Selvitys TOIMINTAPERIAATTEET JA REKRYTOINTIKÄYTÄNNÖT TOIMARISSA. Työllisyyden edistäminen

Transkriptio

1 Selvitys TOIMINTAPERIAATTEET JA REKRYTOINTIKÄYTÄNNÖT TOIMARISSA Työllisyyden edistäminen Kirkkonummen kunta - kuten kaikki muutkin Suomen kunnat - ovat olleet vuonna 2015 haasteellisen tehtävän edessä työmarkkinatukiuudistuksen II-vaiheen aiheuttaman kunnan rahoitusvastuun laajenemisen ja toiminnan tehostamisvelvoitteen myötä. Samanaikaisesti velvoitteiden lisääntymisen kanssa pitkään työtä vailla olevien määrä on kasvanut ja TE-toimiston määrärahojen supistustarpeet ovat vaikeuttaneet työllistämistehtävien hoitoa. Kirkkonummen kunnan aktivointihankkeen jatkosuunnitelman mukaisesti on vastattu kunnille tulleisiin uusiin velvoitteisiin. Kirkkonummen kunnan henkilöstö on erittäin sitoutunut pitkään työtä vailla olevien työllistymisen edistämiseen ja yhteistyö kunnan eri toimialojen, tulosalueiden ja tulosyksiköiden kesken on ollut erinomaista. Henkilöstön tavoitteena on asiakkaiden pysyvä työllistyminen tai siirtyminen asiakkaan toimintakyky huomioiden tarkoituksenmukaiselle statukselle (esim. sairausloma, eläke). Työkyvyn arviointiprosessissa Kirkkonummella perusturvan eri tulosalueiden yksiköiden (kuntouttava työtoiminta/toimari, mielenterveys- ja päihdepalvelut, terveyspalveluiden vastaanottotoiminta ja aikuissosiaalityö) yhteistyö edistyy hyvin. Kunta on tässä suhteessa edelläkävijä muihin lähikuntiin verrattuna. Asiakkaiden työllistymistä edistävät toimet suunnitellaan Kirkkonummella tavoitteellisesti asiakkaan tarpeita vastaaviksi. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö rakennetaan aina asiakkaan voimavarat, toimintakyky ja kokemus huomioon ottaen. Työllistymisyksikkö Toimarissa asiakkailla on mahdollisuus omia kykyjään vastaavaan mielekkääseen toimintaan. Aktivointihankkeen jatkosuunnitelman toteutumisesta annetaan aiemmin sovitun aikataulun mukaisesti kattava selvitys seuraavan osavuosikatsauksen yhteydessä. Kuntouttavan työtoiminnan periaatteet Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Kirkkonummella noudattaen toiminnasta annettuja lakeja ja asetuksia sekä kunnan ohjeistuksia. Toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja ohjeistus on kattavasti koottu Kuntouttavan toiminnan käsikirjaan ( Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/01) velvoittaa kuntia järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa pitkään työtä vailla oleville kuntalaisille. Toiminnan tavoitteena on tarjota asiakkaille mielekästä toimintaa, jonka avulla he saavat voimavaroja elämänsä hallintaan. Jatkotavoitteena on tukea asiakkaita aktivoitumaan uudelleen työelämään tai hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen. Kuntouttavan työtoiminnan merkittävä tehtävä on arvioida asiakkaiden työkykyä ja järjestää heille terveyspalveluiden kanssa yhteistyössä tarvittavia terveys- ja kuntoutuspalveluita. Toimintaa ohjaavan lainsäädännön mukaan työtä vailla olevan kuntalaisen on osallistuttava aktivointisuunnitelman laadintaan. Aktivointisuunnitelmassa kartoitetaan mennyt työ-, koulutus- ja muu aktivoitumiseen vaikuttava historia, todetaan nykytilanne ja tehdään toimintasuunnitelma asiakkaan tavoitteiden toteutumiseksi. Kuntouttava työtoiminta on viimesijainen toimintamuoto silloin, kun voimassaolevat työvoimapoliittiset toimenpiteet tai muut kuntouttavat toimenpiteet eivät ole asiakkaalle tarkoituksenmukaisia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen kirjataan aktivointisuunnitelmaan. Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen tai toiminnan

2 keskeyttäminen vaikuttaa työttömyysturvan maksatukseen. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas saa ylläpitokorvausta 9 /läsnäolopäivä, sekä matkakorvaukset edullisimman julkisen matkakorvauksen mukaan. Kuntouttavaan työtoimintaan voi osallistua ottamalla yhteyttä TE-toimistoon, aikuissosiaalityöntekijöihin tai suoraan Toimarin kuntoutusohjaajiin. Asiakas aloittaa Toimarissa 3 kk:n aloitusjaksolla. Yhdessä pajaohjaajien ja kuntoutusohjaajien kanssa hänen aktivoitumistaan tuetaan laatimalla tavoitesuunnitelma, jossa arvioidaan olemassa olevat asiakkaan voimavarat ja keinot niiden lisäämiseksi. Tavoitteita tarkastellaan asiakkaan kanssa jatkuvasti ja tehdään tarvittavat muutokset. Asiakkaan kuntoutusaika pajoilla voi olla kerrallaan 3 kk 24 kk. Asiakas työskentelee pajaympäristössä, jossa arvioidaan asiakkaan hyvinvointia ja työkykyä. Toimarin pajatoimintaa tarjoavat apuvälinehuolto, pesula, auto-, keittiö-, keramiikka-, käsityö- ja puutyöpaja. Pajatyöskentelyn ohella asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ATK-koulutukseen, ryhmissä tapahtuvaan toimintaan (mm. keskustelu, liikunta) sekä yksilökuntoutukseen. Rekrytointi käytännöt Kuntouttavan työtoiminnan yksikössä (Toimari) noudatetaan sääntöjä ja käytäntöjä, jotka on määritelty lainsäädännössä sekä työ-/virkaehtosopimuksissa (KVhL = kunnallinen viranhaltijalaki, KVESL= Kunnallinen virkaehtosopimuslaki, KuntaL= Kuntalaki, KVTES= Kunnallinen yleinen työ- /ja virkaehtosopimus). Rekrytointia ohjeistavat osiot on kerätty tiivistetysti liitteisiin (virkasuhde ja työsuhde). Kunnan henkilöstöhallinto on kuvannut rekrytointiprosessin (liite), jota myös perusturvan toimialalla noudatetaan. Kirkkonummen kunnan hallintosäännössä on määritelty toimivalta henkilöstöasioissa. Lisäksi perusturvan toimialajohtaja on tehnyt hallintosäännön nojalla delegointipäätökset henkilöstöhallinnollissa asioissa myös Toimarin osalta kuten muidenkin perusturvan yksiköiden osalta. Selvityksen liitteet (1-4) ovat ohessa.

3 Liite 1 Kunnallisen esimiehen TYÖSUHDEOPAS TYÖSUHTEESEEN OTTAMINEN Mahdollisesta hakumenettelystä työsuhteeseen otettaessa ei ole vastaavanlaisia säännöksiä kuin virkasuhteeseen ottamisesta on laissa kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003). Näin ollen kukin kunta voi itsenäisesti päättää kunnassaan noudatettavista menettelytavoista. Kuitenkin työsuhteeseen otettaessa on mm. otettava huomioon, mitä syrjinnän kiellosta ja tasa-arvolain mukaisista velvoitteista on sanottu. MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS Määräajan pituus ja määräaikaisuuden merkitys Työsopimuksen määräaikaisuus voidaan ilmaista eri tavoin. Määräaikainen työsopimus voi olla määräajaksi tehty tietty kalenteriaika (esim ) määrättyä työtä koskeva työsopimus (esim. suursiivous, tietty korjaustyö) tai työsopimuksen määräaikaisuus käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta (esim. otettaessa työntekijä toisen työntekijän sairauslomasijaiseksi). Laissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä kuinka pitkäksi ajaksi määräaikainen työsopimus voidaan tehdä niissä tilanteissa, joissa laillinen määräaikaisuuden peruste on olemassa. Selvää on, että se voidaan tehdä enintään siksi ajaksi, kun määräaikaisuuden peruste on olemassa. Määräaikainen työsopimus tehdään yleensä siksi ajaksi, kun työntekijää tarvitaan työhön. Perusteltuna ei voida pitää sellaista menettelyä, että tehdään peräkkäin useita esim. 1 2 kuukauden pituisia määräaikaisia työsopimuksia, vaikka vakinaisen työntekijän työvapaa ja sijaisen tarve kestää esim. 10 kuukautta ja työnantajalla on myös tarkoitus palkata sijainen koko em. ajaksi. Sen sijaan, jos sijaista ei tarvita koko siksi ajaksi, kun vakinainen työntekijä on poissa, voidaan sijaisen määräaikainen työsopimus tehdä lyhyemmäksikin ajaksi eli vain siksi ajaksi kuin sijaista todella tarvitaan. Samoin sijaisen työsopimus voidaan tehdä lyhyemmäksi ajaksi kuin vakinaisen työntekijän poissaoloajaksi, jos sijaisen tarpeesta ei voida etukäteen olla varmoja tai sijaista ei voida taloudellisista syistä palkata koko ajaksi, vaikka tarvetta olisikin. Määräaikaisuuden merkitys Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin erikseen sopia määräaikaiseen työsopimukseen liitettävästä irtisanomisehdosta siten, että työsopimus päättyy sovitun määräajan kuluttua, ellei sopimusta sitä ennen puolin tai toisin irtisanota. Työsopimuksen irtisanoessaan työnantajan pitää tällöin kuitenkin noudattaa laissa säädettyjä irtisanomisperusteita ja laissa säädettyjä tai työehtosopimuksessa määrättyjä irtisanomisaikoja ja menettelytapoja. Myös työntekijän pitää irtisanoutuessaan noudattaa irtisanomisaikaa. Jos määräaikainen työsopimus on tehty 5 vuotta pidemmäksi ajaksi, 5 vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä sekä työnantaja että työntekijä voivat irtisanoa työsopimuksen samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsopimussuhteessa olevan työntekijän vain, jos työntekijän kanssa työsuhteen kestäessä tilannekohtaisesti sovitaan määräaikaisesta lomautuksesta tai jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

4 Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen perusteet Voimassa olevaan työsopimuslakiin ei sisälly esimerkkiluetteloa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen perusteista. Perusteltua syytä arvioitaessa otetaan kuitenkin huomioon lain perusteluissa esimerkinomaisesti määräaikaisuuden perusteina mainitut työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste. Perusteltu syy on asetettu vaatimukseksi määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle, jotta estettäisiin mahdollisuus kiertää toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen liittyvää työsuhdeturvaa työsopimuksen kestoaikaa koskevalla valinnalla. Määräaikaisten sopimusten käyttöä ei voida pitää sallittuna, jos työnantajalla on siinä työssä pysyvä työvoiman tarve. Toisaalta hallituksen esityksen mukaan määräaikaisten sopimusten käyttöä ei rajoitettaisi silloin, kun siihen on laissa tarkoitettu syy. Toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttämisen edellytyksenä olisi toisaalta se, että kunkin määräaikaisen sopimuksen tekemiselle on perusteltu syy. Kielletystä peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä ei olisi kysymys esimerkiksi silloin, kun työnantaja tarjoaa sijaiselle uutta sijaisuutta määräaikaisin sopimuksin. Toisaalta edellytettäisiin, että työnantaja ei pyri toisiaan seuraavilla määräaikaisilla sopimuksilla kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin liittyvää suojaa. Jos työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä ei ole momentissa tarkoitettua perusteltua syytä. Työn luonne Määräaikaisen sopimuksen käyttö olisi perusteltua, kun on kysymys määrätyn työn tai työkokonaisuuden tekemisestä taikka sellaisesta lyhytaikaisesta määrätystä työstä, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti. Kriteereinä voivat tällöin olla mm. onko työnantajalla toimintansa laajuuden vuoksi mahdollisuus teettää jatkuvasti sinänsä määrättyjä, erillisinä tai itsenäisinä pidettäviä töitä ja toisaalta asettaako työ tekijälleen joitakin erityisiä ammattitaitovaatimuksia, joita työnantajan vakituisessa työsuhteessa olevilla ei ole tai että työnantaja ei yleensä teetä tällaisia töitä. Määräaikaisten sopimusten käyttö on mahdollista myös kausiluonteisissa töissä. Työ katsotaan kausiluonteiseksi, jos sitä tehdään ainoastaan tiettynä aikana vuodesta tai jos työn määrä olennaisesti lisääntyy etukäteen tiedossa olevina ajanjaksoina. Esimerkiksi puisto- ja puutarhatyö saattaa olla tällaista työtä. Työtä voidaan pitää kausiluonteisena, jos tilapäistyövoimaa tarvitaan vain lyhyehköksi ajaksi. Lain perustelujen mukaan jos työtä sen sijaan teetetään toistuvasti vuosittain esimerkiksi 9 10 kuukautta, työtä ei olisi pidettävä kausiluonteisena. Harkittaessa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen sallittavuutta on tällöin hallituksen esityksen mukaan otettava huomioon, onko työnantajalla mahdollisuus muun muassa töiden uudelleenjärjestelyjen tai loma-aikojen porrastuksen avulla tarjota työntekijälle jotakin muuta työtä jäljelle jääväksi lyhyeksi väliajaksi tai sopia työsopimuksessa työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaisesta keskeyttämisestä. Tällainen sopimus työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä voi olla esimerkiksi osa-aikatyötä koskeva työsopimus, jossa osa-aikaisuus toteutuu vuositasolla siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät tiettynä aikana vuodesta, koska työnantajalla ei ole tarjota työsopimuksen mukaista työtä jo etukäteen työsopimusta tehtäessä tiedossa olevan seikan vuoksi. (ks. TT 2003:52). Kyseisessä oikeustapauksessa työsopimukset oli tehty toistaiseksi voimassa oleviksi ja niihin oli liitetty edellä mainittu ehto. Sijaisuus

5 Tyypillinen määräaikaisen työsopimuksen solmimistilanne on sijaisen ottaminen vakinaisen työntekijän tai viranhaltijan poissaolon, esimerkiksi sairausloman, äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaan, opintovapaan taikka vuosiloman ajaksi. Vaikka sijaisen käyttö johtuu jonkun työntekijän väliaikaisesta poissaolosta, ulkopuolelta tulleen työntekijän ei välttämättä tarvitse tehdä juuri vapaalla olevan työntekijän työtehtäviä. Työnantaja voi hoitaa työtehtävien uudelleenjakamisen sisäisillä sijaisuusjärjestelyillä. Työnantajan tarpeen lisätyövoiman palkkaamiseen tulee kuitenkin perimmiltään johtua jonkun työntekijän poissaolosta. Sijaisuus on yksilöitävä työstä poissaolevan vakinaisen työntekijän ja tämän työtehtävien mukaan. Harjoittelu Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä myös harjoittelusta. Harjoittelulla tarkoitetaan muun ohessa virallisissa oppi- ja koulutusohjelmissa tai oppilasvalinnoissa annetuissa määräyksissä tarkoitettua työharjoittelua (ks. esim. L ammatillisesta koulutuksesta, oppisopimuskoulutus 17 ja 18 ). Harjoittelu voi tapahtua myös siten, ettei se muodosta lainkaan työsuhdetta harjoittelijan ja työnantajan välille (ks. esim. L ammatillisesta koulutuksesta 16 ). Muut edellisiin rinnastettavat syyt tai muu kunnan toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy Tällaiset syyt joudutaan harkitsemaan tapaus tapaukselta. Esimerkiksi työllisyyslain mukaan työllistettävien ottaminen määräaikaiseen työsuhteeseen on oikeuskäytännössä tähän saakka hyväksytty määräaikaisuuden perusteeksi. Joillakin aloilla toiminnan aloittamisesta johtuva kysynnän vakiintumattomuus saattaa muodostaa perustellun syyn jonkin aikaa tehdä määräaikaisia työsopimuksia. Kysynnän vakiinnuttua tätä perustetta ei voida enää pitää perusteltuna syynä. Tarjottavissa oleva työ voi toisinaan olla luonteeltaan siten epävarmaa, ettei tarvetta sen tekemiseen tai teettämiseen etukäteen tiedetä, kuten esimerkiksi ennalta vaikeasti arvioitavissa olevien asiakas- tai oppilasmäärien vaihdellessa. Epävarmuutta työllistämisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista voi myös syntyä siitä, että yksikkö on uudelleenjärjestelyn alaisena. Esimerkiksi organisaatiossa vireillä olevat muutokset, jotka voivat merkitä henkilöstötarpeen uudelleenarviointia ja joiden suunnittelemisesta, valmistelemista tai toteuttamisesta on yleensä jo päätetty, voivat olla peruste määräaikaisten työsopimuksen tekemiselle. Työntekijän oma pyyntö Jos määräaikainen työsopimus tehdään työntekijän pyynnöstä, ei sen tekemiseen tarvita muuta perusteltua syytä. Työntekijän pyyntö määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen voi perustua mihin tahansa henkilökohtaiseen syyhyn. Työsopimuksen määräaikaisuuden perustetta koskevaan kohtaan on syytä nimenomaan merkitä, että määräaikaisuus perustuu työntekijän omaan pyyntöön. Vaikka työntekijä myöhemmin tulisi toisiin ajatuksiin, työsopimus säilyy määräaikaisena sovitun määräajan loppuun, ellei muusta erikseen sovita.

6 Liite 2 KUNNALLISET VIRAT JA VIRANHALTIJAT VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN JA TÄYTTÄMINEN Haettavaksi julistaminen Kunnan tulee harkita täytetäänkö avoinna oleva virka ja missä aikataulussa viran täyttäminen tapahtuu. Ennen viran täyttämistä se on julistettava haettavaksi. Virkasuhteeseen voidaan ottaa ilman hakumenettelyä, kun kyseessä on sijainen avoinna olevaan virkaan ottaminen määräajaksi taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä muu näihin rinnastettava kunnan johtosäännössä määrätty syy (tarkistettava erikseen omista johtosäännöistä). Ks. KHO:2009:93, jonka mukaan viran määräaikainen hoitaminen ei ole laissa tarkoitettu rinnastettava syy. Viranhakuilmoitus on julkaistava ainakin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja tarpeen vaatiessa muulla kunnan itsensä päättämällä tavalla (esim. sanomalehti-ilmoitus, kunnan Internet-sivut). Kunta päättää myös, mikä viranomainen kunnassa päättää virkasuhteen haettavaksi julistamisesta. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu ilmoitustaululla. Kunta päättää itse viranhakuilmoituksen sisällöstä. Haku-ilmoituksessa tulisi kuitenkin olla mainittuna ainakin kunta haettavana oleva virkasuhde kelpoisuusvaatimukset hakuaika kenelle hakemus on osoitettava minne hakemus on toimitettava virkasuhteen mahdollinen määräaikaisuus. Mikäli kyseessä on lasten parissa tehtävä työ, hakuilmoituksessa on mainittava myös velvollisuudesta toimittaa rikosrekisteriote (ks. jäljempänä kohta 3.8). Varsinaisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakuilmoituksessa voi olla maininta seikoista, joita pidetään tärkeinä viranhoidossa ja jotka vaikuttavat valintapäätökseen. Tällaisia seikkoja voi olla esimerkiksi tietty erityiskoulutus tai -kokemus. Koeajasta ei tarvitse olla mainintaa viranhakuilmoituksessa. Nimittävä viranomainen voi päättää hakuajan pidentämisestä, kokonaan uudesta hakumenettelystä tai viran täyttämättä jättämisestä. Viran täyttäminen ei aina ole mahdollista tai kunnan edun mukaista haettavaksi julistamisesta huolimatta. Virka voidaan julistaa uudelleen haettavaksi, jos kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita ei ole tai hakijoita on vain muutama tai jos kunta muuten katsoo tarpeelliseksi saada uusia hakijoita. Uusintahaun yhteydessä on mainittava, otetaanko aikaisemman haun perusteella tulleet hakemukset huomioon automaattisesti vai pitääkö kaikkien hakijoiden toimittaa uudet hakemukset. Virka voidaan myös em. syistä päättää jättää täyttämättä, vaikka se on ollut julkisesti haettavana. Viran täyttämättä jättämisestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ( ks. KHO 2005:82 ja 2011:87).

