potilasasiamieheen otettiin toimintavuonna yhteyttä 1476 kertaa (v yhteydenottoja oli 1454 kertaa). Erilaisia palavereita, kokouksia ja potilasasiamiehen konsultointia, joissa on kä sitelty ja selvitelty erilaisia potilaan oikeuksiin liittyviä asioita, on ollut 89 (v palavereita ym. oli 105). Tietoa potilaan oikeuksista ennen hoitoa, hoitotilanteessa ja hoidon päättymisen jälkeen -julkaisu on päivitetty erityisvastuualeen potilasasiamiesten yhteistyönä. (Liite 2) Potilasvahinkoihin ja muistutuksiin liittyvä asiakirjahallinto on hoidettu keskitetysti potilasasia miespalveluissa. Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevat havainnot ja huomiot Potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen kokonaismäärä on pysynyt ennallaan edelli seen vuoteen verrattuna. Sen sijaan yhteydenottojen aiheen pohjalta tilastoitu luku on sel västi noussut (13,9 %). Yhteydenoton aiheen pohjalta tarkasteltuna kaikki muut yhteydenotot ovat lisääntyneet, paitsi hoitoon pääsyä koskevat yhteydenotot ovat laskeneet, samoin luo kassa Muu on tapahtunut pienoista laskua. Eniten nousua on ollut hoitoon ja kohteluun liitty vissä yhteydenotoissa ja hoitoon liittyvä tyytymättömyys on ohittanut potilas- ja lääkevahinko epäilyjä koskevat yhteydenotot. Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemista vahinkoilmoituksista johti korvauksen maksamiseen kuntayhtymän osalta 39 korvauspäätöstä, joka on 48,1 % vakuutuskeskuksen ratkaisemasta 81 ilmoituksesta. Ostopalveluna toteutetun hoidon osalta Potilasvakuutuskeskus on antanut viisi korvaukseen oikeuttavaa päätöstä 18 ratkaistusta ilmoituksesta. Kainuun Työterveys -lii kelaitoksen osalta toimintavuonna on ollut käsittelyssä kaksi vahinkoilmoitusta, joista Potilas vakuutuskeskus ei ole vielä antanut korvauspäätöksiä. (Liite 3) Kuntayhtymän osalta potilasvahinkolautakunta suositti korvauksen maksamista seitsemässä päätöksessään, joka on 50 % lautakunnan antamasta 14 päätöksestä. Kuntayhtymä maksoi toimintavuonna vakuutusmaksuja Potilasvakuutuskeskukselle ,02 euroa (v va kuutusmaksut olivat ,85 euroa). Vakuutusmaksut on potilasasiamiespalveluiden toi mesta jyvitetty vastuualueille potilasvahinkokäsittelyssä olleiden tapausten lukumäärän pe rusteella. Potilaslain mukaisia muistutusratkaisuja toimintavuonna annettiin 66 (v annettiin 69 ratkaisua). (Liite 1, kuvio 3) Potilasasiamiehen arvio: Potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen pohjalta vaikuttaa sil tä, että potilaiden ja omaisten tyytyväisyys saatuun hoitoon on vähentynyt. Lukumäärällisesti eniten hoitoon liittyviä yhteydenottoja tuli vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoimintaa kos kien. Suhteutettuna edellisen vuoden yhteydenottoihin eniten tyytymättömyys on lisääntynyt päivystyspalveluiden ja konservatiivisen hoidon alueilla. Myös muualla kuin kuntayhtymän toimipisteissä toteutettua hoitoa koskevat moitteet ovat lisääntyneet.

