P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely, luento 5. Hannu Nieminen

Transkriptio

1 P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely, luento 5. Hannu Nieminen

2 Televisio- ja radiotoiminta Luentokerran rakenne: Televisio ja median konvergenssi Television ja radion sääntelyn historia ja tavoitteet Laki televisio- ja radiotoiminnasta Yleisradiolaki

3 Televisio ja median konvergenssi MEDIAKONVERGENSSILLA tarkoitetaan eri viestimien, viestintäteknologioiden ja jakeluverkkojen yhdentymistä tai lähentymistä. Teknologinen konvergenssi viittaa sekä verkkokonvergenssiin, digitalisoitumisen mahdollistamaan televerkkojen monipuolistumiseen, että päätelaitteiden konvergenssiin eli kuluttajaviestimien monipuolistumiseen. Taloudellinen mediakonvergenssi käsittää media- ja teleyritysten lähentymisen ja taloudellisen yhdistymisen fuusioiden, ristiinomistusten tai strategisten liittoutumien kautta. Lisäksi voidaan puhua sisältökonvergenssista: mediamuotojen lähentymisestä, monimediasisällöistä ja multimediaalistumisesta. (Pertti Näränen 2004)

4 Televisio ja median konvergenssi Teknologinen konvergenssi IPTV Mobiili multimedialaite Taloudellinen konvergenssi Monialayritysten syntyminen Omistuksen keskittyminen Sisällöllinen konvergenssi Sanomalehti: sekä printti että verkko Televisio: sekä perinteinen että verkko Musiikki: sekä tallenne että verkko

5 Kuva: Enqvist M. IP tulevaisuus eli Uudet IP-pohjaiset teknologiat ja konvergenssi [online]. [Lappeenranta]: Ericsson, Kalvot 24 ja 25. Saatavilla www-muodossa: /opetus/99-00/ /slides/demo_ericsson/sld001.htm

6 Television ja radion sääntelyn historiaa Jaksottelu: Kaupallinen televisiotoiminta alkoi Suomessa 1950-luvun lopulla (TES-TV 1956) Julkisen palvelun televisio aloitti 1957 (Suomen Televisio, nyk. YLE), samoin Mainostelevisio aloitti 1957 YLE osti TES-TV:n 1964 Kansainvälinen satelliittilähetystoiminta alkoi 1960-luvulla Kaapelilähetystoiminta Suomessa alkoi 1970-luvulla (Helsinki-televisio 1975) Paikallisradiot aloittivat Suomessa 1980-luvulla (Radio Lakeus & Radio City 1985)

7 Kaupalliset TV-kanavat saavat omat toimiluvat (MTV3 1993, Nelonen 1996) Kaapelikanavia: Moon-TV ( ) ja ATV ( ) Internet-TV ja IPTV (2000-luvun alku) Television lähetystoiminnan digitalisointi (2007)

8 Television monet muodot Ei yhtä televisiota, vaan eri muotoja maanpäällinen (terresterial) DVB-T satelliitti DVB-S kaapeli DVB-C mobiili DVB-H internet-välitteinen IPTV internet-tv Liiketoimintamallit ja pullonkaulat : (ks. arvoketju) sisällöntuottajat (ohjelmatuotantoyhtiöt, Broadcasters, etc.) paketoijat, ohjelmiston kokoajat (YLE, MTV3, Nelonen) toissijaiset ohjelmiston paketoijat (Welho, kaapeliyhtiöt; Canal Digital) jakelijat (kaapeliverkkoyhtiöt, Elisa/Sonera, Digita, satelliittiyhtiöt) päätelaitteiden ym. hardwaren tuottajat (digiboxit, tv-virittimiet ym.)

9 Mitä televisiotoiminnassa säännellään Sisältöjen sääntely: Suosiva ennakoiva (YLE-laki, toimiluvat, julkinen tuki sisällöntuotannolle, kiintiöt) Kieltävä ennakoiva (mainonta, lasten suojelu) Suosiva jälkikäteinen (palkinnot) Kieltävä jälkikäteinen (rikoslaki) Taloudellinen sääntely: Omistuksen rajoitukset Lupamaksut Mainonnan sääntely Jakelun sääntely: Tekniset standardit Palvelujen hinnoittelu Jakeluvelvoitteet ( must carry -periaate) Signaalinsuoja

10 EU 2007 (AVMSD 2007) : erotettava Lineaariset mediapalvelut ja Non-lineaariset palvelut Lineaarisilla palveluilla tiukempi sääntely Tärkeimmät säädökset Suomessa: Laki televisio- ja radiotoiminnasta (1999) Yleisradio-laki (1992) Laki radiorahastosta (1998) Koskevat noin % ohjelmistosta, jota televisiosta katsotaan

11 Television toimiluvat (2007)

12 Mobiilitv:n näkyvyysalue:

13 Televisiotoimiluvat Televisiokanavat on sijoitettu neljään kanavanippuun eli multipleksiin: A, B, C, E. Kanavanippu A YLE neljä televisiokanavaa & viisi radiokanavaa Kanavanippu B Toimiluvat asti MTV3 ja MTV3 Max SubTV ja SubTV Juniori Nelonen ja JIM SVT Europa

14 Kanavanippu C Toimiluvat asti Urheilukanava C More Entertainment TV5 (Voice TV Disney Channel Turku TV Kanavanippu E Toimiluvat asti Discovery Ch. Eurosport MTV3 Fakta MTV Networks Europé & Nickelodeon International Swelcom Oy SVT Europa

15 Kanavanippu D MTV3 The Voice Radiokanavat: Iskelmä, Radio Nova, The Voice Vaasan seudun alueellinen kanavanippu Toimiluvat asti KRS-TV (Kristiinankaupunki) När-TV (Närpiö) Vaasan Läänin Puhelin Oy (SVT1, SVT2, paikalliskanava ym.)

16 Televisiokanavien katsojaosuuksien kehitys (% katsojista) YLE yhteensä 50 % 46 % 43 % 44 % 44 % 44 % MTV3 44 % 42 % 39 % 38 % 33 % 26 % Nelonen 7 % 12 % 11 % 11 % 10 % Muut (ml. Subtv sekä maksukanavat) 4 % 4 % 6 % 8 % 12 % 20 %

17 Kaupallinen televisio- ja radiotoiminnansääntely Laki televisio- ja radiotoiminnasta (1999) Koskee maanpäällistä lähetystoimintaa Kaupallisen toiminnan rahoitusmuodot ja omistusrakenne: Mainosrahoitteiset Tilaus- ja maksupohjaiset Muita rahoitusmuotoja (säätiöt ym.) Toimilupakäytäntö: ohjelmistoluvan ehdot ja rajoitukset (7, 9, )

18 10 Toimiluvan myöntämisedellytykset Julistaessaan haettavaksi ja myöntäessään toimilupia toimilupaviranomaisen tulee asianomaisella alueella harjoitettava televisiotoiminta ja radiotoiminta kokonaisuudessaan huomioon ottaen pyrkiä sananvapauden edistämiseen sekä turvaamaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuus sekä yleisön erityisryhmien tarpeet. Toimilupa voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, yhteisölle tai säätiölle, joka on vakavarainen ja jolla on ilmeinen kyky säännölliseen toimiluvan mukaiseen toimintaan.

19 11 Toimilupamääräykset: Toimilupaviranomaisella on oikeus antaa toimilupiin liittyviä ohjelmatoimintaa koskevia, ohjelmiston monipuolisuuden ja yleisön erityisryhmien tarpeiden turvaamisen kannalta tarpeellisia määräyksiä. Toimilupaviranomaisella on oikeus antaa myös määräyksiä, jotka koskevat: 1) lähetysten alueellista kuuluvuutta tai näkyvyyttä; 2) vuorokautista lähetysaikaa; ja 3) lähetystekniikkaa ja siirtokapasiteettia.

20 MTV Oy:n ja Nelosen toimiluvat 2. Ohjelmisto Ohjelmatoiminnassa tulee ottaa huomioon eri väestöryhmien tarpeet. Ohjelmiston rakenteessa tulee ottaa huomioon viestintä- ja kulttuuripoliittiset näkökohdat ja ohjelmiston tulee osaltaan edistää audiovisuaalista kulttuuria. Ohjelmiston tulee olla laadukasta ja monipuolista sekä sisältää uutis-ajankohtais- ja ajanvieteohjelmia. Ohjelmatoiminnassa tulee noudattaa hyvää journalistista tapaa. Toimilupa antaa oikeuden lähettää myös alueellisia lähetyksiä ja mainoksia.

21 Sub TV:n toimilupa 2. Ohjelmisto Ohjelmatoiminnassa tulee ottaa huomioon eri väestöryhmien tarpeet. Ohjelmiston rakenteessa tulee ottaa huomioon viestintä- ja kulttuuripoliittiset näkökohdat ja ohjelmiston tulee osaltaan edistää audiovisuaalista kulttuuria. Ohjelmiston tulee olla laadukasta ja monipuolista sekä sisältää uutis-, ajankohtais- ja ajanvieteohjelmia. Ohjelmatoiminnassa tulee noudattaa hyvää journalistista tapaa. Toimilupa antaa oikeuden lähettää myös alueellisia lähetyksiä ja mainoksia. Ohjelmarakenteen seuraamista varten toimiluvanhaltijan tulee toimittaa Viestintävirastolle puolivuosittain selvitys toteutuneesta ohjelmatoiminnasta.

22 Toimilupamaksu (Laki tv-ja radiorahastosta23-26 ) Velvollisuus toimilupamaksun maksamiseen Toimiluvanhaltija, jolle televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) 7 :n nojalla on myönnetty toimilupa televisiotoiminnan harjoittamiseen, on velvollinen maksamaan valtion televisio- ja radiorahastoon toimilupamaksun. Toimilupamaksu maksetaan erikseen kunkin toimiluvan osalta. Toimiluvanhaltija, jolle on myönnetty toimilupa harjoittaa televisiotoimintaa digitaalista signaalia käyttäen, ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan toimilupamaksua ennen 1 päivää syyskuuta ( /491)

23 Muita yleisiä määräyksiä Ohjelmiston eurooppalaisuus (16 ) Riippumattomien tuottajien ohjelmat: 15 % (17 ) Lasten kehitykselle haitalliset ohjelmat (19 ) ja alaikäisten suojelu mainonnassa (25 ) Yksinoikeuksien käyttö (20 ) Mainonnan rajoitukset ja sijoittelu (21-24 ) Sponsorointi (28-28 )

24 PÄÄTÖS TELEVISIO- JA RADIOTOIMINTALAIN 19 :N RIKKOMISESTA Asian tausta: Viestintävirasto selvitti kansanedustaja Matti Kankaan kirjallisen kysymyksen (KK 794/2006 vp) johdosta, oliko MTV Oy lähettänyt lapsille haitallisia ohjelmia perhekatseluaikaan. Kysymyksessä viitattiin MTV3- kanavalla maanantaina noin klo lähetettyyn Viihdeuutiset-ohjelmaan, jossa esitettiin otteita Subtv-kanavan Big Brother -ohjelmajaksosta. Kansanedustajan katsojilta saaman tiedon mukaannäytetty materiaali sisälsi voimakkaita seksikohtauksia, joita voidaan pitää lapsille sopimattomina. Big Brother -tv-sarjan esitysaika Subtvkanavalla oli klo syyskaudella 2006.

25 Big Brother -valitus Viestintävirasto on tutustunut sille lähetettyyn tallenteeseen ja toteaa, että Subtv-kanavalla esitetty Viihdeuutisten Big Brother -ohjelmaosuus sisälsi joitakin lyhyesti kuvattuja aikuisten välisiä seksikohtauksia, joissa sukupuoliakteja ei näytetty yksityiskohtaisesti, mutta joita voidaan pitää lasten kehitykselle haitallisina. Esitetyissä seksikohtauksissa henkilöillä ei joko ollut päällään mitään peittävää vaatetusta taikka ainoastaanvyön omainen narupunos. Lisäksi kohtauksissa käytettiin aikuisviihdesisältöjä matkivaa esitystapaa. Viestintävirasto katsoo edellä esitetyn perusteella, toisin kuin MTV Oy selvityksessään on tuonut esille, että kyseistä ohjelmasisältöä on pidettävä haitallisena alle 15- vuotiaille.( )

26 HUOMENTA SUOMI-SÄÄOSUUDEN SPONSORITUNNISTEET Asian tausta ja säännökset: Viestintävirasto on saanut katsojayhteydenoton, jonka mukaan MTV3:n Huomenta Suomi-lähetys sisälsi mainontaa. Kyseisessä ohjelmassa ennen säätiedotuksen alkua ja säätiedotuksen jälkeen esitetään koko ruudun peittävä ilmoitus, jossa todetaan: "Säästä Passelilla". Lisäksi ruudussa näytetään mm. Passelin kotisivujen osoite ( Viestintävirasto valvoo televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 35 :n nojalla kyseisen lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Lain 21 :n 1 momentin mukaan televisio- ja radiomainokset on voitava tunnistaa mainoksiksi ja teleostoslähetykset teleostoslähetyksiksi. Ne on erotettava muusta ohjelmistosta kuva- tai äänitunnuksella. Lain 26 sisältää sponsoroiduille ohjelmille asetetut vaatimukset. Sponsori ei säännöksen 1 momentin mukaan saa vaikuttaa sponsoroidun televisio- tai radio-ohjelman sisältöön ja sijoitteluun ohjelmistossa siten, että se vaikuttaisi lähetystoiminnan harjoittajan vastuuseen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen ohjelmien suhteen. Säännöksen 2 momentin mukaan sponsoroitujen televisio- ja radioohjelmien alussa tai lopussa on esitettävä selvästi sponsorin nimi tai tunnus.

27 Viestintäviraston kannanotto: Viestintävirasto huomautti MTV Oy:tä televisio- ja radiotoimintalain 21 1 momentin rikkomisesta antamassaan päätöksessä 1163/9220/2004 (Hockey Night). Viestintäviraston näkemyksen mukaan sponsorin nimen, logon tai vastaavan tunnuksen esittäminen ohjelmassa ilman selkeää ohjelman sisältöön liittyvää syytä on tulkittava mainokseksi. Mainokset tulee lain perusteella erottaa muusta ohjelmistosta kuva- tai äänitunnuksella. MTV Oy on valittanut Viestintäviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeusprosessin ollessa kesken Viestintävirasto ei käsittele sponsorin nimen, logon tai vastaavan tunnuksen esittämistä ohjelman sisällä. Yksikön päällikkö Merja Saari Lakimies Päivi-Maria Virta

28 YLE ja julkinen palvelu YLE:n erityisvastuu: Laki Yleisradio Oy:sta (1994) Julkisen palvelun velvoite Täyden palvelun velvoite Julkinen palvelu: demokratiaperiaate vs. markkinaperiaate Keskustelua televisiomaksusta

29 Julkinen palvelu (7 ) Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; 2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasaarvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;

30 4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä; 5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille; 6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa; 7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.

31 Televisiomaksu Laki valtion televisio- ja radiorahastosta 1998: 6 Televisiomaksun suuruuden määrääminen Television käyttämisestä on maksettava televisiomaksu, jonka suuruuden määrää valtioneuvosto. Maksua määrättäessä on muun ohessa otettava huomioon Yleisradio Oy:n mahdollisuus täyttää sille asetetut julkista palvelua koskevat lakisääteiset tehtävät, alan kilpailutilanne sekä yleinen taloudellinen kehitys. 7 Velvollisuus televisiomaksun maksamiseen Jokaista käytössä olevaa televisiota kohden on suoritettava televisiomaksu. Julkisessa laitoksessa olevan henkilön ei kuitenkaan tarvitse maksaa käytössään olevasta televisiosta televisiomaksua. Perheen käytössä olevia televisioita varten tulee kuitenkin maksaa vain yhtä televisiomaksua jokaista vakituista käyttöpaikkaa kohden. Tässä laissa perheellä tarkoitetaan yksin asuvia ja yhteistaloudessa samassa asunnossa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä sekä heidän kanssaan vakituisesti asuvia sukulaisiaan tai lapsiaan, mukaan lukien ottolapset sekä perheeseen sijoitetut lapset.

32 Televisiomaksun suuruus TV-maksun hinta vuodesta 2003, 12 kuukauden laskutusjaksolla: Televisiomaksun suuruus ,15 200,70 224,30 Hinta/vrk ( ) 0,45 0,55 0,61 Nousua ed. vuodesta (%) 3,5 4,1

33 Rahoitusvaihtoehtoja Ongelma: konvergenssi ja jakeluteiden moninaistuminen LVM 2004: Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta 2010 LVM 2008: Yleisradion rahoitusta pohtiva työryhmä ( Lintilän työryhmä ) Ehdotettuja vaihtoehtoja rahoitukseksi: Lupamaksu Verorahoitus Mainostuotot Ohjelmiston maksullisuus Kiinteistökohtainen maksu

34 Ylen rahoitukseen kaavaillaan asuntoon sidottua tv-maksua Yleisradion rahoitusta pohtiva työryhmä selvittää, voisiko tv-maksun vastedes maksaa kiinteistöön kuuluvana maksuna. Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk) vetämän työryhmän pöydälle on nostettu uusi malli, jossa tv-maksu liittyisi asuntoon, ja sen perisi asuntoosakeyhtiö osakkaaltaan tai vuokranantaja vuokralaiselta. Lue lisää: Helsingin Sanomat :04

35 Ensi kerralla: Torstaina Internet ja verkkoviestinnän sääntely Tiistaina Tekijänoikeudet

36 Arvoketju ja lainsäädäntö Sisältöjen luominen: Julkisuuslaki Rikoslaki Tekijänoikeuslaki Toimitus ja koostaminen: Sananvapauslaki Televisio- ja radiolaki Yleisradiolaki Jakelu: Viestintämarkkinalaki Vastaanotto: Rikoslaki Julkisuuslaki Laki televisio- ja radiorahastosta Kansalaiset (kuluttajina, käyttäjinä, yleisön jäseninä)