Potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2013

Transkriptio

1 Hallitus Potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2013 H 34 (Valmistelija: potilasasiamies Liisa Vilmi-Johansson) Potilasasiamies Liisa Vilmi-Johansson on laatinut selvityksen po tilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kun ta yh ty mäs sä Potilasasiamiestoiminta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kun tayh ty mäs sä on järjestetty niin, että toiminta käsittää kaikki kun ta yh tymän toimialueeseen kuuluvat terveydenhuollon yksiköt (eri kois sairaan hoi to ja perusterveydenhuolto: keskussairaala, alueen ter veysase mat lukuun ottamatta Puolangan terveysasemaa). Kuntayhtymän po ti las asia mies toimi myös Attendo Terveyspalvelut Oy:n (ai kai semmin Attendo MedOne Oy) Kuhmon terveysaseman vas taan ot to toimin nan potilasasiamiehenä saakka alkaen Kuh mon terveysaseman vastaanottotoiminta siirtyi kuntayhtymän omak si toiminnaksi. Lisäksi kuntayhtymä myi toimintavuonna po ti lasasia mies pal ve lui ta 11 yksityiselle terveydenhuollon palveluja tuot taval le toimintayksikölle. Tehtävän hoitamisesta vastaa potilasasiamiespalvelu. Po ti las asiamies pal ve lun tulee olla palvelutuotannosta riippumaton ja po ti lasasia mie hel le tulee turvata riippumaton asema niin terveydenhuollon toi mi joi hin, kuin myös johtoon nähden. Potilasasiamiehellä ei voi olla toi min ta yk si kös sä ammatillista työnjohtoa, ainoastaan hallinnollinen esi mies. Potilasasiamiespalvelu kuuluu kuntayhtymän alaiseen keski tet ty jen yhteisten palveluiden tulosalueeseen. Potilasasiamiestyön edel lyt tä mä erityisasiantuntijuus ja varmuus potilaan oikeuksiin liit tyvis sä asioissa on turvattu täydennyskoulutuksen, omaehtoisen tiedon han kin nan ja konsultaation (valvovat viranomaiset) avulla. Potilasasiamiespalvelun henkilöstöön kuuluu potilasasiamies ja toimis to sih tee ri (toimintavuonna osa-aikainen). Potilasasiamiehellä ei ole nimettyä sijaista. Palvelun sujuvuus lomien aikana pyritään turvaa maan sijoittamalla potilasasiamiehen ja toimistosihteerin lomat eri aikoihin. Potilasasiamiestoiminnan tavoitteena on toimia ennalta ehkäisevästi niin, että potilaan oikeudet hoito- ja palvelutilanteissa toteutuvat mah dol li sim man hyvin ja tarve ottaa yhteys potilasasiamieheen vähe nee. Potilaan tai omaisen ottaessa yhteyden tavoitteena on laa dukas ja potilaan valintoja kunnioittava palvelu niin vahinko- kuin kaltoin koh te lu ti lan teis sa.

2 Potilasasiamieheen otettiin toimintavuonna yhteyttä 1580 kertaa (v yhteydenottoja oli 1592 kertaa). (Liite 1). Erilaisia palavereita, ko kouk sia ja potilasasiamiehen konsultointia, joissa on käsitelty ja selvitelty eri lai sia potilaan oikeuksiin liittyviä asioita, oli 60 (v palavereita ym. oli 85). (Liite 2). Potilasvahinkoihin ja muistutuksiin liittyvä asiakirjahallinto hoidetaan kes ki te tys ti potilasasiamiespalvelussa. Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevat havainnot ja huomiot Potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen kokonaismäärä on pysy nyt jokseenkin ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna, samoin yh tey den ot to jen aiheen pohjalta tilastoitu luku. Vaikka yh tey den ot tojen määrä on kokonaisuutena pysynyt edellisen vuo den tasolla, on ter vey den huol lon toimipisteiden välillä ha vait ta vis sa muutoksia yhtey den ot to mää ris sä. Selvä väheneminen yh tey den otois sa on ta pahtu nut Ylä-Kainuun vastaanotto- ja ter veys kes kus sai raa la toi min nan osal ta. Tätä lukua tarkasteltaessa on syytä muis taa, että Puolangan pe rus ter vey den huol to ei ole kuulunut toi min ta vuon na kuntayhtymän toi min taan. Niin ikään riippuvuuksien hoi toon liittyvät yhteydenotot ovat puolittuneet edelliseen vuoteen ver rat tu na. Yhteydenottojen li säys on jakautunut eri toimipisteiden kes ken, eikä lu ku jen pe rus teel la ole havaittavissa selvää nou su piik kiä minkään yk si kön kohdalla. Tarkasteltaessa yhteydenottojen määriä eri ai healuei den pohjalta, on niin ikään havaittavissa muutoksia edelliseen vuo teen verrattuna. Hoi toa koskevat yhteydenotot ovat lisääntyneet, sa moin potilas- ja lää ke va hin ko epäi lyä koskevat yhteydenotot. Sen si jaan hoitoon pää syä koskevissa yhteydenotoissa on tapahtunut sel vä väheneminen edel li seen vuoteen verrattuna. Eniten yh tey denot to ja oli potilaan saa maan hoitoon liittyen, joka nousi suurimmaksi yh tey den oton ai heek si jo vuonna 2012 ohi potilas- ja lää ke va hin koasioi ta koskevien yh tey den ot to jen. Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemista vahinkoilmoituksista johti kor vauk sen maksamiseen kuntayhtymän osalta 32 korvauspäätöstä, jo ka on 43,8 % vakuutuskeskuksen ratkaisemasta 73 ilmoituksesta. Os to pal ve lu na toteutetun hoidon osalta Potilasvakuutuskeskus antoi kuu si korvaukseen oikeuttavaa päätöstä kymmenestä rat kai se mastaan ilmoituksesta (Liite 3). Kuntayhtymän osalta potilasvahinkolautakunta antoi seitsemän ratkai su suo si tus ta, joista yhdessä lautakunta suositti korvauksen maksa mis ta. Kuntayhtymä maksoi toimintavuonna vakuutusmaksuja Poti las va kuu tus kes kuk sel le ,06 euroa (v va kuu tus mak sut olivat ,58 euroa). Vakuutusmaksut on po ti las asia mies pal ve-

3 lui den toimesta jyvitetty vastuualueille edellisenä toi min ta vuon na tehtyjen potilasvahinkoilmoitusten lukumäärän perusteella. Potilaslain mukaisia muistutusratkaisuja annettiin toimintavuonna 60 (v annettiin 77 ratkaisua). (Liite 1, kuvio 3). Potilasasiamiehen arvio: Vaikka potilasasiamiehelle tulleiden yh teyden ot to jen määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan, ovat hoitoon liitty vät yhteydenotot selvästi lisääntyneet. Eniten lisäystä on ta pah tunut Kajaanin alueen (Kajaani, Paltamo) vastaanotto- ja ter veys keskus sai raa la toi min nas sa, jossa potilaiden moitteet saamastaan hoidos ta ovat kaksinkertaistuneet. Myös kirurgisen ja sisätautien hoi don osalta potilaiden tyytymättömyys hoitoaan koskien on kasvanut. Silloin kun potilas kokee saamansa hoidon huonona, hoi to ta pah tumaa koskeva palvelutilanne ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella ta val la. Hoitoa koskevista yhteydenotoista on välittynyt potilaan ja omai sen havainnot henkilökunnan kiireestä, jonka potilas monesti ko kee välinpitämättömyytenä omaa hoitoaan kohtaan. Potilaat ovat esi mer kik si kertoneet, että heillä ei aina ole ollut mahdollisuutta tuoda esille omaa näkemystään asiassaan tai esittää mieltään as kar rutta via kysymyksiä, kun häntä hoitava lääkäri on jo lopettamassa vastaan ot to ti lan net ta tai siirtymässä osastokierrolla toisen potilaan asiaan. Niin ikään omaiset ovat tuoneet esille epäilynsä, että potilas olisi sairaalahoidon aikana jäänyt vaille riittävää ravintoa tai puhtautta, jos he eivät olisi olleet potilaan luona ja huolehtineet potilaan avus tami ses ta ruokailussa ja hygienian hoidossa. Vastaavasti, jos potilas ko kee, että häntä kohdellaan yksilönä ja hänen ongelmaan pa neudu taan (kiireestä huolimatta), potilas useimmiten kokee hoitonsa myön tei se nä, vaikka hoito ei ehkä kaikilta osin toteutuisikaan hänen toi vo mal laan tavalla. Toimintavuonna on enenevässä määrin tullut esille potilaiden ko kemus myös siitä, etteivät he aina tule ymmärretyksi, koska heitä hoi tava henkilö ei riittävässä määrin osaa potilaan kieltä. Tilannetta pahen taa entisestään lääkärin käyttämät vieraskieliset ilmaisut, joita po ti las ei ymmärrä. Potilaan oikeus tulla asiassaan kuulluksi ja saada selvitys terveydentilastaan ja muista hoitoon liittyvistä seikoista, ei ole käsitykseni mukaan tällöin toteutunut lainsäädännön edel lyt tämäl lä tavalla. Vaikka hoitoon liittyvä tyytymättömyys on toimintavuonna li sään ty nyt, kohtelua koskevissa yhteydenotoissa on havaittavissa pienoista laskua, jonka panen tyytyväisenä merkille. Tyytymättömyys hoitoon ja kohteluun näkyy suoraan kyseistä yk sikköä koskevien muistutusten määrässä. Potilaan ollessa tyytymätön saa maan sa hoitoon tai kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muis tu tus terveydenhuollon toimintayksikössä ja saada siihen ratkaisu koh tuulli ses sa ajassa. Lukumääräisesti eniten muistutuksia on käsitelty vas-

4 taan ot to- ja terveyskeskussairaalatoimintaa koskien. Myös ope ra tii vises sa ja konservatiivisessa hoidossa hoitotyytymättömyys nä kyy tehtyjen muistutusten määrässä. Sen sijaan päivystyspalvelua koske vien muistutusten määrä on selvästi laskenut edelliseen vuo teen verrattuna. (Liite 1, kuviot 3, 3.1 ja 3.2) Muistutusten keskimääräinen käsittelyaika oli 76,45 päivää (v kä sit te ly ai ka oli 88 päivää), joten käsittelyajoissa on tapahtunut pientä lyhenemistä. Reilu kolmannes (35 %) käsitellyistä muistutuksista on ratkaistu kuukauden kuluessa muistutuksen tekemisestä (v vas taa va luku oli noin 22 %) ja puolessa (50 %) käsitellyistä muis tutuk sis ta ratkaisu on annettu kahden kuukauden kuluessa (v luku oli noin 43 %), jota arvioni mukaan voitaisiin pitää vielä koh tuul lise na aikana. Neljän muistutuksen osalta käsittelyaika on ollut yli puo li vuotta ja pisimmillään noin 1 vuosi 4 kuukautta. (Liite 1, kuvio 3.3) Muistutusten käsittelyaikoja tarkasteltaessa on huomioitu ne muis tutuk set, joihin on annettu ratkaisu vuoden 2013 loppuun mennessä. Tä män lisäksi kuntayhtymässä oli toimintavuoden lopussa vireillä muis tu tuk sia, jotka on tehty jopa yli puolitoista vuotta aikaisemmin, mut ta joihin toimintavuoden loppuun mennessä ei ole annettu rat kaisua useista huomautuksista huolimatta. Vaikka muistutusten keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt, puo les sa käsitellyistä muistutuksista ratkaisun antaminen on kes tänyt yli kaksi kuukautta ja pisimmillään pitkälti yli vuoden. Potilaan oikeus saada asiassaan ratkaisu kohtuullisessa ajassa ei ole kä sittääk se ni näiltä osin toteutunut potilaslain edellyttämällä tavalla. Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemien potilaan kannalta myön teisten korvauspäätösten määrä on toimintavuonna pysynyt kun ta yh tymän osalta edellisen vuoden tasolla, samoin po ti las va hin ko lau ta kunnan antamien myönteisten suosituspäätösten määrä. Potilaan kannal ta myönteisten korvauspäätösten määrä suhteessa ratkaistuihin il moi tuk siin (noin 44 %) on niin ikään pysynyt varsin korkeana. Potilasvakuutuskeskuksen tilastojen mukaan keskimäärin alle kolman nes kaikista vakuutuskeskuksen ratkaisemista va hin ko il moi tuksis ta tulee korvattavaksi. Potilasvakuutuskeskukselle maksetut vakuu tus mak sut ovat jonkin verran nousseet edelliseen vuoteen ver rattu na, mutta katson tämän olevan tavanomaista vuosittaista vaihtelua. Liitteet: 1. Potilasasiamiestoiminta 2013 (kuvat) 2. Potilasasiamiestoiminta Potilasvahinkotilasto 2013

5 Liitteet nro: 1-3 Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Lisätietoja asiasta antaa kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, puh ja potilasasiamies Liisa Vilmi-Johansson, puh tai sähköpostitse Hallitus merkitsee tiedoksi potilasasiamiehen vuodelta 2013 laatiman selvityksen potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Hallitus: Hyväksyi.