Sisällys. Sepelvaltimotauti 7 Ohitusleikkaus 9. Sydämen läppäviat 11 Läppäleikkaus 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Sepelvaltimotauti 7 Ohitusleikkaus 9. Sydämen läppäviat 11 Läppäleikkaus 12"

Transkriptio

1 Lukijalle Suomessa tehdään joka vuosi noin 2500 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta ja noin sydämen läppäleikkausta. Noin joka viidennessä ohitusleikkauksessa potilaalle tehdään samalla sydämen läpän leikkaus. Sepelvaltimo- ja läppäkirurgian tulokset ovat parantuneet. Tähän ovat vaikuttaneet leikkaus- ja anestesiamenetelmien sekä sydäntä leikkauksen aikana suojaavien menetelmien kehittyminen. Jopa 80 prosenttia työikäisistä leikatuista palaa takaisin työelämään vuoden kuluessa. Ohitusleikkaus on kuntouttava, elämänlaatua ja joskus ennustetta parantava toimenpide. Leikkaus on kuitenkin vain yksi sepelvaltimotaudin hoitomuoto, eikä se paranna varsinaista sairautta. Lisäksi tarvitaan oikeanlaista lääkehoitoa, tupakoimattomuutta, terveellistä ruokaa ja riittävästi liikuntaa. Sydänleikkauksesta kuntoutuminen kestää tavallisesti 3-6 kuukautta. Kuntoutuminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Oma aktiivisuus ja saatujen ohjeiden noudattaminen edistävät kuntoutumista. Suomen Sydänliitto ry

2 2

3 Sisällys Sepelvaltimotauti 7 Ohitusleikkaus 9 Sydämen läppäviat 11 Läppäleikkaus 12 Lääkehoito leikkauksen jälkeen 14 Veren hyytymistä estävä lääkehoito 17 Lääkekorvaukset 19 Tupakoinnin lopettaminen 20 Toipuminen leikkauksen jälkeen 21 Haavojen hoito 21 Rintalastan paraneminen 21 Hengitysharjoittelu 22 Sydämen rytmihäiriöt 22 Leikkauksen jälkeinen sydänpussintulehdus 23 Liikunta leikkauksen jälkeen 24 Kotivoimisteluohjelma 26 Ruokavalio 29 Terveellinen ruoka 29 Kasvikset, marjat ja hedelmät 29 Rasvan laatu ja määrä 30 Suolan käyttö 30 Ravinnon kuitupitoisuus 31 Kolesteroli 31 Ylipainon vähentäminen 32 Marevan-hoito ja ruoka 33 Henkinen jaksaminen 34 Uni 34 Stressi 35 3

4 4

5 Sisällys Arki kotona 36 Kotityöt 36 Autolla ajo 36 Matkustaminen 36 Saunominen ja uiminen 38 Alkoholinkäyttö 38 Seksi 39 Tulehdusten ehkäisy ja hoito 40 Endokardiitin ehkäisy 40 Jälkitarkastus ja jatkohoito 42 Paluu töihin 43 Sosiaaliturva 44 Sairastuneen toimeentulo 44 Yksityisen sairaanhoidon kustannukset ja korvaukset 44 Matkakustannukset 44 Kunnallisen terveydenhuollon maksukatto 45 Tukea ja apua kotiin 45 Kuntoutus 46 5

6 Yläonttolaskimo Aortta Keuhkovaltimot Oikea sepelvaltimo (RCA) Vasemman sepelvaltimon kiertävä haara (LCX) Vasen kammio Oikea kammio Vasemman sepelvaltimon eteenlaskeva haara (LAD) Alaonttolaskimo Sydän ja sepelvaltimot edestä. Sepelvaltimot kiertävät sydäntä kolmena päähaarana. Ne haarautuvat yhä pienemmiksi ja huolehtivat koko sydänlihaksen veren- ja hapensaannista. 6

7 Sepelvaltimotauti Sepelvaltimot ovat valtimoita, jotka lähtevät nousevasta aortasta heti aorttaläpän yläpuolelta. Ne kuljettavat sydänlihakseen hapettunutta verta ja ravintoaineita. Sydämen vasemmalle puolelle lähtee sepelvaltimon vasen päärunko, joka haarautuu kiertävään ja eteen laskevaan haaraan. Sydämen oikealle puolelle lähtee puolestaan oikea sepelvaltimo, joka haarautuu useampaan osaan sydämen alapinnalla. Sepelvaltimotauti on sepelvaltimoita ahtauttava sairaus, joka vaikeuttaa sydämen verenkiertoa. Ahtauman syynä on yleensä valtimoiden sisäseiniin kertynyt rasva, joka kovettuu pesäkkeiksi eli ateroomaplakeiksi. Kovettuma kasvaa vähitellen ja sepelvaltimo ahtautuu. Kun puolet valtimosta on ahtautunut, veren virtaus hidastuu eikä sydänlihas saa riittävästi happea. Jos ateroomaplakki repeytyy, sepelvaltimo voi tukkeutua äkillisesti kokonaan. Täydellinen tukos aiheuttaa sydäninfarktin. Sepelvaltimotauti on yksilöllinen sairaus. Oireet ilmaantuvat aluksi tyypillisimmin rasituksen aikana rintakipuna ja -tuntemuksina. Näitä oireita kutsutaan angina pectoris -oireeksi. Kun sepelvaltimotauti etenee, oireita tulee myös levossa. Sepelvaltimotautipotilaan oireisiin vaikuttavat myös elimistön itse kehittämät uudet, sepelvaltimoita yhdistävät suonet eli kollateraalit. Niiden takia sepelvaltimotauti on hyvin yksilöllinen sairaus. Sepelvaltimotaudin todennäköisyydestä saadaan tietoa lääkärin tutkimusten ja rasituskokeen perusteella. Sepelvaltimotaudin tärkeimpänä tutkimuksena on sepelvaltimoiden varjoainekuvaus eli koronaariangiografia. Siinä nähdään sepelvaltimoissa mahdollisesti olevat ahtaumat ja tukokset. Varjoainekuvauksen löydöksistä ei välttämättä näy, onko sydänlihaksen hapen saanti vähentynyt kyseisellä alueella. Tämän takia joudutaan usein tekemään myös perfuusiotutkimus, jonka avulla määritellään sepelvaltimon ahtauman vaikeusaste. Kroonisen sepelvaltimotaudin ensisijainen hoito on lääkehoito ja terveelliset elintavat. Kajoavana eli invasiivisena hoitona mahdollisia ovat joko pallolaajennus tai sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Pallolaajennuksen tarkoituksena on avata ahtautunut sepelvaltimo, jotta veri pääsee kunnolla virtaamaan sydänlihakseen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus puolestaan ohjaa verisuonisiirteen avulla veren ahtautuneen kohdan ohitse. Molempien hoitojen päämääränä on parantaa sydänlihaksen verenkiertoa. 7

8 Rintakehän sisäseinämän valtimo Alaraajan laskimosiirrännäinen Tukos Oikea sepelvaltimo (RCA) Värttinävaltimo Tukos Vasemman sepelvaltimon kiertävä haara (LCX) Ahtauma Vasemman sepelvaltimon eteenlaskeva haara (LAD) Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa tukkeutunut valtimo ohitetaan yleensä joko rintakehän sisäseinämän valtimolla, kädestä otetulla värttinävaltimolla tai alaraajasta otetulla pintalaskimolla. 8 Leikkauksella pyritään parantamaan potilaan elämänlaatua, poistamaan oireita, pidentämään elinikää ja ehkäisemään sepelvaltimotaudin aiheuttamia komplikaatioita. Kokemusten ja tutkimustulosten perusteella arvioidaan, kumpi toimenpide sopii potilaalle paremmin. Joillekin potilaille molemmat hoidot soveltuvat yhtä hyvin.

9 Ohitusleikkaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus tehdään lähes yksinomaan rintalastan avauksen kautta. Leikkaus voidaan tehdä joko sydänkeuhkokoneen avulla tai ilman sydänkeuhkokonetta. Sydänkeuhkokonetta käytettäessä sydän pysäytetään ja eristetään verenkierrosta. Tällöin sepelvaltimoita ja sydäntä on helppo tarkastella. Myös ohitussiirteet tehdään pysähtyneenä olevaan sydämeen ja verettömässä kentässä. Ilman sydänkeuhkokonetta tehtävässä leikkauksessa sydän toimii koko ajan tavallisesti. Tällöin sepelvaltimoalueen kohta ja sitä ympäröivä sydänlihas saadaan liikkumattomiksi vakaajien avulla siksi aikaa, kun ohitettava siirre ja vastaanottava suoni liitetään yhteen. Lisäksi apuvälineenä käytetään sepelvaltimon sisälle asetettavaa sunttiputkea, joka turvaa sydänlihaksen verenkierron liitoksen teon aikana. Leikkausmenetelmä valitaan yksilöllisesti. Sepelvaltimon ohitussiirteinä käytetään rintakehän sisäseinämän valtimoita, jaloista otettavia laskimosiirteitä tai kädestä otettavaa värttinävaltimoa. Muut siirteet ovat erittäin harvinaisia. Valtimosiirteet ovat osoittautuneet hyvin kestäviksi, joten yleensä pyritään käyttämään vähintään yksi rintakehän sisäseinämän valtimo. Useimmiten se liitetään vasemman sepelvaltimon eteen laskevaan haaraan. Muiden siirteiden valintaan vaikuttavat varjoainekuvauksessa todetut ahtaumat ja siirteiden laatu. Siirteet valitaan lopullisesti leikkauksen aikana. Ennen rintalastan sulkemista mitataan verisuonisiirteiden virtaukset, jotta ne toimivat varmasti hyvin. Samalla varmistetaan verenkiertoon laitettujen katetrien mittausarvot sekä sydänsähkökäyrän antamat tiedot. Lisäksi tehdään yleensä vielä sydämen kaikututkimus ruokatorvessa olevan anturin kautta. Anturilla nähdään sydänlihaksen toiminta sekä tarvittaessa myös sydänläppien toiminta. Rintakehä voidaan sulkea, kun kaikututkimus, sydänsähkökäyrä sekä siirteiden virtausmittaukset ja verenkierron mittaukset on tehty ja siirteet toimivat hyvin. Yleensä leikkausalueelle jätetään laskuputkia, joita pitkin kertynyt veri poistuu. Rintalasta suljetaan teräslangoilla niin, että siitä tulee vakaa ja se luutuu mahdollisimman hyvin. 9

10 Oikea eteinen Keuhkovaltimoläppä Kolmiliuska- eli trikuspidaaliläppä Oikea kammio Vasen eteinen Hiippa- eli mitraaliläppä Aorttaläppä Vasen kammio Kammioiden väliseinä Sydämen läpät. 10

11 Sydämen läppäviat Sydän pumppaa verta keuhkojen ja kehon muiden elimien ja kudosten läpi. Sydämessä on neljä läppää, jotka varmistavat, että veri kulkee aina oikeaan suuntaan. Sydämen läppäviat voivat aiheuttaa kahdenlaisia muutoksia. Jos läppä ei avaudu kunnolla, siihen muodostuu ahtauma eli stenoosi. Ahtautunut läppä vaikeuttaa verenvirtausta, jolloin sydämen täytyy pumpata voimakkaammin. Sairauden tai vamman vioittama läppä voi myös päästää veren virtaamaan taaksepäin, jolloin läppä tavallaan vuotaa. Tällöinkin sydämen täytyy tehdä enemmän työtä, jotta riittävän paljon verta kulkee myös eteenpäin. Molemmat läppäviat suurentavat sydämen työmäärää, koska sydämen pitää toimia voimakkaammin ja kovemman rasituksen alaisena. Samalla sydämeen virtaava verimäärä pakkautuu keuhkoon tai kehon alaosiin sen mukaan, minkä läpän sairaudesta on kyse. Läppäsairauden oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä läppä on sairas ja miten pitkälle sairaus on edennyt. Potilas voi olla pitkään oireeton, jos läpän sairaus on lievä. Kun sairaus etenee, potilas saa oireita, jotka voivat pahentua nopeastikin. Sydämen kasvava ylimääräinen työmäärä voi aiheuttaa väsymystä ja hengenahdistusta rasituksen aikana tai sydämentykytystä. Lisäksi keuhkoihin ja alaruumiiseen pakkautuva veri aiheuttaa hengenahdistusta ja jalkojen turvotusta. Sydänläpän sairaus voi aiheuttaa myös rintakipua, koska sydämen lisääntynyt työmäärä vaatii enemmän verta sepelvaltimokiertoon, vaikka se ei ole läpän sairauden takia mahdollista. Etenkin aorttaläpän ahtauma voi vähentää sydämen kierrättämää verimäärää äkillisesti niin paljon, että potilas menettää yhtäkkiä tajuntansa. Ajoittaiset rytmihäiriöt pahentavat oireita. Läpän sairaudet saadaan yleensä selville, kun lääkäri kuuntelee sydänääniä. Asia varmennetaan sydämen kaikututkimuksella, sydänsähkökäyrällä (EKG) ja keuhkojen röntgenkuvauksella. Nykyään läppävian syynä on useimmin ikääntymisen aiheuttama sydänläppien kalkkeutuma aorttaläpässä tai rappeuman aiheuttama jännerihmojen katkeama mitraali- eli hiippaläpässä. Myös bakteerit voivat aiheuttaa sydämen sisäkalvon tulehduksen eli endokardiitin, joka johtaa läppävaurioihin. Aiemmin reumakuume aiheutti merkittävän määrän läppävikoja, mutta nykyisin sitä löytyy lähinnä maahanmuuttajilta. Synnynnäisissä sydänvioissa myös läppärakenteet voivat olla epänormaale- 11

12 ja, mikä rappeuttaa läppiä tavallista aikaisemmin. Sepelvaltimotauti voi puolestaan vaurioittaa sydänlihasta ja aiheuttaa näin epäsuorasti läppäsairauksia. Läppäleikkaus 12 Yleensä lääkehoito aloitetaan heti, kun läppäsairaus löytyy. Se lieventää oireita. Potilasta seurataan säännöllisesti sydämen kaikututkimuksella, joka kertoo läppäsairauden etenemisestä. Oireiden ja kaikututkimuksen perusteella lääkäri päättää, mikä on sopiva aika leikkaukselle. Leikkaus pyritään tekemään ennen kuin potilaalle on tullut peruuttamattomia muutoksia sydänlihakseen ja muualle elimistöön. Joskus leikkaus kannattaa tehdä jo, kun oireet ovat vähäisiä. Läpän sairaudet voidaan hoitaa joko korjaamalla potilaan oma läppä tai asentamalla tekoläppä. Läpän korvaamiseen on käytössä kahdentyyppisiä läppiä: mekaanisia tekoläppiä ja kudosläppiä eli biologisia läppiä. Mekaaniset tekoläpät on tehty hiilikuidusta, kudosläpät puolestaan joko sian aorttaläpästä tai naudan sydänpussista. Lisäksi on mahdollista käyttää homografteja, jotka ovat ihmisen sydämestä valmistettuja läppiä. Mekaaninen läppä valitaan yleensä alle 65&70-vuotiaalle potilaalle, koska se kestää käyttöä pidempään kuin kudosläppä. Se vaatii kuitenkin pysyvän veren hyytymistä estävän lääkehoidon, minkä lisäksi on huolehdittava tulehdusten ehkäisystä. Kudosläpälle riittää yleensä kolme kuukautta kestävä veren hyytymistä estävä lääkehoito. Kudosläpät ovat myös hieman vähemmän herkkiä tulehduksille, ja kolmen kuukauden kuluttua potilas voi elää kuin oman läpän kanssa. Kudosläpän haittapuolena on sen kalkkiutuminen, joka ahtauttaa läppää tai aiheuttaa läppäpurjeen repeämän. Tällöin joudutaan harkitsemaan uutta leikkausta. Yleensä kudosläppä kestää kuitenkin yli 65&70-vuotiaiden jäljellä olevan eliniän. Läppä korjataan aina, kun se on mahdollista. Hiippaläpän vuodon korjaaminen on mahdollista yli 80 prosentissa tapauksista. Korjausleikkauksessa läpän sairas osa poistetaan ja korjattu läppä tuetaan tukirenkaalla. Aorttaläpän ahtaumassa kalkkiutuneet kudososat poistetaan, koska läppäpurjeiden ja läpän kiinnityskohta on usein kalkkiutunut voimakkaasti. Samalle paikalle ommellaan joko mekaaninen tai biologinen läppä.

13 A. B. C. D. Kuvassa annuloplastiarengas (A), mekaaninen läppä (B), stentillinen bioläppäproteesi (C) ja stentitön bioläppäroteesi (D). (Kuvan käyttöoikeus St. Jude Medical, Inc.) Jos potilaalla on aorttavuoto, aorttaläppä voidaan joissain tapauksissa säästää ja vain sairas osa korvataan verisuoniproteesilla. Verisuoniproteesiin ommellaan kiinni sepelvaltimot ja läppäpurjeet. Läppäleikkaukset suunnitellaan aina hyvin yksilöllisesti. Läpän leikkaus tehdään sydänkeuhkokoneen avulla. Leikkauksen aikana sydän pysäytetään ja sydämen eri lokerot avataan. Läppäleikkauksen yhteydessä voidaan tehdä myös sepelvaltimoiden ohituksia, mikäli ne ovat tarpeen. Joskus tehdään myös rytmihäiriöitä korjaavia toimenpiteitä, jos potilaalla on ollut sydämen rytmihäiriöitä. Leikkauksen tulos varmistetaan välittömästi leikkauksen jälkeen leikkauspöydällä sydämen kaikututkimuksella. 13

14 Lääkehoito leikkauksen jälkeen Sairaalasta kotiutumisen jälkeen potilas saa yksilölliset ohjeet lääkityksestä. Ohjeita pitää noudattaa ensimmäiseen jälkitarkastukseen asti, jos lääkäri ei toisin määrää. Jälkitarkastuksessa lääkityksen tarve arvioidaan uudelleen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen tarvitaan pysyvä lääkitys, koska oikeanlainen lääkehoito parantaa leikkauksen hyötyä. Ohitusleikkaus on kuntouttava leikkaus, joka parantaa elämänlaatua ja ennustetta. Leikkaus parantaa sydänlihaksen verenkiertoa pitkäaikaisesti ja ehkäisee sepelvaltimotaudin aiheuttamia komplikaatioita. Sydänpotilaan lääkkeitä Lääkeryhmä ja oman lääkkeen kauppanimi Vaikutus Asetyylisalisyylihappo (ASA) Oma lääkkeeni: Estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa ja ehkäisee verihyytymien syntymistä Klopidogreeli Oma lääkkeeni: Estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa ja ehkäisee verihyytymien syntymistä Varfariini Oma lääkkeeni: Estää veren hyytymistä. Käytetään yleisimmin, jos potilaalla on sydämen tekoläppä tai eteisvärinä 14 Beetasalpaaja Oma lääkkeeni: ACE:n estäjä Oma lääkkeeni: Alentaa sykettä ja verenpainetta, mikä vähentää sydämen kuormitusta. Ehkäisee rytmihäiriöitä Laajentaa valtimoita ja vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon > verenpaine laskee ja sydämen työmäärä kevenee. Tehostaa nesteenpoistolääkkeiden vaikutusta

15 Ohitusleikkaus ei paranna sepelvaltimotautia. Valtimoiden ahtautuminen jatkuu leikkauksen jälkeen, jos lääkehoitoa ja elintapahoitoa ei toteuteta kunnolla. Keskeisintä on tupakoimattomuus, terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta. Lisätietoa sepelvaltimotaudin hoidosta saa Suomen Sydänliiton julkaisemasta Sepelvaltimotauti-oppaasta. Lääkehoidon apuna on suositeltavaa käyttää annostelijaa eli dosettia. Lääkedosetin voi ostaa apteekista. Sen avulla on helppo varmistua siitä, että ottaa lääkkeet säännöllisesti. Vain otettu lääke auttaa. Huomioitavaa Yleisimmät sivuvaikutukset Jatkuva lääkitys Vatsan ärtyminen ja verenvuodot Käyttöaika yleensä 3 12 kuukautta. Käytetään yleensä sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen tai jos on ASA-allergia Paikalliset verenvuodot ja mustelmat Lääkitys vaatii jatkuvaa laboratorioseurantaa ja tarkkaa annostelua. Muu lääkitys, luontaistuotteet ja alkoholi voivat vaikuttaa lääkityksen tehoon Heikentää sykkeen nousua rasituksessa, minkä vuoksi liikunta voi tuntua raskaalta Verenvuodot ja mustelmat. Maha-suolikanavan vuodot ilmenevät mustina ulosteina Huimaus, väsymys, raajojen paleleminen ja unihäiriöt 15 Sopii hyvin aktiiviselle liikkujalle Yskä

16 Lääkeryhmä ja oman lääkkeen kauppanimi AT-salpaaja Oma lääkkeeni: Kalsiuminestäjä Oma lääkkeeni: Vaikutus Laajentaa valtimoita ja vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon > verenpaine laskee ja sydämen työmäärä kevenee. Tehostaa nesteenpoistolääkkeiden vaikutusta Hidastaa sykettä ja alentaa verenpainetta, joten sydämen kuormitus vähenee Nitraatti, lyhytvaikutteinen Oma lääkkeeni: Laajentaa verisuonia, laskee verenpainetta, vähentää sydämen kuormitusta ja ehkäisee sepelvaltimoiden supistuvuutta Nitraatti, pitkävaikutteinen Oma lääkkeeni: Statiini Oma lääkkeeni: Estää kolesterolin syntymistä maksassa, jolloin LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuudet pienenevät 16 Statiinilääkityksen lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää myös muita veren kolesteroliarvoja parantavia lääkkeitä. Näitä ovat resiinit, fibraatit ja etsetimibi. Jos potilaalle on kehittynyt sydämen vajaatoiminta, lääkitykseen kuuluu yleensä myös diureetti eli nesteenpoistolääke. Diureetti lisää natriumin ja nesteen poistumista elimistöstä, jolloin verisuonten vastus pienenee ja verenpaine laskee. Ylimääräisen nesteen poistuminen elimistöstä vähentää turvotusta ja hengenahdistusta. Digitalis (Digoxin ) lisää sydämen supistumisvireyttä ja hidastaa sykettä. Useimmiten digitalista käytetään vaikean sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän hoitoon. Sen annostelu on tarkkaa, sillä liian pienet annokset eivät tehoa ja liian suuret aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia. Näitä sivuvaikutuksia ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakivut, rytmihäiriöt ja päänsärky.

17 Huomioitavaa AT-salpaajaa käytetään, jos potilas ei siedä ACE:n estäjää Yleisimmät sivuvaikutukset Huimaus Käytetään, jos potilas ei siedä beetasalpaajia tai hänellä on hankalia rintakipuja Nilkkojen turvotus, päänsärky, huimaus, ihon punoitus ja kuumotus sekä ummetus Helpottaa rintakipua. Lyhytvaikutteinen nitraatti otetaan istuallaan huimauksen ehkäisemiseksi Päänsärky ja huimaus Ehkäisee rintakipuja Päänsärky ja huimaus Osalla statiineista varottava yhteisvaikutuksia mm. eräiden antibioottien ja sienilääkkeiden sekä greippimehun kanssa. Lihaskivut, harvinaisena lihastulehdus Veren hyytymistä estävä lääkehoito Läppäleikkauksen jälkeen aloitetaan veren hyytymistä estävä lääkitys eli antikoagulaatiohoito. Hoito toteutetaan Marevan -lääkkeellä, jonka vaikuttava aine on varfariini. Marevan-hoidon tavoitteena on ehkäistä verihyytymien kehittyminen läppään sekä estää jo syntyneen hyytymän kasvua ja mahdollista lähtemistä liikkeelle. Pahimmassa tapauksessa verihyytymä voi jumittaa mekaanisen tekoläpän. Marevan-hoidon tehoa seurataan säännöllisesti verikokeilla mitattavan INRarvon avulla. Lääkeannoksen suuruus määräytyy INR-arvon perusteella. Jos arvo on tavoitetason alapuolella, Marevan-hoidon teho on riittämätön ja verihyyty- 17

18 män vaara tavallista suurempi. Jos INR-arvo on puolestaan liian suuri, verenvuodon vaara on lisääntynyt. Tekoläpän materiaalista riippuen Marevan-hoito on joko pysyvä tai tilapäinen. Pysyvä hoito on tarpeen, jos tekoläpän rakenteissa on hiilikuitua tai metalliseosta. Biologisille tekoläpille riittää yleensä 3-6 kuukauden mittainen antikoagulaatiohoito. Sen jälkeen aloitetaan pysyvä ASA-lääkitys (Aspirin, Primaspan ), joka estää verihyytymien syntymistä. Monet muut lääkkeet voimistavat tai heikentävät Marevan-hoidon tehoa. Tämän takia muita lääkkeitä tai luontaistuotteita ei saa käyttää omin päin, vaan niistä pitää aina keskustella ensin lääkärin kanssa. Marevan-hoidosta ja sen toteuttamisesta saa ohjeet sairaalasta. Marevanhoidosta pitää mainita aina, kun menee hammaslääkäriin, lääkärin vastaanotolle, toimenpiteeseen tai leikkaukseen. Marevan-hoitoa ei saa keskeyttää ilman lääkärin määräystä. Hoidon toteuttamisesta saa lisätietoa Suomen Sydänliiton julkaisemasta Marevan-hoito-oppaasta. Lääkehoidon toteuttamiseen liittyvissä ongelmatilanteissa pitää ottaa yhteys lääkäriin tai terveyden-/sairaanhoitajaan. L I I A N S U U R I M A R E V A N - A N N O S Ota yhteys lääkäriin, jos ulosteet muuttuvat mustiksi tai virtsa veriseksi sinulle tulee voimakasta mahakipua, heikotusta, päänsärkyä tai tasapainovaikeuksia ikenistä tai nenästä vuotaa herkästi verta tulee veriysköksiä tai verioksentelua 18 tulee herkästi mustelmia tai pienetkin naarmut vuotavat verta esiintyy runsasta kuukautisvuotoa tai poikkeavaa synnytyselinten verenvuotoa tai yleiskuntosi heikkenee.

19 Lääkekorvaukset Reseptilääkkeistä Kela korvaa 42, 72 tai 100 prosenttia, joista alin on peruskorvausoikeus ja muut erityiskorvausoikeuksia. Suurin osa sydänsairauksien hoitoon käytettävistä lääkkeistä on sellaisia, joista Kela korvaa omavastuuosuuden jälkeen 72 prosenttia (alempi erityiskorvattavuus). Potilaat, joilla on veren hyytymistä estävä lääkehoito, saavat peruskorvauksen (42 prosenttia) Marevanlääkkeestä. Tarkista omat korvausoikeutesi. Erityiskorvausoikeutta anotaan Kelasta lääkärin B-lausunnolla. Lausunnosta tulee käydä ilmi, että hakijan sairaus on vaikea ja pitkäaikainen. Korvausoikeudet merkitään Kela-korttiin. Eräät lääkkeet korvataan vain rajoitetuille potilasryhmille, kuten tietyt kolesterolilääkkeet. Viitehintajärjestelmä on osa lääkekorvausjärjestelmää. Se muodostuu lääkeryhmistä, joihin kuuluvat keskenään samaa lääkeainetta sisältävät lääkevalmisteet, joille on vahvistettu korvattavuus. Lääkeryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, josta lääkekorvaus voidaan maksaa. Jos potilas ostaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, hän joutuu itse maksamaan lääkkeen hinnan ja viitehinnan välisen erotuksen. Tämä erotus ei kartuta lääkkeiden vuotuista maksukattoa. Useille lääkkeille löytyy lääkevaihdon kautta halvempi rinnakkaisvalmiste. Lääkäri voi kieltää lääkkeen vaihdon edullisempaan valmisteeseen hoidollisten tai lääketieteellisten syiden takia. Niistä on tällöin maininta reseptissä ja potilas saa korvauksen lääkärin määräämästä lääkkeestä. Lääkevaihtoehdoista on hyvä keskustella lääkärin kanssa, kun lääkettä määrätään. Lääkekustannuksilla on vuosittainen kattosumma, jonka jälkeen Kela korvaa loppuvuoden reseptilääkkeet kokonaan omavastuun ylittävältä osalta. Vuonna 2012 kattosumma on 700,92 euroa ja omavastuu on 1,5 euroa yhtä lääkettä kohti. Lisätietoja lääkekorvauksista saa Kelasta. 19

20 Tupakoinnin lopettaminen Sydänleikkauksen jälkeen pitää lopettaa tupakointi. Tupakoinnin jatkaminen huonontaa suorituskykyä ja heikentää oleellisesti leikkauksesta saatua hyötyä. Tupakointi on selvimpiä sydänsairauksiin johtavia riskitekijöitä. Se nopeuttaa verisuonten kalkkeutumista myös ohitusleikkauksen jälkeen. Tupakointi lisää tukosalttiutta, nostaa verenpainetta, heikentää sydämen hapensaantia, lisää rytmihäiriön riskiä sekä kiihdyttää kolesterolin kertymistä verisuonten seinämiin. Tupakoija kuolee äkillisesti sydänperäisen syyn takia kaksi kertaa useammin kuin ihminen, joka ei polta. Lopettamisen tukena on mahdollista käyttää nikotiinikorvaustuotteita, joita on laastarina, purukumina, tabletteina, inhalaattorina ja reseptillä nenäsumutteena. Tärkeitä ovat oikea käyttötekniikka ja riittävä annos. Korvaushoitoa kannattaa jatkaa 3-6 kuukauden ajan. Joissakin tapauksissa lääkäri voi määrätä myös reseptilääkettä, joka vähentää halua tupakoida ja vieroitusoireita. Lääkitys aloitetaan yleensä jo ennen tupakoinnin lopettamista ja sitä jatketaan noin kaksi kuukautta. 20

21 Toipuminen leikkauksen jälkeen Sydänleikkauksesta toipuminen on yksilöllistä ja kestää tavallisesti 3-6 kuukautta, joskus kauemminkin. Toipumisen nopeuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten potilaan ikä, yleiskunto, tilanne ennen leikkausta, muut sairaudet ja tehty leikkaus. Toipumista voi edistää toimimalla aktiivisesti ja noudattamalla saatuja ohjeita. Sydänleikkauksen lopullinen hyöty näkyy vasta 6-12 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Haavojen hoito Älä koske käsin leikkaushaavaan. Haava-alueiden ihon paraneminen kestää tavallisesti 2-3 viikkoa. Lievä punoitus ja ihon kutiaminen kuuluvat paranemiseen. Haavoja kannattaa suihkuttaa päivittäin. Suihkuttaminen sopii hyvin myös tulehtuneelle haavalle. Haavojen ympäristön kutiavaa ja kuivaa ihoa voi rasvata tavallisella kosteusvoiteella. Haavoja ei kannata kosketella käsin. Ompeleiden ja hakasten poistamiseen saa erilliset ohjeet sairaalasta. Suihkussa voi käydä normaalisti, mutta haavoja ei saa hangata. Saunaan ja kylpyyn voi mennä seuraavana päivänä siitä, kun ompeleet tai hakaset on poistettu. Suurin osa haavan tulehduksista ilmaantuu kotona. Haavaalueen kipu, turvotus, punoitus, eritys ja kuume ovat tulehduksen merkkejä. Tällöin pitää hakeutua terveyskeskukseen tai sairaalaan. Raajan ja etenkin nilkan turvotusta voi esiintyä leikkauksen jälkeen, jos potilaalta on otettu laskimosiirre jalasta. Turvotus johtuu siitä, että alaraajan laskimoverenkierto on huonontunut tilapäisesti. Tilanne korjaantuu itsestään. Alaraajassa oleva turvotus saattaa hidastaa haavan paranemista. Turvotusten ehkäisemiseksi voi käyttää päivisin tukisukkia ja pitää jalkaa lievässä kohoasennossa. Nilkkojen pyörittäminen, ojentaminen sekä käveleminen vähentävät turvotusta. Rintalastan paraneminen 21 Perinteisessä sydänleikkauksessa rintakehä avataan keskeltä rintalastaa. Leikkauksen jälkeen rintalasta liitetään yhteen teräslangoilla, jotka jäävät ihon alle. Rintalastan luutuminen kestää 2-3 kuukautta. Tänä aikana on syytä välttää ylä-

22 vartalon ja yläraajojen äkillisiä liikkeitä sekä äkkiriuhtaisuja ja -tärähdyksiä. Raskaita nostoja ja kantamuksia pitää myös välttää. Nostot kannattaa tehdä lähellä vartaloa ja molemmilla käsillä, koska tällöin rintalastaan kohdistuva kuormitus on mahdollisimman tasainen ja pieni. Noston aikana pitää välttää kiertoliikettä. Myös raskaammat kotityöt, kuten mattojen tomuttaminen, imuroiminen ja raskaiden pyykkien levittäminen, on syytä jättää väliin. Rintalastan luutumisen aikana ei ole suositeltavaa ajaa autolla. Rintakehän alueella voi olla leikkauksen jälkeen luustosta, lihaksista tai leikkaushaavasta peräisin olevaa kipua. Kivut saattavat kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia. Tänä aikana on hyvä käyttää kipulääkettä sairaalasta saatujen ohjeiden mukaisesti. Kipu ei saa rajoittaa liikkumista eikä estää kuntoutumista. On tärkeää, että pystyy toimimaan pienissä askareissa kivuttomasti eikä hengittäminen tuota kipua. Välillä voi testata kipulääkkeen tarvetta niin, että vetää keuhkot rauhallisesti täyteen ilmaa tai huokaisee syvään. Jos hengitys aiheuttaa kipua, kipulääkettä on hyvä ottaa lisää. Leikkauksen jälkeen pienet päivän askareet kipeyttävät rintakehää. Se on kuitenkin normaalia, ja kipulääkettä on hyvä käyttää vähintään viikon ajan. Kivun takia myös yskiminen voi tuntua hankalalta. Haavan ja rintakehän tukeminen käsillä tai tyynyllä vähentää kipua ja helpottaa yskimistä. Hengitysharjoittelu Leikkauksen jälkeen hengitys on tehotonta ja pinnallista. Pallean heikentynyt liike, limaisuus, vuodelepo ja leikkausalueen kipu heikentävät hengitystä ja keuhkojen tuulettumista. Hengitys- ja pulloonpuhallusharjoittelu aloitetaan jo sairaalassa. Pulloon puhaltaminen tehostaa hengitystä ja irrottaa keuhkoputkissa mahdollisesti olevaa limaa. Puhallusharjoittelua on hyvä jatkaa vielä kotona, kunnes hengitys kulkee vapaasti ja limaisuus on loppunut. 22 Sydämen rytmihäiriöt Ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä päivinä rytmihäiriöt ovat yleisiä. Suurin osa niistä on kuitenkin vaarattomia. Yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö on eteisvärinä ja sitä esiintyy jopa joka kolmannella leikatuista. Yleensä se on hyvänlaatuista ja menee ohi.

23 Joskus rytmihäiriöitä esiintyy myös kotiutumisen jälkeen. Ne voivat tuntua muljahteluina, epäsäännöllisenä pulssina ja tukalana olona. Tällöin on syytä mennä terveyskeskukseen tai sairaalaan tarkempia tutkimuksia varten. Leikkauksen jälkeinen sydänpussintulehdus Sydänleikkauksessa sydänpussi eli perikardium avataan. Avauksen takia sydänpussiin kertyy yleensä nestettä leikkauksen jälkeen. Neste häviää yleensä itsestään, eikä aiheuta potilaalle oireita. Jos neste ei häviä sydänpussista itsestään, sitä alkaa usein kertyä myös keuhkopussiin. Sydän- ja keuhkopussissa oleva neste aiheuttaa hengenahdistusta, rintakipua ja lämpöä. Tällöin kyseessä on leikkauksen jälkeinen sydänpussin tulehdus eli postperikardiotomiaoireyhtymä. V A R O I T T A V I A O I R E I T A Ota yhteyttä lääkäriin, jos sinulle tulee hengenahdistusta voimakasta turvotusta jalkoihin haavaan punoitusta, turvotusta, kuumotusta tai kovaa kipua kuumetta, johon ei liity flunssaa rytmihäiriöitä poikkeuksellisen kovaa rintakipua tai pitkittynyttä masennusta, mielialan häiriöitä tai häiritsevää unettomuutta. 23

24 Liikunta leikkauksen jälkeen Päivittäinen liikunta on tärkeä osa kuntoutumista. Yksilöllisesti suunniteltu ja asteittain lisääntyvä liikunta nopeuttaa toipumista sydänleikkauksesta. Samalla säännöllinen liikunta parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä sydämen rasituksensietoa ja suorituskykyä. Kaikenlainen liikunta rentouttaa, antaa myönteisiä tuntemuksia ja kokemuksia sekä auttaa työkyvyn palautumisessa. Säännöllinen liikunta parantaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja alentaa LDL-kolesterolipitoisuutta, mikä hidastaa valtimoiden ahtautumista vähentää veren triglyseridipitoisuutta alentaa verenpainetta auttaa painonhallinnassa lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa veren sokeritasapainoa sekä tuntuu parhaimmillaan virkistävältä ja rentouttavalta. 24 Ensimmäisen kuukauden aikana on tärkeä liikkua kevyesti minuutin jaksoissa useamman kerran päivässä. Sopivia lajeja ovat rauhallinen kävely ja kuntopyöräily. Liikunnan aikana hengitys syvenee ja olo saa tuntua hieman rasittavalta. Jalan turvotusta voi estää käyttämällä tukisukkaa tai ideaalisidettä. Kotona on tärkeä venytellä hartioiden ja rintakehän lihaksia joka päivä sairaalasta saatujen ohjeiden mukaisesti. Venyttely auttaa pitämään yllä ylävartalon ja yläraajojen liikkuvuutta. Tämän oppaan sivulta 26 löytyy kotivoimisteluohjeita. Liikunnan aikana voi kuulua rintakehältä napsumista, johon ei liity kipua. Se johtuu kylkiluu-rintalastan liitoksen löysyydestä ja on vaaratonta. Napsuminen loppuu yleensä muutamassa viikossa. Leikkaushaavan aiheuttama kipu ja kiristys saattavat muuttaa ryhtiä. Yläselkä

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla 1(6) AHDAS OLKANIVEL (OLKANIVELEN PINNE-/ KIERTÄJÄKALVOSINOIREYHTYMÄ)

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 1 (16) OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 2 (16) Lukijalle Teille tai läheisellenne on sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella päädytty tekemään sydänleikkaus, joko

Lisätiedot

25.10.2011 Minna Virola. Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus

25.10.2011 Minna Virola. Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus 25.10.2011 Minna Virola Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus Liikunta Keuhkoahtaumatautiin sairastuvat vähentävät liikkumistaan ja välttävät hengästymistä hengenahdistuksen pelossa. Joidenkin tutkimusten

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

MAREVAN TIETOA JA OHJEITA LÄÄKITYKSEN KÄYTTÄJÄLLE. L a p u a n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u s 5/2014. Sairaalantie 3 62100 Lapua

MAREVAN TIETOA JA OHJEITA LÄÄKITYKSEN KÄYTTÄJÄLLE. L a p u a n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u s 5/2014. Sairaalantie 3 62100 Lapua MAREVAN TIETOA JA OHJEITA LÄÄKITYKSEN KÄYTTÄJÄLLE L a p u a n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u s 5/2014 Sairaalantie 3 62100 Lapua Puh. (06) 438 4844 poli.tk@lapua.fi MAREVAN-HOITO Lääkäri on

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot