hallintoviranomaisen ohje _x_ maksuviranomaisen ohje

Transkriptio

1 hallintoviranomaisen ohje _x_ maksuviranomaisen ohje Päivämäärä Ohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto O/11/2005 TM (ESR 27) KOHDERYHMÄT Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sisäasiainministeriö Työministeriö SÄÄNNÖKSET, joihin toimivalta määräysten/ohjeiden antamiseen perustuu Laki rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1353/1999 muutoksineen) 13 ASIASANAT Euroopan sosiaalirahasto, tukikelpoisuus, projekti VOIMASSAOLOAIKA Toistaiseksi KUMOAA OHJEEN NUMERO O/32/2003 TM (ESR 20), OTSIKKO TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET ESR-PROJEKTEISSA Tätä ohjetta voi tilata X työministeriön kirjaamosta

2 2(11) OHJE ESR O/11/2005 TM Jakelussa mainituille TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET ESR-PROJEKTEISSA OHJELMAKAUDELLA Työministeriö on Euroopan sosiaalirahaston maksuviranomaisena vastuussa siitä, että kyseisestä rahastosta rahoitettavat toimenpiteet ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten ja sen nojalla annettavien säädösten sekä yhteisöjen politiikkojen mukaisia. Maksuviranomaisella on rakennerahastolain 13 :n mukaan oikeus antaa muille rakennerahastovaroja käyttäville ministeriöille ja muille viranomaisille ohjeita, jos Euroopan yhteisön lainsäädäntöön perustuvien velvoitteiden täyttäminen ja rakennerahastovarojen hallinnoinnin, valvonnan ja tarkastuksen asianmukainen hoitaminen tätä edellyttää. Liitteessä on esitetty tukikelpoisia kustannuksia koskevien yleisten tukikelpoisuussääntöjen soveltamisohjeet Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa projekteissa. Soveltamisohjeet koskevat kaikkia ESR:n rahoittamia projekteja (tavoiteohjelmat ja Equal-yhteisöaloite). Soveltamisohje on jaettu seuraaviin alakohtiin: - ESR-toimintaa koskevat yleiset tukikelpoisuussäännöt - kustannukset, joihin projekti voi hakea ESR-rahoitusta - kustannukset, jotka ovat tukikelpoisia, mutta joihin ei voi hakea ESRosarahoitusta - koulutukseen osallistuvien henkilöiden lakisääteiset tuet ja etuudet sekä työnantajille maksettavat korvaukset, jotka ovat tukikelpoisia - kustannukset, jotka eivät ole tukikelpoisia ESR-toimenpiteiden kustannuksia eivätkä oikeuta ESR-osarahoitukseen Rakennerahastovaroja käyttävän ministeriön ohjeistus omalle hallinnonalalleen Maksuviranomaisena työministeriö edellyttää, että kukin rakennerahastovaroja käyttävä ministeriö ohjeistaa oman hallinnonalansa tätä ohjetta vastaavasti. Kansliapäällikkö Markku Wallin Johtaja Pertti Toivonen LIITE Tukikelpoiset kustannukset ESR-projekteissa JAKELU Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaaliministeriö Sisäasiainministeriö TIEDOKSI RP-tiimi, RT-projekti, RTu-projekti, sisäinen tarkastus (STY) 2

3 3(11) Yleistä LIITE OHJEESEEN ESR O/11/2005 TM Tukikelpoisten kustannusten perustana ohjelmakaudella on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/ (yleisasetus) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/ (ESR-asetus) määrittelemät Euroopan sosiaalirahaston tukeen oikeuttavat tukikelpoiset toiminnot. Komissio on antanut asetuksella (EY) N:o 1685/2000 3, jonka liite on korvattu asetuksella (EY) N:o 448/ (tukikelpoisuusasetus), yksityiskohtaiset säännöt kustannusten tukikelpoisuuden osalta. Oheisessa liitteessä on listattu tukikelpoisia ja ei-tukikelpoisia kustannuksia. Näiden lisäksi tukikelpoisuutta tulee tarkastella kansallisen lainsäädännön ja asianomaisten viranomaisten ohjeiden valossa. Tukikelpoisten kustannusten sääntöjen noudattamisessa on huomioitava toiminnan luonne, toimien ajankohta, osallistujien ja mukana olevien tahojen tukikelpoisuus, valinta- ja päätösprosessien toimivuus, projekteille tehtyjen hallintopäätösten ehtojen noudattaminen sekä näiden lisäksi EU:n yleisten politiikoiden (tasa-arvoinen kohtelu, yhtäläiset mahdollisuudet, kestävät kehitys, valtion tuet, kilpailutus, julkisuus jne.) noudattaminen. Toiminnan rahoittamisen lähtökohtana on syytä tarkastella, onko kyseessä inhimillisten voimavarojen kehittäminen, onko esitetty toimi soveliain tapa hoitaa ao. ongelma, mitä hyvää toiminnalla saadaan aikaan, ja onko toiminta ylipäänsä tarpeen. Toimiin liittyvien kustannusten tukikelpoisuutta arvioitaessa tulee myös arvioida, onko kustannukset aiheuttanut toiminta kokonaistaloudellisesti edullisin tai kustannustehokkain tapa suorittaa toimintaa. Palvelujen ostoista aiheutuvien kustannusten kustannustehokkuuden vertailu tapahtuu pääsääntöisesti kilpailutuksen kautta (ks. laki julkisista hankinnoista 1505/1992 muutoksineen). Todellisiin kustannuksiin perustuvien toimintamenotyyppisten avustusten osalta on myös tehtävä vastaavaa arviointia. Lisäksi tulee huomioida moitteettoman varainhoidon vaatimukset. Tukikelpoisuussäännöt koskevat toimen kokonaiskustannuksia rahoituslähteestä riippumatta. Tukikelpoiset kustannukset koostuvat siten kustannuksista, joihin voi saada rahoittajaviranomaiselta avustusta (ESR-osarahoitus ja valtion vastinparirahoitus), sekä kustannuksista, joihin viranomainen ei myönnä ESR-osarahoitusta eikä valtion vastinparirahoitusta. Tukikelpoisia kustannuksia, joihin ei myönnetä avustusta, ovat esimerkiksi koulutukseen osallistuvien työssä olevien henkilöiden palkkakustannukset koulutukseen osallistumisajalta. Tukikelpoisten kustannusten todentamisessa oleellista on asianmukainen dokumentointi. Hankintojen osalta tarjouspyyntöasiakirjat, tarjousten vertailu, päätösasiakirjat ym. hankintaprosessiin liittyvät asiakirjat tulee säilyttää viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. Vastaavasti todellisten kustannusten perusteet on dokumentoitava; esim. työajanseuranta, ajopäiväkirja, yleiskustannusten jyvityksen periaatteet jne. Kaikki projektitoimintaan liittyvät asiakirjat ja työpaperit on säilytettävä rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Rahoittaja osallistuu projektille nimetyn ohjausryhmän työskentelyyn projektipäätöksen ja rahoituspäätöksen mukaisesti. 1 Neuvoston asetus (EY) 1260/1999 rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1784/1999 Euroopan sosiaalirahastosta 3 Komission asetus (EY) N:o 1685/2000 neuvoston asetuksen (EY) 1260/ 1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 4 Komission asetus (EY) N:o 448/2004 neuvoston asetuksen (EY) 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuuden osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1685/2000 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1145/2003 peruuttamisesta 3

4 4(11) Kustannusten tukikelpoisuutta hyväksyttäessä tulee myös arvioida projektin toteuttajan toimia ESR:n näkyvyyden suhteen. Yllä mainittujen säädösten lisäksi tukikelpoisuuden edellytyksenä on komission asetuksen (EY) N:o 1159/2000 tiedotus- ja julkistamistoiminnasta noudattaminen. Projektin kohderyhmälle on tiedotettava toimenpiteiden rahoittamisesta osittain ESR:n tuella. ESR:n osarahoituksesta tiedottamisen on oltava julkista ja näkyvää myös projektiin kuulumattomille. Riittämätön näkyvyys voi olla peruste kustannusten tukikelvottomuudelle. Työministeriö on antanut suosituksen ESR:n graafiseksi ilmeeksi esitteessä Euroopan sosiaalirahasto Viestintäohjeet ja graafinen ilme. Asetuksen (EY) N:o 448/2004 muutokset asetuksen (EY) N:o 1685/2000 liitteeseen verrattuna ESR-toiminnan kannalta tärkeimmät muutokset asetuksessa tukikelpoisista kustannuksista liittyvät sääntöihin 1, 3 ja 7. Sääntö 12 ei ole muuttunut, mutta komissiosta on saatu sisäinen muistio kyseisen säännön soveltamisesta ja tulkinnasta ESR-hankkeissa. Sääntö 1 kohta 2.3 on uudessa asetuksessa korjattu seuraavaksi: Lisäksi jos toimet toteutetaan julkisina hankintoina, välimaksuina ja loppumaksuina ilmoitettavien lopullisten edunsaajien suorittamien maksujen tueksi on esitettävä allekirjoitettujen sopimusten määräysten mukaisesti annetut maksukuitit. Aiemmin kohdassa 2.3 sanottiin: jos toimien toteuttamiseen ei liity avointa tarjouskilpailua,. Asetuksen kohta on korjattu tuomaan esiin sitä, että avoimen kilpailutuksen lisäksi voi kyseeseen tulla julkisten hankintojen laissa määritellyt hankintatavat. Pääsääntöisesti tulee kuitenkin hankinnat tehdä hyvin suunnitellun ja hallinnoidun kilpailutusprosessin kautta. Yllämainittu koskee myös alihankintoja, milloin ne ovat osa julkista hankintaa. Sääntö 3 on kohdassa 1 muutettu siten, että poikkeuksen rahoituskulujen tukikelvottomuudelle voivat muodostaa Equal yhteisöaloiteohjelmassa valtioiden välisiin tilitapahtumiin liittyvät maksut. Sääntöä 7 on tarkennettu kohdassa 1 mainitsemalla, että arvonlisäveron tukikelpoisuuteen ei vaikuta tuen käyttäjän asema julkishallinnossa tai yksityissektorilla. Maantieteellisen sijainnin vaikutus toimen tukikelpoisuuteen Yleisasetuksessa on määritelty tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmien maantieteelliset kelpoisuusehdot ja yhteisöaloitteiden kohdealueet. 5 Tämän lisäksi kunkin tavoiteohjelman ja Equal-yhteisöaloitteen ohjelma-asiakirjoissa on tarkemmin määritelty, mikä on kyseisen ohjelman toteutusalue Suomessa. Tukikelpoisuusasetuksen liitteen säännössä 12 on säädetty projektin tukikelpoisuudesta sen maantieteellisen toteuttamispaikan mukaan. Rakennerahastoista rahoitettava hanke on pääsääntöisesti toteutettava tukikelpoisella alueella. 6 Komission sisäisen muistion mukaan sääntöä 12 on tulkittava siten, että rakennerahastoista rahoitettavan toimen tukikelpoisuus tulee arvioida sekä henkilön mukaan, riippumatta koulutusta tarjoavan tai vastaanottavan rakenteen sijainnista, että työtä tarjoavan tai työvoimaa käyttävän yrityksen (pk-yritys, pk-teollisuus, mikroyritys jne.) sijainnin perusteella. ESR-varoin osarahoitetulla hankkeella on tarkoitus tukea sellaisia henkilöitä, 5 Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999 rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 3, 4, 5 ja 20 artikla 3 kohta 6 Komission asetus (EY) N:o 448/2004 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuuden osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1685/2000 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1145/2003 peruuttamisesta, 12 artikla 1 kohta 4

5 5(11) jotka asuvat ja/tai työskentelevät määritellyllä tukikelpoisella alueella. Ratkaiseva arviointiperuste on tällöin: - tuettavan henkilön kotipaikan/asuinpaikan osoite (työnhakijat, yliopisto-opiskelijat jne.) tai - työpaikan osoite (työntekijät, yrittäjät, yrityksen tutkimushenkilöstö jne.) Komission muistiossa toisena arviointiperusteena mainituilla rakenteilla tarkoitetaan esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitoksia tai mitä tahansa muuta vastaanottavaa tai valvovaa rakennetta. Erityistapauksina mainitaan rakenteet, jotka sijaitsevat tukikelpoisella alueella, mutta joita käyttävät myös tuon alueen ulkopuolelta tulevat henkilöt. Tässä tapauksessa otetaan huomioon ainoastaan toimet, jotka kohdistuvat tukikelpoisella alueella asuviin ja/tai työskenteleviin henkilöihin (lukuun ottamatta säännössä 12 tarkoitettua poikkeusta). Toisena erityistapauksena mainitaan tapaukset, joissa tukikelpoisella alueella on tunnistettu tarve esimerkiksi koulutukseen, mutta tarkoitukseen luotu rakenne sijaitsee tukikelpoisen alueen ulkopuolella. Rakennerahastoista tuettu hanke rajoittuu tällöinkin vain henkilöihin, jotka asuvat ja/tai työskentelevät tukikelpoisella alueella. Hankkeen on oltava tukikelpoinen jo sitä hyväksyttäessä ja hankkeen toimenpiteeseen osallistuvan henkilön tukikelpoinen. Hyväksyessään projektin rahoitettavaksi rakennerahasto-ohjelmasta, rahoittajaviranomaisen tulee tarkistaa, että se on suunnattu ohjelma-alueella asuville tai työskenteleville henkilöille. Yksittäisen projektiin osallistuvan henkilön osalta tukikelpoisuuden määrittelyssä ei ole ratkaisevaa se, milloin projekti (ESRA-tietojärjestelmässä S-alkuinen projekti) on alkanut, vaan se, että henkilön tosiasiallinen asuinpaikka, joko vakinainen tai tilapäinen, sijaitsee tukialueella tämän tullessa valituksi projektin toimenpiteeseen, mikäli valintamenettelyä käytetään tai muissa tapauksissa osallistuessa projektin toimenpiteeseen esimerkiksi työntekijänä tukialueella sijaitsevassa yrityksessä tai työpaikalla järjestettävään ESR-projektiin. Tekninen tuki Asetuksen (EY) N:o 448/2004 liitteessä sääntö 11 määrittelee pääosin teknisen tuen tukikelpoisuutta. Työministeriö on myös antanut ohjeen (O/6/2001 TM) ESR:n tavoite 3 -ohjelman teknisen tuen tukikelpoisuudesta ja seurannasta. Investointien tukikelpoisuus Erillinen ohje investointimenojen tukikelpoisuudesta ESR-toiminnassa on annettu O/33/2003 TM. I YLEISET TUKIKELPOISUUSSÄÄNNÖT 1. Kaiken ESR-toiminnan tulee noudattaa yleisasetuksen sekä ESR-asetuksen säännöksiä. 2. Kaikkeen ESR-toimintaan on sovellettava asiaan liittyvää kansallista lainsäädäntöä sekä rahoittajan antamia ohjeita sekä ehtoja. 3. Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden ensisijaisena tuensaajana (final recipient) on yksityinen henkilö sekä kohteena hänen inhimillisten voimavarojensa kehittäminen. Tuettavia toimia ovat koulutus ja ammatillinen koulutus, työllistämistuki ja tuki itsensä työllistämiseksi sekä uusien työllistymismahdollisuuksien edistäminen. Näiden toimien tehokkuuden parantamiseksi voidaan tukea myös rakenteiden ja järjestelmien kehittämiseen tarkoitettuja tukitoimia, työvoimapalvelujen uudistamista sekä niiden tehostamista, työelämän ja koulutus- ja tutkimuslaitosten välisten yhteyksien kehittämistä sekä työlli- 5

6 6(11) syyden ja ammattitaitovaatimusten muutoksia koskevien ennustejärjestelmien kehittämistä. Lisätoimenpiteinä voidaan tukea edunsaajille tarkoitettujen palveluiden kehittämistä, sosiopedagogisten taitojen kehittämistä työelämään siirtymisen helpottamiseksi, valistusta, tiedottamista sekä tietoiskuja. (ks. ESR-asetuksen 3 artikla). 4. Kustannusten tukikelpoisuutta on arvioitava suhteessa sen yleiseen asiayhteyteen, luonteeseen ja määrään, tavaran tai palvelun aineelliseen tai ajalliseen käyttöön ja osarahoitettuun toimintaan. Osarahoitukseen hyväksytään ainoastaan välittömästi hankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvät kustannukset tukikelpoisuusajalta. 5. Projektin kustannusten tulee olla hyväksytyn projektisuunnitelman ja päätösten mukaisia. 6. Projektin kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne ovat syntyneet projektipäätöksessä mainittuna projektin toteuttamisaikana (poikkeuksena tilintarkastuskustannukset, ks. kohta II/D/15). 7. Rakennerahastoista rahoitettavat projektit toteutetaan alueella, jota ko. ohjelma koskee. Projektin tarkoituksena on tukea henkilöitä, jotka tosiasiallisesti asuvat tai työskentelevät ohjelma-alueella. Ohjelma-alueen ulkopuolelta tulevat voivat poikkeuksellisesti osallistua projektin toimenpiteisiin, mutta heidän osaltaan menot eivät ole tukikelpoisia ja ne on erotettava tukikelvottomina projektin kustannuksista. Mikäli projekti on tarkoitus toteuttaa useammalla ohjelma-alueella, tulee jokaista ohjelmaa varten perustaa oma projekti. Todennettaessa henkilön asumista tai työskentelemistä ohjelma-alueella, asumisen osalta ratkaiseva on henkilön tosiasiallisen asuinpaikan osoite ja yrityksessä tai työpaikalla järjestettävään ESR-projektiin osallistuvan henkilön osalta työpaikan osoite ohjelmaalueella projektin toimenpiteeseen valintahetkellä valintamenettelyä käytettäessä. Projektin toteuttaja varmistaa valintahetkellä todennettavalla ja luotettavalla tavalla henkilön asuin- tai työpaikan osoitteen. 7 Rahoittajaviranomaisen vastuulla on projektin toimenpiteisiin valituksi tulleiden henkilöiden tosiasiallisen asuinpaikan todentaminen maistraatin väestötietojärjestelmästä tai työpaikan osoitteen todentaminen esimerkiksi verohallinnon yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä saatavalla otteella viimeistään maksatushakemuksen yhteydessä. Rahoittaja on velvollinen valvomaan projektin toiminnan tukikelpoisuutta maksatushakemuksen ja sen liitteiden lisäksi ns. paikan päällä tehtävillä varmennuskäynneillä (O/25/2003 TM). 8. Kaikkien tukikelpoisten kustannusten tulee olla asianmukaisilla dokumenteilla, maksutositteilla tai vastaavilla luotettavilla kirjanpitodokumenteilla todennettuja. Jos laskun esittäminen ei ole tarpeellista, luotettavana kirjanpitodokumenttina pidetään asiakirjaa, joka osoittaa, että kirjanpidon vienti vastaa todellista tilannetta ja on voimassa olevan kirjanpitolain mukainen (ote kirjanpidosta). 9. Toiminnasta mahdollisesti saatavat tulot on otettava huomioon tukikelpoisia kustannuksia vähentävänä tekijänä. ESR-toiminnan tarkoituksena ei pääsääntöisesti ole tuottaa tuloja (huom! työhallinnon itse toteutetut hankkeet, KTM:n palautumavelvollisuus 8 ). 10. Kirjanpitoon tuloina merkittävänä kunnilta, muilta julkisilta ja yksityisiltä organisaatiolta saatu rahoitus on kohdistettava projektin rahoittajaviranomaiselta saatavaa rahoitusta vähentävänä tekijänä (vrt. ESR-hakemuslomake, jossa nämä osuudet muodostavat osan projektirahoituksesta). 11. ESR-osarahoitukseen oikeuttavat tukikelpoiset kustannukset, jotka ovat suoraan kohdennettavissa projektille tai ESR-toimintaan voidaan maksaa sellaisenaan moitteettoman varainhoidon vaatimukset ja kokonaistaloudellisuus sekä kustannustehokkuus huomioiden. 7 Esimerkiksi opetushallituksen yhteishaku- tai hakija- ja opintorekisteristä tai oppilaitosten omista opiskelijarekistereistä tai työhallinnon URA-tietojärjestelmästä 8 Työhallinnon itse toteuttamat ESR-hankkeet -opas sisältää ohjeita projektin tulojen käsittelystä. KTM:n hallinnonalalla budjetoitavat varat edellyttävät palautuman, jonka käsittelystä hallinnonalalla on omat ohjeet 6

7 7(11) 12. Yleiskustannukset ovat tukikelpoisia ja ESR-rahoitukseen oikeuttavia, jos ne liittyvät olennaisesti projektin toteutukseen ja niiden yhteys projektiin on näkyvä, täsmällinen ja tarkastettavissa oleva. Lisäksi yleiskustannukset on pystyttävä kohdentamaan projektille perustellulla, oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla ottaen huomioon aiheuttamisperiaate sekä kansalliset kirjanpitosäädökset 9. Yleiskustannusten kohdentamisessa tulee ottaa tarkasti huomioon projektin/toimenpiteiden kestoaika. II PROJEKTI VOI HAKEA ESR-RAHOITUSTA SEURAAVIIN KUSTANNUKSIIN Kustannukset, joihin haetaan korvausta maksatushakemuksella tai laskulla: A. Aineet ja tarvikkeet, toimistokulut 1. Projektiin sisältyvien toimenpiteiden valmistelukustannukset (ml. opetus ja kurssimateriaalin valmistelu) tukikelpoisuusajalta; 2. Projektin kohderyhmälle järjestettyyn toimintaan liittyvät opetus- ja koulutusmateriaalit; 3. Projektin toimenpiteiden arviointiin ja seurantaan liittyvät materiaalikustannukset; 4. Koneet, laitteet tietokoneohjelmistot ja toimistokalusteet, jotka ovat projektin toteuttamisen kannalta välttämättömiä ja jotka eivät kansallisten määräysten ja käytäntöjen mukaisesti oikeuta poistoihin. Yli euron hankinnoissa noudatetaan poistomenettelyä (arvonlisäveroton hinta) 10. Alle euron hankintameno hyväksytään kertamenona edellyttäen, että hankinta on toteuttamisen kannalta välttämätön ja projektiin kiinteästi liittyvä; 5. Muut kulutustarvikkeet, jotka eivät kansallisten määräysten ja käytäntöjen mukaisesti oikeuta poistoihin ja jotka ovat välttämättömiä toimenpiteen toteuttamisen kannalta (mukaan lukien henkilökohtaiset suojalaitteet ja suojavaatetus); 6. Käytettyjen koneiden ja laitteiden hankintameno on tukikelpoinen, jos se on projektin toteuttamisen kannalta välttämätön, myyjä todistaa käyttöomaisuuden alkuperän ja hankintaan ei ole saatu seitsemän edellisen vuoden aikana tukea yhteisön varoista eikä kansallisista julkisista varoista, hankintahinta ei ylitä markkina-arvoa ja se on pienempi kuin vastaavien uusien koneiden ja laitteiden hinta, koneen ja laitteen tekniset ominaisuudet täyttävät projektin toteuttamisen tekniset vaatimukset sekä niiden on vastattava asianmukaisia normeja ja standardeja; 7. Postin ja sähköisen viestinnän maksut, puhelinkulut, 8. Toimistotarvikkeet; 9. Tilojen siivous ja ylläpito: valaistus, lämmitys, vesi-, kaasu-, sähkömaksut sekä tms. maksut (jos eivät sisälly vuokraan). B. Henkilöstökulut 1. Palkat/palkkiot/korvaukset projektihenkilöstölle (opetus-, koulutus-, johto-, hallinto-, tukija tekninen henkilöstö); 2. Edellä mainitun henkilöstön palkkojen/palkkioiden pakolliset sivukulut, esim. sosiaaliturvaja eläkemaksut; 3. Edellä mainitun henkilöstön osallistumismaksut ulkopuoliseen koulutukseen, jos koulutus on projektin sisältöä ja toteutusta tukevaa; 9 Kirjanpitolaki n:o 1336/1997 ja kirjanpitoasetus n:o 1339/1997 muutoksineen sekä kunkin organisaation omat taloussäännöt tai vastaavat 10 Ks. V, 7. kohta investoinnit, jotka eivät ole tukikelpoisia 7

8 8(11) 4. Opetus-, koulutus- ja tukihenkilöstölle, joka ei kuulu projektin vakituiseen henkilöstöön, maksettavat palkkiot/korvaukset, ml. ohjausryhmän jäsenille maksettavat mahdolliset palkkiot ja ansionmenetyskorvaukset. C. Matkakulut 1. Projektin henkilöstön (opetus-, koulutus-, johto-, hallinto-, tuki- ja tekninen henkilöstö) ESR-toimintaan liittyvät matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahat valtion matkustussäännön tai muiden kansallisten vastaavien ohjeiden/sääntöjen mukaisesti korvattuina (myös valtion virkamiehet), jos matkat liittyvät oleellisesti projektin toteutukseen; 2. Ulkopuoliseen opetus-, koulutus- ja tukihenkilöstöön liittyvät matkakustannukset; 3. Ohjausryhmän kotimaan matkakustannukset (Huom! ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia) ja Equal-yhteisaloiteohjelman osalta hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan sisältyvät kansainvälisen yhteistyösopimuksen puitteissa tapahtuvat ulkomaan matkakustannukset ovat tukikelpoisia. D. Vuokrat 1. Tilojen vuokraus- tai leasingkustannukset (ks. tukikelpoisuusasetuksen sääntö 10 Leasing); 2. Laitteiden (ml. moottoriajoneuvot) vuokraus ja leasing (ks. tukikelpoisuusasetuksen sääntö 10 Leasing). E. Palvelujen ostot 1. Projektin toteuttamiseen liittyvien koulutusten, ryhmätoimintojen ym. toimenpiteiden kustannukset hankintalainsäädännön perusteella valitulta toteuttajalta ostettuna; 2. Projektien vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan liittyvät kustannukset, jos toteutetaan ostopalveluna; 3. Muut maksut välittömästi projektin toteuttamiseen liittyvistä ostetuista palveluista. F. Tiedotus ja markkinointi (tiedotukseen ja markkinointiin liittyviä toimenpiteitä voidaan hankkia myös ostopalveluina). 1. Tiedottaminen ESR:n roolista; 2. ESR:n osarahoittaman toimenpiteen markkinointiin ja osallistujien hakuprosessiin liittyvät kustannukset; 3. Projektin esittelyyn ja sen toiminnasta tiedottamiseen liittyvä materiaali (ml. hyvien käytäntöjen levittäminen ja tuloksista tiedottaminen). G. Vakuutukset 1. Rakennusten vakuuttaminen; 2. Irtaimiston vakuuttaminen. H. Poistot 8

9 9(11) Poistot uutena tai käytettynä hankituista koneista ja laitteista tai kalustosta ovat tukikelpoisia 11 edellyttäen, että komission tukikelpoisuusasetuksen liitteeseen sisältyvän säännön 1.5 edellytykset täyttyvät: Hankintaan ei ole saatu aikaisemmin tukea yhteisön varoista eikä kansallisista julkisista varoista Poistot on laskettu voimassa olevien kansallisten säännösten mukaan Poistot koskevat ainoastaan aikaa, jolloin projekti on saanut ESR-rahoitusta. I. Muut kulut 1. Tilojen muuttaminen vajaakuntoisille sopiviksi esim. luiskat, WC:t jne. Muuttamisesta aiheutuvat kustannukset eivät saa ylittää yli kymmentä prosenttia projektille toimintamenotyyppisiin kustannuksiin myönnetystä rahoituksesta. 2. Hankekohtaisten (tai useampaan projektiin liittyvien) pankkitilien avaamisesta ja hoidosta, aiheutuvat kulut, mikäli tuen saaminen sitä edellyttää; 3. Välittömästi hankkeeseen liittyvät oikeudellisesta neuvonnasta aiheutuneet kulut, notariaattikulut ja hankkeen valmisteluun ja/tai toteuttamiseen tarvittavasta teknisestä tai taloudellisesta asiantuntija-avusta aiheutuneet kulut; 4. Tilintarkastajien palkkiot, mikäli rahoittajaviranomainen edellyttää tilintarkastusta. Tilintarkastuskustannukset otetaan huomioon jo projektin suunnitteluvaiheessa ja sisällytetään projektin kustannusarvioon ja rahoitussuunnitelmaan; 5. Muut hallinnolliset ESR-toimintaan liittyvät kustannukset, jotka voidaan kohdentaa projektille perustellulla, oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla (Huom! laskentaperusteet oltava selvät); 6. Pankin tai rahoituslaitoksen takauksesta aiheutuneet kulut, mikäli jäsenvaltion tai yhteisön lainsäädäntö tai komission päätös tukitoimen hyväksymisestä edellyttää takuita; 7. Välittäjäorganisaatioina toimivien ns. yleiskattavaa tukea välittävien organisaatioiden maksamat projektin toimintaan liittyvien lainojen korkokulut ovat tukikelpoisia ennakoista saatujen korkojen vähentämisen jälkeen. J. Arvonlisävero Arvonlisävero, jota lopullinen tuensaaja ei pysty vähentämään kansallisten erityissääntöjen mukaisesti on tukikelpoista. ALV-tukikelpoisuuteen ei vaikuta tuen saajan asema julkisella tai yksityisellä sektorilla. ALV:n tukikelpoisuudesta kuntien toteuttamissa EU-hankkeissa on annettu ESR-maksuviranomaisen ohje O/12/2002 TM. III ESR-PROJEKTILLE TUKIKELPOISIA KUSTANNUKSIA, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR-OSARAHOITUSTA Kustannukset ovat erikseen raportoitavia eriä, joihin projekti ei voi saada ESR-rahoittajaviranomaiselta rahoitusta. Kustannukset muodostavat kuitenkin osan projektin kokonaiskustannuksista ja ovat ns. omarahoitusosuutta, joka näkyy projektin kustannusarviossa ja johon liittyvät on raportoitava rahoittajaviranomaiselle ESR-projektin maksatushakemus- ja rahoitusseurantalomakkeella. A. Osallistujien kustannukset 1. Koulutukseen, ohjaukseen ja neuvontaan jne. osallistuvien palkat ja palkkiot; 11 Kohdan V 7 sääntö investoinneista, jotka eivät ole tukikelpoisia, on huomioitava. 9

10 10(11) 2. Osallistuvien palkkoihin ja palkkioihin liittyvät pakolliset sivukulut (esim. sosiaaliturva- ja eläkemaksut); 3. Osallistujien matka- ja majoituskulut osallistuttaessa ulkopuolisiin kursseihin valtion matkustussäännön tai muun vastaavan kansallisen säännön/ohjeen mukaisesti korvattuina, mikäli ne on projektihakemuksessa merkitty kunnan, muun julkisen tai yksityisen organisaation maksettaviksi). B. Luontoissuoritukset Luontoissuoritukset ovat tukikelpoisia menoja, jos ne täyttävät seuraavat kriteerit (tukikelpoisuusasetus sääntö 1 kohta 1.7): Kustannuserät muodostuvat maan tai kiinteistön, koneiden, laitteiden tai raaka-aineiden luovuttamisesta, tutkimus- tai ammattitoiminnasta tai palkattomasta vapaaehtoistyöstä; Ne eivät liity tukikelpoisuusasetuksen säännöissä 8, 9 ja 10 tarkoitettuihin uusiin rahoitusjärjestelyihin eli riskipääoma- tai lainarahastoihin, takuurahastoihin tai leasingiin Luontoissuoritusten arvo voidaan riippumattomasti todeta ja tarkastaa; Maan tai kiinteistön osalta arvon määrittelee riippumaton ja pätevä arvioija tai asianmukaisesti valtuutettu viranomainen; Palkattoman vapaaehtoistyön arvo määritellään käytetyn ajan ja tehdystä työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan (esim. TES:n mukaisesti); Tukikelpoisuusasetuksen sääntöjen 4, 5 ja 6 määräyksiä eli käytettyjen koneiden ja laitteiden hankkimisesta, maanhankinnasta sekä kiinteistön hankinnasta annettuja määräyksiä noudatetaan, jos niitä voidaan soveltaa. IV KOULUTUKSEEN OSALLISTUVIEN HENKILÖIDEN LAKISÄÄTEISET TUET JA ETUUDET SEKÄ TYÖNANTAJILLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET, JOTKA OVAT TUKIKELPOISIA 1. Työhallinnon rahoittamissa projekteissa koulutukseen osallistujien opintososiaaliset etuudet ja työmarkkinatuki, jotka maksetaan suoraan osallistujille (esim. koulutustuki ja työllistämistuki sekä ylläpito- ja majoituskorvaus 12 ) ovat tukikelpoisia. 2. Opetushallinnon rahoittamissa oppisopimuskoulutuksen tai työssä oppimisen kokeiluprojekteissa opiskelijoiden edut ja työnantajan korvaukset, jotka voidaan maksaa suoraan projektille, ovat tukikelpoisia. V KUSTANNUKSET, JOTKA EIVÄT OLE TUKIKELPOISIA ESR- TOIMENPITEIDEN KUSTANNUKSIA EIVÄTKÄ OIKEUTA ESR- OSARAHOITUKSEEN Seuraava luettelo ei ole tyhjentävä. Muun muassa näitä kustannuksia ei voida ottaa mukaan projektin kokonaiskustannuksiin: 1. Kustannukset, jotka eivät perustu hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan tai projektille tehtyihin projekti- ja rahoituspäätöksiin tai niistä ei ole rahoittajaviranomaisen kanssa sovittu hankeneuvotteluissa (Huom! ohjausryhmä ei voi tehdä päätöksiä projektille kuuluvista kustannuksista.); 2. Projektin henkilöstön (projektipäällikkö, -sihteeri tms.) työterveysmaksut 13 ; 12 Maksatukset yksittäisille koulutukseen osallistujille tehdään Kelan ja työttömyyskassojen kautta. Kela ja kassat raportoivat työministeriölle maksamistaan tuista. 10

11 11(11) 3. Alihankinnasta aiheutuneet kustannukset, mikäli alihankinnasta aiheutuu projektille kuluja tuomatta sille vastaavaa lisäarvoa; 4. Alihankintasopimukset, joissa korvaus on määritelty prosenttiosuutena projektin kokonaiskustannuksista, jollei rahoittaja pysty perustelemaan maksua suoritetun työn tai palvelun tosiasiallisella arvolla; 5. Maa-alueen hankintameno; 6. Kiinteistön hankintameno; 7. Investoinnit (koneet ja laitteet) joiden arvo ylittää 10 prosenttia projektille toimintamenotyyppisiin kustannuksiin myönnetystä tuesta; 8. Rakentamiseen liittyvät kustannukset (pois lukien kohdassa II/I.1 mainitut kustannukset, jotka aiheutuvat tilojen muuttamisesta vajaakuntoisille sopiviksi); 9. Koneiden ja laitteiden hankintameno, mikäli kansallisten vero- ja kirjanpitosääntöjen tai yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitokäytäntöjen mukaan koneista ja laitteista tehdään poistoja. Investointia tehdessä otettava huomioon edellisen kohdan rahoitus hankintahinnan ylärajasta (ks. kohta II/H poistojen tukikelpoisuus); 10. Käytettynä ostettujen koneiden tai laitteiden hankintameno, mikäli kansallisten vero- ja kirjanpitosääntöjen tai yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitokäytäntöjen mukaan koneista ja laitteista tehdään poistoja (Ks. kohta II/H poistojen tukikelpoisuus); 11. Poistot tai hankintameno sellaisesta omaisuudesta, jonka hankintaan on aiemmin saatu rahoitusta rakennerahastoista tai muuta tukea kansallisista julkisista varoista; 12. Tietoverkot ja keskustietokoneet; 13. Sakot, rangaistusmaksut ja oikeudenkäyntikulut; 14. Rahoituskulut: velan korot (muut kuin hyväksytyn valtiontukijärjestelyn yhteydessä yrityksille myönnetyt lainojen korkotuet), rahoitustapahtumiin liittyvät maksut, valuutanvaihtopalkkiot ja kurssitappiot sekä muut puhtaasti rahoitukseen liittyvät kustannukset (pois lukien välittäjäorganisaatioiden lainojen korkokulut); 15. Tilin avaamisesta ja hoitamisesta aiheutuvat maksut, jos tuen myöntäminen ei sitä erikseen edellytä; 16. Arvonlisävero, jonka voi vähentää tai josta saa palautuksen tai joka korvataan jollain muulla tapaa; 17. Ei-lakisääteiset tai sopimuksiin perustumattomat lisäpalkkiot tai provisiot. 13 Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijälle työterveyspalvelut. Kela korvaa työnantajalle osan työterveyspalveluiden kustannuksista, mutta korvaukset eivät ole kohdistettavissa henkilöihin eivätkä näin ollen projekteihinkaan. Tosiasiallisesti työnantajalle projektissa työskentelevän henkilön aiheuttamat työterveyskustannukset on näin ollen mahdoton todentaa. 11