LOGHU3. Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen. Häiriöcase Irmeli Rinta-Keturi ja Pekka Rautiainen, Talent Partners Oy
|
|
- Helinä Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOGHU3 Logistiikan huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen Häiriöcase Irmeli Rinta-Keturi ja Pekka Rautiainen, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke, joka tarkastelee kuljetuslogistiikan huoltovarmuuden haavoittuvuutta
2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tavoitteet Työskentelytapa Organisointi Osallistujat Työn eteneminen Työn ohjaus Tausta-aineiston tuottaminen Työpajojen läpivienti Työpaja 1, Työpaja 2, Kuljetus 2010 harjoitus Haastattelut Työn tulokset Häiriötilanne, harmaa alue Häiriöalue Häiriöalueen logistiikkapalvelut Häiriöalueen kuljetukset Häiriön vaikutukset Suomen kuljetuslogistiikkaan Johtopäätökset KUVALUETTELO Kuva 1 LOGHU3-häiriöalue... 2 Kuva 2 LOGHU3:n vaiheistus... 4 Kuva 3 Kumppanuusmalli, Lasse Otranen / Maakuljetuspooli LIITTEET Liitepaketti (liitteet 1 10)
3 2 1 Tavoitteet LOGHU3-tutkimuksen häiriöcase-työn tavoitteena oli - tuottaa aineistoa syksyllä 2010 järjestettyyn Kuljetus 2010 harjoitukseen LOGHU3- projektisuunnitelman (Liite 1) mukaisesti - tuottaa logistiikan toimijoiden näkemykset, millaisia viranomaistoimenpiteitä yritykset tarvitsevat toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi silloin, kun toimitaan vakavassa ja pitkäkestoisessa häiriötilanteessa ns. harmaalla alueella 1. - selvittää, mitä mahdollisuuksia yrityksillä on siirtää toimintojaan häiriöalueen ulkopuolelle ja mitkä ovat minimivaatimukset, joilla häiriötilanteessa voidaan toimia - yhdistää eri kuljetusmuodot ja Suomen kriittisimpään logistiikkakeskittymään kohdistuva häiriö taantuman jälkeisellä rakenteella - selvittää häiriön vaikutukset koko Suomen logistiikkaan ja huoltovarmuuteen ottaen huomioon mm. korvaavuusmahdollisuudet, viipeet ja toiminnan siirtämisen vaikutukset. Häiriön alueeksi valittiin Suomen kuljetuslogistiikan kannalta keskeinen Kehä III:n lähiympäristön logistiikkaterminaalien, Vuosaaren sataman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristö, jonka läpi kulkee huoltovarmuuden kannalta merkittävä osa tavaravirroista (Kuva 1). Siihen, miksi häiriöalue ei ole käytettävissä, ei otettu kantaa. Kuva 1 LOGHU3-häiriöalue LOGHU3:n häiriöcase tuotti aineistoa LOGHU3:n tarpeiden lisäksi syksyllä 2010 järjestettyyn Kuljetus harjoitukseen ja siinä käsiteltiin myös harjoituksen tuloksia yritysten kannalta. 1 Harmaalla alueella tarkoitetaan tilannetta, jolloin toimitaan vakavassa häiriötilanteessa, mutta jolloin valtioneuvostolle valmiuslain nojalla mahdollisia toimivaltuuksia ei ole otettu käyttöön.
4 3 2 Työskentelytapa 2.1 Organisointi LOGHU3-häiriöcase organisoitiin tausta-aineiston selvityksiin, osallistumiseen puolustusvoimien järjestämiin kokouksiin sekä logistiikan toimijoille järjestettyihin kahteen asiantuntijatyöpajaan ja niitä täydentäviin yritysten lisähaastatteluihin. Työ toteutettiin läheisessä vuorovaikutuksessa puolustusvoimien, liikenne- ja viestintäministeriön sekä huoltovarmuusorganisaation samanaikaisesti valmisteleman Kuljetus valmiusharjoituksen kanssa. Ensimmäinen työpaja pidettiin maaliskuussa 2010 ja toinen marraskuussa Täydentävät haastattelut suoritettiin syksyllä Osallistujat Työhön osallistui asiantuntijoita Huoltovarmuuskeskuksesta, liikenne- ja viestintäministeriöstä, puolustusvoimista sekä logistiikka- ja asiantuntijapalveluja tuottavista yrityksistä. Työpaja 1, Mikko Kangas Leena Nuotio Lasse Otranen Mika Rapo Jari Suominen Kai Särkelä Juha Timonen Ilkka Tirkkonen Hannu Vaarama Finnsteve Oy Ab DHL Global Forwarding (Finland) Oy Maakuljetuspooli Kühne&Nagel Ltd Oy ST1 Oy Onninen Oy Machinery Oy Schenker East Oy Ab Viking Line Oy Ab Työpaja 2, Jukka Iloheimo Markku Juhola Mikko Kangas Kimmo Käenmäki Pekka Laitinen Jussi Mattila Harri Nordström Kari Noroviita Leena Nuotio Lasse Otranen Mika Rapo Hannu Vaarama DSV Road Oy Tamro Oyj Finnsteve Oy Ab SITA Finland Oy Varova Oy Finnair Cargo Oy Containerships Ltd Helsingin Satama DHL Global Forwarding (Finland) Oy Maakuljetuspooli Oy Kühne&Nagel Ab Viking Line Oy Ab LOGHU3-suunniteluryhmä kummassakin työpajassa: Marjo Kauhaniemi Pekka Rautiainen Irmeli Rinta-Keturi Hannu Sivonen Raija Viljanen Puolustusvoimat Talent Partners Oy Talent Partners Oy Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuuskeskus
5 4 3 Työn eteneminen Seuraavassa kaaviossa (Kuva 2) on havainnollistettu LOGHU3:n etenemistä vuoden 2010 aikana. Kuva 2 LOGHU3:n vaiheistus LOGHU3-häiriöcase tuotti tuloksia ja johtopäätöksiä kuvan kohdista I: Työpaja 1, II: Lisäselvitykset ja III: Työpaja3.
6 5 3.1 Työn ohjaus Häiriöcase-työtä ohjasi kerran kuussa kokoontunut LOGHU3-tutkimuksen suunnitteluryhmä, johon kuuluivat Raija Viljanen (puheenjohtaja) ja Hannu Sivonen (sihteeri) Huoltovarmuuskeskuksesta, Marjo Kauhaniemi puolustusvoimista, Jari Gröhn Liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Irmeli Rinta-Keturi ja Pekka Rautiainen työn toteuttaneesta Talent Partners Oy:stä. Suunnitteluryhmän työ on kirjattu kokouspöytäkirjoihin. Suunnitteluryhmän työ eteni syksystä 2008 vuoden 2010 loppuun seuraavasti: Vuosi Eteneminen 2008 Projektin suunnittelu 2009 Kohdealueen valinta ja rajaaminen Valmistelevan tiedonkeruun suuntaaminen Kohdealueen tarkastelu - alueen toimijoiden kartoittaminen LOGHU3:n kytkeminen Kuljetus harjoitukseen - LOGHU3-edustajan valitseminen - harjoituksen suunnitteluun toimitettavan aineiston hyväksyminen Työpajojen sisällön karkea suunnittelu 2010 Työpaja 1:n suunnittelu - työpajan tavoitteista ja sisällöstä päättäminen - osallistujien valinta ja kutsuminen - valmisteluaineiston käsittely Työpaja 1 - kokousjärjestelyt ja osallistuminen työpajaan Työpaja 1:n jälkiarviointi - työpajan tulosten vieminen Kuljetus harjoituksen valmisteluun - raportointi Syventävät haastattelut - haastateltavien yritysten valinta - haastatteluiden sisällöstä päättäminen - yrityshaastattelut - tulosten analysointi Työpaja 2:n suunnittelu - työpajan tavoitteista ja sisällöstä päättäminen - osallistujien valinta ja kutsuminen - valmisteluaineiston käsittely - Kuljetus harjoituksen tulosten tuominen työpajan arvioitaviksi Työpaja 2 - kokousjärjestelyt ja osallistuminen työpajaan Työpaja 2:n jälkiarviointi - raportointi Raportointi - loppuraportin sisällöstä päättäminen - loppuraportin laatiminen loppuraportin hyväksyminen
7 6 3.2 Tausta-aineiston tuottaminen Työn tueksi tuotettu tausta-aineisto yhdisti eri kuljetusmuodot ja Suomen kriittisimpään logistiikkakeskittymään kohdistuvan häiriön vuosien taantuman jälkeisellä rakenteella. Kohdealue oli uusi, Vuosaaren sataman oli juuri otettu käyttöön ja yritysten keskittyminen Helsinki- Vantaan lentokenttäalueen ja uuden sataman lähialueelle oli vastikään tunnistettu kansalliseksi kriittiseksi infrastruktuuriksi. Tausta-aineistossa selvitettiin tämän kehityksen merkittävyyttä. Työskentelyn tueksi tuotettiin seuraava aineisto: 1. Tarkasteltavan kohdealueen kuvaus (Liite 2) - Kartoitettiin ja kuvattiin huoltovarmuudelle tärkeät yritykset, palvelut ja toiminnot, jotka sijoittuvat Vuosaaren sataman ja Helsinki-Vantaan lentoaseman alueiden ja niitä yhdistävien maakuljetusreittien läheisyyteen. - Työtapa: havainnointi. Julkiset rekisterit, yrityshakemistot eivät tuota riittävän konkreettisia tuloksia. 2. Kuljetusharjoituksen valmistelussa esille tullut informaatio, Pekka Rautiaisen raportointi suunnitteluryhmän kokouksissa. 3.3 Työpajojen läpivienti Työpajat vietiin läpi suunnitteluryhmän etukäteen laatimien tavoitteiden ja ennakkosuunnitelmien mukaisesti (Liite 4). Suunnitteluryhmä valitsi työpajoihin kutsuttavat yritykset häiriöalueella sijaitsevista, huoltovarmuuden kannalta tärkeistä toimijoista Työpaja 1, Työpajan tavoitteina oli - saada häiriön vaikutusalueen toimijoiden arvio logistiikan toimintakyvystä vakavassa häiriötilanteessa, - löytää tekijät, jotka rajoittavat päätöksentekoa ja toimintaa, - löytää tilanteet, joissa yritykset tarvitsevat viranomaispäätöksiä tai -toimenpiteitä sekä - tuottaa syksyllä järjestettävään Kuljetus harjoitukseen yritysten näkökulma siitä, millaisia toimintaedellytyksiä parantavia viranomaispäätöksiä ja -toimenpiteitä häiriötilanteessa tarvitaan. Työpajan sisältönä oli kohdealueella tapahtuvan häiriön vaikutukset koko Suomen logistiseen järjestelmään ja huoltovarmuuteen sekä yritysten mahdollisuudet jatkaa omaa toimintaansa häiriötilanteessa, siirtää toimintaa häiriöalueen ulkopuolelle tai priorisoida kuljetuksia. Työpajaan osallistui 14 asiantuntijaa. Osallistujille jaettiin etukäteen ennakkomateriaali, joissa esiteltiin LOGHU3-tutkimuksen taustaa, työpajan tavoitteita ja sisältöä (Liite 5) sekä aiemman LOGHU2-tutkimuksen keskeisiä tuloksia (Liite 6). Työpajan tulokset kirjattiin erilliseen dokumenttiin (Liite 7).
8 Työpaja 2, Työpajan tavoitteena oli: - saada häiriön vaikutusalueen toimijoiden arvio siitä, riittävätkö viranomaisten toimenpiteet turvaamaan elinkeinoelämän toimintaedellytykset kuvatussa vakavassa häiriötilanteessa, - tunnistaa tilanteita, joissa voimassa olevat säädökset eivät tue logistiikan huoltovarmuuden toteuttamista, - arvioida, millaista etukäteissuunnittelua toiminnan jatkuvuuden turvaaminen vakavassa häiriötilanteessa edellyttää viranomaisilta ja elinkeinoelämältä sekä - tuottaa LOGHU3-tutkimuksen loppuraporttiin suosituksia logistiikan huoltovarmuuden kehittämiskohteista. Työpajassa arvioitiin elinkeinoelämän viranomaisilta tarvitsemat tukitoimet, joilla luodaan edellytykset toiminnan jatkuvuudelle kohdealueelle osuneessa vakavassa häiriötilanteessa. Tarkasteltavana oli yritysten viranomaiselta tarvitsema tuki, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden. Tässä tarkastelussa keskityttiin tilanteisiin, joissa viranomaiset toimivat normaaliolojen toimintavaltuuksiensa turvin. Työpajaan osallistui 17 asiantuntijaa. Osallistujille jaettiin etukäteen ennakkomateriaali, jossa esitettiin LOGHU3-hankkeen taustaa, työpajan tavoitteita ja sisältöä (Liite 8). Työpajaan valmisteltiin erikseen juontoaineisto, johon koostettiin siihenastisen työskentelyn tulokset (Liite 9). Työpajan tulokset kirjattiin erilliseen dokumenttiin (Liite 10). 3.4 Kuljetus 2010 harjoitus Kuljetus 2010 harjoituksen tavoitteena oli testata viranomaisten ja yritysten yhteistoimintakykyä vakavissa häiriötilanteissa, joissa jouduttaisiin toimimaan normaaliajan valtuuksien varassa. LOGHU3 linkitettiin kuljetusharjoituksen suunnitteluun vuoden 2009 aikana, koska projektin aihepiiri oli lähellä harjoituksen aihepiiriä ja kumpaankin toimintaan osallistuisi samoja henkilöitä. Syksystä 2009 alkaen LOGHU3-suunnitteluryhmä tuotti aineistoa ja yrityselämän näkökulmia Kuljetus 2010 harjoituksen pelitilanteiden valmisteluun. Yhteensä 9 henkilöä suunnitteluryhmästä ja LOGHU3-työpajoista osallistui myös itse harjoitukseen Lahdessa syksyllä Harjoitukseen vietiin tärkeimmät Työpaja 1:n teemat. Harjoituksesta saatiin syötteenä Työpaja 2:een näkökulmia, jotka vahvistivat aikaisempia olettamuksia tai olivat kokonaan uusia: - yritysten ja viranomaisten tilannekuva on erilainen - yritykset uskovat pystyvänsä toimimaan vakavissa häiriötilanteissa paremmin, jos viranomaiset eivät ryhdy ohjaamaan niiden operatiivista toimintaa - viranomaiset uskovat, että pelkästään markkinavoimien varassa ei kyetä varmistamaan huoltovarmuustavoitteiden toteutumista - yrityksille varautuminen on osa liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelua - yritysten varautumisessa korostuvat nopea reagointi ja tilannejohtaminen, viranomaisten varautumisessa pikemminkin valmiit suunnitelmat.
9 8 3.5 Haastattelut Toimiala Päivämäärä Yritys Henkilö Syksyllä 2010 tietoja täydennettiin haastattelemalla seuraavia suunnitteluryhmän valitsemia asiantuntijoita: Varustamo Finnlines Oyj Reijo Krook Satamaoperaattori Finnsteve Oy Ab Veli Takanen Jätehuolto, kierrätys SITA Finland Oy Jorma Kangas Kimmo Käenmäki Tekninen tukkukauppa, Onninen Oyj Kai Särkelä logistiikkakeskus Satamaviranomainen Hangon satama Paavo O. Lyytikäinen Tiina Saarinen Björn Peltonen Satamaviranomainen Turun satama Maanpuolustuskoulutusyhdistys Christian Ramberg Timo Laitinen Kari Riutta Maarit Kääriä Matti Ketola Kuljetusyritys Varova Oy Pekka Laitinen Haastattelujen tavoitteena oli syventää tietoa yritysten varautumisesta ja häiriötilanteen hallinnasta. Haastattelijoina toimivat Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi Talent Partners Oy:stä. Haastattelut kirjattiin muistioihin (suunnitteluryhmän sisäiseen käyttöön) ja niiden tulokset analysoitiin suunnitteluryhmässä. Haastatteluiden sisältö oli: 1. Varautuminen - yritysten varautumissuunnittelu - riskienhallinnan prosessi - varautumisen taso ja tarkkuus - varautumiseen liittyvät harjoitukset 2. Tilannekuvan tunnistaminen, miten tilannekuva muodostuu - päätöksenteko, missä päätös tehdään, kuka päätöksen tekee 3. Sopeutuminen häiriötilanteeseen, toimintatavan muutos - asiakkaiden reagointi - volyymin tavoitetaso (volyymin ja kysynnän väheneminen, kuljetusten priorisointi) - kuljetusreitit, -kalusto ja -resurssit häiriötilanteessa - kaluston käyttötavan muuttuminen - ohjausjärjestelmät - kumppanuudet, verkosto 4. Palautuminen - aika ja kustannukset, kun siirrytään häiriötilanteen toimintamalliin ja palaudutaan normaalitilanteeseen
10 9 4 Työn tulokset Tähän lukuun on koostettu yhteenveto työpajojen ja täydentävien haastattelujen keskeisimmistä tuloksista. 4.1 Häiriötilanne, harmaa alue Valitussa häiriötilanteessa Vuosaaren sataman toiminta keskeytyy ja liikenne siirtyy korvaaviin satamiin. Samalla Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä, Kehä III:n ympäristössä olevien logistiikka-alueiden toiminta vaikeutuu olennaisesti, koska alueen läpi kulkevat maantie- ja rautatiereitit eivät ole käytettävissä. Tässä häiriötilanteessa valtioneuvostolle valmiuslain nojalla mahdollisia toimivaltuuksia ei vielä voida ottaa käyttöön, vaan toimitaan normaaliolojen säädösten mukaisesti, jolloin viranomaisten mahdollisuudet vaikuttaa yritysten päätöksiin ja toimintaan ovat myös normaaliolojen tasolla. Yrityksen toimivat omien tilannearvioidensa, toimintamalliensa ja jatkuvuusja valmiussuunnitelmiensa mukaisesti. Niiden päätöksiä ja toimintaa ohjaavat normaaliajan markkinat, asiakassuhteet ja -sopimukset sekä taloudellinen kannattavuus. 