MAKSUKYVYTTÖMYYDEN OIKEUDELLISET ULOTTUVUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAKSUKYVYTTÖMYYDEN OIKEUDELLISET ULOTTUVUUDET"

Transkriptio

1 MAKSUKYVYTTÖMYYDEN OIKEUDELLISET ULOTTUVUUDET

2

3 Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut Risto Koulu Heidi Lindfors MAKSUKYVYTTÖMYYDEN OIKEUDELLISET ULOTTUVUUDET Helsinki 2010

4 FORUM IURIS Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja tekijät Oikeustieteellinen tiedekunta PL Helsingin yliopisto Fax: (09) ISBN ISSN X Taitto: Arja-Liisa Rossi Helsinki 2010 Yliopistopaino IV

5 SISÄLLYS LYHENTEET...VII KAAVIOT...VIII ALKUHUOMAUTUS...1 I YLEINEN OSA JOHDANTO Mitä insolvenssioikeus on? Lainsäätäjän valinta 1: likvidaatio vai rehabilitaatio? Lainsäätäjän valinta 2: yksi vai useampi insolvenssimenettely? TOIMIELIMET JA TOIMIJAT INSOLVENSSIMENETTE LYSSÄ Yleiskuvaus: ulosotto Yleiskuvaus: konkurssi Yleiskuvaus: yrityksen saneeraus Yleiskuvaus: yksityishenkilön velkajärjestely INSOLVENSSIOIKEUDEN OIKEUSLÄHTEET Insolvenssipolitiikka ja insolvenssilainsäädäntö Oikeuslähde oikeudellisen kannanoton perustana Säädännäinen oikeus velvoittavana oikeuslähteenä Lainvalmisteluaineisto ohjeellisena oikeuslähteenä Ennakkopäätökset ohjeellisina oikeuslähteinä Pehmeä sääntely ohjeellisena oikeuslähteenä INSOLVENSSIOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Oikeusperiaatteet ja niiden funktiot Insolvenssioikeuden tavoiteperiaatteet Insolvenssioikeuden arvoperiaatteet Insolvenssioikeuden menettelyperiaatteet...61 II ERITYINEN OSA KONKURSSI Konkurssimenettelyn pääpiirteittäinen kulku Konkurssiin asettaminen Konkurssin velkaselvittely Konkurssin omaisuusselvittely...80 V

6 5.6. Konkurssin päättyminen YRITYKSEN SANEERAUS Saneerausmenettelyn pääpiirteittäinen kulku Saneerausmenettelyn hakeminen Saneerausmenettelyn aloittaminen Ohjelmaehdotuksen laatiminen Velkojien äänestys Saneerausohjelman vahvistaminen Saneerausohjelman toteuttaminen YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY Yksityishenkilön velkajärjestelyn pääpiirteittäinen kulku Velkajärjestelyn aloittaminen Maksuohjelma Maksuohjelman vaikutukset ULOSOTTO Johdanto Ulosottoviranomainen Ulosottomies lainkäyttäjänä Ulosottoperusteet Ulosottoasian vireilletulo Maksukehotus ja maksuaika Ulosmitattavan omaisuuden etsiminen ja tietojen hankinta Ulosmittaus Ulosmittauksen toimittaminen Ulosmittauksen kohteena oleva omaisuus Palkan ulosmittaus Ulosmitatun omaisuuden myynti Pakkomyynti Omaisuuteen kohdistuvien vaateiden selvittäminen Pakkohuutokauppa Vapaa myynti Varojen jako ja tilitys Muutoksenhaku ulosotossa Ulosoton oikeussuojajärjestelmä Ulosottomiehen tekemä itseoikaisu Ulosottovalitus Täytäntöönpanoriita ASIAHAKEMISTO VI

7 LYHENTEET Bryssel I-asetus HTM KKO neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001, annettu 22 päivänä joulukuuta 2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla kauppakamarin hyväksymä (tilintarkastaja) korkein oikeus KonkL konkurssilaki ( /120) MKA OK neuvoston asetus (EY) N:o 1346/2000, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, maksukyvyttömyysmenettelyistä vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaari ( /4) UK ulosottokaari ( /705) TakSL VeroTPL VJL laki takaisinsaannista konkurssipesään ( /758) laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta ( /706) laki yksityishenkilön velkajärjestelystä ( /57) YrSanL laki yrityksen saneerauksesta ( /47) VII

8 KAAVIOT Kaavio 1: Insolvenssioikeuden systematiikka Kaavio 2: Ylivelkaantumisen periaatteelliset ratkaisukeinot Kaavio 3: Insolvenssiparadigmat insolvenssimenettelyissä Kaavio 4: Insolvenssimenettelyn keskeisen toimijan rooli Kaavio 5: Konkurssimenettelyn pääpiirteittäinen kulku Kaavio 6: Velkaselvittely konkurssissa Kaavio 7: Saneerausmenettelyn pääpiirteittäinen kulku Kaavio 8: Yksityishenkilön velkajärjestelyn pääpiirteittäinen kulku Kaavio 9: Ulosottomenettelyn pääpiirteittäinen kulku VIII

9 Ainahan on maksettava, eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu ALKUHUOMAUTUS Tämä kirja on laadittu oikeustieteellisen tiedekunnan valintakoetta varten. Sen lukeminen ei periaatteessa vaadi minkäänlaisia ennakkotietoja. Tosin sanomalehtien taloussivujen seuraaminen asettaa kirjan aiheen, maksukyvyttömyyden ja sen oikeudelliset ratkaisut, asianmukaiseen yhteiskunnalliseen kehykseen. Velkaongelmathan ovat olleet, talouden taannuttua ennätyksellisen pitkän nousukauden jälkeen, taas tavallisimpia uutisaiheita. Kirjan erityinen käyttötarkoitus on vaikuttanut rakenteellisiin ja esitysteknisiin ratkaisuihin. Kirja on kaksijakoinen, sillä se koostuu yleisestä ja erityisestä osasta. Yleisessä osassa tavoitteena on osoittaa lainsäätäjän vallan rajat eli kertoa, miten oikeudellisella sääntelyllä eli insolvenssilain säädännöllä on mahdollista pehmentää maksukyvyttömyyden taloudellisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Suomalaisen lainsäätäjänhän väitetään onnistuneen tässä esikuvallisella tavalla. Lisäksi yleisessä osassa esitellään kaikille insolvenssimenettelyille yhteiset käsit teenmäärit telyt, oikeudelliset periaatteet sekä juridiset teoriat ja konstruktiot. Tämä menettelyille yhteinen aines muodostaa myös niin sanotut insolvenssioikeuden yleiset opit. Erityisessä osassa pyritään antamaan pääpiirteittäinen kuva siitä, miten lakimääräiset insolvenssimenettelyt toimivat. Toiminta poikkeaa usein siitä, mitä lakeja säädettäessä kuviteltiin. Tässä osassa esitellään, mitä lakimääräisiä insolvenssimenettelyjä Suomen oikeus tuntee, mitkä ovat niiden tavoitteet ja millä tavoin tavoite saavutetaan. Tarkkaavainen lukija saattaa huomata, että muutoksenhaku ja yleisemminkin asianosaisten oikeussuoja jätetään suhteellisen vähälle huomiolle. 1

10 Esitys keskittyy insolvenssimenettelyjen alimman tason toimijoihin eli siihen, mitä käräjäoikeudet, ulosottomiehet, pesänhoitajat ja selvittäjät tekevät. Tässäkin huomio kohdistetaan insolvenssi menettelyjen ulkoiseen kulkuun eli menettelypuitteisiin. Vähälle huomiolle jätetään se aineellisen ja menettelyllisen lainsäädännön vuorovaikutus, josta insolvenssimenettelyt ovat erinomainen esimerkki. Tätä rakennetta perustellaan kahdella argumentilla. Ensiksikin juuri toiminta alimmalla tasolla antaa insolvenssimenettelylle sen tunnusomaiset piirteet. Toiseksi laajempi esitys edellyttäisi sellaisia perus tietoja oikeusjärjestelmästä ja erityisesti tuomioistuimista, joita ajatellulla lukijakunnalla ei ole. Ennen siirtymistä tekstiin on syytä kerrata ne peruskäsitteet, joiden varaan insolvenssioikeus rakentuu. Luotonantajan (esim. pankin) ja luotonsaajan (esim. asuntolainan ottajan) välistä oikeudellista suhdetta kutsutaan velkasuhteeksi. Velkasuhteen maksuvelvollista osapuolta kutsutaan velalliseksi, se, joka on oikeutettu saamaan maksun velalliselta, on velkoja. Velallisen näkökulmasta velkasuhteessa on kysymys velasta; hänen on tehtävä sovittuna tai laissa määrättynä päivänä eli eräpäivänä velkojalle kyseinen suoritus. Velkojan kannalta velkasuhteessa on kysymys saatavasta. Velkojalla han on oikeus saada velalliselta eräpäivänä maksu. Viime kädessä tämä oikeus toteutetaan täytäntöönpanolla eli lailla säännellyllä insolvenssimenettelyllä. Maksumoraalin ja luottojärjestelmän ylläpitämisen kannalta täytäntöönpanon sijasta käytetään varsinkin uudessa kirjallisuudessa ilmaisua velkavastuun toteuttaminen. Kannattaa huomata, että velka ja saatava ovat näin toistensa peilikuvia. Se, kumpaa käytetään kuvaamaan velkasuhdetta, riippuu siitä, käytetäänkö asiayhteydessä velallisen vai velkojan näkökulmaa. Velallinen joutuu usein antamaan omaisuuttaan (esim. asunto luoton ottaja ostamansa asunnon osakekirjan) velkojalle vakuudeksi. Vakuuden saanutta velkojaa on tapana kutsua lakitekstissä vakuusvelkojaksi tai (kun pantti on yleisin vakuus) panttivelkojaksi. Vakuus on käytännössä luotonsaannin ehto, sillä se parantaa merkittävästi velkojan mahdollisuuksia saada aikanaan maksu. Ellei velallinen maksa eräpäivänä, velkoja saa vaatia maksua vakuuden arvosta. Velkojan maksunsaanti ei näin riipu muista velkojista tai siitä, mitä omaisuutta velallisella sattuu olemaan. 2

11 I YLEINEN OSA 1. JOHDANTO 1.1. MITÄ INSOLVENSSIOIKEUS ON? Velkaantuminen. Tunnetun sanonnan mukaan luotto muodostaa markkinatalouden selkärangan. Näin markkinataloudelle perustuvista maista tulee välttämättömyyden pakosta luottoyhteiskuntia. Suomi siirtyi luottoyhteiskunnaksi vuonna 1986, kun koko sodanjälkeistä aikaa hallinnut luottojen säännöstely purettiin. Luotonanto vapautui, ja luottojen tosi asial linen saatavuus parani. Luottoyhteiskunnassa velkaantumista ei enää kaihdeta, vaan se on yritysten ja kotitalouksien arkipäivää. Niinpä myös Suomessa talousyksiköt eli yritykset ja kotitaloudet alkoivat nopeasti velkaantua 1980-luvun viimeisinä vuosina. Velkaantuminen eli joutuminen velkasuhteen velalliseksi käy eri teitä. Enimmäkseen se perustuu korolliseen luotonottoon jär jestäytyneiltä luottomarkkinoilta eli ammattimaisilta velkojilta. Esimerkiksi kotitaloudet ottavat asuntoluottoja pankeilta; samalla ne käyttävät hyväkseen niitä kulutusluottoja (esim. luottokortteja), joita erikoistuneet rahoitusyhtiöt (esim. luottokorttiyhtiöt) tarjoavat. Yritykset puolestaan turvautuvat luotonottoon saadakseen pääomaa esimerkiksi suuriin investointeihin tai yritysostoihin. Muut velkaantumisen muodot. Aina velkaantumisessa ei ole kysymys talousyksikön nimenomaisesta päätöksestä ottaa luottoa. Velkaantuminen johtuu myös paljolti siitä, että talousyksiköt maksavat jälkikäteen saamistaan toimituksista tai palveluista. Kotitaloudet maksavat niille toimitetusta sähköstä ja yritykset saamistaan raaka-aine- ja tavaratoimituksista. Taloustieteessä puhutaan tällöin korottomista maksuista. Hyvinvointivaltioissa verottaja on tunnetusti erityisen merkittävä korottomien maksujen kerääjä. Tosin koroton maksu säännönmukaisesti muuttuu korolliseksi, jos sitä ei asianmukaisesti suoriteta. Juristit erottavat vielä kolmannenkin velkaantumisen muodon eli joutumisen vahingonkorvausvastuuseen. Esimerkiksi yritykset voivat aiheuttaa ympäristöä saastuttamalla vahinkoa, jonka ne ovat 3

12 velvollisia korvaamaan. Näillä veloilla on kuitenkin talouden näkökulmasta niin vähäinen merkitys, että niitä ei taloustieteellisessä tarkastelussa yleensä eroteta. Tietenkin yksittäistapauksessa valtaosa tai joskus kaikkikin yrityksen velat voivat johtua vaikkapa sen saastuttaman ympäristön puhdistamisen kustannuksista. Velkaantuminen ja talouskasvu. Velkaantuminen yllä kuvatussa merkityksessä on perimmältään myönteistä yhteiskunnan kannalta. Luotollisten pääomien helpon saatavuuden ansioksi luetaan valtaosin se talouden ja hyvinvoinnin kasvu, josta teollisuusvaltiot ovat jo yli vuosisadan hyötyneet. Velkaantuminen on näin neutraali käsite, eikä siihen sisälly viittausta huonoon taloudenpitoon. Velkaantuneella talousyksiköllä on toki velkaa, mutta se maksaa velkansa. Velkojen ongelmaton takaisinmaksu onkin empiirisesti tarkasteltuna asioiden normaali järjestys. Ehdoton valtaosa talousyksiköistä, olivat ne koti talouksia tai yrityksiä, maksaa velkansa oma-aloitteisesti ja tunnollisesti määräpäivänä. Ilman tällaista maksumoraalia luottoyhteiskunta romahtaisi, sillä kaikkien velkojen yhtäaikainen pakkoperintä ylittäisi velkojien ja oikeuslaitoksen voimavarat. Ylivelkaantuminen. Yksittäiset velalliset saattavat velkaantua niin paljon, että he eivät kykene maksamaan takaisin saamiaan luottoja. Tällöin puhutaan ylivelkaantuneista velallisista. Ilmaus ylivel kaantuminen ei ole enää neutraali vaan päinvastoin tuo esiin vivahteen, että näillä velallisilla on ongelmia luottojen takaisinmaksussa. Ongelmien vaikeusaste vaihtelee vähäisistä viivästyksistä siihen, että luotto ei tule koskaan maksetuksi takaisin. Kannattaa huomata, että ylivelkaantuminen ei ole mikään uusi tai äsken havaittu ilmiö. Kaikissa yhteiskunnissa on ollut yksittäisiä velallisia, jotka ovat hidastelleet maksuissaan tai jättäneet velkansa kokonaan hoitamatta. Siirtyminen luottoyhteiskuntaan on kuitenkin kärjistänyt ongelmaa. Tällaisessa yhteiskunnassa maksujen laiminlyönnit ovat aikaisempaa tavallisempia, koska velkaa otetaan ja annetaan niin paljon. Koska velallisia on aikaisempaa enemmän, velkaongelmien seuraukset heijastuvat yhä pitemmälle yksittäisen velkasuhteen ulkopuolelle. Aikaisemmin ylivelkaantuminen oli lähinnä velallisen ja velkojan keskinäinen ongelma, jonka he tavallaan itse olivat aiheuttaneet. Velkoja oli syyllistynyt luottoa antaessaan huonoon harkintaan, velallinen taas hoitanut talouttaan tuhlaavaisesti. Luottoyhteiskunnassa ylivelkaantumisesta tulee kuitenkin helposti yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma. Vuosien 4

13 laman kokemukset osoittivat kouriintuntuvasti suomalaisille, kuinka joukkomittainen ylivel kaantuminen horjuttaa niin luottomarkkinoilla toimivia (esim. pankkeja) kuin koko kansantalouttakin. Maksukyvyttömyyden sääntely. Tyypillisesti maksujen laiminlyönnin syynä on maksukyvyttömyys. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että maksuvelvollisella eli velallisella ei ole käytettävissään velkojen maksuun tarvittavia varoja eikä myöskään mahdollisuutta saada sitä varten uutta luottoa. Toisinaan sinänsä maksukykyinen velallinen jättää velkansa maksamatta. Hän on tällöin maksuhaluton. Pääsääntöisesti maksukyvyttömyyden ja maksuhaluttomuuden välille ei kuitenkaan oikeudellisesti tehdä eroa. Maksun laiminlyönti saa samat oikeudelliset seuraamukset, johtui se kummasta syystä tahansa. Lainsäätäjän (jolle yleisesti ylin valta demokratiassa kuuluu) on osoitettava nämä seuraamukset, toisin sanoen määriteltävä, mitä maksun laiminlyönnistä oikeudellisesti seuraa. Seuraamukset. Kaikissa luottoyhteiskunnissa on lopulta päädytty kahteen keinovalikoimaan ja niiden eriasteisiin yhdistelmiin. Ensiksikin yritetään vaikuttaa velallisen tahtoon; velalliselle tehdään kannattavaksi maksaa velka ajallaan. Tässä auttavat ennen kaikkea luottosuhteeseen liittyvät viivästysseuraamukset, tehokkaimmin velallisen velvollisuus maksaa ns. viivästyskorkoa, mikäli hän lyö laimin oikea-aikaisen suorituksen. Viivästyskorko ylittää luotonannossa noudatetun normaalikoron ja vaikuttaa näin velallisen käyttäytymiseen. Usein tämäkään ei auta: velallinen ei esimerkiksi parhaalla tahdollakaan pysty maksamaan velkojaan niiden eräpäivinä taikka hän ei välitä lankeavista viivästysseuraamuksista. Tältä varalta velkoja tarvitsee järeämmän aseen eli oikeuden turvautua yhteiskunnan pakkokoneis toon eli lainkäyttöjärjestelmään. Insolvenssimenettely. Tällainen oikeus sisältää ennen kaikkea sen, että velkojalla on valta käynnistää lakiin perustuva maksukyvyttömyys- eli insolvenssimenettely. Tällainen menettely on lakimääräinen järjestely, jolla velkoja saa viime kädessä pakkotoimin velalliselta sen suorituksen, jonka tekemisen vapaaehtoisesti tämä on laiminlyönyt. Insolvenssimenettelyllä toteutetaan se velkavastuu, jonka aineellinen lainsäädäntö (siviilioikeus, verolait yms.) velalliselle asettaa. Insolvenssimenettelyjen olemassaolo on näin erottamaton osa modernia luottoyhteiskuntaa ja samalla markkinatalouteen tukeutuvaa talousjärjestelmää. Muuntyyppisissä talousjärjestelmissä kuten valtiojohtoisessa suunnitelmataloudessa 5

14 insolvenssimenettelyjen rooli on selvästi vähäisempi. Laiminlyönnin syy on kokemusperusteisesti korrelaatiossa insol venssimenettelyn tulokseen. Jos velallinen on ollut maksuhaluton, velkoja saa normaalisti täysimääräisen maksun. Jos taas laiminlyönti on johtunut maksukyvyttömyydestä, velkoja saa sen osittaisen suorituksen, johon velallisen varat riittävät. Insolvenssi menettelyn avulla tapahtuvaa velkavastuun toteutusta kutsutaan täytäntöönpanoksi. Moderneissa valtioissa voidaan erottaa useampia täytäntöönpanon muotoja ja tyyppejä. Suomen oikeudessa insolvenssimenettelyjä ovat ulosotto, konkurssi, yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely, joihin perehdytään lähemmin jäljempänä. Yleis- ja erityistäytäntöönpano. Aikaisemmin systematisoinnissa tehtiin jaottelu yleistäytäntöönpanoon ja erityistäytäntöönpanoon. Jaottelu perustui siihen, oliko insolvenssimenettely kollektiivista (jolloin se veti piiriinsä kaikki yksittäisen velallisen velkojat) vaiko yksilöllistä (jolloin se toteutti vain yhden velkojan oikeutta). Ulosotto kuului erityistäytäntöönpanoon, kaikki muut insolvenssimenettelyt yleistäytäntöönpanoon. Käytännössä ero on hämärtynyt. Yhtäältä ulosotossa on tyypillisesti samanaikaisesti perittävänä useiden velkojien saatavia, joten ulosotto ei ole enää velallisen ja yhden hänen velkojansa välienselvittely. Toisaalta taas yleistäytäntöönpanossa kuten konkurssissa tai yrityksen saneerauksessa velkojien lukumäärä on joskus pieni, teoriassa jopa yksi ainoa velkoja riittää niin käynnistämään konkurssin kuin viemään sen päätökseen. Historiallisista syistä ulosottoa kutsutaan toisinaan vieläkin pakkotäytäntöönpanok si, koska siinä julkisen vallan käyttö ja sen myötä pakko korostuu. Tällainen kielenkäyttö on kuitenkin harhauttavaa siinä suhteessa, että myöskään konkurssissa velallinen ei voi estää velkavastuun täytäntöönpanoa. Sen sijaan olisi varsin loogista välttää kutsumasta yrityksen saneerausta ja yksityishenkilön velkajärjestelyä täytäntöön panoksi. Niissä menettelyn päätarkoitus ei ole antaa viime kädessä pakkotoimin velkojalle suoritusta vaan palauttaa velallisen maksukyky. Jos tämä vivahde halutaan tuoda kielenkäytössä esiin, se onnistuu puhumalla täytäntöönpanon sijasta esimerkiksi velallisen velkavastuun toteuttamisesta. Tämä neutraali ilmaus sopii kaikkiin insolvenssimenettelyihin. Insolvenssimenettely rajoituksena. Oikeusvaltioissa insolvenssimenettelyn lakisääteisyys on kaksitasoista. Tällaisen menettelyn olemassaolo 6

15 on yhtäältä velkojalle varattu etu (hänen ei tarvitse ryhtyä henkilökohtaisesti toteuttamaan oikeuttaan), toisaalta eräänlainen byrokraattinen rasite (hän ei saa toteuttaa henkilökohtaisesti oikeuttaan, vaikka hän niin haluaisi). Tämä tarkoittaa, että velkoja on sidoksissa menettelyyn, eikä hän voi omatoimisesti toteuttaa oikeuttaan esimerkiksi ottamalla velkaa vastaavan määrän velallisen varallisuutta maksuksi itselleen. Tällainen omankädenoikeus eli itseapu on säädetty rangaistavaksi; se häiritsee siinä määrin yhteiskuntarauhaa, että lainsäätäjä ei voi sitä sallia. Sen sijaan periaatteellista estettä velkojan muunlaiselle aktiivisuudelle ei ole. Hän saa esimerkiksi karhuta saatavaansa eli muistuttaa velallista tämän maksuvelvollisuudesta. Tällöin puhutaan yksityisestä perinnästä. Tosin myös tällaisella perinnällä on lakimääräisiä rajoituksia erityisesti silloin, kun velkoja käyttää perintään ammattimaista perintäyritystä ( perintätoimistoa ). Perinnässä on noudatettava hyvää perimistapaa. Usein tehdään ero sen mukaan, voiko velkoja suoraan hakea insolvenssimenettelyä vai tuleeko hänen ensin saada tuomioistuimen vahvistus velallisen suoritusvelvollisuudelle. Suomessa on, osaksi historiallisen kehityskulun seurauksena, päädytty eräänlaiseen sekajärjestelmään. Ulosotossa tuomioistuimen ennakollinen vahvistus maksuvelvollisuudelle on pakollinen. Poikkeukseton tämä sääntö ei kuitenkaan ole, sillä eräät velkojaryhmät ovat siitä vapautettuja; niillä on siis oikeus hakea suoraan ulosottoa. Tällainen oikeus on esimerkiksi valtiolla ja muilla julkisyhteisöillä, ja lukumääräisesti nämä suorat hakemukset muodostavatkin valtaosan ulosotto asioista. Konkurssissa ja yrityksen saneerauksessa tällaista sääntöä ei ole, vaan kaikki velkojat voivat hakea niitä ilman ulosottoperustetta. Peruste kuitenkin helpottaa hakemuksen menestymistä, koska velallinen ei voi kiistää velkojan saatavan olemassaoloa. Joissakin insolvenssimenettelyissä aloitevalta on myös velallisella, jolloin velkojan aloite ei ole välttämätön. Tällaisia menettelyjä ovat konkurssi ja yrityksen saneeraus. Näin sellainen velallinen, joka katsoo velkojen hoitamisen ylivoimaiseksi, saa hakeutua tällaiseen insolvenssi menettelyyn. Joskus aloitevalta on pelkästään velallisella (yksityishenkilön velkajärjestely). Velkoja ei toisin sanoen voi tehdä hakemusta sen enempää omissa nimissään kuin velallisen puolestakaan. Täytäntöönpano luottoyhteiskunnan peruspilarina. Parhaitenkaan järjestetty täytäntöönpano ei takaa yksittäistapauksessa velkojalle maksua. Insolvenssimenettely ei voi luoda varallisuutta, jos sitä ei alun perin 7

16 velallisella ole. Täydellistä tehokkuutta ei kuitenkaan velkavastuun toteutukseen tarvita, vaan riittää, että täytäntöönpano on yleisesti ottaen tehokasta, toisin sanoen insolvenssimenettely on tilastollisesti merkittävässä määrässä yksittäistapauksia tuloksellista. Tämä reunaehto täyttyy Suomen oikeudessa. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset insolvenssimenettelyt on havaittu keskimääräistä tehokkaammiksi. Kannattaa kuitenkin huomata, että insolvenssimenettelyjen kautta reaalisesti perityt rahamäärät ovat marginaalisia verrattuna niihin määriin, jotka velalliset vapaaehtoisesti eli täytäntöönpanon välttääkseen suorittavat. Insolvenssimenettelyjen olemassaolo vaikuttaa näin ennen kaikkea psykologisesti; velat maksetaan täytäntöönpanon uhan alla. Insolvenssioikeus oikeudenalana. Insolvenssi- eli maksukyvyttömyysoikeus on oikeustieteen osa-alue. Sen piiriin luetaan maksuvel vollisuuden laiminlyönteihin ja niiden seuraamuksiin liittyvä sääntely. Koska laiminlyönnit ylivoimaisesti eniten johtuvat maksukyvyttömyydestä, insolvenssioikeus oikeudenalana käsittää maksukyvyttömyyden sääntelyn sekä tähän sääntelyyn kohdistuvan oikeus tieteellisen tutkimuksen. Tämän piirteen takia puhutaan myös maksukyvyttömyysoikeudesta, ja käsitteet insolvenssioikeus ja maksukyvyttömyysoikeus ovat synonyymeja. Latinalaisperäinen sana in solvenssi tarkoittaakin suomeksi maksukyvyttömyyttä. Joskus toki velallinen voi olla maksukyvyttömyyden sijaan pelkästään maksuhaluton. Hän ei toisin sanoen halua käyttää rahavarojaan velkojensa maksamiseen. Suppea maksukyvyttömyysoikeus. Joskus käsitteet halutaan pitää toisistaan erillään. Tällöin maksukyvyttömyysoikeus on suppeampi kuin insolvenssioikeus. Tämä johtuu siitä, että yksi insolvenssimenettely, ulosotto, ei sisälly sen piiriin. Ulosotto on toisin sanoen insolvenssioikeutta mutta ei maksukyvyttömyysoikeutta. Suppeampaa maksukyvyttömyysoikeuden käsitettä perustellaan viittaamalla siihen, että maksukyvyttömyys ei ole ulosoton aloittamisen laki sääteinen edellytys. Sen sijaan muut insolvenssimenettelyt vaativat velalliselta maksukyvyttömyyttä. Menettelyä (esim. konkurssia) ei toisin sanoen saa aloittaa, ellei tämä ehto täyty. Erottelu on kuitenkin keinotekoinen, sillä maksukyvyttömyys ei ole muidenkaan insolvenssimenettelyjen aloittamisen ehdoton edellytys. Siitä poi ketaan lukuisissa erityistapauksissa. Lisäksi ulosotolla ja muilla insolvenssimenettelyillä on siinä määrin yhteisiä piirteitä, että 8

17 niitä kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Nykyisin ulosotto luetaankin tyypillisesti maksukyvyttömyysoikeuteen. Insolvenssioikeuden historia. Vaikka maksukyvyttömyyden sääntely on ikivanhaa, insolvenssioikeus ei ole aina ollut itsenäinen oikeudenala. Se katsottiin pitkään prosessioikeuden osaksi. Tämä oli tavallaan perusteltua, koska tuomioistuimilla oli aikaisemmin keskeinen rooli maksukyvyttömyyden hoitamisessa ja maksukyvyttömyyden sääntely muodostui tästä syystä tuomioistuinkeskeiseksi. Tuomioistuimiin kes kittyvää insolvenssilainsäädäntöä tutkittiin luontevimmin (muun) oikeudenkäyntimenettelyn sääntelyn yhteydessä. Moderneissa valtioissa insolvenssilainsäädännön volyymi kuitenkin paisui, ja Suomessa erityisesti lamavuodet olivat tässä suhteessa ratkaisevia. Tuolloin otettiin käyttöön kaksi uutta insolvenssimenettelyä (yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely), jotka edustivat uutta tapaa ratkaista maksukyvyttömyyden ongelma. Osaksi tämä rinnakkainen kehityskulku sai aikaan, että tuomioistuinten rooli muuttui. Niiden työtaakkaa kevennettiin siirtämällä päätösvaltaa ja tehtäviä muille insolvenssimenettelyjen toimijoille. Tämän kehityksen seurauksena maksukyvyttömyyden tutkimus eriytyi tutkimusmenetelmiltään ja oikeuslähteiltään perinteisen prosessioikeuden tutkimuksesta. Insolvenssioikeus irtaantui 1990-luvulla omaksi oikeudenalakseen, ja prosessioikeuden vaikutus siihen alkoi heiketä nopeasti. Klassinen prosessioikeus. Entiseen prosessioikeuteen jäi tämän jälkeen ainoastaan oikeudenkäynti- eli tuomitsemistoiminnan sääntely. Tästä supistuneesta prosessioikeudesta käytetään toisinaan nimitystä klassinen tai modernimmin yleinen prosessioikeus, joka puolestaan jakaantuu siviiliprosessiin, rikosprosessiin ja hakemuslainkäyttöön. Insolvenssioikeutta ja klassista prosessioikeutta kutsutaan välistä yhteisnimityksellä lainkäyttö. Yhteys insolvenssi- ja prosessioikeuden välillä on säilynyt, sillä tuomioistuimilla on edelleenkin tehtäviä täytäntöönpanossa. Ne esimerkiksi päättävät useimpien insolvenssimenettelyjen aloittamisesta ja ratkaisevat muutoksenhakueliminä menettelyissä aktualisoituvia riitaisuuksia. Tämä antaa insolvenssioikeudelle sen tavallisesti kaksitahoisen luonteen. Se käsittää osaksi suhteellisen yksityiskohtaisesti säänneltyä tuomioistuinmenettelyä ( prosessia ), osaksi väljemmin ohjattua insolvenssimenettelyn omien toimielinten hoitamaa velkavastuun toteutusta. Esimerkiksi konkurssissa tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin 9

18 ja määrää pesänhoitajan, konkurssipesän velkojainkokous ja pesänhoitaja vuorostaan vastaavat konkurssipesän selvittämisestä ja rahaksi muuttamisesta. Konkurssiin asettamisessa noudatetaan pääsääntöisesti prosessioikeuden yleisiä menettelyperiaatteita, kun taas konkurssipesän selvitys ja rahaksimuutto seuraavat insolvenssioikeuden erityistä menettelysääntelyä. Muodollinen insolvenssioikeus. Prosessioikeudesta irtaantunutta insolvenssioikeutta pidetään vielä itsessäänkin laajana oikeudenalana, joka koostuu erityyppisestä sääntelystä. Se on siitä syystä tapana jakaa muodolliseen ja aineelliseen insolvenssioikeuteen. Muodollisessa insolvenssioikeudessa huomion kohteena ovat lakimääräiset insol venssimenettelyt. Näitä ovat siis: ulosotto, konkurssi, yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely. Tarkastelutavaltaan muodollinen insolvenssioikeus on näin menettelyoikeutta. Se sisältää kuvainnollisesti puhuen lakimääräisten insolvenssimenettelyjen käyttämisen säännöt. Nämä säännöt kertovat, millä tavoin velkojan oikeus saada suoritus toteutetaan. Muodollisessa eli menettelyllisessä insolvenssioikeudessa selvitetään muun muassa insolvenssimenet telyjen aloittamista, menettelyn kulkua, sen toimielinten valtuuksia, asianosaisten asemaa sekä sivullisen suojaa velkojia vastaan. Yksittäisiä kysymyksiä ovat, miten velallisen varallisuus muutetaan rahaksi ja miten näin saadut varat jaetaan velkojille. Ulosotto-, konkurssi- ja moderni insolvenssioikeus. Eri insolvenssime nettelyt mielletään usein erillisiksi järjestelmiksi, mistä syystä niitä ohjaavat säännöt kootaan yhdistävän nimikkeen alle. Tässä merkityksessä puhutaan ulosotto-oikeudesta, konkurssioikeudesta ja modernista insolvenssioikeudesta. Ulosotto-oikeus tutkii ulosottomenettelyä, konkurssioikeus konkurssimenettelyä. Hieman harhaanjohtava nimitys moderni insolvenssioikeus käsittää niin yrityksen saneerauksen kuin yksityishenkilön velkajärjestelynkin. Adjektiivilla moderni haluttiin aikanaan tuoda esiin se, että uudet insolvenssimenettelyt poikkesivat ideologialtaan perustavasti vanhoista eli konkurssista ja ulosotosta. Tällainen jaottelu saa perustansa siitä, että eri insolvenssimenettelyt poikkeavat tavoitteiltaan, käsitteiltään ja periaatteiltaan toisistaan. Vastaavasti niihin kohdistuva tutkimus soveltaa jossain määrin toisistaan poikkeavia menetelmiä. Toki voidaan erottaa kaikille menettelyille yhteistäkin. Tämä yhteinen aines muodostaa insolvenssioikeuden yleiset opit, kun taas kullekin menettelylle tyypillisiä piirteitä tarkastellaan menet telykohtaisesti. Esimerkiksi 10

19 tämä teos rakentuu tälle erottelulle. Sen yleisessä osassa tarkastellaan sääntelyn tavoitteita, insolvenssi oi keuden yleisiä oikeusperiaatteita sekä peruskäsitteitä ja oikeudellisia konstruktioita. Toisin sanoen siinä esitellään insolvenssioikeuden yleiset opit. Erityisessä osassa käydään läpi eri insolvenssimenettelyille ominaisia periaatteita, niiden spesifisiä käsitteitä sekä menettelyn normaalia kulkua. Kannattaa panna merkille, että käsite moderni insolvenssi oikeus viittaa kahteen asiaan. Konkreettisimmillaan se tarkoittaa yllä mainittuja insolvenssimenettelyjä ja/tai niiden tutkimusta. Käsitettä kuitenkin käytetään myös laajemmin viittaamaan siihen ajattelutottumusten muutokseen, joka johti vuoden 1993 insolvenssilainsäädäntöön (lakeihin yrityksen saneerauksesta ja yksityishenkilön velkajärjestelystä) ja samalla rehabilitaatiomenettelyjen käyttöönottoon. Tämä uusi ajattelu näkyy koko insolvenssioikeudessa ja vaikuttaa myös likvidaatiosäännösten säätämiseen ja tulkintaan. Tässä merkityksessä myös konkurssi- ja ulosotto-oikeus ovat nykyisin moderneja. Aineellinen insolvenssioikeus. Aineellinen insolvenssioikeus sisältää mää räykset maksukyvyttömyyden oikeusvaikutuksista, erityisesti siitä, miten insolvenssimenettelyn aloittaminen heijastuu velallisen velka-, omistus- ja sopimussuhteisiin. Tässä merkityksessä maksukyvyttömyys leikkaa lähes kaikkia oikeudenaloja. Se vaikuttaa velallisen (ja usein velkojienkin) verotukseen, se muuttaa työsuhteita (esim. johtaa työntekijöiden irtisanomiseen), se aktualisoi ympäristöongelmia (esim. ympäristövahingon korvaaminen yrityksen konkurssissa). Tämäkään ei vielä riitä, vaan insolvenssimenettelyssä tai sen yhteydessä on otettava kantaa myös rikosoikeuteen (esim. taloudelliseen rikollisuuteen) taikka kansainväliseen yksityisoikeuteen (esim. minkä maan lakia sovelletaan valtiolliset rajat ylittävässä maksukyvyttömyydessä). Velkojien oikeus maksuun. Aineellisesta oikeudesta erityisesti va rallisuusoikeus (eli velvoite- ja esineoikeus) näyttelee keskeistä roolia lakimääräisissä insolvenssimenettelyissä. Varallisuusoikeutta joudutaan velkavastuuta toteutettaessa jatkuvasti soveltamaan. Velvoiteoikeuden säännöt, ennen kaikkea velkasuhteita koskevat määräykset, kertovat, milloin vel kojalla on sellainen saatava, jonka maksamista hän saa insolvenssi menettelyssä vaatia. Niiden mukaan ratkaistaan esimerkiksi, onko saatava syntynyt pätevästi tai onko se vanhentumisen tai muun syyn takia lakannut. Esineoikeuden säännöt puolestaan ilmoittavat ensiksikin, 11

20 missä järjestyksessä velkojat saavat insolvenssimenettelyssä maksun. Yleensä ensin maksetaan saatavat niille velkojille, joille velallisen varallisuutta on aikanaan annettu vakuudeksi (esim. luovutettu pantiksi). Tämä ns. etusijajärjestys on velkojien kannalta merkittävä, sillä velallisen omaisuus ei tyypillisesti riitä maksuksi kaikille velkojille. Etusijajärjestyksen seurauksena etuoikeutetut velkojat saavat normaalisti täyden maksun, muiden velkojien jäädessä kokonaan vaille suoritusta. Velallisen varallisuuspiirin määrittely. Toiseksi esineoikeutta tarvitaan in solvenssimenettelyissä myös määrittämään, mitä velallisen varallisuuteen kuuluu. Velka saadaan periä vain velallisen omistamasta varallisuudesta. Sen sijaan ulkopuolisten omaisuus on siltä suojassa (ns. sivullisen suojan periaate). Tämä tarkoittaa, että sivullisen omistamat esineet on jätettävä ulosmittaamatta; velallisen konkurssissa ne on luovutettava sivulliselle. Esineoikeuden sääntöjen avulla ratkaistaan erimielisyydet siitä, kenelle tietty omaisuus (esim. auto, jonka ulosmittaamista harkitaan) kuuluu. Säännöt ilmoittavat, onko auto tullut velallisen varallisuuspiirin osaksi vai onko se siirtynyt siitä pois sivullisen omistukseen. Aina varallisuuspiirien aineelliseen määrittelyyn esineoikeuden kautta ei ole aikaa, vaan joudutaan turvautumaan lakisääteisiin olettamuksiin eli presumptioihin. Niillä on suuri merkitys etenkin ulosotossa, jossa joutuisuus korostuu. Tällaisessa presumptiossa tietystä ulkonaisesti havaittavasta seikasta (esim. esineen hallinnasta) päätellään, että varallisuuserä kuuluu velalliselle ja se on ulosmitattavissa hänen velastaan. Sen, joka kiistää olettaman, on näytettävä omistuksensa toteen. Näitä presumptiosäännöksiä käsitellään ulosotto- ja hieman vähemmässä määrin yleisessä insolvenssioikeudessa. Niitä ei toisin sanoen lueta esineoikeuteen. Rehabilitaatiomenettelyissä esineoikeuden merkitys on vähäisempi; sitä tarvitaan lähinnä kertomaan, mitä kaikkea omaisuutta velallinen voi muuttaa rahaksi ja parantaa näin maksukykyään. Kansainvälinen insolvenssioikeus. Insolvenssioikeus oli pitkään kansallista, toisin sanoen se otti huomioon vain Suomessa aktualisoituvan ja Suomeen vaikutuksiltaan rajoittuvan maksukyvyttömyyden. Yleinen kansainvälistyminen ja erityisesti talouden globalisoituminen on kuitenkin tehnyt maksukyvyttömyydestä rajat ylittävän. Suomalaiseen insolvenssimenettelyyn ottaa yhä enenevästi osaa ulkomaisia toimijoita (esim. ulkomaisia velkojia), ja suomalainen velallinen omistaa yhä useammin omaisuutta ulkomailla (esim. loma-asunnon Espanjassa). Sama 12

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi Luotto-oikeus Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti Marja-Leena Niemi TALENTUM Helsinki 2014 Talentum Media Oy ja Marja-Leena Niemi ISBN 978-952-14-2082-5 ISBN 978-952-14-2083-2 Kansi: Lauri

Lisätiedot

Sisällys. I Johdanto 1. II Konkurssin tavoitteet ja periaatteet 35. Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. I Johdanto 1. II Konkurssin tavoitteet ja periaatteet 35. Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv I Johdanto 1 1. Konkurssin järjestelmäyhteydet 1 1.1 Konkurssi ja konkurssioikeus käsitteinä 1 1.2 Konkurssi talousjärjestelmässä 4 1.2.1 Sulkeutunutta vai

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu Antti Soininen

Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu Antti Soininen Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu 27.9.2016 Antti Soininen 1 Ulosotto yleisesti Itsenäistä, riippumatonta ja puolueetonta lainkäyttöä Osa oikeuslaitosta Merkittävää julkisen vallan käyttöä, joka

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat 1 FI A) Oikeudelliset asiakirjat Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat Citação-asiakirjalla (haaste) saatetaan vastaajan tietoon, että häntä koskeva asia on viety oikeuteen, ja kutsutaan

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto ULOSOTTOSHOW 28.11.2015 Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto Esityksen sisältö - Ulosoton tehtävät ja periaatteet - Tilastoja - Ulosoton organisaatio

Lisätiedot

Velan vanhentuminen. ALMA TALENT 2016 Helsinki

Velan vanhentuminen. ALMA TALENT 2016 Helsinki Velan vanhentuminen Tuula Linna Ari Saarnilehto ALMA TALENT 2016 Helsinki Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2339-0 ISBN 978-952-14-2340-6

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 14 1 (7) NEUVOTTELUKUNTA 19.5.2005

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 14 1 (7) NEUVOTTELUKUNTA 19.5.2005 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 14 1 (7) NEUVOTTELUKUNTA 19.5.2005 KONKURSSIN RAUKEAMINEN 1 KONKURSSILAIN TAVOITTEET Konkurssi tulee määrätä raukeamaan, kun pesän varat eivät riitä konkurssikustannuksiin tai

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Laki. muutetaan yksityishenkilön velkajärjestelystä 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain. Velallisen myötävaikutusvelvollisuus

Laki. muutetaan yksityishenkilön velkajärjestelystä 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain. Velallisen myötävaikutusvelvollisuus EV 236/1996 vp- HE 180/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yksityishenkilön velkajäijestelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 180/1996 vp

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET Kokooma 20.2.2017 Viimeisin perustemuutos vahvistettu 22.12.2016. 1 Perusteen 2.11.2015 voimaantulosäännös Voimaantulo Poikkeussäännös

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

ULOSOTTO. Olipa kerran velka Asiaa nuorten talous- ja velkaneuvonnasta sekä ulosotosta. Oulussa 25.2.2015

ULOSOTTO. Olipa kerran velka Asiaa nuorten talous- ja velkaneuvonnasta sekä ulosotosta. Oulussa 25.2.2015 ULOSOTTO Olipa kerran velka Asiaa nuorten talous- ja velkaneuvonnasta sekä ulosotosta Oulussa 25.2.2015 Reijo Junkkari johtava kihlakunnanvouti Oulun seudun ulosottovirasto SISÄLTÖ Ulosotto osana oikeussuojajärjestelmää

Lisätiedot

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012 Nuoret ulosotossa Ulosotto on.. Lakiin perustuvaa velkojen pakkoperintää Pakkotäytäntöönpanotehtäviä häädöt osamaksuesineen takaisinotto ja tilitys vankeusrangaistusten täytäntöönpano Lainkäyttöä ja puolueetonta

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

HITAS-ASUNTOJEN ARVONTAOHJE

HITAS-ASUNTOJEN ARVONTAOHJE 1 (5) HITAS-ASUNTOJEN ARVONTAOHJE Ohjeen tarkoitus Tämä ohje on tarkoitettu uusien -asunto-osakkeiden (jäljempänä -asuntojen) myyjille ja hakijoille/ostajille. Ohjeen tarkoitus on myös kohdentaa perheasunnot

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

I JOHDATUS INSOLVENSSIOIKEUTEEN 37 1. INSOLVENSSIOIKEUDEN YLEISET TAVOITTEET... 39

I JOHDATUS INSOLVENSSIOIKEUTEEN 37 1. INSOLVENSSIOIKEUDEN YLEISET TAVOITTEET... 39 Sisällys Esipuhe kolmanteen, uudistettuun painokseen... 5 Esipuhe toiseen, uudistettuun painokseen... 6 Esipuhe... 7 Teoksen kirjoittajat... 9 Lukijalle... 29 Lyhenteet... 31 Sanasto... 35 I JOHDATUS INSOLVENSSIOIKEUTEEN

Lisätiedot

Tavaraliikenneluvanhaltijat

Tavaraliikenneluvanhaltijat Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto 20.8.2012 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa.

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Janne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN

Janne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN Janne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN Talentum Helsinki 2013 Juridica-kirjasarjan 20. teos 2., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2062-7 Kansi:

Lisätiedot

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Polkumyynti Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottaminen Kiinasta peräisin olevat elektroniset vaa'at Markkinatalouden

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus yhteishallinnointidirektiivistä OKM

Keskustelutilaisuus yhteishallinnointidirektiivistä OKM Keskustelutilaisuus yhteishallinnointidirektiivistä OKM 10.10.2014 Musiikkiteosten verkko-oikeuksia koskevan riidanratkaisujärjestelmän kehittämistarpeet Martti Kivistö Teosto ry Kysymykset Mitä direktiivi

Lisätiedot

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen.

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen. Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana Käytössä 23.3.2011 alkaen. 1. Takausvastuun laajuus ja takauskäsitteet 1.1. Takaus tarkoittaa sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta Vakuutusoikeus Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat Käsittää sekä yksityisoikeuteen, että julkisoikeuteen kuuluvia säännöksiä. Vakuutussopimuslaki (543/1994) ja erityislait esim. laki oikeusturvavakuutusten

Lisätiedot

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT Vahvistettu 29.2.2012 Helsingin Taksiautoilijat r.y.:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Taksiautoilijat r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistys

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 20.12.2004. Voimassa 1.1.20 Perusteen 13.6.2003 voimaantulosäännös Voimaantulo

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

Ulosoton pääpiirteet. Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku

Ulosoton pääpiirteet. Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku Ulosoton pääpiirteet Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku Aiheet Ulosotosta yleisesti Ulosoton organisaatio Ulosottomenettelystä Tilastoja Yleisesti Ikäryhmittäin Velkaantumisen syyt Mahdollisuudet vaikuttaa

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 46): Kunnan vuoden 2015 talousarvion konsernitavoitteena on Kaartjärven Vesihuolto Oy:n osalta yhtiön toiminnan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

Preventiivinen oikeuskäytäntö Euroopassa (www.prejus.eu)

Preventiivinen oikeuskäytäntö Euroopassa (www.prejus.eu) Preventiivinen oikeuskäytäntö Euroopassa (www.prejus.eu) - K y s e l y l o m a k e - A. Preventiivisen oikeuskäytännön organisaatio maassasi Täytä liitteenä oleva taulukko ohjeiden mukaan. B. Harkinnassa

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS. Timo Räbinä Janne Myllymäki

KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS. Timo Räbinä Janne Myllymäki KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS Timo Räbinä Janne Myllymäki TALENTUM PRO Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2449-6

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Vuokravalvonnan tutkinto (VVT)

Vuokravalvonnan tutkinto (VVT) Koulutuksen sisältö: 1. lähiopetusjakso 7.-8.2.2017 1.päivä Ilmoittautuminen, aineiston jako Avaus, esittäytyminen, kurssin tavoitteet ja virtuaalisen opiskeluympäristön Optiman käytön esittely Huoneenvuokralait

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Aalto-yliopisto 24.5.2011 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssiasiamiehen toimistokonkurssiasiamiehen toimisto Bulevardi 30 B, PL 157 00121 HELSINKI Esityksen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIVELALLISEN TOIMINNAN ERITYISTARKASTUS 8/2004 (Sisältöä muutettu 25.11.2008; muutokset lihavoitu) 1 ERITYISTARKASTUKSEN TAVOITTEET 2 ERITYISTARKASTUKSEN

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

Johtopäätöksiä OTM -tutkielmasta: Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio

Johtopäätöksiä OTM -tutkielmasta: Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio Johtopäätöksiä OTM -tutkielmasta: Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio Saneerausmenettelyn lopputulosta koskevat tiedot ja perusselvitysten sisältö Tutkimusaineistoon sisältyi 30 perusselvitystä,

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Kirjan rakenne ja tavoitteet... 3

Kirjan rakenne ja tavoitteet... 3 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii Aluksi 1 Kirjan rakenne ja tavoitteet.................................. 3 I Yhteisomistajan oikeusasema 7 1. Omistusoikeuden ja -osuuden määräytyminen...................

Lisätiedot

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB (EFF) on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin. PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Päivitetty 03/2013 Isännöintiliiton yritysjäsenille ja paikallisyhdistysten henkilöjäsenille Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Tässä ohjeessa perehdytään vuokra- ja vastikesaatavien perintään. Vuokra-

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan,

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan, Euroopan parlamentti 204-209 HYVÄKSYTYT TEKSTIT P8_TA(206)0253 Tutkintavaliokunnan asettaminen tutkimaan epäilyjä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvästä unionin oikeuden rikkomisesta tai

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif Seksityö ja maahanmuutto Suomessa Elani Nassif Tutkimuksen tavoite Ymmärtää miksi ja miten seksityöntekijät ja erityisesti maahanmuuttajat /ulkomaalaiset seksityöntekijät jäävät systeemin ulkopuolelle

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

LUOVUTUSSOPIMUS. Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta. Saimaan Kuitu Oy *** xx

LUOVUTUSSOPIMUS. Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta. Saimaan Kuitu Oy *** xx LUOVUTUSSOPIMUS Taipalsaaren kunta, Savitaipaleen kunta ja Saimaan Kuitu Oy *** xx.6.2016 2 (7) 1 OSAPUOLET 1.1 Taipalsaaren kunta Y-tunnus: 0163320-5 Osoite: Kellomäentie 1 54920 TAIPALSAARI 1.2. Savitaipaleen

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti Yleinen velvoiteoikeus kesätentti 14.8.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli')

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli') SOPIMUS VUOKRASOPIMUKSEN SIIRROSTA 1. SOPIJAPUOLET 1.1. Turun Teknologiakiinteistöt Oy (Y-tunnus: 2349955-3) Tykistökatu 6 B, Biocity 20520 Turku (jäljempänä 'Teknologiakiinteistöt') 1.2. Turun Yliopisto

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot