Simo Koskinen, professori emeritus Lapin yliopisto Ikääntyminen voimavarana -seminaari Kauhava Simo Koskinen 1
|
|
- Ilona Aro
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ikääntyvien voimavarat ja niiden merkitys hyvinvointipalveluille Simo Koskinen, professori emeritus Lapin yliopisto Ikääntyminen voimavarana -seminaari Kauhava Simo Koskinen 1
2 Jäsentely 1. Kohti uudenlaista vanhenemisen kulttuurista ymmärrystä 2. Ikääntyneiden voimavaranäkemys 3. Voimavaralähtöiset hyvinvointipalvelut Simo Koskinen 2
3 Perinteiset vanhenemista koskevat käsitteet (Sadler 2000) Decline = rappeutuminen Disease = sairaus Dependency = riippuvuus Depression = masennus Decrepitude = vanhuudenheikkous Simo Koskinen 3
4 Vanhenemisen "uuden mallin" käsitteet (Sadler 2000) Renewal = elpyminen Rebirth = uudestisyntyminen Regeneration = uudistuminen Revitalization = uudelleen elävöityminen Rejuvenation = nuortuminen Simo Koskinen 4
5 Biomedikaalinen vanhuskäsitys Vanhuus patologisena, sairaalloisena ja raihnaisena ilmiönä Vanhuus köyhyytenä, marginalisuutena ja eristyneisyytenä Vanhuuden alku eläkkeelle siirtymisestä Vanhuuden homogeenisuus Vanhukset passiivisina palvelujen käyttäjinä Vanhukset huoltorasituksena, hoitotaakkana, eläke- ja palvelupommina Vanhusten näkeminen itsekkäinä, vaativina ja sukupolvikonfliktien aiheuttajina Simo Koskinen 5
6 Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys Uudet vanhenemiskäsitteet Vanhenemisen historiallisuus, yhteiskunnallisuus ja kulttuurisuus Biologisten, psyykkisten ja sosiaalisten vanhenemisprosessien yhteen kietoutuminen Elämänkulkunäkemys keskeisenä Vanhenemisen normaalisuus ja suhteellisuus Vanhenemisen paikallisuus ja globaalisuus Vanhenemisen yksilöllisyys, heterogeenisyys ja kokemuksellisuus Vanhenemisen voimavaralähtöisyys Ikääntyneiden itsensä toteuttaminen, toimijuus, vuorovaikutuksellisuus, osallisuus, omat valinnat ja identiteetti Vanhenemisen muotoutuminen tulevaisuudessa Simo Koskinen 6
7 Voimavarojen käsitteistäminen 1. Vitaliteetti ja elämänvoima 2. Kapasiteetti 3. Kontribuutio 4. Pääoma 5. Lars Tornstamin merkitys o Ikääntyneiden voimavaran käsite o Ikääntyneiden voimavaraluokat o Voimavarojen vapautuminen o Voimavarojen muuntuminen hyvinvoinniksi ja elämänlaaduksi eri areenoilla Simo Koskinen 7
8 Ikääntyneiden yksilölliset pääomat (O`Rand 2001) 1. Inhimillinen pääoma (koulutus, ammattitaito, työkokemus) 2. Psykofyysinen pääoma (fyysinen ja psyykkinen terveys) 3. Sosiaalinen pääoma (sosiaaliset verkostot, yhteisöllisyys) 4. Persoonallinen pääoma (itseluottamus, joustavuus) Simo Koskinen 8
9 Ikääntyneiden yhteisötason pääomat (O Rand 2001) 1. Institutionaaliset pääomat (hyvinvointivaltion etuudet) 2. Yhteisölliset pääomat (paikallinen palvelujärjestelmä) 3. Moraaliset pääomat (sukupolvien välinen solidaarisuus, kylän/asuinalueen tuki) Simo Koskinen 9
10 Yhteisöllisyys merkitsee Yhteisöön kuulumista, subjektiivista tunnetta yhteisöön kuulumisesta Inhimillisen toiminnan ja kansalaisuuden perusulottuvuutta Elämänlaadun ja hyvinvoinnin näkemys edellytystä Yhteenkuuluvuutta, yhdessä jaettuja normeja Sosiaalisen kestävyyden, koheesion, inkluusion ja integraation perustaa Yhteisiä merkityksiä Samaistumista, identiteettiä Suoria sosiaalisia suhteita Omien voimavarojen maksimaalista käyttöä Luottamusta ja varmuutta (sosiaalinen pääoma) Mahdollisuutta esittää oma Vaikutusmahdollisuutta yhteisöä koskevaan päätöksentekoon, osallisuutta Vastavuoroisuutta ja solidaarisuutta (sukupolvien väliset suhteet) Simo Koskinen 10
11 Hyvän ikääntymisen tutkimusperinteet sosiaalisen vanhenemisen tutkimuksessa 1. Elämään tyytyväisyys 2. Hyvän elämän saavuttaminen 3. Onnistunut vanheneminen 4. Aktiivinen ikääntyminen 5. Tuottava ikääntyminen 6. Vahva vanheneminen 7. Rohkea vanheneminen 8. Kolmas ikä Simo Koskinen 11
12 Ikääntyneiden elämään tyytyväisyys 1. Elämänhalu 2. Periksiantamattomuus 3. Rohkeus 4. Halu ottaa vastuu omasta elämästään 5. Tunne siitä, että on saavuttanut elämänsätavoitteet 6. Itsearvostus 7. Optimistisuus 8. Toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteen Simo Koskinen 12
13 KUVIO 1. HYVÄN VANHENEMISEN NELJÄ SEKTORIA (Lähde: Lawton 1983, 355) Simo Koskinen 13
14 KUVIO 2. ONNISTUNEEN VANHENEMISEN MALLI (Lähde: Hooyman & Kiyak 1999, 172) Simo Koskinen 14
15 Aktiivisen ikääntymisen tutkimus 1. Ikääntyvien elämäntyylit 2. Harrastukset 3. Osallistuminen 4. Sosiaaliset suhteet 5. Ajankäyttö WHO: Aktiivisen ikääntymisen peruspilarit: terveys, osallistuminen, turvallisuus ja elämänlaatu Simo Koskinen 15
16 Tuottavan ikääntymisen tutkimus Palkkatyö Vapaaehtoistyö Omaishoito Näihin liittyvä koulutus Simo Koskinen 16
17 Vahvan vanhenemisen tutkimus 1. Funktionaalinen status (toimintakyky) 2. Affektiivinen status (mieliala) 3. Kognitiivinen status (tiedon käsittely) 4. Tuottava osallisuus (palkkatyö, vapaaehtoistyö,omaishoito) Simo Koskinen 17
18 Rohkea ikääntyminen Suuntautuu tulevaisuuteen Rohkeasti ikääntyvillä on fokus, visio ja haluavat ottaa riskejä Vanhenemiseen tulee varautua jo keski-iässä Rohkeasti ikääntyvä ottaa vastaa uusia haasteita Rohkeasti ikääntyvän tulevaisuus muodostuu jo tänään Rohkea ikääntyminen on onnistuneen vanhenemisen edellytys Simo Koskinen 18
19 Kolmannen iän määrittelyä Työnjätön ja vanhuuden välillä oleva elämänvaihe Kysymys elämänkulun uusjaosta pitkän iän oloissa Työn ja vapaa-ajan uudenlainen kytkös ikääntymisen kulttuurinen muutos Kasvatuksen, oppimisen ja vanhenemisen väliset suhteet Väestölliset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset edellytykset Simo Koskinen 19
20 Kolmannen iän väestölliset kriteerit elinajanodote kasvaa ja eletään pitkän iän oloissa vähintäänjoka toisella, mieluimmin kaikilla 25 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus saavuttaa 70 vuoden ikä ainakin neljänneksen 25 vuotta täyttäneistä kansalaisista tulee olla yli 60-vuotiaita yli 65-vuotiaita tulee olla väestöstä vähintään 10 % Simo Koskinen 20
21 Kolmannen iän luonnehdinnat Työnjättö, urapaineiden väheneminen, lasten lähteminen kotoa, vapaus, nautinto, itsensä toteuttaminen, harrastukset, opiskelu, kulttuurisuus, kuluttaminen, ikätietoisuus, terveyden vaaliminen, autonomisuus ja riippumattomuus sekä henkilökohtaiset valinnat Simo Koskinen 21
22 Ikääntyneitten voimavarojen käsitteistäminen Ikääntyneen vaimavara laajassa merkityksessä on aineellinen, persoonallinen ja henkinen ominaisuus, joka tunnetaan ja jota tietoisesti voidaan ja halutaan käyttää yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti asetetun tavoitteen saavuttamiseksi (Tronstam 1982) Simo Koskinen 22
23 Ikääntyvien voimavarojen pääryhmät Tornstam (1982, 73-74) 74) 1. Työvoima palkkatyössä, 2. Vapaaehtoistyö 3. Työpaikkojen luominen kulutuksen kautta 4. Kulttuurisen perinnön siirtäminen sukupolvelta toiselle 5. Ammatillisen ja muun tiedon siirtäminen jälkipolville 6. Normi- ja arvo-järjestelmän välittäminen 7. Elämänkokemuksen välittäminen. Simo Koskinen 23
24 Keinot vapauttaa ikääntyvien voimavaroja (Tornstam 1982) 1. Ehtojen, tilanteiden ja mahdollisuuksien muuntaminen voimavaroiksi (esim. koulutus, kaunis luonto, suuri perhe) 2. Ikäihmisten tekeminen tietoiseksi omista potentiaalisista voimaraoistaan ja mahdollisuuksistaan 3. Vaikuttaminen ikääntyneiden ja muiden arvoihin ja asenteisiin, jotka estävät voimavarojen käyttöä (esim. vanhat ja nuoret kilpailevat työmarkkinoilla) 4. Ikääntyneiden voimavaroja sitovien tilanteiden poistaminen ja ehkäiseminen (esim. asunnon ja asuinympäristön esteettömyys) Simo Koskinen 24
25 Ikääntyminen parhaimmillaan on kaikkea muuta kuin sairautta, kurjuutta ja toimintakyvyttömyyttä Hyvinkin vanhat ovat elämässä kiinni, mutta ovat myös valmiit siitä luopumaan Voimavarojen taustaolettamukset (Koskinen 2004) Yhä useammat voivat nauttia pitkästä fyysisestä ja henkisestä elämästä ja kohdata lopulta arvokkaan kuoleman Ikääntynyt ihminen voi elää samanaikaisesti montaa vaihetta Kaikki vanhat ihmiset ovat selviytyjiä Ikääntyminen on prosessi, jossa elämänkokemus ja tieto kumuloituvat ja jossa mahdollisuudet henkisten ja muiden voimavarojen vapautumiseen lisääntyvät Ikääntyminen on uusi mahdollisuus Me voimme itse vaikuttaa ikääntymisen voimavaroihin ja yhteiskunta voi voimavaraistaa meitä Simo Koskinen 25
26 Ikääntymisen voimavarojen pääluokat (Koskinen 2005, 195) Ikääntyneiden asemaan liittyvätvoimavarat (kollektiiviset voimavarat) Potentiaalinen poliittinen valta Ikääntyvän työntekijän voimavarat Taloudelliset voimavarat Terveys Koutulus Työkyky, kädentaidot ja hiljainen tieto Tekeminen, toiminta ja oleminen (omaishoito, vapaaehtoistyö ja järjestötyö) Työvoimareservinä olo Ympäristö voimavarana Paikka ja asuinalue - Asunto ja kodin merkitys - Sosiaaliset verkostot - Perhe ja isovanhemmuus Sosiokulttuuriseteli vanhuuteen elämänvaiheena liittyvät voimavarat (kulttuurinen pääoma) Kolmannen iän pääomat ja vapaudet Vanhuuden kehitys tehtävät - Eletty elämä voimavarana - Elämänkokemus ja viisaus - Eheyttäminen ja sen merkitys - Yhteiskunnallisen muutoksen stabilisoijana oleminen - Ikäihminen tarinana - Kulttuurinen generatiivisuus (merkin jättö) - Ikäihmiset kulttuurin käyttäjinä ja tuottajina Elämänhallinnan resurssit Psyykkiset ja henkiset voimavarat Myönteinen elämänasenne - Mielekäs elämä ja elämän merkitykset - Mielen voimavarat (tunteet, tieto, osaaminen, ymmärtäminen, traumoista vapautuminen jne. - Vahva minäidentiteetti ja itsearvostus - Muistot, lapsuus - Elämä täyttymyksenä - Elämänarvot, varakkuus, henkisyys, uskonto ja rakkaus Simo Koskinen 26
27 Ikääntyneiden asemaan liittyvät voimavarat (kollektiiviset voimavarat) Äänestää säännöllisesti**** Omistaa asuntonsa**** Asunnossa ei puutteita*** Vähintään keskinkertainen taloudellinen tilanne **** Terveys vähintään keskinkertainen**** Ei koe tarvitsevansa apua raskaissa taloustöissä *** Terveys parempi kuin ikäisillään** Koulutustaso* Järjestöaktiivisuus*** Tuottava ikääntyminen ** Tekee vapaaehtoistyötä* Auttaa läheistään* Teknologia myönteisyys** Simo Koskinen 27
28 Sosiokulttuuriset eli kolmanteen ikään elämänvaiheena liittyvät voimavarat (kulttuurinen pääoma) Kokee elämänvaiheensa myönteisenä**** Tyytyväinen arkipäivänsä jäsentymiseen**** Terveelliset elämäntavat **** Koettu elämänlaatu hyvä**** Eläkkeelle siirtymisen kokeminen miellyttävänä*** Ei koe syrjintää**** Itsensä kokeminen nuoremmaksi*** Ikä ei paina** Korostaa itsensä kehittämistä* Vähintään yksi elinikäinen harrastus**** Haluaa aloittaa uuden harrastuksen* Osallistuu kulttuuritoimintaan usein tai erittäin usein** Kiinnostunut perinteen siirrosta* On annettavaa kotikaupungilleenmelko ja erittäin paljon* Simo Koskinen 28
29 Ympäristö voimavarana (sosiaalinen pääoma) Tyytyväinen asuinkaupunkiinsa**** Elämän kokeminen turvalliseksi**** Vahva kodin merkitys**** Perhe tärkeä elämänsisältönä**** Luonto tärkeä elämänsisältönä*** Laajat sosiaaliset verkostot**** Tiivis yhteydenpito sosiaalisen verkoston jäseniin** Hoitaa lastenlapsiaan** Simo Koskinen 29
30 Psyykkiset ja henkiset voimavarat Elämän tarkoituksellisuuden kokeminen hyvänä**** Vahva elämänhalu**** Tulevaisuuteen suhtautuminen myönteistä**** Kokee itsensä virkeäksi**** Ei koe koskaan yksinäisyyttä*** Lapsuuden muistot hyviä*** Uskonto tärkeä elämänsisältönä* Rakkauselämän kokeminen hyväksi** Simo Koskinen 30
31 Tulevaisuuden ikääntyneet I 1. Suurten ikäluokkien ( synt.) jäsenyys 2. Ovat työelämässä pidempään 3. Ovat lujasti kiinni yhteiskunnassa (talous, kulttuuri, politiikka jne.) 4. Elävät pidempään 5. Ainakin nuoremmilla parempi terveys ja toimintakyky, sairauksien pakkautuminen myöhempään ikään 6. Parisuhteessa eletään pidempään Simo Koskinen 31
32 Tulevaisuuden ikääntyneet II 1. Korkeampi koulutus 2. Enemmistön talous turvattu 3. Omaehtoinen selviytyminen ja elämänhallinta parempi 4. Dynaaminen ja liikkuva elämäntapa 5. Sosiaalisten verkostojen ja perheen rakenne muuttuu 6. Auktoriteeteista vapaa osallisuus, autonomia, omat valinnat tärkeitä 7. Korkeat vaatimukset palvelujen suhteen 8. Osa jo syrjäytynyt Simo Koskinen 32
33 Mihin ikääntyvien hyvinvointipalveluilla pyritään? 1. Hyvinvoinnin ja elämänlaadun turvaamiseen 2. Voimavarojen tukemiseen 3. Terveyden edistämiseen 4. Itsenäisen suoriutumisen ja selviämisen varmistamiseen 5. Toimintakyvyn tukemiseen 6. Toimijuuden vahvistamiseen 7. Osallisuuden mahdollistamiseen Simo Koskinen 33
34 Voimavaralähtöisten ikääntyneiden palvelujen haasteet 1. Laaja-alainen sosiokulttuurinen ikääntymiskäsitys pohjana 2. Ikääntymisen vaiheet, ikääntynyt työvoima, kolmas ikä ja varsinainen vanhuus nähtävä erillisinä 3. Ikääntymisen heterogeenisyyden tiedostaminen 4. Ikääntyneiden voimavarojen, merkitysten ja osallisuuden tunnistaminen 5. Paikallisuuden ja kansainvälisyyden huomioonottaminen 6. Yksilölliset elämänvaikeudet huomioon 7. Ehkäisevä ja kuntouttava näkökulma 8. Monikulttuurisuuden merkitys 9. Monisukupolviset palvelumallit Simo Koskinen 34
35 Työkykytalo (Ilmarinen 2008) Työkyky Työ: työolot, työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio, esimiestyö ja johtaminen Asenteet, arvot, motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys toimintakuky Simo Koskinen 35
36 Ikääntyneiden voimavarat huomioon ottavat vanhuspalvelut 1. Palvelutarpeen monipuolinen arviointi 2. Yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma 3. Neuvontapalvelut 4. Yksilöllinen palveluohjaus 5. Ehkäisevät /hyvinvointikotikäynnit, voimavaravisiitit 6. Varhaisen puuttumisen menetelmät, ehkäisevä työ 7. Senioriasuminen ja muut asumispalvelut 8. Gerontologinen kuntoutus 9. Kulttuuriset työmuodot 10. Uudenmuotoiset laitospalvelut (tehostettu palveluasuminen, hoiva- ja hoitokodit) Simo Koskinen 36
37 Voimavaralähtöinen seniori-ja vanhustyö (Koskinen 2005; Hakonen & Suomi 2008) Taustalla laaja-alainen sosiokulttuurinen ikääntymiskäsitys Lähdetään ongelmien sijasta ikääntyneen ihmisen pätevyydestä ja osaamisesta Korostetaan vanhan ihmisen osallisuutta, subjektiutta ja hänen antamiaan merkityksiä ja osoittamiaan voimavaroja, myös omaisten merkitys tärkeä Painotetaan elämänkulun jatkuvuutta ja elämänhistoriaa Tuodaan esiin iäkkään aikaisemmin käyttämiä selviytymiskeinoja Työ perustuu vanhan ihmisen elämäntilanteen laaja-alaiseen paikantamiseen, palvelujen tuottamisessa ja arvioinnissa myös laadullisia mittareita Käytetään ratkaisukeskeisiä, valtaistavia, suunniteltuja (ykasilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat) sekä ehkäiseviä ja kuntouttavia työotteita Ikääntynyttä kannustetaan ja ohjataan osallistumaan arjen toimintoihin (toimijuusnäkökulma) Tutun kotiympäristön ja soveltuvan teknologian hyödyntäminen Simo Koskinen 37
Voimavarat positiivisen ikääntymisen perustana
Voimavarat positiivisen ikääntymisen perustana Simo Koskinen, professori emeritus, Lapin yliopisto Vanhustyön keskusliitto ry. Eloisa ikä vuosista viis! Seminaari positiivisen ikääntymisen puolesta. Valkoinen
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
VANHENEMISEN UUDENLAINEN YMMÄRTÄMINEN, IKÄÄNTYNEITTEN VOIMAVARAT JA TULEVAISUUDEN IKÄÄNTYNEET
Simo Koskinen Emeritusprofessori Lapin yliopisto Sosiaalityön laitos VANHENEMISEN UUDENLAINEN YMMÄRTÄMINEN, IKÄÄNTYNEITTEN VOIMAVARAT JA TULEVAISUUDEN IKÄÄNTYNEET Luento Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö-hankkeen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Ikääntyneen voimavaralähteet arjessa. Taina Stenberg, suunnittelija Ikäinstituutti
Ikääntyneen voimavaralähteet arjessa Taina Stenberg, suunnittelija Ikäinstituutti Ikäinstituutti Elämänvoimaa vanhuuteen elämänvoimaa vanhuudesta Tehtävänä edistää hyvää vanhenemista ja vanhuutta tukemalla
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu
Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu Kolme ajankohtaista näkökulmaa ikääntymiseen Kun suunnittelemme palveluja, sekä teknologiaa,
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito
Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen
Oikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut
IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta
AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?
Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
Omaishoito yhteiskunnallisessa muutoksessa ja uuden ikääntymisen oloissa
Simo Koskinen Professori emeritus Lapin yliopisto Omaishoito yhteiskunnallisessa muutoksessa ja uuden ikääntymisen oloissa Juhlapuhe Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n 20-vuotisjuhlassa Torniossa 24.10.2011
IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.
IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA Aulanko Hämeenlinna to 6.9.2012 Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.erikoislääkäri, LT MOTTO Hyvinvointivaltio SUOMI on rikas maa, mutta sittenkin
HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!
HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen
ÄijäVirtaa ja Neuvokkaita naisia: hyvän ikääntymisen iltapäivä Jyväskylä 26.4.2017 YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologian professori
Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen
TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?
TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ
LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ Kohden lapsi- ja perhemyönteistä Suomea Jouni Välijärvi, professori Jyväskylän yliopisto Eteläisen Suomen LAPE-akatemia Lahti 24.5.2019 Visio: kansallinen lapsistrategia
VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
Omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuusikään
Omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuusikään 2018 2020 VANHENEMINEN.FI omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuusikään 2018 2020 Vanhuuteen varautuminen on ennakointia ja suunnittelua hyvän vanhuusiän mahdollistamiseksi.
Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto
Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto Esityksen sisältö Millaisia haastavia elämäntilanteita voimme paikantaa ikääntyvien
Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?
Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Millainen on vanhuskeskeinen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma
Millainen on vanhuskeskeinen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi
IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN
IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön
Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki
Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)
Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö) Kuntien hyvinvointiseminaari 15.5.2019 VTT, toimitusjohtaja
ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI
Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN
AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen
RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen 4.10.2019 pj. Ritva Kangassalo, Satakunnan vanhustuki ry., Satakunnan vanhusneuvosto Anttila Carita, Pomarkun vanhusneuvosto / seurakunta Harju Pertti, Porin vanhusneuvosto
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
Psyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän
Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu
Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014
Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,
Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen
Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali
Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?
Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden? Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.11.2012 Matti Mäkelä 8.11.2012 Vanhuspalvelulaki / Matti Mäkelä 1 Vanhuspalvelulaki:
Työhyvinvointi. AKOL ry
Työhyvinvointi AKOL ry Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä Ilmarisen Työkykytalon kerrosten mukaisesti jäsenneltynä Malliin kuuluvat myös työn ja perheen yhteensovittaminen sekä työn yhteiskunnalliset
Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30
Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?
Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä
Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Kaatumisseula-päätösseminaari 15.2.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Suunnittelija Sonja Maununaho, Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys on hyvinvoinnin
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa
Mielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy
Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa
Yhteistä vastuuta vanhuuden hyvinvoinnista. Laukaan kunnan ikäihmisten hyvinvointistrategia
Yhteistä vastuuta vanhuuden hyvinvoinnista Laukaan kunnan ikäihmisten hyvinvointistrategia 2018 2025 Sisältö 1 Arvot 2 Laukaa Sydäntä ja elinvoimaa ikäihmiselle 3 Toimintaympäristön muutos Laukaassa 4
THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa
TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys
Research Group 2. Agency in health, well-being and care in old Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus
Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
Asunto ensinkoulutus Heli Alkila
4.2.2019 Asunto ensinkoulutus 30.1.2019 Heli Alkila Helsingin Diakonissalaitos on rohkea ihmisarvon puolustaja. Säätiö ja sen tytäryritys Diakonissalaitoksen Hoiva Oy tuottavat yhdessä vaikuttavia sosiaali-
Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi
Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia
MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007
MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja
ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto
Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään
Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL
Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden
Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija
Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona
Kumppanina Käpyrinne
Käpyrinteen strategia vuosille 2010-2015 Kumppanina Käpyrinne iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta Iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen