Sisällys. Sepelvaltimotauti 7 Ohitusleikkaus 9. Sydämen läppäviat 11 Läppäleikkaus 12

Transkriptio

1 Lukijalle Suomessa tehdään joka vuosi noin 2500 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta ja noin sydämen läppäleikkausta. Noin joka viidennessä ohitusleikkauksessa potilaalle tehdään samalla sydämen läpän leikkaus. Sepelvaltimo- ja läppäkirurgian tulokset ovat parantuneet. Tähän ovat vaikuttaneet leikkaus- ja anestesiamenetelmien sekä sydäntä leikkauksen aikana suojaavien menetelmien kehittyminen. Jopa 80 prosenttia työikäisistä leikatuista palaa takaisin työelämään vuoden kuluessa. Ohitusleikkaus on kuntouttava, elämänlaatua ja joskus ennustetta parantava toimenpide. Leikkaus on kuitenkin vain yksi sepelvaltimotaudin hoitomuoto, eikä se paranna varsinaista sairautta. Lisäksi tarvitaan oikeanlaista lääkehoitoa, tupakoimattomuutta, terveellistä ruokaa ja riittävästi liikuntaa. Sydänleikkauksesta kuntoutuminen kestää tavallisesti 3-6 kuukautta. Kuntoutuminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Oma aktiivisuus ja saatujen ohjeiden noudattaminen edistävät kuntoutumista. Suomen Sydänliitto ry

2 2

3 Sisällys Sepelvaltimotauti 7 Ohitusleikkaus 9 Sydämen läppäviat 11 Läppäleikkaus 12 Lääkehoito leikkauksen jälkeen 14 Veren hyytymistä estävä lääkehoito 17 Lääkekorvaukset 19 Tupakoinnin lopettaminen 20 Toipuminen leikkauksen jälkeen 21 Haavojen hoito 21 Rintalastan paraneminen 21 Hengitysharjoittelu 22 Sydämen rytmihäiriöt 22 Leikkauksen jälkeinen sydänpussintulehdus 23 Liikunta leikkauksen jälkeen 24 Kotivoimisteluohjelma 26 Ruokavalio 29 Terveellinen ruoka 29 Kasvikset, marjat ja hedelmät 29 Rasvan laatu ja määrä 30 Suolan käyttö 30 Ravinnon kuitupitoisuus 31 Kolesteroli 31 Ylipainon vähentäminen 32 Marevan-hoito ja ruoka 33 Henkinen jaksaminen 34 Uni 34 Stressi 35 3

4 4

5 Sisällys Arki kotona 36 Kotityöt 36 Autolla ajo 36 Matkustaminen 36 Saunominen ja uiminen 38 Alkoholinkäyttö 38 Seksi 39 Tulehdusten ehkäisy ja hoito 40 Endokardiitin ehkäisy 40 Jälkitarkastus ja jatkohoito 42 Paluu töihin 43 Sosiaaliturva 44 Sairastuneen toimeentulo 44 Yksityisen sairaanhoidon kustannukset ja korvaukset 44 Matkakustannukset 44 Kunnallisen terveydenhuollon maksukatto 45 Tukea ja apua kotiin 45 Kuntoutus 46 5

6 Yläonttolaskimo Aortta Keuhkovaltimot Oikea sepelvaltimo (RCA) Vasemman sepelvaltimon kiertävä haara (LCX) Vasen kammio Oikea kammio Vasemman sepelvaltimon eteenlaskeva haara (LAD) Alaonttolaskimo Sydän ja sepelvaltimot edestä. Sepelvaltimot kiertävät sydäntä kolmena päähaarana. Ne haarautuvat yhä pienemmiksi ja huolehtivat koko sydänlihaksen veren- ja hapensaannista. 6