27 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Potilaiden ja omaisten yhteydenotoista on välittynyt viesti palvelun pirstaleisuudesta, eikä hoitovastuussa oleva taho ole ollut aina potilaan tai omaisen tiedossa. Tämä on tullut koros tetusti esille sellaisten potilaiden kohdalla, jotka ovat tarvinneet usean eri tahon palveluita, tai joiden hoito on pitkittynyt syystä tai toisesta, taikka potilas on ollut hoidossa useassa yksikössä. Toimintavuonna on yhä enenevässä määrin tullut esille myös viiveitä potilaan tiedon käsitte lyssä. Potilaalle on määrätty tutkimuksia, jotka on toteutettu, mutta vastausten valmistuttua tuloksia ei ole katsottu ja ryhdytty asian vaatimiin toimenpiteisiin. Niin ikään potilaan hoitovas tuun siirtyessä toiseen toimintayksikköön (esimerkiksi Ouluun tai sieltä takaisin) jatkohoitoa koskeva tieto ei ole siirtynyt, jolloin potilaan hoito on saattanut viivästyä tai on menetetty ko konaan mahdollisuus ko. hoidon toteuttamiseen. Kohteluun liittyvien yhteydenottojen määrä on kääntynyt selvään nousuun. Kohtelulla tarkoi tetaan sitä tapaa, jolla potilaaseen hoitotilanteessa suhtaudutaan, miten häntä kuunnellaan ja miten hänen mielipiteensä hoitoon liittyen otetaan huomioon. Kohteluun liittyviä yhteydenottoja tuli eniten niiltä alueilta, joissa oli myös runsaasti tyytymät tömyyttä hoitoon. Potilaan kokiessa kohtelun huonona potilaan kohtaaminen ei ole onnistu nut toivotulla tavalla. Vähättelevä ja ylimielinen suhtautuminen potilaan tuntemaan hoidon tarpeeseen lisää potilaan tyytymättömyyttä koko hoitotapahtumaa kohtaan. Vastaavasti poti laan tunne onnistuneesta hoitosuhteesta lisääntyy, jos hän kokee tulleensa kuulluksi ja häntä kohdellaan arvokkaasti ja kunnioittavasti, vaikka hänen toivomaansa hoitoa sillä hetkellä ei ehkä voitukaan antaa. Tarkasteltaessa kokonaisuutena yhteydenoton aiheen pohjalta tilastoitua lukua (1950), on siinä havaittavissa selvä nousu edelliseen vuoteen verrattuna (1712), vaikka yhteydenottojen kokonaismäärä ei ole merkittävästi kasvanut. Tämä osoittaa sen, että potilaan tai omaisen ottaessa yhteyden potilasasiamieheen, on asian ympärille jo ehtinyt kerääntynyt monenlaista tyytymättömyyttä. Olisi tärkeää, että jo hoitotilanteessa reagoitaisiin viiveettä potilaan tai omaisen ilmaisemaan tyytymättömyyteen, jolloin asian selvittely on monesti helpompaa, eikä asia pääse tarpeettomasti paisumaan. Potilaan ollessa tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muis tutus terveydenhuollon toimintayksikössä ja saada siihen ratkaisu kohtuullisessa ajassa. Tyy tymättömyys saatuun hoitoon ja kohteluun näkyy myös siinä, että käsiteltyjen muistutusten määrä oli varsin suuri, 66 käsiteltyä muistutusta. Eniten käsiteltyjen muistutusten määrä on li sääntynyt konservatiivisella vastuualueella ja päivystyspalveluissa. (Liite 1, kuviot 3, 3.1 ja 3.2) Muistutusten keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt edelliseen vuoteen verrattuna, jonka panen tyytyväisenä merkille. Käsitellyistä muistutuksista noin 39 %:ssa ratkaisu on annettu kuukauden ku-

28 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ luessa sen tekemisestä (v vastaava luku oli noin 22 %) ja noin 68 %:ssa kahden kuukauden kuluessa (v luku oli noin 57 %). (Liite 1, kuvio 3.3) Kuitenkin osassa muistutuksia käsittelyajat ovat olleet edelleen kohtuuttoman pitkiä. Kunta yhtymässä käsiteltyjen muistutusten osalta käsittelyaika oli pisimmillään kahdeksan kuukaut ta. Potilaan oikeus saada asiassaan ratkaisu kohtuullisessa ajassa ei ole käsittääkseni tällöin toteutunut potilaslain edellyttämällä tavalla. Muistutukseen annetun ratkaisun tulee olla selkeä ja asiallinen päätös, jossa on erityisesti kiinnitetty huomiota vastauksen ymmärrettävyyteen potilaan kannalta. Vastauksesta olisi käy tävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on mahdollisesti ryhdytty tai miten asia muuten on ratkaistu (HE 185/91 s.19). Annettu ratkaisu on kuitenkin joskus sisältänyt varsin paljon vieraskielisiä sanoja ja potilaalle tuntemattomia ilmaisuja, joita potilas tai omainen on joutunut jälkikäteen selvittämään. Ymmärrettävyyden vaatimus ei ole käsittääkseni tällöin toteutunut. Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemien potilaan kannalta myönteisten korvauspäätösten määrä nousi toimintavuonna kuntayhtymän osalta, samoin potilasvahinkolautakunnan anta mien myönteisten suosituspäätösten määrä. Niin ikään Potilasvakuutuskeskukselle maksetut vakuutusmaksut nousivat selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. En ole kuitenkaan havain nut tähän olevan mitään yksittäistä syytä ja arvioin sen olevan niin sanottua vuosittaista vaih telua. Kuntayhtymän potilasasiamies on toiminut Coronaria Hoitoketju Oy:n Kuhmon terveysase man vastaanottotoiminnan potilasasiamiehenä. Muistutus- ja potilasvahinkoasioiden käsitte lyn sujumisessa on ollut suuria vaikeuksia, eikä toimintaa ole saatu lukuisista yrityksistä huo limatta ostopalvelusopimuksessa sovitun mukaiseksi. Toimintavuoden päättyessä kuntayhty mään ei ole esimerkiksi saatu (useista pyynnöistä huolimatta) ratkaisua kolmesta muistutuk sesta, jotka on tehty joko vuoden 2009 lopulla tai vuoden 2010 alussa. Myös useita potilas vahinkoilmoitusten korvauspäätöksiä on saamatta. Tämä on vaikeuttanut toimintaani vas taanottotoiminnan piirissä olevien potilaiden oikeuksien edistämisessä ja toteuttamisessa, sekä käsittääkseni hankaloittanut myös tilaajan (kuntayhtymän) mahdollisuutta näiltä osin seurata ja valvoa toiminnan asianmukaisuutta. Liitteenä potilasasiamiestoiminnan tilasto-osa. Liite nro: 2 Sosiaali- ja terveyslautakunta sekä terveydenhuollon toimintayksiköt käsittelevät asian osana laatutyötä. Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi.

29 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntajohtajan ehdotus: Vs. maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Hyväksyi.

30 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus I Valtuustoaloitteet MH 51 Kainuun maakuntavaltuuston työjärjestyk sen 3. luvun 21 :n mukaan maakuntahalli tuksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen te kemistä ja maakuntahalli tukselle lähetetyistä aloit teista, joita valtuus to ei ole edellisen vuo den loppuun mennes sä lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitet tava, mihin toimenpitei siin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty lop puun. Alla on lueteltu keskeneräiset valtuustoaloit teet sekä niiden käsittelytilanne: Kestävien hankintojen edistäminen Kainuun maakunnassa (Sanni Väisänen, ) - Aloite on lähetetty valmistelta vaksi materiaalipalveluihin. Aloite on maakuntahallituksen käsittelyssä Maakunnan sosiaali- ja terveystoimen sähköisten palvelujen kehittä minen (Sanni Väisänen ) - Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitellyt aloitteen ja päättä nyt lä het tää aloitteen virkamiesvalmisteluun. Terveysauton toiminnan järjestäminen (Raimo Piirainen ) - Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitellyt aloitteen ja päättänyt lähettää aloitteen virkamiesvalmisteluun Omaishoidontuki määrärahat (Paavo Niemelä ) - Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitellyt aloitteen ja päättänyt lähettää aloitteen virkamiesvalmisteluun Maakuntajohtajan ehdotus: Vs. maakuntajohtajan ehdotus: Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Ka levi Yliniemi puh tai sähkö postitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi ja saattaa sen edelleen tiedoksi maakuntaval tuustolle.

31 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi ja saattaa sen edelleen tiedoksi maakuntaval tuustolle. Hyväksyi.

32 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus I Valtuustoaloite: Kestävien hankintojen edistäminen Kainuun maakunnassa 1083/18/180/2009 MV 141 Pöytäkirjaan merkittiin valtuutettu Sanni Väisäsen esittämä ja 13 valtuutetun (S. Väisänen, K. Kunnas, T. Krogerus, V-M. Karppinen, V. Matero, E. Kiljunen, R. Myllylä, J. Kyllönen, T. Rossi-Määttä, M. Haataja, K. Immonen, A. von Bell ja E. Hakkarainen) allekirjoittama seu raa van si säl töi nen val tuus to aloi te: "Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan maakuntaohjelman vuosille Ohjelman toimenpiteiksi hyväksyttiin Kainuun ilmastostrategian ja kuntakohtais ten toimenpideohjelmien laatiminen sekä kuntien energiatehokkuussopimukset. Strategia valmistunee vuosien aikana. Uusi kuntien energiatehokkuussopimusten järjestelmä ( ) on suunniteltu tukemaan energiapalveludirektiivin ja sen edellyttä mien toimien toteuttamista kuntasektorilla. Uudet työ- ja elinkeinomi nisteriön päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset ovat mo nilla aloilla, myös kunnissa ja kuntayhtymissä, ensisijainen toimeen panokeino toteuttaa toukokuussa 2006 voimaan tullutta energiapal veludirektiiviä käytännössä. Kainuun ilmastostrategian ja kuntien toimenpideohjelmiin mahdollisesti toimenpiteinä tule vat energiatehokkuussopimukset tai ener giaohjelmat edellyttävät, että julkisten hankintojen energiatehok kuusohjeet tulee sisällyttää osaksi kunnan ja kuntayhtymän hankin taohjeistusta, soveltaa niitä tarkoitukseen sopivalla tavalla sekä oh jeistaa hankinnoista vastaavan henkilös tö näiden ohjeiden käyttöön. Energiatehokkuuden huomioiminen kunnan hankinnoissa ja suunnit telun ohjauksessa merkitsee lisäksi, että kunta tai kuntayhtymä pyrkii huomioimaan uudis- ja perusparannushankkeisiin liittyvissä järjestelmä- ja laitevalinnoissa investointikustannusten li säksi myös tulevat energiakustannukset. Energiatehokkuussopimuksessa ja energiaohjel massa yhtenä kes keisenä toiminnallisena tavoitteena on saada energiatehokkuus yh deksi kriteeriksi kaikkiin niihin julkisiin hankintoihin, joissa energiate hokkaamman laitteen, järjestel män tai hankintakokonaisuuden va linta johtaa kokonaista loudellisesti edulli sempaan loppu tulokseen. Julkinen sektori on merkittävä hankintojen tekijä, sillä julkiset hankin nat ovat Suomessa noin miljardia euroa vuosittain eli noin 15 % bruttokansantuotteesta. Uudessa valtioneuvos ton hyväk symässä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on ta-

33 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ voit teena ener gian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntämi nen las kuun. Hankintapäätöksillä on täs sä erittäin suuri merkitys. Valtioneuvoston periaatepäätöksellä julkinen sektori ryhtyy edistämään nykyistä ri peämmin kestäviä hankintoja. Tavoitteena on vähentää julkisen sektorin ympäristökuormitus ta ja ilmastovaikutuk sia. Osana suunnitelmaa edellytetään, että energiatehokkuus ote taan huomioon hankinnoissa. Kuntien ja valtion paikallishallinnon suositellaan ottavan ympäristön huomioon vuonna 2010 vähintään 25 prosentissa hankinnoista ja vuonna 2015 puolessa hankinnoista. Valtion keskushallinnolle tavoitteet ovat velvoittavia, kunnille ja val tionyhtiöille suositeltavia. Voimassa oleva hankintalaki kannustaa huomioimaan ympäristönä kökohdat hankinnoissa, mutta näin ei tapahdu. Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikkö toteutti syyskuussa 2009 hankintayksi köille suunnatun kyselyn ympäristönäkökohtien huomioimisesta jul kisissa hankinnoissa. Vastanneet hankintayksiköt korostivat, että ympäristövaikutusten arvioiminen ja käyttökelpoisten ympäristökri teerien asettaminen koettiin vaikeaksi. Vastauksissa toivottiin kritee ristön yhdenmukaistamista sekä apuvälineitä hankintatyön avuksi. Hankintojen kynnysarvoja ollaan muuttamassa. Uudet EU-kynnysar vot voimaan ja uudet kansalliset kynnysarvot arvion mukaan maaliskuussa Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hankintojen oikeussuojauu distusta koskeva HE 190/2009 vp, jossa ehdote taan hankintalain 15 :ssä säädettyjen kansallisten kynnysarvojen kaksinkertaistamista tava ra- ja palveluhankinnoissa euroon ja sosiaali- ja terveys palveluissa (ml. eräät koulu tuspalvelut) euroon sekä kyn nysarvon nostamista rakennusurakoiden ja käyttöoi keusurakoiden osalta eurosta euroon. Kainuun maakuntaohjelman kärkiala 3:een tuli lähiruo ka. Ohjelman toteuttaminen tarkoittaa, että kestävät hankinnat ulote taan myös lautaselle. Julkisissa elintarvikehankin noissa tulee edis tää lä hiruuan tavoitteiden saavuttamista käyttämällä mm. luomua, seson gin mukaista ruokaa tai kasvisruokaa ja sulkea pois geeni muunneltu ja ainesosia sisältävät tuot teet. Samoin ympäristö- ja energiamerk kien kriteerejä tulisi hyödyntää tehokkaammin. Kainuusssa toimii kuntien, maakunnan ja ev.lut.seurakuntien han kintarengas. Hankintalain 6 :n mukaisia hankintayksikköjä ovat mm. kuntien ja kuntayhty mien viranomaiset, jotka vastaavat hankintaprosessista. Hankinta päätöksen tekee se toimielin tai viranhaltija/työnteki jä, jolle on johto säännössä (delegointi) tai sen perusteella tehdyllä hallinnollisella päätöksellä (subdelegointi) annettu päätösvalta hankinta-asiassa. Hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle eri tyisehtoja, jotka voivat koskea erityisesti ympäristö- ja sosiaali sia nä kökohtia, kuten ammatillista koulu-