Pelastustilastot 2013

Transkriptio

1 1/2014 Pelastustilastot mikä työllisti meripelastajia, s. 10 Kuinka välttyä joutumasta tilastoihin, s. 15 Miten pelastusalus saa nimensä?, s Kurssikalenteri meripelastustaitokilpailut 2014 keskiaukeamalla! Turussa, s. 9-15

2 Meri voi olla vielä jäässä, mutta ajatukset jo keväässä! Paremmilla varusteilla sujuvampi kausi - meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen: Furuno navigointijärjestelmät Flir lämpökamerat McMurdo hätälähettimet veneelle ja miehistölle True Heading AIS:it ja kompassit

3 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 84. vuosikerta, ISSN Painos kpl Toimitusneuvosto Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius Toimitus Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Ulkoasu M.E.N Oy Ilmoitusmyynti Ilmoitus-Seppo Ky, Aisakatu 7, Kaarina puh Myynti: Anne-Mari Pesonen, Ilmoitusaineistot: Paino Puna Musta Oy, Joensuu 2014 Painotuote Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy kesäkuun alussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa 2.5. mennessä. Sähköinen aineisto: Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon Suomen Meripelastusseuran toimisto 1/2014 Komentosillalla 4 På bryggan 4 Kuolematon 9 Vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä jatkaa kasvuaan 10 Merimiestaidollinen virhe, miten sen voi välttää? 15 Meripelastusvuosi Meripelastuksen hälytysnumero muuttuu 22 Monenlaista yhteistyötä 24 VOSABASE hanke saavutti tavoitteensa 26 Nimellä on merkitystä 28 Koskaan ei tiedä, milloin tarvitsee apua 31 Meripelastajan lokikirja 32 Kokonaisuus sivuilla sisältää vapaaehtoisten meripelastajien kauden 2013 tehtävätilastot ja niiden analyysin sekä hyödyllisiä ohjeita, joiden avulla voi välttyä päätymästä numeroksi tilastoihin. Vaihde: (ma-pe klo ja 13-15) Fax: smps.toimisto@meripelastus.fi Bulevardi 46, Helsinki etunimi.sukunimi@meripelastus.fi Toimitusjohtaja Jari Piirainen Valmiuspäällikkö Jori Nordström Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen Talouspäällikkö Tiina Hietikko Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma Alustarkastaja Taneli Mauno Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä Bågaskärin isäntä Tomas Backman Sivuilla viranomaisten näkökulmaa meripelastusvuoteen Viron vapaaehtoisen meripelastuksen kehittämishanke, VOSABASE päättyi viime vuoden lopussa. Lue hankkeen tuloksista sivulta 26! Ota talteen kurssikalenteri 2014 keskiaukeamalta! Kannen kuva Jaakko Heikkilä

