OHJE VIRANOMAISTIEDOTTEIDEN LÄHETTÄMISESTÄ JA HÄTÄTIE- DOTTEIDEN VÄLITYSJÄRJESTELMÄN TOIMINNASTA

Transkriptio

1 OHJE VIRANOMAISTIEDOTTEIDEN LÄHETTÄMISESTÄ JA HÄTÄTIE- DOTTEIDEN VÄLITYSJÄRJESTELMÄN TOIMINNASTA Valtioneuvoston asetuksessa viestintämarkkinoihin liittyvästä varautumisvelvollisuudesta ja viranomaistiedotteiden välittämisvelvollisuudesta (838/2003, asetuksen muutos 644/2007) on säädetty velvoitteet ja vastuut viranomaistiedotteiden lähettämisestä. Kyseinen asetus on tämän ohjeen liitteenä 1. Seuraavassa annetaan tarkentavat ohjeet järjestelmän käyttämisestä. Kukin järjestelmää käyttävä viranomainen ja organisaatio antaa tarvittaessa täydentävät ohjeet omalle organisaatiolleen. 1 VIRANOMAISTIEDOTTEIDEN VÄLITYSVELVOLLISUUS Yleisradio Oy sekä televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain (394/2003) 2 luvun 15a :n 1 momentissa tarkoitettu teleyritys, on velvollinen välittämään väestölle viranomaistiedotteita, milloin tämä on tarpeen ihmishengen tai omaisuuden pelastamiseksi taikka yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. Käytännössä velvoite koskee Yleisradion lisäksi kaupallisia radioyhtiöitä sekä televisioyhtiöitä. Viranomaistiedotteet ovat joko hätätiedotteita tilanteessa, jossa tiedote on tarpeen ihmishenkeen tai omaisuuteen tai ympäristöön kohdistuvasta välittömästä vaarasta varoittamiseksi, tai muita viranomaistiedotteita, jolloin kyseinen uhka tai vaara ei ole välitön. Viranomaistiedotteen sisällöstä päättää aina tiedotteen antava viranomainen. Tiedotteen välittävä teleyritys ei saa muuttaa tiedotteen sisältöä. Viranomaistiedote tulee välittää väestölle viranomaisen päättämillä kielillä. Tiedotteen kääntämisestä muille kielille vastaa aina tiedotteen antava viranomainen. Teleyritys ei ole vastuussa käännösten asianmukaisuudesta. Hätätiedote on välitettävä väestölle viivytyksettä. Muu viranomaistiedote on välitettävä väestölle heti, kun se on mahdollista ohjelmatoimintaa kohtuuttomasti häiritsemättä. 2 VIRANOMAISTIEDOTTEEN ANTAMISESTA PÄÄTTÄVÄT VIRANOMAISET Yleisradio Oy ja tässä ohjeessa tarkoitettu muu teleyritys on velvollinen välittämään hätätiedotteen, jos se tulee välitettäväksi pelastus-, Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio PL 31 Eteläesplanadi 16-18, Helsinki (09) (09) Valtioneuvosto (09) (tiedotus) kirjaamo@mintc.fi info@mintc.fi

2 2 (8) poliisi- tai rajavartioviranomaiselta, lentopelastuskeskukselta tai hätäkeskukselta. Säteilyturvakeskuksen, Ilmatieteen laitoksen tai Tiehallinnon toimialalla ilmenneessä vaara- tai uhkatilanteessa teleyritys on velvollinen välittämään myös Säteilyturvakeskuksen, Ilmatieteen laitoksen tai Tiehallinnon liikennekeskuksen antaman ensimmäisen hätätiedotteen Tässä ohjeessa tarkoitettu teleyritys on velvollinen välittämään muun viranomaistiedotteen, jos sen antaa edellä mainittu viranomainen tai laitos tai asianomainen ministeriö. Jotta viranomaistiedotteiden antajiksi oikeutettujen viranomaisten tiedotteet voidaan ottaa tässä tarkoitetun järjestelmän piiriin, tulee kyseisten viranomaisten ilmoittaa Yleisradio Oy:lle ja muiden viranomaistiedotteiden välitysvelvollisille teleyrityksille niiden henkilöiden yhteystiedot, joilla asianomaisissa virastoissa on oikeus antaa hätätiedote tai muu viranomaistiedote välitettäväksi. Lisäksi tulee antaa yhteysnumero, johon suoritettavalla vastasoitolla teleyritykset voivat tarkistaa tiedotteen aitouden. Järjestelmän toiminnan yksinkertaistamiseksi vastasoittonumeroita tulee olla vain yksi virastoa / organisaatiota kohden. Organisaatiot voivat tarvittaessa teknisesti ohjata vastasoiton asianomaiseen muuhun numeroon. Hätätiedotetta välitettäessä Yleisradion on aina soitettava vastasoitto ennen tiedotteen lähettämistä, ellei tiedotteen aitous muutoin ole selvää. Muiden teleyritysten tulee samalla tavalla varmistua muiden viranomaistiedotteiden aitoudesta. 3 VIRANOMAISTIEDOTTEET Tilannetta johtava viranomainen arvioi tilanteen vakavuuden ja päättää väestön varoittamisesta sekä tällöin myös hätätiedotteen lähettämisestä. Hätätiedote voidaan antaa tilanteessa, jossa ihmisten henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuva vaara arvioidaan välittömäksi tai sellaisen uhan torjumiseksi, joka saattaa aiheuttaa toteutuessaan huomattavan omaisuus- tai ympäristövahingon. Tällaisia tilanteita saattavat aiheuttaa esimerkiksi - ydinvoiman käyttöön liittyvä onnettomuus, - vakava vaarallisiin aineisiin liittyvä onnettomuus, - laaja ja vakava liikenneonnettomuus, - kadonneita ilma-aluksia koskevat tiedotteet, - muille ihmisille vaarallisen henkilön, henkilöryhmän tai eläimen liikkeelläolo, - välitön terveysvaara tai - lähestyvä poikkeuksellisen voimakas myrsky tai muu nopeasti kehittyvä vaarallinen sääilmiö. Yleisradio Oy välittää hätätiedotteen viivytyksettä ääneen luettuna radiokanavillaan sekä tekstinä televisiokanavilla (katso liitteet 3 ja 4). Yleisradio Oy on velvollinen myös välittämään hätätiedotteen hätätiedotteiden välitysjärjestel-

3 3 (8) mää käyttäen toiminnassa olevien kaupallisten teleyritysten kautta. Tällöin hätätiedotteen lähettäminen katkaisee radiokanavilla muut meneillään olevat radiolähetykset. Televisiossa hätätiedote näkyy kuvaruudun yläosassa kulkevana tekstinä, johon liittyy hätätiedotteen äänitunnus. Hätätiedoteteksti näkyy kanavanippujen A ja B kanavilla. Tilannetta johtava viranomainen päättää myös muun viranomaistiedotteen lähettämisestä väestön varoittamiseksi. Muu viranomaistiedote voidaan antaa välitettäväksi tilanteessa, johon liittyy ihmisten henkeen tai terveyteen tai aineelliseen omaisuuteen tai ympäristöön kohdistuva vaara tai uhka, joka ei ole aivan välitön. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi - kadonneita ihmisiä koskevat tiedotteet, - kadonneita ilma-aluksia koskevat tiedotteet (mikäli epäillään ihmisuhreja voidaan antaa hätätiedote), - varoitukset terveydelle vaarallisten aineiden, kuten pilaantuneiden elintarvikkeiden tai säteilylähteiden aiheuttamista vaaratilanteista, - ilmoitus virheellisesti annetusta yleisestä hälytysmerkistä tai - ilmoitus teleliikenteen häiriön vaikutuksista hätäilmoitusten vastaanottoon. Lisäksi ministeriöt voivat antaa muun viranomaistiedotteen väestöä tai yhteiskuntaa uhkaavista vaaroista. Tällaisia tilanteita voi esimerkiksi aiheutua - eläintaudista, kasvintuhoajista, elintarvikkeista tai rehuista (maa- ja metsätalousministeriö), - yleisvaarallisista tartuntataudeista (sosiaali- ja terveysministeriö) taikka - öljyvahingoista tai pato-onnettomuuksista (ympäristöministeriö). Ministeriöllä tarkoitetaan myös valtioneuvoston kansliaa. Muu viranomaistiedote on välitettävä väestölle heti, kun se on mahdollista ohjelmatoimintaa kohtuuttomasti häiritsemättä. Antaessaan muita viranomaistiedotteita viranomaiset osoittavat tiedotteen Yleisradio Oy:n sekä niiden teleyritysten välitettäväksi, joiden viestintäverkon