SOSIAALITURVA. Sosiaalityöntekijät käyttävät internetiä monipuolisesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Sosiaalityöntekijät käyttävät internetiä monipuolisesti"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 5/06 Tietojärjestelmän käyttöönotto on vaativa kehittämisprojekti Itä-Lapissa kuntalaiset saavat sosiaalineuvontaa verkosta Tilaaja-tuottajamalli Tukholmassa Sosiaalityöntekijät käyttävät internetiä monipuolisesti

2 Pääkirjoitus 21. maaliskuuta 2006 IT-haaveita ja todellisuutta Tieto- ja viestintätekniikka voisi vapauttaa sosiaalialan ammattilaiset toimistoista. Enää ei ole tarvetta vetäytyä toimistokoneelle tekemään asiakirjoja, tarkistamaan tietoja internetistä tai lukemaan sähköposteja. Paperittoman toimiston haaveesta voitaisiin siirtyä työntekijättömään toimistoon, josta sosiaalityöntekijät olisivat lähteneet ulos ihmisten pariin. Tekniikka voisi helpottaa myös ammattilaisten välistä neuvon- ja yhteydenpitoa. Suojatussa verkossa voi kysyä kollegalta tai muulta asiantuntijalta neuvoa periaatteessa mistä päin maailmaa tahansa. Kokemuksia voi jakaa ammatillisilla keskustelufoorumeilla. Palavereihin ei tarvitse tulla tiettyyn paikkaan vaan kokoontuminen onnistuu myös tekniikan välityksellä. Asiakkaat voisivat hoitaa monia asioita verkon kautta: tehdä hakemuksia ja katsoa miten ne etenevät, varata ajan työntekijöille tai saada heiltä henkilökohtaista neuvontaa ilman, että heidän pitää tulla tiettyyn aikaan sosiaalitoimiston käytäville jonottamaan. Verkkopalvelut voisivat myötäillä asiakkaiden arkea ja elämäntilanteita eivätkä nykyiseen tapaan organisaatioiden toimintaa ja hallintokuntarajoja. Tällaiset mahdollisuudet ovat teknisesti olleet olemassa jo pitkään, mutta niitä on otettu niukasti käyttöön. Kansalaisten sähköinen asiointi on kehittynyt hitaasti. Ajanvarauksenkin tekeminen verkossa on vielä harvinaista. Itä-Lapissa kokeiltava sosiaalitoimen verkkoneuvonta on myönteinen merkki uudesta. Sosiaalihuollon tietojärjestelmiä varten tehdään vasta nyt yhtenäisiä valtakunnallisia perusmäärityksiä sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa. Niiden aikaansaaminen on työlästä, mutta ne ovat välttämättömiä. Samaan aikaan jonkun valtakunnassa pitäisi kuitenkin ideoida uusia palvelumalleja, joissa tieto- ja viestintätekniikka voisivat olla avuksi. Nähtäväksi jää, mitä uutta valtion perustamat uudet kuntien tietohallintoyhteistyötä tiivistävät yksiköt KuntaIT ja sosiaali- ja terveydenhuollon oma yksikkö tähän tuovat. Valtakunnallisia määrityksiä odoteltaessa monet kunnat joutuvat hankkimaan ja räätälöimään itselleen tietojärjestelmiä, koska vanhat järjestelmät ovat tulleet tiensä päähän. Ei ole kadehdittavaa olla tekemässä näitä ratkaisuja. Tietojärjestelmän hankinnassa pitää ottaa huomioon lukuisia tulossa tai meneillään olevia uudistuksia: Kunta- ja palvelurakenneuudistus lisää kuntien yhteistyötä ja asettaa vaatimuksia myös tietojärjestelmille. Lisääntyvä palveluiden ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä edellyttää järjestelmien yhteensopivuutta. Saman asian tuovat eteen lainsäädännön muutokset, kuten toimeentulotuen ja työmarkkinatuen uudistaminen. Järjestelmien pitäisi myös helpottaa hallintokuntien välistä yhteistyötä tai vaikkapa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämistä. Vuoden 2007 alussa sosiaalipäivystyksen tulee olla kaikkien kansalaisten tavoitettavissa ja sitäkään harva kunta järjestää yksin. Lista tietojärjestelmiä koskevista vaatimuksista on pitkä. Erja Saarinen SOSIAALITURVA 5/ vsk Perustettu 1912 Riippumaton sosiaalialan ammatillinen aikakauslehti Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2006 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié p talouspäällikkö Yrjö Saarinen p Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Erja Saarinen p toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö p Taitto: Tommi Luhtanen, Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 47 /vuosi, opiskelijatilaus 26 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,58 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan sisältyy värillinen vaakuna tai logo. Hintaan lisätään alv. 22 % p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN SOSIAALITURVA 5/2006

3 Tässä numerossa Tukholmassa julkisten palveluiden yksityistäminen aloitettiin kilpailuttamisella vuonna Tukholman kokemuksista s. 18. Sosiaalijohtaja Reijo Ruostilasta tietojärjestelmän käyttöönottovaihe on luultua suurempi uhka työhyvinvoinnille s. 4. Kemijärven sosiaalitoimen henkilöstö antaa Itä-Lapin kuntien asukkaille sosiaalineuvontaa verkon välityksellä. s IT-haaveita ja todellisuutta Erja Saarinen 4 Tietojärjestelmän käyttöönotto on vaativa kehittämisprojekti Erja Saarinen 6 Kohti yhtenäistä tietoa sosiaalihuollon tietojärjestelmissä Pekka Kortelainen & Jarmo Kärki 8 Kaikki turvateknologia ei sovi dementoituneille Jouko Siirilä 10 Itä-Lapissa aloitettiin sosiaalitoimen verkkoneuvonta Yrjö Nikunlassi 12 Sosiaalityöntekijät käyttävät internetiä monipuolisesti Tero Meltti & Jenni-Mari Räsänen 13 Sosiaalialan ammattilaisten tietoteknisessä osaamisessa on puutteita Johanna Kallio & Tuula Kontio 14 Näkökulma Datasta viisaudeksi Timo Tuurala 14 Voisiko tekniikka ajaa sosiaalityöntekijät ulos toimistoista? Erja Saarinen 15 Juristin nurkkaus Milloin ja miten tulkkipalveluja pitää järjestää? Tapio Räty 17 Uusiin tehtäviin 18 Tilaaja-tuottajamalli Tukholmassa: Kohti pehmeiden palvelujen markkinoita Briitta Koskiaho 20 Kolumni Tärkeintä sosiaalityössä Arja Tuomi 21 Kirjallisuutta Kaverien kanssa Tiina Kirvesniemi 22 Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön suunnittelussa päästiin vuoropuhelulla yhteiseen näkemykseen 25 Vajaa kymmenen kehittämisyksikköä saa valtion rahoitusta Erja Saarinen 25 Joka kolmannessa kunnassa on sosiaalipäivystys 26 Kirjallisuutta 26 Väitöksiä 27 Uutisia 27 Kirjallisuutta 28 Nykyajan etiikkaa Ulla Salonen-Soulié Kannen kuva: Jann Lipka/GORILLA Seuraava Sosiaaliturva 6/06 postitetaan lukijoille 5. huhtikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksesssa viimeistään 29. maaliskuuta SOSIAALITURVA 5/2006 3

4 Tietojärjestelmän käyttöönotto on vaativa kehittämisprojekti Uuden tietojärjestelmän käyttöönotto sosiaalitoimessa on kaikkia työntekijöitä koskettava laaja kehittämishanke, joka pitää resursoida kunnolla. Siilinjärven sosiaalijohtajasta Reijo Ruostilasta näin laajat hankkeet ansaitsisivat myös valtion kehittämisrahaa. Reijo Ruostilan mielestä kehittäminen on kunnissa tavallaan ulkoistettu projekteihin, koska niihin saa rahaa. Myös perustyötä pitäisi voida tehdä arvioivalla ja uudistavalla työotteella. Silloin esimerkiksi tekniikan käytön kehittäminen sujuisi nykyistä kivuttomammin. Jos kehittämistyötä kuitenkin tehdään enimmäkseen projekteissa, myös asiakastietojärjestelmien käyttöönottoon pitäisi saada projektirahoitusta, sillä ne ovat laajoja kehittämishankkeita. Rahoituksen ehtona voisi edellyttää, että kunta hankkii tietyltä osin standardimuotoisen järjestelmän ja soveltaa käyttöönotossa määriteltyjä työn arviointi- ja kehittämismenetelmiä. Ruostila harmittelee sitä, että aika on niin kortilla, ettei tietohallintoa ja -tekniikkaa ehdi perusteellisesti pohtia. Hän on kuitenkin keskiverto sosiaalialan ammattilaista paremmin perehtynyt näihin kysymyksiin, sillä hän suorittaa Kuopion yliopistossa sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusta. Tietojärjestelmän käyttöönotto on niin suuri urakka, ettei sosiaalitoimella pitäisi samaan aikaan olla monia muita projekteja. Pohdimme juuri luottamushenkilöiden kanssa, missä hankkeissa pystymme olemaan mukana. Niitä on nyt parikymmentä. Sellaiseen määrään ei voi täysillä sitoutua. Hankintapäätös oli tehtävä nyt Siilinjärvelle on vastikään hankittu uusi tietojärjestelmä toimeentulotukeen, lastensuojeluun, päihdetyöhön ja vammaispalveluihin. Se otetaan käyttöön asteittain ensi elokuusta lähtien. Kokonaisuuden pitäisi olla käytössä keväällä Samalla valmistellaan päivähoidon ja laitoshoidon tietojärjestelmien käyttöönottoa. Ruostilasta on hankalaa, että hankintapäätökset on pakko tehdä nyt, kun valtakunnallisia määrityksiä sosiaalihuollon tietojärjestelmille vasta laaditaan. Aiemmat järjestelmät olivat tulleet jo 15 vuoden ikään. Nyt täytyy toimia tarjolla olevien järjestelmien pohjalta ja katsoa, mihin ne taipuvat. Valtakunnalliset määritykset tehdään aikanaan päivityksinä. Sama työ tehdään aina uudestaan eri kunnissa Siilinjärvi hankki tietojärjestelmän yhdessä Kuopion kanssa. Vastaisuudessa kuntien on helpompaa tehdä yhteistyötä, kun molemmilla on sama järjestelmä. Useampi kunta yhdessä on myös järjestelmätoimittajien kilpailuttajana ja järjestelmän tilaajana vahvempi kuin yksi kunta. Ruostila painottaa, että tietojärjestelmän käyttöönotto on kuitenkin kuntakohtaista. Siihen kuntayhteistyö ei tuo helpotusta. Järjestelmät räätälöidään kullekin kunnalle sopivaksi. Kunnat eivät juuri hyödynnä esimerkiksi toistensa tekemiä mallinnuksia asiakasprosesseista. Monet jopa varjelevat omia mallinnuksiaan. Paljolti sama työ tehdään erikseen joka kunnassa. Tämän välttämiseksi Ruostila kaipaa alueellista tietohallintostrategiaa, jossa sovittaisiin kuntien yhteistyöstä. Sitä tarvittaisiin myös henkilöstön tietotekniikkakoulutuksen järjestämiseksi. Käyttöönotto jää sosiaalialan ammattilaisten harteille Noin asukkaan Siilinjärvellä ei ole sosiaalitoimessa atk-henkilöstöä, joten sosiaalialan ammattilaisten on hankittava ja otettava tietojärjestelmät käyttöönsä muiden tehtäviensä ohella. Sosiaalijohtajalle jää suuri vastuu. Siilinjärvellä sosiaalityöntekijä Antero Nissinen vetää käyttöönottoprojektia. Hän tekee tätä nyt lastensuojelun ohella, mutta siirtyy päätoimiseksi projektipäälliköksi kesällä. Hänelle hankitaan tuolloin sijainen. Käyttöönoton suunnitelmavaiheessa arvioitiin perustyön resurssit. Arvion perusteella kuntaan palkataan vakituisesti ylimääräinen sosiaalityöntekijä ja lapsiperheiden toimeentulotuen etuuskäsittelijä. Ruostilan mielestä päätöksentekijät ovat kiitettävästi ymmärtäneet, että lakisääteisten viranomaistehtävien hoito ei voi kaatua resurssipulaan. Tehokasta työhyvinvoinnin ehkäisyä Sosiaalitoimessa perustyönteko joutuu tiukoille tietojärjestelmän käyttöönoton aikana, koska työtä on jo muutenkin liikaa. Siilinjärvellä etenkin lastensuojeluongelmat lisääntyvät koko ajan. Uusi järjestelmä tuo aina aluksi lisätyötä. Sen käyttöönotto vaikuttaa toiminnassamme lähes kaikkeen, Ruostila toteaa. Tietojärjestelmän käyttöönotto on usein tehokas työhyvinvoinnin ehkäisyhanke. Palkkaamme lisää henkilöstöä, jotta työhyvinvointi ei kohtuuttomasti heikentyisi. Toisaalta uudistuksista aiheutuu aina vaivaa. Vaivatta mikään ei muutu. Esimies pitää yllä uskoa tekniikan mahdollisuuksiin Uusien tietojärjestelmien asiakkaille aiheuttamat palvelukuopat ovat olleet paljon esillä. Etenkin Espoon vaikeudet palvella toimeentulotukiasiakkaita ovat näkyneet lehtien palstoilla. Voi vain kuvitella, millaista työntekijöillä on ollut tuon myllerryksen keskellä. Ruostila korostaa, että esimiehen tulee pitää yllä uskoa siihen, että tekniikka todella helpottaa työntekoa. Tietojärjestelmiä ei käytetä vain käytännön pakosta. Kannustavia esimerkkejä voisi olla enemmän. On yllättävää, että esimerkiksi toimivan sähköisen ajanvarausjärjestelmän luominen on niin vaikeaa. Monilla on sähköisen järjestelmän rinnalla käytössä paperikalenteri. Se ei ole tätä päivää. Henkilökohtaisen työn, työparityön ja tiimityön parasta tukemista olisi toimiva asiakastietojärjestelmään yhdistetty ajanvaraus- ja kalenteriohjelma. 4 SOSIAALITURVA 5/2006

5 Kuva: Jouko Ahtiainen Tietojärjestelmien käyttöönotto on suurempi uhka työhyvinvoinnille kuin yleisesti ajatellaan. Siksi perustyöhön pitää hankkia lisää työntekijöitä käyttöönottovaiheen ajaksi, Reijo Ruostila korostaa. Toiminnan uudistamisen pitäisi olla ensisijaista Siilinjärvellä kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettiin kotihoidoksi vuosina Kun toimintamallia muutettiin, samalla hankittiin uusi yhteinen tietojärjestelmä. Hanke sai myös valtion rahoitusta. Tämä oli Ruostilasta ihanteellinen tapa ottaa uusi tietojärjestelmä käyttöön: Tässä haluttiin uudistaa toimintaa ja siinä tietojärjestelmä oli vain yksi osa. Ei edetty tekniikan ehdoilla. Muut uudet tietojärjestelmät joudumme sovittamaan vanhaan toimintamalliin. Tässä yhteydessä emme pääse kehittelemään uusia toimintatapoja, vaikka uusi järjestelmä toki tuo uusia mahdollisuuksia, etenkin toiminnan seurantaan ja arviointiin. Järjestelmät eivät pysy lakiuudistusten vauhdissa Ruostilasta on selvää, että tietojärjestelmiin tarvitaan valtakunnallisesti yhteiset rakenteet, jotta kunnissa kerättäisiin samanlaista tietoa ja niitä voitaisiin paremmin vertailla keskenään. Esimerkiksi hoito- ja palvelusuunnitelmista pitäisi kaikkialla löytyä samat perusasiat. Tätä vaativaa perustyötä tehdään vasta nyt osana sosiaalialan kehittämishanketta. Samaan aikaan tulee valtavalla vyörytyksellä sosiaali- ja terveystointa koskevia lakiuudistuksia. Emme pysty rakentamaan tietojärjestelmiä uudistuksiin sopiviksi, koska uudistukset tulevat voimaan niin tiukalla aikataululla ja ilman kunnollista valmistelua. Niiden toimeenpanossa ja tilastoinnissa joudutaan pahimmillaan tekemään hidasta käsityötä. Näin on käynyt muun muassa työmarkkinatuen ja toimeentulotuen uudistuksessa. Tietojärjestelmä sujuvasti käyttöön Sosiaalijohtaja on sitoutunut käyttöönottoprojektiin ja hän on siinä paljon mukana. Projekti on hyvin organisoitu ja suunniteltu ja jokainen tietää vastuunsa. Perustyön resurssit arvioidaan ja tarpeen mukaan palkataan lisää henkilökuntaa. Työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Koko henkilöstö vedetään ajoissa mukaan projektiin. Pidetään yllä työntekijöiden uskoa siihen, että tekniikka helpottaa työntekoa. Kokemuksia vaihdetaan sellaisten kollegoiden ja käyttäjätahojen kanssa, jotka ovat ottaneet saman järjestelmän käyttöön. Ei haukata liian suurta palaa kerralla eri toimintojen järjestelmät otetaan porrastetusti käyttöön. Palvelukatkot ennakoidaan ja niistä tiedotetaan asiakkaille ajoissa. Lisääntyvä seutuyhteistyö ja muut vaatimukset Epävarmuutta tietojärjestelmien rakentamiseen tuo kuntayhteistyön avoin tilanne. Kukaan ei oikein tiedä, mihin suuntaan esimerkiksi kunta- ja palvelurakennehanke vie sosiaalitointa. Ilmassa olevat muutokset, kuten kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, olemme aktiivisesti pyrkineet unohtamaan muuten emme pystyisi tekemään mitään, Ruostila sanoo. Seutuyhteistyö on jo lisääntynyt huomattavasti. Siilinjärven, Karttulan, Kuopion ja Maaningan talous- ja henkilöstöhallinto siirtyvät seudulliseen palvelukeskukseen samaan aikaan, kun Siilinjärven uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön. Muutos otetaan järjestelmässä huomioon. Kuopion seutukuntaan valmistellaan seudullista sosiaalipäivystystä. Senkin vuoksi kuntien tietojärjestelmien pitää sopia yhteen, jotta asiakastietoja voidaan siirtää kunnasta toiseen. Sosiaalijohtaja on aika yksin tekemässä vaikeita tietojärjestelmäpäätöksiä alati muuttuvissa oloissa. Reijo Ruostila on saanut parasta tukea hankintapäätöksiin sosiaalijohtajakollegoiltaan ja yhteistyöstä Kuopion kanssa. Hän on myös jututtanut käyttöönottoprojektien henkilökuntaa ja järjestelmien käyttäjiä muista kunnista. Vastikään Laukaan sosiaalitoimen työntekijöitä kävi tutustumassa lapsiperhetyön malliimme. Samalla kyselimme heidän tuoreita kokemuksiaan tietojärjestelmän käyttöönotosta. Nämä vierailut ovat todella hyödyllisiä. Uusia voimia kehittämiseen ja ideointiin Ruostila kaipaisi maakunnallista tai valtakunnallista yksikköä, joka ideoisi uudenlaisia tekniikkaa hyödyntäviä palvelumalleja. Kunnissa joudumme paljolti työskentelemään tarjolla olevien järjestelmien kanssa. Ne eivät aina anna uudelle ajattelulle tilaa. Saatamme jäädä vanhan palvelutuotantotavan vangeiksi. Erityistä tarvetta olisi miettiä asioita uusiksi yhteistyötahojen, kuten terveydenhuollon, kanssa. Sosiaalitoimi ei saisi käpertyä sisäänpäin. Asioita pitäisi siirtyä katsomaan asiakkaiden eikä organisaatioiden näkökulmasta. Siihen meillä on vielä aika pitkä matka itse toiminnassa mutta myös tietoteknologian hyödyntämisessä. Erja Saarinen SOSIAALITURVA 5/2006

6 Pekka Kortelainen & Jarmo Kärki Kohti yhtenäistä tietoa sosiaalihuollon tietojärjestelmissä Sosiaalialan tietoteknologiahanke viettää yksivuotispäiväänsä huhtikuun alussa. Sen alkutaipaleella on panostettu asiakastietojärjestelmien kehittämiseen. Sosiaalihuollossa dokumentoitavan asiakastiedon määrittelytyö on saatu alkuun. Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa tietojärjestelmiä koskeva valtakunnallinen kehittäminen on pilkottu asiakastietojärjestelmien, dokumentaation ja asiakirjahallinnon osaalueisiin. Asiakastietojärjestelmien kansallinen kehittäminen on keskeinen haaste. Valtakunnallisesti määritetään, mitä tietoa asiakkaista järjestelmiin tarvitaan, miten tätä tietoa luokitellaan ja millaisia asiakastiedon rakenteita järjestelmissä tarvitaan. Yksinkertaiselta kuulostava tavoite muuttuu haastavaksi, kun katsomme nykyistä palvelujärjestelmäämme. Sosiaalihuollon tehtäväkohtainen erityislainsäädäntö ja palveluiden erilaiset toteutukset kunnissa tekevät järjestelmästä kirjavan ja monipolvisen kokonaisuuden. Miten puristaa esiin yhtenäisiä määrityksiä epäyhtenäisestä toimintakentästä? Perinteisissä tietojärjestelmissä sosiaalityön dokumentoinnilla on ollut erityisasema. Nyt tilausta on uudenlaiselle kirjaamiskulttuurille. Myös muita töitä kuin sosiaalityötä pitäisi dokumentoida. Eri ammattiryhmien työn dokumentointitarpeiden selvittämistä hankaloittaa kuitenkin alan vakiintumaton ammattirakenne. Yhä enemmän siirrytään manuaalisesta kirjaamisesta sähköiseen kirjaamiseen. Tulevaisuudessa häämöttää näkymä, jossa sähköiset dokumentit liikkuvat sujuvasti eri organisaatioiden välillä ja manuaalisesta arkistoinnista on siirrytty sähköiseen, keskitettyyn arkistopalveluun. Tuolloin asiakastietoa voidaan hyödyntää aiempaa paremmin asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ensiaskeleet asiakastiedon hahmottamisessa Asiakastiedon hahmottamisessa on kysymys inhimillisen todellisuutemme käsitteellistämisestä ja luokittelusta. Tietojärjestelmien käyttöön tarvitaan yksiselitteisesti määriteltyjä käsitteitä ja termejä. Termityö on siten tärkeä osa asiakastiedon määrittelyä. Erilaiset tietotarpeet puolestaan ohjaavat sitä, mitä tietoja viime kädessä kirjataan tietojärjestelmiin. Muun muassa käytännön työ ja lainsäädäntö määrittävät sen, mitä tietoja järjestelmissä tulisi olla. Työ- ja palveluprosesseja tarkastelemalla voidaan hahmottaa, missä ja millaisessa muodossa tietojen tulisi kulloinkin olla käytettävissä. Termityö liitettiin asiakastietojärjestelmien kehittämiseen hankkeen alusta alkaen. Antero Lehmuskoski Kuopion yliopiston Shiftec-tutkimusyksiköstä kokosi perusselvityksen sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä syksyllä Tänä vuonna julkaistaan luonnos sosiaalihuollon tietojärjestelmissä ja kehittämistyössä käytettävistä termeistä. Näin halutaan luoda yhteinen ymmärrys siitä, mitä eri käsitteillä kulloinkin tarkoitetaan. Tietoteknologiahankkeen resurssit eivät riitä kovin kattavaan termityöhön. Sosiaalihuollon termistöä koskevaa tutkimus- ja määrittelytyötä tarvittaisiin kipeästi. Syvemmälle tiedon määrittelyyn Asiakastietojärjestelmissä olevien tietosisältöjen määrittely etenee kahdella, toisiaan täydentävällä uralla. Sosiaalihuollolle määritellään omaa ydintietojoukkoa eli käsitteitä, jotka ovat yhteisiä koko sosiaalihuollolle. Samaan aikaan pureudutaan syvemmälle eri sosiaalipalveluiden tietotarpeisiin. Tämän vuoden alussa aloitti työnsä sosiaalihuollon ydintietoryhmä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen alaisuudessa. Sen kokoonpanoa on terästetty sosiaalihuollon asiantuntijoiden lisäksi sähköisen potilaskertomuksen kehittäjillä. Työryhmä paneutuu koko sosiaalihuollon yhteisten tietojen ja niiden rakenteiden määrittelyyn. Ensimmäiset tietomääritykset tulevat julkisesti arvioitaviksi huhtikuussa. Vuosien 2006 ja 2007 aikana perustetaan kymmenen työryhmää, jotka määrittelevät kussakin sosiaalipalvelussa dokumentoitavat asiakastiedot. Ryhmiin toivotaan mukaan sosiaalihuollon käytännön osaajia. Ryhmät määrittelevät ydintietoja tarkemmin palvelukohtaisia tiedontarpeita, palveluita koskevia dokumentteja sekä sitä, miten palveluprosessi etenee dokumentoinnin näkökulmasta. Työryhmien työn tuloksena syntyvät palvelukohtaisten perustietojen määritykset asiakastietojärjestelmiin. Stakes organisoi ryhmien toiminnan. Keskitetysti ohjatulla työskentelyllä pyritään saamaan yhtenäisiä tuotoksia. Tiedoista muodostetaan rakenteita Yhteisesti sovittu tietojen rakenne on edellytys valtakunnallisesti yhtenäiselle ja vertailukelpoiselle tietopohjalle. Rakenteinen tieto ja rakenteiset dokumentit ovat tietoteknologian kehittämistyössä yleisesti esiintyviä käsitteitä. Rakenteisuus tiedon tasolla tarkoittaa sitä, että tieto on määrämuotoista eli se on yksiselitteisesti määritelty. Rakenteinen tieto perustuu usein johonkin mielekkääseen luokitukseen. Tällä tasolla rakenteisen tiedon SOSIAALITURVA 5/2006

