Vuosi 2007 meripelastustoimen tilastojen valossa. Katsaus meripelastustoimen palvelutasohankkeeseen

Transkriptio

1 ESITYKSEN RAKENNE Katsaus sisäisen turvallisuuden ohjelma II:een Vuosi 2007 meripelastustoimen tilastojen valossa Teknisten vikojen kartoitus Uusi partiovene hanke Katsaus meripelastustoimen palvelutasohankkeeseen

2 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA II Suuronnettomuudet ja ympäristötuhot asiantuntijatyöryhmä Lähtökohta Työryhmän työskentelyprosessi: Nykytila-analyysianalyysi Johtavat kansalliset asiantuntijat jäseninä eri ministeriöistä Kuultiin tärkeimpiä ulkoisia sidosryhmiä seminaarissa Mittava lähdemateriaali Kansallinen ja kansainvälinen tarkastelu -> määriteltiin viranomaisten varautumisen nykytila SWOT -analyysi viranomaisyhteistoiminnasta (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, d uhat) Tarkasteltiin viranomaisten yhteistyön tavoitetilaa Kaksi Delfoi-kyselyä: viranomaisyhteistyön määritelmä Analysoitiin tapahtuneet suuronnettomuudet ja onnettomuudet 1960-luvulta alkaen Strateginen riskianalyysi Laadittiin laaja ympäristöanalyysi Keskeiset 4 uhkaa, joihin varautuminen on puutteellista: Merellinen suuronnettomuus Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat laajat myrskytuhot Nopeasti kehittyvä, laaja vaarallisten aineiden onnettomuus asutuskeskuksessa Laaja energiahuollon katkos

3 Havaitut puutteet suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjuntavalmiudessa Öljyntorjuntakalustoa ei ole riittävästi merellä ja rannikkoalueella Tilannekuvajärjestelmä on pirstaloitunut Valtion ja kuntien ylläpitämien tilanne- ja johtokeskusten määrä on suuri! Viranomaisten välinen, erityistilanteisiin liittyvä viestintä on koordinoitu puutteellisesti Valtakunnallinen riskianalyysiprosessi on liian toimialakohtaista (erilaisten riskien tarkastelu tyhjentävästi on haasteellista) Tutkimus ja koulutus on hajanaista, viranomaiskohtaista ja päällekkäistä Kolmatta sektoria ei ole riittävästi hyödynnetty (järjestöt, vapaaehtoiset toimijat) Torjuntavalmius harvaanasutuilla alueella on puutteellista

4 Linjaukset ja toimenpiteet 1. Tehostetaan suuronnettomuuksiin ja ympäristötuhojen torjuntaan varautumista: a) Nostetaan vakavia tuhoja aiheuttava myrsky erityistilannesuunnittelun kärkeen b) Parannetaan olemassa olevan öljyntorjuntakaluston valmiutta c) Lisätään öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakapasiteettia merialueella (2 uutta monitoimialusta) d) Perustetaan öljyntorjuntavarikkojärjestelmä rantatorjunnan tehostamiseksi e) Selvitetään vaarallisten aineiden aiheuttamien onnettomuuksien korvausperiaatteet 2. Parannetaan valmiusjärjestelmien toiminnallisuutta sekä lisätään kustannustehokkuutta: a) Selvitetään viranomaisten välisten johtamis-, tilannekuva- ja viestijärjestelmien yhteensopivuus ja mahdollinen integraatio b) Perustetaan poikkihallinnollinen viestinnän valmiusryhmä c) Lisätään järjestöjen voimavarojen hyödyntämistä suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen hallinnassa 3. Kehitetään riskianalyysiä, taktiikkaa, tutkimusta ja koulutusta: a) Laaditaan kansallinen uhka-arvio- ja riskianalyysi b) Riskianalyysin perusteella tarkistetaan kansallisten voimavarojen mitoitus c) Lisätään poikkihallinnollista kansallista tutkimusta d) Selvitetään oppilaitosten koulutussisällön yhteensopivuus e) Laaditaan turvallisuusharjoituksille yhteinen kansallinen ohjelma

5 Vesiliikenteenvalvonta ja oheissuoritteet 2007 Vesiliikenteen tarkastukset Tarkastuksien havainnot Huom Rv Rikes Ri Ruori Rikkomus

6 MERIPELASTUSTAPAHTUMAT TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU

7 MERIPELASTUSTAPAHTUMIEN AJALLINEN JAKAANTUMINEN 2007 TAPAHTUMAN ALKAMISAJAN MUKAAN BY INITIATION TIME ENLIGT BEGYNNELSETID VIIKONPÄIVIEN MUKAAN BY DAY ENLIGT VECKODAG Maanantai Tiistai Keskiviikko Tors tai Perjantai Lauantai Sunnun

8 RAJAVARTIOLAITOS 6226 h MERIPELASTUSYKSIKÖIDEN TOIMINTA-AIKA AIKA % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % % 3 % 28 % muut Kauppa-alukset Tulli MKL + Finstaship Puolustusvoimat Poliisi Pelastus ÅS S SMPS RVL RVL johtaminen 55 % RVL käyttänyt meripelastuksen johtamiseen 3396 h ja SRU:tä 2830 h

9 SUORITTEIDEN KOHTEENA OLLEET ALUKSET 2007 Matkustaja-alus Passenger ships Passagerarfartyg Lastialus Merchant vessel Lastfartyg Purjevene Sailing boat Segelbåtar Moottorivene Motor boat Motorbåtar Muut veneet Other boats Övriga båtar Kalastusalus Fishing vessel Fiskefartyg Muu (sis. ulkoilijat) Oh Other Övriga Meripelastuksen kohteita yht kpl

10 SUORITTEIDEN KOHTEENA OLLEET HUVIALUKSET 2007 Purjevene purjelauta purjejolla kanootti (vast) soutuvene- jolla vesiskootteri avomoottorivene moottorivene (matka) muu huvialus Huviveneisiin i ii kohdistuneita it meripelastustapahtumia yht kpl

11 PELASTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN KOHTEENA OLLEET HENKILÖT 2007 Itse ilmoittautuneet Varauduttu pelastamaan Avuntarpeessa olleet Pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä Menehtyneet 2812

12 HUVIALUSTEN MERIPELASTUS- TEHTÄVIEN SYITÄ 2007 Yhteensä 1339 (56*) tapausta, joista konevikoja 384 kpl (4) karille ajoja 212 kpl (12) eksyminen 84 kpl (11) pa-loppuminen 58 kpl (2) MOB 35 kpl (6) uppoaminen 23 kpl (1) yhteentörmäys 7 kpl (2) tulipalo 15 kpl (0) Sään vaikutus em. tapahtumiin: yllättävä sään muutos 79 kpl jääolosuhteet 2 kpl Alkoholi onnettomuuden aiheuttaja noin 4%, (*=mukana alkoholi) Menehtyneitä 21, joista veneellä 13 henkilöä (alkoholin takia ei menehtyneitä) 2007 Matkapuhelinpaikannuksia hyödynnettiin 151 meripelastustehtävässä (paikannuksia yht. 427 kpl)

13 TEKNISTEN VIKOJEN SEURANTA 2007 RVL:n otanta sisälsi i noin 200 venettä Otantoja: päälliköiltä puuttuu puolelta merenkulkututkinto (ei pakollinen) veneen keski-ikä lähellä 10 vuotta yli 80% katettuja tai HT-veneitä veneen keskipituus n. 8 m 55% sisäperämoottoreita, ä it 26% sisämoottoreita it ja 19% perämoottoreita 62% dieseleitä, 26% 4-t, 12% 2-t 34% huollettu 1kk sisällä, 82% huollettu kesän aikana puollet huollettu ammattiliikkeessä

14 PELASTUSLIIVIEN KÄYTTÖ JA RUORIJUOPUMUS SEURANTA 2007 Seuranta toteutettu yhdessä Rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa Havaintoja: tarkastettu t tt 2544 venettä, näistä vesiliikennejuopumuksesta k epäiltyjä oli 51 (= 2% tarkastetuista) eniten epäiltyjä oli moottoriveneissä i ja vähiten purjeveneissä kokonaan 0 promillea puhalsi kolme veneilijää neljästä vesiliikennejuopumuksesta epäiltyjen määrä laski edellisvuodesta (ei merkittäviä muutoksia) pelastusliivit hyvin mukana (purjeveneet 99%, moottoriveneet 96%, avoveneet 69%) pelastusliivien käyttöaste n. 50 %

15 MERIPELASTUKSEN AJANKOHTAISIA HANKKEITA Meripelastustoimen palvelutasohanke GMDSS järjestelmän uusiminen yhdessä MKL:n kanssa Partiovenekaluston t uusiminen i SM:n työryhmä: Maritime Incident Responce Group? (RVL SM/PEO) SM:n työryhmä: merellinen kemikaalitoimintakyky? (RVL SM/PEO) Sisäisen turvallisuuden ohjelma II Hätärakettien harjoittelulupien myöntämiseen uusi ohje Meripelastuslain päivitys Sairaankuljetuslainsäädännön uusiminen COSPAS SARSAT jäsenyys s International Maritime Rescue Federation jäsenyyden selvittäminen

16 UUDEN PARTIOVENEEN PIIRTEET Nopea myös merenkäynnissä Uusi tehokas tekniikka ohjailuun, navigointiin, valvontaan ja viestintään Meripelastukseen uusia ratkaisuja ja välineitä Selkeä toiminnallinen ohjaamo ja kansi PV 06 E vene tilattu loppukesästä 2006 evaluointia varten -> PV 08

17 PV 06 E PARTIOVENEEN EVALUOINTIKIERROS Evaluointi kierros 2 kuukauden evaluointiohjelma, jossa mukana useita osapuolia tuotti 20 raporttia ja selvitystä, päätelmät mukaan PV 08 erittelyyn (karsinta ja priorisointiprosessin i i i avulla) Positiivista palautetta saivat: veneen kokonaiskäytettävyys ohjaamo, kansirakenne ja sen yleisjärjestely, suorituskykyyn ja erityisesti kykyyn ajaa kovaa aallokossa. Kehittämistä vaativat: ohjauksen luotettavuus / varmennus, näkyvyys taaksepäin, keularampin toimivuus, runkotilan tilajärjestelyssä, kaiteet sekä ohjaamon laitteiden sijoittelu.

18 PV 08 SARJAVENEEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA Erittelymuutosten aiheuttama arvioitu nettosumma on n kg Vene täyttää työvenesäännön vakavuus vaatimukset, mutta PV 08 veneen alkuvakavuutta ollaan hivenen lisäämässä. Konehuoneen etulaipion siirtämistä rajoittaa vuotovakavuus kyseisen tilan osalta. Kulkuyhteyksiä veneen sisällä ja ulos kehitetään. Ohjaamon toiminnallisuutta parannetaan. Runkotilan tilankäyttöä parannetaan. PV 08 tarjoukset tulee toimittaa mennessä. Tavoitteena on saada ensimmäiset alukset käyttöön kesällä 2009.

19 MERIPELASTUKSEN PALVELUTASOHANKE MERIPELASTUS- S TOIMI Tason asettaminen TIETOTEKNINEN ALUSTA TILASTOINTI Tuottaa tietoa RISKIKARTOITUS Riskitila PALVELUTASOKARTOITUS Riskienhallinnan nykytila PALVELUTASOPÄÄTÖS P A N O S T U S

20 MERIPELASTUSTOIMEN PALVELUTASOHANKKEEN PÄÄMÄÄRÄT Päätös minkälaisiin riskeihin valmistaudutaan Resurssien kohdentaminen Valvonnan kohdentaminen Arvomaailman luominen Valistuksen kohdentaminen Rakenteellisen turvallisuustyön suuntaaminen Meripelastustoimen kiinnittäminen riskienhallinnalliseen kehykseen

21 RISKIKARTOITUKSEN VISUALISOINTI

22 MERIPELASTUKSEN PALVELUVASTE 60 MIN Valintaan käytettäviä kriteereitä: - Organisaatiot (16) / merialueet (2) - Resurssi luokka (7) + taso (4-7) - Lääkintäkyky (4 tasoa) - Vasteaika 0,5 h 5 h - Säätekijä (2 tasoa) Kuvan laskentakriteerit: Lähtöviive 30 min Vasteaika 30 min (Tiedot: RVL resurssikartoitus 2007) LSMV Puolustusvoimat SMPS ÅSS Pelastustoimi SLMV VLLV Poliisi

23 PALVELUTASOPÄÄTÖS Palvelutasopäätöksen tarkoitus on kertoa kansalaisille ja päättäjille meripelastustoimen palvelutaso ja toimintaperiaate mahdollisimman ymmärrettävästi Palvelutasopäätöksen alustava rakenne meripelastuksen toiminnallinen kuvaus (sis. rajaus) ja siihen liittyvät muut viranomaistehtävät (mm. sairaankuljetus saaristossa) hätäliikenteen päivystys ja hätäpuhelun käsittely ja tehtävän päättäminen johtokeskusten henkilöstön määrä ja osaamistaso (johtamisen laatu) yksiköiden käyttövalmius ja käyttöperiaatteet t (toimintavalmius) i t i muiden meripelastustahojen käyttöperiaatteet (toimintavalmius) meripelastusyksiköiden auditointi (toiminnan laatu) meripelastusvastuualueen jakaminen useampaan eritasoiseen vastealueeseen vuodenajan vaikutus valmiuteen

24 SRU:N AUDITOINTI 1/2 Auditointi liittyy toiminnan laadun hallintaan Meripelastusyksiköiden iköid auditointiin i tii liittyviä iä alustavia ajatuksia: RVL:n edustajat auditoivat määräajoin kaikki käytössä olevat SRU:t VAIN auditoitujen SRU:den vasteita hyödynnetään riski- ja palvelutasokartoituksen minimitason määrittämisessä Hallintoyksiköt päättävät ketkä suorittavat auditoinin Auditointiväli esim. 3 tai 4 vuotta Auditointi on yhteistyötapojen ja toiminnallisuuden tarkastus,

25 SRU:N AUDITOINTI 2/2 Auditoinnin tarkoituksena on mm. varata aikaa jokaiselle sidosryhmälle / yksiölle => lisätä vuorovaikutteisuutta selvittää eri SRU:den todellinen toiminnallinen taso ja ohjata heitä puutteiden korjaamisessa pienentää onnettomuusriskejä yhtenäistää toimintamalleja ja -tasoa

26 KIITOS! Komentajakapteeni Petteri Leppänen, Rajavartiolaitoksen esikunta