4.2 Häiriöalue Häiriön alueeksi valittu Kehä III:n, Vuosaaren sataman ja Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristö on Suomen kuljetuslogistiikan kannalta keskeinen alue, jonka läpi kulkee huoltovarmuuden kannalta merkittävä osa tavaravirroista. Kohdealueen keskipiste eli Kehä III:n ja Tuusulantien risteys lähialueineen on Suomen logistisen järjestelmän kriittisimpiä alueita, jonka toimintakyvyttömäksi tulemisella olisi huomattavia paikallisia ja valtakunnallisia vaikutuksia. Alueen läpi kulkee Suomen maantie- ja rautatieverkon pääreitit, joiden merkitys niin kotimaan kuin ulkomaankin tavara- ja henkilöliikenteelle on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti erittäin merkittävä, ja joille ei ole olemassa riittävän tehokkaita ja kapasiteetiltaan riittäviä korvaavia vaihtoehtoja. Lisäksi reitit ovat erittäin merkittäviä pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteelle. Häiriöalue todettiin koko Suomen kuljetuslogistiikan kannalta kriittiseksi alueeksi, jonka häiriöt vaikuttavat kuljetuslogistiikkaan, sen huoltovarmuuteen ja elinkeinoelämän toimintaan. Aluetta ei ole mahdollista sellaisenaan korvata. Tämän vuoksi korvattavuus-käsitettä LOGHU3-tutkimuksessa alettiin käsitellä toimintojen, liikenteen ja tavaravolyymien hajauttamisena useaan eri paikkaan Häiriöalueen logistiikkapalvelut Vuosaaren sataman rakentaminen sai logistiikkayritykset hakeutumaan alueille, joista on hyvät tieyhteydet sekä satamaan että lentokentälle. Vantaan kaupunki on ottanut elinkeinopolitiikassaan logistiikan tarpeet huomioon ja kaupunki on kehittynyt Suomen logististen palvelujen keskukseksi. Suuri määrä isojen toimijoiden terminaaleja ja keskusvarastoja on rakennettu Vantaan alueelle Kehä III:n läheisyyteen tai Tuusulantien ja Lahdentien varteen. Alueelle on keskittynyt varastotoimintaa niin paljon, että toimintaa ei voi suoraan korvata muualla olevilla varastoilla. Alue on erittäin merkittävä erikoistavaravarastoinnin keskittymä, ja siellä sijaitsevat myös merkittävät ICT- ja huoltotoiminnan varaosavarastot. Häiriö vaikuttaisi suuresti päivittäistavaroiden jakeluun, ICT- ja huoltotoimintaan sekä yleensäkin varaosien saatavuuteen. Tällöin kuljetuskapasiteettia tarvitaan enemmän kuin normaalitilanteessa. Logistiikkakeskusten toimintojen siirtäminen muualle kokonaisuudessaan on erittäin vaikeata ja siirto kestäisi useita kuukausia. Vastaavankokoisia ja -laatuisia tiloja ei ole valmiina saatavilla, vaan toimintaa ja materiaalia jouduttai-
11 10 siin hajauttamaan useisiin pienempiin muualla Suomessa sijaitseviin varastoihin, jolloin kuljetustarve kasvaa, kuljetusmatkat pitenevät ja jakeluketju ja -tarpeet muuttuvat. Suoraan tuotannosta tulevaa tavaraa voitaisiin joissakin tilanteissa varajärjestelynä varastoida valmistajan tiloihin Häiriöalueen kuljetukset Häiriötilanteessa maantiekuljetukset jatkuvat, häiriöalue voidaan kiertää ja toimintaa siirtää alueen ulkopuolelle, mutta kuljetusmatkojen kasvaessa kaluston kierto hidastuu, jolloin tarvitaan enemmän kalustoa ja kuljettajia. Vaihtoehtoisille, pienemmälle liikenteelle tarkoitettujen reittien ruuhkautuminen ja tukkeutuminen aiheuttaa kuljetusten hidastumista ja asettaa erityisiä vaatimuksia esimerkiksi tiestön kunnossapidolle ja mahdollisille ajorajoituksille. Vuosaaren sataman osuus erityisesti tavaroiden tuonnissa on huomattava, mutta häiriötilanteessa sen kautta kulkeva liikenne on mahdollista siirtää muihin Suomen satamiin. Aluksen ohjaus toiseen satamaan on varustamoiden normaalia liikenteenohjausta, joten siirto voidaan toteuttaa nopeasti ja joustavasti varustamon päätöksellä. Periaatteessa varustamo vie aluksensa sinne missä paras tuotto suhteessa toiminnan riskeihin. Vuosaaren kuorma-auto- ja perävaunuliikenteen siirto voidaan toteuttaa hyvinkin nopeasti, kontti- ja roro-liikenteen siirtäminen vaatii myös lastinkäsittelykapasiteetin siirtämistä vastaanottavaan satamaan, mikä vaatii aikaa ja kuljetusvälineitä. Helsinki-Vantaan kautta kulkevalle lehtorahtiliikenteelle on olemassa vaihtoehtoisiakin lentokenttiä, kuten Tampere tai Turku, mutta niiden kapasiteetti ja resurssit eivät riitä korvaamaan Helsinki- Vantaata ulkomaan henkilöliikenteessä. Mikäli häiriöalueen maakuljetusreitit eivät ole käytettävissä, polttoainetoimitukset Helsinki-Vantaalle keskeytyisivät, eikä kenttä voisi toimia kuin muutaman päivän omien polttoainevarastojensa turvin, vaikka kenttä muuten olisikin käytettävissä. 4.3 Häiriön vaikutukset Suomen kuljetuslogistiikkaan Logistiikan huoltovarmuuden perusperiaatteena on yritysten toiminnan jatkuvuus kaikissa olosuhteissa kumppanuusmallin mukaisesti (Kuva 3). Varmuusvarastoinnin sijasta huoltovarmuus perustuu yhä enemmän sopimuksiin, joilla varmistetaan saatavuus ja taataan toiminnan jatkuvuus. Kuva 3 Kumppanuusmalli, Lähde: Lasse Otranen / Maakuljetuspooli
12 11 Perusajatuksena on, että Suomen logistiikkajärjestelmän taso on korkea. Se on rakennettu niin että viiveitä ei synny, toiminta on tehokasta ja laatu korkea, kapasiteettiä ja resursseja on riittävästi. Järjestelmän häiriönsieto- ja sopeutumiskyky on hyvä. Yritykset ovat laatineet omat varautumisjärjestelmänsä. Jatkuvuussuunnittelu, varautuminen häiriöihin ja valmiuden ylläpito toiminnan turvaamiseksi häiriötilanteissa ovat osa yritysten normaalia toimintaa, joka pohjautuu liiketoiminnan periaatteisiin ja jota kehitetään jatkuvasti. Valmiita suunnitelmia tai toimintamalleja moniin erilaisiin tilanteisiin ei tehdä, vaan jatkuvuussuunnittelussa pääpaino on häiriötilanteen johtamisen, tilannekuvan muodostamisen ja päätöksentekokyvyn varmistamisessa. Päätöksentekoprosessit ja -mekanismit on etukäteen määritelty siten, että häiriötilanteessa tukeudutaan olemassa olevaan normaaliajan organisaatioon, osaamiseen ja toimintamalliin. Kansainvälisten operaattoreiden Suomessa toimivat yksiköt ovat mukana yritysten globaalissa riskienhallinnassa ja jatkuvuussuunnittelussa, jolloin niillä on mahdollisuus häiriötilanteessa turvautua omaan, kansainväliseen organisaatioonsa. Suuret globaalit toimijat toimivat jatkuvasti myös kansainvälisillä kriisialueilla, joten niillä on valmiit, jokapäiväisessä toiminnassa käytössä olevat mallit toimia häiriö- ja poikkeustilanteissa. Logistisen verkoston kaikki osapuolet vaikuttavat koko ketjun toiminnan jatkuvuuden kykyyn. Suuremmat, verkostosta ja alihankkijoista riippuvaiset yritykset varmistavat oman verkostonsa toiminnan jatkuvalla suunnittelulla, alihankintasopimuksilla, laatukriteereillä ja ohjauksella. Sen sijaan pienillä toimijoilla ei aina ole resursseja eikä osaamista jatkuvuussuunnitteluun, joten ne saattavat tarvita apua ja ohjeita omaan suunnitteluunsa. Häiriötilanteessakin logistiikkaoperaattorit toimivat olemassa olevien asiakassuhteiden ja sopimusten mukaisesti. Toimintaa ohjaa toimintojen taloudellinen kannattavuus, kuitenkin siten että asiakassuhteet pyritään säilyttämään, on elettävä myös häiriön jälkeen. Asiakkaat ja kuljetukset priorisoidaan sopimusten mukaisesti. Sen mitä tavaraa kuljetetaan, päättävät tuonti- ja vientiyritykset, eivät logistiikkaoperaattorit. Silloin kun kuljetuskapasiteetista on pulaa, kuljetusajat pitenevät tai kustannukset nousevat, kuljetetaan sitä, mikä on taloudellisesti kannattavinta, kuljetukset siirtyvät vain kannattaville reiteille eikä kannattamatonta toimintaa jatketa. Vallitseva käytäntö ei toimi välttämättä kriisitilanteessa, joten viranomaisten ja toimijoiden välille tarvitaan jo normaaliaikana tehtyjä sopimuksia kuljetettavan tavaran priorisointiin, kaluston käyttöön ja mahdollisten ylimääräisten kustannusten jakamiseen. Häiriötilanteessa logistiikan palveluntuottajien asiakkaat muuttavat käyttäytymistään nopeastikin. Häiriön ensimmäisellä viikolla järjestelmä häiriintyy, sen jälkeen sekä toimittajat että heidän asiakkaansa sopeutuvat tilanteeseen, toiminnot joustavat ja järjestelmä alkaa taas toimia. Aluksi kuljetustarve kasvaa normaalista, kun yritykset pyrkivät varautumaan häiriön vaikutuksiin esimerkiksi nostamalla varastotasoja. Kun toimintaa on sopeutettu, kuljetettava tavaramäärä pienenee, mutta jakelukuljetusten tarve taas kasvaa. Valittu häiriön kohdealue on erittäin merkittävä logistiikkakeskittymä. Alueella sijaitsevat merkittävät päivittäistavarakaupan, teknisen tukkukaupan ja logistiikkapalveluiden terminaalit ja varastot. Varajärjestelyt perustuvat siihen, että sähkönjakelu ja tietoliikenne toimivat. Häiriö alueella vaikuttaa suuresti päivittäistavaroiden ja varaosien saatavuuteen sekä ICT- ja huoltotoimintaan. Oleellista on kuinka nopeasti se tavaravirta, joka normaalitilassa tulee alueelle tai kulkee alueen kautta,
13 12 voidaan ohjata muualle, mistä löytyy varastointi- ja kenttätilaa ja mitkä ovat varastoinnin laatuvaatimukset. Toiminnan jatkuvuudelle oleellista ovat sähkönsaanti, tietoliikenneyhteyksien toimivuus, osaavien ihmisten ja sopivien tilojen saatavuus sekä yritysten ohjausjärjestelmien toimivuus. Merikuljetuksissa alusten ohjaaminen toiseen satamaan (sataman siirto) on mahdollista, koko järjestelmä voitaisiin hajauttaa eri satamiin. Varustamo kykenee ohjaamaan aluksensa toiseen satamaan periaatteessa muutaman tunnin sisällä. Samoin kumipyöräliikenne voisi siirtyä satamasta toiseen hyvinkin nopeasti, mutta muun lastin osalta viive voi olla viikkoja. Käsittelykaluston siirtoon tarvitaan aikaa, ja satamissa tarvitaan lisää terminaali- ja kenttätilaa sekä työvoimaa. Lisääntyvän kapasiteetin saantiin ja käyttöönottoon olisi kuitenkin aikaa valmistautua. Kriittistä on sataman uuden lastin käsittelyn osaaminen sekä toimivat ohjausjärjestelmät eri toimijoiden välillä. Logistiikan häiriöt vähentävät kuljetettavan tavaran määrää ja nostavat kuljetuskustannuksia. Suomen vientiteollisuuden kuljetukset ovat riippuvaisia tuonnin kuljetuksista. Mikäli tuonti häiriintyy ja tuontivolyymit laskevat, ja sen seurauksena kuljetuskapasiteettia vähennetään, vientikuljetukset häiriintyvät ja rahtihinnat nousevat. Suomen logistiikka on osa globaalia järjestelmää. Suomessa toimii useita suuria kansainvälisiä logistiikkaoperaattoreita ja suomalaiset yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Merkittävien tavaravirtojen ohjaus tapahtuu Suomen ulkopuolella. Jatkuvuussuunnittelussa ja varautumisessa on huomioitava myös Suomen ulkopuolinen maailma, globaalit toimitusketjut, vastasatamat, kansainväliset kuljetusreitit sekä kansainvälisten toimijoiden ja asiakkaiden käyttäytyminen häiriötilanteessa. Häiriötilanteessa globaalit yritykset eivät välttämättä toimi Suomen huoltovarmuutta ajatellen, ns. talvisodan hengessä, vaan niiden jatkuvuuden turvaamisen lähtökohdat voivat olla ristiriidassa Suomen tavoitteiden kanssa. Kuljetus- ja logistiikkapalveluita tuottavat ihmiset, joten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa siihen kuinka hyvin palvelut toimivat myös häiriötilanteessa. Ihmisten käyttäytyminen voi olla arvaamatonta ja sitä on vaikea ennustaa. Asiantuntijoiden näkemyksen ja kokemusten mukaan työntekijäpuolelta löytyy yhteistyöhalua ja -kykyä joustaa häiriötilanteissa, kunhan vain toimintaedellytykset muuten on turvattu. Logistiikkaa ja kuljetuksia säätelevien viranomaisten lista on pitkä, ja viranomaisia toimii sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Viranomaisten logistiikan käytännön operatiivisten toimintojen tuntemus voi olla heikkoa, ja lainsäädäntö ja soveltamisohjeet voivat olla kaukanakin yritysten todellisuudesta. Häiriötilanteessa viranomaisilta odotetaan joustoa olemassa olevien säädösten tulkintaan ja nopeutta päätöksenteossa. Viranomaisten tulisi tuntea logistiikkajärjestelmän operatiivinen toiminta sekä tehtyjen lakien ja säädösten vaikutukset yritysten jokapäiväiseen toimintaan. Häiriötilanteessakin yritykset pyrkivät toimimaan itsenäisesti, ne muodostavat tilannekuvan oman toimintansa ja markkinoiden lähtökohdista, reagoivat ja tekevät päätöksiä hyvinkin nopeasti. Niiden resurssit on sidottu oman toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja operatiivisiin tehtäviin. Siksi viranomaisten ja yritysten välisen yhteistoiminnan, jolla vaikutetaan operatiiviseen toimintaan ja viranomaisten päätöksentekoon, tulisi tapahtua jo normaalioloissa.
14 13 Yritysten tarvitsemia toimintaedellytyksiä parantavia toimintatapoja ja viranomaispäätöksiä ovat: 1. Harmaan alueen toimintamallit, joita voidaan käyttää häiriötilanteissa ilman erityisiä lakeja. Toimintamalleille ja määräyksille on oltavat selkeät soveltamisohjeet. 2. Joustot säädösten tulkinnassa sekä päätöksenteon ja lupamenettelyn nopeuttaminen 3. Sähkön ja tietoliikenteen turvaaminen, paluuta manuaaliseen toimintaan ei nähdä mahdollisena 4. Liikenteen priorisointi, hyötyliikenne maanteillä, tavaraliikenne rautateillä 5. Toimintojen sijoittumisen ohjaus; keskittymien haavoittuvuus otetaan huomioon jo maankäyttö- ja kaavoituspolitiikassa 6. Yritysten toimintaedellytysten ja jatkuvuuden turvaaminen tulee huomioida niin julkisissa kuin yritystenkin hankinnoissa 7. Työpajassa keskusteltiin mahdollisuudesta organisoida valtakunnallisella tasolla toimiva viranomaisten, yritysten ja työmarkkinajärjestöjen keskinäinen yhteistyöryhmä, jonka tehtävinä olisi - selvittää miten häiriötilanteessa saadaan viranomaisten ja toimijoiden tilannekuvat mahdollisimman yhdenmukaisiksi, - selvittää millä tavalla tämän hetken säädöksistä joustamalla toiminta häiriötilanteessa voidaan turvata, - tuoda lakien ja säädösten valmisteluun elinkeinoelämän ja toimijoiden näkemykset ja kokemukset, - harjoitella yhteistyötä harmaan alueen häiriötilanteessa. 5 Johtopäätökset Hankkeen aikana kävi selväksi, että julkisesti saatavilla olevista tutkimuksista ja lähteistä ei saada riittävän konkreettista ja ajan tasalla olevaa tietoa. Toimintaympäristö ja toimiala muuttuvat jatkuvasti ja muutokset voivat olla hyvinkin nopeita, joten realistisen tilannekuvan muodostaminen ja sen ylläpito edellyttävät jatkuvaa toimialan ja toimintaympäristön seurantaa. Konkreettisen tiedon ja tilannekuvan tuottamiseksi tarvitaan asiantuntijoiden arvioita toimintaympäristön kehittymisestä sekä alan toimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia siitä kuinka eri osapuolet käyttäytyvät häiriötilanteessa. Toteutettu työpajatyöskentely tuotti erittäin hyvää, ajankohtaista ja konkreettista tietoa niin toimintaympäristöstä, toimialasta kuin yritysten käyttäytymisestäkin. Osallistujat edustivat kattavasti kuljetuslogistiikka-toimialan eri toimijoita. Osallistujille jaettiin etukäteen materiaali, jossa oli kuvattu LOGHU3-hankkeen ja työpajojen tavoitteet ja sisältö, joten heillä oli riittävä tieto siitä, mihin työpajoilla pyrittiin ja mitä kysymyksiä keskusteluissa käsiteltäisiin osallistujaa/työpaja osoittautui erittäin sopivaksi osallistujamääräksi, kaikkien oli mahdollista osallistua keskusteluun, joka oli vilkasta ja avointa. Keskustelujen sisältö pysyi riittävän kapeana ja konkreettisena, jotta myös saadut tulokset olivat konkreettisia ja LOGHU3-hankkeen kannalta hyödyllisiä. Työpajan etenemisen, keskustelun johtamisen ja sen suuntaamisen kannalta on erittäin tärkeää, että juontaja tuntee toimintaympäristön, toimialan ja mielellään myös työpajaan osallistuvat henkilöt. Keväällä 2009 otettiin LOGHU3:n suunnitteluryhmässä esille mahdollisuus yhdistää asiantuntijatyöpajat syksyllä 2010 järjestettävään Kuljetus harjoitukseen siten, että ensimmäinen työpaja tuottaisi aineistoa harjoitukseen, ja että toinen työpaja arvioisi harjoituksen tuloksia. Nähtiin, että
15 LOGHU3-asiantuntijatyöryhmiin osallistuisivat todennäköisesti hyvin pitkälle samat henkilöt kuin Kuljetus harjoitukseenkin ja työn suunniteltu ajankohta osuisi yhteen harjoituksen ajankohdan kanssa. Yhteistyö Kuljetus harjoituksen kanssa osoittautui toimivaksi ja hyödylliseksi. Vuorovaikutus mahdollisti sen, että LOGHU3:ssa käsiteltyjä häiriötilanteita pystyttiin syventämään kuljetusharjoituksen tilannepeleissä ja toisaalta harjoituksen johtopäätöksiä kyettiin myöhemmin hyödyntämään LOGHU3:n työskentelyssä. 14
16 LIITTEET Erillinen liitepaketti LOGHU3 Häiriöcase raportin liitepaketti.pdf sisältää seuraavat liitteet: Liite 1 LOGHU3-projektisuunnitelma Liite 2 LOGHU3-kohdealue Liite 3 LOGHU3-haastattelusuunnitelma Liite 4 LOGHU3-työpajojen eteneminen ja sisältö Liite 5 LOGHU3-työpaja 1, ennakkoaineisto Liite 6 LOGHU3-työpaja 1, tausta-aineisto Liite 7 LOGHU3-työpaja 1, yhteenveto Liite 8 LOGHU3-työpaja 2, ennakkoaineisto Liite 9 LOGHU3-työpaja 2, juontoaineisto Liite 10 LOGHU3-työpaja 2, yhteenveto
LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia
LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,
LisätiedotPuolustusvoimat LOGHU3. Johdon yhteenveto 31.3.2011. LOGHU3-suunnitteluryhmä
Puolustusvoimat LOGHU3 Johdon yhteenveto 31.3.2011 LOGHU3-suunnitteluryhmä LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke, joka tarkastelee kuljetuslogistiikan
LisätiedotELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit
ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta
LisätiedotElinkeinoelämä ja huoltovarmuus
Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus
LisätiedotHäiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi
Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,
LisätiedotAjankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset
Julkinen Käyttötoimikunta 27.11.2018 Arto Pahkin Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset AJANKOHTAISTA VARAUTUMISESTA Energia-alan varautumispäivä 15.11.2018 VANTAA Tilaisuudessa kuultiin
LisätiedotTeollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa
Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön
LisätiedotLOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?
LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio
LisätiedotSopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta
Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia
LisätiedotTURVALLISUUS JA TOIMINTAVARMUUS SÄILIÖKULJETUKSISSA
TURVALLISUUS JA TOIMINTAVARMUUS SÄILIÖKULJETUKSISSA Riskienhallinta osana arjen toimintaa TOIMINTAVARMUUS JA TURVALLISUUS Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseen elävästi,
LisätiedotRIITTÄÄKÖ LUOTTAMUS HÄIRIÖTILANTEESSA? SOPIMUSPERUSTEINEN VARAUTUMINEN Valmiusasiamies Jaakko Pekki
RIITTÄÄKÖ LUOTTAMUS HÄIRIÖTILANTEESSA? SOPIMUSPERUSTEINEN VARAUTUMINEN 5.3.2019 Valmiusasiamies Jaakko Pekki LUOTTAMUS? Odotus toisen osapuolen tietynlaisesta käyttäytymisestä tai ominaisuuksista Toisen
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotRAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA
RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset
LisätiedotVarautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla
Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI
LisätiedotTIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma
TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö Puolustusvoimat Huoltovarmuuskeskus Riihimäki (TIVA:t )
Liikenne- ja viestintäministeriö Puolustusvoimat Huoltovarmuuskeskus Riihimäki 30.8. 2.9.2005 (TIVA:t 31.8. 1.9.2005) valmiuspäällikkö Veli-Pekka Kuparinen Tampere 11.10.2005 TESTATTAVAT ASIAT OMIEN TOIMINTAMAHDOL-
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotDB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013
DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche
LisätiedotJatkuvuuden varmistaminen
Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotKaikki VTV:n tarkastukset liittyvät riskienhallintaan ja tukevat hyvää hallintoa
VTV:n tarkastuskertomukset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä sähköisten palvelujen toimintavarmuuden ohjauksesta Pasi Tervasmäki, Pirkko Lahdelma ja Mika Häkkinen Valtiontalouden tarkastusvirasto
LisätiedotLuonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:
LisätiedotIEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille
IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat
LisätiedotPuolustusvoimat LOGHU3. Johdon yhteenveto 31.3.2011. LOGHU3-suunnitteluryhmä
Puolustusvoimat LOGHU3 Johdon yhteenveto 31.3.2011 LOGHU3-suunnitteluryhmä LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke, joka tarkastelee kuljetuslogistiikan
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotTeknologiateollisuuden ympäristölinjaus
Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...
LisätiedotSuomi English Русский
Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotPäijät-Hämeen maakuntauudistuksen varautuminen ja turvallisuus alatyöryhmän kokous
Päijät-Hämeen maakuntauudistuksen varautuminen ja turvallisuus alatyöryhmän kokous Aika 14.3.2017 klo 9.00 Paikka Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9A, Vellamo-tila Paikalla: Jari Hyvärinen, pj, Päijät-Hämeen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotIPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt
IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja 8.-9.6.2017 Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt Aiemmasta IPT-työpajasta Tarjoajan vähimmäisvaatimukset ja valintakriteerit? Tilaajan tavoitteet
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2009
Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotProjektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö
Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotUlkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta. Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut
Ulkoistaminen ja varautumiseen liittyvät sopimusasiat alihankkijan näkökulmastakulmasta Pentti Tammelin YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Verkkojen toiminta tulee varmistaa puheen, datan tai kuvansiirtoon
LisätiedotRDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014
RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet
LisätiedotValmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus
Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä Taneli Rasmus Tavoitteet harjoitukselle Sysmän kunnassa Testata uutta hallintosääntöä Testata ulkoistettujen palveluiden varautumista Teknisten ratkaisujen
LisätiedotMiten varmennan ICT:n kriittisessä toimintaympäristössä?
Miten varmennan ICT:n kriittisessä toimintaympäristössä? Sairaalatekniikan päivät 2018 8.2.2018 Tommi Tervo, Istekki Oy Kehittämispäällikkö Mistä sairaalan ICT koostuu? Noin 6000 päätelaitetta Noin 200
LisätiedotKriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen
Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen IPLU-projektin järjestämä seminaari IP-verkkojen luotettavuudesta, 17.5.2006 Kari Wirman 2 Yhteiskunnan toimintojen riippuvuudet
LisätiedotHUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus
Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö
MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 22.11.2018 Kaisa Äijö ALY -palvelukokonaisuus Alueiden suunnittelu ja käyttö Liikenne Ympäristö Epävarmuudesta huolimatta muutosorganisaatiossa
LisätiedotVesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen
Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki
LisätiedotRaskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi
Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen
LisätiedotHYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE
1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotLiiketoiminnan ICT-riippuvuus kasvaa hallitaanko riskit?
Liiketoiminnan ICT-riippuvuus kasvaa hallitaanko riskit? Mika Ollikainen, Tutkimusjohtaja j Keskeisiä tuloksia 10.5.2010 2 Tutkimuksen sisältö Tutkimuksen kannalta keskeiset kysymykset jaettiin viiteen
LisätiedotMIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA
MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA 18.5.2016/M.Sihvola Veripalvelun tilaustoimitusketju plasma ulkomaille Rekrytointi Luovutus Testaus Valmistus Varastointi Jakelu Varastointi Jatkokäsittely
LisätiedotMaakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1
Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotKooste riskienhallinnan valmistelusta
Kooste riskienhallinnan valmistelusta 14.11.2017 Varautuminen ja riskienhallintaalajaosto Jukka Koponen Maakunnan riskienhallinnan valmistelusta Riskienhallinta-asioiden valmistelutyöstä huolehtii maakunnan
LisätiedotTERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
LisätiedotValmiusharjoituksesta hyödyt irti
Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Jouni Perttula 1 Turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Jouni Perttula Pirkka 17 harjoituksen tavoite Harjoituksen tarkoituksena
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS Maakuntauudistuksen johtoryhmä 21.12.2017 Valmiuspäällikkö Tapani Rossi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus MAAKUNTALAKILUONNOS HE 15/2017,
LisätiedotKRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN
KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?
LisätiedotSavonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine
Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta 15.11.2017 Kaupunginjohtaja Janne Laine 1 2 Savonlinna saaristoinen silta- ja lossiyhteyksiin perustuva kuntarakenne Varautumisen perusteet Kunnan varautumisen tarkoitus
LisätiedotApuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke
Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia
LisätiedotLiikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotVIESTINTÄVERKKOJEN JA VIESTINTÄPALVELUIDEN VARMISTAMINEN; OHJEITA KÄYTTÄJILLE. TIVA-seminaari
VIESTINTÄVERKKOJEN JA VIESTINTÄPALVELUIDEN VARMISTAMINEN; OHJEITA KÄYTTÄJILLE TIVA-seminaari 10.11.2005 PROJEKTIRYHMÄ Projektiryhmä kokoontui seitsemän kertaa Jäsenet: Tapani Rantanen, puheenjohtaja Erkki
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotTURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA
TURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA Turvallinen ohjelmistokehitys seminaari 30.9.2008 1 Turvallisuusvaatimukset ohjelmiston hankinnassa Tehtävä/toiminta liittyvä toiminnot/prosessit
LisätiedotSähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
LisätiedotMiten toteutetaan hyvä vesihuollon varautumissuunnitelma ja miten toimintaa häiriötilanteessa voidaan harjoitella? Lounais-Suomen vesihuoltopäivä
Miten toteutetaan hyvä vesihuollon varautumissuunnitelma ja miten toimintaa häiriötilanteessa voidaan harjoitella? Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2017 Petri Lonka, 15.11.2017 Jatkuvuuskonsultointi Oy Toiminut
LisätiedotKestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet
1 Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet Savon ilmasto-ohjelman seminaari Erikoistutkija 8.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYKSEN TAUSTAA Suomi ja LvM kansainvälisesti edelläkävijöitä logististen toimintaedellytysten
LisätiedotTyöpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet
Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely
LisätiedotIPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Ryhmä 1 Ville Alajoki, Helsinki HKR
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotMaakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä
Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen Teppo Heikkilä Turvallisuustoimialan järjestäjän ydintehtävät 1. Liikelaitosten ohjaus a) Turvallisuustoimialan erityisyksiköt; pelastusliikelaitos
LisätiedotPuutavaralogistiikan T&K-tarpeet
Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotMAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA
MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON
LisätiedotVesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen
Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)
LisätiedotPÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA
PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA Varautumisen opintopäivät 2013: Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin Hämeenlinna 3.-4.10.2013 Johtaja Taina Rautio
Lisätiedot13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö
13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset
1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotLogistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla
Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotTE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013
TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana
LisätiedotSähköinen sinetti konttiliikenteessä
Sähköinen sinetti konttiliikenteessä Pekka Rautiainen SysOpen Oyj Logistiikan konsultointipalvelut FITS-syystapaaminen, Helsinki 14.11.2001 1 Esityksen rakenne Sinetöinti overseas-konttiliikenteessä Sähköinen
LisätiedotVAK-lainsäädäännön kokonaisuudistus. Kimmo Kiiski
VAK-lainsäädäännön kokonaisuudistus Kimmo Kiiski 7.2.2019 VAK-uudistus Miksi tehdään? Mitä tehdään? Kuka tekee? Millä välineillä tehdään? Milloin tehdään? Millä tavoitteilla tehdään? Miksi uudistus? Voimassa
LisätiedotKäyttöönottotyöryhmä
Käyttöönottotyöryhmä Työpajan II tavoitteet Työsuunnitelman laatiminen loppuvuodelle Käyttöönottosuunnitelman sisällysluettelo sekä laajuus ja rajaukset Tehtävien priorisointi Tehtävien aikataulutus ja
LisätiedotTulevaisuus on hybrideissä
Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari
LisätiedotHäiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla
STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotCERT-CIP seminaari 20.11.2008
CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä
LisätiedotKansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari
Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen
LisätiedotMaantieselvitys 16.8.2010
Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi
LisätiedotULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ
ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9
Lisätiedot