7 Miksi vasta nyt? Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi ensimmäisen tietoyhteiskuntastrategiansa noin vuosikymmen sitten. Sen tavoitteet eivät kuitenkaan juuri konkretisoituneet sosiaalihuollon asiakastyön järjestelmiä parantaviksi toimenpiteiksi. Aika ei ehkä vielä tuolloin ollut kypsä, sillä sosiaalihuollon tietojärjestelmien ensimmäinen sukupolvi oli vasta otettu käyttöön. Uuteen tekniikkaan totuttautuminen vei oman aikansa. Strateginen kehittäminen on vahvistunut 2000-luvulla. Sosiaalialan kehittämishankkeessa alan tietoteknologisen perustan vahvistaminen nostettiin erääksi painopisteeksi. Tältä pohjalta aloitettiin sosiaalialan tietoteknologiahanke. vastakohta on esimerkiksi tietojärjestelmiin vapaamuotoisesti kirjattava teksti. Rakenteisuus dokumentin tasolla tarkoittaa sitä, että tietyn dokumentin perusrakenne on ennakkoon määritelty. Tietotekniikkaa hyväksikäyttäen voidaan muodostaa rakenteisia dokumentteja, joihin sisältyy asiakastiedon lisäksi esimerkiksi organisaatiota koskevia taustatietoja, työntekijän sähköinen allekirjoitus ja asiakkaan suostumus tietojen käyttöön. Kaikki dokumentin hyödyntämisessä tarvittava tieto voidaan sisällyttää itse dokumenttiin. Näin taataan vastaava tietoturvallisuus kuin paperisten lomakkeiden käytössä. Tiedon käyttötarkoitus määrittelee rakenteet Tiedon käyttötarkoitus määrittelee sen, millaisia tietorakenteita sosiaalihuoltoon kannattaa muodostaa. Erityisesti asiakastietojen sähköistä arkistointia hahmoteltaessa sosiaalihuollon tietojen rakenteen määrittely Vuoden 2005 alussa tietoyhteiskuntaneuvosto otti valtioneuvostolle luovuttamassaan raportissa kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehittämisen puolesta. Viesti oli se, että tietoteknologiaa tulisi hyödyntää aiempaa paremmin sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Sosiaalihuollolle tämä strateginen kannanotto oli tärkeä, sillä sen seurauksena sosiaalialan tietoteknologian kehittäminen liitettiin osaksi hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa. Tietoyhteiskuntaneuvosto verkossa Nykyinen hallitus Tietoyhteiskuntaohjelma verkossa suhteessa tiedon hyödynnettävyyteen on ratkaisevan tärkeää. On päätettävä, millaisina tietokokonaisuuksina palvelutapahtumaa koskeva asiakastieto tallentuu sähköiseen arkistoon. Arkistoidun tiedon tulisi olla myös sellaisessa muodossa, että se on jälkikäteen helposti ja tietoturvallisesti haettavissa, kun ammattilainen sitä tarvitsee. Näitä kysymyksiä ratkomaan perustetaan kevään aikana asiakirjahallinnon työryhmä. Näköpiirissä on mielenkiintoista pohdittavaa. Sosiaalialan tietoteknologiahanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallista sosiaalialan kehittämishanketta. Lisätietoja verkossa Pekka Kortelainen on sosiaalialan tietoteknologiahankkeen asiakastietojärjestelmät-osion ja Jarmo Kärki dokumentaatio-osion projektipäällikkö. Haluatko mukaan määrittelemään sosiaalipalveluiden tietoja? Sosiaalihuollon palvelukohtaisia dokumenttitietoja määritteleviin työryhmiin haetaan jäseniä. Myös niiden rinnalla toimiviin kommentointirinkeihin kaivataan sosiaalialan ammattilaisia. Jos olet kiinnostunut palvelualaasi koskevan tiedon ja dokumentoinnin kehittämisestä ota yhteyttä Stakesiin projektipäällikkö Jarmo Kärkeen fi tai erikoissuunnittelija Anna Väinälään Dokumentaatioteemaan voit tutustua sosiaalialan tietoteknologiahankkeen kotisivuilla osoitteessa Sohvi:ssa käsitellään sosiaalihuollon tietosuojaongelmia Sosiaalihuollon tietosuoja-asioiden keskeisten toimijoiden ja tietosuojavaltuutetun toimiston yhteistyön lisäämiseksi on perustettu Sosiaalihuollon tietosuojan ohjausryhmä Sohvi. Siinä keskustellaan henkilötietojen käsittelyä koskevista ongelmista, etsitään niihin ratkaisuja ja tiedotetaan ratkaisuista. Ryhmä voi myös järjestää koulutusta ja seminaareja. Ryhmässä ovat edustettuina muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes, sosiaalialan osaamiskeskukset, sosiaaliasiamiehet ja kunnat. Aiemmin on perustettu vastaavat ryhmät terveydenhuoltoa ja opetustointa varten. Lisätietoja Sohvi-ryhmästä ja sosiaalihuollon asiakkaan tietosuojasta Tehtävät Yleisohjaus ja sidosryhmäyhteistyö Julkishallinnon tietohallintoyhteistyö tiivistyy Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen asetti tammikuun lopulla KuntaIThankkeen valmistelemaan KuntaIT-yksikön perustamista sisäasiainministeriöön. KuntaIT on julkishallinnon yhteistyötä vahvistava uusi toimija, jonka on muun muassa tarkoitus kehittää julkishallinnon sähköistä asiointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Uusi yksikkö aloittaa toimintansa ensi syyskuun alussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista tietohallintoyhteistyötä tiivistämään on tulossa oma yksikkönsä, jota valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Valtion puolella vastaavaa työtä tekee ValtIT-yksikkö. Kolmen erillisen yksikön on tarkoitus yhdistyä vuoden 2009 alussa. KuntaIT ja valtion tietohallintoa uudistava ValtIT- hanke tiivistävät koko julkishallinnon tietohallintoyhteistyötä, jonka taas odotetaan tehostavan julkishallintoa ja parantavan julkisten palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. KuntaIT toimii tiiviissä yhteistyössä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen kanssa. SOSIAALITURVA 5/2006

8 Kaikki turvateknologia ei sovi dementoituneille Turvaranneke ei toimi, jos ihminen ei muista mikä hänellä on ranteessaan. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on kehitetty viime vuosina teknis-sosiaalisia turvaverkkoja ikäihmisille tavoitteena pitkittää heidän kotona asumistaan niin kerrostaloissa kuin sivukylilläkin. Ensimmäisenä toteutetun E-kotihankkeen aikana kävi selväksi, ettei kaikki ikäihmisille suunnattu teknologia sovi dementoituneille. E-kotihankkeessa ja sen jälkeen toteutetussa Eeva-hankkeessa asiantuntijana toiminut sairaanhoidon opettaja Hannu Salo sanoo, ettei turvaranneke toimi, jos ihminen ei muista mikä hänellä on ranteessaan tai hän on laittanut sen piirongin laatikkoon silmälasikoteloonsa. Salo työskentelee seinäjokelaisessa telelääketieteen konsultointiyritys LifeIT Oyj:ssä. Salo korostaakin, että yritykset tarvitsisivat enemmän tietoa siitä, millainen sairaus dementia on ja miten se vaikuttaa ihmisen elämään, mitä oireita sairauteen kuuluu ja miten se etenee. Hän muistuttaa myös tekniikan hyväksikäytön ongelmista: tekniikka ei voi eikä se saa korvata läheisten yhteydenpitoa. Eeva-hankkeessa luotiin yksilöllisiä turvaverkkoja dementoituneille. Niissä teknologia oli mukana tukemassa dementiaa sairastavia ja heidän omaisiaan. Hanke oli suora jatke koko vanhusväestön kotona asumista kartoittaneelle E-kotihankkeelle. Helmikuun lopussa päättyneessä Eevahankkeessa oli mukana 30 dementiaa sairastavaa omaisineen Alajärveltä, Alavudelta, Ilmajoelta, Jurvasta, Lapualta ja Seinäjoelta. Heille toimitettiin noin 30 erilaista teknistä ratkaisua. Suurin osa niistä pyrki ehkäisemään vaaratilanteita. Helppoja ja huomaamattomia apuvälineitä Hannu Salo ja Eeva-hankkeen projektipäällikkö Merja Hedberg korostavat, että turvalaitteiden tulisi olla mahdollisimman helppoja ja huomaamattomia: Apuvälineet toimivat muistin jatkeena. Dementoitunut voi ahdistua kovista tai piippaavista äänistä ja vilkkuvista valoista. Kaikki johdot tulisi saada piiloon ja tekniikka näkymättömäksi. Esimerkkinä tekniikan mahdollisuuksista Eeva-hankkeen projektipäällikkö Merja Hedberg toimii päätyökseen tutkijana Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen palvelukeskus ry:ssä. Hedberg tuo esiin lääkedosettimuistuttajan. Tutuksi käyneeseen dosettiin yhdistettävä lisälaite muistuttaa dementoitunutta ihmistä lääkkeen ottamisesta äänisignaalin ja merkkivalon avulla. Laite ei tuo suurta muutosta tavallisen dosetin käyttöön. Omaisilla on turvallinen olo, kun he tietävät, että lääkkeiden otto sujuu edelleen. Erään ihmisen kotona asuminen pitkittyi näin yli vuoden. Kun dementia eteni, dosettimuistuttaja ei enää riittänyt takaamaan sitä, että henkilö otti lääkkeen oikeaan aikaan. Aktiivista toimintaa vaativien apuvälineiden käyttö on mahdollista vain kun asiakas sairastaa lievää dementiaa. Apua niistä on myös joillekin keskivaikeaa dementiaa sairastaville. Eräs henkilö saattoi alkaa uudestaan käyttää puhelinta, kun hän sai kotiinsa helppokäyttöisen kuvavalintapuhelimen. Pitkille lenkeille ei ole toimivia apuvälineitä Eksymisen ehkäisemiseksi on kehitetty langaton automaattinen kulunvalvontalaite. Se hälyttää, jos henkilö poistuu ohjelmoidulta liikkuma-alueeltaan, vaikkapa pihapiiristä. Sitä pidempiä lenkkejä tekeville ei ole vielä kehitetty hyvää apuvälinettä. Mukaan otettavat laitteet täytyy muistaa ottaa mat- Teknologia-asiantuntija Hannu Salo LifeIT Oyj:stä pitää välttämättömänä sitä, että turvateknologian kehittäjät perehtyvät kunnolla dementiaan ja sen oireisiin. kaan ja ladatakin välillä, Merja Hedberg muistuttaa. Erään henkilön pyörään satulan alle olemme asentaneet tutkalähettimen. Myös GSM-kamerat ovat tuoneet kulunvalvontaan uusia mahdollisuuksia. Ulko-oven päälle asennettu kamera voidaan asettaa reagoimaan liikkeeseen oven edustalla ja avaamaan kuva- ja ääniyhteys automaattisesti omaisen puhelimeen tai tietokoneelle. Läheinen voi myös soittaa kameraan puhelimesta ja avata näin yhteyden. Eeva-hankkeella on luotu päteväntuntuinen turvaverkkomalli, joka ei koostu yksinomaan tekniikasta vaan myös dementiaa sairastavien läheisistä, naapureista, hoito- ja hoiva-alan ammattilaisista sekä kolmannen sektorin toimijoista. Hankkeen ideoija oli Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus EPTEK ry. Hanketta rahoittivat kunnat, mukana olleet yritykset ja TE-keskus. Jouko Siirilä Eeva-hanke verkossa Hankkeet Kuvat: Jouko Siirilä 8 SOSIAALITURVA 5/2006

9 Let s care IT-kokonaispalvelua sujuvampaan sosiaalitoimeen ja terveydenhuoltoon. Mitä paremmat työkalut henkilöstöllesi annat ja mitä viisaammin heidän työtään ohjaat, sitä paremmin organisaatiosi toimii, jaksaa ja menestyy. Ja sitä parempaa palvelua asiakkaanne saavat. Kun tieto löytyy ja liikkuu myös työnkulku notkistuu. Vähemmällä paineella saadaan enemmän aikaan ja enemmän aikaa! Aikaa varsinaiseen työhön, aikaa kehittämiseen ja aikaa ihmisille. Kysy lisää:

10 Yrjö Nikunlassi Itä-Lapissa aloitettiin sosiaalitoimen verkkoneuvonta Kemijärvellä on avattu verkkoneuvontapalvelu, joka parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia saada tietoa sosiaalipalveluista. Kemijärven sosiaalityöntekijät ja muu sosiaalitoimen henkilöstö antaa verkon välityksellä neuvontaa ja palveluohjausta kuntalaisille muun muassa lasten ja perheiden palveluita, toimeentulotukea ja vanhus- ja vammaispalveluita koskevissa asioissa. Asiakkaat voivat kysyä verkon kautta myös päivähoidosta ja varata aikoja sosiaalityöntekijöille. Neuvontaa ei anneta vain kemijärveläisille vaan seutusopimusten mukaan Kemijärven kaupungin viranhaltijat tuottavat palveluita, jotka ovat verkon kautta myös Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken asukkaiden käytössä. Palvelua käytetään tavallisella internet-selaimella ja siihen pääsee muun muassa Kemijärven kaupungin wwwsivuilla olevista linkeistä. Asiakkaat haluavat käyttää sähköpostia Tietoverkkoja on sosiaalialalla hyödynnetty vähän. Kuntien verkkosivuilla on kuvauksia sosiaalipalveluista yhteystietoineen, mutta mahdollisuutta asiakkaan ja viranomaisen väliseen asiointiin ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole. Tarve sähköisen asioinnin ja yhteydenpidon kehittämiseen kasvaa kuitenkin koko ajan. Kehittämistarve konkretisoitui Kemijärvellä, kun sosiaalitoimessa huomattiin, että asiakkaat lähestyvät viranomaisia yhä useammin sähköpostitse. Tavallista sähköpostia ei voida käyttää neuvonnan ja yhteydenpidon välineenä tietoturvariskien vuoksi. Asiakasta ei voida Kemijärveläiset voivat kysellä sosiaalipalveluista sosiaalitoimen verkkoneuvonnan kautta. Hyvän tietoturvan ansiosta viranhaltijat voivat antaa kuntalaisille myös henkilökohtaisia, luottamuksellisia neuvoja. myöskään tunnistaa sähköpostitse. Lisäksi sosiaalitoimessa asiat ovat luonteensa puolesta ja lainsäädännöstä johtuen yleensä salassa pidettäviä. Salassapidon ja tietoturvaongelmien takia asiakkaille on sähköpostitse voitu vastata vain yleisellä tasolla. Asiakkaan kysymykseen ei ole voitu yksittäistapauksena ottaa kantaa. Tämä on merkinnyt sitä, ettei asiakas ole välttämättä saanut kaipaamiaan neuvoja. Henkilökohtaisia neuvoja suojatussa yhteydessä Verkkoneuvonnassa tieto siirtyy SSL-suojatussa yhteydessä, jonka ansiosta ulkopuoliset eivät pääse käsiksi tietoihin. SSL-suojausta käyttävät muun muassa pankit ja nettikaupat. Neuvonnassa asioidaan aina omalla nimellä. Asiakas tunnistetaan TUPAS -tunnisteen eli verkkopankkitunnusten avulla. Hyvän tietoturvan ansiosta viranhaltijat voivat antaa asiakkaille henkilökohtaisia, luottamuksellisia neuvoja. Vastauksissa pystytään hyödyntämään asiakastietoja ja vastauksien mukana voidaan lähettää esimerkiksi asiaa koskevia lomakkeita. Nopeita vastauksia Sosiaalityöntekijöitä on yleensä vaikea tavoittaa. Ruuhkaisten puhelintuntien aikana asiakkailla on usein vaikeuksia päästä läpi ja keskustelemaan virkailijan kanssa. Verkkoneuvonnan kautta asiakas voi ajasta ja paikasta riippumatta jättää kysymyksensä virkailijalle. Kysymyksiin luvataan vastata viimeistään viiden arkipäivän kuluessa, mutta henkilöstö on sopinut että vastaus annetaan mahdollisimman nopeasti. Sen on tähän mennessä saanut alle vuorokaudessa. Vastauksen saapumisesta ilmoitetaan asiakkaalle tekstiviestillä, jos asiakas on rekisteröitymisen yhteydessä ilmoittanut matkapuhelinnumeronsa. Tämän ns. herätetekstiviestin ansiosta asiakkaan ei tarvitse Yrjö Nikunlassi 10 SOSIAALITURVA 5/2006

11 turhaan kirjautua palveluun tarkistaakseen, joko hänen kysymykseensä on vastattu. Harvenevan palveluverkoston paikkaaja Lapissa julkista palveluverkostoa on viime vuosina supistettu ja palveluita on keskitetty aluekeskuksiin. Harvaanasutuilta seuduilta kuntalaisen täytyy matkustaa kymmeniä, usein jopa satoja kilometrejä saadakseen esimerkiksi vero- tai työvoimahallinnon palveluita. Teknologiaan pohjautuvilla palvelumalleilla voidaan vähentää pitkistä välimatkoista aiheutuvia haittoja ja kustannuksia. Niillä voidaan myös kompensoida sitä, että palvelupisteitä on vähennetty ja niiden aukioloaikoja on lyhennetty. Lappilaisille on tärkeää, että julkisia verkkopalveluja olisi saatavilla perinteisten palveluiden rinnalla. Sosiaalitoimen verkkoneuvonta on uusi palvelumalli. Tämän vuoksi pidettiin tärkeänä, että sosiaalitoimen henkilöstö pääsi suunnittelu- ja toteutusvaiheessa vaikuttamaan siihen. Näin varmistettiin, että malli vastaa mahdollisimman hyvin käyttäjien toiveita. Asiakkaiden mielipiteitä verkkoneuvonnasta tiedusteltiin etukäteen sosiaalialan kehittämisyksikössä Sodankylässä. Vastauksista selvisi, että monet asiakkaat ovat valmiita asioimaan verkon kautta. Palvelun suunnittelussa hyödynnettiin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kokemuksia sosiaalialan ammattilaisten välisen verkkokonsultaatiomallin kehittämistyöstä. Siinä on karttunut tietoa sosiaalityön sisällöllisten ja menetelmällisten asioiden ohella etenkin verkossa toimimisesta ja ryhmävastausdynamiikasta. Eniten kysytään toimeentulotuesta Neuvonnan alku on lupaava, sillä asiakkaat ovat esittäneet kysymyksiä palvelun avaamisesta viime joulukuusta lähtien. Parin ensimmäisen kuukauden aikana kysymyksiä kertyi parikymmentä. Kun tieto palvelusta leviää, sen käyttö lisääntynee. Lapin sivukyliin rakennetaan parhaillaan laajakaistaverkkoja, jotka tuovat verkkopalvelut yhä useamman kotitalouden saataville. Kysymyksiä on tehty lähes kaikista aihepiireistä. Eniten on kysytty toimeentulotuesta. Kysymykset ovat käsitelleet tavanomaisia arkielämässä eteen tulevia tilanteita. Huomioon on otettu myös sellaiset ihmiset, jotka eivät osaa tai voi käyttää tietokonetta. Heidän tuekseen on alettu kouluttaa vapaaehtoisia verkkopalveluavustajia. Koulutusta antaa Suomen Punainen Risti osana Elävää elämää keskellä kylää -projektia. Tervetullut lisä palvelutarjontaan Lyhyen kokemuksen jälkeen ei vielä voida kattavasti arvioida, miten palvelumalli sopii asioiden hoitamiseen. Se on kuitenkin selvää, että verkkoneuvonta on Verkkoneuvontaa Kemijärveltä tervetullut lisä palvelutarjontaan Itä-Lapissa, jossa kunnat ovat pinta-alaltaan suuria ja välimatkat pitkiä. Nyt on myös liian aikaista arvioida, miten verkkoneuvonta vaikuttaa työskentelyyn sosiaalitoimessa tai miten se ehkä muuttaa perinteisiä asiakas- ja Palvelu on tarkoitettu Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken asukkaille. Aihepiireinä ovat lasten ja perheiden palvelut, päivähoito, toimeentulotuki, vanhus- ja vammaispalvelut, edunvalvonta, kuluttajaneuvonta sekä talous- ja velkaneuvonta. Kuntalaisten kysymyksiin vastaavat Kemijärven kaupungin sosiaalityöntekijät, päivähoidon johtaja, vanhus- ja vammaispalvelujohtaja, yleiset edunvalvojat, kuluttajaneuvoja, sosiaaliasiamies ja talous- ja velkaneuvoja. Palvelusta voi varata ajan sosiaalityöntekijälle. Neuvonta tapahtuu suojatussa yhteydessä. Asiakas kirjautuu palveluun pankkitunnuksilla. Vastaus luvataan viiden arkipäivän kuluessa. Vastauksen saapumisesta tulee tekstiviesti matkapuhelimeen. Verkkoneuvonta on toteutettu yhteistyössä Mawell Oy:n kanssa. Kuntien nettisivuilta etsitään ajankohtaisasioita Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimuksen mukaan tyytyväisyys kuntien verkkopalveluihin on viime vuosina hieman vähentynyt, vaikka kunnat kehittävät niitä jatkuvasti. Koska verkkomaailma muuttuu koko ajan, ihmiset vertaavat kuntien verkkotiedottamista yleiseen kehitykseen. Kuntien verkkopalveluja pitäisikin koko ajan uudistaa. Tutkimuksen toteutti Tutkimusyhtiö itest Oy viidentenä vuonna peräkkäin. Siihen osallistui 22 kuntaa vuonna Niistä Oulu keräsi suurimmat käyttäjätyytyväisyysluvut. Kuntien sivuilta etsitään eniten ajankohtaisasiaa. Tämän jälkeen suosituimpia aihepiirejä ovat vapaa-aika ja harrastukset, kuten liikunta, kirjasto ja kartat. Tutkimuksen tekijöiden mielestä sivujen houkuttimeksi voisi kehittää entisestään ajankohtaisosiota. Kuntaliiton viime syksynä julkaiseman kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan lähes puolet asukkaista on käyttänyt oman kunnan internet-palveluja viimeisen vuoden aikana ja ollut yleensä niihin tyytyväisiä. Sivujen yleisilmeeseen ja käytön helppouteen on tyytyväinen kolme neljästä kuntalaisesta. Tyytyväisyys sivujen ajantasaisuuteen ja laajuuteen on lisääntynyt vuodesta 2001 lähes kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa 30 kunnassa. Tyytyväisiä on nyt yli 60 prosenttia vastaajista. Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimuksen yhteenvetoraportti verkossa: Kaupunki- ja kuntapalvelut tutkimus verkossa: Mediapalvelut Kuntaliiton mediatiedotteet työprosesseja. Palvelun pilotointi jatkuu syksyyn asti ja sen jälkeen harkitaan jatkoa kertyneiden kokemusten pohjalta. Vuoden mittainen verkkoneuvontakokeilu on osa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Kylä Elämän keskus -hanketta. Siinä on selvitetty uusia, paikallisiin tarpeisiin ja resursseihin perustuvia hyvinvointipalveluiden tuottamisen vaihtoehtoja Itä-Lapissa ja saamelaisalueella. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja kohdekunnat. Verkkoneuvonta löytyy osoitteesta tai Kirjoittaja toimii projektikoordinaattorina Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin yksikössä. SOSIAALITURVA 5/

12 Tero Meltti & Jenni-Mari Räsänen Sosiaalityöntekijät käyttävät internetiä monipuolisesti Kaiken ikäiset sosiaalialan ammattilaiset pienistä maaseutukunnista suuriin kaupunkeihin käyttävät sujuvasti internetiä yhtenä tiedonlähteenä. Sitä käytetään myös asiakastyössä ja siellä käydään ammatillisia keskusteluja. Sosiaaliportin käyttäjätutkimuksen perusteella internetiä käytetään taidokkaasti ja monipuolisesti oman työn tukena. Sosiaaliportti on Stakesin ylläpitämä sosiaalialan ammattilaisille tarkoitettu verkkopalvelu, jossa käy kuukaudessa kävijää ja jolla on yli rekisteröitynyttä käyttäjää. Sosiaaliportin käyttäjistä yli 95 prosenttia työskentelee sosiaalialalla tai on muutoin kiinteässä yhteydessä siihen. Käyttäjätutkimuksen kyselyyn vastasi yli 400 palvelun käyttäjää. Muutamaa heistä myös haastateltiin. Internet on muita tietolähteitä nopeampi ja monipuolisempi. Käyttäjä voi valita runsaasta tarjonnasta itselleen sopivaa tietoa. Sosiaalialan ammattilaisten internetin käyttö ei vaihtele iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan, kuntakoon tai työpaikan mukaan. Nämä havainnot ovat yhteneviä Internetin käyttö Suomessa -seurantatutkimuksen kanssa. Sen mukaan toimihenkilöistä 95 prosenttia käyttää internetiä. Sosiaalialalla ainoastaan työyhteisön koko ja kollegoiden määrä näyttää vaikuttavan internetin käyttöön: internetin merkitys tiedonhankinnassa korostuu työyhteisöjen ainoilla sosiaalityöntekijöillä ja ylipäänsä pienten työyhteisöjen jäsenillä. Muutenkin aktiiviset tiedonhakijat käyttävät myös internetiä Sosiaaliportin käyttäjätutkimuksesta ja Konstikas sosiaalityö -tutkimusaineistoista käy ilmi, että muillakin keinoilla aktiivisesti tietoa etsivät sosiaalityöntekijät käyttävät paljon myös internetiä. Aktiiviset ja oma-aloitteiset tiedonhakijat aloittavat tiedon etsinnän yleensä netistä. Jos verkkotietoa ei löydy, he käyttävät muita tiedonhankintatapoja kysäisevät asiaa työkavereiltaan tai soittavat jollekin toiselle viranomaiselle. Vaikka erilaiset tiedonhankintatavat ja -välineet vaihtelevat tilanteittain ja tarpeen mukaan, internet on tuonut tiedonhakuun monipuolisuutta ja demokratisoinut tiedon saavutettavuutta. Jos et halua häiritä kiireisiä työkavereita, voit selvittää asiaa netin avulla. Jos uutta lainsäädäntöä ei työpaikalla vielä tunneta, voit tutustua uusiin lakeihin Finlex-verkkopalvelussa. Internet on jossain määrin lisännyt itsenäistä tiedonhankintaa, sillä ratkaisun tai tiedonjyvän löytyminen netistä omaan työongelmaan vahvistaa omatoimista tiedonhankintaa. Sosiaalityöntekijät kaipaavat lisää erikoistunutta tietoa Sosiaaliportin käyttäjätutkimukseen haastatelluista sosiaalityöntekijöistä suurin osa kuvaa internetistä löytyvää tietoa sen verran yleiseksi ja pinnalliseksi, ettei siitä ole apua kovin hankalissa asiakastilanteissa. Niissä turvaudutaan perinteisempiin tietolähteisiin kuten työkaveriin, toiseen viranomaiseen, erityisasiantuntijaan tai ammattikirjallisuuteen. Sosiaalityöntekijät toivoivat, että tulevaisuudessa verkosta löytyisi nykyistä erikoistuneempaa tietoa, josta olisi hyötyä omalla erityisosaamisen alueella. Sosiaalityöntekijät eivät pidä internetiä pelkkänä tietovarantona vaan sitä käytetään hyväksi esimerkiksi asiakastyössä. Asiakkaan kanssa täytetään verkosta löytyviä lomakkeita tai tehdään erilaisia testejä. Sosiaaliportissa taas käydään ammatillisia keskusteluja ja niistä saadaan uusia näkökulmia työhön. Käyttäjätutkimukseen osallistuneet kaipaavat internetiin nykyistä enemmän vertaistietoa. He toivovat verkkoon myös virtuaalista ammattiyhteisöä, jolta voisi saada työhön tukea. Jotta nämä saataisiin aikaan, sosiaalialan ammattilaisten pitää itse olla verkossa aktiivisia ja tuottaa sinne tietoa. Tero Meltti toimii Stakesissa Sosiaaliportin päätoimittajana. Jenni- Mari Räsänen on tutkija Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksella Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa päivystyssosiaalityössä, SeutuSOS -hankkeessa. Niin sosiaalitoimessa kuin varhaiskasvatuksessakin osa henkilöstöstä ei hallitse edes tietokoneen käytön perusteita. Heikointa osaaminen on lasten- ja perhepäivähoitajilla, lastentarhanopettajilla ja perhetyöntekijöillä. Tämä käy ilmi tuoreesta kartoituksesta, joka tehtiin osana Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanketta. Työntekijät osaavat parhaiten käyttää tekstinkäsittelyohjelmia sekä sähköpostia ja internetiä. Taulukkolaskennan Excel-ohjelmaa ja esitysgrafiikan Power- Point-ohjelmaa osaavat hyödyntää vain harvat. Yllättäen myös tiedonhallinta tuotti ongelmia isolle osalle vastaajista niin varhaiskasvatuksessa kuin sosiaalitoimessa. Tiedonhallintakykyjä selvitettiin muun muassa kysymyksillä osaatko tallentaa tiedostoja eri asemille ja osaatko kopioida, leikata ja liittää tiedostoja. Kyselyn perusteella suuri osa henkilöstöstä ei tunne riittävästi tietoturvariskejä. Kysely tehtiin viime vuoden lopulla Imatran, Joutsenon, Kouvolan, Kotkan, Kuusankosken, Lappeenrannan ja Pyhtään sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen koko henkilöstölle. Vastauksia saatiin 875. ATK-koulutus kiinnostaa kaikkia ammattiryhmiä Noin 85 prosenttia sosiaalitoimen henkilöstöstä on saanut tietoteknistä koulutusta. Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä koulutusta on saanut noin 60 prosenttia. Työnantajan panostus säännölliseen atk-koulutukseen on vähäistä. Osa oli osallistunut koulutukseen kertaluonteisesti tai omalla kustannuksellaan vapaa-ajallaan. Myönteistä on se, että selvä enemmistö niin sosiaalitoimen kuin varhaiskasvatuksenkin henkilöstöstä on halukasta osallistumaan atk-koulutukseen. Kyselyyn vastanneet haluavat oppia käyttämään tietokonetta entistä paremmin. Vähiten koulutus kiinnostaa perhepäivähoitajia, mutta heistäkin yli puolet on siitä kiinnostuneita. Jopa yli 90 prosenttia sosi- 12 SOSIAALITURVA 5/2006

13 Johanna Kallio & Tuula Kontio Sosiaalialan ammattilaisten tietoteknisessä osaamisessa on puutteita Kaakkois-Suomessa tehdyn kartoituksen mukaan sosiaalitoimen henkilöstöstä neljännes arvioi oman tietoteknisen osaamisensa puutteelliseksi. Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä noin puolella oli samanlainen näkemys. aalityöntekijöistä, päiväkodinjohtajista, lastentarhanopettajista ja hallinnollisissa tehtävissä toimivista haluaisi lisää tietoteknistä koulutusta. Lisäksi lähes jokainen vastanneista oli sitä mieltä, että parempi atk-osaaminen helpottaisi työtehtävistä selviytymistä. Kartoituksen tulosten perusteella hankekuntien sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle tehdään koulutussuunnitelma. Sitä työstettäessä on pohdittu, minkälaisia Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke, KAASO Hanke parantaa tietoteknologian hyötykäyttöä ja henkilöstön tietoteknistä osaamista Kaakkois-Suomen kuntien sosiaalitoimessa ja päivähoidossa. Mukana ovat Imatra, Joutseno, Kouvola, Kotka, Kuusankoski, Lappeenranta ja Pyhtää. Hanketta hallinnoi Kotka. Hankkeen aikana luodaan rakenteet kuntien tietoteknologiayhteistyölle ja selvitetään kuntien yhteiset tietotarpeet. Kuntien tilastointia yhtenäistetään. Kunnat ottavat käyttöön yhteiset sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmät. Ne hankitaan vuosina Hanketta rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalialan kehittämishanke ja mukana olevat kunnat. Hanke alkoi heinäkuussa 2005 ja päättyy joulukuussa valmiuksia eri ammattiryhmien edustajat tarvitsevat työssään ja määritelty eri ammattiryhmien tavoitteelliset osaamistasot. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa matalin osaamistaso käsittää internetin, sähköpostin ja tekstinkäsittelyohjelman käytön perusteet. Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa -raportti verkossa osoitteessa Kirjoittajat toimivat kehittämissuunnittelijoina Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa Socomissa Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishankkeessa KAASO:ssa. Tietotekniikka sosiaalityössä: Ahdistusta ja onnistumisia Monet sosiaalityöntekijät saavat tietotekniikan käytöstä onnistumisen kokemuksia, mutta toiset tuntevat, että sosiaalityön ja teknologian välillä on iso ristiriita. Osalle sosiaalityöntekijöistä tekniikka aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja jopa epäilyjä omasta ammatillisesta pätevyydestä. Tämä käy ilmi Liisa Jormanaisen viime keväänä valmistuneesta pro gradu -tutkimuksesta, jossa hän selvitti, miten hämeenlinnalaiset sosiaalityöntekijät näkevät tietotekniikan merkityksen työssään. Parhaimmillaan tietotekniikka parantaa tiedonkulkua ja asiakaspalvelua sekä tehostaa työtä ja säästää työaikaa. Laitteet ovat kuitenkin usein epäkunnossa, jolloin työtä ei voi tehdä lainkaan. Sosiaalityöntekijät ovat tietoteknisiltä perustaidoiltaan melko taitavia ja osaavat käyttää tarvittavia sovelluksia. Osalla taidot ovat kuitenkin heikot, mikä aiheuttaa stressiä ja uupumusta ja lisää kiirettä. Jormanaisen mielestä jotkut sosiaalityöntekijät ovat vaarassa syrjäytyä tietoyhteiskunnasta. Osa esille otetuista ongelmista johtuu järjestelmien heikosta käytettävyydestä, mutta tätä sosiaalityöntekijät eivät kuitenkaan kritisoineet. Sosiaalityöntekijät pitävät tietoyhteiskuntakehitystä hyvänä asiana, mutta muistuttavat, että teknologia aiheuttaa myös syrjäytymistä. He ovat huolissaan siitä, ettei erityisryhmien, kuten maahanmuuttajien ja lasten, tarpeita ole kovin hyvin otettu huomioon tekniikan kehittämisessä. Lapin yliopistossa valmistunutta tutkimusta Sosiaalityöntekijät ja teknologia varten kerättiin 19 sosiaalityöntekijältä eläytymismenetelmäkertomuksia tietotekniikan käytöstä. Heidän näkemyksiään selvitettiin myös kysymyslomakkeella. Sosiaalityöntekijät ja teknologia -tutkimus verkossa Tutkimus Opinnäytteet SOSIAALITURVA 5/

14 ENNAKKO- Näkökulma PÄÄTÖKSIÄ UUSIIN TEHTÄVIIN Datasta viisaudeksi Sosiaaliturva-lehden 1/2006 haastattelussa Helsingin sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz kaipasi sosiaalityöltä parempaa vaikuttavuuden tutkimusta. Odotus paremmasta tietotuotannosta on perusteltu. Suomi ei ole vielä lähellekään tietoyhteiskunta. Olemme dataja kommunikaatioteknologiayhteiskunta. Seuraavaksi olisi saavutettava kypsä informaatioyhteiskuntataso. Meillä on vielä matkaa tietoon, osaamiseen ja viisauteen. Sosiaalipolitiikan kehittäminen ja tiedolla ohjaaminen edellyttäisi ihmisten hyvinvointia ja palveluja koskevan tietotuotannon valtakunnallista rationalisointia ja valtakunnallisen kuntia tarkastelevan ja vertailevan hyvinvointi-indeksin luomista. Kehitettävää on koko tiedon jalostusketjussa. Tietoa jalostavien tahojen vastuut olisi selkeytettävä, jotta kaikilla olisi ydinosaamiseensa liittyvä tehtävä kokonaisuudessa. Mallissa kunnat palvelevat ihmisiä ja samalla dokumentoivat ihmisten tarpeita, niihin vastaamista ja toiminnan vaikuttavuutta. Ne ovat data-alusta, josta tutkimuslaitokset ja yliopistot ammentavat. Kaikki tilastotuotanto Tilastokeskukseen Tärkeä solmukohta ja napa on Tilastokeskus, joka hoitaa kaiken tilastotuotannon. Valtakunnallisten tutkimuslaitosten, kuten Stakesin, tehtävä ei olisi tilastointi vaan tilastojen analysointi ja tiedon tuotanto. Tutkimuslaitostenkin olisi omissa strategioissaan keskityttävä olennaiseen. Niiden roolina on oman substanssinsa puitteissa toimia valtakunnan ja kuntien vertailun tasolla. Yliopistot keskittyisivät perustutkimukseen sekä fokusoituun ja syvyyssuuntaiseen tutkimukseen. Tietoyhteiskuntastrategialla ja organisoinnilla Suomesta voitaisiin luoda tiiviisti linkittynyt älykäs neuroniverkko, jossa prosessien ohjaus perustuisi hallinnoinnin sijaan olennaisesti tietoon. Politiikkaa tarvitaan jatkossakin arvojen muodostamisessa ja kanavoinnissa ja lopulta päätöksenteossa. Oikea ohjaus tarvitsee tiedon lisäksi ymmärrystä ja sydäntä. Keskeinen hyvinvointia, palvelujen käyttöä ja niiden vaikuttavuutta kuvaava tieto syntyy kunnissa. Palveluiden työntekijät näkevät paljon vaivaa dokumentoidessaan työtään. Suomi on pullollaan bittejä ja informaatiotulvaa, mistä syntyy harha tieto-ohjauksesta. Pula ei ole informaatiosta vaan sen järjestämisestä, jalostamisesta ja kytkemisestä teoriaan. Monet valtakunnalliset ja kuntapäättäjät haluaisivat päätöksenteon pohjaksi sirpaletiedon ja mutu -tiedon tilalle enemmän tosiasioita. Yksinkertainen neuvo datan jalostamisessa viisaudeksi kuuluu: valitse olennainen, piirrä data käyriksi. Noin 30 mittaria riittää Ensiksi pitäisi valita ihmisen hyvinvoinnin kärkimittarit, jotka kuvaavat luotettavasti ja riittävän laajasti tiettyjä hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Noin 30 mittarilla nähdään kaikki olennainen, joka yhteiskunnallisten prosessien ohjaamisessa tarvitaan. On myös määriteltävä käsitteille yhteisesti käytettävät sisällöt. Kunnissa asiakastietojärjestelmiä on kehitettävä käyttäjäystävällisiksi ja niihin pitää luoda sisältöjä, jotka tukevat hyvinvoinnin kärkimittareiden luomista. Kunnat ovat linkitettyinä Tilastokeskukseen, joka tukee tutkimuslaitosten tarpeita. Infrastruktuuri on valmiina, se pitää vain saada toimimaan tietoa luovasti. Ennen muuta tarvitaan yhteinen näkemys. Timo Tuurala suunnittelija Tampereen kaupunki, sosiaalityö Voisiko tekniikka ajaa sosiaalityöntekijät ulos toimistoista? Tietotekniikan kehityksen ansiosta uskottiin siirryttävän paperittomaan toimistoon. Nyt puhutaan työntekijättömästä toimistosta, kun tekniikan puolesta työskentely on mahdollista missä vain. Community Care -lehden artikkelin mukaan sosiaalityöntekijät eivät kuitenkaan ole halukkaita ottamaan hyötyä irti tekniikasta. Isossa-Britanniassa noin viidennes työvoimasta tekee jo osittain työtä kotona tai muualla työpaikkansa ulkopuolella. Syli- ja kämmenmikrot sekä matkapuhelimet tekevät tämän mahdolliseksi. Sosiaalityöntekijöitä on pitkään toivottu ulos toimistoista työskentelemään ihmisten pariin. Nyt se olisi teknisesti helppo järjestää. Tekniikan avulla asiakastiedot voidaan päivittää välittömästi missä vain, samoin lukea sähköpostit. Niiden vuoksi ei tarvitse raahautua toimistoon. Työnantajan ei enää olisi järkevää kustantaa jokaiselle omaa huonetta ja pöytätietokonetta, jos sitä käytetään vain pienen osan päivää. Tekniikka voi monin tavoin tehostaa työtä. Artikkelissa painotetaan, että tällainen työskentely ei saisi kuitenkaan vähentää sosiaalityöntekijöiden tiimityöskentelyä. Sosiaalityöntekijöiden pitää päästä keskustelemaan kollegoidensa kanssa vaikeista asiakastapauksista ja saada toisiltaan tukea. Siihen voidaan jopa varata paremmin aikaa, kun työ muuten tehostuu. Etätyöskentely voi myös auttaa löytämään tasapainon perhe- ja työelämän välille. Lähde: New technology heralds the age of the remote social worker. Community Care Artikkeli verkossa: > Article search Erja Saarinen 14 SOSIAALITURVA 5/2006

15 JURISTIN ENNAKKO- NURKKAUS PÄÄTÖKSIÄ UUSIIN TEHTÄVIIN Milloin ja miten tulkkipalveluja pitää järjestää? Vaikeavammaisella henkilöllä on ns. subjektiivinen oikeus tulkkipalveluihin, jos hän tarvitsee niitä välttämättä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Montako tuntia tulkkipalveluita vuodessa on järjestettävä? Kenelle kuuluu tulkin hankinta? Pitääkö kunnan korvata tulkkipalvelut ulkomaanmatkoille? Helsingin sosiaaliviraston johtava lakimies Tapio Räty käsittelee palstalla sosiaalihuollon ajankohtaisia lakikysymyksiä. Lukijat voivat lähettää toiveita palstalla käsiteltävistä aiheista lehden toimitukseen. Vammaispalvelulain (380/1987) 8 :n 2 momentin mukaan kunnan on järjestävä vaikeavammaiselle henkilölle tulkkipalvelut, jos hän vammansa tai sairautensa takia tarvitsee välttämättä palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vammaispalveluasetuksen 7 :n mukaan tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan tulkkipalvelut ovat saajalleen maksuttomia, ellei henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaispalvelulain nojalla. Monta tuntia tulkkausta? Vammaispalveluasetuksen 9 : ssä on säädetty tulkkipalvelujen laajuudesta. Säännöksen mukaan vaikeasti kuulo- ja näkövammaisella henkilöllä on tarpeen mukaan oikeus vähintään 240 tulkintatuntiin kalenterivuoden aikana. Muilta osin järjestämisvastuu ulottuu vähintään 120 vuosittaiseen tulkintatuntiin. Näitä asioimistulkinnan tuntimäärärajoituksia ei noudateta asetuksen 9 :n 2 momentin mukaan opiskeluun liittyvissä tulkkipalveluissa. Kunnan ehdoton järjestämisvastuu ulottuu tällöin tulkkipalveluihin siinä laajuudessa kuin henkilö niitä välttämättä tarvitsee opinnoista selviytyäkseen. Kouvolan hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että vammaispalveluasetuksen 9 :n tarkoittamien enimmäistuntimäärien lisäksi myönnettävät tulkintatunnit järjestetään varattujen määrärahojen sallimassa laajuudessa. Tällöinkin lautakunnan on ensin tutkittava tukitoimien yksilöllinen tarve. Kyseisessä tapauksessa henkilö oli hakenut vuodelle 2004 tulkintatunteja yli 600 tuntia. Viranhaltija oli myöntänyt hänelle asioimistulkintaan liittyviä tulkkipalveluja aiemmin myönnettyjen 240 tunnin lisäksi 100 tuntia. Tässä tapauksessa hakijan tarve oli siis tutkittu, ja viranhaltija oli myöntänyt hänelle 100 tulkintatuntia lisää. Kouvolan hallinto-oikeuden päätös perustui siihen, että kyseessä oli varattujen määrärahojen mukaisesti myönnettävät ja niiden mahdollistamat lisätunnit. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että henkilölle oli aiempina vuosina myönnetty enemmän lisätulkintatunteja, kun otettiin huomioon määrärahat, jotka tarkoitukseen oli vuonna 2004 varattu. Hallinto-oikeuden päätös on osin ongelmallinen, koska järjestämisvastuu tulkkipalvelujen subjektiivisen oikeuden laajuus on nähdäkseni myös asioimistulkkauksessa asetuksessa mainittuja tuntimääriä laajempi, jos asiakas voi esittää tarpeestaan tarkempaa selvitystä. Vammaispalveluasetushan sanamuotonsa mukaisesti asettaa kunnalle vähimmäisvelvoitteen. Palvelujen järjestämisvastuu Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien järjestämisvastuu määräytyy sosiaalihuoltolain 13 :n mukaisesti eli pääsääntöisesti kunta järjestää sosiaalipalveluja asukkailleen. Sosiaalihuoltolain 15 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sosiaalipalveluja myös säännöksessä tarkoitetussa tilanteessa kunnassa oleskelun perusteella. Jos vammainen henkilö oleskelee kunnassa kotikunnan pysyessä muuttumattomana opiskelun, työn tai muiden vastaavien syiden perusteella tai jos kysymys on kiireellisen palvelun järjestämisestä, palvelun järjestää oleskelukunta (sosiaalihuoltoasetus 4 ). Vaikeavammainen henkilö voi tällöin hakea esimerkiksi tulkkipalveluja sekä kotikunnaltaan että oleskelukunnaltaan (ks. KHO T 676). Kun oleskelukunta järjestää palveluja, sillä on oikeus saada niistä korvaus ensisijaisesti järjestämisvastuussa olevalta kunnalta, siis vaikeavammaisen henkilön kotikunnalta. Vammaispalvelulaki on toissijaista lainsäädäntöä. Se tulee sovellettavaksi, jos vammainen henkilö ei saa ensisijaisen lainsäädännön perusteella riittäviä tai sopivia palveluja ja tukitoimia. Vammaispalvelulaki tulee sovellettavaksi myös silloin, jos ensisijaisen lainsäädännön mukaisia palveluja ja tukitoimia ei voida heti järjestää. Vaikeavammaisen henkilön opiskeluun liittyvistä erityispalveluista, kuten tulkkipalveluista, on ensisijaisesti järjestämisvastuussa oppilaitos. Perusopetuslain tarkoittamasta perusopetuksesta on vastuu kokonaisuudessaan oppilaitoksella. Jos vaikeavammainen henkilö opiskelee ammatillisessa erityisoppilaitoksessa, ensisijainen vastuu esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvästä tulkkauksesta on oppilaitoksella. Jos oppilaitos esimerkiksi peruskoulu tai ammatillinen erityisoppilaitos ei tosiasiassa järjestä vaikeavammaiselle lapselle tai opiskelijalle hänen tarvitsemiaan palveluja ja tukitoimia koulunkäynnin turvaamiseksi, ne on järjestettävä vammaispalvelulain toissijaisuussäännöksen perusteella vammaispalvelulain mukaisesti. Tällaisia palveluita ja tukitoimia voivat olla tulkkipalve- SOSIAALITURVA 5/

16 lut ja avustajapalvelut tai vaikkapa apuvälineet. Tulkinnan takana on esimerkiksi korkein hallinto-oikeus (KHO T 3402). Se totesi vuonna 1997 tekemässään ratkaisussa: Mikäli opiskelija ei saa oppilaitokselta riittäviä tulkkipalveluja, hänen kotikuntansa tulee järjestää tulkkipalvelut puuttuvalta osalta vammaispalvelulain nojalla siinä laajuudessa, kun henkilö välttämättä tarvitsee palveluita selviytyäkseen opinnoista. Tässä tapauksessa sosiaalilautakunta oli hylännyt kuulovammaisen opiskelijan hakemuksen saada tulkkipalveluja opiskeluja varten, koska tulkkipalvelujen järjestäminen ammatillista opiskelua varten kuuluu ensisijaisesti ammattioppilaitokselle. Tulkkipalvelun taksoilla ei saa rajoittaa vammaisen oikeutta Velvollisuus tulkkipalvelujen järjestämiseen on vammaispalvelulain mukaisesti henkilön kotikunnalla. Kunta voi järjestää tulkkipalvelut hoitamalla toiminnan itse esimerkiksi palkkaamalla ja perustamalla tulkin virkoja tai toimia. Se voi järjestää palvelut myös sopimuksin yhdessä muun kunnan tai kuntien kanssa. Kunta voi järjestää tulkkipalvelut myös hankkimalla palveluja julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta tai antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin. Koska tulkkipalvelut ovat vammaiselle henkilölle maksuttomia, hänellä ei ole velvollisuutta maksaa tai muutenkaan korvata palvelua käyttämälleen tulkille. Kunta siis sopii tulkin kanssa tulkkauksesta aiheutuvista vastikkeista ja korvauksista. Näiden korvausten määrään tai perusteisiin vammainen henkilö ei voi vaikuttaa. Koska viime kädessä kunnan on huolehdittava tulkkauksen tosiasiallisesta järjestämisestä, vaikeavammaisen henkilön oikeus saada tulkkauspalveluja ei voi perustua siihen, minkä suuruisia palkkioita kunta tulkkauksesta maksaa. Kunta ei voi siis tosiasiassa rajoittaa palvelun järjestämistä määrärahaperusteella esimerkiksi vahvistamalla tulkkipalvelun taksoja niin alhaisiksi, ettei palvelua voi järjestää, vaan kunnan velvollisuus on järjestää tulkkauspalvelut tarpeen edellyttämässä laajuudessa. Luonnollisesti tätä rajoittaa vaatimus siitä, että tulkkauksesta aiheutuvia kustannuksia on pidettävä kohtuullisina. Kenelle kuuluu tulkin hankinta? Koska vammainen henkilö ei ole velvollinen maksamaan tulkilleen palkkaa, kunta ei voi huolehtia tulkin järjestämisestä ainakaan yksinomaan niin, että se sijaissuorituksena suorittaa tulkattavalle siis vammaiselle henkilölle tulkille maksettavaksi määräytyvän korvauksen ja jättää tulkin hankkimisen tulkattavalle itselleen. Eduskunnan oikeusasiamies on antamassaan ratkaisussa katsonut, että kunta ei ollut toiminut vammaispalvelulain kunnalle asettamien velvoitteiden mukaisesti, kun sosiaalilautakunta sitoutui maksamaan tulkin kulut ja jätti tulkin hankinnan yksin vaikeavammaisen henkilön hoidettavaksi (Dnro 1127/4/03). Tulkkipalvelujen järjestäminen jäi tässä tapauksessa vaikeavammaisen oman aktiivisuuden varaan. Lääninhallitus totesi samaisessa tapauksessa, että kunta voi tulkkivälityksen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta annetun lain 4 :n mukaan järjestää tulkkipalvelut muillakin lain 4 :ssä tarkoitetuilla tavoilla. Kyseessä oli opiskelutulkkaus. Lääninhallitus katsoi, että kunta oli tässä tapauksessa laiminlyönyt vammaispalvelulain 8 :n 2 momentin mukaisen velvollisuutensa järjestää tulkkauksen. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoi puolestaan eduskunnan oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa, että kunnan velvollisuus on järjestää palvelut ja tukitoimet sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää, mutta palvelujen järjestämistavan kunta voi valita itse. Jos asiakas haluaa itse hankkia tulkin ja kunta ja asiakas sopivat asiasta, palvelu voidaan järjestää tällä tavoin. Viime kädessä vastuu palvelujen järjestämisestä on kuitenkin kunnalla. Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä tässä tapauksessa kunta ei ollut täyttänyt vammaispalvelulain tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuuttaan, koska se oli jättänyt tulkin hankinnan vaikeavammaisen henkilön itsensä hoidettavaksi. Ei riittänyt, että kunta oli luvannut maksaa tulkin kulut laskun mukaan. Tulkkipalvelujen järjestämisen epäkohdat muun muassa peruskoulun jälkeisessä ammatillisessa opetuksessa ovat valtiovallan tiedossa, totesi eduskunnan oikeusasiamies päätöksessään. Vammaispalvelujen saatavuus ja vammaisten tasa-arvoisen kohtelun turvaaminen ovatkin oikeusasiamiehen käsityksen mukaan eräitä painopisteitä esimerkiksi nykyisessä hallitusohjelmassa. Oikeusasiamies korosti, että julkisella vallalla on perustuslain 22 :n nimenomaisen säännöksen mukaan velvollisuus toteuttaa perus- ja ihmisoikeudet. Kunnan sosiaalihuollolle tämä merkitsee velvollisuutta varmistua siitä, että ihmisten oikeudet riittäviin sosiaalipalveluihin toteutuvat myös käytännössä. Tulkkipalvelut Viron matkoille korvattiin Tulkkauspalveluja järjestäessään kunta voi edellyttää, että palveluista aiheutuvat ja kunnan maksamat kustannukset liittyvät tavanomaisiin elämäntoimintoihin, kuten työssä käymiseen, opiskeluun, asioimiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, virkistykseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Tavanomaisella elämällä tarkoitettaneen siis muillekin kuntalaisille tavallisia elintapoja. Korkein hallinto-oikeus on kahdessa julkaisemattomassa ratkaisussaan käsitellyt tulkin palkkakustannusten korvaamista, kun vammainen henkilö tarvitsee tulkin mukaansa ulkomaanmatkalle. Molemmissa tapauksissa matkat suuntautuivat Viroon ja kyse oli asioimistulkkauksesta. Sosiaalilautakunnan viranhaltija oli myöntänyt korvausta vammaispalvelulain perusteella tulkin palkkion maksamiseen Tallinnan matkan ajalta ja samassa päätöksessä hylännyt vaikeavammaisen henkilön hakemuksen saada korvausta tulkin matkakustannuksiin. Ne koostuivat tulkin matka- ja majoituskuluista sekä päivärahasta. Helsingin hallinto-oikeus oli kumonnut sosiaalilautakunnan jaoston päätöksen. Se katsoi, että tulkin matkakustannusten korvaamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että vammainen henkilö ei tosiasiallisesti pysty käyttämään oikeuttaan tulkkipalveluun. Kun vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus tulkkipalveluun ja kun voitiin katsoa, että kyseessä oli tavanomaisiin elämäntoimintoihin liittyvä ulkomaanmatka, hallinto-oikeus piti kohtuuttomana, että vaikeavammainen henkilö joutuisi itse korvaamaan tulkin matkakustannukset. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksissään, että kunnan järjestäessä tulkkipalveluja sen on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. KHO korosti nimenomaisesti, että myöntäessään vaikeavammaiselle henkilölle tulkkipalvelun Tallinnan matkalle sosiaalijaoston alainen viranhaltija ja sosiaalijaosto olivat ottaneet yksilöllisen harkinnan jälkeen kantaa siihen, että kyseinen matka kuului henkilön tavanomaisiin elämäntoimintoihin. Lisäksi KHO katsoi, että koska tulkkipalvelujen järjestämisvastuu on kunnalla, sen oli joko työnantajana tai palvelun järjestäjänä huolehdittava myös tulkin työtehtävien hoitamisesta aiheutuneiden matka- ja päivärahakulujen korvaamisesta tulkille. KHO viittasi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n kohtaan, jossa tulkkipalvelut on säädetty saajalleen maksuttomiksi. Tapauksissa oli oleellista siis se, että kyse oli vaikeavammaisen henkilön tavanomaisista elämäntoiminnoista ja kohtuullisista kustannuksista. Kun järjestämisvastuu on säädetty vammaispalvelulaissa kunnalle, kunnan on huolehdittava palvelun järjestämisestä joko itse ja ostamalla se yksityiseltä palveluntuottajalta, jolloin palvelun järjestämisestä aiheutuneet kaikki kohtuulliset kustannukset jäävät 16 SOSIAALITURVA 5/2006

17 ENNAKKO- UusiIN PÄÄTÖKSIÄ tehtäviin UUSIIN TEHTÄVIIN kunnan korvattaviksi. Korvattaviksi tulevat siten sellaiset kustannukset, jotka ovat syntyneet palvelun järjestämisestä ja joita ilman ei palvelua voitaisi tosiasiassa saajalleen järjestää. Formulakisoihin ei tulkkipalveluita kustannettu Kouvolan hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, ettei ulkomaanmatkaa Budapestin formulakisoihin voitu pitää sokealle ja huonosti kuulevalle vammaiselle henkilölle sellaisena tavanomaisena ja tarpeellisena elämäntoimintona, jota vammaispalvelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitetaan. Kysymys oli tulkin Budapestin matkan kustannuksista tulkin palkkiosta sekä majoitus- ja matkakustannuksista. Hallinto-oikeus korosti, että tulkkipalvelut ovat luonteeltaan sellaisia palveluja, jotka ovat vaikeavammaisten henkilöiden tavanomaisissa elämäntoiminnoissa heidän itsenäiselle suoriutumiselleen välttämättömiä. Hallinto-oikeus katsoi siis ratkaisussaan, ettei kyseessä olevia kustannuksia voitu pitää tässä tapauksessa tavanomaiseen elämään liittyvinä tarpeina ja niistä aiheutuvina kustannuksina. Entä jos vaikeavammainen menee ulkomaille opiskelemaan? Vammaispalvelulaki ei sinänsä säätele palvelujen tai tukitoimien järjestämistä ulkomaille. Kun kysymys on satunnaisesta oleskelusta ulkomailla, esimerkiksi lomamatkasta, kunnan on järjestettävä ne palvelut ja tukitoimet, jotka ovat välttämättömiä vaikeavammaisen henkilön loma- ym. matkan tekemiseksi. Tällöin voi tulla kyseeseen esimerkiksi korvauksen maksaminen henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin tai tulkkipalvelujen järjestämisestä esimerkiksi konferenssimatkalla. Satunnaisella oleskelulla tarkoitettaneen sellaista lyhyehköä poissaoloa kunnasta, jonka perusteella kotikunta ei muutu ja jota alun perinkään ei ole tarkoitettu pitkäkestoiseksi. Ongelmalliseksi tilanne muuttuu, jos vaikeavammainen henkilö viettää pitkiä aikoja ulkomailla vaikkapa talvisin tai opiskelee tai työskentelee ulkomailla kotikunnan ollessa kuitenkin Suomessa. Muuttuuko oleskelun luonne tällöin sellaiseksi, ettei kunnan tarvitsisi enää järjestää palveluja tai tukitoimia? Kunnan järjestämisvastuuta ratkaistaessa on kiinnitettävä huomiota ulkomailla oleskelun tarkoitukseen. Asiassa on selvitettävä oleskelun kesto ja esimerkiksi se, onko oleskelu ulkomailla yhtäjaksoista vai keskeytyykö se tietyin väliajoin. Arvioitavaksi tulee myös se, onko kysymys sellaisista tavanomaisista elämäntoiminnoista, joihin palvelua tai tukitoimea tulisi ylipäätänsä järjestää. Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisussaan todennut, että vammaispalvelulain 3 :n säännös ei rajaa esimerkiksi tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuutta pelkästään kunnan alueelle. Oikeusasiamies ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, onko palveluja ja tukitoimia yleisesti järjestettävä ulkomaille (Dnro 1477/4/03). Ongelma on todellinen ja voi tulla esille esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö joko työskentelee tai opiskelee ulkomailla ja hakee sinne henkilökohtaista avustajaa tai vaikkapa liikkumistaidon ohjausta. Epäselvää on, miten vammaispalvelulain säännöksiä tai ylipäätänsä sosiaalihuoltolain säännöksiä tulisi tällöin tulkita. Olen edellä esittänyt joitakin näkökohtia, jotka käsittääkseni vaikuttavat ratkaisuun. Oikeuskäytäntöä asiasta ei tiedossani kuitenkaan ole. Tapio Räty Ajantasainen lainsäädäntö sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja vuodesta 1944 valtion säädöstietopankissa: Korkeimman hallinto-oikeuden uusimmat ratkaisut verkossa: www. kho.fi Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksiä verkossa > Oikeusasiamiehen ratkaisut Askolan kunnan sosiaalityöntekijän virkaan 3 hakijasta sosiaaliohjaaja Heini Kuosmanen Mäntsälästä. Euran kunnan sosiaalityöntekijän virkaan 13 hakijasta yhteiskuntatieteiden maisteri Johanna Järvi Tampereelta. Hyvinkään kaupungin perusturvakeskuksen sosiaalityöntekijän virkaan 8 hakijasta sosiaalihuoltaja Hilkka Toivonen Klaukkalasta. Kankaanpään kaupungin lastenvalvojan virkaan 4 hakijasta oikeustieteen ylioppilas Mia Kalliomäki Kankaanpäästä. Kokemäen kaupungin sosiaalityöntekijä-lastenvalvojan virkaan yhteiskuntatieteiden maisteri Ulla Suonsyrjä Nakkilasta. Parikkalan kunnan sosiaalityöntekijän virkaan vuoden määräajaksi sosionomi (amk) Sari Harjula Laukaalta. Saarijärven kaupungin sosiaalityöntekijän virkaan 4 hakijasta äitiyslomasijaiseksi sosiaalityöntekijä Tuula Juurakko Utajärveltä. Savonrannan kunnan vanhustyönjohtajan virkaan 5 hakijasta terveystieteiden maisteri Soile Saarelainen Imatralta. Sonkajärven kunnan sosiaalityöntekijän virkaan 5 hakijasta sosiaalityöntekijä Outi Heusala Iisalmesta. Ylivieskan sosiaalityöntekijän virkaan 8 hakijasta yhteiskuntatieteiden ylioppilas Satu Takalo Ylivieskasta. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän sosiaaliterapeutin toimeen 5 hakijasta määräaikaisesti sosionomi Satu Rusanen Kajaanista. Tarvitaanko katastrofirahastoa? Myyrmannin ostoskeskuksessa tapahtuneen räjähdyksen ja Thaimaassa 2004 tapahtuneen hyökyaaltokatastrofin seurauksena monet onnettomuuksien uhrit vammautuivat joko pitkäaikaisesti tai pysyvästi. Lakisääteiset tai muut vakuutukset eivät kata tällaisten onnettomuuksien uhrien taloudellisia menetyksiä. Katastrofirahastolla voitaisiin turvata useiden ihmisten toimeentulo-ongelmat äkillisissä kriisitilanteissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, tarvitaanko Suomessa katastrofirahastoa. Työryhmän tehtävänä on selvittää toimeentulotuen käytön mahdollisuudet ja ongelmat katastrofista aiheutuvien toimeentulovaikeuksien helpottamiseksi. Selvityksen tavoitteena on turvata katastrofiin joutuneen ihmisen välttämätön toimeentulo, kun hänelle aiheutuu sellaisia taloudellisia menetyksiä, joita lakisääteiset tai muut vakuutukset eivät kata. Työryhmän puheenjohtajana on valtiosihteeri Terttu Savolainen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Kari Salmi sisäasiainministeriöstä. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi vuoden 2006 syyskuun loppuun mennessä. SOSIAALITURVA 5/

18 INEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN Briitta Koskiaho Tilaaja-tuottajamalli Tukholmassa: Kohti pehmeiden palvelujen markkinoita Tukholman kaupunki päätyi 1993 palvelujensa yksityistämiseen käyttäen kilpailuttamista. Virheistä on opittu ja yksityistämistä laajennettu ja syvennetty mutta myös siirretty palveluja takaisin kaupungin omaan hallintaan. Laajimmin on kilpailutettu vanhusten ja vammaisten palveluja ja luotu näille pehmeiden palvelujen markkinat. Kilpailuttamisen intoon on Tukholmassa monia taustatekijöitä. Ruotsi poliittisine malleineen tunnetaan sosiaalidemokratian kehtona. Tukholman paikallispolitiikassa on kuitenkin luvulta lähtien ollut porvarillinen enemmistö ja se on alkanut harjoittaa perinteiselle sosiaalidemokraattiselle kansankotiideologialle vierasta politiikkaa kunnallisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Kunnallisessa palvelupolitiikassa oli 1990-luvulla päädytty turhautumisen tilaan. Julkista organisaatiota ja sen harjoittamaa policy-toimintaa ei saatu uudistettua niin, että kustannukset olisi saatu kuriin ja palvelujen laatu olisi parantunut. Kunnallisten palvelujen kustannusten havaittiin vain nousevan, virkamiehet ja työntekijät olivat turhautuneita ja palvelujen saajat tyytymättömiä. Turhautumistilanteissa halutaan yleensä alkaa puhtaalta pöydältä uusin organisatorisin ratkaisuin. Niinpä lähdettiin yksityistämisen tielle. Kun vaalituloksetkin tukivat porvariryhmiä, Tukholmassa alettiin tarjota palveluja yksityisille markkinoille tilaaja-tuottajamalliin turvautuen. Tilaaja-tuottajamalli vain välivaihe 2000-luvulla tilaaja-tuottajamalli alettiin Tukholmassa nähdä vain välttämättömänä välivaiheena kohti kansalaisten täyden valinnanmahdollisuuden yhteiskuntaa. Alettiin kysyä, miksi palvelun antajan ja palvelun kysyjän välissä pitää olla mutkikas ja kallis välittäjäorganisaatio? Tilaaja-tuottajamallia kuitenkin tarvittiin, jotta ajattelutapa julkisten palvelujen jakamisesta voitiin muuttaa palveluiden koordinoinniksi ja kysynnän ohjaamiseksi. Kaupungin poliittiset päätöksentekijät päätyivätkin sellaiseen 18 SOSIAALITURVA 5/2006

19 YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSIT Suomessa kannattaa hyödyntää ruotsalaisten kokemukset kunnallisesta kilpailuttamisesta, ovathan järjestelmämme lähellä toisiaan verrattuna Yhdysvaltojen, Ison-Britannian tai Uuden Seelannin järjestelmiin, joista saatuihin kokemuksiin mieluusti viitataan. ratkaisuun, että yksityistäminen viedään loppuun niin laajalti kuin mahdollista eli kansalaisten valinnanmahdollisuuksien maksimointiin. Kun amerikkalaiset ostavat palveluseteleillä mitä erilaisimmat palvelunsa, niin miksei se olisi mahdollista Tukholmassakin? Tällaiset ajatukset ovat Ruotsissa, sosiaalidemokratian kehdossa, aiheuttaneet kuohuntaa. Lehdet ovat kirjoittaneet asiasta, äärivasemmisto on järjestänyt demonstraatioita ja poliittinen vasemmisto ollut ymmällään siitä kehityksestä, jonka primus motor on pääkaupungin paikallishallinto. Suomessa sen sijaan ei juuri ole keskusteltu siitä, mitä lahden takana tapahtuu ja mitä siitä voisi oppia, kun täällä kymmenen vuotta myöhemmin on alettu puuhata tilaaja-tuottajamallin laajaa käyttöä kunnallisissa sosiaalipalveluissa. Kilpailuttamisen kompastuskiviä Tukholman kaupunki on antanut ulkopuolisten konsulttien arvioida toimintaa ja sen tuloksia ja uudelleen (Utvärdering av konkurrensutsättning inom Kansalaisryhmät lautakuntien apuna Tukholmassa on asukkaita Kaupunki on jaettu 18 itsenäiseen alueeseen, joiden lautakunnat ovat poliittisessa vastuussa kilpailuttamisesta. Lautakuntia avustavat erilaiset kansalaisryhmät. Joissakin kaupunginosissa on poliittinen neuvosto, jossa oppositiopuolueilla on enemmistö ja enemmistöpuolueilla vähemmistö edustajia. Yleisesti käytetään myös kansalaisryhmää, joka esimerkiksi vanhusten palveluissa koostuu muun muassa eläkeläisneuvoston jäsenten edustajista. Ryhmä tuo oman panoksensa kilpailutusasiakirjojen ja kriteerien laadintaan kussakin kilpailutustapauksessa. Kaupunginosat hallinnoivat itse omalla alueellaan olevia vanhusten palveluita, palvelukeskuksia, asuntoja ja kotipalvelutoimintaa. Kaupunki Stockholms stad. Konsultföretaget PLS Rambøll Management. Juni 2001). Arvioinnit ovat koskeneet ennen kaikkea kaupungin teknisen viraston ja sosiaalitoimen alaisia palveluja luvun alusta lähtien kilpailuttamisen piirissä on ollut koko kaupungin toiminta lukuun ottamatta strategista johtoa ja ns. viranomaistoimintoja. Arvioijien mukaan kilpailuttaminen on paikoin sujunut varsin joustavasti, mutta monin paikoin se on ollut kaaosmaista. Ongelmia on ollut kaupungin tilaamisen organisoinnissa ja tilaajien ammattitaidossa, toiminnalle asetetuissa tavoitteissa ja niiden realistisuudessa, tuottajaorganisaatioiden kyvyissä, resursseissa, kapasiteetissa, johtajuudessa ja ammattihenkilöstön rekrytoinnissa, olosuhteissa ja asemassa sekä palvelujen käyttäjien ja omaisten asenteissa. Erityisen merkittävä tekijä on ollut aika, liian kiireiset siirtymäaikataulut ovat aiheuttaneet henkilöstölle stressiä. Ensimmäinen kompastuskivi on tilaamisen epäonnistuminen. Toinen kompastuskivi on johtajuusongelma. Monissa paikoissa ovet ovat paukkuneet uusien johtajien lähtiessä nopeasti pois. Se on osaltaan aiheuttanut kaaosta itse toimintaan, hermostuttanut työntekijöitä, lisännyt palvelujen saajien ja heidän omaistensa epävarmuutta ja luonut muutosvastarintaa. Kolmas kompastuskivi on piillyt henkilökuntakysymyksessä. Toiminnan tavoitteet ja laatu on määritetty toisin kuin julkisten palvelujen. Työntekijöille on annettu enemmän vapautta ja vastuuta, eri ammattien työajat ovat alkaneet vaihdella ja työhön on tullut enemmän vaihtelevuutta. Monet kunnalliset työntekijät ovat tottuneet siihen, että he tekevät työnsä ohjeiden mukaan määräajassa, nyt työnkuva muuttuu radikaalisti. Toisaalta tämä tapahtuu yleisessä kokonaismyllerryksessä, jolloin työn kuormittavuus lisääntyy ja vastuu jakautuu epäselvästi. omistaa laitosten kiinteistöt. Kun toiminta on yksityistetty, kiinteistöissä toimiva henkilökunta on saanut joko jäädä uuden yrityksen palvelukseen tai siirtyä siirtymäsäännöksin takaisin kaupungin palvelukseen joko heti tai jonkin ajan kuluttua kaupungin työntekijöiden turvasopimuksen turvin. Johtajien valinta on ollut yrittäjien käsissä. Kotipalvelutoiminnassa uusi yrittäjä on joutunut etsimään myös uuden toimitilan. Kilpailuttaminen on aiheuttanut sen, että kuntaan ja kaupunginosiin on ollut palkattava uudenlaista henkilökuntaa. Vanhusten palveluihin on tilaajahenkilökunnan lisäksi tullut uusia virkanimikkeitä ja tehtäviä kuten biståndsbedömare, joka arvioi, mitä palveluja käyttäjäkunta tarvitsee omalla alueella. Pienyrittäjät ovat kadonneet Neljäs kompastuskivi on yrittäjyydessä. Aluksi oltiin myös kunnan taholla siinä luulossa, että tilaaja-tuottajamalli suosii pienyrittäjyyden kasvua. Kaupungin työntekijää on osallistunut kaupungin järjestämään koulutukseen, jolla heitä kannustettiin ulkoistamaan oman työnsä ja ryhtymään yrittäjiksi. Vain harvat ovat tosiasiassa ryhtyneet yrittäjiksi. Sen sijaan 1990-luvun aikana on käynyt niin, että pienet palveluyritykset ovat karsiutuneet kilvasta ja toiminnat ovat ottaneet haltuunsa muutamat harvat suuret yritykset kuten Partena Care ja ISS Care Service Ab. Kaupunki on yrittänyt muistaa pienyrittäjiä ja paloitellut siivuja tilauksista heitä varten. Alussa tämä onnistuikin monessa tapauksessa, mutta vähitellen pienyritykset ovat menneet konkurssiin tai sulautuneet suuryrityksiin. Viides kompastuskivi on ollut itse yksityistämisen ja kilpailuttamisen toteutuminen. Aluksi potentiaalisia tuottajia oli useita, kun pikkuyritykset olivat vielä mukana. Nyt vaihtoehdot ovat käyneet vähäisemmiksi. Kaupunki on itse määrittänyt, että kilpailu ei ole onnistunut, jos palvelujen tarjoajia on vain kolme tai sitä vähemmän. Voidaan sanoa, että kilpailuttamisessa vallitsee oligopoli- tai jopa monopolitilanne. Julkisen monopolin sijaan yksityinen monopoliyritys on tullut huolehtimaan kaupunginosan vanhuksista. Yritys on oppinut kilpailuttamisen taidot, osaa tehdä sopivasti tarjouksen ja kiinnittää huomiota juuri niihin (laatu)kysymyksiin, jotka ovat tilaajan mieleen. Ennen kaikkea tällainen yritys osaa hinnoitella tuotteensa oikein, ja sillä on suuruutensa perusteella myös resursseja tähän. Arviointi osoittaa, että Tukholmassa tilaus on käytännössä useimmiten tehty halvan hinnan mukaisesti kaikesta laatuvaatimuspuheesta huolimatta. Kustannukset nousevat yksityistämisestä huolimatta Kuudes kompastuskivi on itse kunta. Yksityistäminen on van- SOSIAALITURVA 5/

20 Kolumni husten palveluissa merkinnyt monessa kaupunginosassa palvelujen valtaosan siirtymistä yksityisten yritysten hoitoon. Kun yksityisissä palveluissa on havaittu suuria puutteita, palvelu on jouduttu siirtämään takaisin kaupungin hallintaan. Yksityistämisen myötä palvelujen hintataso verrattuna julkisiin palveluihin on joissakin tapauksissa laskenut. Erittäin monissa tapauksissa näin ei kuitenkaan ole käynyt. Arvioitsijat ovatkin sitä mieltä, että tulevaisuudessa kustannukset nousevat. Säästämisen aikakausi on ohi. Kaupunki on pitkään ollut tuottajaorganisaatio ja nyt sen pitäisi muuttua luottamuksellista yhteistyötä yritysten kanssa harjoittavaksi prosessiorganisaatioksi. Kunta ei olekaan voinut pyyhkäistä omia ongelmiaan pois sysäämällä palvelut yksityisten suuryritysten vastuulle. Sille on jäänyt kovia sisäisen muutoksen vaateita. Kun kunta ei enää itse harjoita alan toimintaa, virkamiehet menettävät helposti suoran kosketuksensa sekä infrastruktuurin kokonaisuuteen että sen osiin, jotka nyt yksityisenä toimintana huolehtivat kuntalaisten palveluista. Yksityistämisen eduksi voi lukea sen, että se on hämmentänyt kunnallisessa toiminnassa seisovaa vettä. Se on saanut palveluissa liikkeelle sellaisia innovaatioita, joita ei ole saatu aikaan julkisen organisaation kankeudessa. Usein uudistukset ovat uusia tapoja tuottaa palveluita sekä työn tekemisen ja johtamisen uudistamista. Vaikutukset byrokratiaan ovat myös suuret. Yksityistäminen on pannut kyseenalaistamaan byrokratian totutut toimintatavat ja niihin liittyvät uskomukset. Yksityistämisen haasteita Palvelujen siirtämisessä markkinoille on taustalla ollut ajatus kustannushyödyistä. Arvioitsijoiden mukaan kustannuksista ei voi enää säästää. Sen sijaan Tukholmassa pitäisi nyt kiinnittää huomiota laatuun ja valinnanmahdollisuuksiin, jotka ovat toinen palvelujen markkinoille siirtämisen ponnin. Tämä johtaakin kysymykseen, mitä kuntalaiset, kansalaiset, oikeasti haluavat. Vaikka Tukholmassa on kiitettävästi arvioitu palveluja monin eri tavoin, myös tiedustelemalla palvelujen käyttäjien mielipiteitä, on arviointi kuitenkin keskittynyt kuntatoimijan ja yksityisten taloudellisten toimijoiden suhteisiin. Onkin mielenkiintoista, että koko tilaaja-tuottajatoimintaa on päädytty pitämään vain väliaikaisena siirtymävaiheena siihen, että kansalaiset saavat maksamiensa verojen vastineeksi valita palvelunsa. Tämä johtaa kaupungin uusiin haasteisiin, muun muassa kysymykseen siitä, miten turvataan palvelujen saanti niille, jotka eivät itse kykene valitsemaan palvelujaan, vaikka kustannukset olisivatkin turvatut. Tullaan kaltoinkohtelu- ja heitteillejättökysymyksiin. Tullaan kysymyksiin, mitä palveluita kompensoidaan julkisilla varoilla ja miten varmistetaan laatu, silloin kun palvelujen tarvitsija ei itse pysty kilpailuttamaan laatua. Ruotsin sosiaalijohtajat vaativatkin palvelujen priorisoinnin tekemistä myös sosiaalipalveluista. Jää miettimään, olisiko ollut yksinkertaisempaa muuttaa julkisen sektorin sisäistä toimintakulttuuria ja -uskomuksia kuin ryhtyä tähän rumbaan: julkisten palvelujen yksityistäminen julkisen sektorin sopeuttaminen tähän pakon edessä palveluiden varsinainen yksityistäminen kansalaisten valinnanvapauksineen ja taas julkisen sektorin sopeuttaminen tähän. Tämä muutosprosessi on meillä Suomessa vasta alkamassa. Ehkä kuntien virkamiesten ja poliitikkojen kannattaisi tässä vaiheessa ostaa halpa lentolippu Tukholmaan tutustuakseen sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämiseen. Kirjoittaja on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori, emerita. Arja Tuomi Tärkeintä sosiaalityössä Kuntien aikuissosiaalityöhön ei ole tungosta, vaan työtä tehdään enenevästi epäpätevin voimin. Nuoret sosiaalimaisterit hakeutuvat muihin tehtäviin saatuaan kokemusta nykyisestä tietokonekeskeisestä sosiaalityöstä, jossa ei vanhasta, asiakaskeskeisestä vuorovaikutus- ja ihmissuhdetyöstä näytä olevan jäljellä juuri muuta kuin nimi. Vanhat sosiaalityöntekijät eivät voi enää samalla tavalla valita työtään. Nykyisessä tilanteessa, jossa asiat eivät näytä enää olevan oikein kenenkään hanskassa, he joutuvat luomaan omia työssä jaksamisen strategioitaan. Olen keskustellut tilanteesta esimiesteni kanssa ja lähettänyt sähköpostia muun muassa kaupungin sosiaalityön johtajalle. Tuo terveydenhuollon kirottu hoitotakuulaki tuntuu vievän meiltä kaiken taloudellisen liikkumavaran, hän totesi vastauksessaan ja saattoi vain ystävällisen asialliseen tapaansa pahoitella tilannetta ja toivottaa jaksamista. Niinkö se on, että hoitotakuulaki on kaatunut viime kädessä meidän sosiaalityöntekijöiden kannettavaksi? Meille ei ole näet enää aikoihin entiseen tapaan palkattu määräaikaista työvoimaa ruuhkanpurkajiksi kuten ennen, vaan tilalle ovat tulleet loputtomat ylityöt, palkatta. Entä miten käy, kun sosiaalityön takuulaki tulee voimaan? Huolehtiiko peruspalveluministeri Liisa Hyssälä siitä, että kunnat saavat myös tarvitsemansa voimavarat näiden takuulakien hoitoon? Ainakaan minä en sosiaalityöntekijänä pysty venymään yhtään nykyistä enempää. Tuleekin tässä mieleeni erään koulutuspäivillämme puhuneen laitosjohtajan kannanotto: Jos asiakkaanne kuolevat, niin kuolkoot. Ei se ole teidän vastuullanne. Näinhän asia ulkopuolisin silmin on varsinkin, jos ei ole itse ottamassa vastaan kaikkea sitä ahdinkoa, huolta ja hätää, mitä sosiaalityöntekijät kohtaavat. Kun minun laillani on pitkään osallistunut eri tavoin asiakkaiden elämään ja toisaalta istuu kunnan rahakirstun päällä käyttämässä omalta osaltaan päätäntävaltaa, sosiaalityöntekijänä on vaikea jo ammattietiikankin vuoksi jättää ketään kuolemaan. Mieluummin tekee ylitöitä. Tärkeimpänä selviytymisen strategiana pidän optimistisen elämänasenteen ja huumorin säilyttämistä, kaikesta huolimatta. Liiallinen tunnollisuus on pahasta. Tilastot ovat kiinnostavia ja antavat tietoa yhteiskunnan ilmiöistä ja auttavat työnjohtoa kohdentamaan voimavaroja paremmin, mutta ne ottavat oman aikansa ja kaiken lisäksi rikkovat asiakastyötä. Jos työnjohto on niin innostunut uusien tietokoneohjelmien antamista tilastointimahdollisuuksista, että asiakastyö jää sivuseikaksi, sosiaalityöntekijän on itse pantava asiat tärkeysjärjestykseen. Hänen ensisijainen työnsähän on auttaa ihmisiä selviämään arjessa. Siihen hänet on koulutettu ja siihen häntä velvoittavat myös lait. Kaikki muu on toissijaista. 20 SOSIAALITURVA 5/2006

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö VERKKONEUVONTA Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö 07.04.201004 Rovaniemi i Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Tarjotaan kuntalaisille

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE 7.11.2007 Projektipäällikkö Heli Sahala Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa hanke 2004-2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman kehittämishanke

Lisätiedot

SOSIAALITOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖSTÖN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN SEITSEMÄSSÄ KAAKKOISSUOMALAISESSA KUNNASSA

SOSIAALITOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖSTÖN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN SEITSEMÄSSÄ KAAKKOISSUOMALAISESSA KUNNASSA SOSIAALITOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖSTÖN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN SEITSEMÄSSÄ KAAKKOISSUOMALAISESSA KUNNASSA Johanna Kallio & Tuula Kontio 2006 TIIVISTELMÄ: Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Terveydenhuollon atk-päivät 30.5.2006 Mikkeli, Johanna Kallio, kehittämissuunnittelija,

Lisätiedot

KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008

KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008 KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008 Tuula Kontio Tuula Sirén 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä... 1 2. Kaaso I -hanke... 2 3. Kaaso II -hanke... 2 4. Koulutukset... 3 5. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu

verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu Sosiaali- ja terveydenhuollon verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu UULAnohjausryhmä h 25.1.2011 2011 Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Verkkoneuvontakunnat

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Miksi Kelan kanssa yhteistyöhön? Toimeentulotuen kasvavat asiakasmäärät (8-9 % vuosikasvu)

Lisätiedot

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Esityksen sisältö Tikesos-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sanastotyö osana Tikesos-hankkeen tietoarkkitehtuurityötä

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun kirjautuminen: Uudet

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Sosiaalitoimen tietojärjestelmät

Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Tilanne valtakunnallisen kyselyn valossa kehittämispäällikkö Jarmo Kärki 6.5.2015 1 Tietojärjestelmien käyttö sosiaalihuollossa? Kuinka paljon asiakasdokumentaatiosta kirjataan

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012

Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012 Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012 Pohjoisranta Burson-Marsteller Lokakuu 2012 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kunnissa on selvä tarve uudistaa asiointi- ja neuvontakäytäntöjä

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.5.2009 Päivi Tossavainen Projektitutkija Shiftec-tutkimusyksikkö Kuopion yliopisto Esityksen rakenne asiakirjamääritystyön

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon koulutuspäivä 4.2.2016 Hanna Lohijoki sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kaakkois- Suomen

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-410-6 11.5.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIASTA: Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja.

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

HL7-standardien soveltuvuus sosiaalihuoltoon

HL7-standardien soveltuvuus sosiaalihuoltoon HL7-standardien soveltuvuus sosiaalihuoltoon Terveydenhuollon ATK-päiv ivät Turku, 29.5.2007 Esa Paakkanen ATK-suunnittelija HIS-tutkimusyksikk tutkimusyksikkö Kuopion yliopisto Sisält ltö Sosiaalihuolto

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Kotipalvelujen toimintaprosessit

Kotipalvelujen toimintaprosessit Kotipalvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Versio

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot