Mieliala- ja nukahtamislääkkeet ja niiden lisääntynyt käyttö. TERVEYDENHOITAJAPÄIVÄT PERJANTAI Tampere-talo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mieliala- ja nukahtamislääkkeet ja niiden lisääntynyt käyttö. TERVEYDENHOITAJAPÄIVÄT PERJANTAI 9.2.2007 11.00 12.00 Tampere-talo"

Transkriptio

1 Mieliala- ja nukahtamislääkkeet ja niiden lisääntynyt käyttö TERVEYDENHOITAJAPÄIVÄT PERJANTAI Tampere-talo c Juha Kemppinen 2007

2 Ida Kemppinen 2001 (8v) GSM Juha KT Kemppinen, päihdepsykiatri LL,YTM ( pääaine sosiologia) psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys Ratkaisukeskeinen terapiakoulutus ( ad 2/08)

3 Mieliala- ja nukahtamislääkkeet ja niiden lisääntynyt käyttö Esityksen sisältö: 1. Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku 2. Mielialaoireiden diagnosointi 3. Mieliala- ja unilääkkeiden käyttö 4. Biomedikalisaatio kuinka yhteiskunnan muutokset vaikuttavat lääkkeiden määräämiseen ja käyttöön 5. Kuka on oikeassa onko lääkettä liikaa vai liian vähän vai sopivasti? c Juha Kemppinen

4 Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku Normaali mieliala Oireet = hlön mielialaoireet palaavat ja täyttävät syndrooman kriteerit Retkahdus (relapse) = hlön mielialaoireet ovat hävinneet Toipuminen (remission) = hlön mielialaoireet ovat pysyneet poissa yli 1 vuoden Parantuminen (recovery) x Syndrooma: -vegetatiivinen -kognitiivinen -impulssikontrolli -käyttäytyminen -somaattinen Kehittyminen syndroomaksi x Hoito (Therapy) - Vähentynyt energiantunne? - Väsymys? - Mielenkiinnon tai mielihyvän menettäminen tavallisiin aktiviteetteihin? -Ärtymys tai masennus 2 viikon ajan -Univaikeuksia? -Aamuyön heräämisiä? xvaste (Response) = hlö on riittävästi toipunut, ettei täydet syndrooman (tietyn dg:n) täyttävät oireet, mutta ei täysin toipunut Mielialaoireen toistuminen (recurrence) Yli 3 kertaa masennus elämän aikana toistunut, eli kyseessä on krooninen masennus. -vakava depressio 15% tekee itsemurhan, 1/7-70% on edeltävän 6 viikon aikana käynyt terveyskeskuslääkärillä

5 Miten tämä ihminen saadaan sängystä ylös ja toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi?

6 Psyykenlääkeratkaisu? : Omakotitalo Onko tälle kehitykselle tehtävissä jotain? Mikä on selitys? Entäs jos taloudellinen toimeentulo olisi taattu? Juha Kemppinen Tarpeiden tyydyttämisen ongelmat, kielteiset tunnetilat, psyykenlääke ongelmien ratkaisuyritykseksi Parisuhdeongelmia ja Perheristiriitoja, päihteitä alkaa ilmetä, lapset oireilevat Tanssiravintola Eläköityminen ja palveluohjaus Pub tai korttelikapakka Avioerot, Opiskelu- ja työpaikan menetykset Sosiaalitukien hakua Hoito- ja kuntouttavat tukitoimet Sairaslomat ja työhalun ja -tehon lasku Uskottomuus parisuhteessa, parisuhteen ulkopuolisten salaisuuksien lisääntyminen Sairaalahoidot Omalääkäri Kuntoutuskodit Mielenterveystoimisto Kaupungin Vuokra-asunnot Psykiatrinen Sairaala

7 Kielteinen tunne, joka johtuu jostain ratkaisemattomasta ongelmasta kyvyttömyys puhua asiasta Usko juomalla saavutettavaan nopeaan helpotukseen juomisen oikeuttaminen Kielteisen tunteen voimistuminen pitkällä tähtäimellä Mielialan väliaikainen helpottuminen Parisuhteessa ALKOHOL(IST)IN ANSA Anja Koski-Jännes, 1994 b, 114

8 Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku Normaali mieliala Oireet Syndrooma Masennuslääkehoidon keskimääräinen hoitoaika on 78 pv ( 2 ½ kk)? kuukautta Mielisairaudet - Ilmiön syy: 71% emotionaalinen heikkous 65% huono vanhemmuus 45% uhrin vika, voi haluta pois 43% parantumaton 35% syntisen käyttäytymisen seuraus 10% biologinen perusta, aivot S.Stahl, viikkoa akuutti vaihe Toistumisriski: 1. depressio <50% 2. depressio 50-90% 3. depressio <90% Yli 3 kertaa masennus elämän aikana toistunut, eli kyseessä on krooninen masennus. -vakava depressio, MDD, - 15% tekee itsemurhan, eli joka 1/7-70% itsemurhan tehneistä on edeltävän 6 viikon aikana käynyt terveyskeskuslääkärillä 4-9 kk jatkohoitovaihe yli 12 kk ylläpitohoitovaihe

9 Mistä MASENNUS JA UNIHÄIRIÖT johtuvat? Kuka heistä on oikeassa? Palvelut: luonteenpiirteet filosofia, koulutus/taidot caseload, kokemus, laatu Sosiaalipolitiikka, hinta- ja jakelukontrolli Kognitiivinen terapia, rationaalinen restrukturointi Ympäristö, kulttuurinormit Taitojen opettaminen, sopivat käyttäytymismallit INTERVENTION LAATU Riskien identifiointi, perintöneuvonta, lääketiet.hoito Perinnöllisyys, aivofysiologia Taudinaiheuttaja, Perheterapia, isäntä ja ympäristö transaktioanalyysi 12. NEUROBIOLO- - GINEN 13. JULKISEN Rajat ja säännöt, MALLI TERVEYDENperheen toimintahäiriö TEOREET- MALLI itsekontrolli 11. Ilmiön SYSTEEMIselitys HUOLLON Persoonallinen vastuu, TINEN 1. MORAALImäärää MALLI meidän MALLI: 10. SOSIO- Päihdyttävä 2.RAITTIUS- KULTTUURINEN aine MALLI MALLI ratkaisuyrityksemme 9. KOGNI- Odotukset, 3. HENKINEN Hengellinen TIIVINEN uskomukset -MALLI puutos MALLI ( kaikki depressioteoriat 8. SOSIAALISEN 4. LUONTEENLAATU OPPIMISEN SAIRAUS - MALLI Mallit, MALLI ovat vajavaisia) 5.KASVATUStaitopuutokset 7. EHDOLLIS- 6. PERSOO- MALLI TUMIS- MALLI RAKENNE- Tiedon ja MALLI motivaation Klassinen ja puute välineellinen Persoonallisuuden ehdollistuminen piirteet, Vastaehdollistaminen, puolustusmekanismit Kasvatus sammuttaminen, ( Miller& Hester(eds): Handbook of Alcoholim Treatment Approaches- Effective Alternatives, 2nd ed, 1995, Simon &Schuster Co: Massachusetts) muuttuneet satunnaisuudet ( contingencies) Psykoterapia Monitieteellinen, usean tason samanaikainen interventio Moraalinen suostuttelu, sos. ja laill. sanktiot Vakava kehotus: Sano ei!, saatavuuden rajoittaminen Hengellinen kasvu, rukous, AA Palautumaton konstitutionaalinen yksilön poikkeavuus Päihdeongelmaisen tunnistus, konfrontaatio, elinikäinen pidättäytyminen Juha Kemppinen,

10 Masennuksen Käypä hoito-suositus, duodecim 2005

11 Lievä = 4-5 oiretta Keskivaikea = 6-7 oiretta Vaikea = 8-10 oiretta Psykoottinen masennus Depression Käypä Hoito-suositus 2004

12 Masennustilojen psykiatrinen erotusdiagnostiikka : S.Stahl,2003

13 MIELIALAONGELMAISELLA ON USEAMPIA PSYKIATRISIA DIAGNOOSEJA Psykiatria, 2000

14 MIELIALAHÄIRIÖN KOMORBIDITEETTEJA: Mielialahäiriöt Oppimisvaikeudet Vireystilan häiriöt Weinberg WA,1992

15 Depression erotusdiagnoosi: Depression Käypä Hoito-suositus 2004

16 Noradrenaliiniradat : S.Stahl, 2003 Noradrenaliinipuutos : -Heikentynyt tarkkaavaisuus -Heikentynyt keskittymiskyky -Huonontunut työmuisti -Hidastunut tietojenkäsittely -Masentunut mieliala, ahdistus -Psykomotorinen hidastuminen -Koko ajan väsynyt Vaikea Diapam- ja Xanor-riippuvuus syntyy Ahdistuksen vuoksi ei pääse liikkeelle

17 Ahdistus ja noradrenaliini : S.Stahl,2003

18 Tommi Tolmunen, Epätyypillinen masennustila vakavan masennuksen salakavala muoto, Duodecim 2002;118:889 95

19 Summary Neuronal plasticity or remodeling is most often discussed with regard to cellular and behavioral models of learning and memory. However, neuronal plasticity is a fundamental process by which the brain acquires information and makes the appropriate adaptive responses in future-related settings. Dysfunction of these fundamental processes could thereby contribute to the pathophysiology of mood disorders, and recovery could occur by induction of the appropriate plasticity or remodeling. These possibilities are supported by preclinical and clinical studies demonstrating that there are structural alterations that occur in response to stress and in patients with mood disorders. Moreover, antidepressant treatment may oppose these effects by regulation of signal transduction and gene expression pathways linked to neuronal plasticity. These findings comprise a novel conceptual framework for future studies of the etiology of mood disorders and for the development of novel therapeutic interventions. R.S. Duman, Pathophysiology of depression: the concept of synaptic Plasticity, Eur Psychiatry 2002;17 Suppl 3:306-10

20 R.S. Duman, Pathophysiology of depression: the concept of synaptic Plasticity, Eur Psychiatry 2002;17 Suppl 3:306-10

21 R.S. Duman, Pathophysiology of depression: the concept of synaptic Plasticity, Eur Psychiatry 2002;17 Suppl 3:306-10

22 Low episodic memory performance as a premorbid marker of depression: evidence from a 3-year follow-up, Acta Psychiatr Scand 2006: 1 8

23 Jukka M. Leppänen, Depressioon liittyvät emotionaaliset muutokset ja niiden hermostollinen perusta, Duodecim 2007;123:

24 Tuula Ilonen,Lääkäri neuropsykologisten käsitteiden viidakossa, Duodecim 2000; 116:

25 Tarja Pohjasvaara ym, Aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen depressio, Duodecim 2001;117:

26 Sosiosomatiikka uusi näkökulma laaja-alaisten oirekuvien hallintaan Lääkärintyössä yleiset monimuotoiset ongelmat haastavat lääketieteen ajattelu- ja toimintatavan. Kuntoutuksessa tämä näkyy moniongelmaisina asiakkaina, joita yhdistävät monimuotoisten oireiden kuten kroonisen kivun, psyykkisten huolien, päihteiden käytön ja syrjäytymisen vyyhti. Yhdysvaltalainen psykiatri ja antropologi Arthur Kleinman ehdottaa uudeksi näkökulmaksi sosiosomatiikkaa, kehon ja mielen näkemistä sosiaalisessa kontekstissa. Tutkimusmenetelmäksi hän esittää antropologisessa tutkimuksessa usein käytettyä etnografista metodia: ihmisen havainnoimista hänen toimintaympäristössään. Täydennämme Kleinmanin sosiosomatiikan käsitettä tuomalla analyysin kohteeksi toiminnan, jota voidaan tutkia toimintayhteisöittäin (mm. työ, perhe) kehittävän työntutkimuksen menetelmin. Sosiosomatiikan jäsennystavaksi ehdotamme potilaan tai kuntoutujan kokonaistilanteen arviointia kolmen keskenään vuorovaikutuksessa olevan ulottuvuuden diagnostiikan, kokemuksen ja toiminnan avulla

27

28 JARI TURUNEN ym, Sosiosomatiikka uusi näkökulma laaja-alaisten oirekuvien hallintaan, Duodecim 2004;120:

29 Depression Käypä Hoito-suositus 2004

30 Antidepressiivojen psykofarmakologia

31 Mielialahäiriön hoitovaiheet Normaali mieliala Retkahdus (relapse) Toipuminen (remission) x Toipuminen (recovery) x Oireet Syndrooma ( dg!) Keskivaikea masennustila: Ainakin 2 B-oiretta ja vähintään 6 C-oiretta -työ,harrastukset, yks.elämä heikentävä vaikutus Vaikea masennustila: 3 B-oiretta ja vähintään 4 C-oiretta vaikea-asteisena -psykomot, tuskaisuus, levottomuus - itsemurhariski -ei kykene työ, harrastus -ei hallitse yks.elämä Kehittyminen syndroomaksi xvaste (Response)!! 4-6 vkoa 2x annos/ uusi lääke 4-6 vkoa Mielialaoireen toistuminen (recurrence) 3x depressio: pysyvä lääkitys akuutti hoito jatkohoito ylläpitohoito

32 Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku Normaali mieliala = hlön mielialaoireet palaavat ja täyttävät syndrooman kriteerit Retkahdus (relapse) = hlön mielialaoireet ovat hävinneet Toipuminen (remission) = hlön mielialaoireet ovat pysyneet poissa yli 1 vuoden Toipuminen (recovery) x Oireet Syndrooma: -vegetatiivinen -kognitiivinen -impulssikontrolli -käyttäytyminen -somaattinen Kehittyminen syndroomaksi! Hoito (Therapy) x - Vähentynyt energiantunne? - Väsymys? Ärtymys? - Mielenkiinnon tai mielihyvän menettäminen tavallisiin aktiviteetteihin? -Pitkittyneet kiputilat ja somaatt. oireet -Univaikeuksia? Aamuyön heräämisiä? -Alkoholin ja lääkkeiden käyttö? -Epäsosiaalisuus? xvaste (Response) = hlön oireet hävinneet (>50%): = hlön mielialaoireet hävinneet osittain: 20-30% uusii A. Apaattinen vaste: - depressiivinen mieli parantunut osittain: jatkuva anhedonia, motivaation puute, vähentynyt libido, kiinnostuksen puute, ei elämänhalua Mielialaoireen toistuminen (recurrence) = hlön mielialaoireet hävinneet osittain: 20-30% uusii B. Ahdistunut vaste: - depressiivinen mieli parantunut osittain: jatkuva ahdistus, erityisesti yleistynyt ahdistus, huoli, unettomuus, somaattiset oireet

33 Psyykenlääkeopas, Matti Huttunen, Duodecim,2002 Masennus elämyksellisenä kokemuksena ja erilaiset masennustilat ovat käsitteellisesti eri asioita Masennustilat ovat oireyhtymiä, joissa ihmisellä ilmenee mielialan muutoksen ohella erilaisia neurovegetatiivisia ja muita oireita Diagnostisesti on tärkeä muistaa, että vakavastakaan masennustilasta kärsivä ei välttämättä subjektiivisesti koe olevansa varsinaisesti masentunut, eikä lääkärille tarjoutuva oirekuva tuo mieleen masennustilaa Lääkehoidon kannalta voidaan erotella erityyppisiä masennustiloja niiden oirekuvan ja kestoajan, kulun ja oirekuvaan liittyvien muiden psykiatristen tai somaattisten sairauksien mukaan

34 Psyykenlääkeopas, Matti Huttunen, Duodecim,2002 Masennustilojen lääkehoidon suunnittelun kannalta on tärkeä tietää, liittyykö masennustilaan alttius hypomaniaan tai maniaan. Toistuvia masennustiloja ilman hypomania- tai maniavaiheita, kutsutaan unipolaarisiksi tai yksisuuntaisiksi masennustiloiksi. Jos sairaushistoriaan kuuluu mania- tai hypomaniajaksoja, kyseessä on bipolaari- tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakso. Potilaan ensimmäisen masennusjakson yhteydessä tulisi aina kysyä, onko hänen lähisukulaisillaan ilmennyt masennus- tai maniajaksoja tai onko hänellä itsellään ilmennyt aikaisemmin hypomaniajaksoja. Positiivinen sukuhistoria voi viitata potilaan bipolaarialttiutteen ja senmukaiseen lääkevalintaan

35

36

37 Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku Normaali mieliala Oireet Syndrooma: Kehittyminen syndroomaksi - 50% masennuspotilaista toipuu 6 kk:ssa ja ¾ 2 vuodessa. -Jopa 90% masennuspotilaista toipuu yhdellä tai yhdistelmähoidolla S.Stahl,2000 AD-th+ seur. AD-th jatkuu: 90% vaste jatkuu, jos 12kk th % retkahdus Hoito (Therapy) x Retkahdus (relapse) x Toipuminen (remission) Getting well Vaste (Response) Getting better Jos aloitetaan masennuslääkitys, niin 8 viikon kuluessa: 67% reagoi suotuisasti ja vaste tulee 33% ei reagoi, vaan oireet jatkuvat Jos aloitetaan placebo, niin 8 viikkoa: 33% reagoi suotuisasti ja vaste tulee, 67% ei reagoi ja oireet jatkuvat Toipuminen (recovery) x AD-th+ seur. placebo: 50% vaste jatkuu 50% retkahdus 6-12 kk Mielialaoireen toistuminen (recurrence)

38 Mielialaoireet ja niiden luonnollinen kulku Normaali mieliala Oireet Syndrooma: S.Stahl,2000 AD-th+ seur. AD-th jatkuu: 90% vaste jatkuu, jos 12kk th % retkahdus Kehittyminen syndroomaksi Hoito (Therapy) x Retkahdus (relapse) x Toipuminen (remission) Getting well Vaste (Response) Getting better Jos aloitetaan masennuslääkitys, niin 8 viikon kuluessa: 67% reagoi suotuisasti ja vaste tulee 33% ei reagoi, vaan oireet jatkuvat Jos aloitetaan placebo, niin 8 viikkoa: 33% reagoi suotuisasti ja vaste tulee, 67% ei reagoi ja oireet jatkuvat Toipuminen (recovery) x AD-th+ seur. placebo: 50% vaste jatkuu 50% retkahdus 6-12 kk Mielialaoireen toistuminen (recurrence)

39 CHRONIC ANTIDEPRESSANT TREATMENT SELECTIVELY INCREASES EXPRESSION OF PLASTICITY-RELATED PROTEINS IN THE HIPPOCAMPUS AND MEDIAL PREFRONTAL CORTEX OF THE RAT DISCUSSION Depression and stress are associated with neuronal atrophy and dendritic reorganization in the hippocampus and prefrontal cortex, and these changes are at least partially reversible by antidepressant treatment (Czeh et al., 2001;Radley et al., 2004; Sheline, 2003; Sheline et al., 2003). Taken together, the results of the present study suggest that antidepressant treatment increases synaptic plasticity and connectivity in brain regions associated with mood disorders. M. SAIRANEN et al, Neuroscience 144 (2007)

40 Depression Käypä Hoito-suositus 2004

41 Käytöksen aktivointi - ratkaisukeskeinen hoito depression hoitoon Depression hoidossa käytetään sekä lääkitystä että erilaisia psykoterapioita. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan hyödy lääkkeistä tai halua käyttää niitä, eivätkä kognitiivisen, psykodynaamisen tai interpersonaalisen psykoterapian työskentelytavat sovi kaikille potilailla. Tuoreessa satunnaistetussa ja kontrolloidussa hoitotutkimuksessa ratkaisukeskeiseen näkemykseen perustuva käytöksenaktivointi (behavioral activation therapy) osoittautui yhtä tehokkaaksi kuin lääkehoito ja tehokkaammaksi kuin kognitiivinen terapia erityisesti 241:n vakavasta depressiosta kärsivän potilaan hoidossa. Käytöksenaktivointiterapiassa terapeutti pyrkii ratkaisukeskeisten tehtävien avulla aktivoimaan potilasta ja siten estämään masennusta ylläpitävän passivoitumisen. Myös kognitiivisen ja interpersonaalisen terapian vaikuttavuutta selvittäneissä tutkimuksissa käytöksen muutokseen tähtäävät aktiiviset interventiot ovat osoittautuneet keskeisiksi terapian vaikuttavuuden kannalta. (J Consult Clin Psychol 2006;74:658)- Matti Huttunen/Duodecim

42

43

44 Mitä potilaalle tulee kertoa psyykenlääkkeestä? 1. Lääkkeen nimi ( kauppanimi ja kemiallinen nimi) 2. Lääkkeen käyttötarkoitus ( sairaustilan hoito, oireen lievittäminen ja lääkkeen ottamisen tärkeys) 3. Miten lääkkeen hoitovaikutus ilmenee ja mitä tehdä jos lääke ei tunnu auttavan 4. Koska ja kuinka lääke tulee ottaa vuorokauden aika, ennen vai jälkeen aterioiden) 5. Mitä tulee tehdä, jos annos jää ottamatta 6. Kuinka kauan lääkettä on tarkoitus käyttää Jenkins SC et al: A Pocket Reference to Psychiatrists.3.p., American Psychiatric Press, Washington DC,2001

45 Mitä potilaalle tulee kertoa psyykenlääkkeestä? 7. Potilaan kannalta tärkeät mahdolliset haittavaikutukset sekä kuinka niihin tulee suhtautua 8. Lääkkeen mahdolliset vaikutukset autolla ajoon, työhön tms. ja mitä varotoimenpiteitä tulee tämän vuoksi tehdä. 9. Interaktiot alkoholin ja muiden lääkkeiden kanssa. 10. Lääkkeen käytön aiheuttamat kulut. 11. Vastaavien muiden lääkkeiden annossuhteet. 12. Koska lääkkeen vaikutus alkaa ilmetä. 13. Mitä laboratoriotutkimuksia tarvitaan. 14. Mitä muita hoito- tai lääkevaihtoehtoja on, jos tämä lääke ei lievitä oireita. Jenkins SC et al: A Pocket Reference to Psychiatrists.3.p., American Psychiatric Press, Washington DC,2001

46 Miten tämä ihminen saadaan sängystä ylös ja toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi?

47 Varhainen vuorovaikutus toistuu tavallisessa terapiasuhteessa

48 >60 potilasta/ terapeutti on varastokirjanpitoa, ei hoitoa eikä psykoterapiaa.

49 Informaatio, misinformaatio ja disinformaatio? Eli ketä uskoa? - Force-fed facts obscure scientific insights, whereas presentation of reproducible patterns tends to crystallize such insights. (s.3) Sanavarasto Kielioppi Sujuvuus Huono opetus Ulkoaoppiminen Jargon Dogma Sekavuus Hyvä opetus Tehokas oppiminen Tietopohja Esikuva Oivallus Richard J Epstein: Human Molecular Biology An Introduction to the Molecular Basis of Health and Disease,2003

50 2003 On 4 erilaista tieteenteoreettista lähestymistapaa todellisuuteen s. 11 Kun lääketiedettä pidetään soveltavana lääketieteenä, jonka tehtäväkenttään ei edes kuulu perustieteiden tietoteoreettinen analyysi, jää kenttä vapaaksi toiminnalle, jossa itsereflektiota, omien toimintatapojen teoreettista analyysia, korkeaa itseymmärryksen tasoa ei koeta tarvittavankaan s.12 Lääketiede on keskellä filosofian klassisia ydinkysymyksiä, ja sen valtavirtaukset ovat usein ottaneet kantaa näihin kysymyksiin hyväksymällä tietoisesti tai tiedostamatta ajatuksen siitä, että todellisuus on - ainakin periaatteessa- selitettävissä reduktiivisesti, ns. perusosastensa ominaisuuksien avulla.

51 s. 12 K. Enqvist Olemisen porteilla - sitaatti: Kuinka pitkälle pystymme ymmärtämään tietoisuutta riippuu siitä, miten syvälle mikroskooppiselle tasolle sen kuvailu tulisi ulottaa Arkitodellisuutemme ei oikeastaan ole edes olemassa, ja kuitenkin efektiivisesti se mitä suurimmassa määrin on reaalinen. Se on emergentti, mutta kuitenkin redusoitavissa perusolioidensa käyttäytymiseen 2003 On 4 erilaista tieteenteoreettista lähestymistapaa todellisuuteen s.12 Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmiltaan fysiikan kysymys Oppi olevaisen luonteesta on nykyään fysiikkaa

52 J. Habermans: tieteet ovat filosofiasta irrottuaan säilyttäneet erään sen piirteen: puhtaan tieteen harhan Kun tieteet eivät metodologisesti tiedä, mitä ne tekevät, ovat ne entistäkin varmempia tehtävästään, ts. menetelmien kehittämisestä sellaisessa viitekehyksessä, jota ei ole problematisoitu Väärällä tietoisuudella on suojaava tehtävä. Sillä itsereflektion tasolla tieteiltä puuttuu välineet kestää riski tiedon ja intressin tajutusta yhteydestä.

53

54 Näyttöön perustuva lääketiede ( EBM) ei voi ilmoittaa paternalistisesti, että muut ovat väärässä ja teidän täytyy leikkiä meidän leluilla

55 2003 s.16 Lääketiede olisi erikoislaatuisen normatiivisuutensa johdosta ( luonnontieteen menetelmiä käyttävä) ihmistiede. (em) sisältää kannanoton, jonka mukaan luonnontieteet olisivat pohjimmiltaan arvovapaita tai ettei niitä ohjaisi joku intressi, jonka kautta niiden tutkimusongelmat avautuvat: käsitys, joka juuri on yksi reduktionistisen ajattelutavan perusolettamuksia. sivuuttaneet epätieteellisinä ne kysymykset, jotka ovat ihmiselle tärkeimpiä.

56 s.18 On siksi kysyttävä voisiko olla niin, että todellisuudenkäsityksemme on ihmislajin tulevaisuuden kannalta vakavasti virheellinen ja vaarallinen s.18 Voisiko olla jopa niin, että nykyinen lääketieteen tutkimus, juuri siksi että se yhä voi saavuttaa näyttäviä voittoja, pitää toisaalta omalta osaltaan samalla kertaa yllä sellaista tiedekäsitystä, joka on terveyden kannalta ajan mittaan vahingollinen? 2003 Pyrkiikö lääketiede vastaamaan ihmisen elämän polttaviin kysymyksiin?

57 2002 Voimme ihmisinä nähdä maailmaa vain epätäydellisesti. Tietoisuutemme on aina valikoivaa. Otamme äärettömästä havaintojen maailmasta kourallisen hiekkaa ja sanomme sitä maailmaksi. sairausajattelun ja lääketieteellisen asiantuntemuksen ja puhetavan ylikorostunut asema kulttuurissamme estää ihmisten elämisen ongelmien ja henkisen hädän aitoa ymmärtämistä ja kohtaamista. Se sivuuttaa ihmistä koskevat eksistentiaaliset, yhteiskunnalliset ja eettiset kysymykset. Samalla vedetään lääketieteellisterapeuttinen peitto itse ongelmien päälle.

58 2002 Yritykset saada ihmisen elämisen ongelmat pelkästään lääkkeillä hallintaan ovat ihmisen hädän kohtaamisen välttelyä ja luonteeltaan näennäistä auttamista. Ongelmien aito kohtaaminen vaatii ihmisen kokemusmaailmasta ja elämäntilanteesta lähtevää ymmärtämistä ja auttamista. Masennuslääke myynti Suomessa: 1990 noin 27 mmk mmk Olisi myös ymmärrettävä, että jo käsitteet psyykenlääke ja mielialalääke ovat harhaanjohtavia. Ne antavat vaikutelman, että lääkkeet hoitavat ihmisen mieltä ja psyykettä.

59 Itsereflektiolla on eheyttävässä masennuksessa keskeinen tehtävä. Eheyttävän masennuksen tunnetilaa mahdollistavat ja sitä suojelevat kyllin hyvät sisäistetyt ihmissuhteet, aktuaalisten ihmissuhteiden tuki ja riittävästi työstetyt aikaisemmat menetykset. Silloin ihminen voi syntyä uudestaan surun läpi, kyynelten läpi eikä surun tuolla puolen. Meidän ei tarvitse jäädä menetykseen, vaan voimme synnyttää uutta. Menetystä työstäessämme kuljemme monien haarautuvien, umpeutuvien ja uudelleen löydettyjen, toisiinsa risteytyvien polkujen metsässä (Borges 1993) emme ole enää sama kuin ennen menetystä. Pirkko Siltala: Miksi masennus on tämän päivän kansantauti,2006

60 Lörpöttelyn ja median kulttuurissa ei ole aikaa eikä tilaa omaan itseen hiljentymiselle, syventymiselle, oman elämänkertomuksen tutkimiselle. Lörpöttelyn yhteiskunnassa median tapa toimia kovassa kilpailussa on nopeus, pelkistykset, helppo omaksuttavuus. J. Siltala (1999) onkin todennut, kuinka talouden paineet vievät ihmiseltä sielun, jolloin menetetään yksityinen harkintatila. Nykyisessä kulttuurissa näyttää vahvan yksilön opiksi tulleen pako sisäisistä tunnoista. Addiktio onkin oiva suoja menetyksistä syntyvän kärsimyksen, haavoittuvuuden, tuskan, vihan ja surun tunteille. Sitä nyky-yhteiskunta tarjoaa runsaasti. Nykyyhteiskunnan huumeita ovat kiire, vallan ja rahan kahmiminen, media. Kun menestyksestä ja kilpailusta on tullut keskeistä, silloin kaikki latistuu vaihdettavaksi. Pirkko Siltala: Miksi masennus on tämän päivän kansantauti,2006

61 Biologisesti puhdas hoito psykologisiin häiriöihin on ollut ja on edelleen myyttinen toivomus 1997 Massiiviset yritykset löytää puhtaasti biologinen lääkehoito psykologisiin vaivoihin perustuu väärille premisseille. Jos tajuaa toiminnallisen samankaltaisuuden aktiivilääkkeen ja placebon välillä, eikä ole biologisen puhtauden ideologisen tarpeen sokaisema, niin on aivan loogista suunnitella hoitoja, jotka maksimoivat placeboa. Tavallisesti placebolla ei ole aktiivin lääkkeen draaman aineksia eli kerrottua ja opetettua kehon odottavaa vakuuttuneisuutta ( this is the real thing ) lääkkeen ylivertaisuudesta. Jos se poistetaan, ei tiedetä paljonko jää jäljelle

62

63

64 Katoava subjekti eli miksi psykoanalyysia tarvitaan Claes Anderssonin esipuheesta E. Roudinescon kirjaan: Miksi psykoanalyysia tarvitaan?, 2000, Gaudeamus Elisabeth Roudinesco ( 2000) : Ihmisen subjektius kaventuu tai on tulossa kokonaan kielletyksi, ja samalla lähes sokeasti uskotaan kemiallisten aineiden autuaaksitekevään vaikutukseen. Tämä on johtanut siihen, ettei nykyurbaani ihminen aina haluaisi kestää edes normaalielämän väistämättömiä suruja, epäonnistumisia ja menetyksiä. Psyykenlääkkeiden tarkoitus on normalisoida käyttäytymistä ja helpottaa kaikkein tuskallisimpia psyykkisen kärsimyksen oireita ilman, että ryhdytään tutkimaan kärsimyksen sisältöä Kun psyykenlääketiede väitti parantavansa subjektin itse ihmisen olemisen ytimestä, se tuli itse asiassa sulkeneeksi subjektin uuden vieraantumisen kehään

65 Poikkeavuuden määrittäminen sairaudeksi tekee siitä poliittisesti vaaratonta. Kapinallisista voidaan hyvinkin tehdä sairaita 1999 s.47 Conrad (1976) määrittelee poikkeavan käyttäytymisen medikalisoinnille 5 välttämätöntä ehtoa: 1) käyttäytyminen määritellään ongelmalliseksi 2) olemassa olevat sosiaalisen kontrollin muodot eivät tehoa tai eivät ole hyväksyttäviä 3) lääketieteellinen kontrollimenetelmä on käytettävissä 4) on olemassa jotain orgaanista todistetta käyttäytymisen todellisesta syystä 5) lääketieteilijät hyväksyvät ongelman hoidettavakseen

66 Biomedikalisaatio 1. poliittinen ekonomia perustaa biolääketieteen suuren sektorin taloudelliset päätökset! 2. terveydestä siirrytään riskitekijöihin ja eloonjäämisennusteisiin riskitekijämarkkinat! 3. biolääketieteen teknologinen ja tieteellinen luonne ihmiskuvan dramaattinen muutos? 4. biolääketieteellisen tiedon tuoton, jakelun ja kulutuksen muutokset sekä lääketieteellisen informatiikan hallinta ongelmien selitykset? 5. uuden yksilöllisten ja kollektiivisten identiteettien tuottaminen kuka minä olen? Clarke AE et al, Biomedicalization: Technoscientic Transformations of Health, Illness And U.S. Biomedicine, Am Sociological Review, vol 68, nro 2 (apr 2003),

Onko psykiatrisen luokittelun laatija ollut depressiivinen? - Kliinikon ajatuksia. Lääketieteellisen filosofian seura 7.4.

Onko psykiatrisen luokittelun laatija ollut depressiivinen? - Kliinikon ajatuksia. Lääketieteellisen filosofian seura 7.4. Onko psykiatrisen luokittelun laatija ollut depressiivinen? - Kliinikon ajatuksia Lääketieteellisen filosofian seura 7.4.2009 Helsinki C Juha Kemppinen 2009 Ida Kemppinen 2001 (8v) Juha.Kemppinen@pp1.inet.fi

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Ovatko päihdeongelmat sairauksia?

Ovatko päihdeongelmat sairauksia? Ovatko päihdeongelmat sairauksia? Psykemia, 27.1.09 Helsinki C Juha Kemppinen 2009 Ida Kemppinen 2001 (8v) Juha.Kemppinen@pp1.inet.fi GSM 044-3545644 Juha KT Kemppinen, Päihdepsykiatri, psykiatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Onko päihdepsykiatrilla hengellisyydelle käyttöä näyttöön perustuvan lääketieteen aikakaudella?

Onko päihdepsykiatrilla hengellisyydelle käyttöä näyttöön perustuvan lääketieteen aikakaudella? Onko päihdepsykiatrilla hengellisyydelle käyttöä näyttöön perustuvan lääketieteen aikakaudella? Motto: Hengellinen elämä ei ole teoriaa, se täytyy elää E. Kurtz, K. Ketcham, The Spirituality of Imperfection,

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön hoidolliset haasteet

Päihde- ja mielenterveystyön hoidolliset haasteet Päihde- ja mielenterveystyön hoidolliset haasteet Päihdepäivät 2010 /160910 Aikuispsykiatrisen avohoidon ylilääkäri Juha Kemppinen, Etelä-Karjalan sosiaali- terveyspiiri Ida Kemppinen 2001 (8v) Juha.Kemppinen@pp1.inet.fi

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström 5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin?

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? (Valitettavan) yleisiä käsityksiä ikäihmisten mielialaongelmista Alavireinen mieliala ja jopa lievä masennus kuuluvat vanhuuteen eikä niitä tarvitse

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveys ja hyvinvointi

Ikäihmisten mielenterveys ja hyvinvointi Ikäihmisten mielenterveys ja hyvinvointi Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyö 2010 messut Keskeiset ikäihmisiä koskevat huolenaiheet Fyysinen toimintakyky Erilaiset somaattiset sairaudet Tapaturmat

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

Kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa seminaari. Petri Karoskoski TAKK

Kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa seminaari. Petri Karoskoski TAKK Kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa seminaari Petri Karoskoski TAKK Kokemustieto voi olla Terapeuttista kuntoutujalle, Lohduttavaa samanlaisia vaikeuksia kohdanneelle, Itsetutkiskeluun pakottavaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Urheilijan ylirasitustila

Urheilijan ylirasitustila Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot