Osallistumisella on väliä!

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Osallistumisella on väliä! Tuloksia Youth in Action -ohjelman tutkimuslähtöisestä seurannasta 3/2012 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 ISBN (pdf) ISSN /2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisällys Tutkimuksen taustaa Vastaajien profiili Toimintaan hakeutuminen Youth in Action -ohjelman vaikutukset osallistujiin ja hankkeiden vetäjiin Vaikutukset asenteisiin Vaikutukset arvoihin Vaikutukset henkilökohtaiseen kehittymiseen Vaikutukset opiskelu- ja uravalintoihin Rakenteelliset vaikutukset Vaikutukset hankkeisiin osallistuneisiin organisaatioihin ja ryhmiin Vaikutukset yhteisöön Oppimistulokset Elinikäisen oppimisen avaintaidot Taitojen kehittyminen Tietojen kertyminen Youthpass -todistus Mielikuva Euroopan Unionista Youth in Action -ohjelman tavoitteet Projektien teemat Tavoitteiden saavuttaminen Osallistujien tyytyväisyys Youth in Action -ohjelmaan Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun osallistumisen vaikutukset Yhteenveto Keskeisimmät tulokset

4 Tutkimuksen taustaa Youth in Action ( Euroopan unionin toimintaohjelma nuorille. Ohjelma on tarkoitettu pääasiassa vuotiaille nuorille ja kaikenikäisille nuorten parissa toimiville. Ikärajat vaihtelevat toiminnoittain, ja joissakin tapauksissa ohjelmaan voivat osallistua myös vuotiaat ja vuotiaat nuoret. Ohjelmasta tuetaan sekä kansainvälisiä että kansallisia nuorisohankkeita. Ohjelman eri toimintoja ovat: nuorten ryhmätapaamiset, nuorisoaloitteet ja nuorten demokratiahankkeet, eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS), nuorten parissa toimivien koulutus ja verkostoituminen, nuorten ja nuorisopolitiikasta vastaavien tapaamiset sekä kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet. Osana ohjelman tutkimuslähtöistä analysointia ja seurantaa toteutettiin kyselytutkimus, jolla mitattiin ohjelman eri toimintojen vaikuttavuutta. Vaikuttavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä Youth in Actionin alaohjelmiin osallistuneiden näkemyksiä siitä, miten osallistuminen ohjelman eri toimintoihin on vaikuttanut heidän oppimiseensa, asenteisiinsa ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteensa yleisesti. Kyselyn toteutti Innsbruckin yliopiston kasvatustieteiden laitos yhteistyössä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn ja 11 muun Euroopan maan tutkimuskumppaneiden kanssa. Kysely lähetettiin sekä hankkeisiin osallistuneille nuorille ja nuorten parissa toimiville että hankkeiden vetäjille. Tämä raportti sisältää kyselykierroksen 2010/2011 tulokset Suomen osalta. Raportissa tarkastellaan Youth in Action -toimintaan osallistumisesta kertyneitä yksilö- ja organisaatiotason vaikutuksia sekä hankkeissa saavutettuja oppimistuloksia. Joidenkin kysymysten kohdalla on tehty myös alaohjelmakohtaista vertailua. Kyselyaineistoa on täydennetty Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun osallistuneiden nuorten ja organisaatioiden edustajien haastatteluilla.

5 Vastaajien profiili Kyselyn vastaanotti 902 hankeosallistujaa ja siihen vastasi yhteensä 402 henkilöä (vastaus% 45), joista puolet asui hankeajankohtana Suomessa. Vastanneista selvä enemmistö osallistui hankkeisiin, jossa rahoittajana oli Suomi. Muiden maiden rahoittamiin hankkeisiin osallistui 55 kyselyyn vastannutta ja kahta lukuun ottamatta he kaikki ilmoittivat asuinmaakseen Suomen. Hankkeiden vetäjille osoitetun kyselyn vastaanotti 348 henkilöä ja siihen vastasi 162 hankevetäjää (vastaus% 47). Myös heistä puolet asui hankeajankohtana Suomessa. Hankkeiden vetäjistä 95 osallistui Suomen rahoittamiin hankkeisiin. Muiden maiden rahoittamiin hankkeisiin osallistui 27 hankevetäjää ja heistä 8 asui muualla kuin Suomessa. Kyselyyn vastanneista hankkeiden vetäjistä 40 ei ilmoittanut projektinsa rahoittajamaata. Youth in Action -ohjelman alaohjelmista nuorten ryhmätapaamiset ovat aineistossa parhaiten edustettuina hankkeisiin osallistuneista yli puolet ja hankevetäjistä lähes puolet osallistui tämän alaohjelman hankkeisiin. Enemmistö sekä kyselyyn vastanneista osallistujista että hankkeiden vetäjistä on naisia. Mies Nainen Puuttuva tieto Yhteensä Nuorten ryhmätapaamiset 51 (22%) 181 (77%) 3 (1%) 235( 58%) Nuorisoaloitteet ja nuorten demokratiahankkeet 6 (26%) 17 (74%) - 23 (6%) Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) 13 (30%) 31 (70%) - 44 (11%) Koulutus ja verkostoituminen 28 (37%) 46 (61%) 1 (1%) 75 (19%) Nuorten ja nuorisopolitiikasta vastaavien tapaamiset - 2 (100%) - 2 (0,5%) Kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet 6 (26%) 16 (70%) 1 (4%) 23 (5,5%) Yhteensä 104 (26%) 293 (73%) 5 (1%) 402 (100%) Taulukko1. Osallistujien alaohjelma ja sukupuoli

6 Mies Nainen Puuttuva tieto Yhteensä Nuorten ryhmätapaamiset 29 (37%) 41 (53%) 8 (10%) 78( 48%) Nuorisoaloitteet ja nuorten demokratiahankkeet 1 (20%) 3 (60%) 1 (20%) 5 (3%) Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) 14 (30%) 29 (63%) 3 (7%) 46 (28%) Koulutus ja verkostoituminen 11 (34%) 18 (56%) 3 (9%) 32 (20%) Nuorten ja nuorisopolitiikasta vastaavien tapaamiset Kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet 1 (100%) (1%) Yhteensä 56 (35%) 91 (56%) 15 (9%) 162 (100%) Taulukko2. Hankevetäjien alaohjelma ja sukupuoli Lähes 60 % vastanneista hankeosallistujista on vuotiaita, viidesosa vuotiaita ja loput ikänsä ilmoittaneet yli 26-vuotiaita. Puolet kyselyyn vastanneista osallistujista opiskeli, ja 14 % työskenteli kokoaikaisesti ja 9 % osa-aikaisesti Youth in Action -toimintaan hakeutuessaan. Työttömänä oli 7 % ohjelmaan osallistuneista. Hankkeiden vetäjistä 40 % oli Youth in Action -toimintaan hakeutuessaan muun kuin hankkeen järjestävän organisaation palveluksessa. Hankkeiden vetäjistä 16 % opiskeli hankeajankohtana. Sekä kyselyyn vastanneiden Youth in Action -ohjelman hankkeisiin osallistuneiden että hankkeiden vetäjien koulutustaso on suhteellisen korkea. Alaohjelmittain tarkasteltuna nuorten ryhmätapaamisiin osallistuneilla on alempi koulutustaso kuin esimerkiksi koulutus- ja verkostoitumishankkeisiin osallistuneilla, mutta tämä selittyy sillä, että ryhmätapaamisiin osallistuvat ovat usein myös nuorempia kuin muihin alaohjelmiin osallistuvat. Hankkeisiin osallistuneiden taustoja kartoittavissa kysymyksissä runsas kymmenesosa osallistujista vastasi asuvansa yli miljoonan asukkaan kaupungissa ja 40 % keskikokoisissa kaupungeissa. Pikkukaupungista lähtöisin oli vajaa viidennes, ja kyläksi asuinpaikkaansa nimitti kymmenesosa vastanneista. Maaseudulta lähtöisin on 5 % kyselyyn vastanneista osallistujista. Kansallisuusidentiteettiä koskeviin kysymyksiin saatiin vastaus vain hankkeiden vetäjiltä. Ensisijaisesti asuinmaansa kansalaiseksi tunsi itsensä 16 % vastanneista projektin vetäjistä. Runsas kolmannes kertoi olevansa Euroopan kansalainen oman maansa kansalaisuuden lisäksi. Asuinmaansa kulttuuri-, etniseen, uskonnolliseen tai kielivähemmistöön ilmoitti kuuluvansa 10 % kyselyyn vastanneista hankeosallistujista. Heistä yli puolet ilmoitti kuuluvansa kieli-

7 vähemmistöön. Myös projektin vetäjistä 10 % kuului johonkin vähemmistöön, ja heistä 44 % ilmoitti kuuluvansa kielivähemmistöön. Hankkeiden vetäjät ovat useammin maahanmuuttajataustaisia kuin hankeosallistujat (ks. taulukko 3). Kohtaan muu vähemmistö ei kirjattu tarkentavia vastauksia. Osallistujat Hankkeiden vetäjät Kuulun vähemmistöön, joka on aina asunut tässä maassa (alkuperäiskansa) Kuulun etniseen tai kulttuurivähemmistöön Kuulun uskonnolliseen vähemmistöön Kuulun kielivähemmistöön Olen maahanmuuttaja (ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja synnyin toisessa maassa) Minulla on maahanmuuttajatausta (toisen tai kolmannen sukupolven maahanmuuttaja vanhempani tai isovanhempani syntyivät toisessa maassa) Muu vähemmistö 8 13 Taulukko 3. Vähemmistötyyppi, osuus kaikista vähemmistöön kuuluvista (%) Asuinmaansa virallista kieltä puhuu 78 % kyselyyn vastanneista osallistujista. Neljäsosa vastanneista kertoi, että heidän perheessään puhutaan myös muita kieliä kuin asuinmaan virallista kieltä. Kyselyyn vastanneista osallistujista 38 % puhuu äidinkielenään suomea, 7 % saksaa, 4 % ruotsia ja loput muita kieliä. Projektien vetäjiltä tiedusteltiin, oliko hankkeissa osallistujia, jotka ovat muita heikommassa asemassa, ja lähes kolmasosa vastasi kysymykseen myöntävästi. Tällaisia osallistujia oli vetäjien mukaan useimmiten nuorten ryhmätapaamisissa ja EVS-hankkeissa. EVS-hankkeisiin osallistuneet ovatkin usein ns. moniongelmaisia nuoria, joiden valmennukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, mutta joiden kohdalla on hankkeissa saavutettu hyviä tuloksia liittyen nuorten itsevarmuuden vahvistumiseen ja muuhun henkilökohtaiseen kehittymiseen.

8 Nuorten ryhmätapaamiset 31 % Nuorisoaloitteet ja nuorten demokratiahankkeet* 60 % Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) 35 % Koulutus ja verkostoituminen 3 % Kuva1. Muita heikommassa asemassa olevien osuus alaohjelmiin osallistuneista (%). * Nuorisoaloitteiden ja nuorten demokratiahankkeiden vetäjiä on kyselyaineistossa vain viisi ja heistä kolme ilmoitti, että hankkeessa oli muita heikommassa asemassa olevia osallistujia. Näin ollen vaikka prosenttiosuus on suuri, ei pitkälle meneviä johtopäätöksiä kannata tehdä. Hankkeisiin osallistujilta tiedusteltiin, ovatko he kohdanneet esteitä, jotka vaikeuttavat heidän osallistumistaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Useimmiten tällaiset vaikeudet liittyvät vastanneiden mukaan työhön ja työllistymiseen yleensä. Ilmiö näyttäisi olevan sama riippumatta osallistujien lähtömaasta. Kansainvälistä liikkuvuutta hankaloittaviin esteisiin oli törmännyt 19 % vastanneista. Työhön ja työhön ottoon Liikkuuuteen Koulutukseen Aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä En En osaa sanoa Kuva 2. Kohtaatko esteitä, jotka vaikeuttavat osallistumistasi (%) (osallistujat)

9 Tarkentavissa kysymyksissä rahan puute, asuminen syrjäseudulla ja muut erikseen määrittelemättömät esteet ovat tekijöitä, jotka vaikeuttavat osallistumista kaikkiin yllä kuvailtuihin toimintoihin. Vähävaraisuus ei näyttäisi tämän aineiston mukaan haittaavan niinkään paljon liikkuvuutta vaan enemmänkin työllistymistä tosin tässä on kyse toisiinsa liittyvistä ilmiöistä. Sen sijaan syrjäseudulla asuminen hankaloittaa liikkuvuutta ja myös työllistymistä ja koulutukseen osallistumista. Rahanpuute 18 Muut esteet 12 Asuminen syrjäseudulla, missä on huonot liikenneyhteydet 8 Perhevelvollisuudet ja/tai -siteet 5 Riittämätön koulutus/koulumenestys 4 Terveysongelmat 4 Sosiaalinen taustani 3 Kuuluminen muita heikommassa asemassa oleviin tai syrjittyyn ryhmään 2 Vamma tai toimintarajoitteisuus 2 Kielivaikeudet maani virallisen kielen/ virallisten kielten hallinnassa 2 Kulttuuri-/etniseen vähemmistöön kuuluminen 1 Kuva 3. Minkä tyyppisiä työllistymiseen, liikkuvuuteen, koulutukseen ja aktiiviseen yhteiskunnalliseen elämään osallistumista vaikeuttavia esteitä hankeosallistujat ovat kohdanneet (%) Verrattuna muihin asuinmaansa asukkaisiin hankeosallistujista puolet koki kyselyn mukaan olevansa hyvässä tai jopa keskimääräistä paremmassa asemassa. Runsas kymmenes koki, että heidän asemansa on muita heikompi, ja reilu kolmasosa ei osannut vastata tai jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen. Eri alaohjelmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.

10 Toimintaan hakeutuminen Puolet kyselyyn vastanneista Youth in Action -ohjelman hankkeisiin osallistuneista ja viidesosa hankkeiden vetäjistä hakeutui tai rekrytoitui toimintaan nuorisoryhmän, nuorisojärjestön tai nuorisokeskuksen kautta. Ystävien ja tuttavien kautta toiminnasta oli kuullut lähes kolmasosa osallistuneista. Youth in Action -ohjelmaa hallinnoivan kansallisen toimiston kautta oli rekrytoitunut yli kolmasosa hankkeiden vetäjistä. Hankeosallistujien kohdalla tätä kautta rekrytoituminen on harvinaisempaa. Alaohjelmittain tarkasteltuna nuorten ryhmätapaamisiin osallistuneet saivat tiedon nuorisojärjestöltä tai nuorisokeskuksesta useammin kuin muihin alaohjelmiin osallistuneet. Koulutus- ja verkostoitumishankkeisiin rekrytoiduttiin työtovereiden kautta useammin kuin muissa alaohjelmissa. Hankkeiden vetäjien kohdalla vastaavanlaisia huomattavia eroja rekrytoitumiskanavassa ei alaohjelmittain ollut havaittavissa. Nuorten ryhmän, nuorisojärjestön tai nuorisotalon /-keskuksen kautta Ystävien/tuttavien kautta Koulun tai yliopiston kautta 7 10 Työkavereiden kautta Sain tietoa sanoma- tai aikakauslehdestä, radiosta, TV:stä, Internetistä Youth in Action -ohjelman kansallisen toimiston tai sen aluetoimiston kautta 8 34 Euroopan komission antamien tietojen tai komission web-sivuilta saatavan tiedon kautta 2 7 Muulla tavoin Hankevetäjät Osallistujat Kuva 4. Tulin mukaan ohjelmaan (%) 10

11 Kyselyssä hankkeisiin osallistuneita pyydettiin vapaasti kertomaan miksi he olivat Youth in Action -ohjelman hankkeisiin alun perin hakeutuneet. Perusteluja mukaan lähtemiselle kertyi runsaasti ja ne voitiin jakaa seuraavanlaisiin teemoihin: 1) vieraisiin kulttuureihin tutustuminen Halu tutustua ulkomaalaisiin nuoriin, oppia jotain uutta heidän kulttuuristaan ja tavoistaan, oppia enemmän Euroopasta ja saada ystäviä. 2) mahdollisuus matkustamiseen Halusin matkustella ja saada uusia ystäviä ympäri maailmaa 3) verkostoituminen ja yleinen itsensä kehittäminen Halusin päästä ulkomaille pitemmäksi aikaa, en vain oleilemaan, vaan tekemään jotain hyödyllistä, oppimaan itsestäni, toisista kulttuureista, kielistä. 4) halu oppia/tutustua erityisryhmien ja vähemmistöjen auttamiseen Halusin tietää enemmän vähemmistöjen osallistamisesta ja kokemuksista muissa maissa ja saada välineitä vastaavanlaiseen työhön omassa järjestössäni. 5) projektityöhön tutustuminen ja yksittäiset teemat Hanke kuulosti hienolta. Ympäristöalan asioista keskustelu muista maista tulevien kanssa. Lisäksi paikka, jossa kurssi järjestettiin, oli todella houkuttava. 6) aikaisemmat hyvät kokemukset Olen kiinnostunut kansainvälisyydestä. Tunsin englantilaiset nuoret jo ennestään aikaisemman hankkeen kautta, joten halusin myös tavata heidät. Aikaisempi kokemukseni samanlaisesta nuorisovaihdosta oli ollut erittäin positiivinen, joten halusin osallistua uudestaan. Myös hankkeiden vetäjillä oli omat odotuksensa hanketoiminnalle, ja vetäjien kirjaamissa avovastauksissa korostui halu tarjota myös niille henkilöille, jotka ovat muita heikommassa asemassa, tilaisuus tutustua vieraisiin kulttuureihin ja kokea yhteisöllisyyttä. Lisäksi erilaisten yksittäisten teemojen (ympäristö, taiteet jne.) ympärille haluttiin rakentaa suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen tähtäävä prosessi. 11

12 Kokemuksellisen oppimisen kautta ymmärtää oma paikkansa eurooppalaisena, oppia arvostamaan omaa ja vierasta kulttuuria sekä nähdä, miten oma toiminta voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Tarjota muita heikommassa asemassa olevalle mahdollisuus kansainvälistymiseen. Hankkeella haluttiin muistuttaa nuoria, kuinka käytännön pienissä asioissa sekä sitten myös suuremmissa kysymyksissä voidaan vaikuttaa ympäristön hyväksi. Lisäksi halusimme painottaa antirasismia, sitä että kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia. Vain vajaa kymmenesosa nuorista koki, että hankkeeseen osallistuminen oli heille taloudellisesti hankalaa. Yli puolelle se oli helppoa ja lähes kolmanneksen ei tarvinnut maksaa minkäänlaisia kuluja osallistumisestaan. 12

13 Youth in Action -ohjelman vaikutukset osallistujiin ja hankkeiden vetäjiin Parhaimmillaan osallistuminen erilaisiin hankkeisiin vaikuttaa positiivisesti sekä osallistujien että myös hankkeiden vetäjien asenteisiin ja arvoihin. Hanketoiminta myös edesauttaa henkilökohtaista kehittymistä ja selkeyttää tulevaisuuden suunnitelmia. Mikä sitten on ollut Youth in Action -ohjelman eri toimintojen vaikuttavuus? Tätä ovat eri kysymyspatteristoilla arvioineet sekä osallistujat että hankkeiden vetäjät omalta kohdaltaan. Lisäksi joissakin kysymyksissä hankkeiden vetäjät esittivät oman näkemyksensä osallistujien kehittymisestä hankkeiden myötä. Vaikutukset asenteisiin Youth in Action -ohjelman vaikutus asenteisiin näkyy selvimmin siinä, että osallistuminen hankkeisiin on lisännyt kiinnostusta erityisesti Eurooppaa koskeviin teemoihin. Myös muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden tukemiseen arvioi 39 % kyselyyn vastanneista kiinnittävänsä nyt enemmän huomiota kuin aikaisemmin. Ilmiö on sama kaikkien alaohjelmien kohdalla. Olen yhteiskunnallisesti ja/tai poliittisesti aktiivinen Olen kiinnostunut Eurooppaa koskevista asioista Haluan toimia aktiivisesti syrjintää, suvaitsemattomuutta, muukalaispelkoa ja rasismia vastaan Tuen heikommassa asemassa olevia % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Enemmän kuin ennen Yhtä paljon kuin ennen Vähemmän kuin ennen Kuva 5. Vaikutukset asenteisiin (osallistujat) 13

14 Hanketoiminta on rohkaissut niihin osallistuneita liikkumaan itsenäisesti eri maissa ja opettanut heidät toisaalta kunnioittamaan Euroopan monikulttuurisuutta, mutta toisaalta myös tiedostamaan yhteiset eurooppalaiset arvot kuten ihmisoikeudet, demokratia, suvaitsevaisuus jne. Alaohjelmittain tarkasteltuna erityisesti koulutus- ja verkostoitumishankkeissa luodaan kansainvälisiä kontakteja, jotka säilyvät pitkään ja joista myös koetaan olevan hyötyä paitsi tulevassa urakehityksessä, niin myös mahdollisessa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa osallistumisessa. Ehdottomasti Jossain määrin En/ei erityisesti En/ei lainkaan p-arvo Minulla on nyt enemmän itseluottamusta liikkua itsenäisesti muissa maissa (esim. matkustaa, opiskella, mennä työharjoitteluun, työskennellä jne.). Minulla on enemmän tietoa eurooppalaisista arvoista (esim. ihmisoikeudet, demokratia, rauha, suvaitsevaisuus, sukupuolten tasa-arvo). Tutustuin muista maista tuleviin ihmisiin, joihin pidän edelleen yhteyttä. Hankeen ansiosta opin, että yhteiskunnassamme on muita heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Olen luonut urakehitykseni kannalta hyödyllisiä kontakteja muissa maissa asuvien ihmisten kanssa. Hankkeen ansiosta olen avoimempi Euroopan monikulttuurisuudelle. Tunnen itseni nyt eurooppalaisemmaksi kuin ennen. Olen luonut kontakteja muissa maissa asuvien ihmisten kanssa, jotka ovat hyödyllisiä yhteiskunnallisen ja poliittisen osallistumiseni kannalta. Olen kehittynyt ihmisenä hankkeen aikana. Olen oppinut suunnittelemaan ja vetämään hankkeita paremmin , , ,000* , ,000* , , ,000* , ,017 Taulukko 4. Vaikutukset asenteisiin (osallistujat) * Tilastollisesti merkitseviä alaohjelmakohtaisia eroja 14

15 Kyselyssä hankkeiden vetäjiä pyydettiin esittämään oma arvionsa osallistujissa tapahtuneista asennemuutoksista. Hankevetäjien arviot ovat ylipäätään positiivisempia kuin osallistujien itsensä antamat arviot. Kyselyyn vastanneista hankevetäjistä 80 % koki, että osallistujat tuntevat itsensä hankkeen myötä enemmän eurooppalaiseksi kuin ennen osallistujista 60 % oli tätä mieltä. Monikulttuurista Eurooppaa oppi omasta mielestään arvostamaan 78 % osallistujista hankevetäjistä tätä mieltä oli 91 % vastanneista. Hankkeiden vetäjien arviot Youth in Action -ohjelman vaikutuksista omiin asenteisiinsa ovat myös hiukan positiivisempia kuin osallistujien omat arviot (ks. kuva 6). Pääpiirteissään tulokset ovat kuitenkin hyvin samansuuntaisia kiinnostus Eurooppaa kohtaan ja avoimuus sen monikulttuurisuudelle on lisääntynyt myös hankevetäjien keskuudessa. Vastausjakaumissa ei ollut havaittavissa alaohjelmakohtaisia eroja. Olen nyt avoimempi Euroopan monikulttuurisuudelle , Olen entistä kiinnostuneempi Eurooppaa koskevista asioista ,4 8 2 Tunnen itseni nyt eurooppalaisemmaksi Minulla on nyt enemmän itseluottamusta ja olen saanut suuntaa elämälleni Osallistun nyt aktiivisemmin yhteiskunnalliseen ja/tai poliittiseen elämään , , , % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pitää täysin paikkansa Ei pidä juurikaan paikkansa Pitää jonkin verran paikkansa Ei pidä lainkaan paikkansa Kuva 6. Vaikutukset asenteisiin % (hankevetäjät) 15

16 Vaikutukset arvoihin Youth in Action -ohjelman tavoitteena on, että ohjelmaan osallistuvat omaksuvat Euroopan unionin perusarvot, kuten ihmisoikeudet, tasa-arvo jne. Muiden kulttuurien kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja itsensä toteuttaminen nousevat kärkikolmikkoon kun tarkastellaan, mitkä asiat ovat tulleet hankkeisiin osallistuneille entistäkin tärkeämmäksi Youth in Action -ohjelman myötä. Nämä teemat ovat yhtä tärkeitä kaikkiin Youth in Action -alaohjelmiin osallistuneille. Tarkasteltaessa maakohtaisia eroja kokivat muut kuin Suomessa asuvat osallistujat useammin että lain kunnioittaminen, yksilön vapaus, demokratia ja solidaarisuus merkitsevät heille hankkeisiin osallistumisen jälkeen enemmän kuin aikaisemmin. Muiden kulttuurien kunnioittaminen Suvaitsevaisuus Itseni toteuttaminen Solidaarisuus, muiden tukeminen 51,2 48,5 Yksilön vapaus 48,5 51,2 Tasa-arvo Ihmisoikeudet Rauha Ihmiselämän kunnioittaminen Demokratia Uskonto Lakien kunnioittaminen % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tärkeämpää Ei muutosta Vähemmän tärkeää Kuva 7. Hankkeeseen osallistumisen myötä seuraavista asioista on tullut minulle (%) (osallistujat) 16

17 Vaikutukset henkilökohtaiseen kehittymiseen Asenne- ja arvomuutosten lisäksi kyselyllä mitattiin myös osallistujien henkilökohtaista kehittymistä. Hankkeisiin osallistuneiden itsevarmuus ja tunne siitä, että he pärjäävät entistä paremmin uusissa tilanteissa on kyselyn mukaan kasvanut. Alaohjelmittain tarkasteltuna EVShankkeisiin sekä koulutus- ja verkostoitumishankkeisiin osallistuneet kokivat muita useammin, että he selviävät nyt entistä paremmin mahdollisissa tulevissa konfliktitilanteissa. Ristiriitatilanteiden parempi hallinta mainitaan myös monissa oppimista tarkentavissa avovastauksissa tärkeänä oppimistuloksena. Myös erilaisuuden ymmärtämisen mainittiin useissa vastauksissa lisääntyneen hankeosallistumisen myötä. Projektin myötä opin: Kommunikoimaan ilman yhteistä kieltä, uusia menetelmiä haasteellisten nuorten kohtaamisessa ja osallistavan työotteen kehittäminen Kulttuurien väliset erot ja oman maan sosiaalisten etujen arvostaminen Kulttuuriset erot ja yhtäläisyydet Muiden kanssa toimeen tuleminen ja toisten auttaminen...että osaan nyt toimia paremmin uusissa tilanteissa että minulla on enemmän itseluottamusta että opin paljon itsestäni että osaan nyt ilmaista ajatuksiani ja tunteitani paremmin että olen nyt itsevarmempi että osaan nyt paremmin ymmärtää muiden tunteita....että osaan käsitellä ristiriitatilanteita paremmin että suoraan sanottuna hankkeella ei ollut mitään erityistä vaikutusta minuun. 7 Kuva 8. Hankkeen jälkeen olen huomannut (% osallistuneista) 17

18 Hankkeiden vetäjillä oli osallistujia huomattavasti selkeämpi käsitys siitä, miten osallistuminen ohjelmaan on vaikuttanut kohderyhmän henkilökohtaiseen kehittymiseen. Yli 90 % kyselyyn vastanneista hankevetäjistä oli sitä mieltä, että hankkeisiin osallistuneille on nyt enemmän itseluottamusta ja että he ovat löytäneet suunnan elämällensä. Vetäjien arviot ovat yhtä positiivisia kaikissa alaohjelmissa. Vaikutukset opiskelu- ja uravalintoihin Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan sitä, millaisia vaikutuksia Youth in Action -ohjelman toimintoihin osallistumisella on ollut osallistujien tulevaisuuden näkymiin. Hankevetäjien arviot osallistujien opiskelu- ja uravalintoihin liittyvistä valmiuksista ovat hyvin positiivisia. Hankkeiden vetäjistä 92 % arvioi, että osallistujilla olisi nyt hyvät valmiudet opiskella tai työskennellä ulkomailla. Osallistujista 75 % puolestaan ilmoitti, että aikoo vastaisuudessakin työskennellä tai opiskella ulkomailla. Vähän yli puolet sekä kyselyyn vastanneista hankeosallistuneista että hankkeiden vetäjistä arvioi, että hankeosallistumisen myötä heillä on selkeämpi käsitys tulevista uratoiveistaan ja -tavoitteistaan. Lisäksi osallistujista puolet ja hankkeiden vetäjistä 43 % kokee jatko-opintosuunnitelmiensa selkeytyneen (ks. kuva 9 ja 10) ja osallistujien osalta tämä näkyy erityisesti EVS-hankkeisiin osallistuneiden vastauksissa....uskovat, että heidän työnsaantimahdollisuutensa paranivat....ovat nyt paremmin valmistautuneita opiskelemaan, työskentelemään tai asumaan ulkomailla....ovat valmiimpia hankkimaan jatkokoulutusta on nyt selkeämpi käsitys ammatillisista uratoiveista ja -tavoitteista on nyt selkeämpi käsitys jatkoopintosuunnitelmistaan Hankevetäjät Osallistujat Kuva 9. Hankkeen myötä Minä/Osallistujat % (jossain määrin ja ehdottomasti /pitää jonkin verran paikkansa ja pitää täysin paikkansa) 18

19 Olen nyt valmiimpi opiskelemaan, työskentelemään tai asumaan toisessa maassa , Uskon, että työnsaantimahdollisuuteni ovat parantuneet ,4 23 Aion nyt hankkiutua jatkokoulutukseen ,4 28 Minulla on nyt selkeämpi käsitys ammatillisista uratoiveistani ja -tavoitteistani. Minulla on nyt selkeämpi käsitys jatkoopintosuunnitelmistani , , % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pitää täysin paikkansa Ei pidä juurikaan paikkansa Pitää jonkin verran paikkansa Ei pidä lainkaan paikkansa Kuva 10. Vaikutukset hankevetäjien opiskelu- ja uravalintoihin (%) 19

20 Rakenteelliset vaikutukset Yksilöön kohdistuvien vaikutusten lisäksi kyselyssä mitattiin Youth in Action -ohjelman organisaatiotason vaikutuksia. Lisäksi lomake sisälsi väittämiä, joilla kartoitettiin mahdollisia paikallisyhteisöön kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutukset hankkeisiin osallistuneisiin organisaatioihin ja ryhmiin Puolet kyselyyn vastanneista hankevetäjistä toimi hankkeissa, joihin he olivat osallistuneet voittoa tavoittelemattoman organisaation tai kansalaisjärjestön kautta. Erityisesti koulutus- ja verkostoitumishankkeisiin tultiin useimmiten tätä kautta. Kolmasosa hankevetäjistä oli lähtöisin paikallisesta tai alueellisesta viranomaisorganisaatiosta. Yksikään kyselyyn vastannut hankevetäjä ei ollut lähtöisin Nuorten vapaista ryhmistä. Viidesosa ei ilmoittanut taustaorganisaatiotaan. Voittoa tuottamaton - tai Paikallinen tai alueellinen viranomainen (esim. kunta, aluehallintoviranomainen) kansalaisjärjestö Puuttuva tieto Yhteensä Nuorten ryhmätapaamiset 29 (37%) 36 (46%) 13 (17%) 78 ( 100%) Nuorisoaloitteet ja nuorten demokratiahankkeet 1 (20%) 2 (40%) 2 (40%) 5 (100%) Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) 16 (35%) 22 (48%) 8 (17%) 46 (100%) Koulutus ja verkostoituminen 2 (6%) 20 (63%) 10 (31%) 32 (100%) Yhteensä 48 (30%) 80 (50%) 33 (20%) 161 (100%) Taulukko 5. Hankkeiden vetäjien taustaorganisaatio Hankkeiden vetäjiltä kysyttiin, mihin heidän taustaorganisaationsa pääasiassa keskittyy ja vastaajat pystyivät valitsemaan korkeintaan kaksi painopistettä. Enemmistö hankevetäjistä ilmoitti taustaorganisaationsa keskittyvän järjestäytyneeseen nuorisotyöhön ja/tai nuorten koulun ulkopuoliseen toimintaan. Nuorisoaloitteet ja nuorten demokratiahankkeet ovat selkeimmin keskittyneet kulttuurin lisäksi edellä mainittuihin painopisteisiin. Muiden alaohjelmien kohdalla painopisteissä on enemmän hajontaa. 20

21 Kulttuuriin Sosiaalityöhön/sosiaalipalveluihin Yhteiskunnallis-poliittiseen työhön Muuhun koulutukseen Nuorisovaihtoihin Nuorten koulun ulkopuoliseen toimintaan Nuorisopalveluihin Nuorisoneuvontaan, nuorisotiedotukseen Avoin toiminta Järjestäytynyt nuorisotyö Nuorten ryhmätapaamiset Nuorisoaloitteet ja nuorten demokratiahankkeet Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) Koulutus ja verkostoituminen Taulukko 6. Hankevetäjien taustaorganisaatioiden painopiste (%) Hankevetäjien taustaorganisaation/-ryhmään kohdistuvia vaikutuksia mitattiin kahdeksalla väittämällä. Hankkeilla on ollut selvimmin vaikutusta ulkomaisten kontaktien sekä kulttuurien moninaisuuden arvostamisen lisääntymiseen organisaatiossa. Tämä näkyy erityisesti niiden vetäjien vastauksissa, jotka toimivat koulutus- ja verkostoitumishankkeissa ja nuorten ryhmätapaamisissa. 21

22 Vastaamatta jättäneet Ei pidä lainkaan paikkansa Ei pidä juurikaan paikkansa Pitää jonkin verran paikkansa Pitää täysin paikkansa En osaa sanoa Saimme lisää ulkomaisia kontakteja/kumppaneita. 21,0 % 4,0 % 7,0 % 18,1 % 48,7 % 1,2 % Kansainväliset hankkeet lisääntyivät. 21,6 % 4,9 % 11,7 % 28,2 % 33,0 % 0,6 % Organisaatiossa/ryhmässä tuetaan nyt enemmän nuorten osallistumista. 21,6 % 3,7 % 8,6 % 26,5 % 36,5 % 3,1 % Kulttuurien moninaisuuden arvostaminen on lisääntynyt. 21,6 % 1,9 % 7,4 % 24,7 % 42,6 % 1,9 % Pyrkimys saada muita heikommassa asemassa olevia nuoria osallistumaan on vahvistunut. 21,6 % 4,9 % 10,5 % 25,3 % 35,2 % 2,5 % Olemme vahvemmin mukana Eurooppaa koskevissa asioissa. 21,6 % 2,5 % 14,2 % 30,2 % 27,8 % 3,7 % Organisaatio/ryhmä osaa nyt paremmin hallinnoida hankkeita. 22,2 % 3,7 % 8,6 % 24,7 % 38,9 % 1,9 % Hankkeen vetäjien ja paikallisten tahojen välinen verkostoituminen vahvistui. 21,6 % 6,8 % 8,6 % 25,9 % 34,6 % 2,5 % Taulukko 7. Vaikutukset hankevetäjien taustaorganisaatioon /-ryhmään. Myös sellaisilta hankkeiden osallistujilta, jotka osallistuivat hankkeeseen jonkin organisaation tai ryhmän puolesta kysyttiin, mitä vaikutuksia hankkeella on ollut organisaatiolle tai ryhmälle. Kysymys oli kohdistettu vain koulutus- ja verkostoitumishankkeisiin ja kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeisiin osallistuneille ja näin ollen kysymykseen vastasi vain 15 % kaikista osallistujista. Vastausjakaumat ovat hyvin samansuuntaisia kuin hankevetäjien kohdalla. 22

23 Vastaamatta jättäneet Ei lainkaan Ei erityisesti Jossain määrin Ehdottomasti En osaa sanoa Saimme lisää ulkomaisia kontakteja/kumppaneita. 85,1 % 0,0 % 1,5 % 3,7 % 8,0 % 1,7 % Kansainväliset hankkeet lisääntyivät. 84,8 % 1,0 % 1,7 % 5,5 % 6,0 % 1,0 % Organisaatiossa/ryhmässä tuetaan nyt enemmän nuorten osallistumista. 84,6 % 1,0 % 1,7 % 5,7 % 5,7 % 1,2 % Kulttuurien moninaisuuden arvostaminen on lisääntynyt. 84,6 % 1,0 % 1,7 % 4,7 % 6,5 % 1,5 % Pyrkimys saada muita heikommassa asemassa olevia nuoria osallistumaan on vahvistunut. 84,8 % 1,7 % 2,7 % 5,2 % 4,2 % 1,2 % Olemme vahvemmin mukana Eurooppaa koskevissa asioissa. 85,1 % 0,7 % 2,0 % 6,7 % 4,0 % 1,5 % Organisaatio/ryhmä osaa nyt paremmin hallinnoida hankkeita. 84,8 % 0,7 % 1,7 % 5,2 % 6,0 % 1,5 % Hankkeen vetäjien ja paikallisten tahojen välinen verkostoituminen vahvistui. 84,8 % 1,0 % 2,2 % 4,5 % 5,5 % 2,0 % Taulukko 8. Vaikutukset osallistujien taustaorganisaatioon /-ryhmään. Organisaatioihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi koulutus- ja verkostoitumishankkeisiin ja kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeisiin osallistuneilta tiedusteltiin, miten osallistuminen hankkeisiin on vaikuttanut heidän työhönsä tai toimintaansa nuorten parissa. Hankkeen myötä osallistujat ovat oppineet taitoja, joita he voivat hyödyntää työssään nuorten parissa. Myös non-formaalin oppimisen käsite selkeytyi entisestään ainakin jossain määrin lähes kaikille kysymykseen vastanneille. Hankkeissa myös luotiin mahdollisiin uusiin hankkeisiin johtavia kansainvälisiä suhteita nuorten parissa työskentelevien kesken. 23

24 Puuttuva tieto Ei/en lainkaan Ei/en erityisesti Jossain määrin Ehdottomasti Ymmärrän nyt paremmin koulun ulkopuolisen oppimisen (non-formaali oppiminen) käsitteen. 83,6 % 0,7 % 1,2 % 6,0 % 8,5 % Olen oppinut paremmin hyödyntämään koulun ulkopuolista oppimista nuorisotyössä. 83,6 % 1,0 % 1,5 % 6,5 % 7,5 % Olen oppinut kehittämään ja toteuttamaan kansainvälisiä nuorisohankkeita paremmin. 83,6 % 0,5 % 2,5 % 6,2 % 7,2 % Olen luonut suhteita nuorten parissa toimiviin muissa maissa, joiden kanssa aion kehittää hankkeen. 83,8 % 0,5 % 3,0 % 4,7 % 8,0 % Olen oppinut jotakin mitä aion käyttää työssäni nuorten parissa. 83,8 % 1,0 % 1,2 % 5,0 % 9,0 % Pääsin mukaan kumppanuuksiin tai verkostoihin, jotka tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia nuorisoalalla tulevaisuudessa. 84,1 % 1,0 % 2,7 % 4,7 % 7,5 % Jos mahdollista kiinnitän nyt enemmän huomiota kansainvälisyyden sisällyttämiseen työhöni nuorten parissa. 83,8 % 1,0 % 1,5 % 7,2 % 6,5 % Osaan nyt paremmin hakea rahoitusta nuorten toimintoihin. 83,8 % 1,0 % 4,5 % 6,5 % 4,2 % Osaan nyt paremmin varmistaa, että vetämäni nuorisohanke on korkealaatuinen. 83,8 % 1,2 % 2,7 % 5,0 % 7,2 % Tunnen nyt paremmin nuorisopolitiikkaa. 83,8 % 1,5 % 3,2 % 8,2 % 3,2 % Ymmärrän nyt paremmin, miten nuorisopolitiikkaa luodaan. 83,8 % 1,7 % 4,2 % 6,7 % 3,5 % Olen jo käyttänyt hankkeessa hankkimiani tietoja ja taitoja työssäni nuorten parissa. 83,8 % 0,5 % 3,0 % 5,5 % 7,2 % Taulukko 9. Vaikutukset osallistujien toimintaan nuorten parissa 24

25 Vaikutukset yhteisöön Hankkeiden vetäjistä 90 % oli huomannut hanketoiminnalla olevan vaikutuksia siihen yhteisöön, jossa hanke toteutettiin. Erityisesti paikallinen ympäristö ja/tai yhteisö arvosti hankkeen kulttuurienvälistä ulottuvuutta sekä osoitti kiinnostusta vastaavanlaisiin hankkeisiin myös tulevaisuudessa. Tulokset olivat samansuuntaisia kaikissa ala-ohjelmissa. Ei pidä lainkaan paikkansa Ei pidä juurikaan paikkansa Pitää jonkin verran paikkansa Pitää täysin paikkansa En osaa sanoa Paikallinen ympäristö/yhteisö osallistui aktiivisesti hankkeeseen Paikallinen ympäristö/yhteisö koki hankkeen sitä rikastuttavana Paikallinen ympäristön/yhteisön tietoisuus nuorten huolenaiheista ja kiinnostuksen kohteista lisääntyi Paikallinen ympäristö/yhteisö arvosti hankkeen kulttuurienvälistä ulottuvuutta Paikallinen ympäristö/yhteisö sitoutui vahvemmin tukemaan muita heikommassa asemassa olevien nuorten osallisuutta Paikallinen ympäristö/yhteisö oli kiinnostunut hankkeen eurooppalaisesta ulottuvuudesta Paikallinen ympäristö/yhteisö osoitti kiinnostusta vastaavanlaisiin hankkeisiin tulevaisuudessa Paikallinen ympäristö/yhteisö ilmaisi olevansa kiinnostunut tukemaan vastaavanlaisia toimintoja tulevaisuudessa Taulukko 10. Hankkeiden vaikutukset yhteisöön % (Hankkeiden vetäjät) Avovastauksissa hankevetäjät kertoivat, että mielenkiinto hanketta kohtaan oli toteutuspaikkakunnalla runsasta. Paikallislehdet olivat kirjoittaneet hankkeista ja myös ymmärrys muita heikommassa asemassa olevia nuoria kohtaan lisääntyi. Apua sai ihan pyytämättä kun puutteista vaan yleisesti mainitsi Mielenkiinto toimintaamme kohtaan oli runsasta Toimittajat ja lehdet ovat olleet kiinnostuneita Ymmärrys sijoitettujen nuorten tilasta lisääntyi. 25

26 Oppimistulokset Asenne- ym. muutosten lisäksi kyselyllä arvioitiin Youth in Action -ohjelman aikaansaamia oppimistuloksia. Arviointimenetelmänä hyödynnettiin sekä osallistujien itse arviointia että hankevetäjien arvioita osallistujien taitojen kehittymisestä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot* Youth in Action -ohjelman arvioinnissa seurataan kahdeksan elinikäiseen oppimiseen liittyvän avaintaidon kehittymistä (numerot kuvassa 11 viittaavat taulukon 11 avaintaitoihin). Kyselyn tulosten mukaan kehittymistä on tapahtunut hankkeisiin osallistumisen myötä selkeimmin sosiaalisissa ja monikulttuurisuuteen liittyvissä taidoissa. Myös viestintä vierailla kielillä on luonnollisesti kehittynyt hankeosallistumisten myötä. Hankkeiden vetäjät arvioivat omien taitojensa kehittymistä yleensä rohkeammin kuin mitä hankkeisiin osallistuneet. * Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä 26

27 (6) Sosiaaliset taidot (6) Kulttuurien väliset taidot!(2) Viestintä vierailla kielillä (7) Aloitekyky 3(8) Kulttuurin tuntemus ja kulttuurin ilmaisumuodot (5) Oppimistaidot (6) Kansalaistaidot (7) Yrittäjyys (4) Digitaaliset taidot Joukkoviestinnän lukutaito (1) Viestintä äidinkielellä 8(3) Perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla (3) Matemaattinen osaaminen 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Osallistujat Hankevetäjät Kuva 11. Hankeosallistujien ja -vetäjien avaintaitojen kehittyminen hankkeeseen osallistumisen myötä. (ka. 1= ei pidä lainkaan paikkansa 4 = pitää täysin paikkansa) Taitojen kehittyminen Osallistujien itsearvioinnin lisäksi kyselyssä oltiin kiinnostuneita myös hankkeiden vetäjien näkemyksistä osallistujissa tapahtuneen oppimisen suhteen. Yleisesti ottaen hankkeiden vetäjät arvioivat hankkeisiin osallistuneiden taitojen kehittymistä positiivisemmin kuin osallistuneet itse (ks. taulukko 11 s. 28). 27