alueellinen kattavuus parhaiten sopii tiedotustarpeeseen. Yleisradio Oy välittää muun viranomaistiedotteen YLE Radio Suomessa ja Teksti-TV:ssä sivulla 866. Tiedote on välitettävä yleisölle sellaisena kuin se saapuu teleyrityksen välitettäväksi. Tiedotteen lähettämisestä päättänyt viranomainen vastaa tiedotteen sisällöstä ja tiedottamisen alueellisesta laajuudesta. Hätätiedotteet välitetään kuitenkin teknisistä syistä johtuen aina valtakunnallisina. Muu viranomaistiedote on mahdollista lähettää Yleisradio Oy:ssä myös maakuntaradioittain niiden lähetysaikoina. Kaupallisten radioiden jakeluvelvoitteen laajuus riippuu siitä, mahdollistaako teleyrityksen viestintäverkko valtakunnallisen vai alueellisen jakelun. Tiedotteen antava viranomainen päättää siitä, millä kielillä tiedote annetaan. Viranomainen vastaa tiedotteen kääntämisestä. Kaksikielisten kuntien alueilla on tiedote annettava sekä suomen että ruotsin kielillä. Viranomaisen tulee muutoinkin pyrkiä siihen, että ihmisen hengen, terveyden ja turvallisuuden se-

4 4 (8) kä omaisuuden ja ympäristön kannalta oleellinen tieto annetaan koko maassa molemmilla virallisilla kielillä. Joissakin tilanteissa on tärkeätä, että myös Suomessa asuvat ja oleskelevat ulkomaalaiset ymmärtävät viranomaisten varoitukset ja toimintaohjeet. Teleyritys saa viranomaistiedotteen eri kieliversiot tiedotuksen välittävältä viranomaiselta, esimerkiksi hätäkeskukselta, mikäli hätäkeskus on saanut ao. viranomaiselta hätätiedotetekstin kieliversiot. Käännösten sisällöstä vastaa tiedotteen antanut viranomainen. Yleisradio Oy:llä tai muilla teleyrityksillä ei ole velvollisuutta asettaa välitystehtävään eri kieliä osaavaa henkilöä, mutta tiedote pyritään lukemaan silloinkin, kun se on annettu muulla kuin kotimaisilla kielillä. Väestön turvallisuudentunteen palauttamisen kannalta on tärkeätä, että hätätiedotteen antava viranomainen antaa aina myös tilanteen päättymisestä kertovan tiedotteen. Tämä voidaan antaa muuna viranomaistiedotteena. Myös muun viranomaistiedotteen aiheuttaneen tapahtuman päättymisestä on hyvä ilmoittaa vastaavanlaisella tiedotteella. 4 TIEDOTTEIDEN VÄLITYS- JA VASTAANOTTOPISTE Hätätiedote annetaan teleyrityksen välitettäväksi hätäkeskuksen, poliisin johtokeskuksen, merivartioston johtokeskuksen, rajavartioston esikunnan, Tiehallinnon liikennekeskuksen tai lentopelastuskeskuksen kautta. Säteilyturvakeskus (STUK) ja Ilmatieteen laitos (IL) voivat välittää tiedotteensa hätäkeskuksen tai liikennekeskuksen (LK) kautta. Välityspisteen viranomainen on velvollinen varmistamaan tiedotteen alkuperän aitous sen antaneelta viranomaiselta näiden keskenään sopimalla tavalla. Käytännössä kaikki hätätiedotteet ottaa vastaan Yleisradio Oy. Muun viranomaistiedotteen voivat kaikki tämän ohjeen kohdassa 2 tarkoitetut viranomaiset lähettää omista toimipaikoistaan edellyttäen, että teleyritykselle (Yleisradio Oy ja kaupalliset radiot) on toimitettu tieto viranomaisten vastasoittonumerosta. Ellei näin ole tehty, ei teleyritys ole velvollinen välittämään tiedotetta. Tarkoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi päivystävän henkilön VIR- VE- puhelinta tai kiinteää numeroa, josta puhelut ohjataan teknisesti päivystysvuorossa olevalle. Muut viranomaistiedotteet lähetetään Yleisradio Oy:n välitettäväksi samalla tavalla kuin hätätiedotteetkin. Hätätiedotteista poiketen muita viranomaistiedotteita ei automaattisesti välitetä hälytysjärjestelmän kautta kaupallisten teleyritysten (radioiden) lähetyksiin. Siitä, mille kaupallisille teleyrityksille muita viranomaistiedotteita toimitetaan luettaviksi, päättää aina tiedotteen antava viranomainen. Kaupallinen teleyritys on velvollinen lukemaan tiedotteen ohjelmassaan, mutta sillä on oikeus myös varmistaa tiedotteen lähettäjän aitous. Tämä saattaa viivyttää tiedotteen lu-

5 5 (8) kemista, ellei kaupallisen teleyrityksen sekä tiedotteen välittäjän/antajan välillä jo ennalta ole sovittu varmistusjärjestelmästä ja vastasoittonumerosta. 5 HÄTÄTIEDOTTEEN VÄLITYSJÄRJESTELMÄ Verkkoyrityksellä on velvollisuus pitää joukkoviestintäverkko ja siihen liitetyt laitteet sellaisessa teknisessä kunnossa, että verkossa voidaan välittää hätätiedotteita. Velvollisuus koskee vain teleyrityksen hallinnassa tai päätäntävallan piirissä olevaa viestintäverkkoa laitteineen. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi antennit. Hätätiedotteiden välitysjärjestelmän kehittämisestä ja ylläpitämisestä valtiolle koituvista kustannuksista vastaa Huoltovarmuuskeskus viestintämarkkinalain (393/2003, 94 ) nojalla sekä liikenne- ja viestintäministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen solmiman sopimuksen perusteella. Hätätiedotteiden välitysjärjestelmä radiossa Joukkoviestintäverkon toimintakunnosta voi käytännössä vastata vain verkkoyritys, mutta kaupallisilla radioilla on velvollisuus pitää huolta siitä, että kaupallisten radioiden tiloissa olevat PTY-31-koodin vastaanotinlaitteet ovat käyttökunnossa. Digita Oy on velvollinen asentamaan omaan sekä muiden teleyritysten ääniradioverkkoihin hätätiedotteen välitysjärjestelmään liittyvät laitteet ja pitämään ne toimintakunnossa. Digita Oy hankkii järjestelmän keskeiset osat ja vastaa niiden asentamisesta ja toimintakuntoisuudesta. Kaupalliset radioyhtiöt sekä Yleisradio Oy ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että radioverkossa olevat, hätätiedotteiden välittämiseen liittyvät laitteet on asianmukaisesti kytketty järjestelmään ja toiminnassa. Hätätiedotteiden välitysjärjestelmä televisiossa Yleisradio Oy syöttää hätätiedotetekstin Teksti-TV:n sivulle sekä hätätiedotteesta kertovan tekstin television hätätiedotteiden välitysjärjestelmään ruutukehänä. Yleisradio Oy:n television kytkentäkeskus kytkee tiedotteen A- kanavanipun kanaville ja B-kanavanipun kanaville silloin, kun MTV Oy:n ja SWelcom Oy:n lähetystarkkaamot eivät ole yöaikana toiminnassa. Yleisradio Oy, MTV Oy ja SWelcom Oy ovat velvollisia huolehtimaan, että television hätätiedotteiden välitysjärjestelmän laitteet ovat asianmukaisesti kytketty ja toiminnassa. 6 VIRANOMAISTEN YHTEISTOIMINTA VIRANOMAISTIEDOTETTA ANNETTAESSA Viranomaistiedotteen antamisen tarve saattaa syntyä olosuhteissa, jossa uhan aiheuttanut tilanne on niin laaja, että siihen on kytkeytynyt useita sellaisia turvallisuusviranomaisia, joilla on oikeus hätätiedotteen antamiseen. Jotta tilanteeseen liittyvät hätätiedotteet ovat tietosisällöltään ja ajoitukseltaan koordinoituja, tulee hätätiedotteen antaminen ja tiedottaminen keskittää kyseisen

6 6 (8) tilanteen yleisjohtamisesta vastaavalle viranomaiselle. Tällöin muut viranomaiset liittävät omat tarpeensa johtavan viranomaisen antamaan viranomaistiedotteeseen. Näin väestölle saadaan yhtenäinen kuva tilanteesta sekä kunkin toimivaltaisen viranomaisen kootut varoitukset ja toimintaohjeet. 7 VIRANOMAISTEN HÄTÄTIEDOTTEIDEN VÄLITYSJÄRJESTELMÄN KOKEILU Hätätiedotteiden välitysjärjestelmä tulee aina pitää sekä teknisesti että toiminnallisesti toimintakunnossa. Tämän johdosta järjestelmää tulee testata säännöllisesti. Laajin testaus tapahtuu kerran vuodessa nk. VIRVA- kokeiluna. Kokeilun tavoitteena on hätätiedotteiden välitysjärjestelmän teknisen toimintavalmiuden varmistaminen. Teknisen testin lisäksi voidaan kokeilun yhteydessä tai erillisissä valmiusharjoituksissa harjoitella myös asianomaisten teleyritysten ja järjestelmää käyttävien viranomaisten toiminnallisia valmiuksia sekä yhteistoimintaa, kuten tiedotteiden lähettämistä ja vastaanottamista eri välineillä. Hätätiedotteiden välityskokeilun valmistelee ja toimeenpanee liikenne- ja viestintäministeriön asettama VIRVA-ryhmä. Ryhmä suunnittelee kokeilun ja vastaa sen käytännön järjestelyistä yhteistyössä teleyritysten ja viranomaisorganisaatioiden kanssa. Ryhmä määrittelee kulloinkin kokeilun laajuuden ja muut yksityiskohdat. Radiossa kokeilu suoritetaan pääsääntöisesti vuosittain helmikuun 11 päivänä yhteistyössä 112-päivän valtakunnallisen suunnitteluryhmän kanssa hyödyntäen näin kampanjan väestölle suunnattua turvallisuusvalistusta. Television järjestelmä kokeillaan kuukausittain, jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Kokeilun tekninen järjestelyvastuu on radion osalta Digita Oy:llä sekä Yleisradio Oy:llä ja television osalta myös MTV Oy:llä ja SWelcom Oy:llä. VIRVA-ryhmä päättää kokeilutiedotteen sisällöstä. Pääsääntöisesti yleisölle annettava informaatio hoidetaan 112-päivän kampanjan tiedotustoiminnan yhteydessä valtakunnallisen suunnitteluryhmän päättämällä tavalla. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa kokeilun laajuuden ja ajankohdan ilmoittamisesta siinä mukana oleville teleyrityksille ja väestölle. Radion kokeilutiedote käsittää lyhyen kaksikielisen viestin, jossa kerrotaan kyseessä olevan hätätiedotteiden välitysjärjestelmän kokeilun, sekä ennen ja jälkeen puheviestin lähetettävän siirtymämusiikin. Liitteenä 5 on esimerkki kirjeestä, jolla liikenne- ja viestintäministeriö ilmoittaa kokeilusta teleyrityksille. VIRVA-ryhmä kerää kokeilun tulokset sekä arvioi niiden perusteella järjestelmän toimintaa ja valmistelee tarvittavia toimenpiteitä. VIRVA-ryhmä tiedottaa tarvittaessa kokeilun tuloksista. 8 ESIMERKKEJÄ ANNETUISTA HÄTÄTIEDOTTEISTA. Seuraavassa on kaksi esimerkkiä annetuista hätätiedotteista. Esimerkki 1: Typpioksidipilvi paikkakunnalla X

7 7 (8) Tuotantolaitoksesta karkasi kaasupilvi läheiselle järvialueelle. Hätäkeskus antoi yleisen hätämerkin ja lähetti hätätiedotteen Yleisradion Pasilan toimintakeskukseen. Tiedotteessa mainittiin karkuun päässyt vaarallinen aine, jonka kerrottiin kulkeutuvan kohti nimeltä mainittua asutusaluetta. Väestölle annettiin ohje suojautua sisätiloihin ja sulkea ilmastointi. Ongelmaksi muodostui tiedotteessa mainittu asutusalueen nimi. Kaikille paikkakuntalaisillekaan ei ollut selvää, missä vaarallisen aineen muodostama pilvi oli ja mihin suuntaan se todellisuudessa liikkui. Ilmansuunnan mainitseminen voikin olla yksiselitteisempää kuin pelkän paikallisnimistön käyttäminen: typpioksidipilvi liikkuu hitaasti kohti pohjoista. Esimerkki 2: Koulurakennuksen palo. Monikerroksinen rakennus paloi lähellä kirkonkylän keskusta-asutusta. Palosta syntyi runsaasti savua. Hätäkeskus lähetti hätätiedotteen, jossa kehotettiin väestöä pysyttelemään sisällä ja sulkemaan ovet, ikkunat ja ilmastointi koulurakennuksen lähistöllä. Epäselvyyttä tuotti se, että tiedote ei maininnut, miksi väestön piti suojautua. Tämä voi aiheuttaa kuulijoissa pelkoa ja hätäännystä; eihän tiedetä, mikä vaara ulkona uhkaa. Tiedotteeseen lisättiinkin selventävät sanat savun takia, jolloin tiedote antoi väestölle loogisen ja perustellun toimintaohjeen. 9 KOKEMUKSIA JA OHJEITA VIRANOMAISTIEDOTTEIDEN LAADINNASTA JA LÄ- HETTÄMISESTÄ. Viranomaistiedotteen laatimisen avainasia on nopeus ja selkeys. Pyrkimyksenä on toimittaa kuulijalle mahdollisimman nopeasti sellainen tieto, joka on tarpeen esimerkiksi suojautumisen tai varautumisen kannalta. Tiedotetekstin on oltava lyhyt ja pelkistetty, mutta sen on sisällettävä riittävästi tietoa, jotta kuulijalle ei jää epätietoisuutta tilanteen laadusta tai vakavuudesta. Tiedotteen teksti ei saa lietsoa paniikkia tai herättää kuulijoissa pelkoa. Viranomaistiedote ei ole tiedotusvälineille tarkoitettu informatiivinen uutistiedote, vaan ensisijaisesti väestölle osoitettu ohje tai ilmoitus silloin, kun tämä on tarpeen ihmishengen tai omaisuuden pelastamiseksi tai yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. Päätös viranomaistiedotteen lähettämisestä onkin tehtävä nopeasti tilanteen alkamisen jälkeen. Selkeästi koneella tai käsin kirjoitettu tiedote nopeuttaa sen käsittelyä ja lukemista radiossa. Jos teksti on ulkoasultaan tai sisällöltään puutteellinen, epäselvä tai monitulkintainen, joudutaan ottamaan yhteyttä tiedotteen välityspisteeseen ja tarkistamaan tiedotteen sisältö. Tämä puolestaan hankaloittaa viranomaisen työskentelyä sekä hidastaa tiedotteen välittämistä radiossa. Erilaisten viranomaistiedotteiden laatimista voi totutella tekemään säännöllisesti esimerkiksi harjoitusten yhteydessä. Tärkeää: - oikea tiedote oikealla lomakkeella

8 8 (8) - lyhyt tieto tapahtumasta, tapahtumapaikka selvästi ja riittävästi isompiin paikkoihin sidottuna, että kaikki tietävät, missä päin Suomea vaara uhkaa sekä toimintaohjeet väestölle (mitä, missä, mikä) - mahdollisuuksien mukaan arvio tilanteen kestosta ja/tai seuraavan tiedotteen antamisajankohdasta - muista lähettää myös tilanne ohi -ilmoitus. LIITTEET 1) Valtioneuvoston asetus viestintämarkkinoihin liittyvästä varautumisvelvollisuudesta ja viranomaistiedotteiden välittämisvelvollisuudesta (838/2003, asetuksen muutos 644/2007). 2) VIRVA- ryhmä 3) Kaaviokuva hätätiedotteiden välittämisestä radiokanavilla 4) Kaaviokuva hätätiedotteiden välittämisestä televisiokanavilla. 5) Esimerkki kirjeestä, jolla liikenne- ja viestintäministeriö ilmoittaa radiossa tapahtuvasta kokeilusta teleyrityksille. 6) Annetut viranomaistiedotteet ja hätätiedotteet ) Esimerkki viranomaistiedotteiden lomakkeista (lomakemallit löytyvät liikenne- ja viestintäministeriön nettisivuilta NETTIOSOITTEITA Viestintäviraston verkkosivuilla on luettelo toimiluvanhaltijoista taajuuksittain ja paikkakunnittain: dioluettelo.html. Viestintäviraston listasta voi tarkistaa paikkakunnan perusteella toimilupayhtiöt. Yhteystiedot saa tarvittaessa netistä tai numerotiedustelusta. Jatkossa tavoitteena on lisätä luetteloon myös radioiden kaupalliset nimet siinä muodossa kun ne Viestintävirastolle ilmoitetaan. Suomen Radioiden Liiton sivuilla on luettelo radioista ja vastaavista toimilupayhtiöistä (luettelossa ainoastaan liiton jäsenet): &S=0&C= Radioiden yhteystiedot löytyvät RAB Finlandin sivuilta radioiden kaupallisten nimien perusteella: