Omaehtoisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys miten ne toteutuvat käytännössä? Anita Malinen 27. maaliskuuta 2014

Transkriptio

1 Omaehtoisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys miten ne toteutuvat käytännössä? Anita Malinen 27. maaliskuuta 2014

2 Lähtökohtana toisenlainen ymmärrys oppijasta - luottamus oppijan omaan potentiaaliin ja kykyyn ajatella itse - itsetoiminnallisuuden vaatimus /odotus (ks. Seppo Niemelän väitöskirja)

3 Mitä omaehtoisen oppimisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden periaatteet tarkoittavat opettajan työssä? Mitä niiden toteutuminen vaatii opettajalta?

4 Andragogiikan palapeli 1+4 1) Aikuisen oppijan henkilökohtainen, omakohtainen, omaehtoinen (oppimis)prosessi 2) Opetus- ja kurssisuunnitelma 3) Pedagogiset rakenteet 4) Ohjaus ja opetus 5) Arviointi

5 1) Aikuisen opiskelijan omaehtoinen oppiminen ja kasvu Miten tätä tuetaan? Mitä opiskelijat tavoittelevat/tarvitsevat?

6 Opiskelijoiden erilaiset tarpeet Opiskelijoiden odotukset kurssin annista voivat olla hyvinkin erilaisia. Toinen on tullut tehokkaasti oppimaan tarvitsemansa asian kun toinen taas on tullut pikemminkin huvin ja kenties seuran vuoksi. Tasapainoilu tiukan asiasisällön ja rennon viihtyisyyden välillä tuottaa jatkuvasti päänvaivaa minulle. Ryhmän kannalta hyvin erilaiset odotukset ja toiveet ovat hankalia.

7 Opiskelijan tavoitteista Onko tavoitteet liian korkealla opiskelijalla itsellään? Joskus opiskelijoilla voi olla ylioptimistiset toiveet ja tavoitteet kurssille. Opettajana pyrin kannustamaan silloin kun oppilas pettyy omiin taitoihinsa. Kerron silti suoraan, että aina kaikki ei suju leikiten. Opettajan on suostuttava oppilaan oppimisrytmiin ja annettava tukensa.

8 2) Kurssisuunnitelma Kurssisuunnitelma antaa tilaa opiskelijan aidoille valinnoille ja omista tarpeista käsin rakentuvalle oppimiselle. Kurssisuunnitelmaa muokataan opettajaryhmän yhteisenä työnä sekä opiskelijoiden että opettajien palautteen pohjalta.

9 Oppijan rytmi opettajan kurssisuunnitelma Kurssilaisten toiveita kannattaa kuunnella ja ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Opettajan on suostuttava oppilaan oppimisrytmiin ja annettava tukensa. Tyytyväisempiä opiskelijoita lähtee kurssilta, jossa on edetty hitaasti ja opeteltu vain muutama asia kuin sellaiselta, jossa opettajalla on hirveä kiire ja tarve kertoa/näyttää kaikki mahdollinen.

10 Kurssisisällön tarkentaminen - rakentamalla yhdessä kurssisisältö pystytään lisäämään kurssilaisten motivaatiota - näin saadaan kokonaisuus, jossa jokaiselle on jotakin

11 Täysin opiskelijoiden toiveiden varassa en kuitenkaan etene. Suunnitelmassa on yleensä asioita, joiden oppiminen on tarpeellista ja hyödyllistä jatkon kannalta, vaikka ne eivät kenestäkään tuntuisi mielenkiintoiselta. Tällöin minun on pystyttävä perustelemaan, miksi mielestäni kyseisen asian oppiminen on tärkeää.

12 -Haluan osata rajata tunneilla käsiteltävän asian tarpeeksi pieneksi vaikka itsestä tuntuu että puolet jää kertomatta. Tämän koen ongelmaksi koska pidän myös pidempiä kursseja ja kansalaisopiston kurssit ovat minimittaisia niihin verrattuna. Kokeilin tänä syksynä aihepiirien supistamista ja pääsin jo "askeleen eteenpäin". Annoin oppilaille mahdollisuuden valita heitä kiinnostavat aihepiirit joista kerroin tiivistetyillä luennoilla ja jätin aikaa enemmän oppilaiden omien sisustustöiden käsittelyyn.

13 3) Pedagogiset rakenteet ja työtavat Rakenteiden pitäisi tukea opiskelijoiden omaehtoista oppimista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

14 Tutut opiskelijat, tutut toimintatavat, tutut roolit Näiden vuosien aikana olen tullut jo hyväksi tutuksi oppilaideni kanssa. He ovat tottuneet minun toimintatapoihini, ja meille on yhdessä kehittynyt yhteisiä rutiineja. Näistä rutiineista ja totutuissa tavoista on sekä hyötyä että haittaa. Yhteiset työt sujuvat rutiinien avulla joustavasti. Opettajana annan tietenkin opetusta, mutta muuten toimin ryhmän kapellimestarina yhteisiä tehtäviä jakaessani ja tarkkaillessani. Rutiinien vaarana on se, että liikaa totuttaudumme vanhoihin toimintatapoihin. Tehtävät keskittyvät liikaa samoille henkilöille ja muut halukkaat töiden suorittajat ikään kuin unohtuvat, jos he eivät itse ilmaise omaa halukkuuttaan tehtävien tekijöiksi.

15 Hyviä käytänteitä Siirryn jokaisen opiskelijan kanssa vuorollaan hiljaiseen tilaan. Siellä suunnittelemme ryijyä ja mietimme yhdessä etenemistekniikkoja. Näissä tilanteissa minun ammattitaitoni kohtaa opiskelijan oppimistarpeet. Ne hetket ovat usein hyvinkin henkilökohtaisia.

16 Usein lähestyn asioita kokeilemisen kautta, mutta annan myös teoreettista tietoa, koska se on joillekin oppimisen kannalta hyvin tärkeää. luotan siihen, että kannettu vesi ei kaivossa pysy ja itse tekemällä oppii parhaiten. Tehdään yksilötyönä valaisevia laskuharjoituksia, ja autetaan vain tarvittaessa. jokaisella kokoontumiskerralla kohtaan jokaisen opiskelijan henkilökohtaisesti. Haluan olla ammattitaitoineni läsnä opiskelijaa varten.

17 antamalla erilaisia, eritasoisia haasteita, joista jokaisella on mahdollisuus valita itselle parhaiten soveltuva tapa toimia omien tuntemusten, potentiaalien tekemistä riemulla. Yllättää itsensä. Tällä onnistumisen tunteella on mahtava positiivinen energia, joka välittyy jokaiseen. en koskaan koskettamalla korjaa kenenkään asentoa, vaan kunnioitan jokaisen omaa löytöretkeä.

18 4) Opetus ja ohjaus Ohjaus pyrkii antamaan tilaa oppijan omalle ajattelulle ja ajatusten kehittelylle ( How do you know that, Kalle? Tell it with your own words. ). Ohjaus on aikuisen omakohtaisen prosessin tukemista sekä yksilö- että ryhmäkeskusteluin.

19 Asialliset asiat - viihtyminen Tavoitteena on, että jokainen uskaltaa avata suunsa ja kysyä tarpeen mukaan. Asioita saa kummastella ja kommentoida. Asian vierestäkin saa jutella. Useiden ryhmien kanssa jonkun verran käsitelläänkin ajankohtaisia asioita ja kuunnellaan toistemme tarinoita. Tunnelma on rento ja hauskaakin pidetään. Vaatii tasapainoilua, ettei tämä vie liikaa aikaa itse asialta, mutta koen tällaisen vapaamuotoisen jutustelun erittäin tärkeäksi osaksi ryhmien toimintaa.

20 Vertaisryhmän merkityksestä - osallisuus - yhteisöllisyys - omakohtaisuus

21 Itse pidän erittäin tarpeellisena jakaa ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Alkeis-, jatko- ja senioriryhmät ja miehet omanaan. Sen on kokemus opettanut. Vertaisryhmä mahdollistaa matalamman kynnyksen ja kun kynnys on ylitetty, luottamus omaan tekemiseen löytyy.

22 Elävän peilisalin idea Kun pohtii itseään ja yrittää peilata itseään muiden silmin, kuuntelee muiden kokemuksia ja ideoita, tässähän todellakin voi löytää itsensä sekä opettajana että ihmisenä. Myös ne henkilökohtaiset kehittymiskohteetkin löytyvät tällä tavoin... (APO-opiskelija)

23 Opettaja, ohjaaja, kansansivistäjä, andragogi? Mitä erityistä kansalaisopiston opettajana olemisessa on? Osaammeko hyödyntää tämän erityisyyden?

24 Oma ammattini, kun ei ole opettamisen kanssa missään tekemisessä, mutta elämänkokemus yhdessä jooganohjauksen kanssa pistää miettimään, miten ihmiset saadaan heräämään uudella tavalla ja ottamaan itsessään olevat vahvuudet käyttöön.

25 Toisinaan opettajan näkökykyä todennäköisesti värittävät myös omat asenteet, mielentila ja tunteet. Siksi on harjoiteltava erottelukykyä niin että erottaisi oman tunnelman oppilaiden ja tunnin tilanteesta. Onneksi joogaharjoitus tekee armeliasta työtään myös ohjaajassa. (alleviivaus Anitan)

26 Kansalaisopiston opettaja, ainakin minä, pohdiskelee ja toteuttaa opetettavaa asiaa yksin. Ei ole "opettajainhuonetta", jossa keskustella ja kysellä muiden tapoja ohjata ja opettaa. Tai selvitellä ongelmallisia, ryhmässä syntyneitä tilanteita.

27 4) Tärkeitä huomioita Tyytyväisempiä opiskelijoita lähtee kurssilta, jossa on edetty hitaasti ja opeteltu vain muutama asia kuin sellaiselta, jossa opettajalla on hirveä kiire ja tarve kertoa/näyttää kaikki mahdollinen.

28 Kaiken tämän hyötypohdinnan lisäksi minun tulee pitää mielessä myös se, mikä on hauskaa ja mukavaa. Kansalaisopiston kursseille voidaan tulla myös viihtymään, eikä pelkästään oppimaan faktoja.

29 Aluksi minulla oli kovia tavoitteita ohjaukseni suhteen, mutta olen opetellut rentoutumaan ja jättämään omat tavoitteet taka-alalle. Jos toimimme liiaksi järkeilemällä, menee helposti jumpan puolelle. menemällä virran, flow, mukana

30 Huoli sivistyksen katoamisesta Katso sanaa mitä sille on tapahtumassa. Sana menettää kaiken katsomisen ja kuluttamisen pakkovallassa alkuperäistä merkitystään, ja ihminen sen myötä jää vaille itseilmaisua ja arvoa sellaisena kuin on

31 APOn VALTTIKORTTI: Ohjaajien oma ryhmä Ohjaajat eri tieteenaloilta yhteistä kiinnostus aikuisen oppimiseen ja ohjaamiseen. Ohjaajien oma ryhmä kokoontuu ennen jokaista lähijaksoa ja heti lähijakson päätyttyä (vrt. kehittävä arviointi). Voisiko tätä ideaa hyödyntää kansalaisopistossa?

32 Dialoginen ilmapiiri Mitä se on?

33 Opetus- ja ohjausdialogin ytimessä vastavuoroinen oppiminen Vastavuoroisuus edellyttää halua jakaa yhteistä vastuuta, sitoutua, kuunnella, ymmärtää, halua jakaa perspektiivit. Jaetaan kokemusta, tietoa, arvoja ja asenteita, taitoja.

34 Perspektiivien kohtaaminen Minä Sinä/Toinen

35 Tehtävä Vahvat arvostelmat: valintoja, joiden suhteen en voi valita toisin menettämättä tunnetta siitä, että olen oma itseni Heikot arvostelmat: valintoja, jotka voin vaihtaa menettämättä tunnetta autenttisuudestani Charles Taylor: Autenttisuuden etiikka

36 Dialogisen suhteen piirteitä Timo Laineen mukaan Toisen erilaisuuden kunnioittaminen - kunnioittaa toisen ajatuksia ja projekteja (vaikka ei hyväksyisikään niitä) - tunnustaa toisen autonomisuuden Molemminpuolinen luottamus - on avoimen suhteen edellytys - luo turvallisuutta Persoonallinen läsnäolo Molemminpuolisuus - suhde rakentuu molemminpuolisesti henkilöiden välille - kumpikaan ei pyri määräämään sitä Avoimuus toisen ymmärtämiselle - halu ymmärtää toisen erilaista arvomaailmaa, käsityksiä ja toimintatapoja - halu tulkita toisen puhetta siten, mitä hän itse sillä tarkoittaa - kuuntelemisen halu - on valmis muuttamaan kuvaansa toisesta ja puheena olevasta asiasta

37 Miten monologisessa suhteessa puhutaan? - tavoitteena oikean tiedon välittäminen - asiantuntijapuhetta - oikeiden vastausten antaminen - pyrkii muuttamaan toista omien tavoitteiden, arvojen, ajatusten suuntaan - esiintyy virallisessa roolissa - tavoittelee uskottavuutta, retorisesti vakuuttavaa - vetoaa auktoriteettiin - vetoaa sääntöihin, tapaan, normaaliuteen - käskee, hyväksyy, kieltää Timo Laine 2005

38 Miten dialogisessa suhteessa puhutaan? - puhujat ovat tietoisia näkökulmiensa subjektiivisuudesta ja suhteellisuudesta - puhutaan omalla äänellä - kuuntelevaa, toisen puheesta kiinnostunutta, toisen puhetta kunnioittavaa - kysyvää, avointa, ei sulkevaa, ei lopullista vastausta - oma puhe dialogisoidaan eli suhteutetaan edeltäviin puheenvuoroihin ja puhujiin: ketjuuntuminen - toisten perspektiivin ennakoiminen - Timo Laine -

39 Paritehtävä Millaiset ovat omat dialogivalmiuteni? Vahvuudet? Heikot kohdat?

40 Dialogia ei ole ilman nöyryyttä Kohtaamisessa ei kukaan ole täysin tietämätön eikä kukaan täysin viisas. On vain ihmisiä, jotka pyrkivät yhdessä oppimaan enemmän kuin sillä hetkellä tietävät. (Freire 2005)

41 Opetus ja ohjaus on taitoa tehdä hyviä kysymyksiä.

42 Pariharjoitus: hyvien kysymysten tekeminen Auta pariasi kysymyksiä tekemällä ja pidättäytymällä neuvojen antamisesta.

43 Arjessa 1) Auta oppijaa ajattelemaan itse ( Tell the whole story behind it. ). 2) Anna oppijan puhua ( Tell with your own words ). 3) Keskity kuuntelemaan. 4) Mieti, mitä ja miten kysyt ( How do you know that, Kalle? ). 5) Opettele sietämään erilaisuutta. 6) Tutki omaa toimintaasi ja pidä mielessä oppimisen koko elinkaari.

44 Mistä syntyy luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiri?

45 Sivuhuomautus peilauksesta Peilaus on palautetta, jolla toinen ihminen osoittaa kuulleensa toisen puheen, nähneensä hänen tuotoksensa tai lukeneensa hänen tekstinsä. Toinen ihminen poimii keskeisimmät havaintonsa ja kertoo ne havaintoinaan ilman arviointia tai arvottamista.

46 Peilauksen eduista + opiskelija tietää, että ohjaaja on lukenut hänen tekstinsä/keskittynyt hänen työhönsä + opiskelija ymmärtää, mille asioille myöhempi ohjaus ja arviointi perustuu + opiskelija on avoimempi ohjaukselle, kun tietää, että on tullut kuulluksi + opiskelija kuulee omat ajatuksensa ulkopuolelta + opiskelijan oma reflektio tulee mahdolliseksi

47 The third is to allow identity to be expanded to include the threatening experience so that its status is altered from alien to family. Nothing is changed except that my tears or rage or frailty lose power to threaten me because I allow them to become me. It is as simple as that and as difficult, because in doing so we have to give up an aspect of what we thought we were. We have to die a little. This is experiential learning. - Guy Claxton -

48 Summa summarum Omakohtaisuus, tutkivuus ja dialoginen yhteisöllisyys kuuluvat yhteen. Mikään niistä ei erikseen ja yksinään riitä.

49 Välitehtävä Tee dialogiharjoituksia ohjattavan kanssa. Tee muistiinpanoja harjoitusten sujumisesta.

50 Opettajan työn perustana vapaan sivistystyön tehtävä, arvot Mikä on opistomme tulkinta vapaan sivistystyön tehtävästä? Miksi olemme olemassa? Perustehtävä? Arvotavoitteet? Mitkä ovat meidän tärkeät asiat?

51 Kolme E:tä kuvana II I EPISTEMOLOGINEN ULOTTUVUUS ASIANTUNTIJUUS EPÄSYMMETRIA sairaanhoitaja oppijaa edellä kätilö oppijaa laajemmin sosionomi oppijaa kokonaisvaltaisemmin EKSISTENTIAALINEN ULOTTUVUUS AITOUS SYMMETRIA ihminen tasavertaisuus OMA TILA kunnioitus avoimuus hyväksyntä HENKISESTI AVOIN OPPIMISYMPÄRISTÖ Perusluottamus, perusturvallisuus Luottamus asiantuntijuuteen ( Did you like that book? No, because he is an asshole! ) HENKINEN ILMAPIIRI ei-ammatillinen puoli opettajuutta

52 Oppimisteoriat ja opetuksen luonne Behaviorismi Vahvistaminen Ehdollistuminen/toivotut reaktiot Kognitivismi Konstruktivismi Oikea-aikainen ohjaus Tiedon konstruointi/yhteinen tiedon rakentaminen Mallioppiminen Mallina oleminen Jäljittely Kokemuksellinen oppiminen Andragogiikka

53 Vahvistaminen Ohjaaja vahvistaa oppijan tavoitteen suuntaista käyttäytymistä. Vahvistamisen periaatteet: 1) voimistaa tavoitteen suuntaista käyttäytymistä joko myönteisen vahvistajan avulla tai lopettamalla vahingollisen ärsykkeen vaikutus 2) heikentää käyttäytymistä, joka ei ole tavoitteen suuntaista joko esittämällä vahingollinen ärsyke tai poistamalla vahvistaja

54 B. F. Skinner väittää, että persoonallisuus on yhtä kuin vahvistamisten henkilökohtainen historia. Antakaa minulle tusinan verran terveitä vauvoja, jotka ovat kaikki hyvin kehittyneitä, antakaa minulle myös oma spesifinen maailma, jossa heitä kasvattaisin, niin voin taata, että voisin satunnaisesti ottaa minkä tahansa heistä ja kouluttaa minkä tahansa valitsemani spesialistin lääkärin, lakimiehen, taiteilijan, kauppiaan, päällikön, jopa kerjäläisen tai varkaan, riippumatta siitä, mitkä hänen lahjansa, taipumuksensa tai kutsumuksensa ovat, taikka siitä, minkä rotuisia hänen esivanhempansa ovat. John B. Watson

55 Mallina oleminen Ohjaaja on tiedostamattaan mallina oppijalle. Mallin jäljittelyä lisäävät mallin tuttuus ja arvostus sekä oppijan epäitsenäisyys. Mallilta opitaan etenkin taitoja, asenteita ja tunteita. Mallin ja oppijan välillä siirtyy ns. hiljaista/sanatonta tietoa. (subliminaalinen havaitseminen)

56 Kokemuksellinen oppiminen Experiential Learning Theory (ELT) on kokonaisvaltainen teoria aikuisen oppimisesta ja aikuisen kehittymisestä (mm. henkilökohtaisen kasvun teema). Kokemuksen muokkaaminen on oppimista (reconstruction, re-organisation, re-defining, rethinking, re-shaping jne.). Oppimiskokemukset ja tekeminen ovat osa oppimisprosessia.

57 Kokemukselliset menetelmät Sellaiset ohjauksen menetelmät, jotka auttavat oppijaa pääsemään aiemmin ajatellun tai koetun reshaping tilaan, ovat kokemuksellisia menetelmiä. Tavoitteena on tiedostaa toiminnan ja kokemuksen kautta avautuvaa sanatonta tietoa, kehollista tietoa, kokemustietoa. Oppimisympäristö + dialogi

58 Ohjaus kokemuksellisen oppimisen teorioissa Kolb: neljä erilaista oppimisympäristöä, jotka liittyvät neljään erilaiseen oppimistyyliin + keskustelu (engl. conversational learning) Mezirow: hyvä oppimisympäristö + reflektiivinen/ rationaalinen dialogi Knowles: kasvattava oppimisympäristö + osallistavat menetelmät Revans: kaksi oppimisympäristöä, joissa oppija on vuorotellen osallistujana (a set + a project) + keskustelu (engl. a set discussion)

59 Schön: oppimisympäristönä a reflective practicum + keskustelu, joista Schön käyttää useita nimiä: Reciprocal reflection-in-action Reflective conversation Communicative work of the dialogue

60 Summa summarum Dialogi on kokemuksellisen oppimisen keskeisin ohjauksen muoto. Se mahdollistaa mm. aiemmin koetun ja ymmärretyn kriittisen tarkastelun l. reflektion.

61 Andragogiikka Experience is the adult learner s living textbook. - Eduard Lindeman

62 Eduard Lindeman ( ) kirjoitti vuonna 1926 The meaning of adult education -teoksen (Dewey ja Grundtvig!). Keskeiset teoreetikot Malcolm Knowles teki käsitteen tunnetuksi 1960 luvulla (1950 Informal Adult Education). Hän tutustui käsitteeseen vuonna 1967 jugoslavialaisen Dusan Savicevicin kautta. Saksalainen opettaja Alexander Kapp 1833 kirjoitti andragogiikasta vuonna 1833 (Jugoslavia, Unkari, Saksa) Jugoslavilainen andragogiikan professori Duśan M. Savićević (1929- ) kirjoitti mm. Adult Education: From Practice to Theory Building -teoksen (1990).

63 Eduard Lindeman vuonna ) Education is life ei pelkkää valmistautumista tulevaisuuteen, josta ei tiedetä 2) non-vocatiomal ideals its purpose is to put meaning into the whole of life 3) the approach to adult education will be via the route of situations, not subjects 4) the resource of highest value is the learner s experience

64 Eduard Lindemanin kuusi tärkeää teemaa 1) aikuiskasvatuksen käsitteellistäminen 2) kriittinen teoria aikuisen oppimisesta 3) andragogiikka käsitteen esittely (yhdessä Martha Andersonin kanssa) 4) aikuiskasvatus on social effort 5) pienryhmäkeskustelut metodina (!) 6) sosiaalisten ja poliittisten kysymysten opetusohjelma

65 Andragogical assumptions about learners 1. The need to know 2. The learners self-concept > capable for self-direction 3. The role of learners experience 4. Readiness to learn for real life situations 5. Orientation to learning is problem or life centered 6. Motivation is mostly internal Lähteenä Knowles (1990) The adult learner: a neglected species Malinen & Piirainen 2010