Sisällys. Sepelvaltimotauti 7 Ohitusleikkaus 9. Sydämen läppäviat 11 Läppäleikkaus 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Sepelvaltimotauti 7 Ohitusleikkaus 9. Sydämen läppäviat 11 Läppäleikkaus 12"

Transkriptio

1 Lukijalle Suomessa tehdään joka vuosi noin 2500 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta ja noin sydämen läppäleikkausta. Noin joka viidennessä ohitusleikkauksessa potilaalle tehdään samalla sydämen läpän leikkaus. Sepelvaltimo- ja läppäkirurgian tulokset ovat parantuneet. Tähän ovat vaikuttaneet leikkaus- ja anestesiamenetelmien sekä sydäntä leikkauksen aikana suojaavien menetelmien kehittyminen. Jopa 80 prosenttia työikäisistä leikatuista palaa takaisin työelämään vuoden kuluessa. Ohitusleikkaus on kuntouttava, elämänlaatua ja joskus ennustetta parantava toimenpide. Leikkaus on kuitenkin vain yksi sepelvaltimotaudin hoitomuoto, eikä se paranna varsinaista sairautta. Lisäksi tarvitaan oikeanlaista lääkehoitoa, tupakoimattomuutta, terveellistä ruokaa ja riittävästi liikuntaa. Sydänleikkauksesta kuntoutuminen kestää tavallisesti 3-6 kuukautta. Kuntoutuminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Oma aktiivisuus ja saatujen ohjeiden noudattaminen edistävät kuntoutumista. Suomen Sydänliitto ry

2 2

3 Sisällys Sepelvaltimotauti 7 Ohitusleikkaus 9 Sydämen läppäviat 11 Läppäleikkaus 12 Lääkehoito leikkauksen jälkeen 14 Veren hyytymistä estävä lääkehoito 17 Lääkekorvaukset 19 Tupakoinnin lopettaminen 20 Toipuminen leikkauksen jälkeen 21 Haavojen hoito 21 Rintalastan paraneminen 21 Hengitysharjoittelu 22 Sydämen rytmihäiriöt 22 Leikkauksen jälkeinen sydänpussintulehdus 23 Liikunta leikkauksen jälkeen 24 Kotivoimisteluohjelma 26 Ruokavalio 29 Terveellinen ruoka 29 Kasvikset, marjat ja hedelmät 29 Rasvan laatu ja määrä 30 Suolan käyttö 30 Ravinnon kuitupitoisuus 31 Kolesteroli 31 Ylipainon vähentäminen 32 Marevan-hoito ja ruoka 33 Henkinen jaksaminen 34 Uni 34 Stressi 35 3

4 4

5 Sisällys Arki kotona 36 Kotityöt 36 Autolla ajo 36 Matkustaminen 36 Saunominen ja uiminen 38 Alkoholinkäyttö 38 Seksi 39 Tulehdusten ehkäisy ja hoito 40 Endokardiitin ehkäisy 40 Jälkitarkastus ja jatkohoito 42 Paluu töihin 43 Sosiaaliturva 44 Sairastuneen toimeentulo 44 Yksityisen sairaanhoidon kustannukset ja korvaukset 44 Matkakustannukset 44 Kunnallisen terveydenhuollon maksukatto 45 Tukea ja apua kotiin 45 Kuntoutus 46 5

6 Yläonttolaskimo Aortta Keuhkovaltimot Oikea sepelvaltimo (RCA) Vasemman sepelvaltimon kiertävä haara (LCX) Vasen kammio Oikea kammio Vasemman sepelvaltimon eteenlaskeva haara (LAD) Alaonttolaskimo Sydän ja sepelvaltimot edestä. Sepelvaltimot kiertävät sydäntä kolmena päähaarana. Ne haarautuvat yhä pienemmiksi ja huolehtivat koko sydänlihaksen veren- ja hapensaannista. 6

7 Sepelvaltimotauti Sepelvaltimot ovat valtimoita, jotka lähtevät nousevasta aortasta heti aorttaläpän yläpuolelta. Ne kuljettavat sydänlihakseen hapettunutta verta ja ravintoaineita. Sydämen vasemmalle puolelle lähtee sepelvaltimon vasen päärunko, joka haarautuu kiertävään ja eteen laskevaan haaraan. Sydämen oikealle puolelle lähtee puolestaan oikea sepelvaltimo, joka haarautuu useampaan osaan sydämen alapinnalla. Sepelvaltimotauti on sepelvaltimoita ahtauttava sairaus, joka vaikeuttaa sydämen verenkiertoa. Ahtauman syynä on yleensä valtimoiden sisäseiniin kertynyt rasva, joka kovettuu pesäkkeiksi eli ateroomaplakeiksi. Kovettuma kasvaa vähitellen ja sepelvaltimo ahtautuu. Kun puolet valtimosta on ahtautunut, veren virtaus hidastuu eikä sydänlihas saa riittävästi happea. Jos ateroomaplakki repeytyy, sepelvaltimo voi tukkeutua äkillisesti kokonaan. Täydellinen tukos aiheuttaa sydäninfarktin. Sepelvaltimotauti on yksilöllinen sairaus. Oireet ilmaantuvat aluksi tyypillisimmin rasituksen aikana rintakipuna ja -tuntemuksina. Näitä oireita kutsutaan angina pectoris -oireeksi. Kun sepelvaltimotauti etenee, oireita tulee myös levossa. Sepelvaltimotautipotilaan oireisiin vaikuttavat myös elimistön itse kehittämät uudet, sepelvaltimoita yhdistävät suonet eli kollateraalit. Niiden takia sepelvaltimotauti on hyvin yksilöllinen sairaus. Sepelvaltimotaudin todennäköisyydestä saadaan tietoa lääkärin tutkimusten ja rasituskokeen perusteella. Sepelvaltimotaudin tärkeimpänä tutkimuksena on sepelvaltimoiden varjoainekuvaus eli koronaariangiografia. Siinä nähdään sepelvaltimoissa mahdollisesti olevat ahtaumat ja tukokset. Varjoainekuvauksen löydöksistä ei välttämättä näy, onko sydänlihaksen hapen saanti vähentynyt kyseisellä alueella. Tämän takia joudutaan usein tekemään myös perfuusiotutkimus, jonka avulla määritellään sepelvaltimon ahtauman vaikeusaste. Kroonisen sepelvaltimotaudin ensisijainen hoito on lääkehoito ja terveelliset elintavat. Kajoavana eli invasiivisena hoitona mahdollisia ovat joko pallolaajennus tai sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Pallolaajennuksen tarkoituksena on avata ahtautunut sepelvaltimo, jotta veri pääsee kunnolla virtaamaan sydänlihakseen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus puolestaan ohjaa verisuonisiirteen avulla veren ahtautuneen kohdan ohitse. Molempien hoitojen päämääränä on parantaa sydänlihaksen verenkiertoa. 7

8 Rintakehän sisäseinämän valtimo Alaraajan laskimosiirrännäinen Tukos Oikea sepelvaltimo (RCA) Värttinävaltimo Tukos Vasemman sepelvaltimon kiertävä haara (LCX) Ahtauma Vasemman sepelvaltimon eteenlaskeva haara (LAD) Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa tukkeutunut valtimo ohitetaan yleensä joko rintakehän sisäseinämän valtimolla, kädestä otetulla värttinävaltimolla tai alaraajasta otetulla pintalaskimolla. 8 Leikkauksella pyritään parantamaan potilaan elämänlaatua, poistamaan oireita, pidentämään elinikää ja ehkäisemään sepelvaltimotaudin aiheuttamia komplikaatioita. Kokemusten ja tutkimustulosten perusteella arvioidaan, kumpi toimenpide sopii potilaalle paremmin. Joillekin potilaille molemmat hoidot soveltuvat yhtä hyvin.

9 Ohitusleikkaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus tehdään lähes yksinomaan rintalastan avauksen kautta. Leikkaus voidaan tehdä joko sydänkeuhkokoneen avulla tai ilman sydänkeuhkokonetta. Sydänkeuhkokonetta käytettäessä sydän pysäytetään ja eristetään verenkierrosta. Tällöin sepelvaltimoita ja sydäntä on helppo tarkastella. Myös ohitussiirteet tehdään pysähtyneenä olevaan sydämeen ja verettömässä kentässä. Ilman sydänkeuhkokonetta tehtävässä leikkauksessa sydän toimii koko ajan tavallisesti. Tällöin sepelvaltimoalueen kohta ja sitä ympäröivä sydänlihas saadaan liikkumattomiksi vakaajien avulla siksi aikaa, kun ohitettava siirre ja vastaanottava suoni liitetään yhteen. Lisäksi apuvälineenä käytetään sepelvaltimon sisälle asetettavaa sunttiputkea, joka turvaa sydänlihaksen verenkierron liitoksen teon aikana. Leikkausmenetelmä valitaan yksilöllisesti. Sepelvaltimon ohitussiirteinä käytetään rintakehän sisäseinämän valtimoita, jaloista otettavia laskimosiirteitä tai kädestä otettavaa värttinävaltimoa. Muut siirteet ovat erittäin harvinaisia. Valtimosiirteet ovat osoittautuneet hyvin kestäviksi, joten yleensä pyritään käyttämään vähintään yksi rintakehän sisäseinämän valtimo. Useimmiten se liitetään vasemman sepelvaltimon eteen laskevaan haaraan. Muiden siirteiden valintaan vaikuttavat varjoainekuvauksessa todetut ahtaumat ja siirteiden laatu. Siirteet valitaan lopullisesti leikkauksen aikana. Ennen rintalastan sulkemista mitataan verisuonisiirteiden virtaukset, jotta ne toimivat varmasti hyvin. Samalla varmistetaan verenkiertoon laitettujen katetrien mittausarvot sekä sydänsähkökäyrän antamat tiedot. Lisäksi tehdään yleensä vielä sydämen kaikututkimus ruokatorvessa olevan anturin kautta. Anturilla nähdään sydänlihaksen toiminta sekä tarvittaessa myös sydänläppien toiminta. Rintakehä voidaan sulkea, kun kaikututkimus, sydänsähkökäyrä sekä siirteiden virtausmittaukset ja verenkierron mittaukset on tehty ja siirteet toimivat hyvin. Yleensä leikkausalueelle jätetään laskuputkia, joita pitkin kertynyt veri poistuu. Rintalasta suljetaan teräslangoilla niin, että siitä tulee vakaa ja se luutuu mahdollisimman hyvin. 9

10 Oikea eteinen Keuhkovaltimoläppä Kolmiliuska- eli trikuspidaaliläppä Oikea kammio Vasen eteinen Hiippa- eli mitraaliläppä Aorttaläppä Vasen kammio Kammioiden väliseinä Sydämen läpät. 10

11 Sydämen läppäviat Sydän pumppaa verta keuhkojen ja kehon muiden elimien ja kudosten läpi. Sydämessä on neljä läppää, jotka varmistavat, että veri kulkee aina oikeaan suuntaan. Sydämen läppäviat voivat aiheuttaa kahdenlaisia muutoksia. Jos läppä ei avaudu kunnolla, siihen muodostuu ahtauma eli stenoosi. Ahtautunut läppä vaikeuttaa verenvirtausta, jolloin sydämen täytyy pumpata voimakkaammin. Sairauden tai vamman vioittama läppä voi myös päästää veren virtaamaan taaksepäin, jolloin läppä tavallaan vuotaa. Tällöinkin sydämen täytyy tehdä enemmän työtä, jotta riittävän paljon verta kulkee myös eteenpäin. Molemmat läppäviat suurentavat sydämen työmäärää, koska sydämen pitää toimia voimakkaammin ja kovemman rasituksen alaisena. Samalla sydämeen virtaava verimäärä pakkautuu keuhkoon tai kehon alaosiin sen mukaan, minkä läpän sairaudesta on kyse. Läppäsairauden oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä läppä on sairas ja miten pitkälle sairaus on edennyt. Potilas voi olla pitkään oireeton, jos läpän sairaus on lievä. Kun sairaus etenee, potilas saa oireita, jotka voivat pahentua nopeastikin. Sydämen kasvava ylimääräinen työmäärä voi aiheuttaa väsymystä ja hengenahdistusta rasituksen aikana tai sydämentykytystä. Lisäksi keuhkoihin ja alaruumiiseen pakkautuva veri aiheuttaa hengenahdistusta ja jalkojen turvotusta. Sydänläpän sairaus voi aiheuttaa myös rintakipua, koska sydämen lisääntynyt työmäärä vaatii enemmän verta sepelvaltimokiertoon, vaikka se ei ole läpän sairauden takia mahdollista. Etenkin aorttaläpän ahtauma voi vähentää sydämen kierrättämää verimäärää äkillisesti niin paljon, että potilas menettää yhtäkkiä tajuntansa. Ajoittaiset rytmihäiriöt pahentavat oireita. Läpän sairaudet saadaan yleensä selville, kun lääkäri kuuntelee sydänääniä. Asia varmennetaan sydämen kaikututkimuksella, sydänsähkökäyrällä (EKG) ja keuhkojen röntgenkuvauksella. Nykyään läppävian syynä on useimmin ikääntymisen aiheuttama sydänläppien kalkkeutuma aorttaläpässä tai rappeuman aiheuttama jännerihmojen katkeama mitraali- eli hiippaläpässä. Myös bakteerit voivat aiheuttaa sydämen sisäkalvon tulehduksen eli endokardiitin, joka johtaa läppävaurioihin. Aiemmin reumakuume aiheutti merkittävän määrän läppävikoja, mutta nykyisin sitä löytyy lähinnä maahanmuuttajilta. Synnynnäisissä sydänvioissa myös läppärakenteet voivat olla epänormaale- 11

12 ja, mikä rappeuttaa läppiä tavallista aikaisemmin. Sepelvaltimotauti voi puolestaan vaurioittaa sydänlihasta ja aiheuttaa näin epäsuorasti läppäsairauksia. Läppäleikkaus 12 Yleensä lääkehoito aloitetaan heti, kun läppäsairaus löytyy. Se lieventää oireita. Potilasta seurataan säännöllisesti sydämen kaikututkimuksella, joka kertoo läppäsairauden etenemisestä. Oireiden ja kaikututkimuksen perusteella lääkäri päättää, mikä on sopiva aika leikkaukselle. Leikkaus pyritään tekemään ennen kuin potilaalle on tullut peruuttamattomia muutoksia sydänlihakseen ja muualle elimistöön. Joskus leikkaus kannattaa tehdä jo, kun oireet ovat vähäisiä. Läpän sairaudet voidaan hoitaa joko korjaamalla potilaan oma läppä tai asentamalla tekoläppä. Läpän korvaamiseen on käytössä kahdentyyppisiä läppiä: mekaanisia tekoläppiä ja kudosläppiä eli biologisia läppiä. Mekaaniset tekoläpät on tehty hiilikuidusta, kudosläpät puolestaan joko sian aorttaläpästä tai naudan sydänpussista. Lisäksi on mahdollista käyttää homografteja, jotka ovat ihmisen sydämestä valmistettuja läppiä. Mekaaninen läppä valitaan yleensä alle 65&70-vuotiaalle potilaalle, koska se kestää käyttöä pidempään kuin kudosläppä. Se vaatii kuitenkin pysyvän veren hyytymistä estävän lääkehoidon, minkä lisäksi on huolehdittava tulehdusten ehkäisystä. Kudosläpälle riittää yleensä kolme kuukautta kestävä veren hyytymistä estävä lääkehoito. Kudosläpät ovat myös hieman vähemmän herkkiä tulehduksille, ja kolmen kuukauden kuluttua potilas voi elää kuin oman läpän kanssa. Kudosläpän haittapuolena on sen kalkkiutuminen, joka ahtauttaa läppää tai aiheuttaa läppäpurjeen repeämän. Tällöin joudutaan harkitsemaan uutta leikkausta. Yleensä kudosläppä kestää kuitenkin yli 65&70-vuotiaiden jäljellä olevan eliniän. Läppä korjataan aina, kun se on mahdollista. Hiippaläpän vuodon korjaaminen on mahdollista yli 80 prosentissa tapauksista. Korjausleikkauksessa läpän sairas osa poistetaan ja korjattu läppä tuetaan tukirenkaalla. Aorttaläpän ahtaumassa kalkkiutuneet kudososat poistetaan, koska läppäpurjeiden ja läpän kiinnityskohta on usein kalkkiutunut voimakkaasti. Samalle paikalle ommellaan joko mekaaninen tai biologinen läppä.

13 A. B. C. D. Kuvassa annuloplastiarengas (A), mekaaninen läppä (B), stentillinen bioläppäproteesi (C) ja stentitön bioläppäroteesi (D). (Kuvan käyttöoikeus St. Jude Medical, Inc.) Jos potilaalla on aorttavuoto, aorttaläppä voidaan joissain tapauksissa säästää ja vain sairas osa korvataan verisuoniproteesilla. Verisuoniproteesiin ommellaan kiinni sepelvaltimot ja läppäpurjeet. Läppäleikkaukset suunnitellaan aina hyvin yksilöllisesti. Läpän leikkaus tehdään sydänkeuhkokoneen avulla. Leikkauksen aikana sydän pysäytetään ja sydämen eri lokerot avataan. Läppäleikkauksen yhteydessä voidaan tehdä myös sepelvaltimoiden ohituksia, mikäli ne ovat tarpeen. Joskus tehdään myös rytmihäiriöitä korjaavia toimenpiteitä, jos potilaalla on ollut sydämen rytmihäiriöitä. Leikkauksen tulos varmistetaan välittömästi leikkauksen jälkeen leikkauspöydällä sydämen kaikututkimuksella. 13

14 Lääkehoito leikkauksen jälkeen Sairaalasta kotiutumisen jälkeen potilas saa yksilölliset ohjeet lääkityksestä. Ohjeita pitää noudattaa ensimmäiseen jälkitarkastukseen asti, jos lääkäri ei toisin määrää. Jälkitarkastuksessa lääkityksen tarve arvioidaan uudelleen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen tarvitaan pysyvä lääkitys, koska oikeanlainen lääkehoito parantaa leikkauksen hyötyä. Ohitusleikkaus on kuntouttava leikkaus, joka parantaa elämänlaatua ja ennustetta. Leikkaus parantaa sydänlihaksen verenkiertoa pitkäaikaisesti ja ehkäisee sepelvaltimotaudin aiheuttamia komplikaatioita. Sydänpotilaan lääkkeitä Lääkeryhmä ja oman lääkkeen kauppanimi Vaikutus Asetyylisalisyylihappo (ASA) Oma lääkkeeni: Estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa ja ehkäisee verihyytymien syntymistä Klopidogreeli Oma lääkkeeni: Estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa ja ehkäisee verihyytymien syntymistä Varfariini Oma lääkkeeni: Estää veren hyytymistä. Käytetään yleisimmin, jos potilaalla on sydämen tekoläppä tai eteisvärinä 14 Beetasalpaaja Oma lääkkeeni: ACE:n estäjä Oma lääkkeeni: Alentaa sykettä ja verenpainetta, mikä vähentää sydämen kuormitusta. Ehkäisee rytmihäiriöitä Laajentaa valtimoita ja vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon > verenpaine laskee ja sydämen työmäärä kevenee. Tehostaa nesteenpoistolääkkeiden vaikutusta

15 Ohitusleikkaus ei paranna sepelvaltimotautia. Valtimoiden ahtautuminen jatkuu leikkauksen jälkeen, jos lääkehoitoa ja elintapahoitoa ei toteuteta kunnolla. Keskeisintä on tupakoimattomuus, terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta. Lisätietoa sepelvaltimotaudin hoidosta saa Suomen Sydänliiton julkaisemasta Sepelvaltimotauti-oppaasta. Lääkehoidon apuna on suositeltavaa käyttää annostelijaa eli dosettia. Lääkedosetin voi ostaa apteekista. Sen avulla on helppo varmistua siitä, että ottaa lääkkeet säännöllisesti. Vain otettu lääke auttaa. Huomioitavaa Yleisimmät sivuvaikutukset Jatkuva lääkitys Vatsan ärtyminen ja verenvuodot Käyttöaika yleensä 3 12 kuukautta. Käytetään yleensä sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen tai jos on ASA-allergia Paikalliset verenvuodot ja mustelmat Lääkitys vaatii jatkuvaa laboratorioseurantaa ja tarkkaa annostelua. Muu lääkitys, luontaistuotteet ja alkoholi voivat vaikuttaa lääkityksen tehoon Heikentää sykkeen nousua rasituksessa, minkä vuoksi liikunta voi tuntua raskaalta Verenvuodot ja mustelmat. Maha-suolikanavan vuodot ilmenevät mustina ulosteina Huimaus, väsymys, raajojen paleleminen ja unihäiriöt 15 Sopii hyvin aktiiviselle liikkujalle Yskä

16 Lääkeryhmä ja oman lääkkeen kauppanimi AT-salpaaja Oma lääkkeeni: Kalsiuminestäjä Oma lääkkeeni: Vaikutus Laajentaa valtimoita ja vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon > verenpaine laskee ja sydämen työmäärä kevenee. Tehostaa nesteenpoistolääkkeiden vaikutusta Hidastaa sykettä ja alentaa verenpainetta, joten sydämen kuormitus vähenee Nitraatti, lyhytvaikutteinen Oma lääkkeeni: Laajentaa verisuonia, laskee verenpainetta, vähentää sydämen kuormitusta ja ehkäisee sepelvaltimoiden supistuvuutta Nitraatti, pitkävaikutteinen Oma lääkkeeni: Statiini Oma lääkkeeni: Estää kolesterolin syntymistä maksassa, jolloin LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuudet pienenevät 16 Statiinilääkityksen lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää myös muita veren kolesteroliarvoja parantavia lääkkeitä. Näitä ovat resiinit, fibraatit ja etsetimibi. Jos potilaalle on kehittynyt sydämen vajaatoiminta, lääkitykseen kuuluu yleensä myös diureetti eli nesteenpoistolääke. Diureetti lisää natriumin ja nesteen poistumista elimistöstä, jolloin verisuonten vastus pienenee ja verenpaine laskee. Ylimääräisen nesteen poistuminen elimistöstä vähentää turvotusta ja hengenahdistusta. Digitalis (Digoxin ) lisää sydämen supistumisvireyttä ja hidastaa sykettä. Useimmiten digitalista käytetään vaikean sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän hoitoon. Sen annostelu on tarkkaa, sillä liian pienet annokset eivät tehoa ja liian suuret aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia. Näitä sivuvaikutuksia ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakivut, rytmihäiriöt ja päänsärky.

17 Huomioitavaa AT-salpaajaa käytetään, jos potilas ei siedä ACE:n estäjää Yleisimmät sivuvaikutukset Huimaus Käytetään, jos potilas ei siedä beetasalpaajia tai hänellä on hankalia rintakipuja Nilkkojen turvotus, päänsärky, huimaus, ihon punoitus ja kuumotus sekä ummetus Helpottaa rintakipua. Lyhytvaikutteinen nitraatti otetaan istuallaan huimauksen ehkäisemiseksi Päänsärky ja huimaus Ehkäisee rintakipuja Päänsärky ja huimaus Osalla statiineista varottava yhteisvaikutuksia mm. eräiden antibioottien ja sienilääkkeiden sekä greippimehun kanssa. Lihaskivut, harvinaisena lihastulehdus Veren hyytymistä estävä lääkehoito Läppäleikkauksen jälkeen aloitetaan veren hyytymistä estävä lääkitys eli antikoagulaatiohoito. Hoito toteutetaan Marevan -lääkkeellä, jonka vaikuttava aine on varfariini. Marevan-hoidon tavoitteena on ehkäistä verihyytymien kehittyminen läppään sekä estää jo syntyneen hyytymän kasvua ja mahdollista lähtemistä liikkeelle. Pahimmassa tapauksessa verihyytymä voi jumittaa mekaanisen tekoläpän. Marevan-hoidon tehoa seurataan säännöllisesti verikokeilla mitattavan INRarvon avulla. Lääkeannoksen suuruus määräytyy INR-arvon perusteella. Jos arvo on tavoitetason alapuolella, Marevan-hoidon teho on riittämätön ja verihyyty- 17

18 män vaara tavallista suurempi. Jos INR-arvo on puolestaan liian suuri, verenvuodon vaara on lisääntynyt. Tekoläpän materiaalista riippuen Marevan-hoito on joko pysyvä tai tilapäinen. Pysyvä hoito on tarpeen, jos tekoläpän rakenteissa on hiilikuitua tai metalliseosta. Biologisille tekoläpille riittää yleensä 3-6 kuukauden mittainen antikoagulaatiohoito. Sen jälkeen aloitetaan pysyvä ASA-lääkitys (Aspirin, Primaspan ), joka estää verihyytymien syntymistä. Monet muut lääkkeet voimistavat tai heikentävät Marevan-hoidon tehoa. Tämän takia muita lääkkeitä tai luontaistuotteita ei saa käyttää omin päin, vaan niistä pitää aina keskustella ensin lääkärin kanssa. Marevan-hoidosta ja sen toteuttamisesta saa ohjeet sairaalasta. Marevanhoidosta pitää mainita aina, kun menee hammaslääkäriin, lääkärin vastaanotolle, toimenpiteeseen tai leikkaukseen. Marevan-hoitoa ei saa keskeyttää ilman lääkärin määräystä. Hoidon toteuttamisesta saa lisätietoa Suomen Sydänliiton julkaisemasta Marevan-hoito-oppaasta. Lääkehoidon toteuttamiseen liittyvissä ongelmatilanteissa pitää ottaa yhteys lääkäriin tai terveyden-/sairaanhoitajaan. L I I A N S U U R I M A R E V A N - A N N O S Ota yhteys lääkäriin, jos ulosteet muuttuvat mustiksi tai virtsa veriseksi sinulle tulee voimakasta mahakipua, heikotusta, päänsärkyä tai tasapainovaikeuksia ikenistä tai nenästä vuotaa herkästi verta tulee veriysköksiä tai verioksentelua 18 tulee herkästi mustelmia tai pienetkin naarmut vuotavat verta esiintyy runsasta kuukautisvuotoa tai poikkeavaa synnytyselinten verenvuotoa tai yleiskuntosi heikkenee.

19 Lääkekorvaukset Reseptilääkkeistä Kela korvaa 42, 72 tai 100 prosenttia, joista alin on peruskorvausoikeus ja muut erityiskorvausoikeuksia. Suurin osa sydänsairauksien hoitoon käytettävistä lääkkeistä on sellaisia, joista Kela korvaa omavastuuosuuden jälkeen 72 prosenttia (alempi erityiskorvattavuus). Potilaat, joilla on veren hyytymistä estävä lääkehoito, saavat peruskorvauksen (42 prosenttia) Marevanlääkkeestä. Tarkista omat korvausoikeutesi. Erityiskorvausoikeutta anotaan Kelasta lääkärin B-lausunnolla. Lausunnosta tulee käydä ilmi, että hakijan sairaus on vaikea ja pitkäaikainen. Korvausoikeudet merkitään Kela-korttiin. Eräät lääkkeet korvataan vain rajoitetuille potilasryhmille, kuten tietyt kolesterolilääkkeet. Viitehintajärjestelmä on osa lääkekorvausjärjestelmää. Se muodostuu lääkeryhmistä, joihin kuuluvat keskenään samaa lääkeainetta sisältävät lääkevalmisteet, joille on vahvistettu korvattavuus. Lääkeryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, josta lääkekorvaus voidaan maksaa. Jos potilas ostaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, hän joutuu itse maksamaan lääkkeen hinnan ja viitehinnan välisen erotuksen. Tämä erotus ei kartuta lääkkeiden vuotuista maksukattoa. Useille lääkkeille löytyy lääkevaihdon kautta halvempi rinnakkaisvalmiste. Lääkäri voi kieltää lääkkeen vaihdon edullisempaan valmisteeseen hoidollisten tai lääketieteellisten syiden takia. Niistä on tällöin maininta reseptissä ja potilas saa korvauksen lääkärin määräämästä lääkkeestä. Lääkevaihtoehdoista on hyvä keskustella lääkärin kanssa, kun lääkettä määrätään. Lääkekustannuksilla on vuosittainen kattosumma, jonka jälkeen Kela korvaa loppuvuoden reseptilääkkeet kokonaan omavastuun ylittävältä osalta. Vuonna 2012 kattosumma on 700,92 euroa ja omavastuu on 1,5 euroa yhtä lääkettä kohti. Lisätietoja lääkekorvauksista saa Kelasta. 19

20 Tupakoinnin lopettaminen Sydänleikkauksen jälkeen pitää lopettaa tupakointi. Tupakoinnin jatkaminen huonontaa suorituskykyä ja heikentää oleellisesti leikkauksesta saatua hyötyä. Tupakointi on selvimpiä sydänsairauksiin johtavia riskitekijöitä. Se nopeuttaa verisuonten kalkkeutumista myös ohitusleikkauksen jälkeen. Tupakointi lisää tukosalttiutta, nostaa verenpainetta, heikentää sydämen hapensaantia, lisää rytmihäiriön riskiä sekä kiihdyttää kolesterolin kertymistä verisuonten seinämiin. Tupakoija kuolee äkillisesti sydänperäisen syyn takia kaksi kertaa useammin kuin ihminen, joka ei polta. Lopettamisen tukena on mahdollista käyttää nikotiinikorvaustuotteita, joita on laastarina, purukumina, tabletteina, inhalaattorina ja reseptillä nenäsumutteena. Tärkeitä ovat oikea käyttötekniikka ja riittävä annos. Korvaushoitoa kannattaa jatkaa 3-6 kuukauden ajan. Joissakin tapauksissa lääkäri voi määrätä myös reseptilääkettä, joka vähentää halua tupakoida ja vieroitusoireita. Lääkitys aloitetaan yleensä jo ennen tupakoinnin lopettamista ja sitä jatketaan noin kaksi kuukautta. 20

21 Toipuminen leikkauksen jälkeen Sydänleikkauksesta toipuminen on yksilöllistä ja kestää tavallisesti 3-6 kuukautta, joskus kauemminkin. Toipumisen nopeuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten potilaan ikä, yleiskunto, tilanne ennen leikkausta, muut sairaudet ja tehty leikkaus. Toipumista voi edistää toimimalla aktiivisesti ja noudattamalla saatuja ohjeita. Sydänleikkauksen lopullinen hyöty näkyy vasta 6-12 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Haavojen hoito Älä koske käsin leikkaushaavaan. Haava-alueiden ihon paraneminen kestää tavallisesti 2-3 viikkoa. Lievä punoitus ja ihon kutiaminen kuuluvat paranemiseen. Haavoja kannattaa suihkuttaa päivittäin. Suihkuttaminen sopii hyvin myös tulehtuneelle haavalle. Haavojen ympäristön kutiavaa ja kuivaa ihoa voi rasvata tavallisella kosteusvoiteella. Haavoja ei kannata kosketella käsin. Ompeleiden ja hakasten poistamiseen saa erilliset ohjeet sairaalasta. Suihkussa voi käydä normaalisti, mutta haavoja ei saa hangata. Saunaan ja kylpyyn voi mennä seuraavana päivänä siitä, kun ompeleet tai hakaset on poistettu. Suurin osa haavan tulehduksista ilmaantuu kotona. Haavaalueen kipu, turvotus, punoitus, eritys ja kuume ovat tulehduksen merkkejä. Tällöin pitää hakeutua terveyskeskukseen tai sairaalaan. Raajan ja etenkin nilkan turvotusta voi esiintyä leikkauksen jälkeen, jos potilaalta on otettu laskimosiirre jalasta. Turvotus johtuu siitä, että alaraajan laskimoverenkierto on huonontunut tilapäisesti. Tilanne korjaantuu itsestään. Alaraajassa oleva turvotus saattaa hidastaa haavan paranemista. Turvotusten ehkäisemiseksi voi käyttää päivisin tukisukkia ja pitää jalkaa lievässä kohoasennossa. Nilkkojen pyörittäminen, ojentaminen sekä käveleminen vähentävät turvotusta. Rintalastan paraneminen 21 Perinteisessä sydänleikkauksessa rintakehä avataan keskeltä rintalastaa. Leikkauksen jälkeen rintalasta liitetään yhteen teräslangoilla, jotka jäävät ihon alle. Rintalastan luutuminen kestää 2-3 kuukautta. Tänä aikana on syytä välttää ylä-

22 vartalon ja yläraajojen äkillisiä liikkeitä sekä äkkiriuhtaisuja ja -tärähdyksiä. Raskaita nostoja ja kantamuksia pitää myös välttää. Nostot kannattaa tehdä lähellä vartaloa ja molemmilla käsillä, koska tällöin rintalastaan kohdistuva kuormitus on mahdollisimman tasainen ja pieni. Noston aikana pitää välttää kiertoliikettä. Myös raskaammat kotityöt, kuten mattojen tomuttaminen, imuroiminen ja raskaiden pyykkien levittäminen, on syytä jättää väliin. Rintalastan luutumisen aikana ei ole suositeltavaa ajaa autolla. Rintakehän alueella voi olla leikkauksen jälkeen luustosta, lihaksista tai leikkaushaavasta peräisin olevaa kipua. Kivut saattavat kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia. Tänä aikana on hyvä käyttää kipulääkettä sairaalasta saatujen ohjeiden mukaisesti. Kipu ei saa rajoittaa liikkumista eikä estää kuntoutumista. On tärkeää, että pystyy toimimaan pienissä askareissa kivuttomasti eikä hengittäminen tuota kipua. Välillä voi testata kipulääkkeen tarvetta niin, että vetää keuhkot rauhallisesti täyteen ilmaa tai huokaisee syvään. Jos hengitys aiheuttaa kipua, kipulääkettä on hyvä ottaa lisää. Leikkauksen jälkeen pienet päivän askareet kipeyttävät rintakehää. Se on kuitenkin normaalia, ja kipulääkettä on hyvä käyttää vähintään viikon ajan. Kivun takia myös yskiminen voi tuntua hankalalta. Haavan ja rintakehän tukeminen käsillä tai tyynyllä vähentää kipua ja helpottaa yskimistä. Hengitysharjoittelu Leikkauksen jälkeen hengitys on tehotonta ja pinnallista. Pallean heikentynyt liike, limaisuus, vuodelepo ja leikkausalueen kipu heikentävät hengitystä ja keuhkojen tuulettumista. Hengitys- ja pulloonpuhallusharjoittelu aloitetaan jo sairaalassa. Pulloon puhaltaminen tehostaa hengitystä ja irrottaa keuhkoputkissa mahdollisesti olevaa limaa. Puhallusharjoittelua on hyvä jatkaa vielä kotona, kunnes hengitys kulkee vapaasti ja limaisuus on loppunut. 22 Sydämen rytmihäiriöt Ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä päivinä rytmihäiriöt ovat yleisiä. Suurin osa niistä on kuitenkin vaarattomia. Yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö on eteisvärinä ja sitä esiintyy jopa joka kolmannella leikatuista. Yleensä se on hyvänlaatuista ja menee ohi.

23 Joskus rytmihäiriöitä esiintyy myös kotiutumisen jälkeen. Ne voivat tuntua muljahteluina, epäsäännöllisenä pulssina ja tukalana olona. Tällöin on syytä mennä terveyskeskukseen tai sairaalaan tarkempia tutkimuksia varten. Leikkauksen jälkeinen sydänpussintulehdus Sydänleikkauksessa sydänpussi eli perikardium avataan. Avauksen takia sydänpussiin kertyy yleensä nestettä leikkauksen jälkeen. Neste häviää yleensä itsestään, eikä aiheuta potilaalle oireita. Jos neste ei häviä sydänpussista itsestään, sitä alkaa usein kertyä myös keuhkopussiin. Sydän- ja keuhkopussissa oleva neste aiheuttaa hengenahdistusta, rintakipua ja lämpöä. Tällöin kyseessä on leikkauksen jälkeinen sydänpussin tulehdus eli postperikardiotomiaoireyhtymä. V A R O I T T A V I A O I R E I T A Ota yhteyttä lääkäriin, jos sinulle tulee hengenahdistusta voimakasta turvotusta jalkoihin haavaan punoitusta, turvotusta, kuumotusta tai kovaa kipua kuumetta, johon ei liity flunssaa rytmihäiriöitä poikkeuksellisen kovaa rintakipua tai pitkittynyttä masennusta, mielialan häiriöitä tai häiritsevää unettomuutta. 23

24 Liikunta leikkauksen jälkeen Päivittäinen liikunta on tärkeä osa kuntoutumista. Yksilöllisesti suunniteltu ja asteittain lisääntyvä liikunta nopeuttaa toipumista sydänleikkauksesta. Samalla säännöllinen liikunta parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä sydämen rasituksensietoa ja suorituskykyä. Kaikenlainen liikunta rentouttaa, antaa myönteisiä tuntemuksia ja kokemuksia sekä auttaa työkyvyn palautumisessa. Säännöllinen liikunta parantaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja alentaa LDL-kolesterolipitoisuutta, mikä hidastaa valtimoiden ahtautumista vähentää veren triglyseridipitoisuutta alentaa verenpainetta auttaa painonhallinnassa lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa veren sokeritasapainoa sekä tuntuu parhaimmillaan virkistävältä ja rentouttavalta. 24 Ensimmäisen kuukauden aikana on tärkeä liikkua kevyesti minuutin jaksoissa useamman kerran päivässä. Sopivia lajeja ovat rauhallinen kävely ja kuntopyöräily. Liikunnan aikana hengitys syvenee ja olo saa tuntua hieman rasittavalta. Jalan turvotusta voi estää käyttämällä tukisukkaa tai ideaalisidettä. Kotona on tärkeä venytellä hartioiden ja rintakehän lihaksia joka päivä sairaalasta saatujen ohjeiden mukaisesti. Venyttely auttaa pitämään yllä ylävartalon ja yläraajojen liikkuvuutta. Tämän oppaan sivulta 26 löytyy kotivoimisteluohjeita. Liikunnan aikana voi kuulua rintakehältä napsumista, johon ei liity kipua. Se johtuu kylkiluu-rintalastan liitoksen löysyydestä ja on vaaratonta. Napsuminen loppuu yleensä muutamassa viikossa. Leikkaushaavan aiheuttama kipu ja kiristys saattavat muuttaa ryhtiä. Yläselkä

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle 1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI sen k u t e m m u Ohjeita hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Mitä on ummetus? Ummetuksella tarkoitetaan harventunutta suolen toimintaa, johon liittyy ulostamisvaikeuksia. Se on hyvin yleinen

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS

JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS Olet tulossa jalkaterän korjausleikkaukseen ja/tai isovarpaan tyvinivelen luudutukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta, jalkateräleikkaukseen

Lisätiedot

Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi

Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje. www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi Potilasohje www.eksote.fi Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi Teillä on todettu selkäydinkanavan ahtaus eli spinaalistenoosi. Tässä ohjeessa annamme Teille

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Tukisukat eli kompressiosukat ovat tutkittu ja dokumentoitu menetelmä jalkojen verenkierron parantamiseen. Useimmat yhdistävät tukisukat ikääntyneiden ihmisten

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 1 (16) OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 2 (16) Lukijalle Teille tai läheisellenne on sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella päädytty tekemään sydänleikkaus, joko

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Ihmisen elimistöstä n. 60 % on vettä. Vuorokaudessa keho menettää normaalioloissa noin 2,5 litraa nestettä: noin 1,5 litraa poistuu munuaisten kautta

Lisätiedot

IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS

IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS IKÄIHMISET, ALKOHOLI JA TERVEYS Apulaisylilääkäri Sari Leinonen Riippuvuuspoliklinikka, P-KSSK 18.11.2013 1 Vanheneva elimistö ja alkoholi Alkoholi jakaantuu kehossa nestetilavuuteen Iän myötä keho kuivuu

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje. www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Potilasohje www.eksote.fi Lanneselän välilevytyrä Olette tulossa lanneselän välilevytyrän leikkaukseen. Tässä ohjeessa annamme Teille tietoa leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta.

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sydänyksikkö Päivitys 5//2016 Päivittäjä PK, pl Toimi näin, kun rinnassa tuntuu kipua: - Asetu lepäämään. -

Lisätiedot

OHJE VÄLILEVYTYRÄLEIKKAUSPOTILAALLE

OHJE VÄLILEVYTYRÄLEIKKAUSPOTILAALLE OHJE VÄLILEVYTYRÄLEIKKAUSPOTILAALLE SELÄN RAKENNE Selkäranka muodostaa ihmisen "tukipilarin" ja se koostuu 33-34 nikamasta ja niiden välissä olevista välilevyistä. Selkärankaa tukevat nivelsiteet ja lihakset.

Lisätiedot

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. SYDÄNPOTILAAN LÄÄKEHOITO Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Lyhytvaikutteiset nitrot Nitroa käytetään angina pectoris -kipujen ehkäisyyn

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot