Mieliala- ja nukahtamislääkkeet ja niiden lisääntynyt käyttö. TERVEYDENHOITAJAPÄIVÄT PERJANTAI Tampere-talo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mieliala- ja nukahtamislääkkeet ja niiden lisääntynyt käyttö. TERVEYDENHOITAJAPÄIVÄT PERJANTAI 9.2.2007 11.00 12.00 Tampere-talo"

Transkriptio

1 Mieliala- ja nukahtamislääkkeet ja niiden lisääntynyt käyttö TERVEYDENHOITAJAPÄIVÄT PERJANTAI Tampere-talo c Juha Kemppinen 2007

2 Ida Kemppinen 2001 (8v) GSM Juha KT Kemppinen, päihdepsykiatri LL,YTM ( pääaine sosiologia) psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys Ratkaisukeskeinen terapiakoulutus ( ad 2/08)

3 Mieliala- ja nukahtamislääkkeet ja niiden lisääntynyt käyttö Esityksen sisältö: 1. Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku 2. Mielialaoireiden diagnosointi 3. Mieliala- ja unilääkkeiden käyttö 4. Biomedikalisaatio kuinka yhteiskunnan muutokset vaikuttavat lääkkeiden määräämiseen ja käyttöön 5. Kuka on oikeassa onko lääkettä liikaa vai liian vähän vai sopivasti? c Juha Kemppinen

4 Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku Normaali mieliala Oireet = hlön mielialaoireet palaavat ja täyttävät syndrooman kriteerit Retkahdus (relapse) = hlön mielialaoireet ovat hävinneet Toipuminen (remission) = hlön mielialaoireet ovat pysyneet poissa yli 1 vuoden Parantuminen (recovery) x Syndrooma: -vegetatiivinen -kognitiivinen -impulssikontrolli -käyttäytyminen -somaattinen Kehittyminen syndroomaksi x Hoito (Therapy) - Vähentynyt energiantunne? - Väsymys? - Mielenkiinnon tai mielihyvän menettäminen tavallisiin aktiviteetteihin? -Ärtymys tai masennus 2 viikon ajan -Univaikeuksia? -Aamuyön heräämisiä? xvaste (Response) = hlö on riittävästi toipunut, ettei täydet syndrooman (tietyn dg:n) täyttävät oireet, mutta ei täysin toipunut Mielialaoireen toistuminen (recurrence) Yli 3 kertaa masennus elämän aikana toistunut, eli kyseessä on krooninen masennus. -vakava depressio 15% tekee itsemurhan, 1/7-70% on edeltävän 6 viikon aikana käynyt terveyskeskuslääkärillä

5 Miten tämä ihminen saadaan sängystä ylös ja toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi?

6 Psyykenlääkeratkaisu? : Omakotitalo Onko tälle kehitykselle tehtävissä jotain? Mikä on selitys? Entäs jos taloudellinen toimeentulo olisi taattu? Juha Kemppinen Tarpeiden tyydyttämisen ongelmat, kielteiset tunnetilat, psyykenlääke ongelmien ratkaisuyritykseksi Parisuhdeongelmia ja Perheristiriitoja, päihteitä alkaa ilmetä, lapset oireilevat Tanssiravintola Eläköityminen ja palveluohjaus Pub tai korttelikapakka Avioerot, Opiskelu- ja työpaikan menetykset Sosiaalitukien hakua Hoito- ja kuntouttavat tukitoimet Sairaslomat ja työhalun ja -tehon lasku Uskottomuus parisuhteessa, parisuhteen ulkopuolisten salaisuuksien lisääntyminen Sairaalahoidot Omalääkäri Kuntoutuskodit Mielenterveystoimisto Kaupungin Vuokra-asunnot Psykiatrinen Sairaala

7 Kielteinen tunne, joka johtuu jostain ratkaisemattomasta ongelmasta kyvyttömyys puhua asiasta Usko juomalla saavutettavaan nopeaan helpotukseen juomisen oikeuttaminen Kielteisen tunteen voimistuminen pitkällä tähtäimellä Mielialan väliaikainen helpottuminen Parisuhteessa ALKOHOL(IST)IN ANSA Anja Koski-Jännes, 1994 b, 114

8 Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku Normaali mieliala Oireet Syndrooma Masennuslääkehoidon keskimääräinen hoitoaika on 78 pv ( 2 ½ kk)? kuukautta Mielisairaudet - Ilmiön syy: 71% emotionaalinen heikkous 65% huono vanhemmuus 45% uhrin vika, voi haluta pois 43% parantumaton 35% syntisen käyttäytymisen seuraus 10% biologinen perusta, aivot S.Stahl, viikkoa akuutti vaihe Toistumisriski: 1. depressio <50% 2. depressio 50-90% 3. depressio <90% Yli 3 kertaa masennus elämän aikana toistunut, eli kyseessä on krooninen masennus. -vakava depressio, MDD, - 15% tekee itsemurhan, eli joka 1/7-70% itsemurhan tehneistä on edeltävän 6 viikon aikana käynyt terveyskeskuslääkärillä 4-9 kk jatkohoitovaihe yli 12 kk ylläpitohoitovaihe

9 Mistä MASENNUS JA UNIHÄIRIÖT johtuvat? Kuka heistä on oikeassa? Palvelut: luonteenpiirteet filosofia, koulutus/taidot caseload, kokemus, laatu Sosiaalipolitiikka, hinta- ja jakelukontrolli Kognitiivinen terapia, rationaalinen restrukturointi Ympäristö, kulttuurinormit Taitojen opettaminen, sopivat käyttäytymismallit INTERVENTION LAATU Riskien identifiointi, perintöneuvonta, lääketiet.hoito Perinnöllisyys, aivofysiologia Taudinaiheuttaja, Perheterapia, isäntä ja ympäristö transaktioanalyysi 12. NEUROBIOLO- - GINEN 13. JULKISEN Rajat ja säännöt, MALLI TERVEYDENperheen toimintahäiriö TEOREET- MALLI itsekontrolli 11. Ilmiön SYSTEEMIselitys HUOLLON Persoonallinen vastuu, TINEN 1. MORAALImäärää MALLI meidän MALLI: 10. SOSIO- Päihdyttävä 2.RAITTIUS- KULTTUURINEN aine MALLI MALLI ratkaisuyrityksemme 9. KOGNI- Odotukset, 3. HENKINEN Hengellinen TIIVINEN uskomukset -MALLI puutos MALLI ( kaikki depressioteoriat 8. SOSIAALISEN 4. LUONTEENLAATU OPPIMISEN SAIRAUS - MALLI Mallit, MALLI ovat vajavaisia) 5.KASVATUStaitopuutokset 7. EHDOLLIS- 6. PERSOO- MALLI TUMIS- MALLI RAKENNE- Tiedon ja MALLI motivaation Klassinen ja puute välineellinen Persoonallisuuden ehdollistuminen piirteet, Vastaehdollistaminen, puolustusmekanismit Kasvatus sammuttaminen, ( Miller& Hester(eds): Handbook of Alcoholim Treatment Approaches- Effective Alternatives, 2nd ed, 1995, Simon &Schuster Co: Massachusetts) muuttuneet satunnaisuudet ( contingencies) Psykoterapia Monitieteellinen, usean tason samanaikainen interventio Moraalinen suostuttelu, sos. ja laill. sanktiot Vakava kehotus: Sano ei!, saatavuuden rajoittaminen Hengellinen kasvu, rukous, AA Palautumaton konstitutionaalinen yksilön poikkeavuus Päihdeongelmaisen tunnistus, konfrontaatio, elinikäinen pidättäytyminen Juha Kemppinen,

10 Masennuksen Käypä hoito-suositus, duodecim 2005

11 Lievä = 4-5 oiretta Keskivaikea = 6-7 oiretta Vaikea = 8-10 oiretta Psykoottinen masennus Depression Käypä Hoito-suositus 2004

12 Masennustilojen psykiatrinen erotusdiagnostiikka : S.Stahl,2003

13 MIELIALAONGELMAISELLA ON USEAMPIA PSYKIATRISIA DIAGNOOSEJA Psykiatria, 2000

14 MIELIALAHÄIRIÖN KOMORBIDITEETTEJA: Mielialahäiriöt Oppimisvaikeudet Vireystilan häiriöt Weinberg WA,1992

15 Depression erotusdiagnoosi: Depression Käypä Hoito-suositus 2004

16 Noradrenaliiniradat : S.Stahl, 2003 Noradrenaliinipuutos : -Heikentynyt tarkkaavaisuus -Heikentynyt keskittymiskyky -Huonontunut työmuisti -Hidastunut tietojenkäsittely -Masentunut mieliala, ahdistus -Psykomotorinen hidastuminen -Koko ajan väsynyt Vaikea Diapam- ja Xanor-riippuvuus syntyy Ahdistuksen vuoksi ei pääse liikkeelle

17 Ahdistus ja noradrenaliini : S.Stahl,2003

18 Tommi Tolmunen, Epätyypillinen masennustila vakavan masennuksen salakavala muoto, Duodecim 2002;118:889 95

19 Summary Neuronal plasticity or remodeling is most often discussed with regard to cellular and behavioral models of learning and memory. However, neuronal plasticity is a fundamental process by which the brain acquires information and makes the appropriate adaptive responses in future-related settings. Dysfunction of these fundamental processes could thereby contribute to the pathophysiology of mood disorders, and recovery could occur by induction of the appropriate plasticity or remodeling. These possibilities are supported by preclinical and clinical studies demonstrating that there are structural alterations that occur in response to stress and in patients with mood disorders. Moreover, antidepressant treatment may oppose these effects by regulation of signal transduction and gene expression pathways linked to neuronal plasticity. These findings comprise a novel conceptual framework for future studies of the etiology of mood disorders and for the development of novel therapeutic interventions. R.S. Duman, Pathophysiology of depression: the concept of synaptic Plasticity, Eur Psychiatry 2002;17 Suppl 3:306-10

20 R.S. Duman, Pathophysiology of depression: the concept of synaptic Plasticity, Eur Psychiatry 2002;17 Suppl 3:306-10

21 R.S. Duman, Pathophysiology of depression: the concept of synaptic Plasticity, Eur Psychiatry 2002;17 Suppl 3:306-10

22 Low episodic memory performance as a premorbid marker of depression: evidence from a 3-year follow-up, Acta Psychiatr Scand 2006: 1 8

23 Jukka M. Leppänen, Depressioon liittyvät emotionaaliset muutokset ja niiden hermostollinen perusta, Duodecim 2007;123:

24 Tuula Ilonen,Lääkäri neuropsykologisten käsitteiden viidakossa, Duodecim 2000; 116:

25 Tarja Pohjasvaara ym, Aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen depressio, Duodecim 2001;117:

26 Sosiosomatiikka uusi näkökulma laaja-alaisten oirekuvien hallintaan Lääkärintyössä yleiset monimuotoiset ongelmat haastavat lääketieteen ajattelu- ja toimintatavan. Kuntoutuksessa tämä näkyy moniongelmaisina asiakkaina, joita yhdistävät monimuotoisten oireiden kuten kroonisen kivun, psyykkisten huolien, päihteiden käytön ja syrjäytymisen vyyhti. Yhdysvaltalainen psykiatri ja antropologi Arthur Kleinman ehdottaa uudeksi näkökulmaksi sosiosomatiikkaa, kehon ja mielen näkemistä sosiaalisessa kontekstissa. Tutkimusmenetelmäksi hän esittää antropologisessa tutkimuksessa usein käytettyä etnografista metodia: ihmisen havainnoimista hänen toimintaympäristössään. Täydennämme Kleinmanin sosiosomatiikan käsitettä tuomalla analyysin kohteeksi toiminnan, jota voidaan tutkia toimintayhteisöittäin (mm. työ, perhe) kehittävän työntutkimuksen menetelmin. Sosiosomatiikan jäsennystavaksi ehdotamme potilaan tai kuntoutujan kokonaistilanteen arviointia kolmen keskenään vuorovaikutuksessa olevan ulottuvuuden diagnostiikan, kokemuksen ja toiminnan avulla

27

28 JARI TURUNEN ym, Sosiosomatiikka uusi näkökulma laaja-alaisten oirekuvien hallintaan, Duodecim 2004;120:

29 Depression Käypä Hoito-suositus 2004

30 Antidepressiivojen psykofarmakologia

31 Mielialahäiriön hoitovaiheet Normaali mieliala Retkahdus (relapse) Toipuminen (remission) x Toipuminen (recovery) x Oireet Syndrooma ( dg!) Keskivaikea masennustila: Ainakin 2 B-oiretta ja vähintään 6 C-oiretta -työ,harrastukset, yks.elämä heikentävä vaikutus Vaikea masennustila: 3 B-oiretta ja vähintään 4 C-oiretta vaikea-asteisena -psykomot, tuskaisuus, levottomuus - itsemurhariski -ei kykene työ, harrastus -ei hallitse yks.elämä Kehittyminen syndroomaksi xvaste (Response)!! 4-6 vkoa 2x annos/ uusi lääke 4-6 vkoa Mielialaoireen toistuminen (recurrence) 3x depressio: pysyvä lääkitys akuutti hoito jatkohoito ylläpitohoito

32 Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku Normaali mieliala = hlön mielialaoireet palaavat ja täyttävät syndrooman kriteerit Retkahdus (relapse) = hlön mielialaoireet ovat hävinneet Toipuminen (remission) = hlön mielialaoireet ovat pysyneet poissa yli 1 vuoden Toipuminen (recovery) x Oireet Syndrooma: -vegetatiivinen -kognitiivinen -impulssikontrolli -käyttäytyminen -somaattinen Kehittyminen syndroomaksi! Hoito (Therapy) x - Vähentynyt energiantunne? - Väsymys? Ärtymys? - Mielenkiinnon tai mielihyvän menettäminen tavallisiin aktiviteetteihin? -Pitkittyneet kiputilat ja somaatt. oireet -Univaikeuksia? Aamuyön heräämisiä? -Alkoholin ja lääkkeiden käyttö? -Epäsosiaalisuus? xvaste (Response) = hlön oireet hävinneet (>50%): = hlön mielialaoireet hävinneet osittain: 20-30% uusii A. Apaattinen vaste: - depressiivinen mieli parantunut osittain: jatkuva anhedonia, motivaation puute, vähentynyt libido, kiinnostuksen puute, ei elämänhalua Mielialaoireen toistuminen (recurrence) = hlön mielialaoireet hävinneet osittain: 20-30% uusii B. Ahdistunut vaste: - depressiivinen mieli parantunut osittain: jatkuva ahdistus, erityisesti yleistynyt ahdistus, huoli, unettomuus, somaattiset oireet

33 Psyykenlääkeopas, Matti Huttunen, Duodecim,2002 Masennus elämyksellisenä kokemuksena ja erilaiset masennustilat ovat käsitteellisesti eri asioita Masennustilat ovat oireyhtymiä, joissa ihmisellä ilmenee mielialan muutoksen ohella erilaisia neurovegetatiivisia ja muita oireita Diagnostisesti on tärkeä muistaa, että vakavastakaan masennustilasta kärsivä ei välttämättä subjektiivisesti koe olevansa varsinaisesti masentunut, eikä lääkärille tarjoutuva oirekuva tuo mieleen masennustilaa Lääkehoidon kannalta voidaan erotella erityyppisiä masennustiloja niiden oirekuvan ja kestoajan, kulun ja oirekuvaan liittyvien muiden psykiatristen tai somaattisten sairauksien mukaan

34 Psyykenlääkeopas, Matti Huttunen, Duodecim,2002 Masennustilojen lääkehoidon suunnittelun kannalta on tärkeä tietää, liittyykö masennustilaan alttius hypomaniaan tai maniaan. Toistuvia masennustiloja ilman hypomania- tai maniavaiheita, kutsutaan unipolaarisiksi tai yksisuuntaisiksi masennustiloiksi. Jos sairaushistoriaan kuuluu mania- tai hypomaniajaksoja, kyseessä on bipolaari- tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakso. Potilaan ensimmäisen masennusjakson yhteydessä tulisi aina kysyä, onko hänen lähisukulaisillaan ilmennyt masennus- tai maniajaksoja tai onko hänellä itsellään ilmennyt aikaisemmin hypomaniajaksoja. Positiivinen sukuhistoria voi viitata potilaan bipolaarialttiutteen ja senmukaiseen lääkevalintaan

35

36

37 Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku Normaali mieliala Oireet Syndrooma: Kehittyminen syndroomaksi - 50% masennuspotilaista toipuu 6 kk:ssa ja ¾ 2 vuodessa. -Jopa 90% masennuspotilaista toipuu yhdellä tai yhdistelmähoidolla S.Stahl,2000 AD-th+ seur. AD-th jatkuu: 90% vaste jatkuu, jos 12kk th % retkahdus Hoito (Therapy) x Retkahdus (relapse) x Toipuminen (remission) Getting well Vaste (Response) Getting better Jos aloitetaan masennuslääkitys, niin 8 viikon kuluessa: 67% reagoi suotuisasti ja vaste tulee 33% ei reagoi, vaan oireet jatkuvat Jos aloitetaan placebo, niin 8 viikkoa: 33% reagoi suotuisasti ja vaste tulee, 67% ei reagoi ja oireet jatkuvat Toipuminen (recovery) x AD-th+ seur. placebo: 50% vaste jatkuu 50% retkahdus 6-12 kk Mielialaoireen toistuminen (recurrence)

38 Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku Normaali mieliala Oireet Syndrooma: S.Stahl,2000 AD-th+ seur. AD-th jatkuu: 90% vaste jatkuu, jos 12kk th % retkahdus Kehittyminen syndroomaksi Hoito (Therapy) x Retkahdus (relapse) x Toipuminen (remission) Getting well Vaste (Response) Getting better Jos aloitetaan masennuslääkitys, niin 8 viikon kuluessa: 67% reagoi suotuisasti ja vaste tulee 33% ei reagoi, vaan oireet jatkuvat Jos aloitetaan placebo, niin 8 viikkoa: 33% reagoi suotuisasti ja vaste tulee, 67% ei reagoi ja oireet jatkuvat Toipuminen (recovery) x AD-th+ seur. placebo: 50% vaste jatkuu 50% retkahdus 6-12 kk Mielialaoireen toistuminen (recurrence)

39 CHRONIC ANTIDEPRESSANT TREATMENT SELECTIVELY INCREASES EXPRESSION OF PLASTICITY-RELATED PROTEINS IN THE HIPPOCAMPUS AND MEDIAL PREFRONTAL CORTEX OF THE RAT DISCUSSION Depression and stress are associated with neuronal atrophy and dendritic reorganization in the hippocampus and prefrontal cortex, and these changes are at least partially reversible by antidepressant treatment (Czeh et al., 2001;Radley et al., 2004; Sheline, 2003; Sheline et al., 2003). Taken together, the results of the present study suggest that antidepressant treatment increases synaptic plasticity and connectivity in brain regions associated with mood disorders. M. SAIRANEN et al, Neuroscience 144 (2007)

40 Depression Käypä Hoito-suositus 2004

41 Käytöksen aktivointi - ratkaisukeskeinen hoito depression hoitoon Depression hoidossa käytetään sekä lääkitystä että erilaisia psykoterapioita. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan hyödy lääkkeistä tai halua käyttää niitä, eivätkä kognitiivisen, psykodynaamisen tai interpersonaalisen psykoterapian työskentelytavat sovi kaikille potilailla. Tuoreessa satunnaistetussa ja kontrolloidussa hoitotutkimuksessa ratkaisukeskeiseen näkemykseen perustuva käytöksenaktivointi (behavioral activation therapy) osoittautui yhtä tehokkaaksi kuin lääkehoito ja tehokkaammaksi kuin kognitiivinen terapia erityisesti 241:n vakavasta depressiosta kärsivän potilaan hoidossa. Käytöksenaktivointiterapiassa terapeutti pyrkii ratkaisukeskeisten tehtävien avulla aktivoimaan potilasta ja siten estämään masennusta ylläpitävän passivoitumisen. Myös kognitiivisen ja interpersonaalisen terapian vaikuttavuutta selvittäneissä tutkimuksissa käytöksen muutokseen tähtäävät aktiiviset interventiot ovat osoittautuneet keskeisiksi terapian vaikuttavuuden kannalta. (J Consult Clin Psychol 2006;74:658)- Matti Huttunen/Duodecim

42

43

44 Mitä potilaalle tulee kertoa psyykenlääkkeestä? 1. Lääkkeen nimi ( kauppanimi ja kemiallinen nimi) 2. Lääkkeen käyttötarkoitus ( sairaustilan hoito, oireen lievittäminen ja lääkkeen ottamisen tärkeys) 3. Miten lääkkeen hoitovaikutus ilmenee ja mitä tehdä jos lääke ei tunnu auttavan 4. Koska ja kuinka lääke tulee ottaa vuorokauden aika, ennen vai jälkeen aterioiden) 5. Mitä tulee tehdä, jos annos jää ottamatta 6. Kuinka kauan lääkettä on tarkoitus käyttää Jenkins SC et al: A Pocket Reference to Psychiatrists.3.p., American Psychiatric Press, Washington DC,2001

45 Mitä potilaalle tulee kertoa psyykenlääkkeestä? 7. Potilaan kannalta tärkeät mahdolliset haittavaikutukset sekä kuinka niihin tulee suhtautua 8. Lääkkeen mahdolliset vaikutukset autolla ajoon, työhön tms. ja mitä varotoimenpiteitä tulee tämän vuoksi tehdä. 9. Interaktiot alkoholin ja muiden lääkkeiden kanssa. 10. Lääkkeen käytön aiheuttamat kulut. 11. Vastaavien muiden lääkkeiden annossuhteet. 12. Koska lääkkeen vaikutus alkaa ilmetä. 13. Mitä laboratoriotutkimuksia tarvitaan. 14. Mitä muita hoito- tai lääkevaihtoehtoja on, jos tämä lääke ei lievitä oireita. Jenkins SC et al: A Pocket Reference to Psychiatrists.3.p., American Psychiatric Press, Washington DC,2001

46 Miten tämä ihminen saadaan sängystä ylös ja toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi?

47 Varhainen vuorovaikutus toistuu tavallisessa terapiasuhteessa

48 >60 potilasta/ terapeutti on varastokirjanpitoa, ei hoitoa eikä psykoterapiaa.

49 Informaatio, misinformaatio ja disinformaatio? Eli ketä uskoa? - Force-fed facts obscure scientific insights, whereas presentation of reproducible patterns tends to crystallize such insights. (s.3) Sanavarasto Kielioppi Sujuvuus Huono opetus Ulkoaoppiminen Jargon Dogma Sekavuus Hyvä opetus Tehokas oppiminen Tietopohja Esikuva Oivallus Richard J Epstein: Human Molecular Biology An Introduction to the Molecular Basis of Health and Disease,2003

50 2003 On 4 erilaista tieteenteoreettista lähestymistapaa todellisuuteen s. 11 Kun lääketiedettä pidetään soveltavana lääketieteenä, jonka tehtäväkenttään ei edes kuulu perustieteiden tietoteoreettinen analyysi, jää kenttä vapaaksi toiminnalle, jossa itsereflektiota, omien toimintatapojen teoreettista analyysia, korkeaa itseymmärryksen tasoa ei koeta tarvittavankaan s.12 Lääketiede on keskellä filosofian klassisia ydinkysymyksiä, ja sen valtavirtaukset ovat usein ottaneet kantaa näihin kysymyksiin hyväksymällä tietoisesti tai tiedostamatta ajatuksen siitä, että todellisuus on - ainakin periaatteessa- selitettävissä reduktiivisesti, ns. perusosastensa ominaisuuksien avulla.

51 s. 12 K. Enqvist Olemisen porteilla - sitaatti: Kuinka pitkälle pystymme ymmärtämään tietoisuutta riippuu siitä, miten syvälle mikroskooppiselle tasolle sen kuvailu tulisi ulottaa Arkitodellisuutemme ei oikeastaan ole edes olemassa, ja kuitenkin efektiivisesti se mitä suurimmassa määrin on reaalinen. Se on emergentti, mutta kuitenkin redusoitavissa perusolioidensa käyttäytymiseen 2003 On 4 erilaista tieteenteoreettista lähestymistapaa todellisuuteen s.12 Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys Oppi olevaisen luonteesta on nykyään fysiikkaa

52 J. Habermans: tieteet ovat filosofiasta irrottuaan säilyttäneet erään sen piirteen: puhtaan tieteen harhan Kun tieteet eivät metodologisesti tiedä, mitä ne tekevät, ovat ne entistäkin varmempia tehtävästään, ts. menetelmien kehittämisestä sellaisessa viitekehyksessä, jota ei ole problematisoitu Väärällä tietoisuudella on suojaava tehtävä. Sillä itsereflektion tasolla tieteiltä puuttuu välineet kestää riski tiedon ja intressin tajutusta yhteydestä.

53

54 Näyttöön perustuva lääketiede ( EBM) ei voi ilmoittaa paternalistisesti, että muut ovat väärässä ja teidän täytyy leikkiä meidän leluilla

55 2003 s.16 Lääketiede olisi erikoislaatuisen normatiivisuutensa johdosta ( luonnontieteen menetelmiä käyttävä) ihmistiede. (em) sisältää kannanoton, jonka mukaan luonnontieteet olisivat pohjimmiltaan arvovapaita tai ettei niitä ohjaisi joku intressi, jonka kautta niiden tutkimusongelmat avautuvat: käsitys, joka juuri on yksi reduktionistisen ajattelutavan perusolettamuksia. sivuuttaneet epätieteellisinä ne kysymykset, jotka ovat ihmiselle tärkeimpiä.

56 s.18 On siksi kysyttävä voisiko olla niin, että todellisuudenkäsityksemme on ihmislajin tulevaisuuden kannalta vakavasti virheellinen ja vaarallinen s.18 Voisiko olla jopa niin, että nykyinen lääketieteen tutkimus, juuri siksi että se yhä voi saavuttaa näyttäviä voittoja, pitää toisaalta omalta osaltaan samalla kertaa yllä sellaista tiedekäsitystä, joka on terveyden kannalta ajan mittaan vahingollinen? 2003 Pyrkiikö lääketiede vastaamaan ihmisen elämän polttaviin kysymyksiin?

57 2002 Voimme ihmisinä nähdä maailmaa vain epätäydellisesti. Tietoisuutemme on aina valikoivaa. Otamme äärettömästä havaintojen maailmasta kourallisen hiekkaa ja sanomme sitä maailmaksi. sairausajattelun ja lääketieteellisen asiantuntemuksen ja puhetavan ylikorostunut asema kulttuurissamme estää ihmisten elämisen ongelmien ja henkisen hädän aitoa ymmärtämistä ja kohtaamista. Se sivuuttaa ihmistä koskevat eksistentiaaliset, yhteiskunnalliset ja eettiset kysymykset. Samalla vedetään lääketieteellisterapeuttinen peitto itse ongelmien päälle.

58 2002 Yritykset saada ihmisen elämisen ongelmat pelkästään lääkkeillä hallintaan ovat ihmisen hädän kohtaamisen välttelyä ja luonteeltaan näennäistä auttamista. Ongelmien aito kohtaaminen vaatii ihmisen kokemusmaailmasta ja elämäntilanteesta lähtevää ymmärtämistä ja auttamista. Masennuslääke myynti Suomessa: 1990 noin 27 mmk mmk Olisi myös ymmärrettävä, että jo käsitteet psyykenlääke ja mielialalääke ovat harhaanjohtavia. Ne antavat vaikutelman, että lääkkeet hoitavat ihmisen mieltä ja psyykettä.

59 Itsereflektiolla on eheyttävässä masennuksessa keskeinen tehtävä. Eheyttävän masennuksen tunnetilaa mahdollistavat ja sitä suojelevat kyllin hyvät sisäistetyt ihmissuhteet, aktuaalisten ihmissuhteiden tuki ja riittävästi työstetyt aikaisemmat menetykset. Silloin ihminen voi syntyä uudestaan surun läpi, kyynelten läpi eikä surun tuolla puolen. Meidän ei tarvitse jäädä menetykseen, vaan voimme synnyttää uutta. Menetystä työstäessämme kuljemme monien haarautuvien, umpeutuvien ja uudelleen löydettyjen, toisiinsa risteytyvien polkujen metsässä (Borges 1993) emme ole enää sama kuin ennen menetystä. Pirkko Siltala: Miksi masennus on tämän päivän kansantauti,2006

60 Lörpöttelyn ja median kulttuurissa ei ole aikaa eikä tilaa omaan itseen hiljentymiselle, syventymiselle, oman elämänkertomuksen tutkimiselle. Lörpöttelyn yhteiskunnassa median tapa toimia kovassa kilpailussa on nopeus, pelkistykset, helppo omaksuttavuus. J. Siltala (1999) onkin todennut, kuinka talouden paineet vievät ihmiseltä sielun, jolloin menetetään yksityinen harkintatila. Nykyisessä kulttuurissa näyttää vahvan yksilön opiksi tulleen pako sisäisistä tunnoista. Addiktio onkin oiva suoja menetyksistä syntyvän kärsimyksen, haavoittuvuuden, tuskan, vihan ja surun tunteille. Sitä nyky-yhteiskunta tarjoaa runsaasti. Nykyyhteiskunnan huumeita ovat kiire, vallan ja rahan kahmiminen, media. Kun menestyksestä ja kilpailusta on tullut keskeistä, silloin kaikki latistuu vaihdettavaksi. Pirkko Siltala: Miksi masennus on tämän päivän kansantauti,2006

61 Biologisesti puhdas hoito psykologisiin häiriöihin on ollut ja on edelleen myyttinen toivomus 1997 Massiiviset yritykset löytää puhtaasti biologinen lääkehoito psykologisiin vaivoihin perustuu väärille premisseille. Jos tajuaa toiminnallisen samankaltaisuuden aktiivilääkkeen ja placebon välillä, eikä ole biologisen puhtauden ideologisen tarpeen sokaisema, niin on aivan loogista suunnitella hoitoja, jotka maksimoivat placeboa. Tavallisesti placebolla ei ole aktiivin lääkkeen draaman aineksia eli kerrottua ja opetettua kehon odottavaa vakuuttuneisuutta ( this is the real thing ) lääkkeen ylivertaisuudesta. Jos se poistetaan, ei tiedetä paljonko jää jäljelle

62

63

64 Katoava subjekti eli miksi psykoanalyysia tarvitaan Claes Anderssonin esipuheesta E. Roudinescon kirjaan: Miksi psykoanalyysia tarvitaan?, 2000, Gaudeamus Elisabeth Roudinesco ( 2000) : Ihmisen subjektius kaventuu tai on tulossa kokonaan kielletyksi, ja samalla lähes sokeasti uskotaan kemiallisten aineiden autuaaksitekevään vaikutukseen. Tämä on johtanut siihen, ettei nykyurbaani ihminen aina haluaisi kestää edes normaalielämän väistämättömiä suruja, epäonnistumisia ja menetyksiä. Psyykenlääkkeiden tarkoitus on normalisoida käyttäytymistä ja helpottaa kaikkein tuskallisimpia psyykkisen kärsimyksen oireita ilman, että ryhdytään tutkimaan kärsimyksen sisältöä Kun psyykenlääketiede väitti parantavansa subjektin itse ihmisen olemisen ytimestä, se tuli itse asiassa sulkeneeksi subjektin uuden vieraantumisen kehään

65 Poikkeavuuden määrittäminen sairaudeksi tekee siitä poliittisesti vaaratonta. Kapinallisista voidaan hyvinkin tehdä sairaita 1999 s.47 Conrad (1976) määrittelee poikkeavan käyttäytymisen medikalisoinnille 5 välttämätöntä ehtoa: 1) käyttäytyminen määritellään ongelmalliseksi 2) olemassa olevat sosiaalisen kontrollin muodot eivät tehoa tai eivät ole hyväksyttäviä 3) lääketieteellinen kontrollimenetelmä on käytettävissä 4) on olemassa jotain orgaanista todistetta käyttäytymisen todellisesta syystä 5) lääketieteilijät hyväksyvät ongelman hoidettavakseen

66 Biomedikalisaatio 1. poliittinen ekonomia perustaa biolääketieteen suuren sektorin taloudelliset päätökset! 2. terveydestä siirrytään riskitekijöihin ja eloonjäämisennusteisiin riskitekijämarkkinat! 3. biolääketieteen teknologinen ja tieteellinen luonne ihmiskuvan dramaattinen muutos? 4. biolääketieteellisen tiedon tuoton, jakelun ja kulutuksen muutokset sekä lääketieteellisen informatiikan hallinta ongelmien selitykset? 5. uuden yksilöllisten ja kollektiivisten identiteettien tuottaminen kuka minä olen? Clarke AE et al, Biomedicalization: Technoscientic Transformations of Health, Illness And U.S. Biomedicine, Am Sociological Review, vol 68, nro 2 (apr 2003),

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Ovatko päihdeongelmat sairauksia?

Ovatko päihdeongelmat sairauksia? Ovatko päihdeongelmat sairauksia? Psykemia, 27.1.09 Helsinki C Juha Kemppinen 2009 Ida Kemppinen 2001 (8v) Juha.Kemppinen@pp1.inet.fi GSM 044-3545644 Juha KT Kemppinen, Päihdepsykiatri, psykiatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön hoidolliset haasteet

Päihde- ja mielenterveystyön hoidolliset haasteet Päihde- ja mielenterveystyön hoidolliset haasteet Päihdepäivät 2010 /160910 Aikuispsykiatrisen avohoidon ylilääkäri Juha Kemppinen, Etelä-Karjalan sosiaali- terveyspiiri Ida Kemppinen 2001 (8v) Juha.Kemppinen@pp1.inet.fi

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Onko päihdepsykiatrilla hengellisyydelle käyttöä näyttöön perustuvan lääketieteen aikakaudella?

Onko päihdepsykiatrilla hengellisyydelle käyttöä näyttöön perustuvan lääketieteen aikakaudella? Onko päihdepsykiatrilla hengellisyydelle käyttöä näyttöön perustuvan lääketieteen aikakaudella? Motto: Hengellinen elämä ei ole teoriaa, se täytyy elää E. Kurtz, K. Ketcham, The Spirituality of Imperfection,

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK mari.stenlund@helsinki.fi Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 11/11/16

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD1293 KOKEMUKSET MASENNUKSEN HOIDOSTA JA TOIPUMISESTA 2002 FSD1293 DEPRESSION TREATMENT AND RECOVERY 2002 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

KEHOMIELIHOIDOT KOKEMUSVAIKUTUKSET JA PLASEBO

KEHOMIELIHOIDOT KOKEMUSVAIKUTUKSET JA PLASEBO KEHOMIELIHOIDOT KOKEMUSVAIKUTUKSET JA PLASEBO Pauliina Aarva, YTT, terveyden edistämisen dosentti Rohkeasti rajalla -työpaja, Helsinki 12.11.2016 Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot (CAM) Luontaistuotteet

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvojen imperialismi Luento 6. Farmasian tdk. 15.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan PSYYKE JA LÄÄKE Tiia Talvitie FM Tiedottaja, Fimea Päivi Ruokoniemi LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Kivun monet kasvot Alueellinen kasvokipukoulutus 28.10.16 Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Esityksen sisältö Kivun monimuotoisuus ja yksilöllisyys Huolestuneisuus ja katastrofiajatukset osana kipuongelmaa

Lisätiedot

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto

Lisätiedot

240413 Päihdeongelmien psykoedukaatio

240413 Päihdeongelmien psykoedukaatio 240413 Päihdeongelmien psykoedukaatio 240413 Iisalmi Vaj, yl juha kemppinen 240413 Päihdeongelmien psykoedukaatio AGENDA: 1. Psykoedukaation käsitteestä 2. Alkoholismin tavallinen kulku - tietoa 44 tavallisesta

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy

Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri Koli seminaari 11.4.2014 Mikael Leiman Laudito Oy Kohdallinen apu transteoreettisen muutosmallin (TTM) valossa Psykoterapia,

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot