MAKSUKYVYTTÖMYYDEN OIKEUDELLISET ULOTTUVUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAKSUKYVYTTÖMYYDEN OIKEUDELLISET ULOTTUVUUDET"

Transkriptio

1 MAKSUKYVYTTÖMYYDEN OIKEUDELLISET ULOTTUVUUDET

2

3 Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut Risto Koulu Heidi Lindfors MAKSUKYVYTTÖMYYDEN OIKEUDELLISET ULOTTUVUUDET Helsinki 2010

4 FORUM IURIS Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja tekijät Oikeustieteellinen tiedekunta PL Helsingin yliopisto Fax: (09) ISBN ISSN X Taitto: Arja-Liisa Rossi Helsinki 2010 Yliopistopaino IV

5 SISÄLLYS LYHENTEET...VII KAAVIOT...VIII ALKUHUOMAUTUS...1 I YLEINEN OSA JOHDANTO Mitä insolvenssioikeus on? Lainsäätäjän valinta 1: likvidaatio vai rehabilitaatio? Lainsäätäjän valinta 2: yksi vai useampi insolvenssimenettely? TOIMIELIMET JA TOIMIJAT INSOLVENSSIMENETTE LYSSÄ Yleiskuvaus: ulosotto Yleiskuvaus: konkurssi Yleiskuvaus: yrityksen saneeraus Yleiskuvaus: yksityishenkilön velkajärjestely INSOLVENSSIOIKEUDEN OIKEUSLÄHTEET Insolvenssipolitiikka ja insolvenssilainsäädäntö Oikeuslähde oikeudellisen kannanoton perustana Säädännäinen oikeus velvoittavana oikeuslähteenä Lainvalmisteluaineisto ohjeellisena oikeuslähteenä Ennakkopäätökset ohjeellisina oikeuslähteinä Pehmeä sääntely ohjeellisena oikeuslähteenä INSOLVENSSIOIKEUDEN OIKEUSPERIAATTEET Oikeusperiaatteet ja niiden funktiot Insolvenssioikeuden tavoiteperiaatteet Insolvenssioikeuden arvoperiaatteet Insolvenssioikeuden menettelyperiaatteet...61 II ERITYINEN OSA KONKURSSI Konkurssimenettelyn pääpiirteittäinen kulku Konkurssiin asettaminen Konkurssin velkaselvittely Konkurssin omaisuusselvittely...80 V

6 5.6. Konkurssin päättyminen YRITYKSEN SANEERAUS Saneerausmenettelyn pääpiirteittäinen kulku Saneerausmenettelyn hakeminen Saneerausmenettelyn aloittaminen Ohjelmaehdotuksen laatiminen Velkojien äänestys Saneerausohjelman vahvistaminen Saneerausohjelman toteuttaminen YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELY Yksityishenkilön velkajärjestelyn pääpiirteittäinen kulku Velkajärjestelyn aloittaminen Maksuohjelma Maksuohjelman vaikutukset ULOSOTTO Johdanto Ulosottoviranomainen Ulosottomies lainkäyttäjänä Ulosottoperusteet Ulosottoasian vireilletulo Maksukehotus ja maksuaika Ulosmitattavan omaisuuden etsiminen ja tietojen hankinta Ulosmittaus Ulosmittauksen toimittaminen Ulosmittauksen kohteena oleva omaisuus Palkan ulosmittaus Ulosmitatun omaisuuden myynti Pakkomyynti Omaisuuteen kohdistuvien vaateiden selvittäminen Pakkohuutokauppa Vapaa myynti Varojen jako ja tilitys Muutoksenhaku ulosotossa Ulosoton oikeussuojajärjestelmä Ulosottomiehen tekemä itseoikaisu Ulosottovalitus Täytäntöönpanoriita ASIAHAKEMISTO VI

7 LYHENTEET Bryssel I-asetus HTM KKO neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001, annettu 22 päivänä joulukuuta 2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla kauppakamarin hyväksymä (tilintarkastaja) korkein oikeus KonkL konkurssilaki ( /120) MKA OK neuvoston asetus (EY) N:o 1346/2000, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, maksukyvyttömyysmenettelyistä vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaari ( /4) UK ulosottokaari ( /705) TakSL VeroTPL VJL laki takaisinsaannista konkurssipesään ( /758) laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta ( /706) laki yksityishenkilön velkajärjestelystä ( /57) YrSanL laki yrityksen saneerauksesta ( /47) VII

8 KAAVIOT Kaavio 1: Insolvenssioikeuden systematiikka Kaavio 2: Ylivelkaantumisen periaatteelliset ratkaisukeinot Kaavio 3: Insolvenssiparadigmat insolvenssimenettelyissä Kaavio 4: Insolvenssimenettelyn keskeisen toimijan rooli Kaavio 5: Konkurssimenettelyn pääpiirteittäinen kulku Kaavio 6: Velkaselvittely konkurssissa Kaavio 7: Saneerausmenettelyn pääpiirteittäinen kulku Kaavio 8: Yksityishenkilön velkajärjestelyn pääpiirteittäinen kulku Kaavio 9: Ulosottomenettelyn pääpiirteittäinen kulku VIII

9 Ainahan on maksettava, eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu ALKUHUOMAUTUS Tämä kirja on laadittu oikeustieteellisen tiedekunnan valintakoetta varten. Sen lukeminen ei periaatteessa vaadi minkäänlaisia ennakkotietoja. Tosin sanomalehtien taloussivujen seuraaminen asettaa kirjan aiheen, maksukyvyttömyyden ja sen oikeudelliset ratkaisut, asianmukaiseen yhteiskunnalliseen kehykseen. Velkaongelmathan ovat olleet, talouden taannuttua ennätyksellisen pitkän nousukauden jälkeen, taas tavallisimpia uutisaiheita. Kirjan erityinen käyttötarkoitus on vaikuttanut rakenteellisiin ja esitysteknisiin ratkaisuihin. Kirja on kaksijakoinen, sillä se koostuu yleisestä ja erityisestä osasta. Yleisessä osassa tavoitteena on osoittaa lainsäätäjän vallan rajat eli kertoa, miten oikeudellisella sääntelyllä eli insolvenssilain säädännöllä on mahdollista pehmentää maksukyvyttömyyden taloudellisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Suomalaisen lainsäätäjänhän väitetään onnistuneen tässä esikuvallisella tavalla. Lisäksi yleisessä osassa esitellään kaikille insolvenssimenettelyille yhteiset käsit teenmäärit telyt, oikeudelliset periaatteet sekä juridiset teoriat ja konstruktiot. Tämä menettelyille yhteinen aines muodostaa myös niin sanotut insolvenssioikeuden yleiset opit. Erityisessä osassa pyritään antamaan pääpiirteittäinen kuva siitä, miten lakimääräiset insolvenssimenettelyt toimivat. Toiminta poikkeaa usein siitä, mitä lakeja säädettäessä kuviteltiin. Tässä osassa esitellään, mitä lakimääräisiä insolvenssimenettelyjä Suomen oikeus tuntee, mitkä ovat niiden tavoitteet ja millä tavoin tavoite saavutetaan. Tarkkaavainen lukija saattaa huomata, että muutoksenhaku ja yleisemminkin asianosaisten oikeussuoja jätetään suhteellisen vähälle huomiolle. 1

10 Esitys keskittyy insolvenssimenettelyjen alimman tason toimijoihin eli siihen, mitä käräjäoikeudet, ulosottomiehet, pesänhoitajat ja selvittäjät tekevät. Tässäkin huomio kohdistetaan insolvenssi menettelyjen ulkoiseen kulkuun eli menettelypuitteisiin. Vähälle huomiolle jätetään se aineellisen ja menettelyllisen lainsäädännön vuorovaikutus, josta insolvenssimenettelyt ovat erinomainen esimerkki. Tätä rakennetta perustellaan kahdella argumentilla. Ensiksikin juuri toiminta alimmalla tasolla antaa insolvenssimenettelylle sen tunnusomaiset piirteet. Toiseksi laajempi esitys edellyttäisi sellaisia perus tietoja oikeusjärjestelmästä ja erityisesti tuomioistuimista, joita ajatellulla lukijakunnalla ei ole. Ennen siirtymistä tekstiin on syytä kerrata ne peruskäsitteet, joiden varaan insolvenssioikeus rakentuu. Luotonantajan (esim. pankin) ja luotonsaajan (esim. asuntolainan ottajan) välistä oikeudellista suhdetta kutsutaan velkasuhteeksi. Velkasuhteen maksuvelvollista osapuolta kutsutaan velalliseksi, se, joka on oikeutettu saamaan maksun velalliselta, on velkoja. Velallisen näkökulmasta velkasuhteessa on kysymys velasta; hänen on tehtävä sovittuna tai laissa määrättynä päivänä eli eräpäivänä velkojalle kyseinen suoritus. Velkojan kannalta velkasuhteessa on kysymys saatavasta. Velkojalla han on oikeus saada velalliselta eräpäivänä maksu. Viime kädessä tämä oikeus toteutetaan täytäntöönpanolla eli lailla säännellyllä insolvenssimenettelyllä. Maksumoraalin ja luottojärjestelmän ylläpitämisen kannalta täytäntöönpanon sijasta käytetään varsinkin uudessa kirjallisuudessa ilmaisua velkavastuun toteuttaminen. Kannattaa huomata, että velka ja saatava ovat näin toistensa peilikuvia. Se, kumpaa käytetään kuvaamaan velkasuhdetta, riippuu siitä, käytetäänkö asiayhteydessä velallisen vai velkojan näkökulmaa. Velallinen joutuu usein antamaan omaisuuttaan (esim. asunto luoton ottaja ostamansa asunnon osakekirjan) velkojalle vakuudeksi. Vakuuden saanutta velkojaa on tapana kutsua lakitekstissä vakuusvelkojaksi tai (kun pantti on yleisin vakuus) panttivelkojaksi. Vakuus on käytännössä luotonsaannin ehto, sillä se parantaa merkittävästi velkojan mahdollisuuksia saada aikanaan maksu. Ellei velallinen maksa eräpäivänä, velkoja saa vaatia maksua vakuuden arvosta. Velkojan maksunsaanti ei näin riipu muista velkojista tai siitä, mitä omaisuutta velallisella sattuu olemaan. 2

11 I YLEINEN OSA 1. JOHDANTO 1.1. MITÄ INSOLVENSSIOIKEUS ON? Velkaantuminen. Tunnetun sanonnan mukaan luotto muodostaa markkinatalouden selkärangan. Näin markkinataloudelle perustuvista maista tulee välttämättömyyden pakosta luottoyhteiskuntia. Suomi siirtyi luottoyhteiskunnaksi vuonna 1986, kun koko sodanjälkeistä aikaa hallinnut luottojen säännöstely purettiin. Luotonanto vapautui, ja luottojen tosi asial linen saatavuus parani. Luottoyhteiskunnassa velkaantumista ei enää kaihdeta, vaan se on yritysten ja kotitalouksien arkipäivää. Niinpä myös Suomessa talousyksiköt eli yritykset ja kotitaloudet alkoivat nopeasti velkaantua 1980-luvun viimeisinä vuosina. Velkaantuminen eli joutuminen velkasuhteen velalliseksi käy eri teitä. Enimmäkseen se perustuu korolliseen luotonottoon jär jestäytyneiltä luottomarkkinoilta eli ammattimaisilta velkojilta. Esimerkiksi kotitaloudet ottavat asuntoluottoja pankeilta; samalla ne käyttävät hyväkseen niitä kulutusluottoja (esim. luottokortteja), joita erikoistuneet rahoitusyhtiöt (esim. luottokorttiyhtiöt) tarjoavat. Yritykset puolestaan turvautuvat luotonottoon saadakseen pääomaa esimerkiksi suuriin investointeihin tai yritysostoihin. Muut velkaantumisen muodot. Aina velkaantumisessa ei ole kysymys talousyksikön nimenomaisesta päätöksestä ottaa luottoa. Velkaantuminen johtuu myös paljolti siitä, että talousyksiköt maksavat jälkikäteen saamistaan toimituksista tai palveluista. Kotitaloudet maksavat niille toimitetusta sähköstä ja yritykset saamistaan raaka-aine- ja tavaratoimituksista. Taloustieteessä puhutaan tällöin korottomista maksuista. Hyvinvointivaltioissa verottaja on tunnetusti erityisen merkittävä korottomien maksujen kerääjä. Tosin koroton maksu säännönmukaisesti muuttuu korolliseksi, jos sitä ei asianmukaisesti suoriteta. Juristit erottavat vielä kolmannenkin velkaantumisen muodon eli joutumisen vahingonkorvausvastuuseen. Esimerkiksi yritykset voivat aiheuttaa ympäristöä saastuttamalla vahinkoa, jonka ne ovat 3

12 velvollisia korvaamaan. Näillä veloilla on kuitenkin talouden näkökulmasta niin vähäinen merkitys, että niitä ei taloustieteellisessä tarkastelussa yleensä eroteta. Tietenkin yksittäistapauksessa valtaosa tai joskus kaikkikin yrityksen velat voivat johtua vaikkapa sen saastuttaman ympäristön puhdistamisen kustannuksista. Velkaantuminen ja talouskasvu. Velkaantuminen yllä kuvatussa merkityksessä on perimmältään myönteistä yhteiskunnan kannalta. Luotollisten pääomien helpon saatavuuden ansioksi luetaan valtaosin se talouden ja hyvinvoinnin kasvu, josta teollisuusvaltiot ovat jo yli vuosisadan hyötyneet. Velkaantuminen on näin neutraali käsite, eikä siihen sisälly viittausta huonoon taloudenpitoon. Velkaantuneella talousyksiköllä on toki velkaa, mutta se maksaa velkansa. Velkojen ongelmaton takaisinmaksu onkin empiirisesti tarkasteltuna asioiden normaali järjestys. Ehdoton valtaosa talousyksiköistä, olivat ne koti talouksia tai yrityksiä, maksaa velkansa oma-aloitteisesti ja tunnollisesti määräpäivänä. Ilman tällaista maksumoraalia luottoyhteiskunta romahtaisi, sillä kaikkien velkojen yhtäaikainen pakkoperintä ylittäisi velkojien ja oikeuslaitoksen voimavarat. Ylivelkaantuminen. Yksittäiset velalliset saattavat velkaantua niin paljon, että he eivät kykene maksamaan takaisin saamiaan luottoja. Tällöin puhutaan ylivelkaantuneista velallisista. Ilmaus ylivel kaantuminen ei ole enää neutraali vaan päinvastoin tuo esiin vivahteen, että näillä velallisilla on ongelmia luottojen takaisinmaksussa. Ongelmien vaikeusaste vaihtelee vähäisistä viivästyksistä siihen, että luotto ei tule koskaan maksetuksi takaisin. Kannattaa huomata, että ylivelkaantuminen ei ole mikään uusi tai äsken havaittu ilmiö. Kaikissa yhteiskunnissa on ollut yksittäisiä velallisia, jotka ovat hidastelleet maksuissaan tai jättäneet velkansa kokonaan hoitamatta. Siirtyminen luottoyhteiskuntaan on kuitenkin kärjistänyt ongelmaa. Tällaisessa yhteiskunnassa maksujen laiminlyönnit ovat aikaisempaa tavallisempia, koska velkaa otetaan ja annetaan niin paljon. Koska velallisia on aikaisempaa enemmän, velkaongelmien seuraukset heijastuvat yhä pitemmälle yksittäisen velkasuhteen ulkopuolelle. Aikaisemmin ylivelkaantuminen oli lähinnä velallisen ja velkojan keskinäinen ongelma, jonka he tavallaan itse olivat aiheuttaneet. Velkoja oli syyllistynyt luottoa antaessaan huonoon harkintaan, velallinen taas hoitanut talouttaan tuhlaavaisesti. Luottoyhteiskunnassa ylivelkaantumisesta tulee kuitenkin helposti yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma. Vuosien 4

13 laman kokemukset osoittivat kouriintuntuvasti suomalaisille, kuinka joukkomittainen ylivel kaantuminen horjuttaa niin luottomarkkinoilla toimivia (esim. pankkeja) kuin koko kansantalouttakin. Maksukyvyttömyyden sääntely. Tyypillisesti maksujen laiminlyönnin syynä on maksukyvyttömyys. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että maksuvelvollisella eli velallisella ei ole käytettävissään velkojen maksuun tarvittavia varoja eikä myöskään mahdollisuutta saada sitä varten uutta luottoa. Toisinaan sinänsä maksukykyinen velallinen jättää velkansa maksamatta. Hän on tällöin maksuhaluton. Pääsääntöisesti maksukyvyttömyyden ja maksuhaluttomuuden välille ei kuitenkaan oikeudellisesti tehdä eroa. Maksun laiminlyönti saa samat oikeudelliset seuraamukset, johtui se kummasta syystä tahansa. Lainsäätäjän (jolle yleisesti ylin valta demokratiassa kuuluu) on osoitettava nämä seuraamukset, toisin sanoen määriteltävä, mitä maksun laiminlyönnistä oikeudellisesti seuraa. Seuraamukset. Kaikissa luottoyhteiskunnissa on lopulta päädytty kahteen keinovalikoimaan ja niiden eriasteisiin yhdistelmiin. Ensiksikin yritetään vaikuttaa velallisen tahtoon; velalliselle tehdään kannattavaksi maksaa velka ajallaan. Tässä auttavat ennen kaikkea luottosuhteeseen liittyvät viivästysseuraamukset, tehokkaimmin velallisen velvollisuus maksaa ns. viivästyskorkoa, mikäli hän lyö laimin oikea-aikaisen suorituksen. Viivästyskorko ylittää luotonannossa noudatetun normaalikoron ja vaikuttaa näin velallisen käyttäytymiseen. Usein tämäkään ei auta: velallinen ei esimerkiksi parhaalla tahdollakaan pysty maksamaan velkojaan niiden eräpäivinä taikka hän ei välitä lankeavista viivästysseuraamuksista. Tältä varalta velkoja tarvitsee järeämmän aseen eli oikeuden turvautua yhteiskunnan pakkokoneis toon eli lainkäyttöjärjestelmään. Insolvenssimenettely. Tällainen oikeus sisältää ennen kaikkea sen, että velkojalla on valta käynnistää lakiin perustuva maksukyvyttömyys- eli insolvenssimenettely. Tällainen menettely on lakimääräinen järjestely, jolla velkoja saa viime kädessä pakkotoimin velalliselta sen suorituksen, jonka tekemisen vapaaehtoisesti tämä on laiminlyönyt. Insolvenssimenettelyllä toteutetaan se velkavastuu, jonka aineellinen lainsäädäntö (siviilioikeus, verolait yms.) velalliselle asettaa. Insolvenssimenettelyjen olemassaolo on näin erottamaton osa modernia luottoyhteiskuntaa ja samalla markkinatalouteen tukeutuvaa talousjärjestelmää. Muuntyyppisissä talousjärjestelmissä kuten valtiojohtoisessa suunnitelmataloudessa 5

14 insolvenssimenettelyjen rooli on selvästi vähäisempi. Laiminlyönnin syy on kokemusperusteisesti korrelaatiossa insol venssimenettelyn tulokseen. Jos velallinen on ollut maksuhaluton, velkoja saa normaalisti täysimääräisen maksun. Jos taas laiminlyönti on johtunut maksukyvyttömyydestä, velkoja saa sen osittaisen suorituksen, johon velallisen varat riittävät. Insolvenssi menettelyn avulla tapahtuvaa velkavastuun toteutusta kutsutaan täytäntöönpanoksi. Moderneissa valtioissa voidaan erottaa useampia täytäntöönpanon muotoja ja tyyppejä. Suomen oikeudessa insolvenssimenettelyjä ovat ulosotto, konkurssi, yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely, joihin perehdytään lähemmin jäljempänä. Yleis- ja erityistäytäntöönpano. Aikaisemmin systematisoinnissa tehtiin jaottelu yleistäytäntöönpanoon ja erityistäytäntöönpanoon. Jaottelu perustui siihen, oliko insolvenssimenettely kollektiivista (jolloin se veti piiriinsä kaikki yksittäisen velallisen velkojat) vaiko yksilöllistä (jolloin se toteutti vain yhden velkojan oikeutta). Ulosotto kuului erityistäytäntöönpanoon, kaikki muut insolvenssimenettelyt yleistäytäntöönpanoon. Käytännössä ero on hämärtynyt. Yhtäältä ulosotossa on tyypillisesti samanaikaisesti perittävänä useiden velkojien saatavia, joten ulosotto ei ole enää velallisen ja yhden hänen velkojansa välienselvittely. Toisaalta taas yleistäytäntöönpanossa kuten konkurssissa tai yrityksen saneerauksessa velkojien lukumäärä on joskus pieni, teoriassa jopa yksi ainoa velkoja riittää niin käynnistämään konkurssin kuin viemään sen päätökseen. Historiallisista syistä ulosottoa kutsutaan toisinaan vieläkin pakkotäytäntöönpanok si, koska siinä julkisen vallan käyttö ja sen myötä pakko korostuu. Tällainen kielenkäyttö on kuitenkin harhauttavaa siinä suhteessa, että myöskään konkurssissa velallinen ei voi estää velkavastuun täytäntöönpanoa. Sen sijaan olisi varsin loogista välttää kutsumasta yrityksen saneerausta ja yksityishenkilön velkajärjestelyä täytäntöön panoksi. Niissä menettelyn päätarkoitus ei ole antaa viime kädessä pakkotoimin velkojalle suoritusta vaan palauttaa velallisen maksukyky. Jos tämä vivahde halutaan tuoda kielenkäytössä esiin, se onnistuu puhumalla täytäntöönpanon sijasta esimerkiksi velallisen velkavastuun toteuttamisesta. Tämä neutraali ilmaus sopii kaikkiin insolvenssimenettelyihin. Insolvenssimenettely rajoituksena. Oikeusvaltioissa insolvenssimenettelyn lakisääteisyys on kaksitasoista. Tällaisen menettelyn olemassaolo 6

15 on yhtäältä velkojalle varattu etu (hänen ei tarvitse ryhtyä henkilökohtaisesti toteuttamaan oikeuttaan), toisaalta eräänlainen byrokraattinen rasite (hän ei saa toteuttaa henkilökohtaisesti oikeuttaan, vaikka hän niin haluaisi). Tämä tarkoittaa, että velkoja on sidoksissa menettelyyn, eikä hän voi omatoimisesti toteuttaa oikeuttaan esimerkiksi ottamalla velkaa vastaavan määrän velallisen varallisuutta maksuksi itselleen. Tällainen omankädenoikeus eli itseapu on säädetty rangaistavaksi; se häiritsee siinä määrin yhteiskuntarauhaa, että lainsäätäjä ei voi sitä sallia. Sen sijaan periaatteellista estettä velkojan muunlaiselle aktiivisuudelle ei ole. Hän saa esimerkiksi karhuta saatavaansa eli muistuttaa velallista tämän maksuvelvollisuudesta. Tällöin puhutaan yksityisestä perinnästä. Tosin myös tällaisella perinnällä on lakimääräisiä rajoituksia erityisesti silloin, kun velkoja käyttää perintään ammattimaista perintäyritystä ( perintätoimistoa ). Perinnässä on noudatettava hyvää perimistapaa. Usein tehdään ero sen mukaan, voiko velkoja suoraan hakea insolvenssimenettelyä vai tuleeko hänen ensin saada tuomioistuimen vahvistus velallisen suoritusvelvollisuudelle. Suomessa on, osaksi historiallisen kehityskulun seurauksena, päädytty eräänlaiseen sekajärjestelmään. Ulosotossa tuomioistuimen ennakollinen vahvistus maksuvelvollisuudelle on pakollinen. Poikkeukseton tämä sääntö ei kuitenkaan ole, sillä eräät velkojaryhmät ovat siitä vapautettuja; niillä on siis oikeus hakea suoraan ulosottoa. Tällainen oikeus on esimerkiksi valtiolla ja muilla julkisyhteisöillä, ja lukumääräisesti nämä suorat hakemukset muodostavatkin valtaosan ulosotto asioista. Konkurssissa ja yrityksen saneerauksessa tällaista sääntöä ei ole, vaan kaikki velkojat voivat hakea niitä ilman ulosottoperustetta. Peruste kuitenkin helpottaa hakemuksen menestymistä, koska velallinen ei voi kiistää velkojan saatavan olemassaoloa. Joissakin insolvenssimenettelyissä aloitevalta on myös velallisella, jolloin velkojan aloite ei ole välttämätön. Tällaisia menettelyjä ovat konkurssi ja yrityksen saneeraus. Näin sellainen velallinen, joka katsoo velkojen hoitamisen ylivoimaiseksi, saa hakeutua tällaiseen insolvenssi menettelyyn. Joskus aloitevalta on pelkästään velallisella (yksityishenkilön velkajärjestely). Velkoja ei toisin sanoen voi tehdä hakemusta sen enempää omissa nimissään kuin velallisen puolestakaan. Täytäntöönpano luottoyhteiskunnan peruspilarina. Parhaitenkaan järjestetty täytäntöönpano ei takaa yksittäistapauksessa velkojalle maksua. Insolvenssimenettely ei voi luoda varallisuutta, jos sitä ei alun perin 7

16 velallisella ole. Täydellistä tehokkuutta ei kuitenkaan velkavastuun toteutukseen tarvita, vaan riittää, että täytäntöönpano on yleisesti ottaen tehokasta, toisin sanoen insolvenssimenettely on tilastollisesti merkittävässä määrässä yksittäistapauksia tuloksellista. Tämä reunaehto täyttyy Suomen oikeudessa. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset insolvenssimenettelyt on havaittu keskimääräistä tehokkaammiksi. Kannattaa kuitenkin huomata, että insolvenssimenettelyjen kautta reaalisesti perityt rahamäärät ovat marginaalisia verrattuna niihin määriin, jotka velalliset vapaaehtoisesti eli täytäntöönpanon välttääkseen suorittavat. Insolvenssimenettelyjen olemassaolo vaikuttaa näin ennen kaikkea psykologisesti; velat maksetaan täytäntöönpanon uhan alla. Insolvenssioikeus oikeudenalana. Insolvenssi- eli maksukyvyttömyysoikeus on oikeustieteen osa-alue. Sen piiriin luetaan maksuvel vollisuuden laiminlyönteihin ja niiden seuraamuksiin liittyvä sääntely. Koska laiminlyönnit ylivoimaisesti eniten johtuvat maksukyvyttömyydestä, insolvenssioikeus oikeudenalana käsittää maksukyvyttömyyden sääntelyn sekä tähän sääntelyyn kohdistuvan oikeus tieteellisen tutkimuksen. Tämän piirteen takia puhutaan myös maksukyvyttömyysoikeudesta, ja käsitteet insolvenssioikeus ja maksukyvyttömyysoikeus ovat synonyymeja. Latinalaisperäinen sana in solvenssi tarkoittaakin suomeksi maksukyvyttömyyttä. Joskus toki velallinen voi olla maksukyvyttömyyden sijaan pelkästään maksuhaluton. Hän ei toisin sanoen halua käyttää rahavarojaan velkojensa maksamiseen. Suppea maksukyvyttömyysoikeus. Joskus käsitteet halutaan pitää toisistaan erillään. Tällöin maksukyvyttömyysoikeus on suppeampi kuin insolvenssioikeus. Tämä johtuu siitä, että yksi insolvenssimenettely, ulosotto, ei sisälly sen piiriin. Ulosotto on toisin sanoen insolvenssioikeutta mutta ei maksukyvyttömyysoikeutta. Suppeampaa maksukyvyttömyysoikeuden käsitettä perustellaan viittaamalla siihen, että maksukyvyttömyys ei ole ulosoton aloittamisen laki sääteinen edellytys. Sen sijaan muut insolvenssimenettelyt vaativat velalliselta maksukyvyttömyyttä. Menettelyä (esim. konkurssia) ei toisin sanoen saa aloittaa, ellei tämä ehto täyty. Erottelu on kuitenkin keinotekoinen, sillä maksukyvyttömyys ei ole muidenkaan insolvenssimenettelyjen aloittamisen ehdoton edellytys. Siitä poi ketaan lukuisissa erityistapauksissa. Lisäksi ulosotolla ja muilla insolvenssimenettelyillä on siinä määrin yhteisiä piirteitä, että 8

17 niitä kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Nykyisin ulosotto luetaankin tyypillisesti maksukyvyttömyysoikeuteen. Insolvenssioikeuden historia. Vaikka maksukyvyttömyyden sääntely on ikivanhaa, insolvenssioikeus ei ole aina ollut itsenäinen oikeudenala. Se katsottiin pitkään prosessioikeuden osaksi. Tämä oli tavallaan perusteltua, koska tuomioistuimilla oli aikaisemmin keskeinen rooli maksukyvyttömyyden hoitamisessa ja maksukyvyttömyyden sääntely muodostui tästä syystä tuomioistuinkeskeiseksi. Tuomioistuimiin kes kittyvää insolvenssilainsäädäntöä tutkittiin luontevimmin (muun) oikeudenkäyntimenettelyn sääntelyn yhteydessä. Moderneissa valtioissa insolvenssilainsäädännön volyymi kuitenkin paisui, ja Suomessa erityisesti lamavuodet olivat tässä suhteessa ratkaisevia. Tuolloin otettiin käyttöön kaksi uutta insolvenssimenettelyä (yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely), jotka edustivat uutta tapaa ratkaista maksukyvyttömyyden ongelma. Osaksi tämä rinnakkainen kehityskulku sai aikaan, että tuomioistuinten rooli muuttui. Niiden työtaakkaa kevennettiin siirtämällä päätösvaltaa ja tehtäviä muille insolvenssimenettelyjen toimijoille. Tämän kehityksen seurauksena maksukyvyttömyyden tutkimus eriytyi tutkimusmenetelmiltään ja oikeuslähteiltään perinteisen prosessioikeuden tutkimuksesta. Insolvenssioikeus irtaantui 1990-luvulla omaksi oikeudenalakseen, ja prosessioikeuden vaikutus siihen alkoi heiketä nopeasti. Klassinen prosessioikeus. Entiseen prosessioikeuteen jäi tämän jälkeen ainoastaan oikeudenkäynti- eli tuomitsemistoiminnan sääntely. Tästä supistuneesta prosessioikeudesta käytetään toisinaan nimitystä klassinen tai modernimmin yleinen prosessioikeus, joka puolestaan jakaantuu siviiliprosessiin, rikosprosessiin ja hakemuslainkäyttöön. Insolvenssioikeutta ja klassista prosessioikeutta kutsutaan välistä yhteisnimityksellä lainkäyttö. Yhteys insolvenssi- ja prosessioikeuden välillä on säilynyt, sillä tuomioistuimilla on edelleenkin tehtäviä täytäntöönpanossa. Ne esimerkiksi päättävät useimpien insolvenssimenettelyjen aloittamisesta ja ratkaisevat muutoksenhakueliminä menettelyissä aktualisoituvia riitaisuuksia. Tämä antaa insolvenssioikeudelle sen tavallisesti kaksitahoisen luonteen. Se käsittää osaksi suhteellisen yksityiskohtaisesti säänneltyä tuomioistuinmenettelyä ( prosessia ), osaksi väljemmin ohjattua insolvenssimenettelyn omien toimielinten hoitamaa velkavastuun toteutusta. Esimerkiksi konkurssissa tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin 9

18 ja määrää pesänhoitajan, konkurssipesän velkojainkokous ja pesänhoitaja vuorostaan vastaavat konkurssipesän selvittämisestä ja rahaksi muuttamisesta. Konkurssiin asettamisessa noudatetaan pääsääntöisesti prosessioikeuden yleisiä menettelyperiaatteita, kun taas konkurssipesän selvitys ja rahaksimuutto seuraavat insolvenssioikeuden erityistä menettelysääntelyä. Muodollinen insolvenssioikeus. Prosessioikeudesta irtaantunutta insolvenssioikeutta pidetään vielä itsessäänkin laajana oikeudenalana, joka koostuu erityyppisestä sääntelystä. Se on siitä syystä tapana jakaa muodolliseen ja aineelliseen insolvenssioikeuteen. Muodollisessa insolvenssioikeudessa huomion kohteena ovat lakimääräiset insol venssimenettelyt. Näitä ovat siis: ulosotto, konkurssi, yrityksen saneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely. Tarkastelutavaltaan muodollinen insolvenssioikeus on näin menettelyoikeutta. Se sisältää kuvainnollisesti puhuen lakimääräisten insolvenssimenettelyjen käyttämisen säännöt. Nämä säännöt kertovat, millä tavoin velkojan oikeus saada suoritus toteutetaan. Muodollisessa eli menettelyllisessä insolvenssioikeudessa selvitetään muun muassa insolvenssimenet telyjen aloittamista, menettelyn kulkua, sen toimielinten valtuuksia, asianosaisten asemaa sekä sivullisen suojaa velkojia vastaan. Yksittäisiä kysymyksiä ovat, miten velallisen varallisuus muutetaan rahaksi ja miten näin saadut varat jaetaan velkojille. Ulosotto-, konkurssi- ja moderni insolvenssioikeus. Eri insolvenssime nettelyt mielletään usein erillisiksi järjestelmiksi, mistä syystä niitä ohjaavat säännöt kootaan yhdistävän nimikkeen alle. Tässä merkityksessä puhutaan ulosotto-oikeudesta, konkurssioikeudesta ja modernista insolvenssioikeudesta. Ulosotto-oikeus tutkii ulosottomenettelyä, konkurssioikeus konkurssimenettelyä. Hieman harhaanjohtava nimitys moderni insolvenssioikeus käsittää niin yrityksen saneerauksen kuin yksityishenkilön velkajärjestelynkin. Adjektiivilla moderni haluttiin aikanaan tuoda esiin se, että uudet insolvenssimenettelyt poikkesivat ideologialtaan perustavasti vanhoista eli konkurssista ja ulosotosta. Tällainen jaottelu saa perustansa siitä, että eri insolvenssimenettelyt poikkeavat tavoitteiltaan, käsitteiltään ja periaatteiltaan toisistaan. Vastaavasti niihin kohdistuva tutkimus soveltaa jossain määrin toisistaan poikkeavia menetelmiä. Toki voidaan erottaa kaikille menettelyille yhteistäkin. Tämä yhteinen aines muodostaa insolvenssioikeuden yleiset opit, kun taas kullekin menettelylle tyypillisiä piirteitä tarkastellaan menet telykohtaisesti. Esimerkiksi 10

19 tämä teos rakentuu tälle erottelulle. Sen yleisessä osassa tarkastellaan sääntelyn tavoitteita, insolvenssi oi keuden yleisiä oikeusperiaatteita sekä peruskäsitteitä ja oikeudellisia konstruktioita. Toisin sanoen siinä esitellään insolvenssioikeuden yleiset opit. Erityisessä osassa käydään läpi eri insolvenssimenettelyille ominaisia periaatteita, niiden spesifisiä käsitteitä sekä menettelyn normaalia kulkua. Kannattaa panna merkille, että käsite moderni insolvenssi oikeus viittaa kahteen asiaan. Konkreettisimmillaan se tarkoittaa yllä mainittuja insolvenssimenettelyjä ja/tai niiden tutkimusta. Käsitettä kuitenkin käytetään myös laajemmin viittaamaan siihen ajattelutottumusten muutokseen, joka johti vuoden 1993 insolvenssilainsäädäntöön (lakeihin yrityksen saneerauksesta ja yksityishenkilön velkajärjestelystä) ja samalla rehabilitaatiomenettelyjen käyttöönottoon. Tämä uusi ajattelu näkyy koko insolvenssioikeudessa ja vaikuttaa myös likvidaatiosäännösten säätämiseen ja tulkintaan. Tässä merkityksessä myös konkurssi- ja ulosotto-oikeus ovat nykyisin moderneja. Aineellinen insolvenssioikeus. Aineellinen insolvenssioikeus sisältää mää räykset maksukyvyttömyyden oikeusvaikutuksista, erityisesti siitä, miten insolvenssimenettelyn aloittaminen heijastuu velallisen velka-, omistus- ja sopimussuhteisiin. Tässä merkityksessä maksukyvyttömyys leikkaa lähes kaikkia oikeudenaloja. Se vaikuttaa velallisen (ja usein velkojienkin) verotukseen, se muuttaa työsuhteita (esim. johtaa työntekijöiden irtisanomiseen), se aktualisoi ympäristöongelmia (esim. ympäristövahingon korvaaminen yrityksen konkurssissa). Tämäkään ei vielä riitä, vaan insolvenssimenettelyssä tai sen yhteydessä on otettava kantaa myös rikosoikeuteen (esim. taloudelliseen rikollisuuteen) taikka kansainväliseen yksityisoikeuteen (esim. minkä maan lakia sovelletaan valtiolliset rajat ylittävässä maksukyvyttömyydessä). Velkojien oikeus maksuun. Aineellisesta oikeudesta erityisesti va rallisuusoikeus (eli velvoite- ja esineoikeus) näyttelee keskeistä roolia lakimääräisissä insolvenssimenettelyissä. Varallisuusoikeutta joudutaan velkavastuuta toteutettaessa jatkuvasti soveltamaan. Velvoiteoikeuden säännöt, ennen kaikkea velkasuhteita koskevat määräykset, kertovat, milloin vel kojalla on sellainen saatava, jonka maksamista hän saa insolvenssi menettelyssä vaatia. Niiden mukaan ratkaistaan esimerkiksi, onko saatava syntynyt pätevästi tai onko se vanhentumisen tai muun syyn takia lakannut. Esineoikeuden säännöt puolestaan ilmoittavat ensiksikin, 11

20 missä järjestyksessä velkojat saavat insolvenssimenettelyssä maksun. Yleensä ensin maksetaan saatavat niille velkojille, joille velallisen varallisuutta on aikanaan annettu vakuudeksi (esim. luovutettu pantiksi). Tämä ns. etusijajärjestys on velkojien kannalta merkittävä, sillä velallisen omaisuus ei tyypillisesti riitä maksuksi kaikille velkojille. Etusijajärjestyksen seurauksena etuoikeutetut velkojat saavat normaalisti täyden maksun, muiden velkojien jäädessä kokonaan vaille suoritusta. Velallisen varallisuuspiirin määrittely. Toiseksi esineoikeutta tarvitaan in solvenssimenettelyissä myös määrittämään, mitä velallisen varallisuuteen kuuluu. Velka saadaan periä vain velallisen omistamasta varallisuudesta. Sen sijaan ulkopuolisten omaisuus on siltä suojassa (ns. sivullisen suojan periaate). Tämä tarkoittaa, että sivullisen omistamat esineet on jätettävä ulosmittaamatta; velallisen konkurssissa ne on luovutettava sivulliselle. Esineoikeuden sääntöjen avulla ratkaistaan erimielisyydet siitä, kenelle tietty omaisuus (esim. auto, jonka ulosmittaamista harkitaan) kuuluu. Säännöt ilmoittavat, onko auto tullut velallisen varallisuuspiirin osaksi vai onko se siirtynyt siitä pois sivullisen omistukseen. Aina varallisuuspiirien aineelliseen määrittelyyn esineoikeuden kautta ei ole aikaa, vaan joudutaan turvautumaan lakisääteisiin olettamuksiin eli presumptioihin. Niillä on suuri merkitys etenkin ulosotossa, jossa joutuisuus korostuu. Tällaisessa presumptiossa tietystä ulkonaisesti havaittavasta seikasta (esim. esineen hallinnasta) päätellään, että varallisuuserä kuuluu velalliselle ja se on ulosmitattavissa hänen velastaan. Sen, joka kiistää olettaman, on näytettävä omistuksensa toteen. Näitä presumptiosäännöksiä käsitellään ulosotto- ja hieman vähemmässä määrin yleisessä insolvenssioikeudessa. Niitä ei toisin sanoen lueta esineoikeuteen. Rehabilitaatiomenettelyissä esineoikeuden merkitys on vähäisempi; sitä tarvitaan lähinnä kertomaan, mitä kaikkea omaisuutta velallinen voi muuttaa rahaksi ja parantaa näin maksukykyään. Kansainvälinen insolvenssioikeus. Insolvenssioikeus oli pitkään kansallista, toisin sanoen se otti huomioon vain Suomessa aktualisoituvan ja Suomeen vaikutuksiltaan rajoittuvan maksukyvyttömyyden. Yleinen kansainvälistyminen ja erityisesti talouden globalisoituminen on kuitenkin tehnyt maksukyvyttömyydestä rajat ylittävän. Suomalaiseen insolvenssimenettelyyn ottaa yhä enenevästi osaa ulkomaisia toimijoita (esim. ulkomaisia velkojia), ja suomalainen velallinen omistaa yhä useammin omaisuutta ulkomailla (esim. loma-asunnon Espanjassa). Sama 12

Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena

Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena Risto Koulu Heidi Lindfors CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS 2010 Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijät ISBN 978-952-246-042-4 Kannen suunnittelu:

Lisätiedot

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p)

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p) TÄYTÄNTÖÖNPANO-OIKEUS Valinnainen opintojakso 28.11.2013 1) a) Ulosmittauksen varmistustoimet? (4p) b) Velalliskohtaiset helpotukset palkan ulosmittauksessa? ( 6 p) 2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi Luotto-oikeus Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti Marja-Leena Niemi TALENTUM Helsinki 2014 Talentum Media Oy ja Marja-Leena Niemi ISBN 978-952-14-2082-5 ISBN 978-952-14-2083-2 Kansi: Lauri

Lisätiedot

Sisällys. I Johdanto 1. II Konkurssin tavoitteet ja periaatteet 35. Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. I Johdanto 1. II Konkurssin tavoitteet ja periaatteet 35. Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv I Johdanto 1 1. Konkurssin järjestelmäyhteydet 1 1.1 Konkurssi ja konkurssioikeus käsitteinä 1 1.2 Konkurssi talousjärjestelmässä 4 1.2.1 Sulkeutunutta vai

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä Maksukyky-/maksukyvyttömyysseminaari Asianajaja Pekka Jaatinen 13.2.2009 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Insolvenssioikeus - aineopintotentti 22.10.2013 mallivastaus tehtävään 1

Insolvenssioikeus - aineopintotentti 22.10.2013 mallivastaus tehtävään 1 Insolvenssioikeus - aineopintotentti 22.10.2013 mallivastaus tehtävään 1 Tapauksessa on kyse lainvoimaa vailla olevan maksutuomion täytäntöönpanosta, velallisen oikeudesta saada ulosottomieheltä maksuaikaa

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

Näytesivut. 10.1 Yleistä

Näytesivut. 10.1 Yleistä 10.1 Yleistä 10 YRITYSSANEERAUS Yrityssaneerausmenettelyä säätelee yrityssaneerauslaki (laki yrityksen saneerauksesta 25.1.1993/747). Lain tarkoituksena on yritystoiminnan tervehdyttäminen tai yrityksen

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat 1 FI A) Oikeudelliset asiakirjat Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat Citação-asiakirjalla (haaste) saatetaan vastaajan tietoon, että häntä koskeva asia on viety oikeuteen, ja kutsutaan

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet Kaupunginhallitus 428 17.11.2014 Kaupunginhallitus 32 26.01.2015 Kaupunginhallitus 126 30.03.2015 Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet 849/72.722/2012 KAUPHALL 17.11.2014 428

Lisätiedot

Talvivaaran kevät 2014

Talvivaaran kevät 2014 Ympäristörikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Talvivaaraa epäillään törkeästä ympäristön turmelemisesta Talvivaaran kevät 2014 Työturvallisuusrikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Maaliskuussa

Lisätiedot

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto ULOSOTTOSHOW 28.11.2015 Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto Esityksen sisältö - Ulosoton tehtävät ja periaatteet - Tilastoja - Ulosoton organisaatio

Lisätiedot

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Esimerkkitapaus Perhe-oy toimitusjohtajana toiminut perheen äiti oli

Lisätiedot

I JOHDATUS INSOLVENSSIOIKEUTEEN 37 1. INSOLVENSSIOIKEUDEN YLEISET TAVOITTEET... 39

I JOHDATUS INSOLVENSSIOIKEUTEEN 37 1. INSOLVENSSIOIKEUDEN YLEISET TAVOITTEET... 39 Sisällys Esipuhe kolmanteen, uudistettuun painokseen... 5 Esipuhe toiseen, uudistettuun painokseen... 6 Esipuhe... 7 Teoksen kirjoittajat... 9 Lukijalle... 29 Lyhenteet... 31 Sanasto... 35 I JOHDATUS INSOLVENSSIOIKEUTEEN

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 369/54/01

Tiivistelmä Dno: 369/54/01 Tiivistelmä Dno: 369/54/01 VEROSAATAVIEN KUITTAUS Jos velallisella on saamisoikeus velkojaltaan, ts. henkilöt ovat toistensa velkojia ja velallisia, saamisoikeudet voidaan yleensä kuitata toisiaan vastaan

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot 2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen

Lisätiedot

ULOSOTTO. Olipa kerran velka Asiaa nuorten talous- ja velkaneuvonnasta sekä ulosotosta. Oulussa 25.2.2015

ULOSOTTO. Olipa kerran velka Asiaa nuorten talous- ja velkaneuvonnasta sekä ulosotosta. Oulussa 25.2.2015 ULOSOTTO Olipa kerran velka Asiaa nuorten talous- ja velkaneuvonnasta sekä ulosotosta Oulussa 25.2.2015 Reijo Junkkari johtava kihlakunnanvouti Oulun seudun ulosottovirasto SISÄLTÖ Ulosotto osana oikeussuojajärjestelmää

Lisätiedot

PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN?

PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN? PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN? Ella Aaltonen Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Maisteritutkielma Insolvenssioikeus Syksy 2015 Lapin yliopisto,

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 14 1 (7) NEUVOTTELUKUNTA 19.5.2005

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 14 1 (7) NEUVOTTELUKUNTA 19.5.2005 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 14 1 (7) NEUVOTTELUKUNTA 19.5.2005 KONKURSSIN RAUKEAMINEN 1 KONKURSSILAIN TAVOITTEET Konkurssi tulee määrätä raukeamaan, kun pesän varat eivät riitä konkurssikustannuksiin tai

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Jukka Mononen 1 27.4.2010

Jukka Mononen 1 27.4.2010 Verojen perintä Jukka Mononen 1 Verohallinto 1.1.2010 1 Pääjohtaja Veronkantokeskus Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö Verohallitus Tietohallinto Hallintopalvelu Verovirastot Jukka Mononen 2 Verohallinto

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

UUDISTUVA LAINSÄÄDÄNTÖ. Pekka Lindberg

UUDISTUVA LAINSÄÄDÄNTÖ. Pekka Lindberg UUDISTUVA LAINSÄÄDÄNTÖ Pekka Lindberg Kirjoituksessa esitetään katsaus maksukyvyttömyysoikeuteen ja sitä lähellä olevaan lainsäädäntöön tehtyihin uudistuksiin ja muutoksiin 1990-luvun alun taloudellisen

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Perintätoimen tutkinto (PTT) 101032

Perintätoimen tutkinto (PTT) 101032 Koulutuksen sisältö: I Lähiopetusjakso 2.-3.9.2015 1.päivä Avaus, esittäytyminen, kurssin tavoitteet ja virtuaalisen opiskeluympäristö Optiman käytön esittely Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta lain soveltamisala

Lisätiedot

Ulosoton pääpiirteet. Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku

Ulosoton pääpiirteet. Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku Ulosoton pääpiirteet Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku Aiheet Ulosotosta yleisesti Ulosoton organisaatio Ulosottomenettelystä Tilastoja Yleisesti Ikäryhmittäin Velkaantumisen syyt Mahdollisuudet vaikuttaa

Lisätiedot

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Pankkikriisin sosiaaliset vaikutukset Diak 18.09.2009 Erikoistutkija Vesa Muttilainen (Polamk) Teemat 1) Luottomarkkinoiden murrokset 2) Tietoja velkaongelmista

Lisätiedot

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen.

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen. Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana Käytössä 23.3.2011 alkaen. 1. Takausvastuun laajuus ja takauskäsitteet 1.1. Takaus tarkoittaa sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Konkurssin päättävä sovinto modernin insolvenssioikeuden edustajana

Konkurssin päättävä sovinto modernin insolvenssioikeuden edustajana Konkurssin päättävä sovinto modernin insolvenssioikeuden edustajana Lapin Yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Pro Gradu -tutkielma Minna Simpanen Insolvenssioikeus Syksy 2012 Sisällysluettelo Lähdeluettelo...

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Tekes projekti 40024 Yrityksen maksukyky & strateginen johtamien Jenny Väyrynen 20.11.2009 Lähtökohta Mitä valvonta on? Kenen hyödyksi valvonta on tarkoitettu?

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Päivitetty 03/2013 Isännöintiliiton yritysjäsenille ja paikallisyhdistysten henkilöjäsenille Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Tässä ohjeessa perehdytään vuokra- ja vastikesaatavien perintään. Vuokra-

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YRITTÄJÄ REHABILITAATIOMENETTELYISSÄ

YRITTÄJÄ REHABILITAATIOMENETTELYISSÄ YRITTÄJÄ REHABILITAATIOMENETTELYISSÄ Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke Kirjallinen työ insolvenssioikeuden kurssilla 2006 Laatija: Pekka Lindberg Ohjaaja: Tuomas Hupli Maaliskuu 2007 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta Vakuutusoikeus Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat Käsittää sekä yksityisoikeuteen, että julkisoikeuteen kuuluvia säännöksiä. Vakuutussopimuslaki (543/1994) ja erityislait esim. laki oikeusturvavakuutusten

Lisätiedot

LUOTTOSUHDE 18.3.2015

LUOTTOSUHDE 18.3.2015 LUOTTOSUHDE 18.3.2015 Valinnainen opintojakso, 7 op 1. a: Koron korottaminen ja b: lisäkorko ( 2. Velan periminen. (Saarnilehto, Kivi ym) 3. Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2013:72 on kysymys muun ohessa

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2013. 31/2013 Laki. saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2013. 31/2013 Laki. saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2013 31/2013 Laki saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Nuorten päivät Vierumäki 3.10.2014 HYVÄ ASIANAJAJATAPA KOHTA 3 PERUSARVOT 3 3.3 ESTEETTÖMYYS

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Tavaraliikenneluvanhaltijat

Tavaraliikenneluvanhaltijat Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto 20.8.2012 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa.

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Asia: lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä 2009:20, Maksuohjelman kesto (OM 15/41/2009)

Asia: lausunto velkajärjestelytyöryhmän mietinnöstä 2009:20, Maksuohjelman kesto (OM 15/41/2009) HELSINGIN HOVIOIKEUS PL 76, Ratamestarintie 9 00521 Helsinki Puhelin 0103640500, palvelunumero 010086305 Telefax 0103640512 kirjaamo Säh köpostiosoite helsin ki.ho@oikeus.fi 20.1.2010 Oikeusministeriölle

Lisätiedot

Hallitus osakeyhtiössä

Hallitus osakeyhtiössä Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS F. G. JACOBS 20 päivänä marraskuuta 2003 1. "17 artikla

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS F. G. JACOBS 20 päivänä marraskuuta 2003 1. 17 artikla JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS F. G. JACOBS 20 päivänä marraskuuta 2003 1 1. Käsiteltävänä oleva asia koskee Suomen kansalaista, joka saa Suomesta työkyvyttömyyseläkettä mutta asuu Espanjassa ja maksaa

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 3 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 3 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 3 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA ERITYISTARKASTUSKERTOMUKSEN RAKENNE Sisällysluettelo Laajaan tarkastuskertomukseen on tarkoituksenmukaista laatia sisällysluettelo. 1 Toimeksianto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

VELKAJÄRJESTELYN ESTEET JA VELKAJÄRJESTELYN MYÖNTÄMINEN ESTEESTÄ HUOLIMATTA

VELKAJÄRJESTELYN ESTEET JA VELKAJÄRJESTELYN MYÖNTÄMINEN ESTEESTÄ HUOLIMATTA VELKAJÄRJESTELYN ESTEET JA VELKAJÄRJESTELYN MYÖNTÄMINEN ESTEESTÄ HUOLIMATTA Elisa Huotari Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Maisteritutkielma Prosessioikeus Syksy 2014 II Lapin yliopisto, oikeustieteiden

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 340. Laki. korkolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2002

SISÄLLYS. N:o 340. Laki. korkolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2002 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2002 N:o 340 348 SISÄLLYS N:o Sivu 340 korkolain muuttamisesta... 2739 341 elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä

TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä 2 Sisältö 1. Talous- ja velkaneuvonta...5 2. Maksujärjestelyt...5 3. Sopimukseen perustuva velkojen järjestely...5 4. Velkojen järjestely järjestelylainalla

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Aalto-yliopisto 24.5.2011 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssiasiamiehen toimistokonkurssiasiamiehen toimisto Bulevardi 30 B, PL 157 00121 HELSINKI Esityksen

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET Ohjeita velkatietojen selvittämiseen Näin pääset alkuun Kokoa kaikki velkojilta, perimistoimistoilta tai ulosotosta viimeksi saamasi laskut tai maksuhuomautukset, haastehakemukset

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Polkumyynti Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottaminen Kiinasta peräisin olevat elektroniset vaa'at Markkinatalouden

Lisätiedot

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI KUJALA 29.10.2013 POLIISIN TIETOON TULLEET TALOUSRIKOKSET Poliisi

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

SOPIMUS JA INSOLVENSSI

SOPIMUS JA INSOLVENSSI Jarmo Tuomisto SOPIMUS JA INSOLVENSSI CC lakimiesliiton kustannus Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijä 2010 ISBN 978-952-246-048-6 Kannen suunnittelu: Lumimarja Terttu Rönkkö Taiton

Lisätiedot

Maksuhuomautus. Huomautuksiin liittyvät kustannukset peritään velalliselta.

Maksuhuomautus. Huomautuksiin liittyvät kustannukset peritään velalliselta. Maksuhuomautus Huomautuksiin liittyvät kustannukset peritään velalliselta. Maksuhuomautuksen kulu yritykselle on 10 eurosta 40 euroon pääomasta riippuen. Maksuhuomautukseen lisätään korkolain mukainen

Lisätiedot