P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely, luento 1. Hannu Nieminen

Transkriptio

1 P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely, luento 1. Hannu Nieminen

2 P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Aika: Tiistaisin ja torstaisin klo Paikka: Unioninkatu 40 (U40), sali 1. Opettaja: Hannu Nieminen Opiskelijatutor: Vilja Rydman Suoritustapa: Luennot ja kirjallisuus, luentotentti Luentotentti: Tiistai Uusintatentti: Viestinnän rästitentti to klo (Yliopisto-opiskelijat: ennakkoilmoittautuminen WebOodissa. Avoin yliopisto-opetus: ennakkoilmoittautuminen erillisten ohjeiden mukaan.)

3 Taustaksi Luentosarjan tavoite: antaa yleiskuva viestinnästä yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä ja kohteena Suoritustapa: luennot ja luentotentti, oheislukemisto Luentokuulustelu: to , uusintakuulustelu to Kurssin verkkosivut: Kurssin keskustelupalsta:

4 Luentosarjan ohjelma Ti Johdanto: viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely To Julkisuuslaki (Salli Hakala) Ti Sananvapaus To Kuvaohjelmien tarkastaminen (Juha Herkman) Ti Televisio- ja radiotoiminta To Internet Ti Tekijänoikeudet To [Ei luentoa - harjoitustyö] Ti Journalismin etiikka To Mainonnan etiikka Ti Luentotentti

5 Kirjallisuus ja oheislukemisto I Kirjallisuus: Vuortama, Timo & Kerosuo, Lauri (2004): Viestinnän lait ja säännöt. Kustannus-Mäkelä: Karkkila Mäntylä, Jorma (2004): Journalistin etiikka. Gaudeamus: Helsinki Kuka valvoo vapautta? Viestintäoikeuden vuosikirja 2005 (2006). Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Katti: Helsinki Kulla, Heikki ym. (2002): Viestintäoikeus. WSOY: Helsinki Nieminen, Hannu ym. (2005): Media ja demokratia Suomessa. Kriittinen näkökulma. Oikeusministeriön julkaisu 11/2005 Paukku, Eero (2005): Sananvapaus televisio- ja radiotoiminnan sääntelyssä. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Katti: Helsinki

6 II Lainsäädäntö Sananvapaus ja yksilön suoja Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä Julkisuuslaki Rikoslaki, luvut 24 ja 38 Laki televisio- ja radiotoiminnasta Laki Yleisradio Oy:sta Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta Valtion elokuvatarkastamo Tekijänoikeuslaki

7 III Itsesääntely Journalistin ohjeet Julkisen sanan neuvosto Mainonnan eettiset ohjeet Mainonnan eettinen neuvosto

8 Viestintäpolitiikka Parempi käsite: media- ja viestintäpolitiikka Suomessa ohut tutkimusperinne, mm.: Kaarle Nordenstreng, Taisto Hujanen, Martti Soramäki Heikki Hellman, Minna Aslama, Marko Ala-Fossi, Johanna Jääsaari, Pertti Näränen, Seppo Kangaspunta Viestinnän laitos: Kari Karppinen, Laura Juntunen, Juha Herkman

9 Esimerkkejä Liittyvätkö seuraavat asiat tai henkilöt viestintäpolitiikkaan ja jos, niin miten? Big Brother Heikki Kovalainen Nine Inch Nails James Bond

10 Vastauksia BB: Hyvä tapa ja julkinen esiintyminen Sub-tv:n toimilupa Heikki Kovalainen: Sponsorointi Kielletyt tuotteet mainonnassa Nine Inch Nails: ( Tekijänoikeudet Internet-jakelu James Bond: ( Tuotesijoittelu elokuvissa (product placement)

11

12 Quantum Of Solace Partners:

13 Politiikka vs. sääntely Viestintäpolitiikka koskee kaikkia sellaisia päätöksiä, jotka kohdistuvat mediaan ja viestintään Esimerkki: uudet digi-tv:n toimiluvat, vaihtoehtoiset myönteämisperusteet: Kauneuskilpailu Huutokauppa Jokin muu, mikä?

14 Viestinnän sääntely Taustalla yleinen tapakulttuuri: mikä on julkisesti hyväksyttyä, mikä sopimatonta Yleiset moraalikoodit ja eettiset periaatteet Usein julkilausumattomia, hitaasti muuttuvia Neljänlaista sääntelyä: Oikeudellinen sääntely Eettinen itsesääntely Markkinaääntely Kansalaissääntely

15 Oikeudellinen sääntely Viestinnän sääntely koskee sitä, millä tavoin päätöksiä ja säädöksiä pannaan toimeen ja sovelletaan Sääntelyviranomaiset Oikeuslaitos Esimerkkejä: Television toimilupien valvonta Matkapuhelujen hintasääntely Kunnianloukkaus Internetin viranomaisvalvonta

16 Kolme neljästä vuotiaista hyväksyy netin rajoitukset Keski-ikäiset vuotiaat suomalaiset ovat valmiita tinkimään internetin sananvapaudesta ennakkosensuurin avulla, jos sen avulla voidaan estää laittomien uhkausten levittämisen netissä etukäteen. Sen sijaan vuotiaista sananvapauden olisi valmis uhraamaan vain joka kolmas. Tiedot ovat Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä kyselystä. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen on keskusteltu netin tarkemmasta valvonnasta ja siitä, pitäisikö Keskusrikospoliisin ja operaattoreiden tekemää ennakkosensuuria laajentaa lapsipornosivuista muuallekin. Enemmän kannatusta saavat poliisin panostukset nettivalvonnan lisäämiseen. Nuorista vastaajista tukensa antoi tälle 58 ja keskiikäisistä 77 prosenttia vastaajista. Sukupolvien väliset erot näkyvät siinäkin, miten netin merkitys nähdään Jokelan ja Kauhajoen tapauksen taustatekijänä vuotiaista yli 70 prosenttia pitää netin vaikutusta tapauksiin suurena tai erittäin suurena, kun taas nuorista näin uskoo vain 40 prosenttia.

17 Muut sääntelymuodot Eettinen itsesääntely Ammattikunnan itse määrittelemien sopivaisuusperiaatteiden pohjalta Eettiset koodit Markkinasääntely Teollinen sääntely: standardit Kaupallinen sääntely: esim. mainonta, reilu kilpailu Kansalaissääntely Katsojien ja kuulijoiden järjestöt Suomessa heikkoa, vrt. Englanti ja USA

18 Viestintäpolitiikan toimijat Tarkastelun apuna arvoketju: Sisältöjen luominen: Toimitus ja koosta- Jakelu: Vastaanotto: Kansalaiset Yksityiset luovan työn tekijät SJL Kirjailijaliitto Valokuvaajat Säveltäjät minen: Työntekijäjärjestöt Viestinnän keskusliitto Suuret ja pienet mediatalot Elokuva-ala Musiikkiala Tekijänoikeusjärjestöt Mainostoimistot Digita Oy TeliaSonera Elisa Welho ym. kaapelitelevisioverkot Canal Digital Kuluttajajärjestöt Kansan Radioliitto Suomen Kotien Radio- ja Televisioliitto Viestintäkasvatuksen seura (kuluttajina, käyttäjinä, yleisön jäseninä)

19 Puuttuva linkki: viestintäpolitiikan ja viestinnän sääntelyn foorumit Sisältöjen luominen Toimitus ja koostaminen Jakelu Vastaanotto Kansalaiset (käyttäjinä, yleisöinä) Eduskunta, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta Liikenne- ja viestintäministeriö Viestintävirasto

20 Kolme viestintäpolitiikan periaatetta Suomen kaksitasoinen järjestelmä: Perustuslaki: sanan- ja ilmaisunvapaus, kulttuurinen moninaisuus, tieteen ja taiteen vapaus; kansalaisten viestinnälliset oikeudet Viestinnän erityislainsäädäntö: sananvapauslaki, televisio- ja radiolaki, viestintämarkkinalaki jne. Kolme perinnettä, erilaiset arvopohjat: Sanomalehdistö Televiestintä Sähköinen viestintä

21 Sanomalehdistön sääntely Sananvapaus (Ruotsin painovapauslaki 1766) Vapaus sensuurista itsenäisyys vallanpitäjistä; rajoituksena vain rikoslaki Markkinoiden vapaus sananvapauden takeena: monipuolisuus toteutuu kysynnän ja tarjonnan kautta Ei julkiselle rahoitukselle

22 Televiestinnän sääntely Perustana puhelinliikenne (Suomessa luvulta lähtien) Periaatteena sisältöneutraalisuus: viestinnän sisältö on yksityisasia Verkon sääntely julkisen vallan asia: yleispalveluperiaate (universal service) Kohtuuhintainen liittymä kaikille Samat palvelut turvattava kaikille Internetin haaste; Suomen vastaus: 1 Mbit/s

23 Sähköisen viestinnän sääntely Historiallinen lähtökohta: julkinen palvelu Ratkaisu 1920-luvulla, esikuvana BBC: YLE julkisena laitoksena; kansalliset perustelut: Sisäinen turvallisuus Lehdistön aseman turvaaminen Kansansivistys Kaupallinen TV-toiminta alkoi 1950-luvulla Jatkuva ristiriita kaupallisen TV:n ja YLE:n välillä: YLE:n televisiomaksu vääristää kilpailua Kaupallisten TV-kanavien toimiluvat rajoittavat toimintaa

24 Konvergenssi ja uusien sääntelykeinojen tarve Sääntelykeinot vanhentuneet: digitalisoituminen ja internet muuttaneet radikaalisti viestinnän kenttää Sisältöjen luominen: tiedonhaku, yhdistely Esitysmuodot: verkkojulkaisut, keskustelupalstat, sosiaalinen media Jakelutavat: on- ja off-line, web-cast, p2p, TVkaista Käyttötavat: digitaalinen kopiointi ja edelleenjakelu Erityisongelmia: Tekijänoikeudet digitaalisessa verkkomaailmassa Rikollisten sisältöjen valvonta Markkinointi ja tietosuoja

25 Ensi kerralla Torstai klo 16-18: Salli Hakala: Julkisuuslaki Tiistai klo 16-18: Sananvapaus