4 Komentosillalla På bryggan Kun aloitin meripelastusharrastuksenpaillaan kiivaammin. Kuntien, inni - vaikeina aikoina varoista kil- vuonna 1988, oli kaupunkien ja pelastuslaitosten Meripelastusseura ja mukanaolo paikallistoiminnan rahoittamisessa on keskeistä, ja nyky- sen toiminta kovin erilaista kuin nykyään. Kahdessa isellään usein paikallisyhdistyksen vuosikymmenessä otettu harppaus tuntuu huimaavalta ajoista, jolloin ohjaamo oli sikarinsavusta sakeana, huoltotyöt perustuivat pitkälti ainoa varteenotettava rahoituskanava jäsenmaksujen ohessa. Vaikka strategiassakin on pyritty ohjaamaan suurempien hallinnollisten puukkoon ja jakoavaimeen, kaupungin meripelastusyhdistysten roskakuskeja muistuttavat muodostumiseen, ei asemakohtaista miehistöhaalarit imivät vettä ja leimahtivat paikallisidentiteetin patterikuivatuksesta ja varaan nojautuvaa rahoitusta ole kukin asema tai yhdistys toimi tiukasti omillaan. Nyt olisi aika ja tarve saada samanlainen mullistus myös seuran talouteen talousreformilla köyhyydestä kukoistukseen tarkoitus eikä saa unohtaa, siihen meillä ei ole varaa. Trossi-jäsenpalvelu on osoittautunut naapurien esimerkin mukaisesti erinomaisesti toimivaksi konseptiksi ja yhä kannattavammaksi tukimuodoksi. Po- Köyhän täytyy laskea jokainen penni. RAY:n monopoliaseman tentiaalia olisi vielä yllin kyllin, vahvistuminen ts. EU-päätös sen mutta haasteena on eriäviin jäsenmaksuihin jatkumisesta oli erinomaisen hieno asia ja uutinen. Meillä RAY:n perustajajäseninä on aina ollut erityisasema, josta meidän tulle pitää ki- liittyvä monimutkaisuus. Näiden vakiintuneiden rahavirtojen avulla ei kuitenkaan suuria muutoksia saada aikaan. Köyhällä ei ole varaa Den fattiga har inte råd Då jag gick med i sjöräddningsverksamheten år 1988 såg både Sjöräddningssällskapet och verksamheten helt annorlunda ut än i dag. Det kliv vi tagit på två årtionden är oerhört stort; då var förarhytten fylld med cigarrök, underhållet av båtarna sköttes främst med kniv och skiftnyckel, manskapets overaller liknade sophämtarnas dräkter, sög i sig vatten som svampar och fattade eld då de torkades på batteriet och varje station och förening bedrev helt sin egen verksamhet, oberoende av andra. Nu borde vi få till stånd en lika stor förändring i Sällskapets ekonomi en ekonomisk reform som tar oss från fattigdom till blomstring Den fattiga är tvungen att vända på varje slant. Fastställandet av RAY:s monopolställning, dvs. EU-beslutet att monopolställningen ska fortsätta, är en utmärkt nyhet. Vi har som en av RAY:s grundarmedlemmar alltid en särställning, som vi ska hålla fast vid under svåra tider är kampen om resurser hårdast. Det är viktigt att städerna, kommunerna och räddningsverken medverkar i finansieringen av den lokala verksamheten. Nuförtiden är detta ofta Köyhän täytyy olla säästeliäs ja tehokas. Tämä ajatus onkin ohjannut keskeisiä toiminnan alojamme kun hankintoja on kilpailutettu ja keskitetty ja alusten osalta on siirrytty luokka-periaatteeseen. Tämä on kentällä laajasti hyväksytty, vaikka kääntöpuolena onkin yhdistyskohtaisen räätälöinnin loppuminen. Alusten teknistymisen ja kustannusten karkaamisen hallinnoimiseksi ALTTR tekee parhaillaan alusluokkien uudelleen tarkistusta, mutta toisaalta on hyvä muistaa, että köyhällä ei ole varaa ostaa sekundaa. Laadusta ei siis saa tinkiä, eikä alusten turvallisuudesta! Mutta ennen kaikkea köyhällä ei ole varaa olla ujo eikä vaatimaton, joihin me olemme jossain määrin historian vankeina juuttuneet. Meripelastusseuralla on lähes virheetön ja potentiaalisesti erittäin arvokas brändi, mutta se on edelleen valitettavan tuntematon. Lukuisat yksittäiset varainhankinnan projektit lokalföreningarnas enda potentiella finansieringskanal utöver medlemsavgifterna. Fastän riktlinjen i vår strategi är att bilda större administrativa sjöräddningsföreningar, får vi inte och är det inte meningen att vi ska glömma den finansiering till enskilda stationer som baserar sig på den lokala identiteten, det har vi inte råd att mista. Precis som i vårt grannland, har Trossen-medlemstjänsten visat sig vara ett välfungerande koncept och en allt lönsammare verksamhet. Det skulle finnas fast hur mycket potential här, men komplikationer som beror på förfallna medlemsavgifter är ett problem. Vi kommer dock inte att nå stora förändringar med enbart dessa etablerade penningflöden. Den fattiga måste vara sparsam och effektiv. Denna tanke har styrt våra centrala verksamhetsområden då vi konkurrenssatt och koncentrerat olika anskaffningar och övergått till båtklasskonceptet. Detta har fått brett godkännande på fältet fastän det medfört att båtar inte längre skräddarsys enligt föreningarnas egna behov. ALTTR ser över båtklasserna som bäst, för att vi ska få bukt på teknifieringen av båtarna och de snabbt växande kostnaderna, men vi bör ovat kuihtuneet suurelta osin juuri tunnettuuden puutteeseen - klassiseen muna-kana ongelmaan, jossa konkreettinen myytävä tai brändin mielletty markkina-arvo on puuttunut. Tunnettuus ei kuitenkaan tule hetkessä, eikä ainakaan itsekseen. Sen eteen on tehtävä pitkäjänteistä työtä ja merkittäviä rahallisiakin panostuksia. Olisiko aika kypsä ja itsetuntomme riittävä aloittamaan kattavan julkisuuskuvan rakentaminen todellisen varainhankinnan mahdollistamiseksi? Köyhän täytyy uskaltaa unelmoida. Silmissämme pitäisi siintää vielä paljon radikaalimmat muutokset ja vielä erilaisempi tulevaisuus. Parhaimmillaan ehkä tulevaisuus, jossa yksittäinen va- dock komma ihåg att den fattiga inte har råd att köpa sekunda varor. Vi får alltså inte göra avkall på kvaliteten och inte heller på båtarnas säkerhet. Men framför allt har den fattiga inte råd att vara blyg eller anspråkslös. Vi har ibland fastnat i de tankegångarna på grund av vår historia. Sjöräddningssällskapet har ett nästan mönstergillt och potentiellt mycket värdefullt varumärke, men det är tyvärr fortfarande rätt så okänt. Åtskilliga projekt för medelanskaffning har råkat i bakvatten huvudsakligen just för att vi inte är så allmänt kända det har varit fråga om det klassiska hönan eller ägget-dilemmat där det förekommit brister i det man konkret försökt sälja eller i varumärkets marknadsvärde. Välkändhet uppnår man inte snabbt, och absolut inte automatiskt. Vi måste jobba långsiktigt för att bli välkända men också satsa medel på det. Vore tiden nu mogen och vårt självförtroende tillräckligt gott för att vi ska kunna bygga upp en allmänt välkänd bild av oss för att möjliggöra verklig kapitalanskaffning. Den fattiga måste ha drömmar. Vi borde kunna se framför oss ännu radikalare föränd- 4 Meripelastaja 1-14

5 Vuonna 2013 suoritettiin 1464 tehtävää, joissa autettiin 3160 ihmistä ja 1235 alusta. paaehtoinen ei maksa harrastamisestaan, yksittäinen asema tai yhdistys ei maksa saamastaan aluksesta ja kummatkin, siis kenttä kokonaisuutena, voisi keskittyä vain operatiiviseen toimintaan; kouluttautumiseen, vesillä partioimiseen ja alusten ylläpitoon. Utopiaako? Ei, ei ainakaan Ruotsissa, Englannissa tai monessa muussakaan sisarorganisaatiossamme. Konkreettisina tavoitteina pitäisi olla liikevaihdon tuplaaminen Trossi- ja yksityisrahoituksen avulla. Tuolloin yhteisistä varoista voitaisiin kattaa merkittävä osuus myös nykyisistä paikallistason operatiivisista kustannuksista. Jatkuvuuden takaamiseksi tulisi vararahastoa kasvattaa ja säätiöidä, sekä omat toimitilat omistaa. Taloudellisesti turvatummassa rakenteessa kentän olisi varmasti aika paljon mukavampaa samaistua yhteen meripelastusseuraan ja keskittyä siihen oleelliseen - harrastamaan, kun jokaisesta pennistä ei tarvitsisi itse taistella niin kuin köyhän tarvitsee. Pertti Helaniemi hallituksen varapuheenjohtaja ringar och en helt annorlunda framtid. I bästa fall en framtid där de frivilliga sjöräddarna inte behöver betala något för sitt fritidsintresse, enskilda stationer och föreningar inte betalar något för de båtar de får och där bägge tillsammans, alltså hela fältet, kunde koncentrera sig på den operativa verksamheten; utbildning, patrullering och båtunderhåll. En utopi? Inte alls, åtminstone inte i Sverige och England och många andra systerorganisationer. Ett konkret mål borde vara att fördubbla omsättningen med hjälp av Trossen- och privatfinansiering. Då kunde man med gemensamma medel täcka en betydande del av de nuvarande operativa kostnaderna på lokal nivå. För att trygga kontinuiteten borde man utöka och fondera kassareserven samt äga lokaliteterna. I ett säkrare ekonomisk läge kunde fältet säkert lättare identifiera sig med Sjöräddningssällskapet och koncentrera sig på det viktiga sitt fritidsintresse utan att behöva kämpa om varje penni själv... vilket den fattiga är tvungen till. Pertti Helaniemi vice ordförande för styrelsen Venemessuille! n Suomen suurin venealan tapahtuma, Vene 14 Båt näyttely järjestetään helmikuuta Helsingin messukeskuksessa. Meripelastusseuran osasto 7a35 sijaitsee hallissa 7. Osastolla on näytteillä PV2-luokan pelastusvene. Messuilta voi myös helposti hankkia Trossi-jäsenpalvelun veneensä turvaksi ja liittyä samalla Seuran tukijoukkoihin tai löytää vaikka kokonaan uuden harrastuksen vapaaehtoisena meripelastajana.tervetuloa! Uudet lahjoitussivut n Meripelastusseuran nettisivuille avataan helmikuun puoliväliin mennessä uudet lahjoitussivut, joiden kautta saa tietoa eri tavoista tukea Seuran toimintaa sekä voi tehdä helposti verkkopankin kautta haluamansa suuruisia lahjoituksia. Sivut avataan viimeistään 15. helmikuuta. Tule tutustumaan ja vinkkaa sivuista myös tutuille! Tule mukaan miehistöön! n Meripelastusseura hakee pelastusalustensa miehistöihin uusia, innokkaita ihmisiä. Tule mukaan ja aloita elämäsi paras harrastus! Lue lisää: meripelastus.fi/tulemukaan Tukijamme 2013 Meripelastusseuran toimintaa ovat vuonna 2013 avustuksilla tai lahjoituksilla tukeneet seuraavat yritykset ja yhteisöt: Alandia Venevakuutus Algol Oy Favoptik Fma R.Lundberg Helsingin Satama Helsingin pelastuslaitos Jenny ja Antti Wihurin rahasto Jyväskylän seurakunta Kone Oyj Liikennevirasto, lästimaksut Lions Club Ingå Merikarhut ry Paulig Group Predium Båt Klubb ry RAY Reijo Rautauoman säätiö Rettig Oy Sanoma Oyj St1 Lue uusimmat tiedotteet: Laiva-avustusten kerääjät 2013: A. Jalander Oy Euroports Rauma Oy GAC Finland Oy Hacklin Oy Herman Andersson Oy Outokumpu Shipping Oy Saimaa Terminals Oy Wallenius Wilhelmsen Logistics Oy Lisäksi toimintaamme ovat tukeneet useat yksityishenkilöt lahjoituksilla tai osoittamalla merkkipäivänsä muistamiset Meripelastusseuralle. Sydämellinen kiitos kaikille tukijoillemme! Luettelossa on mainittu vain Suomen Meripelastusseuralle suoraan tukensa osoittaneet, ei jäsenyhdistystemme tukijoita. Uusia veneitä Meripelastusseuralle n Suomen Meripelastusseura on ostanut Iso-Britanniasta kahdeksan käytettyä Atlantic 75 venettä. Veneet on rakennettu luvun loppupuolella ja ne ovat olleet Royal National Lifeboat Institutionin (RNLI) käytössä. Hankinnan arvo on yhteensä euroa. Atlantic 75 on 7,5 metriä pitkä ja 2,64 metriä leveä avovene ja se varustetaan kahdella 70 hv:n perämoottorilla, Furunon navigointielektroniikalla ja PV2-luokan meripelastusvarustuksella. Työ tehdään talven aikana Porvoon telakalla. Uudelleen varusteltuina Atlanticeilla on Meripelastusseuran alustarkastaja Taneli Maunon mukaan käyttöikää vielä 10 vuotta. Kuusi veneistä on juuri saapunut Suomeen ja loput kaksi tulevat maaliskuussa. Keväällä 2014 alukset siirtyvät uusille asemapaikoilleen Seuran jäsenyhdistyksiin, jotka ovat tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Länsi-Saimaa, Imatra, Loviisa, Hanko, Ii, Raahe, Vaasa ja Kuopio. Sijoitussuunnitelma saattaa vielä muuttua lehden painoon menon jälkeen. Meripelastaja

6 Trossi-maksut 2014 n Meripelastusseuran valtuusto päätti syyskokouksessaan Seuran jäsenmaksuista vuodelle Trossi-jäsenmaksu on vuonna (sisältää paikallisyhdistyksen jäsenmaksun) Toisen veneen maksu on edelleen 40. Jos venevakuutus on Alandiassa, saa Trossin alennettuun hintaan 50 :lla (lisävene 40 ). Vakuutuksen on oltava voimassa jo Trossiin liittyessä. Alennusta ei voida myöntää takautuvasti. Suomen purjehdus ja veneily ry:n jäsenet saavat Trossijäsenpalvelusta 10 :n alennuksen eli Trossin hinnalla 65 (lisävene 40 ). Kukin Trossi-jäsen voi hyödyntää vain yhden jäsenedun/alennuksen kerrallaan, eli edellä mainittuja alennuksia ei voi yhdistää. Trossi-jäsen saa tarvittaessa veneen korjausapua vesillä. hinauspalvelun lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita. halutessaan apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa. vastaavan palvelun Ahvenanmaan, Ruotsin, Norjan ja Tanskan (rajatulla alueella) vesillä. Jokainen Trossi-jäsen on myös jäsenmaksullaan mukana tukemassa vapaaehtoista meripelastustyötä. Sydämellinen kiitos tuestanne! Pelastuskelkka Kiviniemeen n Kiviniemen meripelastusyhdistykseen on hankittu Lynx Yeti 59 -työkelkka pelastuskelkaksi. Kelkka toimii talviajan yhdistyksen hälytysmiehistön työkaluna. Pelastuskelkka varustellaan plotterilla, ensiapuvälineistöllä, hinausvälineistöllä sekä erilaisilla säilytysbokseilla ja työkaluilla. Kelkka liitetään paikallisen Vapepa-ryhmän hälytysvasteeseen ja sillä operoidaan kahden hengen miehistöllä. Päivystystoiminta on tarkoitus aloittaa Kelkan kummiyrityksenä toimii Ojan Rauta Oy, ja se kastetaan Kelkkakuumeeksi. Kyseessä on ensimmäinen pelastuskelkka, joka on liitetty Meripelastusseuran alusrekisteriin. Meripelastustaitokilpailut 2014 Tampereella n Suomen Meripelastusseura Pirkanmaa ry järjestää vuoden 2014 valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut Tampereella. Elokuun viimeinen viikonloppu on täynnä tapahtumia ja yhdessäoloa manserokin hengessä, kilpailuja unohtamatta. Ohjelma alkaa perjantaina, huipentuu meripelastustaitokilpailuihin lauantaina ja loppuu sunnuntaina päivän aikana. Samalla järjestetään myös Nuorison meripelastustaitokilpailut ja lapsille oma leikkimielinen kilpailu. Kilpailutapaa uudistetaan muualta opittujen ja itse keksittyjen keinojen avulla. Kilpailuista tehdään sekä kilpailijoille että seuraajille entistäkin kiinnostavammat. Monia itsestäänselvyyksiä on pyritty ravistelemaan, mainittakoon yhtenä esimerkiksi karanteenista luopuminen. Kilpailureitti kulkee Tampereen keskustassa, mikä mahdollistaa katsojien hyvän palvelun. Meripelastajien toivotaan saapuvan runsain joukoin Tampereelle viihtymään yhdessä, kilpailemaan ja kannustamaan. Majoitus ja kilpailualue ovat lähellä toisiaan ja aivan Tampereen keskustassa, keskellä Tampereen kulttuurimaisemaa. Koko viikonloppua varten myydään viikonloppupakettia, joka sisältää 2 yötä hotellissa, aamiaiset, iltatapahtumat ja muun ohjelman viikonlopun aikana. Viikonloppupaketti tulee myyntiin lähiaikoina, siitä tiedotetaan Messissä ja Seuran nettisivuilla. Kannustusjoukot ja perheet ovat tervetulleita mukaan. Kilpailujen ohessa voi tutustua Tampereeseen, hyödyntää bussikuljetusta Ideaparkiin tai muuten vain nauttia kaupunkilomasta. Perjantai-iltana ja lauantaina on mahdollista hyödyntää lapsiparkkia. Iltatapahtumat ovat majoituspaikan välittömässä läheisyydessä, kaupungin ydinkeskustassa. SMPS Pirkanmaa pyrkii käynnistämään uuden perinteen, jossa meripelastajat kokoontuvat yhteen myös kesäkaudella perinteisen koulutusristeilyn lisäksi. Sen vuoksi panostamme voimakkaasti yhdessä olemisen mahdollistamiseen ja uusien ystävien löytämiseen. Tapahtumasta tiedotetaan Messissä, Seuran netti- ja facebook-sivuilla sekä osoitteessa Tule mukaan, joko kisaamaan tai muuten vaan! RAY:n avustusehdotus 2014 n Raha-automaattiyhdistyksen hallitus on esittänyt avustusehdotuksessaan Meripelastusseuralle jaettavaksi seuraavia avustuksia vuonna 2014: Yleisavustus Seuran toimintaan Meripelastuskoulutukseen Pelastusalusten hankintaan ja peruskorjauksiin Alusten ja asemien korjauksiin, huoltoon ja tarvikehankintoihin Jäsenjärjestöille kohdistettaviin avustuksiin Ehdotetut avustukset yhteensä Vuoden 2014 avustuksia koskevat tiedot ovat RAY:n avustusehdotuksesta, jota sosiaali- ja terveysministeriö voi vielä muuttaa. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää avustuksista tammi-helmikuussa Meripelastaja 1-14

7 Tiedämme mitä vaaditaan. Tarjoamme jokaiselle asiakkaalle oikean turvan, oikean avun ja oikean hinnan. Asiakkaamme tietävät voivansa luottaa meihin vahingon sattuessa. Emme jätä ketään rannalle. Meille joka ikinen vene on se tärkein. veneenomistajan puolella vuodesta

8 bore Shipping Since 1897 Bore is a modern, international shipping company with a long history, recognized service quality and strong fleet. Constantly progressing and with the future in mind, Bore offers economical and ecological transport solutions today. As an innovative and trustworthy partner for your shipping requirements, Bore promotes high safety awareness, with a focus on sustainable shipping services. Our fleet is operated by a competent and service-minded crew, sailing under the Finnish or Dutch flag. At Bore, we let our key values openness, fairness, modesty, trust and respect define our business culture and work environment.

9 Kuolematon Pikkupoikana kuvittelin usein olevani kuolematon teräsmies, joka lentelee pitkin maailmaa kitkemässä vääryydet ja palkitsemassa hyvät teot. Ihan ensimmäiseksi kuitenkin lentelin aina vetämään naapurin kiusaaja-arskaa turpaan, se kun selvästi ansaitsi hieman hivutusta. Oppipa olemaan ihmisiksi. Hyvä minä. Kuolemattomuus hiveli muutenkin ajatusmaailmaa. Tai ainakin ikuinen kaikkivoipaisuus. Mikään ei koskaan loppuisi ja tämä maallinen keho säilyisi vuodesta toiseen ehjänä ja tehokkaana. Kuinka väärässä olinkaan. Viimeistään tajusin todellisuuden vuosi sitten kun valkotakkinen totesi polvien olevan loppu ja lupaavasti alkanut jalkapalloura tyssähti siihen. Takana loistava tulevaisuus. Aloin nähdä maailmaa toisin silmin. Enää ei juostaisi portaita loikkien tai taiteiltaisi kapeilla laiturilankuilla eteenpäin katse jonnekin pitkälle tarkennettuna. Mutta mitä tulisi tilalle? Yksityiskohdat! Aiemmin tuskin olisin huomannut laiturilla törröttävää naulaa tai mantookin tolpan kiinnitysruuvin löystymistä. On itseasiassa terveellistä suunnata katse joskus lähipiiriin. Sieltä voi löytyä paljon mielenkiintoista. Niin kuin esim. se, että ei kannata ohjeistaa naapuriveneen kipparia asiassa, jonka huomaat vasta myöhemmin olevan tyystin erilainen kuin omassa veneessäsi. Me suomalaiset olemme herkkiä reagoimaan, jos joku käyttäytyy erilailla kuin mitä itse pidämme ainoana oikeana. Kaikkivoipaisuus on hyvä asia omassa minässämme mutta ei välttämättä ole sitä enää meistä ulospäin. Tai se, että toisessa veneessä gastina ollessasi et ole kippari... vaikka omassa veneessäsi oletkin... On muuten virkistävä kokemus puhista itsekseen ja miettiä miten tuonkin olisin tehnyt toisin.. ja tuon... Tässä useampien oikeiden totuuksien viidakossa meidän on vain sopeuduttava ja nautittava tuloksista... toistenkin... Tai se, että kun jokin onnettomuus tapahtuuu silmien edessä, reagoitko vai lamaannutko. Tiedätkö itse? Jos et ole moista kokenut, niin varautuminen auttaa. Tieto ja harjoittelu on ainoa tie siihen, että tosipaikan tullen sinä johdat tilannetta. Lue, opiskele, käy kursseilla. Oli sitten kyse Ensiaputaidoista, Hätärakettien ampumisesta, VHF-hätäkutsun lähettämisestä tai tikun poistamisesta sormesta. Kaikki on helpompaa, jos olet edes kerran käynyt asian läpi mielessäsi, kurssilla tai... tositilanteessa... Entäs ne polvet? No, vuoden popsin jotain nivelille tarkoitettua ihmeainetta ja on myönnettävä, että nyt taipuu ja toimii taas melkein kuin ennen... kirurgi saa pakata veitsensä odottamaan tulevaisuutta sillä tämä poika on kuolematon.. ainakin melkein... Kuva Steffi Sjöholm. Venemessuilla nähdään Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Meripelastaja

10 Tehtävätilastot 2013 Vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä jatkaa kasvuaan Yli kymmenvuotinen sähköinen tilastointimme antaa meille erinomaiset mahdollisuudet arvioida toimintamme tärkeimpiä tuloksia suhteessa edellisiin vuosiin, sekä yhteistyökumppaneihimme selvittää syitä tehtävien takana ja analysoida tarkemmin tapahtumaketjua. Yli 3000 sai apua Meripelastusseuran vapaehtoisten vesillä auttamien ihmisten määrä ylitti viime vuonna jo rajan, joukossa jälleen myös vakavia ihmishengen pelastustehtäviä, joissa todennäköiseltä menehtymiseltä pelastettiin 34 henkilöä. Kaikkiaan vapaaehtoismiehistöt suorittivat vuoden aikana eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää, kiireelliseen ihmisen pelastustehtävään lähdettiin 101 kertaa ja etsintöjä, sairaankuljetus- ja ensivastetehtäviä sekä sammutustehtäviä suoritettiin yhteensä 161 kappaletta. Loput olivat vaativuudeltaan eriasteisia avunanto- ja vahingontorjuntatehtäviä. Trossijäsenpalvelutehtäviäkin kertyi reilu parisataa. Tehtävien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 250:llä. Tehtävämäärän kasvuun vaikutti luonnollisesti poikkeuksellisen hieno kesä, josta kaikki vesilläliikkujat saattoivat nauttia - yhteensä 52 hellepäivää, verrattuna 2012 kesän vastaavaan lukuun joka oli vain 20. Vilkastunut vesiliikenne nosti luonnollisesti tapahtumafrekvenssiä, vaikka suotuisat olosuhteet eivät sinänsä varmasti suurempia haasteita asettaneetkaan. 10 Meripelastaja 1-14 Valistukseen ja ennaltaehkäisyyn panostetaan Kaunis sää toisaalta myös edesauttoi ja motivoi vapaaehtoisia meri- ja järvipelastajia tärkeässä veneilyturvallisuusvalistustyössään, jota paikallisyhdistykset hoitivat kuluneena kautena yli viidessäsadassa turvavene-, valistus- ja esittelytehtävässä erilaisissa tapahtumissa ympäri maata. Turvallisuusvalistuksella ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyllä onkin yhä suurempi merkitys vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa. Päijänne-Kokemäenjoki jälleen ykkönen Ei ole kovin yllättävää että kiireisintä aikaa meripelastajille on edelleen keskikesä juhannuksesta heinäkuun loppuun. Avun tarpeessa on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene, jonka matkan keskeyttää tekninen vika tai kuljettajan merimiestaidollinen virhe.

11 Näin vuoden alussa on hyvä tehdä jälleen katsaus menneeseen sekä koettaa analysoida sitä ja löytää jotain, josta voisimme ottaa oppia ja jälleen paremmin varautua tuleviin koitoksiin. Kuva Jaakko Heikkilä Tehtävämäärien kehitys Mielenkiintoisempaa sen sijaan on että Meripelastusseuran vilkkain toiminta-alue on jo kuusi vuotta peräkkäin ollut Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistö, missä suoritettiin viime vuonna jo lähes kolmannes koko maan tehtävistä (29 %). Vuoksen vesistön pelastusalukset hoitivat 23 %, Suomenlahden 20 % ja Saaristomeren 15 % tehtävistä. Pohjanlahden ja Pohjois-Suomen yhteenlaskettu osuus oli 13 %. Yksittäisistä paikallisyhdistyksistä eniten suoritteita oli Lahden Järvipelastajilla (131 kpl). Tehtävämäärien kehitys alueittain Tehtävämäärien kehitys alueittain ihmistä pelastettiin menehtymiseltä Tehtävät 2013 Meripelastaja

12 Tehtävätilastot 2013 Uskaltanen väittää että Päijänteen ja Kokemäenjoen korkeaan osuuteen tilastoissamme vaikuttaa alueen vilkkaan veneilyharrastuksen lisäksi myös paikallisyhdistystemme tehokas kalusto sekä pitkäjänteinen, tiivis ja hyvä yhteistyö viranomaisten kanssa. Viranomaiset tietävät mitä apua voimme tarjota ja sitä myös saavat. Viranomaisyhteistyötä edelleen kehitettävä Pelkästään viranomaisten johdolla tapahtuvia tehtäviä tarkastellessa Meripelastusseuran yksiköt hoitavat noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastustehtävistä, kun sisävesillä osuus on noin puolet vastaavilla kriteereillä määritellyistä tehtävistä. Hälytysketjua tarkastellessa havaitsee kuitenkin selkeän eron Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostojen toimintamalleissa, sekä vastaavasti sisävesillä Vuoksen ja Päijänteen vesistöjen toimintamalleissa, tämä antanee osviittaa siihen että edelleen jonkinlaista harmonisoinnin ja kehittämisen tarvetta on vaikka yhteistyöllä on jo pitkät ja vakiintuneet muodot. Summarum: pulaan voi joutua aivan yhtä hyvin niin merellä kuin järvelläkin, mutta onneksi apu on yhtä lähellä kuin lähin puhelin. Teksti: Jori Nordström Hälyttäjät 2013 Tehtävät yhdistyksittäin 2013 Kuva Matti Nurmi Yhdistyksistä 9 suurinta tekee yli puolet ja 16 suurinta noin 3/4 kaikista tehtävistä. Avunpyynnöt (merellä) tai Meripelastaja 1-14

13 meripelastajat_paijatmark_180x125.pdf JOTRON TRON 60S/GPS EPIRB Tron AIS TR-8000 SAFETY NEVER COMPROMISED 5 years warranty Meet IMO SOLAS requirements Compact design Tamper proof Optimal visibility Float Free bracket TRON 60S/GPS EPIRB Manual Bracket AUTOMATIC IDENTIFICATION SYSTEM CLASS A Separate display and transponder unit 7 Touch Screen Display Easy ECDIS interface Software upgradable Collision alarms (tcpa, CPA) menoy AT-Marine Oy Phone Mesikukantie 16 Telefax FI VANTAA service.vantaa@atmarine.fi AT-Marine Oy AT-Marine Oy Phone Rautatehtaankatu 4 Telefax FI TURKU service.turku@atmarine.fi

14 Meripelastusseura julkaisee vuosittain tehtävätilastot, joissa kerrotaan muun muassa ne syyt, jotka ovat johtaneet avuntarpeeseen. Niin tänäkin vuonna ja nämä numerot löytyvät edelliseltä aukeamalta. Tässä jutussa kurkistetaan numeroiden taakse. Artikkeli aloittaa juttusarjan, jonka seuraavassa osassa käsitellään teknisiä vikoja ja veneen huoltoa. Meripelastusseura tilastoi viime vuonna merimiestaidollisen virheen avuntarpeen syyksi 173 tapauksessa. Onko merimiestaidon puute todella ollut syy vain 16 prosentissa kaikista vesiliikenneonnettomuuksista ja teknisistä vioista? Tässäkö on kaikki ne tilanteet, jotka valistuksella, harjoittelulla, taidolla, tiedolla ja varautumisella olisi voitu välttää? Valitettavasti ei ole. Pelastusaluksen päällikön kirjaama onnettomuuden tai vaaratilanteen syy ei kerro ehkä sittenkään kaikkea. Päällikön tehtävä ei ole arvioida, kuinka ankkuriliina joutui potkuriin samalla kun köli jo hakkasi pohjaa eikä ohjaus toiminut. Vaikeaan tilanteeseen raportin täyttäjä joutuu silloinkin, kun luonnonsatamasta lähdettäessä potkuri on kolahtanut kiveen ja asiakkaan mielestä se johtui puhtaasti äkisti laskeneesta merivedestä puhumattakaan tilanteesta, jossa asiakas kertoo, että mihinkään ei varmasti ole osunut, mutta pieni snorklaus paljastaa peräsinakselin muistuttavan banaania. Ennaltaehkäise ja varaudu! Vuosien saatossa niin pelastusalusten päälliköille kuin myös Meripelastusseuran omiin tietokantoihin on kertynyt runsaasti tietoa, miten meripelastajien kanssa tekemisiin joutumista voi ennaltaehkäistä. Seuralla on myös lukuisia keinoja torjua riskejä, virheitä ja vahinkoja omilla aluksillaan. Suurin osa, ellei jopa kaikki näistä keinoista ovat sovellettavissa huviveneilyynkin. Turvalliseen merimatkaan valmistautuminen ei ala laiturilta, vaan jo talvella pöydän äärestä. Vaikka veneet ovat kuivilla, meripelastusharrastus jatkuu niin voisi jatkua myös veneilyharrastus. Hankitaan perusnavigointitaitoja, päivitetään ensiaputaitoja, har- 14 Meripelastaja 1-14

15 Kuva Hannu Rainetoja. Merimiestaidollinen virhe mitä se tarkoittaa ja miten sen voi välttää? joitellaan käsisammuttimien käyttöä, käydään uimassa, päivitetään veneen paperikartat, muutamia mainitakseni. Keväällä, kun veneet lasketaan veteen, niiden järjestelmät käydään läpi pilssin pohjalta maston huippuun siitä huolimatta, että vesillelaskua on valmisteltu jo syksyllä öljyjen ja suodattimien vaihdolla ja muilla ohjekirjan mukaisilla huolloilla. Ensimmäisenä ajona ei lähdetä ylittämään selkää vaan pyörähdetään vaan sataman ulkopuolella. Eikä veneen kunnossapito pääty siihen ensimmäiseen pidempään reissuun. Meripelastusaluksessa tehdään niin sanotut lähtö- ja paluutarkastukset määrämuotoisen listan mukaan joka kerta, kun alus on vesillä. Joka kerta tehtäviin tarkastuksiin kuuluvat muun muassa nesteiden tarkastus koneesta, merivesi- ja polttoainesuodattimien tarkastus, polttoainemäärä sekä akkujen tila. Kuukausitarkastuksissa katsotaan moottoria tarkemmin (kuten laturin hihnat), valot, äänimerkit sekä sellaiset laitteet, joita ei tarvita päivittäin, kuten pumput, nosturit ja pelastusvälineet. Älä luota pelkkään plotteriin! Polttoainemäärästä on turha puhua, kukapa sitä nyt ilman menovettä vesille lähtisi (paitsi satakunta suomalaista vuodessa). Väylällä on turvallista ajella, toinen satakunta vaan ei pysy siellä vaikka tahtoisikin. Oman maininnan ansaitsevat ne veneilijät, jotka ovat menossa tuttavan mökille, siis tietoisesti väylän ulkopuolelle ja kulkevat siellä kuka perimätiedon, kuka keulasta pohjaa tähystävän vaimon avulla (ja päätyvät tilastoihin). Mistä onkin hyvä siirtyä tähystämiseen. Kokemuksemme mukaan hienoinkaan plotteri ei kerro verkoista, poijuista, rysistä, toisista veneistä, saati ajelehtivista laitureista. Vesillä liikkuessa on siis aina katsottava ulos ikkunasta ja nopeus on sovitettava sen mukaan, miten pitkälle eteensä näkee. Pimeällä on oltava tutka tai hiljainen nopeus ja hyvä valo. Plottereissa piilee myös toinen vaara. Plotterin sammumisesta johtuva totaalinen eksyminen ei ole plotterin tai veneen sähköjärjestelmän vika - kyllä silloinkin vika on siinä merimiehessä, joka ei ole pitänyt paperikarttaa esillä (tai edes veneessä mukana) tai jolla ei taidot riitä enää paperikartan ja maiseman yhdistämiseen. Rantautumisten, ankkurointien ja Karilleajon syynä on useimmiten merimiestaidollinen virhe (kuva Ilari Hatakka). Meripelastaja

16 Merimiestaidollinen virhe Kuva Jaakko Heikkilä. liikkeellelähtöjen yhteydessä erilaiset ankkuri- ja poijuliinat tuntuvat kovin mielellään hakeutuvan potkureihin. Veneestä lähtevät liinat ja köydet tulisi aina pitää näkökentässä ja veneen miehistölle opastaa tarkoin, mitä tarkoittaa liinan pitäminen kireällä. Veneessä olijoiden keskinäinen kommunikointi on myös ratkaisevassa roolissa monessa tiukassa paikassa. Kipparin pitää kertoa miehistölle, mitä tietoja hän haluaa ja toisaalta miehistön on keskityttävä tehtäväänsä ja osattava seurata tilanteen kehittymistä. Suunnittele etukäteen! Vesille lähtevän on hyvä tehdä pääsuunnitelma, varasuunnitelma ja hätäsuunnitelma. Ensimmäinen on onnistunutta retkeä varten. Varasuunnitelmankin kanssa retki on vielä onnistunut; ukkosmyrsky vältettiin odottelemalla suojaisessa satamassa muutama tunti alkuperäistä suunnitelmaa kauemmin. Hätäsuunnitelmaan kuuluu soitto meripelastuskeskukseen tai hätäkeskukseen ajoissa kun hernerokkasumussa eteneminen alkaa epäilyttää, ankkurin laskeminen (mieluummin vielä sieltä keulan puolelta) ja viimeistään nyt pelastusliivien pukeminen. Edellä on kuvailtu muutama niistä tilanteista, joihin meripelastajat ovat menneenä vuonna törmänneet. Kaikkia vaara- tai ongelmatilanteita ei kukaan voi välttää, mutta monella pieneltäkin tuntuvalla asialla todennäköisyyttä joutua punavalkoisen aluksen narun jatkoksi voi pienentää. Teksti: Ilari Hatakka Ennen vesille lähtöä: - tarkista veneesi turvavarusteet, kuten pelastusliivit, sammuttimet ja hätämerkinantolaitteet - tarkista myös viestintävälineiden toiminta (ml. VHF-puhelin) - varmista, että veneessäsi on riittävästi polttoainetta - tee reittisuunnitelma ja muista kertoa se myös kotiin jääville - tutustu säätiedotuksiin ja muista seurata niitä myös matkan aikana. - Pelastusliivit kannattaa pitää päällä aina vesillä oltaessa. - Säännöllisin väliajoin on hyvä kerrata merimiestaidon perusasiat ja vesiliikenteen säännöt, kuten väistämissäännöt. Avunpyynnöt: - Merellä tai Sisävesillä VHF 16 tai VHF DSC 70 Onnettomuus voi kohdata myös ammattiliikennettä. Pyörre evakuoimassa karille ajaneen matkustaja-aluksen matkustajia (kuva Harri Mäenpää). 16 Meripelastaja 1-14

17 HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI lauantain TOIVOTUT LAINEILLA piano ja tarinat SEPPO HOVI solistit MARI PALO ja HANNU LEHTONEN orkesteri ARRIBA! bigband KANNAD_R10:KANNAD 11/3/11 8:00 AM Page 1 Lahden Järvipelastajat 50-vuotta LAUANTAINA KLO Sibeliustalo, Lahti liput alk: 35 (sis. palvelumaksu) / S-etukortilla tai ESS-etuasiakaskortilla 32 (sis. palvelumaksu) ennakko (1,98 / min + pvm, ma-su klo 7-22) Sibeliustalon lippukassa: (1,53 / min + pvm, ma-pe klo 11-17) Konsertin tuotoilla rahoitetaan uuden PV4-luokan pelastusaluksen hankintaa. Kannad Marine R10 Survivor Recovery System Uusi vallankumouksellinen kevyt ja pieni henkilökohtainen AIS-lähetin (Automatic Identification System). MOB MOB X Kiinnitetään pelastusliiviin Aktivoidaan manuaalisesti Lähettää GPS sijaintitiedot AIS vastaanottimille jopa 4 mpk päähän Yksilöllinen tunnistus Aktivoitaessa toiminta-aika väh. 25 tuntia Pariston kesto 7 vuotta Hernesaarenranta 13, Helsinki Puh Fax sales@telemar.fi

18 KURSSIT ja TAPAHTUMAT 2014 Helmikuu Tutka 1 KMC, Kotka Valtakunnalliset koulutuspäivät Silja Symphony Maaliskuu Tutka 2 KMC, Kotka Konemestarikurssi Bågaskär Kouluttajapäivät Paikka avoin Huhtikuu Kouluttajakurssi Bågaskär Päällystökurssin 1. osa Bågaskär Kurssikouluttajainfo Helsinki Ensivastekurssi Bågaskär Toukokuu SAREX -meripelastusharjoitus Jenny Wihuri Pelastustekniikkakurssi Bågaskär Konemieskurssi Bågaskär Pelastustekniikkakurssi Bågaskär Kesäkuu Koulutuspurjehdus Jenny Wihuri Nuorisopurjehdus Vera Violetta Pelastustekniikan jatkokurssi Bågaskär Meripelastuspurjehdus Vera Violetta Nuorisokurssi Bågaskär

19 Heinäkuu Nuorisokurssi Bågaskär Nuorisopurjehdus Vera Violetta Elokuu Ohjaamotyöskentelyn jatkokoulutus Paikka avoin Pelastustekniikkakurssi Bågaskär Konemieskurssi Bågaskär Meripelastustaitokilpailut Tampere Nuorison meripelastustaitokilpailut Tampere Meripelastuspurjehdus Vera Violetta Syyskuu Konemestarikurssi Bågaskär Pelastustekniikkakurssi Kiviniemi Koulutuspurjehdus Jenny Wihuri Pelastustekniikan jatkokurssi Bågaskär Kansainvälinen meripelastajavaihto Lokakuu Päällystökurssin 2. osa Bågaskär Tutka 1 KMC, Kotka Marraskuu Tutka 2 KMC, Kotka Nuorisotoiminnan ohjaajakoulutus Lohja

20 Meripelastustoimi SAR-Agencyn silmin Meripelastusvuosi 2013 Viime kesä oli kohtalaisen kaunis ja sen myötä myös meripelastustapahtumia kertyi menneenä vuonna hivenen enemmän kuin vuonna Meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviä oli vuonna 2013 yhteensä 1484 tapausta, jonka lisäksi erilaisia merellisiä avustustehtäviä kirjattiin 383 kappaletta; yhteensä tehtäviä oli siis vähän alle Tehtävämäärä vastaa pitkän ajan vuosittaista meripelastus- ja avustustehtävien keskiarvoa. Tehtävistä valtaosa kohdistui aikaisempien vuosien tapaan huviveneisiin. Menehtyneitä oli 26 henkilöä, joka ylittää luvun keskiarvon. Puhelinvälitteisten lääkärikonsultaatioiden (TMAS) välittämisiä oli edellisen vuoden tapaan reilut 225 tapausta. Meripelastustapahtumien syiksi tunnistettiin inhimillistä syitä 1211 kpl, ympäristötekijöistä johtuvia syitä 191 kpl ja teknillisiä syitä 565 kpl. Suurin yksittäinen syy oli merimiestaidollinen virhe 415 kpl ja toiseksi suurin konevika 347 kpl. Meripelastuksen kehittäminen Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste oli suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niiden hallinnassa. Vuonna 2012 valmistuneen MoMeVa:n jalkauttaminen jatkui, ja jatkuu vielä alkaneenakin vuonna. Useita vuosia kehitetty kansallinen MIRG -järjestelmä näytti kyntensä ja kehitetyt toimintamallit tuntuivat toimivilta. Suomen MIRG -valmius- ja koulutusjärjestelmä on herättänyt ulkomaita myöten kiinnostusta. Samoin Baltic ACO -järjestelmän koulutus jatkui vaikkakin toimintamalli on jo useamman vuoden ajan ollut osa operatiivisia toimintamalleja. Vapaaehtoisten käyttö lisääntyi Positiiviseksi trendiksi voidaan katsoa vapaaehtoisten meripelastajien käytön lisääntyminen. Vapaaehtoisten käyttö lisääntyi peräti 35 % 20 Meripelastaja 1-14 vuoden 2012 lukuihin verrattuna, mikä on paljon enemmän kuin meripelastustapahtumien märän kasvu, joka oli noin 5 %. Silti ollaan vielä kaukana reilun viiden vuoden takaisista käyttötunneista, jolloin vapaaehtoisia meripelastusyksiköitä käytettiin peräti lähes 700 tuntia. Meidän tulee kuitenkin muistaa eri vuosien tuntikertymiä verratessa, että viimeisen viiden vuoden aikana niin RVL:n kuin SMPS:n aluskalusto on kehittynyt merkittävästi ja muuttunut nopeammaksi. Tämän kehityksen ansiosta yksittäisiin tehtäviin käytetty aika on lyhentynyt huomattavasti ja tällä on osaltaan suuri merkitys tuntikertymään. Rajan ja SMPS:n keskeiset yhteistyön tavoitteet vuodelle Meripelastustoimen palvelutason turvaaminen kaikilla merialueilla; tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä ja toimintamallien edelleen kehittämistä (pp. erityisesti Pohjanlahden alueella). 2. SRU:iden katselmointien jatkuminen. 3. Meripelastustapahtumien uuden laskutusprosessin ja -lomakkeen käyttöönottaminen. 4. Mahdollisen RVL SMPS valtakunnallisen yhteistoimintasopimuksen tai -muistion esiselvitys tai laatiminen (syksy 2014). 5. Vapaaehtoisten hälytysjärjestelmän kehittäminen (pp. sisävesialueet). Huvivene upposi Kökarin edustalla. SRUiden katselmukset Viime vuonna meripelastusyksiköiden katselmointisuoritukset saatiin vihdoinkin käyntiin. Kumpikin merivartiosto tarkasti 6 SRU -tukikohtaa, joihin sisältyi mm. Suomenlahden meripuolustusalueen ohjuslaivue sekä Utin helikopteripataljoona. Mukana oli tietysti myös useampi SMPS:n meripelastusyhdistys. Katselmoinnista saatu palaute on ollut myönteistä. Kuluvan talven, vai pitäisiköhän sanoa leudon syksyn jatkeen, aikana katselmointiprosesseja ja lomakkeita viilataan hivenen ja katselmoinnit jatkuvat keväällä. Uusia partioveneitä ja toimitiloja Vuoden 2013 aikana viimeiset PV-08 sarjan partioveneet vastaanotettiin ja otettiin operatiiviseen käyttöön samanaikaisesti kun merivartioasemaverkkoa ja niiden palvelutasoa supistettiin. Muutoksista huolimatta tavoitteena on kuitenkin säilyttää valvonnan määrä merialueella. Uuden vartiolaiva Turvan luovutus siirtyi vuoden 2014 puolelle. Meripelastuksen johtamisen kannalta merkittävin muutos oli Länsi- Suomen merivartioston esikunnan, ja samalla myös MRCC Turun, muuttaminen uusiin tiloihin Turun Port Centeriin (sataman läheisyyteen). Uusien tilojen myötä MRCC Turku sai