28 Verrattaessa avaintaitojen kehitystä alaohjelmittain EVS-hankkeilla näyttäisi olevan hieman enemmän positiivista vaikutusta vieraalla kielellä kommunikoinnin taitojen sekä sosiaalisten (mm. tiimityöskentely) ja monikulttuurisuuteen liittyvien taitojen kehittymiseen kuin muilla Youth in Action -alaohjelmilla. Tämä johtunee osaksi siitä, että EVS-hankkeet ovat huomattavasti pitkäkestoisempia kuin muiden alaohjelmien toiminnot. Hankkeeseen osallistumisen ansiosta osaan/ he osaavat nyt paremmin Osallistujat itse Vetäjät osallistujista Avaintaito 1 esittää mielipiteeni keskusteluissa vakuuttavasti 2,86 3,36 Avaintaito 1 ymmärtää vaikeita tekstejä ja ilmauksia 2,56 2,78 Avaintaito 2 keskustella vierasta kieltä puhuvien ihmisten kanssa 3,46* 3,79* Avaintaito 2 tehdä itseni ymmärretyksi vieraalla kielellä 3,34* 3,76* Avaintaito 3 suunnitella rahankäyttöäni ja käyttää rahaa käytettävissä olevien varojeni mukaisesti 2,54* 3,00* Avaintaito 3 ajatella loogisesti ja vetää johtopäätöksiä 2,88 3,18 Avaintaito 4 käyttää tietokonetta, Internetiä ja matkapuhelinta vastuuntuntoisesti 2,32 2,76 Avaintaito 4 käyttää uusia joukkotiedotusvälineitä esimerkiksi tiedonhankintaan tai viestintään 2,41 3,03 Avaintaito 5 oppia ja nauttia oppimisesta 3,13 3,46 Avaintaito 5 suunnitella ja toteuttaa omaa oppimistani itsenäisesti 2,78 3,15 Avaintaito 6 toimia ryhmässä 3,34* 3,77 Avaintaito 6 tulla toimeen erilaisista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa 3,47* 3,57 Avaintaito 6 päästä yhteisymmärrykseen tilanteissa, joissa on useita eriäviä näkökantoja 3,13 3,79 Avaintaito 6 tehdä jotain yhteisön tai yhteiskunnan parhaaksi 3,05* 3,41 Avaintaito 6 keskustella poliittisista aiheista vakavasti 2,44 2,85 Avaintaito 7 kehittää hyviä ideoita ja toteuttaa ne 3,13 3,42 Avaintaito 7 tunnistaa henkilökohtaisia tai ammatillisia mahdollisuuksia 2,88* 3,10* Avaintaito 8 arvostaa erilaisia taide- ja kulttuurimuotoja 2,87 3,32 Avaintaito 8 ilmaista itseäni luovasti tai taiteellisesti 2,83 3,29 Joukkoviestinnän lukutaito analysoida joukkotiedotusvälineitä kriittisesti 2,30 2,50 Joukkoviestinnän lukutaito tuottaa joukkotiedotusmateriaalia 2,42 2,83 Taulukko 11. Taitojen kehittyminen (ka. 1= ei/en lainkaan 4 = ehdottomasti) *tilastollisesti merkitseviä eroja alaohjelmien välillä 28

29 Tietojen kertyminen Youth in Action -ohjelman hankkeet ovat kyselyn mukaan lisänneet osallistujien Eurooppatietoisuutta. Myös taide ja kulttuuri sekä nuorisoa ja nuorisopolitiikkaa koskevat asiat arvioidaan oppimistuloksissa korkealle. Tulos on linjassa hankkeiden vetäjien vastausten kanssa, eli Eurooppa-tietoisuus sekä taide ja kulttuuri ovat olleet yleisimpiä teemoja niissä hankkeissa, joihin kyselyyn vastanneet osallistuivat. Eurooppa 45 Taide ja kulttuuri 33 Nuorisopolitiikka 24 Muita heikommassa asemassa olevien yhteiskunnallinen osallistuminen 22 Ympäristö 21 Oppiminen urheilun, liikunnan ja ulkoilun kautta 17 Kaupungin/maaseudun kehittäminen 14 Syrjinnän vastainen toiminta 13 Vähemmistöt 7 Tiedotusvälineet ja viestintä 7 Vammaisuus 7 Uskontojen välinen ymmärtäminen 7 Sukupuolten tasa-arvo 7 Terveys 5 Romaniyhteisöt 3 Seksuaalivähemmistöjen oikeudet Kuva 12. Hankkeen aikana opin jotain uutta seuraavista asioista % (osallistujat) 29

30 Youthpass-todistus Youthpass-todistus otettiin käyttöön Youth in Action -ohjelman toiminnoissa vuonna Youthpass-todistus kuvaa, todistaa ja tunnustaa Youth in Action -projekteissa hankitut oppimiskokemukset. Youthpass-todistuksesta ja sen hyödyistä oli tietoisia 53 % kyselyyn vastanneista hankeosallistuneista ja 40 %:lla myös oli Youthpass-todistus. Kyselyyn vastanneista hankkeiden vetäjistä 41 % ilmoitti, että Youthpass-todistusta käytettiin hankkeessa. Näitä hankevetäjiä pyydettiin arvioimaan kokemuksiaan todistuksen käytöstä. Hankkeiden vetäjät olivat saaneet kaiken tarvittavan tiedon Youthpass-todistuksesta, ja saatu tieto oli selkeää ja helposti ymmärrettävää. Vastausjakaumissa ei ilmennyt merkittäviä alaohjelmakohtaisia eroja. Pitää täysin paikkansa Pitää jonkin verran paikkansa Ei pidä juurikaan paikkaansa Ei pidä lainkaan paikkaansa En osaa sanoa Sain kaiken tarvittavan tiedon Youthpass-todistuksesta Youthpass-todistuksesta saamani tieto oli selkeää ja helposti ymmärrettävää Osallistujille kerrottiin yksityiskohtaisesti Youthpass-todistuksesta Youthpass-todistus oli laajasti osa hanketta ja sen menetelmiä Osallistujat halusivat saada Youthpass-todistuksen Osallistujat saivat Youthpasstodistuksen Taulukko 12. Youthpass-todistuksen käyttö % (Hankkeiden vetäjät) 30

31 Mielikuva Euroopan Unionista Lähes kaikki kyselyyn vastanneet osallistujat (95 %) olivat tietoisia siitä, että hanke, johon he osallistuivat, oli EU-rahoitteinen. Mielikuva Euroopan Unionista on enemmistöllä kyselyyn vastanneista pysynyt muuttumattomana Youth in Action -ohjelmaan osallistumisen myötä. Neljäsosa osallistuneista kertoi kuitenkin mielikuvan muuttuneen parempaan suuntaan. Tulokset olivat samansuuntaisia riippumatta osallistujan alaohjelmasta tai alkuperämaasta. huonontui 1 ei muuttunut 75 parantui 24 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 13. Mielikuva Euroopan Unionista (osallistujat) Osallistujia pyydettiin kyselyssä kuvaamaan sitä, miten heidän käsityksensä EU:sta on muuttunut hankkeeseen osallistumisen myötä. Aikaisemmin EU oli vain kaukainen käsite, mutta hankkeen aikana opin, kuinka EU vaikuttaa ihmisten elämään käytännön tasolla. EU:n tapa käsitellä asioita selkeytyi ja monikulttuurisuuden sisältö rikastui Hankkeeseen osallistumiseni aikana sain paljon tietoa siitä, miten Euroopan Unioni tukee juuri heikossa asemassa olevia ihmisiä. Meillä on niin paljon mahdollisuuksia oppia toisiltamme ja tehdä monenlaista yhteistyötä eri maiden kanssa. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot on kehittänyt jäsennellyn vuoropuhelun nuorten ja nuorisojärjestöjen, nuorisoalan tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Jäsennellyn vuoropuhelun on tarkoitus tarjota puitteet, joissa voidaan pohtia jatkuvasti yhdessä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön painopisteitä, täytäntöönpanoa ja jatkotoimia. Sen tavoitteena on, että nuoria ja nuorisojärjestöjä kuullaan laaja- alaisesti ja kaikilla tasoilla jäsenvaltioissa, EU:n nuorisokonferensseissa ja Euroopan nuorisoviikolla. (Euroopan unionin neuvosto 2011) 31

32 Jäsennellystä vuoropuhelusta oli kuullut 17 % kyselyyn vastanneista hankeosallistujista ja 7 % oli myös osallistunut siihen liittyviin toimintoihin. Avovastauksissa jäsenneltyä vuoropuhelua pidettiin hyvänä tapana saada nuorten ääni kuuluviin poliittisessa päätöksenteossa. Aina kannattaa kokeilla uutta ja todellakin nuoria kannattaa kuulla, meilläkin on järkevät ja vahvat mielipiteet, kunhan saamme tuoda ne esille! Erittäin hyvä askel kohti nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisääntymistä. Toivottavasti toimii, koska yhteys nuorten ja päättäjien välillä, jotka usein ovat vanhempia ihmisiä, voi olla vaikea rakentaa Kannatan periaatetta lämpimästi, joskin olen nuorten poliittisten vaikutusmahdollisuuksien suhteen realisti ja ymmärrän mielestäni Euroopan unionin toimintaperiaatteen sekä demokratiavajeen tuomat haasteet etenkin nyt laajennuttaessa. Kuulostaa järkevältä ja uudelta ajattelutavalta ja toiminnalta, mutta tuleeko se todellisuudessa toimimaan? Onko kellään nuorella niin vahvaa poliittista näkemystä, että sillä olisi painoarvoa. Siitä, mistä asioista jäsennellyssä vuoropuhelussa tulisi keskustella osallistujat olivat montaa mieltä. Eri maiden nuorten välisen kommunikoinnin ja yhteyksin parantaminen Euroopan Unionin roolia maailman politiikassa, yhteisistä tavoitteista, ja syistä miksi niihin tavoitteisiin on päädytty-kansainvälisyydestä ja suvaitsevaisuudesta Ihmisoikeudet, tasa-arvo, sosiaalietuudet, liikkuvuus Mitä nuoret itse pitävät tärkeinä aiheina. Ja nostaa nuorten kanssa keskusteluun ne aiheet, jotka koskevat suoraan nuoria. Miten aktivoida syrjäytyneitä nuoria jotka ovat menettäneet kiinnostuksensa yhteiskunnallisiin asioihin, saada heidät ymmärtämään että voivat vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Tukiloukut vs. mielekäs työ joka ei takaa toimeentuloa. Varhaiskasvatukseen ja kouluhyvinvointiin satsaaminen tuo säästöjä tulevaisuudessa. Nuorten alkoholin käyttöön vaikuttavat tekijät ja sen vähentämisen keinot Nuorten asema yhteiskunnissa, heidän mahdollisuudet viedä maita eteenpäin omalla modernimmalla osaamisella, nuorten ajatus kaikista politiikkaan liittyvissä asioissa, koska heillä on paljon uusia ideoita joita voi kehittää. Rasismi, terrorismi, uskonto Talouseroista maiden välillä, laki eroista, ja sitä kautta eri maiden käsityksiin ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon. 32

33 Youth in Action -ohjelman tavoitteet Ohjelman tavoitteita käsittelevät kysymykset kohdistettiin vain hankkeiden vetäjille. Projektien teemat Kuten osallistujien oppimistuloksia käsittelevässä kappaleessa jo kuvattiin, olivat Eurooppa sekä taide ja kulttuuri yleisimpiä hankkeiden teemoja. Eurooppa 30 Taide ja kulttuuri 21 Muita heikommassa asemassa olevien yhteiskunnallinen osallistuminen 20 Ympäristö 16 Nuorisopolitiikka 12 Syrjinnän vastainen toiminta 11 Oppiminen urheilun, liikunnan ja ulkoilun kautta 9 Tiedotusvälineet ja viestintä 9 Kaupungin/maaseudun kehittäminen 4 Vähemmistöt 4 Vammaisuus 4 Terveys 4 Uskontojen välinen ymmärtäminen 1 Sukupuolten tasa-arvo 1 Seksuaalivähemmistöjen oikeudet 1 Romaniyhteisöt Kuva 14. Hankkeiden pääteemat % (Hankevetäjät) 33

34 Tavoitteiden saavuttaminen Hankkeiden vetäjiltä tiedusteltiin missä määrin hanke, johon he osallistuivat, toteutti Youth in Action -ohjelman tavoitteita ja prioriteetteja. Erityisen hyvin hankkeiden arvioitiin edistävän eri maista osallistuneiden keskinäistä ymmärrystä ja kulttuurien moninaisuuden arvostamista nuorten parissa. Lisäksi hankkeet edistävät kulttuurien välistä oppimista ja vastustavat rasismia ja muukalaispelkoa. Alaohjelmittain tarkasteltuna nuorten ryhmätapaamisten arvioitiin selvimmin edistävän eri maista tulevien keskinäistä ymmärrystä. Koulutus- ja verkostoitumishankkeiden vetäjät puolestaan arvioivat muiden alaohjelmien vetäjiä useammin, että hankkeet myötävaikuttavat nuorten toimintaa tukevien järjestelmien laadun ja nuorisoalalla toimivien kansalaisjärjestöjen edellytysten kehittämiseen. Kyseinen alaohjelma myös vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä nuorisoalalla useammin kuin muut alaohjelmat. Missä määrin hanke toteutti seuraavia Youth in Action -ohjelman tavoitteita ja prioriteetteja? Erittäin paljon/ täysin % Huomattavasti% Jossain määrin % Ei lainkaan /Hyvin vähän% Puuttuva tieto % Edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta, erityisesti yhteiskunnallista ja demokraattista osallistumista Edistää Euroopan kansalaisuutta, erityisesti vahvistamalla nuorten eurooppalaisuuden tuntoa ja rohkaisemalla heitä osallistumaan aktiivisesti Eurooppaa koskeviin asioihin Edistää eri maiden nuorten keskinäistä ymmärrystä Kehittää nuorten yhteisvastuullisuutta ja edistää suvaitsevuutta, erityisesti Euroopan unionin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi Edistää kulttuurien moninaisuuden arvostamista nuorten parissa, edistää kulttuurienvälistä oppimista ja vastustaa rasismia ja muukalaispelkoa Saada muita heikommassa asemassa olevia nuoria mukaan Youth in Action -ohjelmaan Myötävaikuttaa nuorten toimintaa tukevien järjestelmien laadun ja nuorisoalalla toimivien kansalaisjärjestöjen edellytysten kehittämiseen Vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä nuorisoalalla Taulukko 13. Tavoitteet ja prioriteetit (Hankevetäjät) 34

35 Osallistujien tyytyväisyys Youth in Action -ohjelmaan Lähes 90 % hankkeisiin osallistuneista suosittelisi vastaavanlaiseen hankkeeseen osallistumista muillekin. Hankkeeseen osallistuminen myös koettiin kaiken kaikkiaan rikastuttavaksi kokemukseksi. Alaohjelmista nuorisoaloite- ja nuorten demokratia -hankkeisiin osallistuneet kokivat muita voimakkaammin, että heillä oli mahdollisuus tuoda esiin omia näkemyksiään ja ideoitaan hankkeen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Koulutus- ja verkostoitumishankkeisiin osallistuneet taas olivat varmimmin osallistumassa samankaltaiseen hankkeeseen myös tulevaisuudessa. Suosittelisin vastaavanlaiseen hankkeeseen osallistumista muillekin Osallistuminen hankkeeseen oli minulle kaikenkaikkiaan rikastuttava kokemus Olen jo suositellut muille osallistumista samankaltaiseen hankkeeseen Kaikenkaikkiaan odotukseni hankkeesta toteutuivat Tunsin olevani tiiviisti mukana hankkeessa Aion osallistua samankaltaiseen hankkeeseen tulevaisuudessa Suosittelisin muille vastaavanlaisen hankkeen aloittamista itse Minulla oli mahdollisuus tuoda esiin omia näkemyksiäni ja ideoitani hankkeen kehittämisessä ja toteuttamisessa % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ehdottomasti En/ei erityisesti Jossain määrin En/ei lainkaan Kuva 15. Osallistujien tyytyväisyys hankkeeseen % Tyytyväisyys Youth in Action -ohjelman toimintaan käy ilmi myös niistä lukuisista avovastauksista, mitä kyselyn loppuun oli kirjattu. Osallistuminen hankkeisiin on ollut monella tapaa opettava kokemus, ja osallistujat kertoivat saaneensa rohkeutta ja innostusta monikulttuuriseen vuorovaikutukseen. Moni myös koki, että heillä on nyt hankkeeseen osallistumisen myötä selkeämpi kuva koulutus- ja/tai uratavoitteistaan. 35