Asumisen kustannukset nousevat vuoteen 2015 mennessä 12 prosenttia 1
|
|
- Kaarina Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO 1 (8) Harri Hiltunen Valtiovarainvaliokunta Asunto- ja ympäristöjaosto Eduskunta VNS 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille ja asuntopoliittisen toimenpideohjelman toteuttamisedellytykset kehysten puitteissa; mahdolliset konkreettiset kehitysehdotukset tuleviksi asuntopoliittisiksi ratkaisuiksi. Motto: Suomen perustuslaki, 19 4 momentti: Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Asumisen kustannukset nousevat vuoteen 2015 mennessä 12 prosenttia 1 Suomalaisten asumiskustannukset nousevat yhteensä 12 prosenttia vuosina Eniten nousevat velattomien eläkeläistalouksien asumismenot, peräti 16 prosenttia. Vuokralla asuvien asumiskustannukset nousevat samalla ajanjaksolla 13 ja velallisessa omistusasunnossa asuvien 9 prosenttia. Kovimmat nousupaineet kohdistuvat korkoihin ja hoitovastikkeilla katettaviin hoitokuluihin. Omistusasumisen kustannuksia kasvattavat eniten hoitokulujen nousupaineet ja asuntolainojen korot. Hoitokuluista eniten ovat nousussa lämmitys- ja sähköenergia- sekä vesikulut, joiden arvioidaan nousevan neljässä vuodessa prosenttia. Koska arvio on tehty syksyllä 2011, valtioneuvoston kehyspäätöksien yhteydessä linjattua arvonlisäveronkannan nostoa eikä energiaverojen korotuksia ole huomioitu. Vaikka kotitalouksien tulokehityksen oletetaan pysyvän varsin myönteisenä, kotitalouksien asumismenojen osuus nettotuloista ei laske. Päinvastoin pienituloisilla ja eläkeläisillä asuminen vie entistä enemmän nettotuloista. Vuokra-asumisen puolella hoitokulujen nousu ja pääomaveron kiristäminen aiheuttavat tarkastelujaksolla suurimmat euromääräiset kustannuspaineet. Myös kiinteistöverotukseen kohdistuu merkittäviä korotuspaineita niin omistus- kuin vuokra-asumisessa. Taloyhtiön suurehkot peruskorjaukset kuten putkistoremontit nostavat asumisen menoosuutta nettotuloista keskimäärin 10 prosenttiyksikköä, mikä merkitsee rahallisesti noin neljää euroa neliöltä kuukaudessa. Korjausrakentamiseen kaavaillut rakentamismääräykset voivat nostaa vanhan asuntokannan korjauskustannuksia merkittävästi lähi vuosina. Vaikka vuokra-asuminen näyttää tulosten valossa omistusasumista edullisemmalta vaihtoehdolta, näin ei kuitenkaan ole. Omistusasumiseen liittyvä "pakkosäästäminen" asuntolainan lyhennyksen muodossa kasvattaa kotitalouden varallisuutta pitkällä aikavälillä merkittävästi enemmän suhteessa vuokralla asumiseen. "Pakkosäästämisen" mielekkyys on 1 Asumisen kustannukset, Pellervon Taloustutkimus ja Suomen Kiinteistöliitto (Tutkimuksessa on analysoitu niin sanottuja edustavia esimerkkitalouksia.) Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 Y-tunnus Helsinki Nordea Puh. (09) IBAN FI Faksi (09) BIC NDEAFIHH
2 2 (8) kuitenkinn kotitalouskohtainen. Eri elämäntilanteissa suuri säästöaste voi syödä kotitalouden kokemaaa yleistä hyvinvointia. Asumisen tukijärjestelmät uudistetta ava Asuntopoliittisen työryhmän käsityksen mukaan on tarpeen arvioida uudelleen laajapohjaisen, uusienasuntojen tarjontaa ja rahoituskustannusten keventämistää painottavan tukijärjestelmän perusteita. Tällaiseen arviointiin antavat aihetta monet eri tekijät: rahoitusmarkkinoiden muutos, sääntelyn yleinen keveneminen sekää asumisen tukitarpeident käyminenn väestön valtaosan kohdalta perusteettomiksi. Samassa yhteydessä olisi tarpeen laatia perusteellinen selvitys verotuksen ja muiden asumisenn tukien vaikutuksista eri asumispalvelujen hintaan, erityisesti omistusasumisen ja vuokralla asumisen suhteelliseen edullisuuteen. 2 Asuntopolitiikan ja asumisen tukipolitiikan uudistamisen perustaksisi tulisi käynnistää laaja kotimainen ja kansainvälisesti vertaileva tutkimustyö erilaisten asumisen tukien vaikutuksista. mm. asuntomarkkinoihin, kotitalouksien verorasitukseen, tulonjakoon, asumisen hintaan jne. Samassa yhteydessä voisi selvittää perin pohjin kiistanalaisen ns. asuntotulon verotuksen koskien kaikkia asuntojen hallintamuotoja ( omistus-, asumisoikeus-, pidentyminen, lainamarginaalien alentuminen, viitekorkotason alhaisuus) lisäksi asuntojen kysyntää on vuokra- ja osaomistusasuminen). Rahoitusmarkkinatekijöiden (lainarahan saatavuus, laina-aikojen Suomessa tukenut tulojen kasvu, omistusasumisen verotuet, väestön kasvu, muuttoliike keskuksiin sekä asuntokuntien lukumäärän kasvu. Verotukien asteittainen heikentäminen, sekä kiinteistöverojen että korkotason todennäköinen nousu n tulevaisuudessa kääntävät asumisen käyttökustannukset nousuun. Epävarmassa taloustilanteessa asuntojen hinnat saattavatt reagoida nopeastikin kysynnän vähentymiseen. 3 Tukipolitiikka painottaa vuokra-asumista 2 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma Työryhmän ehdotus e 3 Suomen asuntohintakehitys ja siihen vaikuttavat tekijät (Jarkko Kivistö, BoF Online,
3 3 (8) Valtiolla asumisen tukeminen voimakkaasti vuokra/asumisoikeusasumista painottavaa. Kunnissa asumisen tukeminen t on valtaosin vuokra-asumisen tukemista mm. markkinahint taa alempinaa tonttien luovutushintoina (myynti ja vuokraus), lainatakauksina ja lainoina, kiinteistöveron huojennuksina yleishyödyllisille vuokra-asuntojen vuokra-asunnoissa henkilöä ja asumisoikeusasunnoissa henkilöä. Asumisen tuet / henkilö: omistusasuminen euroa / henkilö ja vuokra- ja asumisoikeusasuminen euroa / henkilö. Asumisen tuett painottuvat selvästi vuokra-asum miseen. omistajille, jne. Omistusasunnoissa asuu noin henkilöä, Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden asteittainen vähentäminen, ja kehyspäätöksen mukainen asumistuen kehittäminen kasvattaa eroa a entisestään. Samoin vaikuttaisi oman asunnon myyntivoiton verottomuudenn poistaminen tai ns. asuntotulon veron ulottaminen vain omistusasumiseen (jättämällä markkinatasom oa halvemmissa vuokra- asunnoissa asuvat henkilöt verovapauden piiriin). Asuntopolitiikkaan liittyvät l tukijärjestelmät - verotus, korkotuet, avustukset, takaukset, valtion aravalainat - ovat kehittyneet / muotoutuneet noin kuuden vuosikymmenen kuluessa. Järjestelmä on nykyään tilkkutäkki, joka on syntynyt, kun järjestelmään on lisätty paikka paikan perään. Perusasetelma on ollut, että valtion tehtävä on edistää kohtuuhintaik ista asuntotuotannon, milloin omistus-, milloin vuokra- ja milloin asumisoikeusasuntotuotantoa. Nämä hallintamuotojen keskinäiset painotukset ovat vaihdelleet puoluepoliittisten suhdanteiden mukaan, ja olleet yleensä poliittisia kompromisseja. Kohtuuhintaisuutta asuntotarjonnassa on yritetty saadaa aikaan valtion asuntoviranomaistenn (arava, asuntohallitus, asuntorahasto) hinta/ /laatuvalvonnalla, kustannus/laatuohjauksella, ja vastaavilla enemmänn tai vähemmän tehokkailla järjestelmillä. Tuotettujen asuntojen hintaa (asukkaiden asumisen kustannuksia) on painettu alas alikorkoisilla lainoilla, takauksilla, avustuksilla, asuntojenn laatutasoon vaikuttamalla, markkinahintaa edullisemmilla valtion ja kuntien tonteilla jne. Edullista asuntotuotantoa on kuitenkin parhaiten ja eniten onnistuttu saamaan aikaan rakentamisen laskusuhdanteissa ja lamassa. Nousu- ja korkeasuhdank anteissa rakentajia on kiinnostanut aina ensisijaisesti markkinaehtoinen tuotanto. Valtion tulemasta tuotannosta rakentajat ovat kiinnostuneet aina silloin, kun ns. kovann rahan tuotanto on tyrehtynyt.
4 4 (8) Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus Pääministeri J. Kataisen hallitus on käynnistänyt asuntolainojen korkovähennysoikeuden asteittaisen vähentämisen, kutenn Verotuksen kehittämistyöryhmässä esitettiin. Keskusteluissa on ollut esillä myös nopeampi eteneminen vähennysoikeuden poistamiseks si kokonaan. Perusteena tälle on esitetty myös sitä, että yleinen korkotaso tulee olemaan pidemmän aikaan alhainen. Kotitalouksien asuntolainojen keskilaina-aika on noin vuotta. Katsottaessa taaksepäin olemme nähneet tällaisena ajanjaksona hyvinn voimakasta asuntolainakannan korkovaihtelua (kokonaiskorko vaihdellut välillä 2 9 %). Kotitalouksien korkomenojen osuus käytettävistä vuosituloista a on samaan aikaan vaihdellut välillää 2 10 % Asuntolainoissa yleisesti käytettävät viitekorot ovat euroaikana reilun kymmenen vuoden kuluessa vaihdelleet 1,5 5,5 % välillä. Korkohistorian valossa vuoden keskimääräisellä asuntolainan juoksuajalla tullaan näkemään vielä useampi viitekorkojen nousu ja lasku. Useammaksi vuodeksi oletettu alhainen korkotaso tuleee merkitsemään, että valtion verotulonmenetykset korkovähennysoikeudesta jäävät "perinteistä"" " korkotasoa" pienemmiksi jo nykymallilla ja suunnitellulla vähennysoikeuden kaventamisella.
5 5 (8) Korkovähennysoikeuden hillittyä alasajoa puoltaa myös se, että suuri osa nykyisistä asuntovelallisista on ostanut asuntonsa korkea hintakauden vallitessa, ja he eivät hyödy vähennysoikeuden leikkaamista seuraavasta ekonomistien povaamasta asuntojen hintatason laskusta - vaan voivat itse asiassa kärsiä tappioita. Korkotaso voi vuoden kuluessa myös kohota merkittävästi, jolloin viime vuosina lainan ottaneiden kotitalouksien taloudellinen asema kiristyisi huomattavasti. Jo nykyisellään koroista jää kotitalouden maksettavaksi yli 70 %, verotuen maksaessa alle 30 % osuuden. Vähennysoikeuden nykyistä nopeampi ja voimakkaampi leikkaaminen alentaisi varmasti asuntovelallisten kotitalouksien (pääasiassa nuoria perheitä ja lapsiperheitä) luottamusta talouteensa ja leikkasi kulutuskysyntää. Jos korkovähennysoikeutta halutaan supistaa nopeasti, vaihtoehto voisi olla vähennysoikeuden poistaminen uusilta lainanottajilta tai kohdentamalla uusiin lainanottajiin nopeammin alentuva vähennysoikeus. Kohtuuhintaisen omistusasumisen tukeminen (korkovähennysjärjestelmän poistuessa) Jos omistusasumisen verotuet (korkovähennykset, myyntivoiton verottomuus) poistetaan, on perusteltua kysyä, miten omistusasumisen tuotantotuki järjestetään tulevaisuudessa, jotta asuntojen erilaisia hallintamuotoja kohdeltaisiin tasapuolisesti suhteessa vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon tukemiseen? Nykyisten vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon tukien maailmassa olisi perusteltua ottaa käyttöön vastaavanlaiset valtion korkotuki- (ja täytetakaus) lainat, kuin vuokraasuntotuotannossa. Siis % korkotukilainayhtiölaina, 1,7 % omavastuukorko, valtion täytetakaus, jne. Asukas(=ostaja)valinta samanlainen kuin ARA vuokra- /asumisoikeusasunnoissa. Oman asunnon myyntivoiton verottomuus Oman asunnon myyntivoitto on nykyään verovapaa kahden omistusvuoden jälkeen. Vastaavasti myyntitappio ei ole vähennyskelpoinen. Tätä verovapautta on myös harkittu poistettavaksi. Olisi kaiketi perusteltua, että jos myyntivoitto säädetään verolliseksi, tulisi myyntivoittoa laskettaessa ottaa huomioon omistajan voiton hankkimiseksi tekemät korjaus- ja kunnossapitotoimet ( verotettavasta tulosta oltava oikeus vähentää sen hankkimisesta syntyneet kulut periaate ). Myös mahdollinen myyntitappio tulisi voida vähentää 1) pääomatuloista, 2) muista tuloista. Varsinkin taantuvilla alueilla sekä korkovähennysoikeuden poistamisen alentaessa asuntojen hintatasoa myyntitappiot ovat realistinen vaihtoehto.
6 6 (8) Ns. yleishyödyllisyyys sekä tuen tehokas kohdentuminen sosiaalisuus takaisin yleishyödyllisyyteen Kiinteistöverotus Yleishyödyllisyyssäännöksien tavoitteet kirjataan lain tasolle ja samalla selvennetään yleishyödyllisyyden käsite. ARA tuotannon yleishyödyllisyyden sisältö on ristiriidassa Tuloverolain 22 :ssä olevan yleishyödyllisen yhteisön määritelmän ja sisällön kanssa. Koska ARAVA/korkotukilainsäädännön mukaan yleishyödylliset yhteisöt voivat tulouttaa omistajilleen voittoja, ei niitä voi pitää yleishyödyllisinä termin varsinaisessa tarkoituksessa. Lisäksi ARAVA/korkotukisäädöksien sisältö on ristiriidassa Tuloverolain 22 kanssa: 22 Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä Työryhmän kannanotoista voi päätellä, että nykyinen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon tukijärjestelmä ei toimi lainsäätäjän toivomalla tavalla eikä tuki päädy sitä eniten tarvitseville. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ja ARA selvittävät yhteistyössä valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrien omakustannusperiaatteen toteutumista sekä samoin vuokrien tasausjärjestelmää. Sosiaalisen vuokra-asuntokannan käyttöä asunnottomuuden vähentämiseksi tehostetaan. Selvitetään, miten paljon toimeentulotuella korvataan asumismenoja ja miten jatkuvaa toimentulotuen tarvetta asumismenoihin voitaisiin vähentää. Lisäksi selvitetään valtion tukemien tavallisten vuokra-asuntojen asukasrakennetta pitkällä aikavälillä sekä selvitetään asukasvalintakriteerien toteutumista kunnissa ja eri toimijoilla. Omakustannusvuokrien määräytymisperusteisiin tehdään tarkennus siten, että varautuminen korjauksiin on kohtuullista. Selvitetään tarve nostaa kiinteistöveron alarajoja. (VNS 1/2012 vp) Kiinteistöverotusta tulisi uudistaa lisäämällä kuntien päätösvaltaa poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat. Lisäksi maapohjan verottamista tulisi uudistaa siten, että asuinkiinteistöille olisi erillinen maapohjaa koskeva kiinteistöveroprosentti. (Vuonna 2011 Helsingin Töölössä sijaitsevassa kerrostalossa asuva eläkeläinen maksoi 60 m2 asunnostaan yleistä kiinteistöveroa noin 353 euroa vuodessa, kun vastaavassa asunnossa Jyväskylässä asuva eläkeläinen maksaa yleistä kiinteistöveroa noin 114 euroa vuodessa.
7 7 (8) Rakennuksen (asuintalon) kiinteistövero oli helsinkiläiseläkeläisellä noin 101 euroa vuodessa, ja jyväskyläläiseläkeläisellä 158 euroa vuodessa. Veron suuruuteen ei vaikuta lainkaan verotettavan eläketulon tms. määrä). Kiinteistöveroa voi pitää uudenlaisena varallisuusverona, koska se määräytyy kiinteistövarallisuuden perusteella, ei kiinteistöstä saatavan verotettavan tulon perusteella. Kiinteistövero on veromuotona ongelmallinen, koska se ei huomioi verovelvollisen veronmaksukyvyn kehitystä (eli kassavirtaa ). Kuntien verotulopohjan paikkaaminen kiinteistöverotusta kiristämällä ei ole pitkällä aikavälillä kestävä tie. Kiinteistöverotuksen tason säilyttämiseksi kohtuullisena tulisi veropohjaa laajentaa ulottamalla kiinteistövero koskemaan myös maa- ja metsätalousmaata. Tällä voitaisiin vahvistaa erityisesti pinta-alaltaan suurten mutta väestömäärältään pienten kuntien veropohjaa. Koska metsänomistajista merkittävä osa asuu muualla kuin kunnassa, jossa metsämaa sijaitsee, tasaisi metsämaan kiinteistöverotus myös kuntien välisiä verotuloja. Kiinteistöliiton Indeksitalo -selvitys osoittaa, että kiinteistöverot ja maksut ovat nousseet vuodesta 2001 vuoteen 2011 yli 60 prosenttia, mutta kuluttajahinnat samana aikana vain alle 20 prosenttia. Samana aikana asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksi on noussut myös runsaat 60 prosenttia eli ansiotason nousua nopeammin. 4 Tonttimaan tarjonta 1. Rakentamattoman rakennusmaan korotetun kiinteistöveron alarajaa nostetaan nykyisestä Helsingin seudulla. Korotettu kiinteistövero laajennetaan koskemaan kaikkia rakentamattomia tontteja mukaan lukien niitä, jotka rajoittuvat omaan vakituiseen asuinrakennukseen. Kiinteistöjen verotusarvot sekä tiedot rakennetuista kiinteistöistä saatetaan ajan tasalle. 2. Kunnat tehostavat maapolitiikkaansa ja käyttävät nykyistä aktiivisemmin lunastusmenettelyä ja rakentamiskehotuksia. Nämä menettelyt kytketään osaksi Helsingin seudun aiesopimusta. Kunnat kehittävät kaavoitusta ja kumppanuushankemenettelyjä. 3. Valtiovarainministeriön johdolla inventoidaan kaikki valtion ja valtionyhtiöiden hallinnassa olevat maa-alueet Helsingin seudulla. Asuntotuotantoon soveliaat, valtion tai valtionyhtiöiden tarpeista vapautuvat maanomistukset luovutetaan asuntotuotannon käyttöön koko Helsingin seudulla kohtuulliseen hintaan. Myytävien maiden ehdoksi asetetaan niiden käyttö kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Valtion kannalta tarpeettomista vuokraoikeuksista luovutaan. Asuntojen hinnannousu näyttää irtaantuneen rakennuskustannusten kehityksestä ja on johtanut ennen kaikkea tonttimaan voimakkaaseen hinnannousuun. Kaavoitetun, rakentamattoman tonttimaan saamiseksi rakennustuotannon käyttöön olisi syytä käyttää kaikkia lain tarjoamia menettelyjä Indeksitalo Suomen asuntohintakehitys ja siihen vaikuttavat tekijät (Jarkko Kivistö, BoF Online,
8 8 (8) Kunnanvaltuusto voi määrätä rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi 1,00 3,00 % vuodessa. Suuremmalla prosentilla pyritään saamaan rakentamattomat tontit käyttöön. Lain määrittämää haarukkaa voi kritisoida, koska rakentamattomien rakennuspaikkojen arvo nousee varsinkin pääkaupunkiseudulla merkittävästi korotettua kiinteistöveroa nopeammin. Lisäksi tonttien verotusarvot ovat jäljessä tonttien käyvistä arvoista. Helsingin seudun kunnissa on havaittavissa haluttomuutta sitoutua käyttämään edes osa valtion saatavasta edullisesta asuntotuotantoon soveltuvasta maasta kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon (varsinkin ns. ARA -vuokra-asuntotuotantoon). Asunto-osakkeiden ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtovero Lopuksi: Asunto-osakkeiden ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveron verokanta korotetaan 1,6 prosentista 2 prosenttiin v Lisäksi kiinteistöyhtiöiden velkaosuus lisätään varainsiirtoveron veropohjaan. Toimien arvioidaan lisäävän varainsiirtoverokertymää vuositasolla yhteensä n. 80 milj. euroa. Tavoitteena tulisi olla asuntojen kauppaan liittyvien varainsiirtoverokantojen yhdenmukaistaminen siten, että sekä asunto-osakkaiden (nyt 1.6 % => 2,0 %) että asuntokiinteistöjen (nyt 4 %) varainsiirtoverokanta olisi sama. Tämä voitaisiin toteuttaa asunto-osakkeiden verokantaa nostamalla ja asuntokiinteistöjen verokantaa laskelmalla. Varainsiirtoverokantojen erisuuruus johtaa tarpeettomaan pienten asunto-osakeyhtiöiden perustamiseen, mikä aiheuttaa myöhemmin vaikeuksia yhtiöiden hallinnon järjestämisessä ja hoitamisessa mm. asunto-osakeyhtiö- ja kirjanpitolainsäädännön mukaisesti. Varainsiirtoveron käyttämistä asuntomarkkinoiden suhdannepolitiikan keinona kannattaisi harkita yleisemminkin. Esimerkiksi asuntokauppaan ja asuntoluottojen kysyntään voisi vaikuttaa varainsiirtoverolla (leimaverolla). B. Wahlroos Helsingin Sanomat: :...meidän täytyy kantaa suurta huolta siitä, että yhteiskunnalliset kannustimet ovat sellaisia, jotka johtavat ihmiset työhön ja aktiiviseen osallistumiseen." Harri Hiltunen toimitusjohtaja harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi
MUISTIO 1 (6) Harri Hiltunen 16..2.2012. Eduskunta. uusien. vaikutuksista. asumisen. Suomen Kiinteistöliitto ry Y-tunnus 0307769-5 Nordea 127030-60512
MUISTIO 1 (6) Harri Hiltunen 16..2.2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 00100 Helsinki Puh. (09) 1667 6761 Faksi (09)) 1667 6400 Y-tunnus 0307769-5 Nordea 127030-60512 IBAN FI3612703000060512 BIC
LisätiedotAsuntopolitiikka ja asumisen tukeminen
Asuntopolitiikka ja asumisen tukeminen Ekosysteemifoorumi 26.11.2018 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Asumiseen vaikuttavia keskeisiä yhteiskunnan muutostrendejä Kaupungistuminen
LisätiedotHE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset
HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho
LisätiedotSeminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista
Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista
LisätiedotValtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 3.11.2015 klo 11 HE 34/2015 vp (energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi) SISÄLTÖ Energiaveron kehitys Energiaverotuksen ja
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012
EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden
LisätiedotYmpäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti
Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa
LisätiedotASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen
K ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 11.11.2016 ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA OMISTUSASUMISEN TUET ASUMISTUKI ASUMISEN TUOTANTOTUET ASUNTOJEN VUOKRATASOTUKI ASUMISEEN
LisätiedotAsumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013
Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit
LisätiedotLAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.
LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista Asunto- ja ympäristöjaosto 11.10.2017 Mia Koro-Kanerva OTM, toiminnanjohtaja Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet
Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet - Valiokuntien yhteinen kuuleminen 29.11.2017 Kalervo Haverinen Toimitusjohtaja Turun Ylioppilaskyläsäätiö Asuntopolitiikan kehittämiskohteita -tutkimushanke
LisätiedotMitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?
Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys
LisätiedotHE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla
HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan ympäristövaliokunta 11.10.2013 Harri Hiltunen
LisätiedotHE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla
HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Asunto- ja ympäristöjaosto
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI KIINTEISTÖVEROLAIN MUUTTAMISESTA
Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi Viite: VM/099/00/2017 HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI KIINTEISTÖVEROLAIN MUUTTAMISESTA Suomen Kiinteistöliitosta Esityksestä (Suomen Kiinteistöliitto
LisätiedotPALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?
PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN? Timo Kauppinen, THL 12.11.2018 Paljonko suomalaiset käyttävät tuloistaan asumiseen? / Timo Kauppinen 1 TÄMÄ ESITYS Asumismeno/kustannusrasitteen erilaiset
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys
LisätiedotAsumismenot 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 21.8.2014
Asumismenot 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 21.8.2014 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen kehitys 2. Erityishuomiossa - Kiinteistövero 3. Ilmastopolitiikan vaikutus kotitalouksien energiakustannuksiin
LisätiedotAsumismenot 2015. TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2015 Veera Holappa, PTT
Asumismenot 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2015 Veera Holappa, PTT Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen kehitys 2. Hallitusohjelman toimien vaikutukset asumismenoihin Asuntolainan korkovähennysoikeuden
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
LisätiedotLaki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -
EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämiskohteita koskeva selvitystyö
Asuntopolitiikan kehittämiskohteita koskeva selvitystyö Työpaja 13.1.2017 Henrik Lönnqvist Hankkeen toinen osa Asumisen tukijärjestelmien ongelmakohtien ja vaikuttavuuden arviointi Tehtävä * Kysyntätuet
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Ke 12.10.2016 klo 10.30 HE 174/2016 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys Kiinteistöverotuksen nykytilanne ja
LisätiedotMikä asumisessa maksaa?
Mikä asumisessa maksaa? Taloyhtiö 2017 tapahtuma Helsinki, 26.4.2017 Jukka Kero Pääekonomisti, Suomen Kiinteistöliitto Esityksen sisältö 1) Asumismenojen taso ja kehitys 2) Hoitokulujen taso ja kehitys
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta
Eduskunnan talousvaliokunta 8.2.2018 Hannu Rossilahti, ylijohtaja Asuntotuotannon linjat 60 80-luvuilla Kaksi päävaihtoehtoa: 1. Kovan rahan asuntotuotanto 2. Kohtuuhintainen asuntotuotanto Omistusasuntoja
LisätiedotValtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi
Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja
LisätiedotSeniorin koti kansan osakkeessa. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman päätösjuhla Harri Hiltunen
Seniorin koti kansan osakkeessa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 päätösjuhla 24.11.2017 Harri Hiltunen Asuntokanta ja henkilöt rakennustyypeittäin (31.12.2016) Asuntokanta rakennustyypeittäin
LisätiedotAsumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportti
Anu Kärkkäinen / RKo 13.5.2015 Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportti Rakennusteollisuus RT
LisätiedotLausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
LAUSUNTO 2.11.2015 1 (2) Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA Asia: Viite: Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan
LisätiedotSuomen Omakotiliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:
ASIANTUNTIJAPYYNTÖ 6.10.2015 Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA 1 (3) Viite: Asia: HE 26/2015 vp Asiantuntijapyyntö / Kiinteistöverolain muuttaminen Asiantuntijalausunto hallituksen
LisätiedotKunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli
Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista. Ympäristövaliokunta Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista Ympäristövaliokunta 22.9.2017 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotSOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT
SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista
LisätiedotLausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti klo 10.30; HE 0/2014 vp (kiinteistöverolain
LAUSUNTO 23.9.2014 Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 1 (3) Asia: Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 23.9.2014 klo 10.30; HE 0/2014 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) Suomen Omakotiliitto
LisätiedotAsumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012
Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen
LisätiedotAsuntorakentamisen korkotukijärjestelmän toimivuus. Tomi Henriksson, asumisasioiden päällikkö Ympäristövaliokunta
Asuntorakentamisen korkotukijärjestelmän toimivuus Tomi Henriksson, asumisasioiden päällikkö Ympäristövaliokunta 7.2.2019 Asuntotuotannon rakenne 2018 Yhteensä Kerrostalot Rivitalot Erillispientalot Valmistuneet
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet
Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet Yhteinen kuuleminen, Eduskunta 29.11.2017 Hannu Penttilä Apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialue Vantaan kaupunki Valtion
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet
Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet Talousvaliokunnan kuuleminen, Eduskunta 8.2.2018 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen
LisätiedotUudistuva kiinteistöverotus. Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija
Uudistuva kiinteistöverotus Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija Kiinteistöverotus ja sen kehittäminen Kiinteistövero 2012 Kiinteistöverotuksen kehityshanke» Arvostusmenetelmien kehittäminen»
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;
LisätiedotKaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy
Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön
LisätiedotISMENOT. Veera Laiho
PTT työpapereita 1333 PTT Working Papers 133 KOTITALOUKSIEN ASUMI ISMENOT SUOMESSA 2011 2015 Markus Lahtinen Veera Laiho Sami Pakarinen Helsinki marraskuu 2011 PTT työpapereita 133 PTT Working Papers 133
LisätiedotASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20
LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen
LisätiedotValtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola
Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä
LisätiedotHE 29/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta
HE 29/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kiinteistöverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöveroprosenttien
LisätiedotAsumismenot Tiedotustilaisuus
Asumismenot 2016 Tiedotustilaisuus 17.8.2016 Esityksen rakenne 1. Asumismenojen kehitys Asumismenoennuste 2. Aluevertailu 3. Skenaariot: Sähkön siirtohinnat Kiinteistövero Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa
LisätiedotAsuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)
Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, 20.3.2018 Essi Eerola (VATT) Asuminen perusoikeutena Perustuslain 19 : julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotKiinteistöveroprosenttien määrääminen ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2014
Kunnanhallitus 263 11.11.2013 Valtuusto 89 18.11.2013 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2014 267/02.03.01/2013 KHALL 263 11.11.2013 Kuntalain 66 :n
LisätiedotAsumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotHE 158/2014 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 158/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Veroprosenttien ylärajojen
LisätiedotOpiskelijat yleisen asumistuen piiriin
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) torstai 25.10.8 klo 10.00 HE 191/8 vp Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi 25.10.8 toiminnanjohtaja
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotLausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta
Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1/2004 Ari Laine 11.2.2004 ARA-tuotanto vuonna 2003 Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2003 aloitettiin yhteensä 30 600 uuden asunnon rakentaminen. Koko asuntotuotanto
LisätiedotAsuinkiinteistöjen kiinteistövero Taloustutkimus Oy / Pasi Holm ja Juho Tyynilä
Asuinkiinteistöjen kiinteistövero 217 1 Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja seniorikansalaisten kotonaasumisen näkökulmasta kiinteistövero on ongelmallinen Kiinteistöveroprosentit nousseet Sipilän hallituksen
LisätiedotPutkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka. Tommi Rytkönen 29.3.2011
Putkiremontti yhden mahdollisuus, toisen uhka Tommi Rytkönen 29.3.2011 Kiinteistömaailma lyhyesti Ketjuun kuluu 116 asuntomyymälää, 58 eri paikkakunnalla. Jokaisesta asuntomyymälästä vastaa itsenäinen
LisätiedotYhdistysten yritystoiminta verotuksen näkökulmasta. Seinäjoki
Yhdistysten yritystoiminta verotuksen näkökulmasta Seinäjoki 27.10.2018 Yleishyödyllisyyden edellytykset tuloverotuksessa Yleishyödyllisyydestä säädetään verotuksessa tuloverolain (TVL) 22 :n 1 momentissa
LisätiedotValtion riski vs. asukkaan koti
Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1
LisätiedotValmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:
Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,
LisätiedotAsumisen korkotukilainsäädännön uudistaminen
Asumisen korkotukilainsäädännön uudistaminen Ympäristövaliokunta 22.3.2018 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Vantaan kaupunki Kiinteistöt ja asuminen Vantaalla rakennetaan ratojen varteen Koko Vantaa:
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015
TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014
LisätiedotKorkotukilain muutos. eduskuntakuuleminen Mari Randell
Korkotukilain muutos eduskuntakuuleminen 6.4.2018 Mari Randell Helsingin kaupungin asunto-omaisuus Helsingin kaupungin asunnot Oy, Heka 48 000 asuntoa Keskimääräinen vuokra 11,24 /m 2 /kk Suuria peruskorjauksia
LisätiedotBudjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija
Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi
LisätiedotHE 12/2018 vp Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus
HE 12/2018 vp Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus 13.3.2018 Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry Yleistä lakiesityksestä KOVA on erittäin pettynyt
LisätiedotVuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT
Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT Hanke Osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
LisätiedotVerotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen
Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen
LisätiedotLAUSUNTO: LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI VUOKRA-ASUNTOJEN RAKENTAMISLAINOJEN LYHYESTÄ KORKOTUESTA
Lausunto 1 (6) Ympäristöministeriö Kirjaamo PL 35 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.ym@ymparisto.fi YM6/600/2014 LAUSUNTO: LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI VUOKRA-ASUNTOJEN RAKENTAMISLAINOJEN LYHYESTÄ
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
LUONNOS 23.6.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain 11 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Kiinteistöveroprosenttien
LisätiedotKiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto
Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys
LisätiedotNäkökulmia asuntorakentamisen haasteisiin. Suomen Asuntoliitto ry:n Asuntorakentamisen haasteet seminaari 27.11. 2014 Harri Hiltunen
Näkökulmia asuntorakentamisen haasteisiin Suomen Asuntoliitto ry:n Asuntorakentamisen haasteet seminaari 27.11. 2014 Harri Hiltunen Asuntokysyntää ylläpitäneet ja ylläpitävät (?) tekijät (Katso BOF Online
LisätiedotARA-toiminta tutuksi. KOVA ry:n koulutusristeily, Itämeri Valvontapäällikkö Sami Turunen Esitys 1
ARA-toiminta tutuksi KOVA ry:n koulutusristeily, Itämeri 25.1.2018 Valvontapäällikkö Sami Turunen Esitys 1 Teemat Esitys 1 ARAn esittely Ajankohtaista ARAasuntokannasta Yleishyödyllisyyden erityisedellytykset
LisätiedotTulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta
Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan
LisätiedotSuomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.
TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö
LisätiedotKiinteistövero kunnallisena rahoitusmuotona
Kiinteistövero kunnallisena rahoitusmuotona Kiinteistöverotus seminaari, 11.12.2017 Jukka Hakola Kiinteistövero kunnallisena rahoitusmuotona Tuli voimaan vuonna 1993 kunnallisena verona Kiinteistövero
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotAsumisen tuen kohtaanto vuonna 2004
Ympäristöministeriön raportteja 25 2007 Asumisen tuen kohtaanto vuonna 2004 Jaana Pasanen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 25 2007 Asumisen tuen kohtaanto vuonna 2004 Jaana Pasanen
LisätiedotKiinteistön arvon perusteella kunnalle suoritetaan vuotuista kiinteistöveroa. Kiinteistövero menee kokonaan kiinteistön sijaintikunnalle.
Kaupunginhallitus 389 29.10.2018 Kaupunginvaltuusto 148 05.11.2018 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2019 3374/02.03.01.01/2018 Kaupunginhallitus 29.10.2018 389 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen
LisätiedotHE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus
HE 99/2015 vp Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus 12.11.2015 Jouni Parkkonen toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry - KOVA Tiivistelmä lausunnosta Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen
LisätiedotIMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY
IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 4/2005 Ari Laine 28.2.2005 Aratuotanto vuonna 2004 Vuonna 2004 aloitettiin arvioiden mukaan koko asuntotuotannossa yhteensä 31 000-32 000 uuden asunnon
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2013 1 (5) 904 V 25.9.2013, Kaj / Valtuutettu Belle Selene Xian aloite kaupungin aravuokra-asuntojen asukasvalinnasta HEL 2013-002185 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotVastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008)
Ruotsin ulkoasiainministeriö Pohjoismaiden neuvostolle Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008) Anita Knakkergaard (Tanskan kansanpuolue) on esittänyt
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen
LisätiedotASUMINEN 2014. Tutkimusraportti / Hypo / elokuu 2014
ASUMINEN 2014 Tutkimusraportti / Hypo / elokuu 2014 SISÄLLYS 1. Päähavainnot tutkimustuloksista 3 2. Asuminen yleisesti 8 3. Omistusasuminen 14 4. Vuokra-asuminen 24 5. Oman talouden hallinta asumiskustannusten
LisätiedotAsuntopula kasvun tulppana
Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään
LisätiedotErityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho
Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotHE 119/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. aineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin ra-
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Kiinteistöveroprosenttien kennuksiin ja
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotKiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 833/02.03.01/2014 332 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan
Lisätiedot