Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Transkriptio

1 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 1

2 Sisällysluettelo Sisältö Johdanto 1. Sopimukset ja resurssit sekä yhteistyö 2. Toimintayksiköt harjoittelupaikkoina 3. Harjoittelu- ja työssäoppimisjakson suunnittelu ja perehdyttäminen 4. Toimijat Opiskelija 5. Arviointi Ohjaava opettaja Ohjaaja / yksikön opiskelijavastaava Työyksikön lähiesimies Työelämän pelisäännöt Linkkipankki sivu

3 Johdanto Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) tehtävänä on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, sosiaalista turvallisuutta, kaventaa väestöryhmien terveyseroja, sekä toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Toimintaa ohjaavia arvoja kuntayhtymässä ovat asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja luottamus. Tämä perustehtävä ja arvot ovat myös opiskelijaohjauksen ja opiskelijoiden toiminnan perusta. Kainuun soten ja Kainuun oppilaitosten tavoitteena on varmistaa osaavien ammattilaisten kouluttaminen ja saatavuus kuntayhtymän eri tehtäviin. Kainuun soten opiskelijaohjauksen laatusuosituksilla halutaan osaltaan tukea tätä tehtävää. Merkittävä osa opiskelijan ammatillisesta kasvusta, ammattitaidon kehittymisestä ja työelämätaitojen oppimisesta tapahtuu joko työssäoppimisena tai ammattitaitoa edistävänä harjoitteluna työpaikoilla. Laadukkaalla opiskelijaohjauksella varmistetaan työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen saavuttaminen. Opiskelijaohjaus on opiskelijan ja ohjaajan taustatekijöihin sidoksissa olevaa, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa. Opiskelijaohjauksen laadun kehittäminen on osa hoidon ja palvelujen laadun sekä turvallisuuden kehittämistä. Lainsäädäntö ja kansalliset suositukset muodostavat Kainuun soten yleisemmin sovellettavan opiskelijaohjauksen laatusuositusten perustan. ten tavoitteena on yhtenäistää opiskelijaohjausta ja parantaa ohjauksen laatua niin kotimaisten kuin kansainvälisten opiskelijoiden sekä erilaisten oppijoiden osalta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys ja opiskelijaohjaus ovat tutkimusten perusteella oivallinen keino rekrytoida uusia työntekijöitä. Näissä laatusuosituksissa tarkoitetaan harjoittelujaksolla korkeakoulujen ohjattua harjoittelua ja ammattiopistojen työssäoppimisjaksoja. Työyksiköllä tarkoitetaan kaikkia Kainuun soten yksiköitä, joissa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita on harjoittelussa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan työssäoppimista ja arviointia säätelevät laki (630/1998) ja asetus (811/1998) ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen sekä Opetushallituksen määräykset ammatillisten perustutkintojen perusteista. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkintosuori- tusten arviointia säätelevät laki (631/1998) ja asetus (812/1998) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä Opetushallituksen määräykset näyttötutkintojen ja ammatillisten perustutkintojen perusteista sekä todistuksia koskevat ohjeet ja määräykset. Ammattikorkeakoulujen opiskelua ohjataan Suomessa lainsäädännöllä sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Opetusministeriössä on vuonna 2006 laadittu osaamisvaatimukset terveysalan koulutuksesta valmistuville (OPM 2006:24). Vaatimukset on määritelty yhteistyönä ammattikorkeakoulujen, työelämän asiantuntijoiden ammattijärjestöjen ja opiskelijajärjestön kesken. Vaatimusten taustalla on Euroopan parlamentin ja -neuvoston ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi (2005/36/EY). Uusi ammattipätevyysdirektiivi (2013/55/EU) on tullut voimaan Siinä on päivitetty sairaanhoitajan ydinosaamista. 3

4 1. Sopimukset ja resurssit sekä yhteistyö Oppilaitosten ja harjoitteluyksiköiden välisillä sopimuksilla ja yhteistyörakenteilla sekä yksiköissä sovituilla resursseilla turvataan laadukas oppimisympäristö. Kainuun soten hallinto laatii opiskelijoiden harjoittelu- ja työssäoppimissopimukset keskitetysti. Opiskelijan harjoitteluun / työssäoppimisjaksolle lupaava työyksikön opiskelijavastaava tai esimies varmistaa, että sopimus on voimassa. Kainuun soten harjoittelu- ja työssäoppimissopimukset löytyvät intranetistä (Kaima) -> Henkilöstö -> Opiskelijat ja harjoittelijat -> Harjoittelu- ja työssä oppimissopimukset. Tältä sivulta löytyvät myös toimintaohjeet siihen, jos harjoittelusopimusta ei löydy tai se ei ole voimassa. Osalle opiskelijoista voidaan laatia tämän lisäksi opiskelijakohtaiset työssäoppimis- /harjoittelusopimukset esim. toisen asteen opiskelijat, sosiaaliohjaajat. Nämä sopimukset tehdään työyksiköissä. Kainuun sote ja paikalliset oppilaitokset laativat yhdessä sekä päivittävät säännöllisesti yhteistyöstrategian sekä siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa tarkastellaan mm. harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen riittävyys - opiskelijoiden määrä suhteessa työyksikön toimintaan ja ohjaajaresursseihin - harjoittelu- ja työssaoppimisjaksojen sopivuus koulutukseen ja opiskelijan tavoitteisiin nähden - opiskelijaohjaukseen liittyviä palavereita järjestetään vähintään lukuvuosittain opiskelijaohjauksesta vastaavien, opiskelijaohjaajien ja paikallisten sote -oppilaitosten vastuuopettajien kanssa. Hyvin suunnitellulla ja avoimella viestinnällä mahdollistetaan kaikkien yhteistyötahojen (opiskelijat, opettajat, ohjaajat ja koulutusorganisaatiot) tiedonsaanti erilaisten työyksiköiden oppimismahdollisuuksista sekä muista harjoitteluihin liittyvistä asioista. Hyvän yhteistyön avulla varmistetaan se, että harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja käytetään tarkoituksenmukaisesti opiskelijan teoreettisiin opintoihin nähden ja että opiskelijaohjaukseen liittyvä materiaali on myös työyksiköissä ajanmukaista. Oppilaitos varmistaa, että ohjaavalle opettajalle resursoidaan työaikaa siten, että hän pystyy huolehtimaan opiskelijan oppimisprosessin tukemisesta sekä yhteistyöstä ohjaajan kanssa tarkoituksenmukaisella tavalla opiskelijaohjauksen koulutusta on riittävästi tarjolla. Kainuun Sote varmistaa, että työyksiköissä on riittävästi ammattitaitoisia opiskelijaohjaajia organisaatiossa on nimetty opiskelijaohjauksesta vastaava henkilö. Työyksikkö varmistaa, että koko henkilökunta on motivoitunut, sitoutunut opiskelijaohjaukseen sekä ilmapiiri on opiskelijamyönteinen jokaisessa työyksikössä on nimetty opiskelijavastaava opiskelijavastaavan aikaa resursoidaan ohjaukseen opiskelijalle on nimetty riittävän ammattitaitoiset ohjaajat (1-2) huomioiden opiskelijan ohjaus- ja oppimistarpeet työyksikkö, ohjaaja ja opiskelija huolehtivat, että opiskelijalla on riittävästi yhteisiä työvuoroja ohjaajien kanssa harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot toteutetaan työsuojeluohjeiden ja -määräysten mukaisesti työyksikössä on saatavilla opiskelumateriaalia ja -välineitä sekä mahdollisuus tiedonhankintaan. 4

5 5

6 2. Työyksiköt harjoittelupaikkoina Työyksiköissä toimitaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakien ja asetusten sekä eettisten periaatteiden mukaan. Toiminta on näyttöön perustuvaa ja siinä korostuu asiakaslähtöisyys ja potilasturvallisuus. parasta ajan tasalla olevaa tietoa arvioidaan ja käytetään työn liittyvässä päätöksenteossa. Näyttöön perustuvalla työllä varmistetaan ja kehitetään myös potilasturvallisuutta. Lainsäädännön hyvä tunteminen, hyvä asiakasymmärrys sekä suunnitelmallisuus varmistavat laadukkaat palvelut. Oppilaitos varmistaa, että opiskelija on hyväksytysti suorittanut harjoittelun- ja työssäoppimisen aloittamiseen vaadittavat opinnot opiskelija tuntee työyksikön erityispiirteet ja opiskelijalla on valmiudet työyksikkössä harjoitteluun ja työssäoppimiseen. Kainuun sote varmistaa, että työyksiköissä toimitaan organisaation strategian, arvojen mukaisesti ja ne ovat kaikkien (myös opiskelijat) tiedossa työyksiköiden esittelysivut ja opiskelijasivut löytyvät internetistä ja intranetistä. Työyksikkö varmistaa, että toiminnassa korostuvat asiakaslähtöisyys ja potilasturvallisuus toiminta on näyttöön perustuvaa ja perusteltua opiskelijan harjoittelun ja työssäoppimisen tavoitteet ovat yhdenmukaiset työyksikön toimintaperiaatteiden kanssa ja siten mahdollistetaan opiskelijan ammatillinen kehittyminen tarjoamalla erilaisia oppimismahdollisuuksia sisäinen tiedonkulku harjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen aikana onnistuu (esimiehet ja opiskelijavastaavat vastaavat) 6

7 3. Harjoittelu- ja työssäoppimisjakson suunnittelu ja perehdyttäminen Harjoittelu- ja työssäoppimisjakson hyvällä suunnittelulla ja opiskelijan suunnitelmallisella perehdyttämisellä luodaan opiskelijalle mahdollisuudet kehittää osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Perehdytys myös auttaa opiskelijaa pääsemään mukaan työyhteisöön ja sen toimintaan. Oppilaitos varmistaa, että opiskelija tuo / esittää harjoitteluun / työssäoppimiseen tullessaan itsestään esittelykirjeen / cv:n, jossa hän tuo esille aikaisemman koulutuksensa, aikaisemmat harjoittelu- tai työkokemuksensa sekä alkavan opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Sen avulla perehdytystä voidaan kohdentaa oikein. opiskelija on etukäteen yhteydessä tulevaan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkaan. Tällä tavalla hän saa tiedon tulevasta ohjaajastaan tai ohjaajistaan ja muista harjoittelun-/työssäoppismisjakson aloittamiseen liittyvistä asioista. ohjaava opettaja vastaa opiskelijan harjoittelun / työssäoppimisen kokonaisuudesta sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Kainuun sote varmistaa, että opiskelijoille järjestetään kaksi kertaa vuodessa yleisperehdytystilaisuus, jossa opiskelija saa tietoa organisaation toiminnasta ja hyvistä käytännöistä (esim. ruokailuun ja työvaatteisiin liittyen). Työyksikkö varmistaa, että työyksiköissä perehdytykseen osallistuvat varaavat aikaa opiskelijoiden vastaanottamiseen. opiskelija saa opettajan välityksellä tiedon työyksikön opiskelijavastaavasta, joka ottaa opiskelijat vastaan, esittelee yksikön tilat sekä opiskelijan henkilökunnalle. Opiskelijavastaava esittelee opiskelijalle myös organisaation / tulos- / vastuu- / työyksikön strategian, arvot, toimintamallit, toimintaa ohjaavat periaatteet sekä yksikön erityispiirteet ja turvallisuustekijät opiskelijavastaava nimeää opiskelijalle ohjaajan ja tarvittaessa varaohjaajan, jotka perehdyttävät opiskelijan tarkemmin työyksikön toimintaan. opiskelijavastaava ohjaa harjoittelu- ja työssäoppimisjakson alussa opiskelijaa tekemään työvuorolistansa siten, että se vastaa mahdollisimman pitkälle ohjaajan työvuoroja. Näin turvataan opiskelijan tavoitteiden saavuttaminen mahdollisimman hyvin. Harjoittelu- / työssäoppimisjakson päättyessä opiskelija, ohjaaja tai työyksikön vastuuhenkilö sekä opettaja allekirjoittavat toteutuneen työvuorolistan. 7

8 4. Toimijat Opiskelija Opiskelija saavuttaa harjoittelu- ja työssäoppimisjakson tavoitteensa, harjaantuu näyttöön perustuvan ammatillisen tiedon hyödyntämisessä sekä laadukkaan, potilaskeskeisen hoidon ja asiakaskeskeisen palvelun toteutuksessa. Opiskelija on kiinnostunut opiskelemastaan ammatista ja haluaa kehittyä ammatillisesti harjoittelu- / työssäoppimisjakson antamien mahdollisuuksien mukaan on tutustunut ennen harjoittelun / työssäoppimisen alkamista työyksikön toimintaan (opettajan perehdytys, organisaation internet -sivut ym.) sekä osallistuu perehdytykseen on opiskellut perustiedot ja -taidot työyksikössä tarvittavasta asiantuntijuusalueesta sekä suorittanut harjoittelun edellyttämät opinnot opetussuunnitelman mukaisesti tuo / esittää työyksikön opiskelijavastaavalle harjoitteluun / työssäoppimisjaksolle tullessaan esittelykirjeen / cv:n, jossa hän kertoo aiemmista opinnoistaan, kokemuksistaan, tiedoistaan ja taidoistaan laatii yhdessä opiskelijaohjaajan kanssa harjoittelu- / työssäoppimisjakson tavoitteet, huomioiden lähtötason ja ammattitaitovaatimukset käyttäytyy asiallisesti ja kunnioittavasti potilaita/asiakkaita, omaisia, opiskelukavereita ja henkilökuntaa kohtaan toimii vastuullisesti ja potilasturvallisesti esim. noudattaa työyksikön turvallisuusohjeita, työelämän sääntöjä (mm. vaitiolovelvollisuus, pukeutuminen, sovitut työvuorot ja poissaolot) sekä työajasta annettuja lakeja ja sopimuksia on aktiivinen ja itseohjautuva opiskelussaan sekä vastaa tavoitteidensa saavuttamisesta tunnistaa vahvuutensa ja kehittymistarpeensa sekä osaa arvioida tämänhetkistä omaa osaamistaan sekä osaamisen kehittymistä pyytää palautetta aktiivisesti ohjaajalta ja harjaantuu antamaan sekä suullista että kirjallista palautetta ohjaajalleen ja muulle työyksikön henkilökunnalle kykenee ottamaan vastaan palautetta omasta toiminnastaan ja oppimisestaan 8

9 Ohjaava opettaja Opettaja mahdollistaa ja varmistaa pedagogisella asiantuntijuudellaan yhdessä ohjaajan/ ohjaajien kanssa opiskelijan laadukkaan harjoittelun / työssäoppimisen ja opiskelijan ammatillisen kehittymisen. Ohjaava opettaja tietää työyksikön työn sisällön ja erityispiirteet varmistaa, että opiskelijalla on opintojaksokuvauksen edellyttämät opinnot suoritettuina ennen harjoittelu- ja työssoppimisjakson alkua sopii yhdessä ohjaajan ja opiskelijan kanssa opiskelijan harjoittelun / työssäoppimisen tavoitteista, sisällöistä ja menetelmistä on harjoitteluun liittyen / aikana yhteydessä opiskelijaan, ohjaajaan sekä tarvittaessa yksikön opiskelijavastaavaan arvioi yhdessä ohjaajan ja opiskelijan kanssa opiskelijan harjoittelun ja työssäoppimisen toteutumista ennalta laadittujen tavoitteiden ja arviointikriteerien pohjalta antaa ohjaajalle ammatillisista kasvua ja kehitystä tukevaa palautetta kertoo opiskelijalle ja ohjaajalle oppimista ja toiminnan kehittämistä tukevista hankkeista sekä tarjoutuu yhteishankkeisiin työyksiköiden kanssa ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan sekä ammattitaitoaan viestii ja hyödyntää omalta osaltaan opiskelijoiden ja ohjaajien harjoittelu- / työssäoppimisjaksolta antamaa palautetta. 9

10 Ohjaaja/toimintayksikön opiskelijavastaava Ohjaaja mahdollistaa ja varmistaa yhdessä opettajan kanssa opiskelijan oppimisen ja laadukkaan harjoittelun / työssäoppimisen toteutumisen. Ohjaaja on sitoutunut Kainuun soten strategiaan, arvoihin, toimintamalleihin ja ohjeistuksiin huolehtii oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä opiskelijaohjaustaidoistaan on sitoutunut ohjausvelvollisuuteensa ja on vastuussa opiskelijan ohjauksesta yhdessä ohjaavan opettajan kanssa toimii positiivisena ammatin roolimallina opiskelijalle luoden avoimen ja turvallisen oppimisilmapiirin keskustelee harjoittelu- / työssäoppimisjakson alussa opiskelijan kanssa hänen lähtötasostaan ja tavoitteistaan, ohjaa opiskelijaa laatimaan kirjalliset oppimisen tavoitteet sekä ohjaa tavoitteiden saavuttamisessa osoittamalla opiskelijalle ammattitaitoa kehittäviä oppimistilanteita ohjaa opiskelijaa teorian ja käytännön tietojen yhteensovittamiseen sekä näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamisessa käyttää monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia ohjausmenetelmiä ohjatessaan opiskelijaa antaa koko harjoittelu- / työssäoppimisjakson ajan suullista ja kirjallista palautetta opiskelijalle ja on tarvittaessa yhteydessä ohjaavaan opettajaan puuttuu opiskelijan toiminnassa ilmeneviin epäkohtiin arvioi kriittisesti toimintaansa ohjaajana ja ammattihenkilönä Työyksikön opiskelijavastaava koordinoi harjoitteluja / työssäoppimista työyksikössä sovittujen käytäntöjen mukaan (esim. JobStep, henkilökohtaisten ohjaajien suunnittelu) tekee yhteistyötä lähiesimiehen, opettajien sekä ohjaajien kanssa luo opiskelijamyönteistä ilmapiiriä työyksikköön ja tiedottaa yksikön henkilökunnalle opiskelijoihin liittyvistä asioista huolehtii oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä esim. opiskelijaohjaukseen liittyen päivittää opiskelijoiden perehdytys- ja ohjausmateriaalia. 10

11 Toimintayksikön lähiesimies Lähiesimies mahdollistaa työyksikössään laadukkaan opiskelijaohjauksen toteuttamisen. Työyksikön lähiesimies luo työyksikköön opiskelijaohjaukselle myönteistä ilmapiiriä vastaanottaa palautetta ja kehittää opiskelijaohjausta sen pohjalta huomioi opiskelijavastaavan tehtävän ja varaa siihen työaikaa huolehtii yhdessä opiskelijavastaavan kanssa siitä, että jokainen opiskelija saa henkilökohtaisen ohjaajan/-t huomioi opiskelijaohjauksen päivittäisessä työn suunnittelussa siten, että ohjaajalla on mahdollisuus varata aikaa ohjaustehtävään ja palautekeskusteluihin opiskelijan kanssa kartoittaa kehityskeskusteluissa ja osaamiskartoituksissa opiskelijoiden ohjaukseen osallistuvien ohjaustiedot ja -taidot mahdollistaa opiskelijaohjaukseen osallistuvien ohjaajakoulutukseen osallistumisen. 11

12 5. Arviointi Opiskelijan osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi perustuu arviointikriteeristöihin, jotka tukevat opiskelijan tietoisuutta vahvuuksistaan ja kehittämisalueistaan. opiskelija ja ohjaaja tietävät arviointikäytännöt ohjaussuhteen alkaessa opiskelijan osaamisen arviointi perustuu harjoittelu-/työssäoppimisjakson arviointikriteereihin opiskelijalla on oikeus saada väliarviointia oppimisestaan ja osaamisestaan suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin ja harjoittelu- / työssäoppimisjakson ammattitaitovaatimuksiin. Jatkuva palaute ja arviointi edistävät opiskelijan oppimista ja ammatillista kehittymistä. opiskelija arvioi osaamistaan koko harjoittelu- / työssäoppimisjakson ajan ja kokoaa sen harjoittelun / työssäoppimisjakson päättyessä opiskelija saa harjoittelujaksosta / ammattiosaamisen näytöstä / tutkintotilaisuudesta arvioinnin opiskelijan arviointiin osallistuvat opiskelija, ohjaaja ja opettaja näyttötutkintoihin liittyvät tutkintotilaisuudet arvioidaan kolmikantaisesti (työnantaja, työntekijä ja opettaja) Ohjauksen arviointi Arviointitieto kehittää opiskelijaohjausta sekä työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä. opiskelija antaa palautetta työyksikölle oppimisympäristöstä, ohjaajalle ohjauksesta ja ohjaussuhteesta yhteisesti sovitulla tavalla työyksikössä arvioidaan ja kehitetään opiskelijoiden ohjauksen laatua systemaattisesti (palautteen avulla esim. CLES-mittari) palautteita käsitellään työ-, työssäoppimis- ja koulutusyksikössä vuosittain oppimisympäristöjen kehittämiseksi ja jotta työyksiköiden ja oppilaitosten yhteistä näkemystä koulutuksen tavoitteista ja ammatillisesta kasvusta voidaan kehittää ohjaukseen osallistuvien ohjaustaitoja ja tietoja arvioidaan säännöllisesti kehityskeskusteluissa 12

13 Työelämän pelisäännöt ohjeita opiskelijalle Salassapitovelvollisuus ja tietoturva Salassapitovelvollisuus perustuu lakiin. Se koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviä kaikkea ammattitoiminnan yhteydessä esiin tullutta tietoa, potilaan/asiakkaan asioiden hoitamiseen liittyvää keskustelua ja asiakirjoja. Salassapitovelvollisuus jatkuu sen jälkeen, kun harjoittelu on päättynyt. Tiedosta tämä myös käyttäessäsi sosiaalista mediaa (Facebook, Twitter ym). Työvuorossa ei käytetä matkapuhelinta omien henkilökohtaisten asioiden hoitoon. Internetiä käytetään työvuoron aikana vain harjoittelun edellyttävien työtehtävien tiedonhakuun. Kaikkiin työyksikön toimintaan / potilaisiin ja asiakkaisiin liittyvien tallenteiden tekemiseen tarvitaan organisaation kirjallinen lupa. Opiskelijan tulee noudattaa organisaation tietoturvaohjeita. Työajat ja poissaolot Opiskelija noudattaa työyksikön työaikoihin sisältyvää, etukäteen sovittua työvuorosuunnitelmaa. Lakisääteiset tauot ovat opiskelijoille samat kuin työpaikan työntekijöillekin. Opiskelija ilmoittaa sairastumisestaan ja muista poissaoloistaan viipymättä soittamalla harjoittelu- / työssäoppimispaikkaan. Kainuun sote on savuton. Työturvallisuus Opiskelija perehdytetään työyksikön toimintaan ja hänen tulee perehtyä työturvallisuusohjeisiin. Opiskelijalle selvitetään, miten hän toimii tapaturman sattuessa esim. neulanpistotapaturmat veritapaturmaohjeiden mukaisesti tai miten toimia väkivaltaisen asiakkaan kanssa. Opiskelija saa harjoittelun alkaessa avaimet ja/ tai ohjeistuksen kulkuluvista. Avaimet on palautettava harjoittelujakson päättyessä annettujen ohjeiden mukaisesti. Pukeutuminen Työasuna käytetään työyksikön ohjeiden mukaista suojavaatetusta. Työkenkien tulee olla työasuun sopivat ja turvalliset Tarvittaessa pitkät hiukset kiinnitetään asiallisesti Voimakkaiden hajusteiden käyttö on kiellettyä Työssä käytetään nimineulaa, jossa näkyy opiskelijan etu- ja sukunimi sekä koulutusala Hygieniaohjeet Harjoittelu- / työssäoppimispaikan hygieniaohjeita noudatetaan. Tärkeimpiä tartuntojen leviämisen ehkäisykeinoja ovat oikein toteutettu käsihygienia ja tavanomaiset varotoimet, joita noudatetaan jokaisen potilaan / asiakkaan kohdalla. Käsien ihon tulee olla terve ja kynsien lyhyet. Rannekelloja, sormuksia, rakenne-/teko-/geelikynsiä, kynsikoruja tms. käsikoruja ei tule käyttää potilastyössä. Ne toimivat ylimääräisinä mikrobinkerääjinä ja estävät hyvän käsihygienian toteuttamista. Lävistykset ja korut voivat olla myös työturvallisuusriski. Muistathan vielä että Käyttäytyminen harjoittelun aikana on toisen huomioon ottavaa ja asiallista. Kielenkäyttö on hyvää ja kohteliasta. Lähtökohtana on, että potilasta / asiakasta teititellään. Ole aktiivinen, avoin uuden oppimiselle ja anna rakentavasti palautetta kokemuksistasi. Kaiken toiminnan tarkoituksena on potilaan / asiakkaan yksilöllinen ja hyvä hoito / palvelu Mukavaa opiskeluaikaa! 13

14 Linkkipankki Koulutusta ohjaava lainsäädäntö: - Ammattikorkeakoululaki (L351/2003) - Asetus ammattikorkeakoulusta (A352/2003) - Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (A812/1998) - Asetus ammatillisesta koulutuksesta (A811/1998) - Jobstep - Ammattikorkeakoulujen työnvälityspalvelu. - Kainuun ammattiopiston TOP-verkkopalvelu. - Laki ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998) - Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) - Opetushallitus (2012). Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus näyttötutkinnot Opetushallitus (2013). Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. - Opas SORA-säädösten ja -määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksesta. - download/148884_koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf - Opetushallitus (2010). Sosiaali- ja terveysalan perustutkintomääräys 17/011/ fi/ download/124811_sote.pdf - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä (L559/1994) - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (L1992/785) - Terveydenhuoltolaki (L1326/2010) - Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (L272/2005) - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) - Sosiaalihuoltolaki (710/1982), uusi laki 1301/2014 tulee voimaan

15 15

16 Helmikuu 2015 Julkaisija: Teksti: Valokuvat: Ulkoasu: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Työryhmä: Terhi Kaakinen, Marjo Huovinen-Tervo, Raisa Ilkko, Tiina Poranen, Virpi Korhonen, Meeri Piirainen, Eija Jääskeläinen, Elki Rutherford, Riitta Leinonen, Marja-Liisa Ruokolainen Viestintäyksikkö, Irmeli Kärki, Pixhill Irmeli Kärki 16