7 Sepelvaltimotauti Sepelvaltimot ovat valtimoita, jotka lähtevät nousevasta aortasta heti aorttaläpän yläpuolelta. Ne kuljettavat sydänlihakseen hapettunutta verta ja ravintoaineita. Sydämen vasemmalle puolelle lähtee sepelvaltimon vasen päärunko, joka haarautuu kiertävään ja eteen laskevaan haaraan. Sydämen oikealle puolelle lähtee puolestaan oikea sepelvaltimo, joka haarautuu useampaan osaan sydämen alapinnalla. Sepelvaltimotauti on sepelvaltimoita ahtauttava sairaus, joka vaikeuttaa sydämen verenkiertoa. Ahtauman syynä on yleensä valtimoiden sisäseiniin kertynyt rasva, joka kovettuu pesäkkeiksi eli ateroomaplakeiksi. Kovettuma kasvaa vähitellen ja sepelvaltimo ahtautuu. Kun puolet valtimosta on ahtautunut, veren virtaus hidastuu eikä sydänlihas saa riittävästi happea. Jos ateroomaplakki repeytyy, sepelvaltimo voi tukkeutua äkillisesti kokonaan. Täydellinen tukos aiheuttaa sydäninfarktin. Sepelvaltimotauti on yksilöllinen sairaus. Oireet ilmaantuvat aluksi tyypillisimmin rasituksen aikana rintakipuna ja -tuntemuksina. Näitä oireita kutsutaan angina pectoris -oireeksi. Kun sepelvaltimotauti etenee, oireita tulee myös levossa. Sepelvaltimotautipotilaan oireisiin vaikuttavat myös elimistön itse kehittämät uudet, sepelvaltimoita yhdistävät suonet eli kollateraalit. Niiden takia sepelvaltimotauti on hyvin yksilöllinen sairaus. Sepelvaltimotaudin todennäköisyydestä saadaan tietoa lääkärin tutkimusten ja rasituskokeen perusteella. Sepelvaltimotaudin tärkeimpänä tutkimuksena on sepelvaltimoiden varjoainekuvaus eli koronaariangiografia. Siinä nähdään sepelvaltimoissa mahdollisesti olevat ahtaumat ja tukokset. Varjoainekuvauksen löydöksistä ei välttämättä näy, onko sydänlihaksen hapen saanti vähentynyt kyseisellä alueella. Tämän takia joudutaan usein tekemään myös perfuusiotutkimus, jonka avulla määritellään sepelvaltimon ahtauman vaikeusaste. Kroonisen sepelvaltimotaudin ensisijainen hoito on lääkehoito ja terveelliset elintavat. Kajoavana eli invasiivisena hoitona mahdollisia ovat joko pallolaajennus tai sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Pallolaajennuksen tarkoituksena on avata ahtautunut sepelvaltimo, jotta veri pääsee kunnolla virtaamaan sydänlihakseen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus puolestaan ohjaa verisuonisiirteen avulla veren ahtautuneen kohdan ohitse. Molempien hoitojen päämääränä on parantaa sydänlihaksen verenkiertoa. 7

8 Rintakehän sisäseinämän valtimo Alaraajan laskimosiirrännäinen Tukos Oikea sepelvaltimo (RCA) Värttinävaltimo Tukos Vasemman sepelvaltimon kiertävä haara (LCX) Ahtauma Vasemman sepelvaltimon eteenlaskeva haara (LAD) Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa tukkeutunut valtimo ohitetaan yleensä joko rintakehän sisäseinämän valtimolla, kädestä otetulla värttinävaltimolla tai alaraajasta otetulla pintalaskimolla. 8 Leikkauksella pyritään parantamaan potilaan elämänlaatua, poistamaan oireita, pidentämään elinikää ja ehkäisemään sepelvaltimotaudin aiheuttamia komplikaatioita. Kokemusten ja tutkimustulosten perusteella arvioidaan, kumpi toimenpide sopii potilaalle paremmin. Joillekin potilaille molemmat hoidot soveltuvat yhtä hyvin.

9 Ohitusleikkaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus tehdään lähes yksinomaan rintalastan avauksen kautta. Leikkaus voidaan tehdä joko sydänkeuhkokoneen avulla tai ilman sydänkeuhkokonetta. Sydänkeuhkokonetta käytettäessä sydän pysäytetään ja eristetään verenkierrosta. Tällöin sepelvaltimoita ja sydäntä on helppo tarkastella. Myös ohitussiirteet tehdään pysähtyneenä olevaan sydämeen ja verettömässä kentässä. Ilman sydänkeuhkokonetta tehtävässä leikkauksessa sydän toimii koko ajan tavallisesti. Tällöin sepelvaltimoalueen kohta ja sitä ympäröivä sydänlihas saadaan liikkumattomiksi vakaajien avulla siksi aikaa, kun ohitettava siirre ja vastaanottava suoni liitetään yhteen. Lisäksi apuvälineenä käytetään sepelvaltimon sisälle asetettavaa sunttiputkea, joka turvaa sydänlihaksen verenkierron liitoksen teon aikana. Leikkausmenetelmä valitaan yksilöllisesti. Sepelvaltimon ohitussiirteinä käytetään rintakehän sisäseinämän valtimoita, jaloista otettavia laskimosiirteitä tai kädestä otettavaa värttinävaltimoa. Muut siirteet ovat erittäin harvinaisia. Valtimosiirteet ovat osoittautuneet hyvin kestäviksi, joten yleensä pyritään käyttämään vähintään yksi rintakehän sisäseinämän valtimo. Useimmiten se liitetään vasemman sepelvaltimon eteen laskevaan haaraan. Muiden siirteiden valintaan vaikuttavat varjoainekuvauksessa todetut ahtaumat ja siirteiden laatu. Siirteet valitaan lopullisesti leikkauksen aikana. Ennen rintalastan sulkemista mitataan verisuonisiirteiden virtaukset, jotta ne toimivat varmasti hyvin. Samalla varmistetaan verenkiertoon laitettujen katetrien mittausarvot sekä sydänsähkökäyrän antamat tiedot. Lisäksi tehdään yleensä vielä sydämen kaikututkimus ruokatorvessa olevan anturin kautta. Anturilla nähdään sydänlihaksen toiminta sekä tarvittaessa myös sydänläppien toiminta. Rintakehä voidaan sulkea, kun kaikututkimus, sydänsähkökäyrä sekä siirteiden virtausmittaukset ja verenkierron mittaukset on tehty ja siirteet toimivat hyvin. Yleensä leikkausalueelle jätetään laskuputkia, joita pitkin kertynyt veri poistuu. Rintalasta suljetaan teräslangoilla niin, että siitä tulee vakaa ja se luutuu mahdollisimman hyvin. 9

