I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / Riskienhallintapalvelut ja vakuutustoiminta Kiinassa

Transkriptio

1 Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / Riskienhallintapalvelut ja vakuutustoiminta Kiinassa Vakuutusmarkkinoiden tervehdyttämisen aika

2 Sisältö Pääkirjoitus Vakuutusmarkkinoiden tervehdyttämisen aika Kuljetusriskit selville 12 Veden laadun riskit ja vastuut Suomessa 20 Hallitse matkariskit 27 Vakuutusmarkkinat haasteiden edessä: vakuutusmaksut nousevat Riskienhallintapalvelut ja vakuutustoiminta Kiinassa Turbiinien ja generaattoreiden suurvahinkotilastot Kuljetusriskit selville Kunnianhimoinen riskienhallintaprojekti päätökseen SCA:n pakkaustehtaalla Italiassa EU:n ympäristövastuudirektiivi ja vakuutusratkaisut Miten turvata veden tasainen ja korkea laatu? Veden laadun riskit ja vastuut Suomessa Henkilöstöriskit tärkeä osa yrityksen riskien hallintaa Pitkäjänteisellä turvallisuustyöllä tuloksiin Hallitse matkariskit Ifissä tapahtuu Nimityksiä Monet vakuutusalan toimijat kokevat olevansa tällä hetkellä kutakuinkin myrskyn silmässä. Suurvahinkojen määrä on lisääntynyt rajusti, inflaatio on kiihtynyt huomattavasti, ja pääomasijoitusten tuotot ovat erittäin huonot. Samaan aikaan erityisesti Pohjoismaissa vakuutusmeklarien kannattavuus on joutunut vaakalaudalle, koska meklaripalkkiot ovat pienentyneet ja palkkainflaatio jatkuu. Myös monen asiakkaamme liiketoimintariskit ovat lisääntyneet. Talouden globaalistuminen kasvattaa liiketoiminnan keskeytysriskejä ja aiheuttaa yhä monimutkaisempia sisäisiä ja ulkoisia riippuvuuksia, joita on entistä vaikeampi hallita. Nykyään jopa pikkuvahingoilla voi olla vakavat seuraukset, koska liiketoimintaympäristö ja pääomamarkkinat reagoivat voimakkaasti kaikkiin negatiivisiin uutisiin. Kilpailu vakuutusmarkkinoilla on ollut kovaa viime vuosina. Tämän seurauksena vakuutusmaksut ovat laskeneet monissa tapauksissa alle omakustannusrajan, ja kehityksen vaikutukset näkyvät jo monessa vakuutusyhtiössä. Pääomamarkkinoiden kriisin viimeaikainen laajentuminen ja erityisesti AIG:n dramaattinen kehitys osoittavat, että olemme todennäköisesti ohittaneet suhdannepohjan, ja jatkossa vakuutusmaksut lähtevät nousuun. Edessämme on siis taas paluu perusasioiden pariin. Vakuutusyhtiöille tämä tarkoittaa sitä, että niiden on hoidettava riskinvalintansa entistä kurinalaisemmin, panostettava vahingontorjuntaan ja keskityttävä vakuutustekniseen tulokseen sijoitustoiminnan tuloksen sijasta. Meklareiden on puolestaan tarjottava asiakkailleen entistä enemmän lisäarvoa tuottavia palveluja sekä oikeaa ja vaatimustenmukaista riskiturvaa. Yksittäisten yritysten taas tulisi panostaa ennen kaikkea omaisuutensa ja liiketoimintansa suojaamiseen pitkällä aikavälillä vähentämällä riskejä. Yksi asia on täysin selvä: näinä epävarmuuden aikoina vakuutusyhtiöiden kannattaa keskittyä ydinliiketoimintaansa ja niihin tuotteisiin ja ratkaisuihin, jotka ne tuntevat hyvin. Ifin puhdasverinen vahinkovakuutusstrategia osoittaakin vahvuutensa tällaisina aikoina. Tarjoamme asiakkaille edelleen pitkän aikavälin vakuuttamiskapasiteettia ja hyvää palvelua, joka perustuu riskien oikeaan hinnoitteluun, taloudelliseen vakauteen, varovaiseen sijoituspolitiikkaan ja vakuutuskannan hajauttamiseen. Pääoma- ja vakuutusmarkkinoiden viimeaikaista kehitystä tarkasteltaessa yksi olennainen kysymys jää kuitenkin vastausta vaille. Miten vakuutusyhtiöt, meklarit ja asiakasyritykset voisivat yhdessä vähentää vakuutusalan monimutkaisuutta ja keskinäisiä riippuvuuksia siten, että vakuutusmarkkinat kestäisivät finanssialan globaalit kriisit jatkossa nykyistä paremmin? Morten Thorsrud Julkaisija If Suurasiakkaat Niittyportti 4 A Espoo IF puh industrial Päätoimittaja Juha Ettala Toimituskunta Olav Breen Ken Henningson Lars von Hertzen Harry Nordqvist Inkeri Salin Anna Maria Vähäkuopus Tuotanto Markkinointiviestintä Dialogi Oy Paino Wellprint Oy Osoitteenmuutokset inkeri.salin@if.fi Risk Consultingista ilmestyvät myös skandinaavinen ja englanninkielinen versio. ISSN Kannen kuva Kuvapörssi Oy/Jupiterimages IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008

3 Vakuutusmarkkinat haasteiden edessä: vakuutusmaksut nousevat Suurten yritysasiakkaiden vakuuttaminen on vakuutusalan näkökulmasta haasteellista. Tällä hetkellä haasteet ovat jopa tavanomaista suuremmat huonon suurvahinkokehityksen, neljän viime vuoden aikana tapahtuneen vakuutusmaksujen laskun sekä globaalien pääomamarkkinoiden romahduksen takia. Toimintaympäristön epäsuotuisa kehitys alkaa näkyä vakuutusalalla, ja vakuutusmaksukorotukset ovatkin todennäköisiä. Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana on saatu useita merkkejä markkinoiden kovenemisesta. Luotto- ja pääomamarkkinoiden tämänhetkisen sekasorron oletetaan myös vaikuttavan vakuuttamiskapasiteetin pienentymiseen ja markkinoiden tiukentumiseen globaaleilla vakuutusmarkkinoilla. Odotammekin markkinatilanteen vaikeutuvan ja suhdanteen kääntyvän jo toteutettavissa vakuutusten vuosiuudistuksissa. Suurvahinkojen määrä on lisääntynyt kolmen viime vuoden ajan. Esimerkiksi Suomessa maksettujen palovahinkokorvausten määrä on pysynyt melko vakiona vuodesta 1983 asti ja ollut noin 110 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2005 jälkeen maksettujen korvausten määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti, ja vuonna 2007 se oli jo lähes 200 miljoonaa euroa. Myös Norjassa yritysasiakkaiden omaisuusvahingot ovat olleet kasvussa vuodesta 2004 lähtien. Vuoteen 2007 asti suurvahinkojen lukumäärä pysyi melko vakiona, ja epäsuotuisa kehitys johtui pääasiassa siitä, että yksittäiset vahingot olivat entistä suurempia. Vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla Norjan yritysvakuutusmarkkinoilla on kuitenkin myös vahinkojen lukumäärä kasvanut, samoin kuin niiden vakavuus yritysasiakasmarkkinoilla. Luonnonilmiövahinkojen määrä on puolestaan lisääntynyt tasaisesti 1990-luvulta lähtien sekä lukumäärällisesti että maksetuilla vakuutuskorvauksilla mitattuna. Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta vuonna 2005 tapahtunut hirmumyrsky Katrina oli surullinen muistutus siitä, miten valtavia vahinkoja luonnonilmiöt voivat aiheuttaa. Myös ihmisten toiminnasta aiheutuvien suurvahinkojen määrä on lisääntynyt luvulta lähtien. Yleisen negatiivisen kehityksen ohella vuosi 2008 on ollut erityisen epäsuotuisa myös omaisuus- ja keskeytysvahinkojen osalta. The Insurance Insider -lehden keräämien tietojen mukaan yli 50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suurvahingoista aiheutuneiden korvauskustannusten yhteismäärä oli tammi-maaliskuussa yli 6 miljardia dollaria, mikä tarkoittaa kaikkien aikojen toiseksi synkintä vuosineljännestä syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen. Epäsuotuisa korvauskehitys on aiheutunut suurelta osin entistä suuremmista keskeytysvahingoista. Suurvahinkoja on tapahtunut ennen kaikkea kaivos-, energia- ja terästeollisuudessa, missä raaka-ainehintojen voimakas nousu vielä kasvattaa keskeytysvahinkokorvausten määrää. Keskeytysvahinkojen riski kasvaa verkostoihin perustuvassa globaalitaloudessa, ja ulkopuolisia uhkia on entistä vaikeampi hallita maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Erityisesti monet kansainvälisesti toimivat yhtiöt ovat ulkoistaneet osan tuotannostaan ja prosesseistaan solmimalla strategisia kumppanuuksia ulkopuolisten toimittajien kanssa. Tämä on muuttanut yhtiöiden riskiprofiilia huomattavasti, mikä on valitettavasti näkynyt myös viime aikojen vahinkotilastoissa. Epäsuotuisan suurvahinkokehityksen ja pääomamarkkinoiden dramaattisen tilanteen lisäksi vakuutuksenantajia huolestuttaa inflaatiokehitys sekä korkotaso tulevaisuudessa erityisesti pitkähäntäisessä vakuutusliikkeessä. Koska useimmat vakuutusalaan vaikuttavat taloudelliset tekijät kehittyvät nyt epäsuotuisasti, ennustamme vakuutusmarkkinoiden reagoivan tilanteeseen nopeasti. Useiden vakuutuksenantajien sijoitustoiminnan tulos heikkenee, joten riskienvalinnan nopea tiukentaminen on todennäköistä. Näistä syistä johtuen vakuutusalan ainoa vaihtoehto ovat vakuutusmaksukorotukset. Hinnankorotukset vaihtelevat tuote-, toimiala- ja asiakaskohtaisesti, mutta suuririskisten yritysten sekä perusmateriaaliteollisuudessa toimivien yritysten osalta korotukset ovat todennäköisesti huomattavia. POUL STEFFENSEN poul.steffensen@if.dk JUHA ETTALA juha.ettala@if.fi Maksetut palovahinkokorvaukset Suomessa Lähde: Finanssialan Keskusliitto. Indeksoitu vuoden 2006 tasolle. Maksetut palovahinkokorvaukset Norjassa Lähde: Finansnæringens Hovedorganisasjon (FNH): vahinkovakuutustilastot 2007 Lähde: Statistiska Centralbyrån rakennuskustannusindeksi (BPI), Ruotsi. Uudisrakentamisen hintakehitys, laatu- ja paikkakuntaerot huomioitu. 4 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/ Taulukko 1. Milj. EUR Taulukko 2. Milj. NOK Maksetut korvaukset, NOK Vahinkojen lukumäärä Vahinkojen lukumäärä Taulukko 3. Suurvahingot tammi-maaliskuussa 2008, yli 50 milj. dollarin omaisuus- ja keskeytysvahingot Aika Vahinko Milj. USD Tammi-helmi Tulva kaivoksessa 1 600* Tammi Keskeytysvahinko 700 Tammi Sortuma hiilikaivoksessa 500* Helmi Kaivoskonerikko 500 Tammi Räjähdys terästehtaassa 500 Helmi Räjähdys/tulipalo öljynjalostamolla 400 Helmi Tulipalo/räjähdys tehtaassa 380 Maalis Varastopalo 200 Tammi Tulva kaivoksessa 250* Tammi Räjähdys hiilikaivoksessa 140 Helmi Tulipalo markkina-alueella 140 Tammi Tulva kaivoksessa 160 Helmi Maakaasun pumppausaseman räjähdys (pyörremyrsky) 125 Helmi Maanjäristys kultakaivoksessa 120 Maalis Tulipalo/räjähdys lihanpakkaamossa 100 Tammi Tulipalo hotellikasinossa 100 Tammi Tulipalo elintarviketehtaassa 100 Helmi Tulva kaivoksessa 100 Tammi Tulipalo sairaalassa *) Enintään Taulukko 4. Vahinkojen lukumäärä Indeksi: 1990= Raakaöljyn hintakehitys maailmanmarkkinoilla USD/tynnyri Indeksi: 1989= Raaka-ainehintojen kehitys Ruotsissa Muut kuin luonnonilmiövahingot Taulukko Lähde: Statistiska Centralbyrån tuottajahintaindeksi (PPI) Lähde: Swiss Re Sigma 1/ Rakennusbetoni Rauta, teräs ja ferroseokset Kupari Taulukko 6. Taulukko 7. Katastrofit Luonnonilmiövahingot Uudisrakentamisen hintakehitys Lähde: Konjunkturinstitutet Kerros- ja rivitalot Omakotitalot Kuluttajahintaindeksi

4 KUVAPÖRSSI OY / JUPITER IMAGES Riskienhallintapalvelut ja vakuutustoiminta Kiinassa Kiinan markkinoille pyrkivän yhtiön on tärkeää olla hyvin valmistautunut. Paikallisen liiketoimintakulttuurin riittävän tuntemuksen lisäksi yksi tunnustetuista menestysedellytyksistä on hyvä riskienhallinta. Hyvän riskienhallinnan olennainen osa taas on tarkoituksenmukainen vakuutusturva. Viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana Kiinan talouskasvu on ollut valtaisaa. Maan bruttokansantuote on kasvanut noin 10 prosentin vuosivauhtia, ja vuonna 2007 se oli nimellisarvoltaan miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tällä hetkellä Kiina on maailman neljänneksi suurin talous heti Yhdysvaltojen, Japanin ja Saksan jälkeen. Huikea talouskasvu ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat houkutelleet Kiinaan myös monia pohjoismaisia yhtiöitä. Nyt Kiinassa toimii noin 400 ruotsalaista, 300 tanskalaista, 200 suomalaista ja 200 norjalaista yhtiötä, ja monilla niistä on myös tuotantoa Kiinassa. Noin puolella Kiinassa toimivista suomalaisyhtiöistä on paikallista tuotantoa. Vakuuttaminen Kiinassa Vaikka Kiinan vakuutusmarkkinat kasvavat kovaa vauhtia, ne ovat vielä suhteellisen kehittymättömät. Vuosien aikana Kiinassa ei ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan vakuutusalan toimintaa. Vakuutusala alkoi elpyä vuonna 1978, kun Kiina perusti uudelleen kansallisen vakuutusyhtiönsä (englanniksi People s Insurance Company of China, PICC), joka toimi alalla monopoliasemassa monen vuoden ajan. Ulkomaisille vakuuttajille markkinat alkoivat avautua vähitellen vuodesta 1992 lähtien. Kesti kuitenkin aina vuoteen 2004 ennen kuin Kiina (teoriassa) täytti Maailman kauppajärjestö WTO:n liittymisehdot vakuutusalan osalta. Nykymuodossaan Kiinan vakuutusmarkkinat ovatkin toimineet vasta noin kymmenen vuotta. Kiinassa toimii noin 100 vakuutusyhtiötä. Markkinoilla määräävässä asemassa ovat kiinalaiset vakuutusyhtiöt: kolme suurinta kiinalaista vakuutusyhtiötä (PICC, China Pacific ja Ping An) pitää hallussaan 70:tä prosenttia markkinoista. Jäljelle jäävä osuus markkinoista on varsin pirstaleinen ja monet vakuutusyhtiöt keskittyvät toimimaan alueellisesti. Ulkomaisia yhtiöitä Kiinan markkinoilla ei juurikaan vielä näy. Esimerkiksi ulkomaisten vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu markkinaosuus on vain noin yksi prosentti. Kiinan vakuutusmarkkinoilla on monia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat va- 6 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 7

5 If on panostanut erityisesti vankan kumppanuusverkoston luomiseen kiinalaisten vakuutusyhtiöiden kanssa. kuutusyhtiöiden toimintaan. Vakuuttamista on esimerkiksi merkittävästi rajoitettu säännöksillä. Näin ollen vakuutuksia ei saa ottaa vakuutusyhtiöiltä, joilla ei ole toimilupaa Kiinassa. Jos vakuutusta tarvitseva yritys on rekisteröity Manner-Kiinaan ja se haluaa vakuuttaa riskejä Kiinassa (ei Hongkongissa eikä Macaossa), vakuutus on otettava sellaiselta vakuutusyhtiöltä, jolla on lupa toimia Manner-Kiinassa. Ainoa poikkeus sääntöön koskee kansainvälisiä merikuljetuksia. Osa ulkomaisista vakuutusyhtiöistä on perustanut sivuliikkeitä, joilla on lupa toimia Kiinassa. Saatu toimilupa on usein voimassa vain tietyssä kaupungissa, eikä vakuutusyhtiö saa kattaa riskejä sille määritetyn alueen ulkopuolella. On mahdollista, että yhtiön asiakkaan Kiinan toiminta ja omaisuus eivät sijaitse juuri kyseisessä kaupungissa. Vuodesta 2004 alkaen ulkomaisten vakuutusyhtiöiden on periaatteessa sallittu tehdä mastersopimuksia ja kattaa laajoja riskejä ilman maantieteellisiä rajoituksia. On kuitenkin käynyt ilmi, ettei käytäntö aina ole johdonmukaista, sillä valtio suosii kotimaisia vakuutusyhtiöitä ulkomaisten yhtiöiden kustannuksella. Tämä taas vaikeuttaa ulkomaisten vakuuttajien maantieteellistä laajentumista ja toimintaa koko maan laajuisesti. Ulkomaiset vakuutusyhtiöt eivät myöskään saa myöntää pakollisia vakuutuksia, kuten liikennevakuutuksia. Koska Kiina on alueeltaan hyvin suuri, liiketoimintakulttuuri ja tavat voivat olla varsin erilaisia eri puolilla maata, esimerkiksi siirryttäessä pohjoisesta etelään tai kehittyneemmältä alueelta heikommin kehittyneelle. Maan koon vuoksi myös luonnonkatastrofien riskit ovat täysin eri luokkaa eri alueilla. Siksi onkin tärkeää, että riskienhallintaan sisältyvässä riskien arvioinnissa on mukana paikallista osaamista. Ammattitaitoisen henkilöstön puute kiinalaisissa vakuutusyhtiöissä ja vakuutusasiamiesten keskuudessa on suuri ongelma. Paikalliset vakuutusyhtiöt eivät välttämättä ole tottuneet hoitamaan asioita kansainvälisten yritysten kanssa. Esimerkiksi riittävän englanninkielentaitoista henkilöstöä ei aina ole saatavilla. On huomattava, että myös vakuutusten hallinnassa hyvällä guanxilla eli suhdetoiminnalla on merkitystä. Etenkin neuvotteluissa ja korvauspalveluissa hyvä guanxi on erittäin tärkeää. Asianmukaisen palvelun saaminen Kiinassa edellyttää hyviä suhteita ja maan vakuutusalan perinpohjaista tuntemusta. If Kiinassa If on palvellut asiakkaitaan Kiinassa jo 25 vuoden ajan yhdessä kiinalaisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Nykyään If huolehtii Kiinassa yhteensä 80 pohjoismaisen ja muun yhtiön vakuutuksista. Ifillä on pitkäaikainen kokemus omaisuus-, vastuu- ja merivakuutuksista, joissa sen tuotevalikoima on hyvin laaja. Lisäksi If on hiljattain alkanut tarjota matkavakuutuksia kiinalaisen yhteistyökumppaninsa China Pacificin kanssa. Ifin strategiana on tarjota asiakkailleen pohjoismaisen laadukasta palvelua. Niinpä If valitsee tarkoin yhteistyökumppaninsa, joiden kanssa se tekee yhteistyötä hyvin tiiviisti. Koska Kiinassa vakuutusten tarjoaminen edellyttää paikallista toimilupaa ja ulkomaisten vakuuttajien toimintaa edelleen rajoitetaan, If on panostanut erityisesti vankan kumppanuusverkoston luomiseen kiinalaisten vakuutusyhtiöiden kanssa. Kiinalaiskumppaniensa kanssa If pystyy tarjoamaan asiakkailleen laajan valikoiman vakuutuksia koko Kiinan alueella. Kiinalaiskumppaneilta asiakkaat saavat Ifin kansainvälisen palvelutason mukaisesti paikallisia vakuutusopimuksia sekä vahingonselvittely- ja muita palveluja. Muihin palveluihin sisältyy Kiinan eri osia koskevan paikallistuntemuksen välittäminen riskienhallinnan hyödynnettäväksi. Kiinassa Ifin vakuutustoimintamallin osapuolina ovat asiakas, (kansainvälinen meklari), If kansainvälisenä vakuutuksenantajana, kiinalainen yhteistyökumppani, (kiinalainen meklari) sekä asiakkaan kiinalainen tytäryhtiö. Asiakas sopii kansainvälisestä vakuutusohjelmasta Ifin kanssa. Sen jälkeen If varmistaa, että asiakas saa sovitun vakuutusturvan. Koska mukana on monia osapuolia, yhteistyön sujuvuus on äärimmäisen tärkeää. Ifillä kansainvälistä verkostoa hoidetaan 50 asiantuntijan voimin, jotta ammattimainen toteutus ja osapuolten välinen yhteistyö sujuisi moitteettomasti. Yhteistyökumppanit Ifin Kiinan yhteistyöverkoston tärkeimmät nykyiset kumppanit ovat maan toiseksi suurin vakuutusyhtiö China Pacific P&C ja kolmanneksi suurin vakuutusyhtiö Ping An P&C. Vuonna 2007 China Pacificin maksutulo oli 3,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja Ping Anin 2,9 miljardia dollaria. Shanghaissa pääkonttoriaan pitävällä China Pacificilla ja Ping Anilla, jonka pääpaikka sijaitsee Shenzhenissä Hongkongin lähellä, on yli sivukonttoria ympäri Kiinaa. Molemmilla yhtiöillä on kansainvälinen ote liiketoimintaan sekä kokemusta työskentelystä kansainvälisten asiakkaiden kanssa. Ifin yhteistyö sekä China Pacificin että Ping Anin kanssa on ollut luotettavaa ja pitkäaikaista. Molemmissa kumppaniyhtiöissä on myös perustettu If-liiketoimintaan keskittyvät englantia puhuvat tiimit. China Pacificin liiketoimintajohtaja ja If-liiketoimintatiimin päällikkö Jiang Lihua pitää yhteistyötä Ifin kanssa merkittävänä. China Pacificin kannalta If-yhteistyön merkitys on kasvanut, ja hiljattain perustimme erityisen If-liiketoimintatiimin Suzhoun konttoriin. If-tiimimme jäsenet ovat todella tehokkaita ja sitoutuneita ammattilaisia. Vuonna 2006 tiimi palkittiin kansallisella tasolla finanssipalveluistaan, ja vuonna 2007 palkinto tuli maakunnalliselta tasolta. Ifin ja China Pacificin välistä yhteistyötä on vahvistettu, ja tavoitteemme on tarjota parempaa palvelua yhteisille asiakkaillemme, kertoo Jiang Lihua. Tiiviin verkostoyhteistyön ansiosta Ifin asiakkaat saavat Kiinan markkinoilla parasta mahdollista palvelua. If tarjoaa enemmän KUVAPÖRSSI OY / JUPITER IMAGES Kumppanuusyhteistyössä tarjottavien vakuutuspalvelujen lisäksi If tarjoaa Kiinaan myös suoria riskienhallintapalveluja. Palvelut ovat osa kansainvälistä riskienhallintaohjelmaa, joka mukautetaan kunkin asiakkaan tarpeisiin. Ifin riskienhallintaorganisaatiossa työskentelee 45 ammattilaista, jotka tekevät yhteistyökumppanien paikallisosaamista hyödyntäen riskikartoituksia ja vahingontorjuntaan liittyviä asiakaskäyntejä Kiinassa. Riskienhallintapalvelut kattavat omaisuus-, kuljetus-, vastuu- ja matkavakuutuksiin liittyvät riskit. Kokeneet Ifin riski-insinöörit tuntevat hyvin sekä asiakkaiden toimialojen riskit että Kiinaan liittyvät erityisriskit. Olennaisena osana palveluumme kuuluvat vahingontorjuntaan liittyvät säännölliset käynnit asiakkaiden toimitiloissa. Esimerkiksi omaisuusriskien osalta teemme Kiinassa vuosittain parikymmentä käyntiä asiakkaiden tärkeimpiin tehtaisiin, kertoo Ifin riskienhallintapalvelujen Suomen johtaja Jukka Forssen. Kiinan valtavat markkinat nykyaikaistuvat nopeasti. Sääntelyä puretaan ja mittavia infrastruktuurin kehityshankkeita toteutetaan. Myös Kiinan sisäisillä markkinoilla piilee suunnattomasti mahdollisuuksia. Kiinassa on lisäksi runsaasti luonnonvaroja. Kaikki tämä merkitsee suurta kasvupotentiaalia pohjoismaisille yhtiöille myös tulevaisuudessa. On kuitenkin syytä muistaa, että Kiinassa harjoitettavaan liiketoimintaan liittyy monia uhkia ja riskejä. If seuraa tiiviisti markkinoiden kehitystä ja asiakkaidensa liiketoimintaa Kiinassa. Näin If auttaa asiakkaitaan minimoimaan riskejä ja pystyy tarjoamaan laajan valikoiman riskienhallinnan asiantuntijapalveluita sekä vakuutusratkaisuja. Jyri Kärkkäinen Jyri.Karkkainen@if.fi Shelley Gao shelley.gao@if.fi Kiina Pinta-ala: neliökilometriä Asukasluku: 1,3 miljardia (2007 arvio) Pääkaupunki: Peking Suurimmat kaupungit: Shanghai 12,8 milj., Shenyang 4,9 milj., Peking 17,4 milj. Asukasluvut sisältävät vain kaupunkien keskusta-alueen väestön (vuoden 2003 arvio YK:n mukaan). Virallinen kieli: Putonghua (perustuu Pekingin alueen murteeseen eli ns. mandariinikiinaan), lisäksi puhutaan mm. kantonin kiinaa, eri murteita sekä etnisiä kieliä. Luonnonvarat: Kivihiili, öljy, maakaasu, rautamalmi, kupari, antimoni, volframi, tina, suola, fosfaatti, lyijy, mangaani, elohopea, sinkki 8 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 9

6 Lessons from Losses Turbiinien ja generaattoreiden suurvahinkotilastot The International Association of Engineering Insurers (IMIA) kerää vuosittain tilastotietoa jäsenmaittensa konerikko- ja projektivakuutusten vahingoista. Vaikka tilasto ei ole täysin kattava, se edustaa merkittävää osaa Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa sattuneista vahingoista. Siksi sitä voidaan pitää erinomaisena lähteenä analysoitaessa konerikkovakuutuksiin liittyviä vahinkotilastoja. IMIA:n tilastoista löytyy vuosilta yhteensä 181 kpl yli 1 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoista konerikkovahinkoa. Näistä vahingoista korvauksia on maksettu kaikkiaan 560 miljoonaa USD. Vaikka tarkastelua on tehty vain kolme vuotta, voidaan tilastopohjaa pitää hyvänä, koska vahinkotilasto perustuu merkittävään määrään vakuutussopimuksia Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa. Suurvahinkojen jakautuminen omaisuustyypeittäin Taulukossa 1 on esitetty 181 omaisuusvahingon ja niistä aiheutuneiden 560 miljoonan USD:n korvaussumman jakautuminen omaisuustyypeittäin. Selvästi suurin korvausosuus 33 % on maksettu turbiinille ja/tai generaattorille (turbogeneraattoreille) kohdistuneista vahingoista. Vuositasolla tämä on merkinnyt IMIA:n jäsenmaissa noin 62 miljoonan USD:n korvauksia. Kattilalaitoksiin ja paineastioihin on korvauksista käytetty 13 % samoin kuin sähkökoneisiin ja -laitteisiin. Suurikokoisiin nosto- ja kuljetuslaitteisiin korvauksista on kulunut 12 %. Tuotantokoneiden laitteiden konerikkovakuutusten korvaukset edustavat 10 %:a vahinkomenoista. Kattilalaitosvahingoista (13 %) osa on kohdistunut voimalaitoskattiloihin ja soodakattiloihin. Sähkökoneiden ja -laitteiden vahingot (13 %) sisältävät mm. korkeajännitemuuntajien vahingot. Vaikka yksityiskohtaisemmat yhteenvedot edellyttäisivätkin vahinkojen tarkempaa tarkastelua, luvuista voidaan arvioida, että sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyvät vahinkomenot edustavat noin 50 %:a koko vahinkomenosta. Suurvahinkojen syyt Taulukkoon 2 on jaoteltu kolmen vuoden suurvahinkotilasto vahingon syiden perusteella. Koska yksittäisen vahingon syyt ja muut vahinkoselvitykset eivät ole saatavilla, syytilastosta voidaan tehdä vain tiettyjä johtopäätöksiä. Vertaamalla Taulukon 1 ja 2 tietoja ristiin voidaan arvioida, mihin omaisuustyyppiin vahingot ovat kohdistuneet. Kattilalaitoksissa sattuvat räjähdykset johtavat usein suurvahinkoon ja ne ilmoitetaan IMIA:n tilastoon. Tässäkin kolmen vuoden tilastossa kattilalaitoksilla sattuneet räjähdykset edustanevat merkittävää osaa kattila- ja paineastioille kohdistuneista vahingoista. IMIA:n tilastoissa tulipalolla tarkoitetaan koneessa tai laitteessa syntynyttä rajattua tulipaloa ja ei esimerkiksi rakennuksen palamista, jonka seurauksena konekanta tuhoutuu. Nämä IMIA:n tilastoon tulevat tulipalot edustavat vain 9 %:a vahinkomenosta vuosina Tähän lukuun sisältyvät mm. sähkökoneissa ja -laitteissa tapahtuneet tulipalot, kattilalaitoksilla tapahtuneet palot ym. Tilastosta voidaan tehdä johtopäätös, että turbogeneraattoreille tulipalon aiheuttama vahinkoriski on vähäinen verrattuna muihin vahinkoriskeihin, mikä vahvistaa edelleen aikaisempia käsityksiämme tästä vahinkoriskistä. Taulukossa 2 käyttövirhe (A) edustaa 19 %:a ja virheellinen materiaali tai työn suoritus (B) 35 %:a suurvahinkokorvauksista. Käyttövirheen taustalla voi olla mm. kokemuksen puute häiriötilanteessa tai huoli- Taulukko 1. Suurvahinkokorvaukset 560 MUS$ vuodet , omasuustyypeittäin 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Taulukko % 30 % 20 % 10 % 0 % 33 % 19 % 13 % 3 % 13 % 10 % 12 % mattomuus ylösajon tai alasajon yhteydessä. Virheellinen materiaali tai työn suoritus voi olla mm. revisioiden yhteydessä tehtyjen laajempien toimenpiteiden seurauksena syntyneet vahingot. Pylväs C edustaa vahinkotapauksia, joissa vahinko on seurannut alun perin väärin valitusta mitoituksesta, materiaalista, valvontasysteemistä ym. suunnittelutekijästä. Pylväät A, B ja C edustavat 59 %:a suurvahinkojen vahinkomenosta. Vahingon syyt ovat tyypillisiä suurvahingon aiheuttajia turbogeneraattorilaitoksille jo vuosikymmenien takaa. Pylväiden A, B ja C edustamia vahinkoja turbogeneraattorilaitoksille voidaan välttää tehokkaalla ja pitkäjännitteisellä operaattoreiden koulutuksella, tinkimättömällä kunnossapidolla, testauksella ja tutkimuksella. Parantunut automatiikka pienentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta ja mahdollisuutta havaita ja reagoida epänormaaliin signaaliin ilman ihmisen toimenpiteitä. Toisaalta vanhoja laitoksia pyritään ajamaan yhä pidempään ja huoltoseisokkiajat ovat tiukat. Ville Valta ville.valta@if.fi 1 % 1 % Turbogeneraattorit Kattilat ja paineastiat Kompressorit ja muut mekaaniset laitteet Sähkökoneet ja -laitteet Tuotantokoneet ja prosessilaitteet Nosto- ja kuljetuslaitteet Kemian tehtaat Elektroniikkalaitteet Muu Omaisuus Suurvahinkokorvaukset 560 MUS$ vuodet , vahingon syy 35 % 5 % 9 % 4 % 2 % 0 % 0 % Käyttövirhe Virheellinen materiaali ja työn suoritus Virheellinen suunnittelu Tulipalo Räjähdys Myrsky Tulva Maanjäristys Muu 14 % 25 % 10 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

7 Missä riskit kasaantuvat? Kuljetusriskit selville Vakuutusyhtiö If ja DB Schenker selvittivät syksyllä 2007 yhdessä, millaisia riskejä tavarantoimituksiin liittyy. Projekti saatiin konkreettiseksi, kun mukaan otettiin huonekalu- ja sisustusalan vähittäiskaupan kuljetukset. selvityksestä ovat erittäin positiiviset. Kävimme eri prosessit läpi Ifin ris- -Kokemukset kianalyytikoiden kanssa, otimme mukaan myös työturvallisuuden. Selvitimme yhden toimialan osalta, mitä kaikkea voisimme tehdä vielä paremmin. Tarkastimme esimerkiksi, voisiko pakkauksia parantaa entisestään ja niiden käsittelyä helpottaa. Entä miten voisimme merkitä tiedot lähetyksestä entistä paremmin? Näin toteaa Schenker Cargon asiakaspalvelupäällikkö Timo Meras. Myös meidän työtapamme olivat luupin alla. Saimme arvokkaan ulkopuolisen asiantuntijan näkökulman omaan toimintaamme. Meras on hyvillään, että selvityksen ansiosta Schenkerillä ollaan nyt ikään kuin etukäteen liikkeellä. Nyt mietitään, mitä toimitusketjussa voitaisiin tehdä asioiden parantamiseksi, kun yleensä vakuutusyhtiöön otetaan yhteyttä vahingon sattuessa. Projekti opetti huomaamaan, että laatu on lopultakin kiinni pienistä asioista, esimerkiksi siitä että päivittäinen tekeminen on kunnossa ja puitteet missä toimitaan kohdallaan. Suuria muutoksia DB Schenkerin toimintaan ei ole selvityksen jälkeen tulossa, asiat kun ovat yleisesti ottaen kunnossa. Mutta niihin pieniin asioihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Katsomme esimerkiksi entistä tarkemmin, että kollit ovat kunnossa. Kun pienet kehityskohteet summataan yhteen, lopputuloksen kannalta ne voivat yhdessä olla hyvinkin merkittäviä ja ehkäistä vahinkoja. Pieniä asioita tehdään läpi kuljetusketjun. Jo heti alkupäässä katsotaan, minkä näköisinä tuotteet tulevat DB Schenkerin kuljetettaviksi ja miten ne on pakattu. Koko toimitusketjun laatu pysyy korkeana, kun missään vaiheessa ei lipsuta. Samana päivänä perille DB Schenker hoitaa Suomessa kotimaan ja Euroopan maakuljetusten lisäksi varastointia sekä lento- ja merikuljetuksia. Näiden ohella palveluvalikoimaan kuuluvat niin logistiset kokonaisratkaisut kuin messu- ja näyttelylogistiikkakin. Palettiin kuuluu myös erikoiskuljetuspalveluita. Trafiikki on valtava, päivittäin pelkästään kotimaan kappaletavaralähetyksiä on noin ja lisäksi pakettilähetystä. Virheitä ei juuri suvaita. Tavaran on tultava ehjänä ja ajallaan perille, oli kyse sitten jääkaapista tai elintarvikkeista. Kotimaan lähetyksistä valtaosa jaetaan seuraavana työpäivänä. Kaikki on tarkkaan aikataulutettua, jotta kaikki osapuolet tietävät, missä lähetykset menevät. Vähittäisliike voi seurata internetistä, missä DB AG / Michael Neuhaus esimerkiksi sen asiakkaalleen tilaama pakastin kulloinkin menee tai tarkistaa, että vastaanottaja on saanut sen. Tietojärjestelmä tukee toiminnan onnistumista, mutta aina, kun ihminen tulee kuvioon mukaan, tulee myös riskien mahdollisuus. Pyrimme pienentämään riskejä kouluttamalla henkilökuntaa ja pitämällä yllä sen ammattitaitoa. Toinen tapa on standardoida työvaiheet niin, että ne tehdään aina samalla lailla. Ifin kanssa tehdyn riskikartoituksen avulla yritys pyrkii pienentämään juuri tätä inhimilliseen toimintaan liittyvien riskien määrää, kiteyttää Meras. Teksti Kirsi Riipinen Kuljetusvakuutus asiantuntija Jukka Rantala Vakuutusyhtiö Ifistä tietää, että omia ongelmakohtia ei välttämättä huomaa ennen kuin ulkopuolinen tulee ja katsoo asioita. Monesti asioita tottuu tekemään tietyllä tavalla eikä huomaa, että toinen tapa voisi olla turvallisempi ja tehokkaampikin. Kuljetusketjuun mahtuu monta riskipaikkaa. Jo tavaran lastauksessa on omat riskinsä, samoin kuljetuksessa ja välivarastoinnissa. Monesti tarvitaan välilastauksia, ehkä myös laivamatkaa. Riskienhallinta on jatkuvaa työtä, tärkeä osa laadukasta toimintaa. Jos riskejä ei tunne ja selvitetä, ei niitä myöskään voi hallita. Riskejä selvitettäessä kannattaa keskittyä siihen, missä riskit kasaantuvat. Tarkastamme tämän takia paljon esimerkiksi varastoja. Samalla katsomme senkin, onko varastot rakennettu aivan vieri viereen ja onko yhdessä varastossa monen eri asiakkaan tuotteita. DB Schenkerillä ketju toimii hyvin. If tiesi tämän jo etukäteen ja etsi nyt perusasioiden sijaan pieniä poikkeamia. Todennäköisimmin logistiikkaketjun ongelmat syntyvät lastaus- ja purkuvaiheessa. Kun on kiire ja kova vauhti trukin kanssa, riskien mahdollisuus kasvaa. Rantala on huomannut, että kun asioita käy ihmisten kanssa läpi, tieto otetaan hyvin positiivisesti vastaan. Ihmisillä on luontainen halu oppia uutta. Esimerkiksi DB Schenkerin tapauksessa ei aina ollut huomattu, että johonkin tilanteeseen voi liittyä riski. Kun tilanteita käytiin läpi visuaalisesti, kuvia esittämällä, asiaa selvisi helpommin. Ja taas kerran kyse oli pienen pienistä asioista. Helppoja ja vaikeita selvitettäviä Entä sitten, jos tavaratoimituksen aikana tapahtuu jotakin? Jos kuljetettava tuote vaikkapa varastetaan, tapaus on selvä, koska siitä on poliisiraportit. Samoin jos rekka kaatuu, 12 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

8 Kunnianhimoinen riskienhallintaprojekti päätökseen SCA:n pahvilaatikkotehtaalla Tarkoituksenmukaisesti suunniteltu ja oikein asennettu sprinklerijärjestelmä on tehokkain palontorjuntatapa aaltopahviteollisuudessa. tapaus on selkeä tai jos tavarat vaikka aseellisesti ryöstetään. Vakuutusyhtiölle tietävät enemmän päänvaivaa esimerkiksi tilanteet, jossa lähetyksen saapuessa kukaan ei päältä näe, että jotakin pakkauksen sisältä on hävinnyt. Tavaroiden häviäminen tai särkyminen voi olla hankala selvitettävä myös silloin, jos riski vaihtuu matkan varrella. Myyjä vakuuttaa ehkä osan matkaa, os- Logistiikka luupin alla taja toisen: kumman piikkiin hävikki lopulta menee? Suosittelemme vakuutusten yksinkertaistamista siten, että riski olisi jommallakummalla. DB Schenkerillä hankalia tapauksia ei usein tule esille. Vahinkoja sattuu harvoin verrattuna siihen, miten valtavan määrän lähetyksiä yritys kuljettaa. Teksti Kirsi Riipinen Myyntipäällikkö Lauri Kosonen huomauttaa, että If panostaa voimakkaasti logistiikka-alan riskienhallintaan. Yksi tehtävistämme on tukea logistiikka-alan asiakkaita rakentamaan turvallisempaa toimintaympäristöä. Koska asiakkaiden toiminta on nykypäivänä erittäin kansainvälistä, myös meidän täytyy tuntea kansainväliset kuljetusriskit ja keinot vähentää niitä. Vakuutusyhtiön rooli kuljetusketjussa on moninainen. Toimimme vakuuttajana kuljetus- ja huolintayrityksen vastuisiin liittyen, mutta myös samanaikaisesti tavaran omistajan kuljetusvakuuttajana toimituslausekkeesta riippuen. Vastuiden jakautuminen on syytä selvittää tarkasti etukäteen vakuutusyhtiön kanssa, jotta kuljetusketjun osapuolet sekä tavaran omistaja ymmärtävät, miten riski jakaantuu. Logistiikkaosaaminen on eri toimialoilla kilpailuetu, jonka merkitys korostuu, kun yrityksen toiminta kansainvälistyy. If on perustanut 2006 pohjoismaisen Logistics Operator s Competence Centerin, jonka tarkoitus on kehittää Ifin omaa logistiikkaosaamista sekä jakaa tärkeää tietoa asiakkaille logistiikka-alan riskienhallinnasta. Asiakasyritykset saavat vakuutuspalvelujemme ohella tietoa myös logistiikka-alan kansainvälisistä trendeistä, lakimuutoksista ja hyvistä toimintatavoista, Kosonen muistuttaa. Huolellinen lastinkäsittely pienentää rikkoutumisriskiä, sanovat Ilpo Rautala DB Schenkeriltä, Timo Meras Schenker Cargo Oy:stä ja Lauri Kosonen If:istä. DB Schenker DB Schenker on yksi johtavista logistiikkapalveluiden tarjoajista maailmassa. Yhtiön liikevaihto on 18 miljardia euroa ja sen palveluksessa on yli työntekijää noin toimipisteessä ympäri maailmaa. Yritys tarjoaa maa-, lento- ja merikuljetusten lisäksi monipuolisen logistiikkapalveluiden valikoiman, muun muassa varastointia tai vaikkapa tiettyjen käyttöohjeiden lisäämisen tuotteisiin. DB Schenker on osa Deutsche Bahnin Kuljetus ja logistiikka -divisioonaa. Suomessa DB Schenkeriin kuuluvat kansainvälisiä meri- ja lentokuljetuksia sekä Euroopan maakuljetuksia tarjoava Schenker Oy, kotimaan varastointi- ja logistiikkapalveluja sekä Kiitolinjan kuljetuspalveluita edustava Schenker Cargo Oy sekä kotimaan pika- ja pakettitoimituspalveluihin erikoistunut Schenker Express Oy. Suomesta johdetaan myös DB Schenkerin itäisen Euroopan toimintoja. Tästä vastaa Oy Schenker East Ab. Timo Kauppila Koillis-Italiassa sijaitseva Rosàn pahvilaatikkotehdas oli ensimmäinen SCA:n Etelä-Euroopan yksikkö, joka sai oman toimintayksikkönsä kokonaan sprinklerisuojauksen piiriin. Viimeisten viiden vuoden ajan If tuki suojaushanketta jatkuvalla riskienhallintaohjelmalla, jossa varmistettiin, että suojaus vastaa sekä SCA:n vaatimuksia että kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja. Rosàn tehtaalle valmistunut sprinklerijärjestelmä on NFPA:n sääntöjen mukainen ja toimii nyt alueellisena palontorjunnan esimerkkinä. Eikä tämä ole liioittelua: paikallinen palokunta todellakin tuo muiden yritysten edustajia tehtaalle katsomaan, kuinka hyvä palontorjuntajärjestelmästä voidaan tehdä! Tuotantojohtaja Alessandro Cebin kertoo, että projekti aloitettiin vuonna Projekti jaksotettiin kymmenen vuoden ajalle liiketoiminnan ja riskienhallinnan investointien tasapainottamiseksi. Tavoitteenamme oli suojata täysin koko tehdas kaikkine tuotanto- ja varastoalueineen. Suurin ongelma oli rullavaraston suojaukseen tarvittavan vesihuollon järjestämisessä. Kun saimme luvan rakentaa uuden valmisvaraston, ratkaisimme asian sijoittamalla vesitankit uuden rakennuksen perustuksiin, Cebin selostaa. Rosàn tehtaan toimitusjohtajan Renato Scorsinin mukaan hanke oli vaativa ja haastava koettelemus. Samaan aikaan oli välttämätöntä sekä asentaa uutta että ylläpitää monia vanhoja rakenteita. Cebinin mukaan hanke oli suuri haaste sekä hänelle henkilökohtaisesti että koko tehtaalle. Nyt henkilöstö pitää työpaikkaansa ja koko liiketoimintaam- me turvallisempana. Olemme esimerkkinä paikalliselle palokunnallekin, jossa SCA:n palontorjuntaa pidetään huippulaadukkaana. Scorsin antaa tunnustusta kaikille projektiin osallistuneille: projektin käytännössä toteuttaneille SCA:n insinööreille, projektia ja sen rahoitusta puoltaneelle alueelliselle toimitusjohtaja Amelio Cecchinille sekä Ifistä teknistä tukea antaneille Kevin Conbylle ja Tony Wellingtonille. Vastaavanlaista projektia kaavailevia Scorsin kehottaa perustamaan heti alusta lähtien asiantuntijaryhmän, joka kykenee monimutkaisen hankkeen arviointiin. Vasta sen jälkeen paikallinen tiimi voi alkaa omat muutostyönsä. SCA-konsernin riskienhallintaosastolla Tukholmassa työskentelevä Christina Eriksson vastaa SCA:n pakkausliiketoiminnan vahingontorjunnasta. Hän huolehtii konsernin tehtaissa vuosittain tehtävistä riskienhallintakyselyistä. Suurin työ viimeisten neljän vuoden aikana on ollut riskienhallinnan vertailevan auditoinnin järjestämisessä. Tähän mennessä auditointikäynnit ja vertailut on tehty pintamateriaalia valmistavissa tehtaissa ja noin 25 aaltopahvitehtaassa. Vuoden 2008 kyselyyn tehtaita tulee mukaan vielä 30 lisää. Christina lisäsi: Tämän korkean suojaustason myötä Rosà on saavuttanut Eteläeuroopan tehtaittemme korkeimman palosuojaustason. Rosà on hyvin tärkeä tehdas ja voin ilolla todeta että se nyt on tarkoituksenmukaisesti suojattu. 14 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

9 EU:n ympäristövastuudirektiivi ja vakuutusratkaisut EU:n ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY) koskee vastuuta ympäristövahinkojen ehkäisemisestä. Direktiivin perusperiaate on, että saastuttaja Toiminnanvastuuvakuutus ml. äkillinen ja ennaltaarvaamaton ympäristövahinko Vakuutus vähitellen tapahtuvan ympäristövahingon varalta If Vahinkovakuutusyhtiön tarjoama kattava vakuutussuoja ympäristövahinkojen varalta edellyttää siis kolmea vakuutusta. Ympäristökustannusvakuutus maksaa aiheuttamansa vahingot. Riskiin voi varautua vakuutuksella. Huhtikuussa 2004 EU antoi aivan uuden ympäristövastuudirektiivin, joka koskee vastuuta ympäristövahinkojen ehkäisemisestä (ns. Environmental Liability Directive, ELD). Kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus sopeuttaa lainsäädäntönsä sen mukaiseksi. Direktiivi sisältää vähimmäissäännökset, mutta jäsenmaat voivat halutessaan vapaasti ottaa käyttöön tiukempiakin säännöksiä. Ympäristövastuudirektiivi Direktiivin perusperiaate on, että saastuttajan pitää maksaa aiheuttamansa vahingot. Kyseessä ei ole vahingonkorvaus, vaan tavoitteena on kustannusten kattaminen niin, että estetään merkittävät ympäristövahingot tai ympäristö palautetaan alkuperäiseen tilaansa. Direktiivi sisältää säännökset suojelluille kasvi- ja eläinlajeille aiheutetuista vahingoista (ekologiset vahingot), eli kyseessä ovat ensisijaisesti vahingot, jotka tapahtuvat nk. Natura alueilla ja vesistöissä. Lainsäädännön ulkopuolelle jää vastuu taloudellisista seurannaisvahingoista henkilöille tai omaisuudelle. Direktiivi ei tee eroa siinä, tapahtuuko vahinko äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena vai vähitellen. Eroa ei ole myöskään siinä, tapahtuuko vahinko omalla vai toisen omistamalla maalla. Jos todetaan, että vakava ympäristövahinko on tapahtunut, toiminnanharjoittajan täytyy heti ilmoittaa asiasta valvontaviranomaiselle ja antaa selvitys toimenpiteistä, joihin on jo ryhdytty ja joihin aiotaan ryhtyä. Valvontaviranomaisen tulee tutkia, ovatko toiminnanharjoittajan ilmoittamat toimenpiteet sopivia ja riittäviä. Sen jälkeen valvontaviranomainen voi velvoittaa toiminnanharjoittajan toteuttamaan tarpeellisiksi katsotut korjaustoimenpiteet. Ruotsi pani direktiivin täytäntöön ensimmäisenä Pohjoismaana Tans- ka seurasi Myös Suomen odotetaan hyväksyvän uuden lainsäädännön kuluvan vuoden aikana. Norja ei ole ratifioinut aikaisempia uhanalaisten lajien suojaa koskevia direktiivejä, jotka osin muodostavat ympäristövastuudirektiivin perustan, eikä se tule sisällyttämään tätäkään direktiiviä kansalliseen lainsäädäntöönsä. Ruotsi on ottanut käyttöön osin direktiivin vähimmäismääräyksiä tiukempia säännöksiä. Kaikki vastuu on ankaraa, vanhentumisaikaa ei ole ja suojeltujen lajien määrään on tehty joitakin lisäyksiä. Sitä paitsi ympäristövahingosta voi joutua vastuuseen toiminnanharjoittajan lisäksi myös maanomistaja itse, ellei toiminnanharjoittajaa saada vastuuseen. Tällä hetkellä Pohjoismaiden lisäksi 16 maata on pannut uuden ympäristövastuudirektiivin täytäntöön tai aikoo tehdä sen lähiaikoina. Kahdeksassa maassa ei vielä ole annettu selkeitä lakiehdotuksia aiheesta. Vakuutus Yksi tapa torjua riski joutua ympäristövastuudirektiivin mukaisten kustannusten maksajaksi on vakuutus. Toiminnanharjoittajat haluavat eri asioita, ja myös vakuutusyhtiöt ovat valinneet erilaisia lähestymistapoja. 1. KUVAPÖRSSI OY / JUPITER IMAGES Yleistä vastuuvakuutusta on mahdollista laajentaa sisällyttämällä siihen ympäristövastuudirektiivin aiheuttamat kustannukset, jotka voivat syntyä äkillisen ja ennalta arvaamattoman ympäristövahingon seurauksena. Tätä tapaa tietyt meklarit suosittelevat, ja myös osa asiakkaista pitää siitä, koska useimmiten se suojaa myös kaikki tytäryritykset Euroopassa. Haittapuolena on, että suoja on hyvin rajallinen (ei kata vähitellen syntyviä vahinkoja eikä omalla maalla aiheutuvia kuluja). Joissakin maissa, esimerkiksi Espanjassa, tämä tapa on lainvastainen. Espanjan viranomaiset vaativat, että ympäristövastuudirektiivistä aiheutuvien kustannusten varalta on pankkitakuu tai erityinen vakuutus. Kyseinen vakuutus ei siis saa kattaa mitään muuta. 2. Monet vakuutusyhtiöt ovat päättäneet toteuttaa vakuutuksen kaikentyyppisten ympäristövahinkojen varalta, eli suoja äkillisen ja ennalta arvaamattoman ympäristövahingon varalta irrotetaan toiminnanvastuuvakuutuksesta ja niputetaan yhteen vähitellen tapahtuvien ympäristövahinkojen ja ympäristövastuudirektiivin nojalla syntyvien kustannusten varalta otettavan vakuutuksen kanssa. Etuna on, että tämä tarjoaa selkeän suojan kaikkien ympäristövahinkojen ja niistä aiheutuvien kustannusten varalta. Haittapuolena on se, että tässä sekoittuvat erilaiset vastuuperusteet (vahingonkorvaus ja kustannusten korvaus) sekä korvausperiaatteet eli triggerit (tavallisesti aiheuttamisperiaate (occurrence) ja vaatimisperiaate (claims made), ja että tietyt vahingot voivat kuulua sekä tavallisen vastuuvakuutuksen että ympäristövastuuvakuutuksen piiriin, ja että tämä saattaa olla lainvastaista. 3. Vakuutus voi olla nk. stand alone -tuote, joka suojaa vain ympäristövastuudirektiivin mukaisten kustannusten varalta. Etuna on, että tämän vakuutuksen kohteena on suoraan suojattava kohde. Tällainen vakuutus on laillinen kaikissa maissa. Suoja on selkeä ja helppotajuinen. Haittapuoli on se, että tätä vakuutusta pitää täydentää muilla vakuutuksilla, kuten esimerkiksi tavallisella vastuuvakuutuksella. Monet Britanniassa toimivat vakuutusmeklarit ovat tästä huolimatta sitä mieltä, että tämä on ainoa järkevä ratkaisu. Ifin vakuutusratkaisu If on päättänyt toteuttaa ympäristövastuudirektiiviin liittyvät vakuutukset nk. stand alone -menetelmän mukaisesti. Terminologian yhtenäisyyden varmistamiseksi olemme käyttäneet direktiivin mukaista sanastoa. Vakuutus kattaa kustannukset ympäristövastuudirektiivin kansalliseen lainsäädäntöön soveltamisen mukaisesti, ja se kattaa vastuun myös siinä tapauksessa, että kansallinen lainsäädäntö on direktiiviä ankarampaa. Vakuutus korvaa tavanmukaisten torjuntakustannusten lisäksi kustannukset välittömän ympäristövahingon ehkäisemisestä kustannukset vahingoittuneiden luonnonvarojen palauttamisesta alkuperäiseen tilaansa ( ensisijainen korjaaminen; primary remediation) korvaukset siitä, ettei luonnonvaroja voida palauttaa täysin ennalleen ( täydentävä korjaaminen; complementary remediation) korvaukset vahinkopäivästä siihen asti, kun luonnonvarat on palautettu ennalleen ( korvaava korjaaminen; compensatory remediation). Sitoudumme myös selvittämään vahingon ja toimimaan vakuutetun puolesta neuvotteluissa viranomaisten kanssa. Vakuutuksen perustana on vaatimisperiaate (claims made). Vakuutuskäsittelyn panee alulle asianomainen viranomainen, tai kyseessä on tarve ryhtyä ehkäiseviin toimiin tai torjunta/pelastustoimiin. Vakuutus kattaa kustannukset äkillisten ja ennalta arvaamattomien sekä vähitellen tapahtuvien vahinkojen osalta. Vakuutus kattaa kustannukset toimenpiteistä sekä omalla että toisen omistamalla maalla. Pohjimmiltaan kyseessä on yhdelle vakuutuspaikalle tarkoitettu turva. Lisävakuutus voidaan ottaa kustannuksille, jotka koituvat toiminnasta muussa kuin vakuutuspaikassa vakuutuskohteen ulkopuolisella paikkakunnalla tapahtuvasta toiminnasta (esimerkiksi asennustyöt, rakennustoiminta). Vahingot Koska direktiivi on verrattain tuore, uuden lainsäädännön piiriin kuuluvia vahinkoja on tapahtunut vasta vähän. Ohessa muutama esimerkki suurvahingoista, jotka olisivat voineet aiheuttaa kustannuksia direktiivin perusteella. Nämä tapahtuivat kuitenkin ennen lain voimaan astumista. Espanja/Costo de Donana. Pato murtui ja aiheutti vahingon hehtaarin suuruisella maa-alueella. Vahingon kokonaiskustannukset olivat yhteensä 181 miljoonaa euroa. Tästä vain 10 miljoonaa euroa maksettiin vahingonkorvauksina kolmansille osapuolille, ja lopuilla 171 miljoonalla korvattiin kustannuksia luonnon palauttamisesta alkuperäiseen tilaansa sekä korvauksia siitä, että luonnonvaroja ei voitu palauttaa täysin ennalleen. Britannia/Bartoline. Tulipalo aiheutti äkillisen ja ennalta arvaamattoman päästön kahteen vesistöön. Bartoline rajoitti vahinkoja ja lisäksi viranomaiset velvoittivat yhtiön palauttamaan luonnon alkuperäiseen tilaansa. Vakuutus ei korvannut kustannuksia, koska kyseessä ei ollut kolmannelle osapuolelle aiheutunut vahinko vaan julkisoikeudellinen korvaus. Keski-Euroopassa on tapahtunut muutamia vahinkoja, joista saattaa aiheutua kustannuksia ympäristövastuudirektiivin perusteella. Britannian vesiviranomaiset arvioivat, että maassa tapahtuu vuosittain noin vahinkoa, joista 5 15 vakavampaa. Niiden voidaan ajatella johtavan 1 2 varsinaiseen ympäristövahinkoon vuosittain. Kukaan ei odota vahinkoja tapahtuvan paljon, mutta ne vahingot, jotka tapahtuvat, tulevat kalliiksi. Uusi lainsäädäntö tulee vaikuttamaan toiminnanharjoittajiin melko vähän, mutta yksittäisissä vahinkotapauksissa vaikutus voi olla dramaattinen. Ingela Holmberg ingela.holmberg@if.se 16 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

10 Miten turvata veden tasainen ja korkea laatu? Norjalla on runsaat vesivarannot. Vedenkulutus asukasta kohden onkin peräti 200 litraa vuorokaudessa. Puhdasta ja turvallista juomavettä pidetään itsestäänselvyytenä. Vesi on sekä terveyttä edistävä että välttämätön ravintoaine. Ei ole tietenkään luonnollista, että voimme juoda vettä suoraan hanasta. Mutta mitä oikeastaan tarvitaan veden tasaisen ja luotettavan laadun varmistamiseksi? Norjassa juomaveden laatuvaatimuksia säädellään vesihuollosta ja juomavedestä annetussa asetuksessa eli juomavesiasetuksessa. Asetuksen ensimmäisessä pykälässä sanotaan: Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa juomaveden riittävä saanti ja tyydyttävä laatu ja muun muassa se, ettei juomavesi sisällä minkäänlaisia terveydelle haitallisia epäpuhtauksia ja että se on muiltakin osin turvallista ihmisen terveydelle. Norja on ETA-sopimuksen nojalla velvollinen noudattamaan EU:n juomavesidirektiiviä, minkä johdosta direktiivin määräykset on sisällytetty Norjan juomavesiasetukseen. Hyväksyttyjen vesilaitosten toimittaman veden on oltava laadultaan vähintään yhtä hyvää kuin EUmaissa ja muissa ETA-maissa käytettävä vesi. EU:n direktiivi perustuu WHO:n antamiin juomavesiohjeisiin. Juomaveden laadun kannalta merkittäviä mittauskelpoisia mikrobiologisia ja kemiallisia parametreja on 48, ja niitä on testattava säännöllisesti. Vesilaitosten omistajien on poikkeamia havaitessaan ryhdyttävä välittömiin toimiin. Eri tasojen vastuunkantajat Vesilaitosten omistajilla on välitön vastuu siitä, että juomavettä toimitetaan riittävästi ja että se on laadultaan tyydyttävää. Kunnan joutuminen vastuuseen asukkaille koituneista vahingoista edellyttää, että vahingon kohteeksi joutuneille aiheutuu taloudellista tappiota, että veden laadun ja tautien puhkeamisen välillä on syy-yhteys ja että kyseessä on huolimattomuus kunnan taholta. Norjassa on luvanvaraista vesilaitosta. Luvan myöntävänä ja valvovana viranomaisena toimii elintarvikevirasto (Mattilsynet). Kansanterveyslaitos, FHI, on valtion asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on välittää tutkimuksiin perustuvia neuvoja Norjan vesihuollon toimijoille. FHI:n määritelmän mukaan: juoma- vettä on kaikenlainen vesi, joka on tarkoitettu juotavaksi, ruoanlaittoon tai muuhun kotitalouskäyttöön kuten siivoamiseen ja kylpemiseen riippumatta siitä, toimitetaanko vettä vesijohtoverkon välityksellä vai onko se pakattu pulloihin, säiliöihin tai muihin pakkauksiin. Juomamme vesi muodostaa vain pienen osan koko vedenkulutuksestamme. Kaiken kotitalouden käyttöveden on kuitenkin oltava laadultaan juomakelpoista. Juomavesiasetuksen 12 pykälässä sanotaan, että: juomaveden on oltava hygieenisesti turvallista ja kirkasta, eikä siinä saa olla selvästi erottuvaa hajua, makua tai väriä. Se ei saa sisältää fyysisiä, kemiallisia tai biologisia komponentteja, jotka saattavat tavanomaisessa käytössä aiheuttaa vaaraa terveydelle. Asetuksen liitteessä ilmoitetaan raja-arvot, joiden puitteissa juomaveden on pysyttävä. Raja-arvot ilmoitetaan taulukoissa, joissa kuvataan sensorisia, mikrobiologisia, kemiallisia ja fyysisiä parametreja. FHI julkaisee raportin Vesihuollon ABC, jossa esitellään Norjan juomaveden standardit. Raportissa sanotaan: Hyvä hygieeninen standardi tarkoittaa, ettei juomavesi sisällä: alkueläimiä, bakteereita, viruksia tai muita organismeja, jotka saattavat aiheuttaa tulehdustauteja tai ihoärsytyksiä, orgaanisia tai epäorgaanisia aineita, jotka saattavat olla akuuttisesti myrkyllisiä, allergisoivia tai jotka voivat kertyä elimistöön ja aiheuttaa terveydellistä haittaa. Norjan geologinen tutkimuslaitos NGU on pohjavesiin perehtynyt kansallisen tason asiantuntijaviranomainen. Vesistöistä vastaavana viranomaisena NGU:n tehtävänä on kerätä tietoja kaivoista sekä pohjavesitutkimuksista laadittuja raportteja ja välittää niitä sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttäjille. Onnettomuuksia sattunut aivan äskettäin Vesi on tartuntojen potentiaalinen levittäjä, ja se voi aiheuttaa kaikenlaisia sairauksia lievistä vatsataudeista aina kuolemaan johtaviin sairauksiin. Muun muassa asbestia sisältävä pohjavesi on aiheuttanut monissa maissa merkittäviä terveysongelmia. Norjassa puhkesi vuonna 2004 vesivälitteinen giardia-epidemia. Yli tuhat Bergenin asukasta sairastui vatsakipuihin ja voimakkaaseen ripuliin. Tällöin tapahtui samanaikaisesti useita onnettomia yhteensattumia. Voimakkaat sateet saivat aikaan sen, että tuntemattomasta lähteestä peräisin oleva giardia-loisen saastuttama uloste huuhtoutui raakavesilähteenä toimivaan Svartediketiin ja sekoittui vesimassoihin niin, että saastunut vesi pääsi vesilaitoksen vedenottoputkeen. Vesi desinfioitiin kloorilla, mutta kloori ei tapa giardian kaltaisia loisia. Norjassa on juomaveden laadun varmistamiseksi oltava vähintään kaksi hygieenistä varokeinoa kaikentyyppisen saastumisen ehkäisemiseksi. Normaaleihin hygieenisiin varokeinoihin kuuluvat raakavesilähteeseen kohdistetut turvatoimet sekä vedenpuhdistus. Näiden toimien merkitystä valaisee Herøyssä vuonna 1999 puhjennut vesivälitteinen epidemia, jonka yhteydessä 54 henkilöä sai salmonellatartunnan. Sen aiheuttajana oli varalähteenä toimineessa vesistössä oleskellut lokki. Vesilaitos unohti käynnistää kloorinannostelulaitteen, kun varalähde otettiin käyttöön. Miltei kaikki suurten yhteisten vesilaitosten vaikutusalueella asuvat saavat nauttia veden hyvästä ja turvallisesta laadusta. Vuodenvaihteen 2003/2004 tilasto osoitti, että 64 prosenttia vesilaitoksista oli julkisessa omistuksessa ja että ne toimittivat vettä 94 prosentille väestöstä. Loput vesilaitoksista olivat yksityisiä KUVAPÖRSSI OY / JUPITER IMAGES osuuskuntia. Juuri pienten vesilaitosten keskuudesta löytyy nykyään laadultaan vaihtelevaa tai huonoa vettä toimittavia yksiköitä. Kansanterveyslaitoksen laatiman katsauksen mukaan 235 pienehkössä vesilaitoksessa ei ole järjestetty juomaveden välttämätöntä desinfiointia. Norjan TV2:n äskettäin tekemän tutkimuksen mukaan pienten vesilaitosten joukossa oli 64 laitosta, joilta puuttui hyväksyntä, ja 24 laitosta, jotka eivät lainkaan huolehtineet veden puhdistamisesta. Järvistä ja joista johdettu juomavesi voi puhdistuksen jälkeen olla vähintään yhtä laadukasta kuin pohjavesi. Pohjavedessä voi toisinaan luonnostaan esiintyä fluoria, arsenikkia ja muita myrkyllisiä aineita, jotka saattavat aiheuttaa vakavia myrkytyksiä, ellei vettä ole puhdistettu tyydyttävällä tavalla ennen vesilasiin päätymistään. Norjassa esiintyvien vesivälitteisten epidemioiden tavallisimpina syinä ovat raakaveden saastuminen ja puutteellinen desinfiointi. Epidemioiden puhkeamisen ehkäisemiseksi pienten vesilaitosten laatua on parannettava. Haastetta tarjoaa lisäksi se, että vesi on hyvä liuotusaine. Koska miltei kaikki voidaan ajan myötä liuottaa veteen, monilla tekijöillä on vaikutusta juomaveden laadun analysointiin. Veden laatua on mitattava jatkuvasti. Jos veden bakteeritaso, happamuusaste, väri, alumiinipitoisuus, sakkaisuus tai loiset muuttuvat, vesilaitosten mittauslaitteiden on reagoitava asiaan välittömästi, jotta välttämättömiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä viipymättä. Per-Olav Myrtoen per-olav.myrtroen@if.no 18 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

11 Vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä oli vuonna 2006 Suomen 5,2 miljoonasta asukkaasta 4,6 miljoonaa. Veden laadun riskit ja vastuut Suomessa Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, jonka toiminta on turvattava kaikissa oloissa. Vesihuoltolaitosten toiminnan ei tarvitse olla julkisesti hoidettua, mutta selkeällä sääntelyllä pyritään kuitenkin takaamaan laadukkaan veden saanti. Keskeinen säännöstö on vuonna 2001 voimaan tullut vesihuoltolaki, jolla tavoitellaan kohtuullisin kustannuksin saatavaa moitteetonta talousvettä ja asianmukaista jätevesien viemäröintiä ja puhdistusta. Samalla varmistettiin EU:n juomavesidirektiivin noudattaminen Suomessa. Vesihuollon monipuoliseen sääntelyyn liittyvät myös terveydensuojelu, kaavoitus ja ympäristönsuojelu. Kunta vastaa vesihuollon järjestämisestä Kunta on vastuussa vesihuollon järjestämisestä asianmukaisesti. Lisäksi kunnan terveydensuojelu- ja ympäristöviranomaiset valvovat sekä raakaveden että toimitettavan veden laatua. Veden laadusta alueellaan vastaa vesihuoltolaitos. Sen on huolehdittava siitä, että toimitettu talousvesi täyttää terveydensuojelulainsäädännön vaatimukset. Lisäksi sen on tarkkailtava käyttämäänsä raakavettä. Vesihuoltolaitos ei kuitenkaan pysty suoraan vaikuttamaan saata- vana olevan raakaveden laatuun. Tämän vuoksi sen on toimittava tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Kiinteistöjen omistajat ovat yleensä vesihuoltolaitosten asiakkaita. Haja-asutusalueella vesihuolto voidaan järjestää kiinteistökohtaisesti. Tämä koskee vielä satojatuhansia kansalaisia Suomessa. Vesiepidemiat Kansanterveyslaitoksen tilastojen mukaan Suomessa oli vuosien aikana 56 vesiepidemiaa, joissa sairastui yhteensä noin ihmistä. Eniten epidemioita oli alle 500 käyttäjää palvelevissa pienissä pohjavedenottamoissa. Useimmiten sairastuneita oli muutamia kymmeniä, enimmillään tuhansia. Suomessa vesiepidemioita aiheuttaneet mikrobit ,3 % n Norovirus n Rotavirus 2,1 % 0,9 % n Kampylobakteeri n Tuntematon Lähde: Kansanterveyslaitos ,6 % KUVAPÖRSSI OY / JUPITER IMAGES Terveysuhkia liittyy kuitenkin myös teollisuuden kemikaalien saastuttamiin vesistöihin ja pohjavesiin, joista haitallinen vaikutus voi päästä veden kuluttajille. Puhdistamistarpeessa olevia saastuneita kiinteistöjä on rekisteröity ympäristöviranomaisten rekisteriin tähän mennessä noin Toiminta uhkatilanteissa Viranomaiset ovat valmistautuneet tuleviin veden laatuhäiriöihin paitsi määräyksillä myös luomalla malleja uhkatilanteiden hoitoon. Todellisista tapauksista on otettu oppia. Terveysvaaratilanteissa on toimittava nopeasti. Valmiilla toimintamallilla säästyy aikaa selvittää ongelman syyt ja uhat sekä tehdä päätökset tarvittavista toimista. Hinnanalennus ja vahingonkorvausvastuu Vesi on hyödyke, jota ostetaan sen toimittajalta kuten muitakin tuotteita. Varmuuden vuoksi vesihuoltolakiin on sisällytetty tuotevastuulakia vastaavat vastuusäännöt, koska aiemmin on pidetty epäselvänä, voidaanko tuotevastuulakia soveltaa vedestä aiheutuneisiin vahinkoihin. Asiakkaan oikeudet perustuvat vesihuoltolaitoksen kanssa tehtyyn sopimukseen. Yleiset sopimusehdot on laadittava siten, että ne ovat kuluttajien kannalta kohtuulliset ja tasapuoliset. Tätä valvoo kuluttaja-asiamies. Useimmiten sopimusta ei ole kuitenkaan solmittu veden lopullisen kuluttajan, vaan yleensä kiinteistön omistajan kanssa. Vesihuoltolaissa olevat vastuusäännöt turvaavat kuitenkin myös kuluttaja-asemassa olevan loppukäyttäjän oikeudet. Laissa olevia sääntöjä mm. virheestä ja vahingonkorvauksesta ei saa sopimuksella muuttaa. Lain vastaisia ehtoja ei sovelleta. Yleisesti käytössä olevat ja lain mukaiset sopimusehdot on laatinut Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. Vesihuoltolaitoksen vahingonkorvausvastuu perustuu virheeseen. Virhe on kysymyksessä silloin, kun veden toimitustapa tai laatu ei vastaa sitä, mitä sopimuksen tai säädösten perusteella voidaan edellyttää. Jos vesi aiheuttaa terveysvaaroja, siinä on virhe. Silloin asiakkaalla on oikeus saada hinnanalennus, joka vastaa virhettä. Jos vedestä aiheutuu vahinko kuten sairaus, on vahingon kärsineellä oikeus myös vahingonkorvaukseen. Henkilö- ja yksityisessä käytössä olevan omaisuuden vahingot ovat korvattavia riippumatta syistä, jotka ovat johtaneet virheeseen. Ne korvataan myös muille kuin vesihuoltolaitoksen sopimuskumppanille, kuten asuntoyhtiön asukkaalle. Vesihuoltolaitoksen kanssa sopimuksen tehneellä asiakkaalla on virhetilanteessa oikeus myös sopimukseen perustuviin korvauksiin puhtaista taloudellisista vahingoista. Välilliset taloudelliset vahingot, kuten liiketoiminnan keskeytyksestä aiheutunut tappio veden toimituksen katkettua ovat korvattavia vain, jos vesihuoltolaitoksen näytetään syyllistyneen huolimattomuuteen. Huolimattomuutta taas ei ole esimerkiksi, jos virhe on seurausta ilkivallasta tai salamaniskusta. Asiakkaan lakisääteiset oikeudet hinnanalennukseen ja korvauksiin koskevat vain kuluttaja-asemassa olevia asiakkaita. Yritysten oikeudet perustuvat vain niiden tekemiin räätälöityihin sopimuksiin, joissa voidaan vapaasti sopia laatuasioista ja vahingonkorvausvastuista. Nokian vesiepidemia 2007 Nokian vesikriisissä ongelman aiheutti veden sekaan teknisestä syystä joutunut jätevesi. Sairastuneita oli noin 5 000, joista hoitoon hakeutui Sairastumisten aiheuttajia oli monia: norovirus, kampylobakteeri, rotavirus, kolibakteeri ja giardia-alkueläin. Vaikeaksi epidemian teki se, että ongelman paikantaminen vei Matti Sjögren matti.sjögren@if.fi Terveysvalvonnan toimintakaavio veden saastumistilanteessa Saastumisen tai vesiepidemian epäily Ohjeet kuluttajille keittokehoitus käyttörajoitus Vesinäytteet tehostettu veden laadun seuranta Ilmoitus vesilaitos terveyskeskus Ohjeet vesilaitokselle desinfiointi näytteet Epäilyilmoitus Kansanterveyslaitos/INFE/YTOS Valvontatutkimukset Selvitystyöryhmä: nimetään selvitystön tekijä Selvitystyö Päätös tilanteen normalisoitumisesta ja selvitysraportti aikaa ja myös vesijärjestelmän puhdistaminen kesti kauan. Tapaus oli poikkeuksellinen myös kaupungin vakuutusyhtiölle Ifille korvauksen hakijoiden suuren määrän takia. Korvauskäsittely saatiin kuitenkin hoidetuksi tehokkaasti käyttämällä riittäviä resursseja ja myös ulkoisia palveluja yhteistyössä vesilaitoksesta vastaavan kaupungin kanssa. Kuluttajien korvaukset on suurimmaksi osaksi jo maksettu vastuuvakuutuksesta. Sen sijaan yritysten vaatimukset veden toimituksen keskeyttämisestä johtuneista tappioista eivät kuulu vastuuvakuutuksen korvauspiiriin, koska ne ovat sopimuksiin perustuvia. Kaupunki ja yritykset sopivat mahdolliset korvaukset keskenään. Muut selvitystoimet Lähde: Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen, Maa- ja metsätalousministeriö, Huoltovarmuuskeskus ja Ympäristöministeriö, IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

12 Henkilöstöriskit tärkeä osa yrityksen riskien hallintaa Yksi merkittävimmistä yrityksen toimintaan ja sen jatkuvuuteen vaikuttavista riskeistä ovat henkilöstöriskit. Niiden ennaltaehkäisy ja hallinta saavat aikaan onnistumisia ja kustannussäästöjä. Henkilöstöriskeihin katsotaan kuuluvaksi muun muassa tapaturmat, sairaudet, osaamisen menettäminen, henkilöstön vaihtuvuus, työsuhde- ja työyhteisöongelmat, tietovuodot, lainvastainen toiminta, väkivalta sekä liikenne- ja matkavahingot. Parhaimmassa tapauksessa näiden riskien ennaltaehkäisy ja hallinta johtaa onnistumisiin ja säästöihin, mutta epäonnistuttaessa seurauksena saattaa olla häiriöitä ja kustannuksia, pahimmassa tapauksessa jopa kymmeniä miljoonia euroja. Ajankohtaista henkilöstöriskeistä osaamisen säilyttäminen ja poissaolot Työmarkkinoiden käydessä kuumana ja suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle osaamisen säilyttäminen ja sen hankkiminen yritykseen ovat keskeisimpiä yritysten kiinnostuksen kohteita (kuva 1). Yritykset pyrkivät yhä useammin siirtämään kokeneiden osaamista nuorille, tunnistavat avainhenkilöitä ja heidän kriittistä osaamistaan sekä muun muassa rakentavat erityisiä rekrytointi- ja harjoitteluohjelmia uuden osaamisen houkuttelemiseksi. Myös poissaolot, johtuvat ne sitten työssä tai vapaa-ajalla aiheutuneista tapaturmista ja sairauksista, ovat olleet huomion kohteena Pohjoismaissa 2000-luvulla. Korkeat poissaololuvut ovat keskeinen haaste niin yhteiskunnallisella kuin yritystasolla. Suomessa vuonna 2007 keskimääräinen poissaoloprosentti teollisuudessa oli 6,7 % ja palvelualoilla 4,4 %. Etenkin teollisuudessa poissaolot ovat lisääntyneet tasaisesti yli 10 vuoden ajan. Vertailuksi Ruotsissa keskimääräinen poissaoloprosentti vuonna 2006 oli 7,7 %, Norjassa 6,7 % ja Tanskassa 5,3 %. (Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomi) KUVAPÖRSSI OY / JUPITER IMAGES Henkilöstöriskien kokonaiskustannukset Riskin toteutumisesta aiheutuu kustannuksia niin yritykselle kuin muille tahoille. Yritykselle aiheutuvia kustannuksia ovat mm. tapaturma- ja työkyvyttömyysmaksut, poissaolokustannukset, henkilöstön vaihtuvuus ja osaamisen menettäminen. Ifin asiantuntijoiden tekemien laskelmien mukaan Suomessa yrityksille kohdistuvan poissaolopäivän kustannus vaihtelee euron välillä toimialasta ja yrityksen keskipalkasta riippuen (kuva 2). Tätä tietoa käyttäen voidaan arvioida, paljonko yrityksen poissaolojen kokonaiskustannukset ovat (kuva 3). Kun otetaan huomioon vielä vakavista tapaturmista ja pysyvistä työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvat kustannukset, jotka voivat olla etenkin suuryrityksissä useita miljoonia, päästään tulokseen, joka suuryrityksillä tarkoittaa yhteensä jopa kymmenien miljoonien kokonaiskustannusta. Ratkaisuja henkilöstöriskien hallintaan If tarjoaa Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltiassa kunkin maan lainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan sovitettuja henkilövakuutusratkaisuja. Suomessa niin lakisääteiset kuin vapaaehtoiset tapaturmavakuutuksetkin turvaavat työ- ja vapaa-aikana sattuneilta tapaturmilta. Henkilöstön sairaanhoitovakuutus on uusin Ifin tarjoama keino hallita pitkittyviä poissaoloja, sitouttaa työntekijöitä työnantajaan ja huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista. Sairaanhoitovakuutus räätälöidään aina työterveyshuoltoratkaisut huomioiden. Poissaolojen hallinnassa juuri työterveyshuolto on usein avainasemassa, mistä syystä kolmikantainen yhteistyö asiakasyrityksen, työterveyshuollon sekä vakuutusyhtiön välillä on tärkeää myös vakuutusratkaisujen osalta. Lisäksi tärkeää on rakentaa toimivat yhteydenpitokäytännöt tahojen välille sekä suunnitella yhdessä ennaltaehkäisevät ja työhön paluuta edistävät ohjelmat. Näin taataan tehokas henkilöstöriskien hallinta. Henkilöstövakuutukset toimivat myös sitouttamiskeinona yrityksen tarjotessa turvaa henkilöstöetuna. Yrityksen imago hyvänä ja kiinnostavana työnantajana vahvistuu ja henkilöstö saadaan nopeasti takaisin töihin sairauden tai tapaturman kohdatessa. Yritysten kiinnostus Henkilöstön sairaanhoitovakuutukseen onkin lisääntynyt tasaisesti. Tekemämme asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa ratkaisuihin ja palveluun etenkin nopeutuneeseen hoitoon ja työhön paluuseen. Riskienhallintapalvelumme auttaa henkilöstöriskien kokonaiskustannuksien arvioinnissa ja toimenpideohjelmien suunnittelussa. Kysy lfin yhteyshenkilöltäsi, miten yrityksenne henkilöstöriskit saadaan paremmin hallintaan. Vesa Lieho vesa.lieho@if.fi Juhana Valve juhana.valve@if.fi Kuva Suomessa työmarkkinoilta poistuvan ja markkinoille tulevan työvoiman määrä on ollut epätasapainossa vuodesta 2005 lähtien. Lähde: Eläketurvakeskus, Suomi Kuva 2. Esimerkki teollisuustoimialan poissaolopäivien kustannuksista eri kuukausiansioilla. Palkka- ja työvoimakustannukset ovat suoria, henkilöön kohdistettavia kustannuksia. Kokonaiskustannukset sisältävät näiden lisäksi myös erilaisia epäsuoria kustannuseriä, kuten ylityöt, hallinnollinen työ, koulutus- ja perehdytyskulut, tuottavuusmenetykset ja materiaalivahingot. Kuva päivässä Kustannukset Poissaolon kokonaiskustannus Työmarkkinoille tulevat 2020 Työvoimakustannus sivukuluineen Palkkakustannus Työmarkkinoilta poistuvat Yhden poissaolopäivän kustannukset kk-palkka Poissaolojen kokonaiskustannukset Poissaoloista syntyvä kokonaiskustannus Työvoimakustannukset sivukuluineen Palkkakustannukset 0 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 10 % 11 % poissaolo-% hengen teollisuusyritys, jossa keskipalkka on euroa. Esimerkiksi 6 %:n poissaoloilla kokonaiskustannukset yritykselle ovat noin euroa. 22 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

13 Turvallisuus on osa yrityksen yhteiskuntavastuuta. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää johdon ja henkilöstön yksituumaista pyrkimystä hyvään tulokseen. Pitkäjänteisellä turvallisuustyöllä Vaatimukset uusille ja ulkopuolisille työntekijöille on määritelty tarkoin. Jotuloksiin Kokkolan suurteollisuusalueella sijaitseva Boliden Kokkola Oy on Euroopan toiseksi suurin ja maailman neljänneksi suurin sinkkitehdas. Sen kapasiteetti on tonnia vuodessa. Viime vuonna tuotannon arvo oli 700 miljoonaa euroa. Tehtaalla työskentelee 600 ihmistä. Yli 80 prosenttia tuotannosta menee vientiin Euroopan suu- rille terästehtaille sekä teräsrakenteiden sinkitsijöille. Turvallisuutta on pidetty Boliden Kokkola Oy:ssä aina tärkeänä. Kun hyvä kehitys näytti pari vuotta sitten tasaantuvan, turvallisuusasiat palautettiin agendan kärkeen ja tavoitteeksi asetettiin nolla tapaturmaa. Päätös turvallisuuden parantamisesta oli sisäsyntyinen, samalla täyttyivät konserninkin tavoitteet, sanoo tehtaanjohtaja Jarmo Herronen. Organisaatiorakenteet ja johtamisjärjestelmät tukevat turvallisuutta Turvallisuuden parantamisessa johdon tehtävä on asettaa turvallisuustavoitteet ja luoda sellainen toimintaympäristö ja -edellytykset, että voidaan toimia lakien ja asetusten mukaisesti ja minimoida riskit hallitusti. Johdon on myös toimittava turvallisuustyössä esimerkkinä. Boliden Kokkolassa vastuu turvallisuudesta on linjaorganisaatiolla, jonka tukena on turvallisuusorganisaatio. Sen tehtävänä on turvallisuuden kehittäminen ja tavoitteiden asettaminen linjaorganisaatiolle. Turvallisuusorganisaatiota johtaa laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioista vastaava johtaja Arto Särkelä. Hän on myös tehtaan johtoryhmän jäsen. Johtoryhmän jäsenyys takaa sekä tiedonkulun että turvallisuuden pysymisen agendalla. Särkelän lisäksi turvallisuusorganisaatioon kuuluvat työturvallisuuspäällikkö, turvallisuusassistentti, palo- ja vartiopäällikkö sekä työsuojeluvaltuutettu. Boliden Kokkolalla on ISO standardin mukainen laatujärjestelmä, ISO ympäristösertifikaatti sekä OHSAS työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Integroituina johtamisjärjestelmät muodostavat johtamisen toimintajärjestelmän. Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä (TTT) tuo turvallisuustyöhön systemaattisuutta ja suunnitelmallisuutta sekä perustan toiminnan ja henkilökunnan hyvinvoinnin jatkuvaan kehittämiseen. Tunnistetut riskit voidaan torjua Käytämme useampia systemaattisia riskienarviointimenettelyjä, joilla arvioimme kattavasti eri laajuisten ja tyyppisten työkokonaisuuksien riskit ja poistamme ne niiden merkittävyyden mukaan. Tärkeää on myös suunnittelu. Työturvallisuussuunnitelma tehdään yhtiön tasolla ja jalkautetaan pienempiin kokonaisuuksin osasto- ja tiimitasolle sekä henkilökohtaisiin tehtäviin. Mittarit mahdollistavat tulosten arvioimisen kaikilla tasoilla, Arto Särkelä kertoo. Sattuneet vahingot ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan tietojärjestelmäämme, jossa ne ovat kaikkien luettavissa. Tapaukset tutkitaan ja tulokset ohjaavat toimenpiteitä. Korjaavat toimenpiteet kohdistetaan myös paikkoihin, joissa samankaltainen vahinko olisi mahdollinen. Vahinko- ja vaaratilanteet käsitellään osastopalavereissa ja niistä pyritään oppimaan vastaisuuden varalle. Intranet on työturvallisuusasioissa tärkeä viestintäväline, mutta henkilökohtainen viestintä on koettu tehokkaimmaksi. Esimiesten viestintää alaisille on lisätty ja siihen panostetaan jatkossakin. Kun uusia menettelyjä halutaan juurruttaa organisaatioon, esimiesten henkilökohtainen viestintä ja tuki ovat tärkeitä. Koulutus avainasia 24 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

14 kaisella on oltava voimassa oleva työturvallisuuskortti. Työturvallisuuskeskuksen hallinnoiman valtakunnallisen työturvallisuuskortin tarkoitus on parantaa yhteisten työpaikkojen turvallisuutta. Viisi vuotta voimassa olevan kortin saaminen edellyttää osallistumista kahdeksan tunnin mittaiseen työturvallisuuskoulutukseen ja tentin läpäisemistä. Työsuhteen alkaessa työntekijät perehdytetään ensinnä tehdasalueen yleisiin työturvallisuusasioihin, sitten osastoja tehtäväkohtaiseen turvallisuuteen. Koko työuran ajan turvallisuus on osa työntekijän koulutus- ja kehityssuunnitelmaa. Joissain ammateissa turvallisuuskoulutus on hyvinkin erikoistunutta. Olemme määritelleet kriteerit kuinka paljon työturvallisuuskoulutusta annetaan ja koulutuksen tehostaminen kuuluu toimenpideohjelmaamme, Särkelä toteaa. Turvallisuustasoa tarkkaillaan Turvallisuuden tasoa seurataan Boliden Kokkolassa intensiivisesti. Ylin johto osallistuu etukäteen suunnitellun vuosiohjelman mukaisesti osastojen turvallisuuskierroksiin. Kierroksilla ovat mukana kaikki johtoryhmän jäsenet. Järjestelmämme auditoidaan noin kymmenen kertaa vuodessa. Ulkopuolisena asiantuntijana Inspecta Oy auditoi meidät kahdesti vuodessa. Useaan kertaan vuodessa suoritettavat sisäiset auditointimme suunnittelemme aina tulevalle vuodelle kokonaisstrategiaamme tukeviksi. Lisäksi konsernin auditointi tehdään joka toinen vuosi jokaiselle toimipaikalle ristiinauditointina. Jatkuva parantaminen toteutuu toimintajärjestelmän edellyttämän tavoitteiden asettamisen, suunnittelun ja toimenpideohjelmien kautta, Särkelä kuvaa. Konkreettisia tuloksia Parhaiten turvallisuustyömme tuloksia kuvaavat tapaturmataajuusluvut. Vuonna 1974 tapaturmataajuutemme miljoonaa työtuntia kohti oli 172, kymmenen vuotta sitten se oli vielä 29 ja viime vuonna 5. Myös vaaratilanneraportointimme on parantunut. Vuonna 2003 kirjasimme 16 vaaratilanneraporttia ja viime vuonna 636. Poikkeamien perusteella määrittelimme sitten korjaavat toimenpiteet, Särkelä toteaa tyytyväisenä. Kehitys on ollut myönteistä ja henkilöstön asenne turvallisuuteen on muuttunut ratkaisevasti. Turvallisuus on luonteva päivittäinen puheenaihe. Uudessa 13-kohtaisessa toimenpideohjelmassamme turvallisuustavoitteet kiteytettiin kahteen lauselmaan: 1) pitkän aikavälin tavoitteemme on tapaturmaton työyhteisö ja tapaturmataajuuden on pysyttävä jatkuvasti alle viiden vuodessa 2) kaiken tekemisemme pitää heijastaa turvallisuuskulttuuria ja kykyä johtaa turvallisuutta, Särkelä sanoo. Osa suurteollisuusalueen turvallisuutta Kokkolan Suurteollisuusalueella toimii useita eri teollisuuslaitoksia sekä energian ja palvelujen toimittajia. Kokkolan suurteollisuusalue ry:n viime maaliskuussa järjestämässä turvallisuusseminaarissa, jossa myös If oli läsnä, määriteltiin tavoitteita koko suurteollisuusalueen turvallisuuden parantamiselle. Merkittävän riskin aiheuttaa lisääntyvä verkottuminen, jonka vuoksi alueella työskentelee suuri määrä alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita. Tavoitteena on löytää yhteisiä koko alueen turvallisuutta lisääviä toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka eivät ole ristiriidassa yksittäisten yritysten omien käytäntöjen kanssa, vaan pikemminkin tukevat niitä. Teksti Marjatta Pietilä Boliden AB Matkustamiseen liittyy laaja kirjo erilaisia riskejä aina tavallisesta vatsaflunssasta kidnappauksiin tai Hallitse matkariskit KUVAPÖRSSI OY / JUPITER IMAGES luonnonkatastrofeista johtuviin vaikeisiin olosuhteisiin. Koska työnantajilla on velvollisuus huolehtia työntekijöistään työntekopaikasta tai -maasta riippumatta, on matkariskien hallinta tärkeää. Suurimmat pohjoismaiset yritykset ovat laajentaneet toimintaansa kaikkialle maailmassa. Viimeaikaiset tapahtumat ympäri maailmaa ovat vaikuttaneet siihen, että työnantajat ja työntekijät entistä useammin arvioivat matkustamiseen liittyviä riskejä. Esimerkiksi maanjäristykset Kiinassa ja tsunami vuonna 2005 vaikuttivat ihmisiin globaalisti. Matkustamiseen liittyvät riskit Tämän hetkinen taloudellinen tilanne ei ole juuri vaikuttanut työmatkustamisen määrään. Matkatoimistojen ja lentoyhtiöiden mukaan työmatkat, etenkin Euroopan ulkopuolelle, ovat kasvaneet muutamalla prosentilla vuodessa. Tämä trendi on myös lisännyt matkustamiseen liittyviä riskejä. Matkariskien vaikutukset ovat globaalimpia kuin ennen. Tapahtuma, kuten maanjäristys, SARS tai tsunami jossakin päin maailmaa, vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Samassa yrityksessä työskentelevät työntekijät, joiden vakituiset työpisteet ovat eri maissa, matkustavat usein yhdessä. Muun muassa näistä syistä yritykset haluavat samanlaista turvaa kaikille työnsä puolesta matkustaville työntekijöilleen riippumatta heidän kotimaastaan. Suurin tapaturmien aiheuttaja ulkomailla on liikenne. Muita tyypillisiä vahinkoja ovat esimerkiksi kaatumiset ja 26 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

15 putoamiset. Sairaudet ovat selvästi yleisempiä kuin tapaturmat ja vatsaflunssa on matkasairauksista yleisin. On tärkeää, että yritys tunnistaa työmatkustamiseen liittyvät riskit. Kuten muutoinkin riskienhallinnassa, olennaista on etsiä keinoja, joilla näitä riskejä voidaan välttää tai niiden vaikutusta voidaan pienentää. Päivitetyn sisäisen matkustusohjesäännön olemassaolo on tärkeä askel matkustamiseen liittyvien riskien hallinnassa. Matkustusohjesäännön tulisi sisältää ohjeita esimerkiksi matkakohteen riskien arvioimiseksi, hyväksymisvaltuudet korkean riskin maihin matkustamiselle, olennaiset turvallisuusohjeet työmatkoille ja yhteystiedot yrityksen matkustusturvallisuudesta vastaaviin henkilöihin. Tyypillisten, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien, riskien lisäksi tulisi arvioida luonnonkatastrofien ja erityisten sääja ilmasto-olosuhteiden vaikutuksia sekä mahdollisia poliittisia riskejä. Ohjeistuksen tulisi ottaa huomioon paikallinen lainsäädäntö, paikalliset terveys- ja turvallisuusprioriteetit sekä kulttuuriin ja kielikysymyksiin liittyvät ongelmat. Yksilön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien ohjeiden lisäksi myös yritystoiminnan jatkuvuuden ja kriisitilanteiden hallintaan liittyvät suunnitelmat tulisi ottaa huomioon ulkomaisessa yritystoiminnassa. Ohjeistuksen laatimiseksi tarvitaan yleensä useampia tietolähteitä ja erityisosaamisalueita. Näin ollen ne tulisikin aina laatia eri alojen, kuten matkustamisen, riskienhallinnan, turvallisuuden ja terveyden, asiantuntijoiden tiimityönä. Matkavakuutus on yksi tärkeä riskienhallinnan työväline. Matkavakuutusta otettaessa tulee olla selkeä kuva riskeistä, joita työntekijät saattavat kohdata työmatkoillaan. Riskit vaihtelevat suuresti riippuen muun muassa matkakohteista. On tärkeää valita matkavakuutusratkaisu, joka vastaa näitä riskejä. Oikeiden turvien valitsemisen lisäksi ei pidä unohtaa matkavakuutuksiin liittyviä palveluita. Kun jotakin tapahtuu kaukana kotoa vieraassa kulttuurissa, on olennaista tietää, että apua on helposti saatavissa luotettavan kumppanin avulla. kumppaneiden myöntämiä paikallisia vakuutuksia tarvittaviin maihin. Ifin työmatkavakuutukset ovat kattavia. Vakuutuksiin sisältyy matkavakuutuksille tyypillisiä turvia kuten hoitokulut, jotka ovat yleensä ilman euromääräistä ylärajaa, kotiinkuljetus, kertakorvaukset tapaturman aiheuttaman kuoleman tai pysyvän haitan vuoksi, matkan keskeytymisen ja matkatavarat. Näiden lisäksi If tarjoaa runsaasti valinnaisia turvia kuten kertakorvaukset sairauden aiheuttaman kuoleman ja pysyvän haitan vuoksi, matkavastuu ja -oikeusturvavakuutuksen sekä evakuointi-, katastrofija kriisiterapiaturvat. Ohjelmia voidaan myös räätälöidä vastaamaan paremmin kunkin yrityksen erityistarpeita. Matkavakuutukseen liittyvät palvelut Ifin globaaleihin matkavakuutusohjelmiin liittyy aina ensiluokkainen palvelu. Korvauspalvelu on matkavakuutusohjelmien tärkeä osa. Kun riskit vaikuttavat yksilön terveyteen ja turvallisuuteen, on saatu palvelu elintärkeää. Me Ifissä olemme keskittyneet kehittämään huipputason korvauspalvelua matkavahingoissa. Me annamme palvelulupauksia esimerkiksi korvauskäsittelyaikoihin liittyen. Oman korvausorganisaatiomme lisäksi meillä on sitoutuneita kumppaneita, jotka auttavat tapauksissa, joissa on välitön avun tarve. Nopea vahingon haltuunotto merkitsee kaikkea, kun matkustaja tarvitsee apua, jos jokin menee pieleen tai jotakin odottamatonta tapahtuu työmatkan aikana. SOS International on Ifin pääasiallinen assistance-kumppani. SOS tarjoaa hätäapua 24/7 kaikkialla maailmassa riippumatta siitä koskeeko avuntarve välitöntä korvausta varkaustapauksessa, maksusitoumuksia sairaaloihin, kotiinkuljetusta tai lähiomaisten paikalle lähettämistä. Kaikkiin matkavakuutustuotteisiimme sisältyy korkeatasoinen assistance-palvelu, joka on saatavilla 24/7 yli 30 kielellä. Lisäksi myös muita palveluja, kuten tietopalvelut ennen matkalle lähtemistä, on saatavissa. Vahinkoesimerkki 40-vuotias myyntihenkilö lähti Pekingiin viideksi päiväksi työmatkalle. Työpäivän jälkeen hän otti taksin katsoakseen nähtävyyksiä. Illan pimetessä taksin kuljettaja menetti autonsa hallinnan liian korkean tilannenopeuden vuoksi ja törmäsi seinään. Taksi vaurioitui korjauskelvottomaksi ja myyntihenkilö loukkaantui vakavasti. Hän menetti tajuntansa välittömästi. Seuraavana aamuna myyntihenkilön työnantaja ilmoitti onnettomuudesta Ifille. If ilmoitti tapahtuneesta SOSille, joka otti heti asian haltuunsa. SOS käytti apuna verkostoonsa kuuluvaa hyväksyttyä kiinalaista lääkäriä, joka välittömästi kartoitti taustat ja senhetkisen hoidon tilanteen. SOS piti myös Ifn ajan tasalla ja korvauskäsittelijä oli yhteydessä potilaan työnantajaan ja perheeseen. Myyntihenkilön aviomies lennätettiin Pekingiin viikoksi, jotta hän oli lähellä vaimoaan tämän tukena. Nämäkin kulut korvattiin vakuutuksesta. Viikon sairaalassaolon ja muutamien toimenpiteiden jälkeen päätettiin lääketieteellisen perustein siirtää potilas ambulanssilentokoneella kotimaahansa. Suomessa potilaan sairaalahoito jatkui vielä kolme kuukautta. Koko tämän ajan vakuutusyhtiö oli säännöllisesti yhteydessä vakuutettuun sekä hänen työnantajaansa tehokkaan parantumisen varmistamiseksi. Kahdeksan kuukautta onnettomuuden jälkeen, myyntihenkilö pystyi palaamaan töihin. Pekingissä annetun hoidon ja ambulanssilennon yhteiskustannukset olivat Turvallisuus Rikollisuus Kidnappaus Terrorismi Sota Poliittinen tilanne Evakuointi Extreme-matkailu Liikenne Palo- ja rikosturvallisuus majoituksessa Matkustamiseen liittyviä riskejä Terveys Polikliininen hoito Sairaalahoito Lääketieteellinen kuljetus Pandemiat SARS Lintuinfluenssa Tuntemattomat epidemiat Luonnonkatastrofit Maanjäristys Tulva Tsunami Taifuunit ja hurrikaanit Äärimmäinen kuumuus ja kylmyys Oikealla riskienhallintatyökalulla voidaan vaikuttaa riskien todennäköisyyteen ja/tai vaikutukseen. Vakuutusratkaisut ovat yksi riskienhallintakeino. Kuinka yrityksesi hallinnoi matkustamiseen liittyviä riskejä? Tarkistuslista työmatkaa varten 1. Oletko ilmoittanut tarpellisille tahoille matkasuunnitelmistasi? EUR. Lisäksi myyntihenkilölle maksettiin kertakorvaus pysyvästä haitasta, koska hänen toiseen käteensä jäi pysyvä haitta. Ota yhteyttä Saadaksesi lisätietoja matkariskien hallinnasta ja Ifin työmatkavakuutusratkaisuista, ota yhteyttä omaan asiakaspäällikköösi Ifissä. Vesa Lieho hannele sääksvuori 2. Tunnetko maakohtaiset riskit ja niiden tämän hetkisen tilanteen? Poliittinen tilanne, rikollisuus, sairaudet, ruuan ja juomien turvallisuus, sää, liikkuminen 3. Oletko tehnyt turvalliset matka- ja majoitusjärjestelyt työnantajasi matkustusohjesäännön mukaisesti? Globaali työmatkavakuutusohjelma Yritykset haluavat vakuutusratkaisuja, jotka ovat keskitettyjä ja helposti hallinnoitavissa. Perinteisesti If on vakuuttanut asiakkaidensa kuljetus-, vastuu- ja omaisuusriskit kaikkialla maailmassa verkostokumppaneidensa avulla. If pystyy nykyään tarjoamaan myös globaaleja matkavakuutusohjelmia, jotka sisältävät verkosto- KUVAPÖRSSI OY / JUPITER IMAGES 4. Oletko suunnitellut viestinnän ja yhteyshenkilöt niin kotimaassa kuin matkakohteessakin? 5. Tunnetko yrityksesi ja matkakohteesi hätäjärjestelyt? 6. Onko mukanasi henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvä tarpeisto? 7. Onko mukanasi vakuutuskortti ja muut tarpeelliset matkustusdokumentit? 8. Oletko lääketieteellisesti arvioiden matkustuskunnossa? Ovatko tarpeelliset lääkkeet pakattuna käsimatkatavaroihin? Turvallista matkaa! 28 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

16 Ifissä tapahtuu Nimityksiä Haasteita ja opettavaisia kokemuksia Hobölin meklaritapahtumassa If News esittelee aitoja vahinkotilanteita Vahingoista voi ja kannatta ottaa opiksi. Säännöllisin välein ilmestyvä Vahinkotiedote-uutiskirje kertoo tärkeää tietoa riskien hallinnasta oikeiden vahinkotapausten kautta. Kaikki ilmestyneet Vahinkotiedotteet löytyvät myös If Newsistä. Siellä käytettävissäsi on myös kätevä arkisto, josta voit tehdä hakuja vaikkapa vapaavalintaisella sanalla. Kaikki vahinkotiedotteet ilmestyvät englanniksi ja If Newsissä osa niistä löytyy myös suomen kielellä. Jos et vielä saa Vahinkotiedote-uutiskirjettä, tilaa se heti osoitteesta: Heikki Kuitusesta Nordic Head of Property Underwriting Kuitusella on 20 vuoden kokemus yhtiössä kansainvälisistä ja johtotehtävistä. Hän on työskennellyt viimeksi omaisuusvakuutuksen vetäjänä Suomessa. Pekka Miettinen Head of Property Underwriting in Finland Miettisellä on 13 vuden kokemus yhtiössä kotimaassa ja ulkomailla. Viimeksi hän on toiminut omaisuusvakuutuksen underwriterina. Marie Louise Moen asiakaspäälliköksi Norjaan Moenilla on yli 10 vuoden kokemus yhtiössä ja hän työskenteli viimeksi henkilövakuutuksisa vastaavana yksityisvakuutuksissa. Ruotsin If järjesti meklareille suunnatun tapahtuman Norjassa toukokuuta. Mukana oli 17 osallistujaa viidestä meklariyrityksestä. He pääsivät kokeilemaan kaikkia Hobölin turvakeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Päivän aluksi nähtiin auditoriossa paljon ajatuksia herättävä ja mukaansatempaava esitys, josta vastasivat Ifin norjalaiset palo- ja riskiasiantuntijat. Sen jälkeen Ifin pohjoismainen korvauspäällikkö Klaus Vogel ja Ifin suurvahinkotiimin päällikkö Staffan Ljung kertoivat koke- Ifin Suurasiakkaat-liiketoiminta-alue esitteli syyskuun puolivälissä Venäjän toimintojaan Pietarissa vieraileville Ifin suomalais- ja ruotsalaisasiakkaille. Venäjän ifiläiset olivat laatineet vieraita varten kolmipäiväisen ohjelman. Ensimmäisenä päivänä venäläiset isäntämme toivottivat osallistujat tervetulleiksi ja Andrei Bogdanov kertoi mieleenpainuvasti Venäjän vakuutusmarkkinoista sekä Ifin nykyisistä liiketoimintamahdollisuuksista Venäjällä. Ifillä on Venäjällä pätevä organisaatio, jonka ansioista If kykenee tarjoamaan pohjoismaisille asiakkailleen palveluja myös Venäjällä. Ifin asiakkaita vierailulla Pietarissa Toisena päivänä Ifin toimitusjohtaja Torbjörn Magnusson piti mielenkiintoisen esityksen Venäjän taloudesta sekä vuonna 1995 alkaneesta Ifiin Venäjän-taipaleesta. Hän myös valotti vieraillemme Ifin tulevaisuudensuunnitelmia ja kertoi Ifin hiljattain hankkimasta venäläisestä Region-vakuutusyhtiöstä, jolla on toimipisteet 17 Venäjän suurimmassa kaupungissa. Kolmantena päivänä lähdimme käymään Pietarin laitamilla sijaitsevassa Schenkerin toimipaikassa, joka on erittäin nykyaikainen ja toimiva. Schenkerin Venäjän-toimintojen toimitusjohtaja muksia kolmesta vuonna 2007 tapahtuneesta suurvahingosta. Ruotsin Ifin riskienhallintapäällikkö Ken Henningson selvitti puheenvuorossaan Ifin tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin, miten sata ruotsalaista pörssiyhtiötä hoitaa jatkuvuussuunnittelun ja kriisienhallinnan. Lopuksi Pierre Wettergren Ifin 4C Strategies -nimisestä yhteistyöyhtiöstä kertoi sekä tieteellisesti että käytännönläheisesti siitä, miksi jotkut yritykset selviävät kriisitilanteista paremmin kuin toiset. Iltapäivällä oli käytännön harjoitusten vuoro ulkona harjoituskentällä. Kaikilla osallistujilla oli asianmukainen suojavaatetus ja sammutusvälineet. Harjoittelimme mm. sammuttamaan autopalon, räjäyttämään kaasupulloja ja seurasimme lähietäisyydeltä, miten autopalo kehittyy täyteen mittaansa. Tämä tapahtui luonnollisen kokoisessa tietunnelissa. Iltapäivän elämykset saivat muutamat vieraat kyseenalaistamaan ammatinvalintansa olivathan he muun muassa sammuttaneet autopalon. Ken Henningson Anatoli Gvozdev esitteli meille Schenkerin toimintaa Venäjällä, ja pääsimme myös pienelle opastetulle kierrokselle yhtiön toimitiloihin. Tämä ensimmäinen Ifin ruotsalaisja suomalaisasiakkaille järjestetty yhteinen tapahtuma onnistui niin hyvin, että tulevaisuudessa haluamme järjestää vastaavanlaisia tilaisuuksia muillekin asiakkaillemme, kertovat Venäjän tapahtuman järjestäjinä toimineet Lotta Ogenstam ja Ilari Jämsén. Ken Henningson Construction Site Safety Self-ignition an often overlooked fire hazard How to prepare for floods and minimise losses Damage to thin plastered wooden frame walls Ole Kristian Bakken asiakaspäälliköksi Norjaan Bakkenilla on kokemusta sekä vakuutusettä meklaritehtävistä. Viimeksi toiminut meklarina AONissa, Norjassa. Anatoly Rudnitsky riski-insinööriksi Pietariin Rudnitskylla on 20 vuoden kokemus teollisuudessa. Hän on viimeksi työskennellyt Philip Morrisilla huoltopäällikkönä. Jan Backman, Nordic Head of Cargo and Property Claims Backmanilla on yli 35 vuoden kokemus yhtiössä vahinkopuolella ja hän työskenteli viimeksi Ruotsin omaisuusvahinkopäällikkönä. Thomas Clarstedt, Head of International Operations Clarstedtilla on 20 vuoden kokemus yritys- sekä vakuutus- ja meklaritoiminnasta ja hän työskenteli viimeksi vakuutuskonsulttina Söderberg & Partner Risk Consultingissa. 30 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2008 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

17 SWEDEN If P&C Insurance S Stockholm SWEDEN Visit: Barks väg 15 If tel. P&C +46 Insurance (0) S-106 fax (0)8 Stockholm Visit: Barks väg 15 tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) Vikingsgatan 4 S Gothenburg If tel. P&C +46 Insurance (0) Vikingsgatan fax. +46 (0) S-405 firstname.lastname@if.se 36 Gothenburg tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) firstname.lastname@if.se Västra Varvsgatan 19 S Malmö If tel. P&C +46 Insurance (0) Västra fax. +46 Varvsgatan (0) S-211 firstname.lastname@if.se 19 Malmö tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) firstname.lastname@if.se Box 190 S Sundsvall If Visit: P&CUniversitetsallén Insurance 2 Box tel (0) S-851 fax (0)60 Sundsvall Visit: firstname.lastname@if.se Universitetsallén 2 tel. +46 (0) fax. +46 (0) firstname.lastname@if.se DENMARK If P&C Insurance Stamholmen 159 DENMARK DK-2650 Hvidovre If tel. P&C +45Insurance Stamholmen fax DK-2650 firstname.lastname@if.dk Hvidovre tel fax. FINLAND firstname.lastname@if.dk If P&C Insurance FIN IF FINLAND Visit: Niittyportti 4 If Espoo P&C Insurance FIN tel IF Visit: fax Niittyportti Espoo firstname.lastname@if.fi tel NORWAY fax If firstname.lastname@if.fi P&C Insurance P.O. Box 240 NORWAY N-1326 Lysaker If Visit: P&CLysaker Insurance Torg 35 P.O. tel. +47 Box N-1326 fax. +47Lysaker Visit: firstname.lastname@if.no Lysaker Torg 35 tel fax. If Safety Centre firstname.lastname@if.no Ringvoll N-1827 Hobøl If tel. Safety Centre Ringvoll fax N-1827 sikkerhetssenteret@if.no Hobøl tel fax sikkerhetssenteret@if.no FRANCE AND LUXEMBOURG If Assurances France 4, rue Cambon, 2e étage FRANCE F Paris AND LUXEMBOURG tel. If Assurances France fax. 4, rue +33 Cambon, e 09étage 76 F firstname.lastname@if.se Paris tel GERMANY fax If firstname.lastname@if.se Schadenversicherung AG Direktion für Deutschland GERMANY Siemensstrasse 9 If D Schadenversicherung Neu-Isenburg AG Direktion tel für Deutschland Siemensstrasse fax D firstname.lastname@if.se Neu-Isenburg tel fax. THE +49 NETHERLANDS firstname.lastname@if.se AND BELGIUM If P&C Insurance THE Boompjes NETHERLANDS 413 NL-3011 AND BELGIUM XZ Rotterdam If tel. P&C +31Insurance Boompjes fax NL-3011 firstname.lastname@if.se XZ Rotterdam tel fax. GREAT +31BRITAIN firstname.lastname@if.se If P&C Insurance 2nd floor, 40 Lime Street GREAT London BRITAIN EC3M 7AW If tel. P&C +44 Insurance nd fax. +44 floor, Lime7629 Street London firstname.lastname@if.se EC3M 7AW tel fax firstname.lastname@if.se ESTONIA AS If Eesti Kindlustus Pronksi 19 ESTONIA EE Tallinn AS tel. If +372 Eesti6 Kindlustus Pronksi fax EE firstname.lastname@if.ee Tallinn tel fax. LATVIA firstname.lastname@if.ee AS If Latvia Kronvalda bulvaris 3 LATVIA LV-1010 Riga AS tel. If +371 Latvia Kronvalda fax bulvaris LV-1010 firstname.lastname@if.lv Riga tel fax. LITHUANIA firstname.lastname@if.lv UAB If Draudimas Zalgirio 88 LITHUANIA LT Vilnius UAB tel If Draudimas Zalgirio fax LT firstname.lastname@if.lt Vilnius tel fax. RUSSIA firstname.lastname@if.lt CJSC If Insurance P.O.Box 16, FIN Lappeenranta RUSSIA Visit: Malaya Konyushennaya 1/3, CJSC office If B Insurance 42 P.O.Box St.Petersburg, 16, FIN-53501Russia Lappeenranta Visit: tel. +7Malaya Konyushennaya /3, office fax. +7B andrei.bogdanov@if.fi St.Petersburg, Russia tel fax andrei.bogdanov@if.fi Relax, we ll help you. Relax, we ll help you.