7 Virkasuhteeseen ottaminen Virkasuhteeseen voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut virkaa hakuajan päättymiseen mennessä ja tällöin täyttää virkaan asetetut kelpoisuusvaatimukset. Vaaditun kielitaidon voi osoittaa hakuajan päättymisen jälkeenkin myönnetyllä kielitaitotodistuksella, jos tämä ei viivytä asian käsittelyä. Postitse lähetetyn hakemuksen katsotaan saapuneen viranomaiselle sinä päivänä, jolloin se on jätetty viranomaisen postilokeroon tai viranomaiselle on toimitettu ilmoitus lähetyksen saapumisesta. Hakemus voidaan toimittaa myös sähköisiä viestimiä käyttämällä (ei kuitenkaan tekstiviestillä). Hakemusta ei tarvitse myöhemmin täydentää allekirjoituksen osalta, jos hakemuksessa on tiedot lähettäjästä eikä hakemuksen alkuperäisyyttä ole syytä epäillä. Hakemuksen tulee olla kirjallinen. Kirjalliseen hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. Kelpoisuus voidaan osoittaa esim. tutkintotodistuksilla, kielitaitoa koskevilla todistuksilla, aikaisempia palvelussuhteita koskevilla työtodistuksilla tai nimikirjanotteella. Hakijan tulee täyttää kelpoisuusvaatimukset hakuajan päättymiseen mennessä (poikkeuksena kielitaito vaatimus). Hakija voi täydentää hakemustaan hakuajan päättymisen jälkeen mm. tutkinto- tai työtodistusten osalta. Päätöksen virkasuhteeseen ottamisesta tekee lain, hallintosäännön tai muun johtosäännön perusteella toimivaltainen viranomainen. Jos valintapäätöksen tekee yksittäinen viranhaltija, on kysymyksessä hallintopäätös. Virkaa täytettäessä voidaan virkaan valitun lisäksi valita yksi tai useampia varalle siltä varalta, että virkaan valittu ei ottaisikaan virkaa vastaan tai vaali muutoin raukeaisi. Tällöin varalle valittu hakija tulee suoraan ilman uutta valintapäätöstä valituksi ko. virkaan. Tämän vuoksi pitää myös mahdollisen varamiehen valinnassa noudattaa samanlaista harkintaa ja huolellisuutta kuin valinnassa yleensäkin. Varalle valittavasta viranhaltijasta pitää suorittaa eri vaali. Vaalin suorittavalla toimielimellä tai valintapäätöksen tekevällä viranhaltijalla on oltava tieto kaikista hakijoista ja kaikki tiedossa olevat heitä koskevat asiaan vaikuttavat seikat päätöstä. Sen sijaan virkavaalin kuten myös yksittäisen viranhaltijan tekemään valintapäätökseen sovelletaan KuntaL:n 51 :n säännöksiä asian ottamisesta hallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi, jolloin valinta voi muuttua. Virkaan valintapäätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä lyhyesti, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet valintaan, eli miten virkaan valituksi tullut täyttää kelpoisuusvaatimukset ja muut edellytykset virkaan paremmin kuin muut hakijat. Viranhaltijan tekemässä hallintopäätöksessä perustelut on aina esitettävä. Viran täyttämistä koskevasta päätöksestä voidaan tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus. Valitusperusteena voi olla muotovirhe (valinnan suorittanut väärä viranomainen, esteellisyys päätöksenteossa, valituksi tulleen hakemus ei saapunut määräajassa jne.) tai muu laillisuusperuste (esim. valittu viranhaltija ei täytä kelpoisuusvaatimuksia tai päätös on tasaarvolain vastainen). Virkaan valitseminen annetaan tiedoksi kirjeellä sekä valituksi tulleelle että muille hakijoille. Valintapäätökseen liitetään oikaisuvaatimusohje tai valitusosoitus. Päätös voidaan antaa tiedoksi myös sähköisesti, jos hakija on antanut tähän etukäteen suostumuksen. (ks. L sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/ ). Viran kelpoisuusvaatimukset Perustuslain mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja.

8 Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Sanalla kansalaiskunto ei viitata Suomen kansalaisuuteen. Kunnalliseen virkasuhteeseen nimittäminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Kunnalliseen virkasuhteeseen voidaan ottaa vain 18 vuotta täyttänyt henkilö. Virkaan valittavalla tulee yleisen kelpoisuuden lisäksi olla erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Kunnallisten viranhaltijoiden erityisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään mm. pelastuslain (379/2011) 57 :ssä, ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (407/2011) 6 ja 7 :ssä, opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetussa laissa (272/2005). Erityisistä kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa silloin, kun siitä on erikseen säädetty tai kyseessä on viran määräaikainen täyttäminen. Kunta voi erityisestä syystä päättää erityisten kelpoisuusvaatimusten osalta, että määräaikaiseen virkasuhteeseen (esim. sijaisuus, avoimen viran hoito) voidaan valita myös henkilö, jolla ei ole erityistä kelpoisuutta esimerkiksi silloin, kun työvoimapulan vuoksi ei ole saatavissa kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä, mutta virkasuhdetta hoitamaan on kuitenkin välttämättömästi saatava henkilö. Poikkeaminen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista ei kuitenkaan ole mahdollista silloin, kun kysymyksessä on henkilön ottaminen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Niiden virkasuhteiden osalta, joiden erityistä kelpoisuutta ei ole erikseen säädetty, työnantaja voi itse määrätä ne kelpoisuusvaatimukset, joita se pitää kunkin virkasuhteen osalta tarpeellisena. Kelpoisuusvaatimukset voivat sisältyä johtosääntöihin, viran perustamispäätökseen tai erillisiin päätöksiin. Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena voi olla esim. määrätty tutkinto, koulutus tai aikaisempi kokemus työelämässä. Työnantaja päättää virkasuhteeseen vaadittavasta kielitaidosta. Viranhaltijalla tulee kuitenkin olla vähintään sellainen kielitaito, jota virkasuhteen menetyksellinen hoitaminen edellyttää. Valintaa tekevän viranomaisen on myös huomioitava kielilain vaatimukset kaksikielisen palvelun tarjoamiseksi. Työnantaja voi päätöksillään tiukentaa laissa tai asetuksessa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia, mutta ei lieventää niitä. Terveydentilaa koskeva selvitys Virkaan saadaan ottaa henkilö, joka on lääkärintodistuksen tai työnantajan harkinnan mukaisen muun luotettavan selvityksen perusteella todettu terveytensä puolesta sopivaksi virkaan. Jollei selvitys terveydentilasta ole käytettävissä virkaa täytettäessä, valinta on suoritettava ehdollisena. Valinnan vahvistaminen ratkaistaan vasta sitten, kun selvitys on esitetty. Tarvittaessa voidaan virkaan ehdollisesti valittu velvoittaa lisätutkimuksiin kunnan kustannuksella. Virkaan ehdollisesti valitun on esitettävä selvitys terveydentilastaan ottamisesta päättävän viranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien. Ottamisesta päättävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää, ettei selvitystä vaadita, esim. jos virkaan valitaan henkilö, joka on jo kunnan virka-tai työsuhteessa ja on jo aikaisemmin esittänyt selvityksen terveydentilastaan tai jos virka täytetään enintään kuuden kuukauden ajaksi. Valinnan suorittanut viranomainen toteaa päätöksellään valinnan rauenneeksi, mikäli selvitys terveydentilasta osoittaa, ettei hakija ole terveytensä puolesta sopiva virkaan tai mikäli selvitystä ei määräaikaan mennessä esitetä. Viranhaltijan ehdollinen valinta ja sen vahvistaminen tai raukeaminen on annettava viranhaltijalle tiedoksi esim. pöytäkirjanotteella asianmukaisin muutoksenhaku-

9 osoituksin. Koeaika Virkaa täytettäessä on yleensä perusteltua käyttää koeaikaa. Koeaikaa voidaan käyttää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen virkasuhteeseen otettaessa. Koeajan käyttämisestä päättää yleensä viranhaltijan ottamisesta päättävä viranomainen. Koeajasta määrätään viimeistään ottamispäätöstä tehtäessä. Koeajasta on syytä mainita haastattelujen yhteydessä. Koeajan käyttämiseen ei tarvita viranhaltijan suostumusta. Jollei valittu hyväksy koeaikaa, hän voi kieltäytyä viran vastaanottamisesta. Koeajan pituus voi olla enintään kuusi kuukautta virantoimituksen alkamisesta. Vuotta lyhyemmissä määräaikaisissa virkasuhteissa koeaika voi olla enintään puolet virkasuhteen kestosta. Jos viranhaltija siirtyy saman työnantajan palveluksessa toiseen virkasuhteeseen, työnantaja voi määrätä uuteen virkasuhteeseen koeajan jos viranhaltijan tehtävissä tai hänen asemassaan tapahtuu huomattava muutos. Jos määräaikainen viranhaltija siirtyy välittömästi toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen, voidaan hänelle määrätä uusi koeaika siten, että koeaikojen (määräaikaisessa virkasuhteessa ollut koeaika ja toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen määrättävä) pituus on yhteensä enintään kuusi kuukautta jos tehtävät ja asema pysyvät samana. Mikäli tehtävissä kuitenkin tapahtuu huomattava muutos viranhaltijan itse hakeutuessa toiseen virkaan, voidaan koeaika määrätä uudelleen kuuden kuukauden pituisena. Peräkkäisissä määräaikaisissa virkasuhteissa ei voida määrätä uutta koeaikaa, elleivät viranhaltijan tehtävät tai asema muutu. Koeajan kuluessa virkasuhde voidaan molemmin puolin purkaa päättymään välittömästi. Perusteeksi riittää lähtökohtaisesti vetoaminen koeaikaan. (perustelemisesta ks. KHO 2014:103) Purkaminen ei kuitenkaan saa tapahtua syrjivillä tai muuten epäasiallisilla perusteilla. Asiallinen syy on esimerkiksi se, että työnantaja ei ole tyytyväinen viranhaltijan työtuloksiin. Jos virkasuhdetta ei pureta koeajan kuluessa, se jatkuu koeajan päätyttyä viranhoitomääräyksen mukaisesti ilman uutta päätöstä. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen virkasuhteen purkamista koeaikana. Viranhaltijalla on oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa ja tästä oikeudesta on myös ilmoitettava viranhaltijalle. Perusteet määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamiselle Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan viranhaltija voidaan ottaa virkaan määräajaksi viranhaltijan omasta pyynnöstä määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne sijaisuus avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii. Hyväksyttäviä määräaikaisuuden perusteita eivät ole pelkästään esimerkiksi, että viran palkkamenot on budjetoitu vain tietylle ajalle tai että virkoja ei ole perustettu tarpeeksi kaikkien sellaisten pysyvien tehtävien hoitamiseksi, joissa käytetään julkista valtaa ns. täyttölupamenettely ei myöskään sellaisenaan ole peruste määräaikaisenviranhoitomääräyksen antamiselle, ellei taustalla ole lain tarkoittamaa hyväksyttävää määräaikaisuuden perustetta. Työn luonne Määräaikaisuus voi liittyä viranhaltijan tehtävän luonteeseen esimerkiksi

10 kun hänet otetaan suorittamaan ennalta määrätty, kestoltaan rajoitettu tehtäväkokonaisuus (nk. projekti) tai jos työnantajalla on lyhytaikainen tarve sellaisten virkatehtävien hoitamiseksi, joita työnantaja ei normaalisti teetä. Määräaikaiseen virkasuhteeseen ottaminen voi olla mahdollista myös silloin, kun viranomaistehtäviä tehdään kausiluontoisesti joko tiettyinä aikoina vuodessa tai kun työn määrä lisääntyy huomattavasti ennalta tiedossa olevina ajanjaksoina. Virkasuhteen määräaikaisuuden perusteena voi olla myös esim. tilapäinen projekti tai muu tilapäinen tehtävä. Viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi myös, jos virka-suhdetta edellyttävään tehtävään tarvitaan välittömästi viranhaltija, mutta tarvittavaa virkaa ei ole vielä perustettu, siihen saakka kunnes virka perustetaan ja täytetään asianmukaisesti. Sijaisuus Sijaisuus on tyypillisin määräaikaisuuden peruste. Viransijainen voidaan ottaa viranhaltijan virantoimituksesta poissaolon ajaksi. Virkavapaalla olevan viranhaltijan virkasuhde kuntaan jatkuu edelleen. Poissaolo voi johtua viranhaltijan vuosilomasta sairauslomasta äitiys-, vanhempain-, hoito-, tai isyysvapaasta opintovapaasta vuorotteluvapaasta tai muusta virkavapaasta. Myös osa-aikaeläkkeen myöntäminen toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa olevalle viranhaltijalle voi olla sijaisuuden peruste. Viransijaiseksi voidaan ottaa joko ulkopuolinen henkilö tai kunnan palveluksessa oleva viranhaltija tai työntekijä. Sijainen on mahdollista ottaa myös muihin tehtäviin ja hoitaa poissaolevan viranhaltijan tehtävät sisäisillä tehtäväjärjestelyillä. Uuden henkilön palkkaamisen tarpeen tulee kuitenkin perimmiltään johtua viranhaltijan poissaolosta. Sijaisen viranhoitomääräykseen on syytä merkitä sijaistettava henkilö tai virka yksilöitynä. Jos henkilö otetaan kesäajaksi hoitamaan eri viranhaltijoiden vuosilomasijaisuuksia, riittää, että viranhoitomääräyksessä todetaan sijaistettavien virkojen nimike tai nimikkeet ja peruste: eri viranhaltijoiden vuosilomasijaisuuksia. Avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen Avoinna olevaan virkaan kuuluvia tehtäviä hoitamaan voidaan ottaa viranhaltija määräajaksi siihen asti, kunnes virka saadaan täytettyä ja virkaan valittu viranhaltija ryhtyy hoitamaan virkaan kuuluvia tehtäviä. Viranhaltija voidaan määrätä hoitamaan avoinna olevaan virkaan kuuluvia tehtäviä määräajaksi myös silloin, kun virkaan ei ole saatu kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa. Organisaatiossa vireillä olevat muutokset, jotka voivat merkitä henkilöstötarpeen uudelleenarviointia ja joiden suunnittelemisesta, valmistelemisesta tai toteuttamisesta on yleensä jo päätetty viranhaltijaa palkattaessa, voivat olla peruste virkasuhteen määräaikaisuudelle siksi ajaksi kuin muutosten toteuttaminen edellyttää. Toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ei voida valita henkilöä, joka ei täytä viran kelpoisuusehtoja. Sen sijaan tällainen henkilö voi toimia avoimen viran hoitajana kunnes virka saadaan täytettyä kelpoisuusehdot täyttävällä hakijalla. Kunnan on kuitenkin riittävästi ja kohtuullisin väliajoin selvitettävä mahdollisuudet kelpoisuusehdot täyttävän hakijan valitsemiseksi virkaan (esim. 1 2 kertaa vuodessa, jollei paikallisista olosuhteista muuta aiheudu). Jos toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen otetun viranhaltijan ottamispäätöksestä on valitettu, otetaan virkaan valittu yleensä avoimen viran hoitajaksi siihen asti kunnes asia on lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu. Muu edellisiin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä syy

11 Muut kuin kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa nimenomaan mainitut määräaikaisuuden perusteet tulee harkita tapauskohtaisesti. Joissakin tapauksissa esim. organisaatiouudistuksista tai muista uudelleenjärjestelyistä aiheutuva virkatehtävien vakiintumattomuus saattaa olla määräaikaisuuden perusteena jonkin aikaa. Toimintojen vakiinnuttua ei määräaikaisuuden perustetta enää ole. Virkatehtävien määrä saattaa toisinaan myös vaihdella siten, ettei virkatehtävien tarvetta pystytä määrittelemään kuin vain tietyksi ajaksi eteenpäin (esim. oppilasmäärien väliaikainen lisääntyminen tai ennakoitu vähentyminen sekä heidän valintamahdollisuuksiensa lisääntyminen). Viranhaltijan oma pyyntö Viranhaltija voi itse pyytää, että hänet nimitetään virkaan vain tietyksi määräajaksi. Tällöin ei tarvita muita perusteita määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamiselle. Virkamääräykseen on syytä merkitä selvästi, että määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamisen syynä on nimenomaan viranhaltijan oma pyyntö. Vaikka viranhaltija tulisikin myöhemmin toisiin ajatuksiin, pysyy virkasuhde määräaikaisena määräajan loppuun saakka viranhaltijan oman pyynnön perusteella. Määräajaksi ottaminen perustuu lakiin ja/tai asetukseen Muualla laissa tai asetuksessa on säännöksiä määräaikaisen virkasuhteen käytöstä. Tällaiset määräykset täydentävät KVhL:n säännöksiä virkasuhteen määräaikaisuuden osalta. Määräaikaisesta virantäytöstä on tarkentavia säännöksiä myös mm. opetustoimen, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuuksista annetuissa asetuksissa: opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, 23 1 mom.) mukaan opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuudeksi kuukaudeksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy. opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/98) 13 a :n mukaan ammatillista opetusta on oikeutettu antamaan henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. jos sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään ei saada henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus, tehtävään voidaan eräin poikkeuksin ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005, 12 ). erikoistumiskoulutuksessa tai yleislääketieteen erityiskoulutuksessa olevat lääkärit voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun asetuksen (564/1994) 3 :ssä on tarkempia säännöksiä siitä, että opiskelijat voivat tietyin edellytyksin tilapäisesti toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (708/2013) 13 :n mukaan työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla terveydenhoitajalla on oltava terveydenhoitajan pätevyys ja lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin. Toistuvat määräaikaiset virkasuhteet Toistuvia määräaikaisia viranhoitomääräyksiä ei tule antaa ilman perusteltua syytä. Avoimen viran hoitomääräystä ei saa toistuvasti uudistaa ilman perusteltua syytä. Henkilön ottaminen toistuvasti määräaikaisiin virkasuhteisiin on mahdollista silloin, kun kaikille määräaikaisille virkasuhteille on olemassa laissa tarkoitettu peruste

12 ja myös toistuville viranhoitomääräyksille eli ketjuttamiselle on perusteltu syy (esim. uusi viransijaisuus). Jos henkilö A on toiminut viranhaltija B:n sijaisena tämän sairausloman ajan ja B:n palattua jatkaa toisen viranhaltijan, C:n vuosiloman sijaisena, ei kysymys ole kielletystä virkasuhteiden ketjuttamisesta. Sama koskee tilannetta, jos B:n sairauslomaa jatketaan uuden lääkärintodistuksen perusteella. Kumpaankin määräaikaiseen virkasuhteeseen on tällöin olemassa laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste. Mikäli työnantajalla on samanlaisissa töissä pysyvä viran-sijaisuustarve, työnantajan pitäisi perustaa riittävästi virkoja, joilla katetaan myös tämä pysyvä sijaisuustarve. Tällöin organisaatiossa saattaa olla viranhaltijoita, joilla ei ole pysyväisluonteista sijoituspaikkaa. Määräajan pituus ja määräaikaisuuden merkitys Määräaikaisen virkasuhteen kestoaika voidaan yksilöidä eri tavoin: se voi määräytyä kalenteriajan mukaan (esim ). se voi määräytyä tietyn tehtävän mukaisesti (esim. projektin päättymiseen asti). kestoaika voi määräytyä myös sen perusteella, milloin virkaan toistaiseksi valittu viranhaltija ryhtyy hoitamaan virkaan kuuluvia tehtäviä (ns. avoimen viran hoito). virkasuhteen määräaikaisuus voi myös käydä ilmi viranhoitomääräyksen tarkoituksesta, jos viranhaltija on otettu esim. hoitamaan viran hoitajan tehtäviä tämän sairausloman tai perhevapaan ajaksi. Määräajan pituutta ei ole laissa määritelty. Olennaista on se, että määräaikaisuudelle on olemassa hyväksyttävä peruste. Määräaika määräytyy kussakin tapauksessa sen mukaan, miten pitkäksi ajaksi määräaikaiseen viran hoitoon on tarvetta. Henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen luonnollisesti enintään siksi ajaksi, kun hyväksyttävä määräaikaisuuden peruste on olemassa. Siten esim. viranhaltijan sijaiseksi otetun henkilön määräajan peruste lakkaa viimeistään silloin, kun viran hoitaja palaa hoitamaan virkaa, ellei määräaikaiselle viranhaltijalle ole osoittaa esim. toista sijaisuutta tai muuta virkaa, jonka määräaikaiselle hoitamiselle on olemassa lain tarkoittama peruste. Jos sijaisuustarve on ennalta tiedossa tietyksi ajaksi, ei ole syytä pilkkoa määräaikaista virkasuhdetta useampaan jaksoon. Sijaista ei tarvitse ottaa koko siksi ajaksi, kun määräaikaisuuden peruste on olemassa. Jos esim. viranhaltijan opintovapaa päättyy elokuussa, voi hänen sijaisekseen otetun määräaikaisen viranhaltijan palvelussuhde päättyä jo toukokuussa, jos tarvetta viran hoitoon ei kesän aikana ole. Määräaikainen viranhaltija voidaan ottaa lyhyemmäksi ajaksi kuin määräaikaisuuden peruste on olemassa myös silloin, kun viran määräaikaisen hoidon tarpeesta ei voida etukäteen olla varmoja tai jos viran määräaikainen täyttö koko ajaksi ei ole taloudellisesti mahdollista, vaikka toiminnallista tarvetta siihen sinänsä olisikin. Määräaikaisen viranhaltijan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai ennalta määrätyn tehtävän tultua suoritetuksi. Jos poissa olevalla viranhaltijalla on ehdoton oikeus keskeyttää virkavapaansa ja palata virantoimitukseen, (vanhempain-, hoito- tai opintovapaalla oleva tai asevelvollisuutta suorittava viranhaltija eräin edellytyksin), sijaisen määräaika päättyy poissaolevan viranhaltijan palatessa virkaansa, vaikka sijainen olisikin määrätty pidemmäksi määräajaksi. Hyvän hallinnon mukaista on, että viransijaiselle kuitenkin ilmoitetaan mahdollisimman nopeasti virkasuhteen päättymisestä. Toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa oleva viranhaltija ja määräaikainen viranhaltija eivät voi hoitaa samaa virkaa yhtä aikaa edes väliaikaisesti.

13 Liite 3

14 Liite 4 PTL Liite 2 Dno 648/ /2013 Kirkkonummen perusturva, toimintakyvyn tukipalvelut Kuntouttava työtoiminta

15 Kannen kuva: J-E Rautell Toimintakyvyn tukipalvelut vuosina Toimintakyvyn tukipalvelut on Perusturvan yksi tulosalue. Kirkkonummen perusturvan toimialan ja toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Toiminnassa keskeistä ovat ehkäisevä työote, sujuvat palveluketjut sekä yhteisen osaamisen vahvistaminen ja jakaminen toimialan ja kunnan sisällä sekä yhteistyö-kumppaneiden kanssa. Toimintakyvyn tukipalvelujen tulosalueelle kuuluu viisi tulosyksikköä (liite 1): Kuntoutuspalvelut, Mielenterveyspalvelut, Päihdepalvelut, Kuntouttava työtoiminta sekä Vammaispalvelu. Vuoden 2013 aikana kustakin tulosyksiköstä valmistuu palvelujen sisältöä, tavoitteita ja toimenpideehdotuksia sisältävä strateginen asiakirja. Strategiset asiakirjat suunnataan pitkälle tulevaisuuteen vuoteen Jotta asiasisällöt vastaavat ajanmukaista lainsäädäntöä ja muita säännöksiä tulee ne päivittää kolmen vuoden välein. Tulosalueen vuosittaisissa talousarvion tavoitteissa ja painopistealueissa asiakirjojen toimenpide-ehdotukset luovat pohjaa toiminnan kehittämiselle. Laadukkaiden palvelujen takaaminen sisällyttää uudenlaista asiakasnäkökulmaa ja osallisuutta, johon tulevien vuosien aikana tavoitteellisesti tullaan panostamaan.

16

17 Sisällys 1. Johdanto 2 2. Kuntouttavaa työtoimintaa ohjaava lainsäädäntö 3 3. Työttömyyteen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä käsitteiden määrittely 5 4. Kuntouttava työtoiminta Kirkkonummella Asiakasprofilointi Kymmenen vuoden opit Toimarin toimintaa ohjaavat periaatteet Asiakasprosessin kuvaus Pajatoiminta toiminnan perusta Työkyvyn arviointi ja eläkeselvitykset Työllistymisyksikkö Toimarin vastuujako Kuntouttavan työtoiminnan tuloksia Johtopäätökset ja jatkohaasteet 22 Liite 1 24

18 1. Johdanto Tämän asiakirjan tavoitteena on kuvata Kirkkonummen kuntouttavan työtoiminnan sisältöä. Alkuperäinen tavoite oli kuvata ja tavoitteellistaa Kirkkonummen työllistymisstrategia, mutta Kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaan ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan Työllistymisyksikkö Toimarin mahdollisuuksia osin tai kokonaan siirtyä tai muuttua sosiaaliseksi yritykseksi. Kunnanhallituksen ohjeistama selvitys valmistuu mennessä. Työllistymisstrategian kuvaaminen siirtyy myöhemmille vuosille. Kirkkonummella kuntouttavan työtoiminnan palveluita tarjoaa Työllistymisyksikkö Toimari, joka on ollut toiminnassa 11 vuotta kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain voimaantulosta lähtien. Kuntia velvoittava toiminta on järjestetty koko maassa eri vaiheissa ja hyvin eri tavoin. Osassa kuntia palvelu järjestetään Kirkkonummen tavoin omana toimintana, toisissa on päädytty ostopalveluiden käyttöön. Tässä kuntouttavan työtoiminnan toiminnan kuvauksessa on pyritty esittämään toimintaa ohjaava lainsäädäntö, avata toimintaan liittyvää käsitteistöä ja lopuksi kuvata Toimarin tapaa järjestää kuntouttavan työtoiminnan palveluita kirkkonummelaisille työttömille.

19 2. Kuntouttavaa työtoimintaa ohjaava lainsäädäntö Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) Tässä laissa säädetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. Laissa säädetään myös toimenpiteisiin osallistuvan henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/01/ ) velvoittaa kuntaa yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa aktivoimaan pitkään työttömänä olevia kuntalaisia sekä luomaan heidän työllistämisekseen uusia palvelupolkuja. Laki velvoittaa kuntia lisäksi järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaville asiakkaille, jotka täyttävät lain tarkemmin määrittelemät ehdot. Lain tavoitteena on toteuttaa aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jonka avulla luodaan koko maahan yhtenäiset puitteet pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Lain mukaan kunnan on järjestettävä tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentissa tarkoitettu vakuutusturva kuntouttavassa työtoiminnassa sattuvan tapaturman varalta. Laki ei velvoita kuntaa järjestämään työterveyshuoltoa, mutta asiakkaalla on kuitenkin oikeus aktivointisuunnitelmiin sisältyviin sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluihin ja toimenpiteisiin sen mukaisesti kuin niitä koskevissa laeissa on erikseen säädetty ( /937). Lain mukaan kuntouttava työtoiminta on sovitettava asiakkaan työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttava työtoiminta ei saa vakavasti loukata asiakkaan uskonnollista tai muuta eettistä vakaumusta. Lain mukaan asiakas voi osallistua toimintaan 1-5 pv/viikossa 4-8h/päivässä. Kuntouttavan työtoiminnan aloittamisesta tehty sopimus voi olla vähintään 3 kk ja enintään 24 kk pituinen. Asiakas voi osallistua toimintaan enintään 230 päivänä 12 kuukauden aikana. Kuntouttavan työtoiminnan sisällön yksityiskohtainen suunnittelu jää käytännössä kunnalle, työvoimatoimistolle ja asiakkaalle itselleen. Kuntouttavan työtoiminnan työntekijät voivat yhdessä asiakkaan kanssa räätälöidä kuntoutussuunnitelman yksilökohtaisesti ja tavoitteellisesti niin, että lain tarkoitus toteutuu. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö on jokaisessa tapauksessa mitoitettava asiakkaan toimintakyvyn mukaisesti siten, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja luo edellytyksiä jatkossa työllistyä avoimille työmarkkinoille tai osallistumiselle muihin työhallinnon palveluihin (mm. työvoimakoulutus, valmennus). Laki ei tarkasti määrittele kuntouttavan työtoiminnan sisältöä, vaan jättää toiminnan järjestämis- ja suunnitteluvastuun kunnille.

20 Kuntouttavan työtoiminnan lakiin tehdyt muutokset vuosina Aktivointisuunnitelma on velvoittava niin alle kuin yli 25-vuotiaille. Myös kuntouttava työtoiminta on kaikille velvoittava silloin, kun se mainitaan aktivointisuunnitelmassa. ( /937); Kotouttamistoimenpiteiden alla olevat maahanmuuttajat eivät voi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan ennen kotouttamisajan päättymistä. ( /1389) Työttömyyspäivärahaa (sis. ansiosidonnainen) saava henkilö voi niin halutessaan osallistua kuntouttavaan työtoimintaan ennen laissa mainittujen määräaikojen täyttymistä edellyttäen, että kunta ja TE-toimisto arvioivat ko. henkilön hyötyvän kuntouttavasta työtoiminnasta ( /937). Muun lainsäädännön vaikutukset kuntouttavaan työtoimintaan Työmarkkinatukiuudistus ; työmarkkinatuen rahoitusta muutetaan siten, että työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivisesti saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikustannukset jaetaan tasan kuntien ja valtion kesken. Uudistuksen mukaan valtio maksaa aktiivitoimenpiteissä olevien työmarkkinatuen kokonaisuudessaan. Uudistuksen tavoitteena oli velvoittaa kuntaa lisäämään työttömien aktivointia voimaan tullut uudistus koskee kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden poissaoloseurannan tehostamista. Jokaisesta poissaolosta on tehtävä erillinen selvitys TEtoimistolle tai KELAlle. Mikäli poissaolon syy ei ole hyväksyttävä, menettää asiakas työmarkkinatuen poissaolopäivältä. Mikäli asiakas keskeyttää toiminnan ilman hyväksyttävää syytä, katkaistaan työttömyysturva kokonaisuudessaan, kunnes TE-toimiston määräämä työssäoloehto on täyttynyt voimaan tullut uudistus muutti kuntouttavan työtoiminnan työvoimapoliittiseksi toimenpiteeksi, jolloin asiakas osallistuessaan toimintaan saa työssäoloehdon purettua ja tämän jälkeen hakeutua taas työttömyysturvan piiriin voimaan tullut hallitusohjelmassa esitetty Nuorisotakuu toimintamalli tulee vaikuttamaan kuntouttavaan työtoimintaan välillisesti ja viiveellä. Keskeiset toimijat Nuorisotakuun toteuttamisessa ovat kouluviranomaiset ja TE-toimistot. Ne nuoret, joita nuorisotakuu lähemmin koskee, ovat peruskoulun juuri päättäneitä tai hiljattain työttömiksi joutuneita. Nuorisotakuulla pyritään nopeaan puuttumiseen nuoren aikuisen syrjäytymisen estämiseksi. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tällä hetkellä kuntouttavan työtoiminnan ko. kohderyhmän asiakkaat ovat jo aiemmin syrjäytymisvaaraan joutuneita nuoria. Kunnanvaltuuston hyväksymässä vuoden 2013 talousarviossa asetettiin sitovaksi tavoitteeksi suunnitelman laatiminen yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Tavoitetasoksi asetettiin, että suunnitelmaa koskeva väliraportti valmistuu huhtikuussa 2013 ja lopullinen suunnitelma syyskuun 2013 aikana. Vastuutahona toimii kunnanhallitus. Kunnanjohtaja asetti viranhaltijapäätöksellään 1 ( ) työryhmän, johon nimettiin edustajat kaikilta toimialoilta. Asettamispäätöksessä todettiin, että työryhmän on tehtävää suorittaessaan oltava yhteistyössä nuorten ohjaus- ja palveluverkoston, eri viranomaisten, paikallisten yritysten, yhdistysten ja toiminnan kohteena olevien nuorten kanssa. Työryhmän tehtäväksi määritettiin suunnitelman laatiminen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. 1. Työttömyyteen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä käsitteiden määrittely Aktivointisuunnitelma; Pitkään työttömänä olleelle henkilölle laaditaan työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantamiseksi suunnitelma yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja ko. henkilön kanssa.

21 Kuntouttavan työtoiminnan lain mukaan edellinen tarkoittaa sitä, että kunnan sosiaalityöntekijät laativat yhdessä työvoimaviranomaisten ja asiakkaan kanssa hänelle aktivointisuunnitelman, jossa määritellään tämänhetkinen tilanne ja suunnitellaan tulevia toimenpiteitä. Aktivointisuunnitelmassa käydään läpi kaikki voimassa olevat työvoimapoliittiset tai vastaavat toimenpiteet, joista asiakas saattaisi hyötyä. Mikäli on todettava, ettei tulevan kolmen kuukauden aikana asiakas tule käyttämään tällaisia mahdollisuuksia, voi hänet ohjata kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttava työtoiminta; Kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Toimeentulotuki; Toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettu taloudellinen tuki. Työttömyysturva; -ansiosidonnaiseen päivärahaan; on oikeutettu henkilö, joka on ollut vähintään kymmenen kuukautta työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehdon täyttymisnopeus riippuu siitä, onko työnantajalle maksettu täyttä palkkatukea. Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Sen suuruuteen ei vaikuta millään lailla puolison tulot, toisin kuin esimerkiksi työmarkkinatuesta on määrätty. -työttömyyspäivärahaa maksetaan henkilöille, jotka täyttävät työssäoloehdon työttömäksi jäädessään ja mikäli työttömäksi joutunut ei ole työttömyyskassan jäsen. Työttömäksi joutuneen tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jolloin työ- ja elinkeinotoimisto antaa maksajalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Kansaneläkelaitos maksaa työttömyyspäivärahan. Työttömyyspäivärahaa maksetaan 500 päivältä, ja työttömyyden pitkittyessä päiväraha muuttuu työmarkkinatueksi. -työmarkkinatuella tarkoitetaan työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettua tukea; ( /1293). Jos työttömyys pitkittyy yli 500 päivää, loppuu työttömyyspäivärahan maksatus ja työtön siirtyy saamaan työmarkkinatukea. -passiivinen työmarkkinatuki maksetaan 500 päivää työmarkkinatuella olevalle työttömälle, jonka kriteerit kuntouttavaan työtoimintaan ovat olemassa alkaen kunta joutuu maksamaan passiivista työmarkkinatukea saavien tuesta 50 %. Työttömälle, joka osallistuu aktiivitoimenpiteisiin, maksetaan aktiivista työmarkkinatukea, jonka maksatuksesta kokonaisuudessaan vastaa valtio. Kulukorvaus (ylläpitokorvaus); tarkoitetaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle työttömyysturvalain 10 luvun 6 :n 2 momentin nojalla maksettavaa 9 :n päiväkohtaista korvausta; /937) Toimintaraha; tarkoitetaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuesta annetun lain 10 a :n 1 momentin nojalla maksettavaa 9 :n päiväkohtaista korvausta; Matkakorvaus; tarkoitetaan toimeentulotuesta annetun lain 10 a :n 2 momentin nojalla maksettavaa korvausta kuntouttavasta työtoiminnasta syntyvistä matkakustannuksista. Valtion korvaus on valtion työllisyysmäärärahoista maksama kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä kunnalle maksettava korvaus. Korvauksen suuruus on 10,09 /päivä/asiakas. Laskutetaan TE-toimistolta kuukausittain jälkikäteen.

22 Työvoimapoliittisella toimenpiteellä; tarkoitetaan työvoimahallinnon järjestämiä palveluita, joilla pyritään tehostamaan työmarkkinoiden toimintaa sekä edistämään työhönsijoittumista ja ammattitaitoa. Palveluita ovat mm. työvoimakoulutus tai työnhaku- ja uravalmennus. Kuntouttava työtoiminta liitettiin alkaen työvoimapoliittiseksi toimenpiteeksi, johon osallistumalla työtön työnhakija voi täyttää työssäoloehdon, joka on työttömyysturvan maksamisen edellytyksenä. Työssäoloehto; on työ- ja elinkeinotoimiston asettama ehto työttömyysturvan saamiselle. Mikäli työtön on ilman hyväksyttävää syytä kieltäytynyt hänelle osoitetuista joko työ- tai opiskelumahdollisuuksista, voi työ- ja elinkeinotoimisto määrätä ko. työttömälle työssäoloehdon. Työttömyysturva on katkaistu ja työtön joutuu hakeutumaan kunnan toimeentulotukiasiakkaaksi. Aiemmin työssäoloehdon on saanut poistettua osallistumalla työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, opiskelun aloittamisella tai menemällä työhön alkaen myös kuntouttava työtoiminta kuuluu niihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla ko. työssäoloehto poistuu. Rekrytointituki (ent. palkkatuki); on TE-toimiston maksama pitkään työttömänä olevan henkilön palkkaamisen tarkoitettu tuki työnantajalle. Rekrytointitukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Tuki muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. V perustuen suuruus on 32,46 /päivä. Lisäosan suuruus vaihtelee % perustuesta TE-toimiston harkinnan mukaan. Tuki maksetaan korotettuna yhden vuoden ajalta ja toisena vuonna tuki on perusosan suuruinen. 2. Kuntouttava työtoiminta Kirkkonummella 2.1. Asiakasprofilointi Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat lähes kaikki pitkään työttöminä olleita kuntalaisia. Toiminnan alkaessa Toimariin hakeutui vapaaehtoisesti motivoituneita, pääsääntöisesti yli 25- vuotiaita työikäisiä kuntalaisia. Asiakkaiden työttömyysjaksot toimintaa aloitettaessa olivat keskimäärin 5 10 vuotta. Taustalla oli 1990-luvun laman myötä työpaikkojen häviäminen. Tyypillinen kuntouttavan työtoiminnan asiakas oli ilman ammattikoulutusta oleva pitkän työkokemuksen omaava yli 50-vuotias. Vuosina yli 25-vuotiaita miehiä oli kuntoutuksessa 236 asiakasta ja yli 25-vuotiaita naisia 151 asiakasta. Miehet olivat tehneet työuransa esim. rakennusapumiehinä ja naiset tehtailla erilaisissa kokooma- tai varastointitöissä. Vuosina vastaavat luvut olivat miehiä 190 ja naisia 149. Pisimpään työttöminä olevista suuri osa siirtyi työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeelle. Alle 25-vuotiaiden aktivoituminen on ollut alusta asti hitaampaa. Vuosina alle 25- vuotiaita miehiä oli toiminnan piirissä 53 ja naisia 23. Vuosina vastaavat luvut ovat olleet miehiä 68 ja naisia 29. Nuorten asiakkaiden määrän kasvu lienee seurausta kaikkien toimijoiden aktivoimistoimenpiteiden lisääntymisestä. Nuorten työttömien tilanne on ollut enemmän esillä myös julkisuudessa. KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ASIAKASMÄÄRÄT

23 V ASIAKASKUNNAN IKÄJAKAUTUMA Toiminnan aikana havaittuja työllistymisen esteitä ovat olleet pitkän työttömyyden aiheuttama syrjäytyminen. Työllistymistä on saattanut estää asiakkaan epärealistinen käsitys omasta työkyvystään tai mielenterveyden ongelmissa eriasteiset masennustilat, jotka estävät tai viivästyttävät uudelleen aktivoitumista. Asiakkaan näköalattomuus tulevaisuudesta on estänyt motivoitumista kouluttautumiseen tai työhön hakeutumiseen.

24 Työllistymiseen liittyviä vaikeuksia ovat lisänneet myös erilaiset fyysiset ongelmat, lähinnä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Usealla työttömällä kunto on huonontunut tai ylipainoa on kertynyt epäterveellisen ravitsemuksen ja liikunnan puutteen vuoksi. Päihteidenkäyttöön liittyvät ongelmat ovat este työllistymiselle, mutta koko asiakaskunnasta vain n. 30 %:lla ko. riippuvuussairaus on suoranainen työllistymisen este. Päihderiippuvuutta selkeämpi työllistymisen este on asiakkaan ikääntyminen. Mikäli ammattikoulutusta ei ole, työllistymisen mahdollisuudet yli 50-vuotiailla ovat hyvin pienet Kymmenen vuoden opit Kesällä 2001 päättyneessä ESR-rahoitteisen Työmajakka projektin loppuraportissa Kirkkonummella kiinnitettiin huomiota erilaisia aktiviteetteja tarjoavan työ- ja toimintakeskuksen merkittävyyteen työllistymistä edistävänä tekijänä. Vuonna 2001 alussa tiedotettiin uuden Kuntouttava työtoiminta -lain voimaantulosta. Kunnanhallitus päätti antaa sosiaalitoimelle tehtäväksi perustaa työ- ja toimintakeskus Kirkkonummen kuntaan. Keskuksen tehtäväksi asetettiin ko. lain kunnalle asettamien velvoitteiden toteuttaminen ja koordinointi. Työllistymisyksikkö Toimari on ollut virallisesti toiminnassa 11 vuotta. Tänä aikana on tiedostettu, että ko. toiminta on löytänyt tehtävänsä ja paikkansa kunnassa. Toiminnan alussa Toimarin ensisijaiseksi tehtäväksi määriteltiin asiakkaan elämänhallinnan parantaminen työllistymisen edistämisen tukena. Havaittavaa on, että kolmeen elämänlaatuun ja välillisesti työllistymiseen vaikuttavaan asiaan voidaan tuloksellisesti vaikuttaa; vuorokausirytmin merkityksellisyys, sosiaalisen elämän merkitys (kuuluminen johonkin ryhmään) ja onnistumisen elämyksen merkitys. Työmuotoina ovat olleet mm. minäkuvan selkeyttäminen, itsetunnon kohottaminen, vuorovaikutustaitojen opettaminen ja riittävien ja mielekkäiden haasteiden tarjoaminen. Kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain 4 luvun 13 :n mukaista viikottaista työaikaa on Toimarissa sovellettu niin, että kaikki asiakassopimuksen tehneet asiakkaat (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) ovat toiminnassa mukana viitenä päivänä viikossa ja kuutena tuntina päivässä. Perusteluna kokoviikkoiselle osallistumiselle on kokemus sitoutumisen vaikeudesta silloin, jos sopimuksessa on vain 1-2 päivää viikottaista toimintaa. Asiakkaat ovat kokeneet tämän hyvänä järjestelmänä, koska arkipäiville on toimintaa ja viikonlopun merkitys lepoaikana korostuu. Toimari on kehitetty työpaikan omaiseksi: Toimarissa noudatetaan työaikoja, seurataan työturvallisuuden toteuttamista sekä toimitaan kaikkien työpaikoilla käytössä olevien periaatteiden mukaisesti Toimarin toimintaa ohjaavat periaatteet Asiakaslähtöisyys; kuntouttavan työtoiminnan aloittava asiakas määrittelee toiminnalle omat tavoitteensa yhdessä kuntoutusohjaajan kanssa. Toiminnan alkaessa määritellään asiakkaan voimavarat, joita vahvistetaan ja pyritään selvittämään aktivoitumisen esteet asiakkaan omia tavoitteita kunnioittaen. Tasavertaisuus; asiakkaista jokainen on yhtä tärkeä yksilöllisine eroineen. Asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti yksilöllisyyttä unohtamatta. Yksilöllisyys; jokaisella on oma itsemäärämisoikeutensa.

25 Työyhteisön hyvinvointi; jokainen työryhmän jäsen kantaa vastuunsa yhteisen työyhteisön hyvinvoinnista ja pitää huolen siitä, että ohjaamansa asiakkaat kantavat myös asiasta oman vastuunsa. Työturvallisuus; työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu työyhteisön hyvinvoinnin edellytyksiin. Sitoutuminen; asiakkaan sitoutuminen kuntouttavaan työtoimintaan on edellytys tavoitteiden toteutumiseen. Sitoutumisen merkityksen opettaminen edistää asiakkaan motivoitumista kohti tavoitteiden toteutumista. Ohjaajien ja muun henkilökunnan sitoutuminen yhteisiin toiminnan periaatteisiin on toiminnan menestyksen ehto. Avoimuus; kuntouttava työtoiminta on avointa ja läpinäkyvää toimintaa, jossa yhteiset asiat voidaan käsitellä julkisesti, samalla huolehtien asiakkaiden turvallisesta työympäristöstä ja jossa huomioidaan salassapitomääräykset Asiakasprosessin kuvaus Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen Kirkkonummella Kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisen mallin keskeiset toimenpiteet perustuvat lainsäädäntöön. Vuosien myötä asiakkaan kuntoutusprosessi on kehittynyt ja sitä kehitetään koko ajan toimintaa parhaiten palvelevaksi. Kuntouttavan työtoiminnan käytännön toteutuminen perustuu erittäin paljon moniammatillisen yhteistyön onnistumiseen. Asiakkaita lähettävät tahot Tärkeimmät kuntouttavaan työtoimintaan asiakkaita lähettävät tahot ovat TE-toimisto ja aikuissosiaalityö. Tavoitteena toiminnalla on tukea pitkään työttömiä kuntalaisia. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa on 1-2 kuntoutuspaikkaa mielenterveyskuntoutujille ja/tai kehitysvammaisille sekä terveyskeskuksesta toiminnalliseen kuntoutukseen siirtyville kuntoutujille. Kirkkonummella ei ole vastaavia palveluita tarjoavia toimijoita riittävästi. Asiakkaan kuntoutus Asiakas allekirjoittaa asiakassopimuksen ensimmäisenä päivänä, jolloin hänet myös perehdytetään työllistymisyksikön toimintaan. Riippuen, mille pajalle hän on ensimmäiseksi menossa, hänet varustetaan tarpeellisella suojavaatetuksella. 1-2 viikon sisällä hänelle tehdään tavoitesuunnitelma, jota pyritään toteuttamaan työtoiminnan ohella. Tavoitesuunnitelmaan kirjataan myös muiden toimijoiden kanssa tehtävä kuntoutustyö (esim. päihdekuntoutus, mielenterveyskuntoutus tai fyysisen kuntoutustoiminta). Asiakkaan tarpeista riippuen hänelle järjestetään yksilötapaamisia kuntoutusohjaajien kanssa tai tarjotaan erilaisia ryhmävaihtoehtoja. Asiakas osallistuu kaikkeen Toimarissa järjestettävään toimintaan. Jokaisella pajalla on oma työnohjaus vähintään kerran kuukaudessa, johon asiakas osallistuu. Asiakassopimus laaditaan kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kokonaiskuntoutusaika pyritään rajoittamaan 24:ään kuukauteen. Sopimusajan umpeutuessa pidetään kehityskeskustelu, johon osallistuvat asiakkaan lisäksi pajaohjaaja ja kuntoutusohjaaja. Kehityskeskustelun tavoitteena on arvioida asiakkaan voimavaroja ja osallisuutta työtoiminnassa, ohjaajan ohjauksen osuutta sekä arvioida ja tarkistaa laadittua tavoitesuunnitelmaa. Kolmanteen kehityskeskusteluun (kuntoutusaika 9 kk) kutsutaan mukaan kuntoutussuunnittelija, jonka kanssa arvioidaan mahdollisuuksia siirtyä Toimarin pajoilta kunnan muihin työpisteisiin työharjoitteluun. Toimarissa on tiedossa vapaana olevat työharjoittelupaikat kunnan muiden toimijoiden työpisteissä. Asiakas siirtyy yhteisestä sopimuksesta uuteen työharjoittelupaikkaan.

26 Kuntouttava työtoiminnan lain mukaan työharjoitteluun siirtymisestä tulee ilmoittaa paikallisille ammattiyhdistyksille. Yhdistysten tehtävänä on valvoa sitä, että työharjoittelulla ei korvata työsuhdetta. Työharjoittelussa oleva asiakas toimii jo itsenäisemmin paikallisen työpaikkaohjaajansa opastuksella. Toimarin kuntoutussuunnittelija on joko puhelimitse tai työpaikkakäynneillä yhteydessä niin työpaikan ohjaajiin kuin asiakkaisiinkin. Asiakassopimuksen päättyminen Sopimus päättyy määräajan jälkeen, mikäli sitä ei erikseen jatketa. Sopimusta jatketaan, mikäli siitä katsotaan olevan asiakkaalle hyötyä. Sopimus voidaan katkaista joko asiakkaan tai Toimarin toimesta silloin, kun asiakas jättää tulematta työpaikalle ilman hyväksyttävää syytä tai sellaisesta syystä, ettei asiakas hyödy kuntouttavasta työtoiminnasta ja yhteisön hyvinvoinnin kannalta on hyvä keskeyttää sopimus. Poissaolot ilman hyväksyttävää syytä saattavat aiheuttaa työmarkkinatukea saavalle tuen maksamisen katkaisun. Poissaoloihin liittyvät säännökset ovat huomattavasti tiukentuneet viime vuosien aikana. Mikäli asiakas saa työpaikan tai lähtee opiskelemaan, voidaan asiakassopimus katkaista ilman seuraamuksia. Yhteys TE-toimistoon on jokaisessa asiakassopimukseen liittyvässä muutoksessa merkittävä. Asiakassuhteesta tehdään loppuarvio, jossa arvioidaan asiakkaan työkykyä, työtaitoja ja tietoja sekä muita työllistymisen kannalta merkittäviä ominaisuuksia. Kuntoutusjaksosta voidaan tehdä myös työtodistusta vastaava osallistumistodistus.

27 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ASIAKASPROSESSI (ISO KUVA) ASIAKAS PERUSTEET KRITEERIT AKTIVOINTISUUNNITELMA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ P TYÖVOIMANEUVOJA (+ ASIAKKAAN OMA TUKIHENKILÖ) ASIAKKAAKSI TULO ENSISIJAISET TYÖVOIMA- POLIITTISET TOIMENPITEET TYÖLLISYYSPOLKUSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA SOPIMINEN KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Pirjo Minkkinen Sari Dibbets ELÄMÄNTILANTEEN KARTOITUS 2. TYÖSKENTELY TOIMARISSA (3KK-2V) 3. MUUT KUNTOUTUSTOIMENPITEET ELÄMÄSSÄ JA TYÖSSÄ SELVIYTYMISEN ARVIOINTI VERKOSTOPALAVERIT ELÄKE-EDELLYTYSTEN ARVIOINTI TYÖHARJOITTELU => TYÖKYVYN ARV. KURSSITOIMINTA TYÖLLISTYMISYKSIKKÖ RYHMÄTOIMINTA TOIMARI p PÄIHDEKUNTOUTUS A-KLINIKKA P NISSNIKUN KUNTOUTUSKESKUS P SUUNNITELTUJEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMINEN TERVEYDENTILAN SELVITYS YHTEYSHENKILÖT TERVEYSKESKUKSEN SOS.TYÖNTEKIJÄT TVT:N TYÖVOIMANEUVOJAT SEURANTA JA TARKISTUKSET KUNTOUTUSTARPEEN TAI ELÄKE- LISÄTUTKIMUKSET TK EDELLYTYSTEN SELVITTÄMINEN FYS. PSYK. OMA LÄÄKÄRI SOS. OSTOPALVELUT KELA ESH TYÖLLISYYSPOLUN PÄÄTTYMISEN TOTEAMINEN TYÖLLISTYMINEN AMMATILLINEN KOULUTUS MUU RATKAISU - eläke - jatkokuntoutus KESKEYTYMINEN - työllistyminen - muu syy

28 Asiakkaan palveluverkosto Osallistujat SOSIAALITYÖ/ AIK.SOSIAALITYÖ MAAHAN- MUUTTAJA- NEUVOJA PÄIHDEHUOLTO TK-SOSIAALITYÖ TERVEYS- PALVELUT LASTENSUOJELU/ JÄLKIHUOLTO SRK/ DIAKONIATOIMI ASIAKAS MIELENTERV. PALVELUT VAMMAIS- PALVELUT NUORISOTOIMI POLIISI TÄRKEÄT LÄHEISET/ TUKIHENKILÖ NUORTEN HYVINVOINTI- ASEMA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA KELA Asiakkaan palveluverkosto lomake on kehitetty työn apuvälineeksi selkeyttämään asiakkaan polkuja eri toimijoiden kanssa. Asiakas itse kertoo niin halutessaan käyttämänsä palvelut, jolloin hänen kuntoutuksensa kannalta tärkeät toimijat saadaan yhteistyöhön.

29 Pajatoiminta toiminnan perusta Pajoilla toteutettava työtoiminta on keskeisin toiminnan muoto Toimarissa. Jokaisella pajalla on oma ohjaaja, jonka opastuksella toteutetaan erilaisia työtehtäviä. Pajaohjaajien tehtävät Pajaohjaaja suunnittelee pajan toiminnan yhdessä asiakkaiden kanssa. Pajaohjaaja vastaanottaa työtilaukset, tekee tarvittavat materiaalitilaukset sekä ohjeistaa työsuorituksen pajassa työskenteleville. Pajaohjaajan vastuulla on pajalla työskentelevien hyvinvointi: työturvallisuusmääräyksiä tulee noudattaa ja pajalla käytettävät työkoneiden ja välineiden tulee olla turvallisia ja asianmukaisessa kunnossa. Pajaohjaajan tehtäviin kuuluvat myös pajalla työskentelevän asiakkaan osaamisen kartoitus ja jatkuva toiminnan arviointi. Pajaohjaaja opettaa ja ohjaa pajalaisia. Toimarin pajat Autopaja Autopajalla työskentelee asiakasta. Työtehtäviin kuuluvat ulkoisten asiakkaiden autojen korjaukset ja huollot ja kaksi kertaa vuodessa tapahtuva renkaanvaihtotapahtuma. Pajalla tehdään myös tilauksesta muita metallitöitä. Autopajan tehtäviin kuuluvat myös Toimarin omien autojen huollot sekä tilatut tavarakuljetukset. Keittiö Pajalla työskentelee 4-5 asiakasta. Työtehtäviin kuuluvat Toimarin asiakkaille tarjottavan lounaan päivittäinen valmistaminen ja tarjoilu. Keittiöstä on myös mahdollista tilata jonkin verran pitopalvelua. Keittiön pajaohjaaja vastaa Toimarin yleisten- ja toimistotilojen siivouksen toteuttamisesta. Puupaja Puupajalla työskentelee 4-6 asiakasta. Työtehtäviin kuuluvat Toimariin lahjoitettujen huonekalujen korjaukset ja kunnostukset sekä ulkoisten asiakkaiden tilaustöiden toteuttaminen. Käsityöpaja ja pesula Pajoilla työskentelee asiakasta. Työtehtäviin kuuluvat käsityöpajalla pienimuotoiset ompelu- ja korjaustyöt. Pesulassa hoidetaan tällä hetkellä kunnan kolmen yksikön pyykit. Käsityöpajan vastuulla on myös Työkeskuksen ruoanjakelun hoitaminen, seurakunnan ruoanjakelussa avustaminen ja osallistuminen Toimarin siivoustöihin tarvittaessa. ATK-paja Atk-pajalla työskentelee 4-6 asiakasta. Työtehtäviin kuuluvat Toimarin asiakkaiden ATK-koulutuksen järjestäminen, tietokoneiden korjaukset sekä erilaiset huoltotoimenpiteet ja Toimarin omana mikrotukihenkilöstönä toimiminen. ATK-paja avustaa seurakunnan asiakkaita tietokoneen käytössä. Ulkotyöryhmät Ulkotyöryhmässä työskentelee 3 12 asiakasta. Puutarharyhmän työtehtäviin kuuluvat määrättyjen kunnan yleisten alueiden kunnossapito. Remonttiryhmä suorittaa kunnan kiinteistökorjaus- ja kunnostustöitä kunnan tilahallinnon tilauksesta. Apuvälinehuolto Apuvälinehuollossa työskentelevät 6 10 asiakasta. Apuvälinekeskuksen koordinointi kuuluu kunnan kuntoutuspalveluiden alaisuuteen, mutta pajatoimintana tehtävä apuvälineiden huolto-, kunnostus- ja kuljetuspalvelut hoidetaan Toimarin alaisuudessa toimivassa pajassa.

30 Toimarissa suoritetaan myös työtehtäviä yli pajarajojen. Aiemmin perustettuja ja nyttemmin toistaiseksi lopetettuja pajatoimintoja ovat olleet taideryhmä, kuntoryhmä, alihankintatöitä tekevä kokoomaryhmä sekä Toimarin putiikkitoiminta, joka odottaa parempia toimitiloja. ASIAKKAAN PROSESSI PAJATOIMINNASSA/ Uuden asiakkaan esittely tiimissä ( <25-vuotiaat voivat aloittaa ennen tiimiesittelyä) Sopimus asiakkaan aloittamisesta tietyllä pajalla(kuntoutusohjaaja ilmoittaa asiakkaalle tiimin päätöksen) Aloitus; -pajalaisia informoidaan uudesta asiakkaasta aikaisemmin -pajaohjaaja hoitaa tarvittavan suojavaatetuksen ymv. ja informoi talon tavoista (mm. ruoka- ja kahviajat, työajat) -muut pajalaiset ottavat vastaan uuden asiakkaan ja perehdyttävät pajan toimintaan -työt aloitetaan heti (pajaohjaaja on huolehtinut, että tehtävä työ on valmiina) - kuntoutusohjaaja tekee asiakassopimuksen aloituspäivänä PAJATYÖSKENTELY; 3 kk OHJAAJA ON AINA LÄSNÄ - asiakkaan osaamisen kartoitus ohjaaja antaa erilaisia tehtäviä, joiden avulla arvioidaan osaamista ja/tai osaamisalueita, (AVATAAN) - ohjaajan ja asiakkaan suhteen luominen luottamus, - pajan työnohjauksiin osallistuminen, - asiakkaan vointia arvioidaan jatkuvasti viikottain tiimeissä, havainnoinnit tiimin tietoon nopeat interventiot (pajaohjaaja, kuntoutusohjaaja) (yhteydenotto yt-tahoihin päihdehuolto, nuorten hyvinvointiasema jne. - 3 kk:n välein kehityskeskustelu (asiakas, pajaohjaaja, kuntoutusohjaaja), sopimuksen jatkaminen - yksilölliset jaksot pajoilla arviointi siirtymisestä työharjoitteluun) 2.5. Työkyvyn arviointi ja eläkeselvitykset Käsitteen määrittely Jokaisen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan työ- ja toimintakykyä arvioidaan jatkumona, ja jota käsitellään yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteena on se, että asiakkaalla itsellään on mahdollisimman realistiset käsitykset omista voimavaroistaan ja kyvyistään siirtyessään työelämän palvelukseen. Tässä yhteydessä tarkoitetaan työkyvyn arvioinnilla sellaista toimintaa, jonka tavoitteena on tutkia pitkään työttömänä olleiden henkilöiden todellista työ- ja toimintakykyä sekä mahdollisesti arvioida ja tutkia eläkkeelle siirtymisen edellytyksiä tai kuntoutusvaihtoehtoja.

31 Pitkään työttömänä olleella saattaa olla terveydellisiä ongelmia, hoitamattomia sairauksia ja/tai toimintakyvyn vajavuutta. Alustavien arviointien ja haastattelujen perusteella on voitu todeta, että n. 20 %:lla kirkkonummelaisista pitkäaikaistyöttömistä on sellaisia diagnosoimattomia kipuja, oireita ja toimintakyvyn rajoitteita, ettei heitä voi enää pitää työkykyisinä eikä näin ollen työmarkkinoiden käytettävissä. Viitaten edelleen alustaviin arviointeihin n. 20 % kohderyhmästä on kroonisesti alkoholisoituneita. Sairautena alkoholismi alentaa henkilön neurologista kapasiteettia muiden alkoholin käytöstä johtuvien oireiden tai sairauksien lisäksi. Työttömyys itsessään vammauttaa; syrjäytyminen lisää psyykkisiä paineita, sosiaalista eristäytyneisyyttä, itseluottamuksen alentumista ja usko omiin kykyihin vähenee. Työkyky on subjektiivisesti arvioitavissa, eikä ihmisen omaa arviota voi sivuuttaa. Mikäli ihminen on mielestään työkyvytön, ei hän yrittämälläkään työhön kykene tai ainakin suoriutuu tehtävistä normaalia tasoa heikommin tuloksin. Kohderyhmässä on toki myös henkilöitä, joilla on kova halu tehdä työtä. Pitkä työttömyysaika ei välttämättä ole alentanut henkilön aktiivisuutta. Vaikka tänä päivänä puhutaan joillakin aloilla työvoimapulasta ja pitkäaikaistyöttömien voidaan katsoa olevan myös käyttämätön työvoimareservi, on syytä kuitenkin suhtautua realistisesti sairastuvuuteen ja keskittää kuntouttavat toimenpiteet sellaisiin henkilöihin, joilla on jo subjektiivisestikin oikea käsitys omasta terveydestään ja työkyvystään. Ongelmia työkyvyn arvioinnissa tuottaa se, että arvioinnin perusteella työkyvyttömällä työttömällä ei välttämättä ole mitään lääketieteellisesti diagnosoitua sairautta, joka käytössä olevan eläköitymistoimintamallin mukaan edesauttaa tai tukee eläkepäätöksen syntymistä. Työkyvyttömän kuntalaisen elämänlaatu kohenee hänen siirtyessään eläkkeelle, yksilöllisesti suunniteltuun kuntoutukseen ja/tai saa oikeaa hoitoa sitä tarvitessaan. Tarkoituksena on ohjata asiakkaat oikeisiin paikkoihin. Työttömyys aiheuttaa monelle häpeän tunteita, pitkään työttömänä olevat ovat hyvin tietoisia yhteiskunnassa vallalla olevista asenteista. On arvostetumpaa olla eläkkeellä kuin työttömänä ja tällä on huomattava merkitys mitattaessa henkilön elämänlaatua. Työkyvynarvioinnin ja eläkeselvitysten toimintamalli V lähtien Kirkkonummen kunta on myöntänyt erityismäärärahaa työkyvyn arviointeihin. Yhden eläkeselvityksen hinta on tänä päivänä n Toimarin kuntoutusohjaajan tehtävänkuvaan kuuluu eläkeselvityksen aloittaminen ja koordinointi. Lääkäripalvelut ja neurologin palvelut ostetaan yksityisiltä palveluntarjoajilta. Eläkeselvitysprosessi kestää puolesta vuodesta kolmeen vuoteen valituskierroksineen. Työkyvynarvioinnit ja eläkeselvitykset Toimarissa vuosina Toiminnassa ollut mukana 78 eri asiakasta Myönteisen eläkepäätöksen saaneita 32 asiakasta Kielteisen eläkepäätöksen saaneita 24 asiakasta Hakuprosessi kesken 22 asiakkaalla

32 2.6. Työllistymisyksikkö Toimarin vastuujako TYÖLLISTYMISYKSIKÖN JOHTAJA ULLA RAILIO VASTUUT: TOIMINNALLINEN, TALOUDELLINEN JA HALLINNOLLINEN JOHTAMINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN KUNTOUTUSOHJAAJA PIRJO MINKKINEN KUNTOUTUSSUUNNITTELIJA SARI DIBBETS VASTUUT: ASIAKKAIDEN TYÖLLISTYMISPOLKUJEN YLLÄPITO YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA RYHMÄTOIMINTA TYÖKYVYN ARVIOINNIT PAJAOHJAAJA HEIKKI LAHTINEN PAJAOHJAAJA PAJAOHJAAJA JARI SINISALO JARI SINISALO PAJAOHJAAJA ANNE PAJAOHJAAJA SJÖHOLM TOM JOHANSSON PAJAOHJAAJA JUHA KOSKENKORVA PAJAOHJAAJA TOMMI BOHM VASTUUT: REMONTTI- JA PUUTARHARYHMÄ AUTOPAJA KÄSITYÖPAJA PESULA APUVÄLINEHUOLTO ATK-PAJA TOIMISTOSIHTEERI PIRKKO TIKKANEN VASTUUT: POISSAOLOILMOITUKSET OSTO- JA MYYNTILASKUT TILASTOINTI YM. TOIMISTOTYÖT PAJAOHJAAJA TOM JOHANSSON PAJAOHJAAJA ANITA FRIBERG PUUPAJA KEITTIÖ Tiimin työmallit: Tiimi (kaikki työntekijät) kokoontuvat viikoittain. Kokouksessa kootaan viikon tapahtumat, jaetaan tarpeellinen yleinen informaatio ja tarkastellaan asiakkaiden suunnitelmien toteutumista. Tiimi päättää uusien asiakkaiden sijoittumisesta Toimariin ja/tai lopettaa keskeytyneet asiakassopimukset. Pajaohjaajat kokoontuvat kuukausittain työllistymisyksikön johtajan johdolla arvioimaan ja kehittämään pajatoimintaa. Kuntoutusohjaajat kokoontuvat kahden viikon välein arvioimaan asiakkaiden tilannetta ja kehittämään kuntoutustyötä. Tiimipäiviä järjestetään 4-6 vuodessa, joissa kehitetään Toimarin toimintaa tai järjestetään sisäisiä koulutuksia.

33 2.7. Kuntouttavan työtoiminnan tuloksia Toiminnan seurannassa ja tilastoinnissa käytetään mittarina asiakkaiden läsnäolopäiviä. KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TOIMINTAPÄIVÄT V toimintapäivät ovat lisääntyneet viimevuodesta Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Yhteensä 3745 (Ennuste vuodelle 2013 alkuvuoden perusteella toimintapäivää)

34 ASIAKASOPIMUSTEN PÄÄTTYMISSYYT ASIAKASSOPIMUSTEN PÄÄTTYMISSYYT 2012 päättynyt työsuhteen syntymiseen. Seuraavassa esityksessä taulukkona työllistymiseen johtaneet tapahtumat ja toimenpiteet Vuoden asiakasso pimusta on