10 Oikea eteinen Keuhkovaltimoläppä Kolmiliuska- eli trikuspidaaliläppä Oikea kammio Vasen eteinen Hiippa- eli mitraaliläppä Aorttaläppä Vasen kammio Kammioiden väliseinä Sydämen läpät. 10

11 Sydämen läppäviat Sydän pumppaa verta keuhkojen ja kehon muiden elimien ja kudosten läpi. Sydämessä on neljä läppää, jotka varmistavat, että veri kulkee aina oikeaan suuntaan. Sydämen läppäviat voivat aiheuttaa kahdenlaisia muutoksia. Jos läppä ei avaudu kunnolla, siihen muodostuu ahtauma eli stenoosi. Ahtautunut läppä vaikeuttaa verenvirtausta, jolloin sydämen täytyy pumpata voimakkaammin. Sairauden tai vamman vioittama läppä voi myös päästää veren virtaamaan taaksepäin, jolloin läppä tavallaan vuotaa. Tällöinkin sydämen täytyy tehdä enemmän työtä, jotta riittävän paljon verta kulkee myös eteenpäin. Molemmat läppäviat suurentavat sydämen työmäärää, koska sydämen pitää toimia voimakkaammin ja kovemman rasituksen alaisena. Samalla sydämeen virtaava verimäärä pakkautuu keuhkoon tai kehon alaosiin sen mukaan, minkä läpän sairaudesta on kyse. Läppäsairauden oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä läppä on sairas ja miten pitkälle sairaus on edennyt. Potilas voi olla pitkään oireeton, jos läpän sairaus on lievä. Kun sairaus etenee, potilas saa oireita, jotka voivat pahentua nopeastikin. Sydämen kasvava ylimääräinen työmäärä voi aiheuttaa väsymystä ja hengenahdistusta rasituksen aikana tai sydämentykytystä. Lisäksi keuhkoihin ja alaruumiiseen pakkautuva veri aiheuttaa hengenahdistusta ja jalkojen turvotusta. Sydänläpän sairaus voi aiheuttaa myös rintakipua, koska sydämen lisääntynyt työmäärä vaatii enemmän verta sepelvaltimokiertoon, vaikka se ei ole läpän sairauden takia mahdollista. Etenkin aorttaläpän ahtauma voi vähentää sydämen kierrättämää verimäärää äkillisesti niin paljon, että potilas menettää yhtäkkiä tajuntansa. Ajoittaiset rytmihäiriöt pahentavat oireita. Läpän sairaudet saadaan yleensä selville, kun lääkäri kuuntelee sydänääniä. Asia varmennetaan sydämen kaikututkimuksella, sydänsähkökäyrällä (EKG) ja keuhkojen röntgenkuvauksella. Nykyään läppävian syynä on useimmin ikääntymisen aiheuttama sydänläppien kalkkeutuma aorttaläpässä tai rappeuman aiheuttama jännerihmojen katkeama mitraali- eli hiippaläpässä. Myös bakteerit voivat aiheuttaa sydämen sisäkalvon tulehduksen eli endokardiitin, joka johtaa läppävaurioihin. Aiemmin reumakuume aiheutti merkittävän määrän läppävikoja, mutta nykyisin sitä löytyy lähinnä maahanmuuttajilta. Synnynnäisissä sydänvioissa myös läppärakenteet voivat olla epänormaale- 11

12 ja, mikä rappeuttaa läppiä tavallista aikaisemmin. Sepelvaltimotauti voi puolestaan vaurioittaa sydänlihasta ja aiheuttaa näin epäsuorasti läppäsairauksia. Läppäleikkaus 12 Yleensä lääkehoito aloitetaan heti, kun läppäsairaus löytyy. Se lieventää oireita. Potilasta seurataan säännöllisesti sydämen kaikututkimuksella, joka kertoo läppäsairauden etenemisestä. Oireiden ja kaikututkimuksen perusteella lääkäri päättää, mikä on sopiva aika leikkaukselle. Leikkaus pyritään tekemään ennen kuin potilaalle on tullut peruuttamattomia muutoksia sydänlihakseen ja muualle elimistöön. Joskus leikkaus kannattaa tehdä jo, kun oireet ovat vähäisiä. Läpän sairaudet voidaan hoitaa joko korjaamalla potilaan oma läppä tai asentamalla tekoläppä. Läpän korvaamiseen on käytössä kahdentyyppisiä läppiä: mekaanisia tekoläppiä ja kudosläppiä eli biologisia läppiä. Mekaaniset tekoläpät on tehty hiilikuidusta, kudosläpät puolestaan joko sian aorttaläpästä tai naudan sydänpussista. Lisäksi on mahdollista käyttää homografteja, jotka ovat ihmisen sydämestä valmistettuja läppiä. Mekaaninen läppä valitaan yleensä alle 65&70-vuotiaalle potilaalle, koska se kestää käyttöä pidempään kuin kudosläppä. Se vaatii kuitenkin pysyvän veren hyytymistä estävän lääkehoidon, minkä lisäksi on huolehdittava tulehdusten ehkäisystä. Kudosläpälle riittää yleensä kolme kuukautta kestävä veren hyytymistä estävä lääkehoito. Kudosläpät ovat myös hieman vähemmän herkkiä tulehduksille, ja kolmen kuukauden kuluttua potilas voi elää kuin oman läpän kanssa. Kudosläpän haittapuolena on sen kalkkiutuminen, joka ahtauttaa läppää tai aiheuttaa läppäpurjeen repeämän. Tällöin joudutaan harkitsemaan uutta leikkausta. Yleensä kudosläppä kestää kuitenkin yli 65&70-vuotiaiden jäljellä olevan eliniän. Läppä korjataan aina, kun se on mahdollista. Hiippaläpän vuodon korjaaminen on mahdollista yli 80 prosentissa tapauksista. Korjausleikkauksessa läpän sairas osa poistetaan ja korjattu läppä tuetaan tukirenkaalla. Aorttaläpän ahtaumassa kalkkiutuneet kudososat poistetaan, koska läppäpurjeiden ja läpän kiinnityskohta on usein kalkkiutunut voimakkaasti. Samalle paikalle ommellaan joko mekaaninen tai biologinen läppä.

13 A. B. C. D. Kuvassa annuloplastiarengas (A), mekaaninen läppä (B), stentillinen bioläppäproteesi (C) ja stentitön bioläppäroteesi (D). (Kuvan käyttöoikeus St. Jude Medical, Inc.) Jos potilaalla on aorttavuoto, aorttaläppä voidaan joissain tapauksissa säästää ja vain sairas osa korvataan verisuoniproteesilla. Verisuoniproteesiin ommellaan kiinni sepelvaltimot ja läppäpurjeet. Läppäleikkaukset suunnitellaan aina hyvin yksilöllisesti. Läpän leikkaus tehdään sydänkeuhkokoneen avulla. Leikkauksen aikana sydän pysäytetään ja sydämen eri lokerot avataan. Läppäleikkauksen yhteydessä voidaan tehdä myös sepelvaltimoiden ohituksia, mikäli ne ovat tarpeen. Joskus tehdään myös rytmihäiriöitä korjaavia toimenpiteitä, jos potilaalla on ollut sydämen rytmihäiriöitä. Leikkauksen tulos varmistetaan välittömästi leikkauksen jälkeen leikkauspöydällä sydämen kaikututkimuksella. 13

14 Lääkehoito leikkauksen jälkeen Sairaalasta kotiutumisen jälkeen potilas saa yksilölliset ohjeet lääkityksestä. Ohjeita pitää noudattaa ensimmäiseen jälkitarkastukseen asti, jos lääkäri ei toisin määrää. Jälkitarkastuksessa lääkityksen tarve arvioidaan uudelleen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen tarvitaan pysyvä lääkitys, koska oikeanlainen lääkehoito parantaa leikkauksen hyötyä. Ohitusleikkaus on kuntouttava leikkaus, joka parantaa elämänlaatua ja ennustetta. Leikkaus parantaa sydänlihaksen verenkiertoa pitkäaikaisesti ja ehkäisee sepelvaltimotaudin aiheuttamia komplikaatioita. Sydänpotilaan lääkkeitä Lääkeryhmä ja oman lääkkeen kauppanimi Vaikutus Asetyylisalisyylihappo (ASA) Oma lääkkeeni: Estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa ja ehkäisee verihyytymien syntymistä Klopidogreeli Oma lääkkeeni: Estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa ja ehkäisee verihyytymien syntymistä Varfariini Oma lääkkeeni: Estää veren hyytymistä. Käytetään yleisimmin, jos potilaalla on sydämen tekoläppä tai eteisvärinä 14 Beetasalpaaja Oma lääkkeeni: ACE:n estäjä Oma lääkkeeni: Alentaa sykettä ja verenpainetta, mikä vähentää sydämen kuormitusta. Ehkäisee rytmihäiriöitä Laajentaa valtimoita ja vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon > verenpaine laskee ja sydämen työmäärä kevenee. Tehostaa nesteenpoistolääkkeiden vaikutusta

15 Ohitusleikkaus ei paranna sepelvaltimotautia. Valtimoiden ahtautuminen jatkuu leikkauksen jälkeen, jos lääkehoitoa ja elintapahoitoa ei toteuteta kunnolla. Keskeisintä on tupakoimattomuus, terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta. Lisätietoa sepelvaltimotaudin hoidosta saa Suomen Sydänliiton julkaisemasta Sepelvaltimotauti-oppaasta. Lääkehoidon apuna on suositeltavaa käyttää annostelijaa eli dosettia. Lääkedosetin voi ostaa apteekista. Sen avulla on helppo varmistua siitä, että ottaa lääkkeet säännöllisesti. Vain otettu lääke auttaa. Huomioitavaa Yleisimmät sivuvaikutukset Jatkuva lääkitys Vatsan ärtyminen ja verenvuodot Käyttöaika yleensä 3 12 kuukautta. Käytetään yleensä sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen tai jos on ASA-allergia Paikalliset verenvuodot ja mustelmat Lääkitys vaatii jatkuvaa laboratorioseurantaa ja tarkkaa annostelua. Muu lääkitys, luontaistuotteet ja alkoholi voivat vaikuttaa lääkityksen tehoon Heikentää sykkeen nousua rasituksessa, minkä vuoksi liikunta voi tuntua raskaalta Verenvuodot ja mustelmat. Maha-suolikanavan vuodot ilmenevät mustina ulosteina Huimaus, väsymys, raajojen paleleminen ja unihäiriöt 15 Sopii hyvin aktiiviselle liikkujalle Yskä

16 Lääkeryhmä ja oman lääkkeen kauppanimi AT-salpaaja Oma lääkkeeni: Kalsiuminestäjä Oma lääkkeeni: Vaikutus Laajentaa valtimoita ja vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon > verenpaine laskee ja sydämen työmäärä kevenee. Tehostaa nesteenpoistolääkkeiden vaikutusta Hidastaa sykettä ja alentaa verenpainetta, joten sydämen kuormitus vähenee Nitraatti, lyhytvaikutteinen Oma lääkkeeni: Laajentaa verisuonia, laskee verenpainetta, vähentää sydämen kuormitusta ja ehkäisee sepelvaltimoiden supistuvuutta Nitraatti, pitkävaikutteinen Oma lääkkeeni: Statiini Oma lääkkeeni: Estää kolesterolin syntymistä maksassa, jolloin LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuudet pienenevät 16 Statiinilääkityksen lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää myös muita veren kolesteroliarvoja parantavia lääkkeitä. Näitä ovat resiinit, fibraatit ja etsetimibi. Jos potilaalle on kehittynyt sydämen vajaatoiminta, lääkitykseen kuuluu yleensä myös diureetti eli nesteenpoistolääke. Diureetti lisää natriumin ja nesteen poistumista elimistöstä, jolloin verisuonten vastus pienenee ja verenpaine laskee. Ylimääräisen nesteen poistuminen elimistöstä vähentää turvotusta ja hengenahdistusta. Digitalis (Digoxin ) lisää sydämen supistumisvireyttä ja hidastaa sykettä. Useimmiten digitalista käytetään vaikean sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän hoitoon. Sen annostelu on tarkkaa, sillä liian pienet annokset eivät tehoa ja liian suuret aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia. Näitä sivuvaikutuksia ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakivut, rytmihäiriöt ja päänsärky.

17 Huomioitavaa AT-salpaajaa käytetään, jos potilas ei siedä ACE:n estäjää Yleisimmät sivuvaikutukset Huimaus Käytetään, jos potilas ei siedä beetasalpaajia tai hänellä on hankalia rintakipuja Nilkkojen turvotus, päänsärky, huimaus, ihon punoitus ja kuumotus sekä ummetus Helpottaa rintakipua. Lyhytvaikutteinen nitraatti otetaan istuallaan huimauksen ehkäisemiseksi Päänsärky ja huimaus Ehkäisee rintakipuja Päänsärky ja huimaus Osalla statiineista varottava yhteisvaikutuksia mm. eräiden antibioottien ja sienilääkkeiden sekä greippimehun kanssa. Lihaskivut, harvinaisena lihastulehdus Veren hyytymistä estävä lääkehoito Läppäleikkauksen jälkeen aloitetaan veren hyytymistä estävä lääkitys eli antikoagulaatiohoito. Hoito toteutetaan Marevan -lääkkeellä, jonka vaikuttava aine on varfariini. Marevan-hoidon tavoitteena on ehkäistä verihyytymien kehittyminen läppään sekä estää jo syntyneen hyytymän kasvua ja mahdollista lähtemistä liikkeelle. Pahimmassa tapauksessa verihyytymä voi jumittaa mekaanisen tekoläpän. Marevan-hoidon tehoa seurataan säännöllisesti verikokeilla mitattavan INRarvon avulla. Lääkeannoksen suuruus määräytyy INR-arvon perusteella. Jos arvo on tavoitetason alapuolella, Marevan-hoidon teho on riittämätön ja verihyyty- 17

18 män vaara tavallista suurempi. Jos INR-arvo on puolestaan liian suuri, verenvuodon vaara on lisääntynyt. Tekoläpän materiaalista riippuen Marevan-hoito on joko pysyvä tai tilapäinen. Pysyvä hoito on tarpeen, jos tekoläpän rakenteissa on hiilikuitua tai metalliseosta. Biologisille tekoläpille riittää yleensä 3-6 kuukauden mittainen antikoagulaatiohoito. Sen jälkeen aloitetaan pysyvä ASA-lääkitys (Aspirin, Primaspan ), joka estää verihyytymien syntymistä. Monet muut lääkkeet voimistavat tai heikentävät Marevan-hoidon tehoa. Tämän takia muita lääkkeitä tai luontaistuotteita ei saa käyttää omin päin, vaan niistä pitää aina keskustella ensin lääkärin kanssa. Marevan-hoidosta ja sen toteuttamisesta saa ohjeet sairaalasta. Marevanhoidosta pitää mainita aina, kun menee hammaslääkäriin, lääkärin vastaanotolle, toimenpiteeseen tai leikkaukseen. Marevan-hoitoa ei saa keskeyttää ilman lääkärin määräystä. Hoidon toteuttamisesta saa lisätietoa Suomen Sydänliiton julkaisemasta Marevan-hoito-oppaasta. Lääkehoidon toteuttamiseen liittyvissä ongelmatilanteissa pitää ottaa yhteys lääkäriin tai terveyden-/sairaanhoitajaan. L I I A N S U U R I M A R E V A N - A N N O S Ota yhteys lääkäriin, jos ulosteet muuttuvat mustiksi tai virtsa veriseksi sinulle tulee voimakasta mahakipua, heikotusta, päänsärkyä tai tasapainovaikeuksia ikenistä tai nenästä vuotaa herkästi verta tulee veriysköksiä tai verioksentelua 18 tulee herkästi mustelmia tai pienetkin naarmut vuotavat verta esiintyy runsasta kuukautisvuotoa tai poikkeavaa synnytyselinten verenvuotoa tai yleiskuntosi heikkenee.

19 Lääkekorvaukset Reseptilääkkeistä Kela korvaa 42, 72 tai 100 prosenttia, joista alin on peruskorvausoikeus ja muut erityiskorvausoikeuksia. Suurin osa sydänsairauksien hoitoon käytettävistä lääkkeistä on sellaisia, joista Kela korvaa omavastuuosuuden jälkeen 72 prosenttia (alempi erityiskorvattavuus). Potilaat, joilla on veren hyytymistä estävä lääkehoito, saavat peruskorvauksen (42 prosenttia) Marevanlääkkeestä. Tarkista omat korvausoikeutesi. Erityiskorvausoikeutta anotaan Kelasta lääkärin B-lausunnolla. Lausunnosta tulee käydä ilmi, että hakijan sairaus on vaikea ja pitkäaikainen. Korvausoikeudet merkitään Kela-korttiin. Eräät lääkkeet korvataan vain rajoitetuille potilasryhmille, kuten tietyt kolesterolilääkkeet. Viitehintajärjestelmä on osa lääkekorvausjärjestelmää. Se muodostuu lääkeryhmistä, joihin kuuluvat keskenään samaa lääkeainetta sisältävät lääkevalmisteet, joille on vahvistettu korvattavuus. Lääkeryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, josta lääkekorvaus voidaan maksaa. Jos potilas ostaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, hän joutuu itse maksamaan lääkkeen hinnan ja viitehinnan välisen erotuksen. Tämä erotus ei kartuta lääkkeiden vuotuista maksukattoa. Useille lääkkeille löytyy lääkevaihdon kautta halvempi rinnakkaisvalmiste. Lääkäri voi kieltää lääkkeen vaihdon edullisempaan valmisteeseen hoidollisten tai lääketieteellisten syiden takia. Niistä on tällöin maininta reseptissä ja potilas saa korvauksen lääkärin määräämästä lääkkeestä. Lääkevaihtoehdoista on hyvä keskustella lääkärin kanssa, kun lääkettä määrätään. Lääkekustannuksilla on vuosittainen kattosumma, jonka jälkeen Kela korvaa loppuvuoden reseptilääkkeet kokonaan omavastuun ylittävältä osalta. Vuonna 2012 kattosumma on 700,92 euroa ja omavastuu on 1,5 euroa yhtä lääkettä kohti. Lisätietoja lääkekorvauksista saa Kelasta. 19

20 Tupakoinnin lopettaminen Sydänleikkauksen jälkeen pitää lopettaa tupakointi. Tupakoinnin jatkaminen huonontaa suorituskykyä ja heikentää oleellisesti leikkauksesta saatua hyötyä. Tupakointi on selvimpiä sydänsairauksiin johtavia riskitekijöitä. Se nopeuttaa verisuonten kalkkeutumista myös ohitusleikkauksen jälkeen. Tupakointi lisää tukosalttiutta, nostaa verenpainetta, heikentää sydämen hapensaantia, lisää rytmihäiriön riskiä sekä kiihdyttää kolesterolin kertymistä verisuonten seinämiin. Tupakoija kuolee äkillisesti sydänperäisen syyn takia kaksi kertaa useammin kuin ihminen, joka ei polta. Lopettamisen tukena on mahdollista käyttää nikotiinikorvaustuotteita, joita on laastarina, purukumina, tabletteina, inhalaattorina ja reseptillä nenäsumutteena. Tärkeitä ovat oikea käyttötekniikka ja riittävä annos. Korvaushoitoa kannattaa jatkaa 3-6 kuukauden ajan. Joissakin tapauksissa lääkäri voi määrätä myös reseptilääkettä, joka vähentää halua tupakoida ja vieroitusoireita. Lääkitys aloitetaan yleensä jo ennen tupakoinnin lopettamista ja sitä jatketaan noin kaksi kuukautta. 20

21 Toipuminen leikkauksen jälkeen Sydänleikkauksesta toipuminen on yksilöllistä ja kestää tavallisesti 3-6 kuukautta, joskus kauemminkin. Toipumisen nopeuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten potilaan ikä, yleiskunto, tilanne ennen leikkausta, muut sairaudet ja tehty leikkaus. Toipumista voi edistää toimimalla aktiivisesti ja noudattamalla saatuja ohjeita. Sydänleikkauksen lopullinen hyöty näkyy vasta 6-12 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Haavojen hoito Älä koske käsin leikkaushaavaan. Haava-alueiden ihon paraneminen kestää tavallisesti 2-3 viikkoa. Lievä punoitus ja ihon kutiaminen kuuluvat paranemiseen. Haavoja kannattaa suihkuttaa päivittäin. Suihkuttaminen sopii hyvin myös tulehtuneelle haavalle. Haavojen ympäristön kutiavaa ja kuivaa ihoa voi rasvata tavallisella kosteusvoiteella. Haavoja ei kannata kosketella käsin. Ompeleiden ja hakasten poistamiseen saa erilliset ohjeet sairaalasta. Suihkussa voi käydä normaalisti, mutta haavoja ei saa hangata. Saunaan ja kylpyyn voi mennä seuraavana päivänä siitä, kun ompeleet tai hakaset on poistettu. Suurin osa haavan tulehduksista ilmaantuu kotona. Haavaalueen kipu, turvotus, punoitus, eritys ja kuume ovat tulehduksen merkkejä. Tällöin pitää hakeutua terveyskeskukseen tai sairaalaan. Raajan ja etenkin nilkan turvotusta voi esiintyä leikkauksen jälkeen, jos potilaalta on otettu laskimosiirre jalasta. Turvotus johtuu siitä, että alaraajan laskimoverenkierto on huonontunut tilapäisesti. Tilanne korjaantuu itsestään. Alaraajassa oleva turvotus saattaa hidastaa haavan paranemista. Turvotusten ehkäisemiseksi voi käyttää päivisin tukisukkia ja pitää jalkaa lievässä kohoasennossa. Nilkkojen pyörittäminen, ojentaminen sekä käveleminen vähentävät turvotusta. Rintalastan paraneminen 21 Perinteisessä sydänleikkauksessa rintakehä avataan keskeltä rintalastaa. Leikkauksen jälkeen rintalasta liitetään yhteen teräslangoilla, jotka jäävät ihon alle. Rintalastan luutuminen kestää 2-3 kuukautta. Tänä aikana on syytä välttää ylä-

22 vartalon ja yläraajojen äkillisiä liikkeitä sekä äkkiriuhtaisuja ja -tärähdyksiä. Raskaita nostoja ja kantamuksia pitää myös välttää. Nostot kannattaa tehdä lähellä vartaloa ja molemmilla käsillä, koska tällöin rintalastaan kohdistuva kuormitus on mahdollisimman tasainen ja pieni. Noston aikana pitää välttää kiertoliikettä. Myös raskaammat kotityöt, kuten mattojen tomuttaminen, imuroiminen ja raskaiden pyykkien levittäminen, on syytä jättää väliin. Rintalastan luutumisen aikana ei ole suositeltavaa ajaa autolla. Rintakehän alueella voi olla leikkauksen jälkeen luustosta, lihaksista tai leikkaushaavasta peräisin olevaa kipua. Kivut saattavat kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia. Tänä aikana on hyvä käyttää kipulääkettä sairaalasta saatujen ohjeiden mukaisesti. Kipu ei saa rajoittaa liikkumista eikä estää kuntoutumista. On tärkeää, että pystyy toimimaan pienissä askareissa kivuttomasti eikä hengittäminen tuota kipua. Välillä voi testata kipulääkkeen tarvetta niin, että vetää keuhkot rauhallisesti täyteen ilmaa tai huokaisee syvään. Jos hengitys aiheuttaa kipua, kipulääkettä on hyvä ottaa lisää. Leikkauksen jälkeen pienet päivän askareet kipeyttävät rintakehää. Se on kuitenkin normaalia, ja kipulääkettä on hyvä käyttää vähintään viikon ajan. Kivun takia myös yskiminen voi tuntua hankalalta. Haavan ja rintakehän tukeminen käsillä tai tyynyllä vähentää kipua ja helpottaa yskimistä. Hengitysharjoittelu Leikkauksen jälkeen hengitys on tehotonta ja pinnallista. Pallean heikentynyt liike, limaisuus, vuodelepo ja leikkausalueen kipu heikentävät hengitystä ja keuhkojen tuulettumista. Hengitys- ja pulloonpuhallusharjoittelu aloitetaan jo sairaalassa. Pulloon puhaltaminen tehostaa hengitystä ja irrottaa keuhkoputkissa mahdollisesti olevaa limaa. Puhallusharjoittelua on hyvä jatkaa vielä kotona, kunnes hengitys kulkee vapaasti ja limaisuus on loppunut. 22 Sydämen rytmihäiriöt Ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä päivinä rytmihäiriöt ovat yleisiä. Suurin osa niistä on kuitenkin vaarattomia. Yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö on eteisvärinä ja sitä esiintyy jopa joka kolmannella leikatuista. Yleensä se on hyvänlaatuista ja menee ohi.

23 Joskus rytmihäiriöitä esiintyy myös kotiutumisen jälkeen. Ne voivat tuntua muljahteluina, epäsäännöllisenä pulssina ja tukalana olona. Tällöin on syytä mennä terveyskeskukseen tai sairaalaan tarkempia tutkimuksia varten. Leikkauksen jälkeinen sydänpussintulehdus Sydänleikkauksessa sydänpussi eli perikardium avataan. Avauksen takia sydänpussiin kertyy yleensä nestettä leikkauksen jälkeen. Neste häviää yleensä itsestään, eikä aiheuta potilaalle oireita. Jos neste ei häviä sydänpussista itsestään, sitä alkaa usein kertyä myös keuhkopussiin. Sydän- ja keuhkopussissa oleva neste aiheuttaa hengenahdistusta, rintakipua ja lämpöä. Tällöin kyseessä on leikkauksen jälkeinen sydänpussin tulehdus eli postperikardiotomiaoireyhtymä. V A R O I T T A V I A O I R E I T A Ota yhteyttä lääkäriin, jos sinulle tulee hengenahdistusta voimakasta turvotusta jalkoihin haavaan punoitusta, turvotusta, kuumotusta tai kovaa kipua kuumetta, johon ei liity flunssaa rytmihäiriöitä poikkeuksellisen kovaa rintakipua tai pitkittynyttä masennusta, mielialan häiriöitä tai häiritsevää unettomuutta. 23

24 Liikunta leikkauksen jälkeen Päivittäinen liikunta on tärkeä osa kuntoutumista. Yksilöllisesti suunniteltu ja asteittain lisääntyvä liikunta nopeuttaa toipumista sydänleikkauksesta. Samalla säännöllinen liikunta parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä sydämen rasituksensietoa ja suorituskykyä. Kaikenlainen liikunta rentouttaa, antaa myönteisiä tuntemuksia ja kokemuksia sekä auttaa työkyvyn palautumisessa. Säännöllinen liikunta parantaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja alentaa LDL-kolesterolipitoisuutta, mikä hidastaa valtimoiden ahtautumista vähentää veren triglyseridipitoisuutta alentaa verenpainetta auttaa painonhallinnassa lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa veren sokeritasapainoa sekä tuntuu parhaimmillaan virkistävältä ja rentouttavalta. 24 Ensimmäisen kuukauden aikana on tärkeä liikkua kevyesti minuutin jaksoissa useamman kerran päivässä. Sopivia lajeja ovat rauhallinen kävely ja kuntopyöräily. Liikunnan aikana hengitys syvenee ja olo saa tuntua hieman rasittavalta. Jalan turvotusta voi estää käyttämällä tukisukkaa tai ideaalisidettä. Kotona on tärkeä venytellä hartioiden ja rintakehän lihaksia joka päivä sairaalasta saatujen ohjeiden mukaisesti. Venyttely auttaa pitämään yllä ylävartalon ja yläraajojen liikkuvuutta. Tämän oppaan sivulta 26 löytyy kotivoimisteluohjeita. Liikunnan aikana voi kuulua rintakehältä napsumista, johon ei liity kipua. Se johtuu kylkiluu-rintalastan liitoksen löysyydestä ja on vaaratonta. Napsuminen loppuu yleensä muutamassa viikossa. Leikkaushaavan aiheuttama kipu ja kiristys saattavat muuttaa ryhtiä. Yläselkä