SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 1 Tiivistelmä... 3 Esipuhe... 5 Johdanto... 6 Ideoita kotimaisten ja ulkomaisten esimerkkien pohjalta...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 1 Tiivistelmä... 3 Esipuhe... 5 Johdanto... 6 Ideoita kotimaisten ja ulkomaisten esimerkkien pohjalta..."

Transkriptio

1

2

3

4

5 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 1 Tiivistelmä... 3 Esipuhe Johdanto Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät ja rajaukset Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksesta liikkumispalveluihin Liikkumispalveluiden luokittelu Käyttäjälähtöinen suunnittelu Ideoita kotimaisten ja ulkomaisten esimerkkien pohjalta Liikkumispalvelut Joukkoliikenne Kävely ja pyöräily Kimppakyydit Yhteiskäyttöautot Kotiinkuljetuspalvelut Taksipalvelut Autojen pysäköinti Taloudellisen ajotavan koulutus Etätyö Yhdistelmäpalvelut Liikkumispalveluiden markkinointi ja tiedotus Liikkumispalvelukeskus Markkinoinnin ja tiedottamisen keinoja Markkinointi ja tiedottaminen eri kohderyhmille Rakentamisenaikainen tiedottaminen Liikkumispalveluiden ja markkinoinnin toteuttaminen Jätkäsaaren liikenteelliset ja maankäytölliset lähtökohdat Jätkäsaaren nykyinen ja ennustettu liikenne Jätkäsaaren osayleiskaavan maankäyttöratkaisu Jätkäsaaren osayleiskaavan liikenneratkaisut Jätkäsaaren asukasprofiili Profiloinnin tarkoitus ja menetelmä Käyttäjätutkimuksen tuloksia... 43

6 4.3 Väestöennusteita ja tulevaisuuden visioita Jätkäsaarelaisen profiili Ehdotukset Jätkäsaaren liikkumispalveluiksi Toimenpiteiden ryhmittely Kaavoitus- ja rakentamisvaiheen toimenpiteet Info- ja liikkumispalvelukeskuksen perustaminen Kävelyä ja pyöräilyä suosivat katuverkon suunnitteluratkaisut Raitiolinjat ja -pysäkit ja informaatiotarjonta Pyörien pysäköintipalvelut Autojen pysäköintipalvelut Yhteiskäyttöautopalvelut Kotiinkuljetuspalvelut Etätoimintomahdollisuudet kiinteistöissä Rakentamisenaikainen tiedotus ja toimenpiteet Muut toimenpiteet Kävely- ja pyöräteiden kunnossapito Käyttäjäryhmittäinen tiedotus ja palkitseminen Ilmaiskokeilut ja testaus Työpaikkojen liikkumispalvelut Kutsuohjatut joukkoliikennepalvelut Liikkumisen ohjauksen onnistuminen Jätkäsaaressa Onnistumisen edellytykset olemassa Haasteita Ensimmäiset askeleet Lähdeluettelo... 60

7 TIIVISTELMÄ Liikkumisen ohjauksella (eng. mobility management) tarkoitetaan yksin omalla autolla ajamiselle vaihtoehtoisten kulku- ja toimintatapojen edistämistä ja rohkaisemista siten, että henkilöautoliikenne sekä siitä aiheutuvat haitat vähenevät. Kun liikkumisen ohjausta tarkastellaan itse liikkujien näkökulmasta, puhutaan liikkumispalveluista. Liikkumisen ohjauksen yhtenä osatavoitteena onkin liikkumispalveluiden määrän lisääminen joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja autojen järkevän käytön osalta. Lisäksi voidaan tarjota palveluita, jotka yhdistävät eri kulkutapoja tai joiden avulla päivittäistä liikkumistarvetta on mahdollista vähentää merkittävästi. Jätkäsaari on tulevaisuuden uusi asuin- ja työpaikka-alue vain kävelymatkan päässä Helsingin keskustasta. Jätkäsaaren yleiskaavassa on varauduttu noin asukkaaseen ja työpaikkaan. Jätkäsaaren sijainti, tulevan väestöpohjan laajuus sekä ehdotettu maankäyttöratkaisu luovat hyvät edellytykset joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn kilpailukykyisten verkkojen luomiselle sekä tasokkaille lähipalveluille. Myös Helsingin seudun liikennejärjestelmä luo hyvät edellytykset liikkumisenohjaus -työlle: joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä, ja joukkoliikenteen käyttö on jo nykyisin olennainen osa kaupunkilaisten arkea. Jätkäsaaren osayleiskaavan liikenneratkaisuissa on pyritty ennakkoluulottomasti etsimään liikkumisen ja ympäristön kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää, mitä liikkumisen ohjauksen keinoja erityisesti Jätkäsaaressa voitaisiin soveltaa, ja mitä toimia ne edellyttävät kaavoitukselta. Selvityksessä on näin luotu pohjaa aluesuunnittelun yhteydessä tehtävälle liikkumisen ohjauksen suunnittelulle. Suunnittelun taustaksi on laadittu kartoitus liikkumisen ohjauksen sovelluksista, toteutusratkaisuista ja toteuttamisen edellytyksistä muualta Euroopasta. Liikkumispalveluja suunniteltaessa on tärkeää, että otetaan huomioon ominaisuuksiltaan erilaiset käyttäjä- tai kohderyhmät. Kyse on elämäntapojen erilaisuuden ja moninaisuuden tunnistamisesta. Tässä selvityksessä käyttäjälähtöisyys on toteutettu muodostamalla erilaisia asukasprofiileja, joiden kautta liikkumispalvelujen ja niiden markkinoinnin soveltuvuutta on pyritty arvioimaan. Työnaikana järjestettiin käyttäjätutkimus, johon osallistui kahdeksan kantakaupunkilaista. Käyttäjien eli tässä tapauksessa kantakaupungissa asuvien kokemukset arkiliikkumisesta purettiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa järjestetyssä työpajassa. Työvaiheen lopputuloksena muodostettiin käsitys neljän liikkujaryhmän: perinteisten, kokeilijoiden, vastuullisten sekä mukavuudenhaluisten liikkumistarpeista ja ominaispiirteistä Jätkäsaaressa. Jätkäsaareen ehdotettujen liikkumispalveluiden kannalta tärkeimpiä ovat kaavoitusja rakentamisajan toimenpiteet. Näiden suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin ennen Jätkäsaaren ensimmäisten asukkaiden muuttamista alueelle. Tällaisia toimenpiteitä ovat: info- ja liikkumispalvelukeskuksen perustaminen jalankulkua ja pyöräilyä suosivat katuverkon suunnitteluratkaisut raitiolinjat, pysäkit ja informaatiotarjonta pyörien pysäköintipalvelut autojen pysäköintipalvelut yhteiskäyttöautopalvelut kotiinkuljetuspalvelut etätoimintomahdollisuudet kiinteistöissä rakentamisen aikainen tiedotus ja toimenpiteet. 3

8 Jätkäsaaren liikkumisen ohjauksen käynnistäminen edellyttää, että esitetyt kaavoitusja rakentamisvaiheen toimenpiteet otetaan huomioon alueen kaikissa jatkosuunnitteluvaiheissa, niin osayleiskaavan viimeistelyssä, asemakaavojen laadinnassa, rakennusten yksityiskohtaisessa suunnittelussa kuin rakentamisen aikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelussa. Asemakaavoituksen aikana laadittavat asemakaavaluonnokset tulee auditoida liikkumisen ohjauksen näkökulmasta siten, että tässä työssä esitetyt edellytykset toteutuvat kaavoituksessa sekä myöhemmässä vaiheessa asuntojen ja toimitilojen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Lähiajan toimenpiteistä keskeisin on Jätkäsaaren rakentamisesta kertovan infokeskuksen perustaminen. Infokeskuksessa tulisi olla liikkumisesta ja liikenteestä vastaava osasto tai työntekijä. Liikkumisen teeman tulisi olla näkyvä osa Jätkäsaaren asuntojen ja toimitilojen markkinointia. Myöhemmin myös pysyvän liikkumispalvelukeskustoiminnan käynnistäminen muodossa tai toisessa on tärkeää palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi. Liikkumispalvelukeskukselle vaihtoehtoisena ratkaisuna voidaan pitää liikkumisen ohjausta suunnittelevaa ja toteuttavaa erillistä osastoa Helsingin kaupunkisuunnittelutoimen sisälle. Osa ehdotetuista lähiajan toimenpiteistä edellyttää myös jatkoselvityksiä. Selvityksiä tulisi käynnistää ainakin seuraavista aiheista: infokeskuksen toiminnan suunnittelu liikkumisen ohjauksen osalta Ruoholahden metroaseman pyöräpysäköintilaitoksen toteutusmalli matkustajasataman liikkumispalvelut ja -informaatio kiinteistöjen pyöräpysäköintiselvitys liikkumisen ohjauksen näkökulmasta kotiinkuljetuspalveluiden toteuttamisen edellytysten selvittäminen. Liikkumisen ohjauksen onnistuminen Jätkäsaaressa ei ole itsestään selvyys laadukkaista puitteista huolimatta. Keskeisimmät haasteet toiminnan käynnistymiselle alueella liittyvät liikkumispalveluiden toteuttamisen ajoitukseen, rakentamisen aikaisten haittojen hallintaan, arvo- ja asenneilmapiirin kehittymiseen sekä liikkumisohjaustyön organisointiin ja jatkuvuuteen. Toimenpiteiden toteuttamisen ajoituksen osalta on tärkeää, että keskeisimmät liikkumispalvelut on toteutettu alueelle ennen asukkaiden muuttamista sinne. Alueen rakentamisen aikana on huolehdittava, että liikkumispalveluiden väliaikaiset järjestelyt ovat mahdollisimman laadukkaita, eivätkä reitit jää asukkaille tai alueella vierailevilla epäselviksi. Ihmisten arvojen ja asenteiden osalta keskeiset haasteet liittyvät uuden liikkumiskulttuurin omaksumiseen ja erityisesti vähäautoisuuden hyväksymiseen. Ulkomaisten selvitysten perusteella onnistuneen liikkumisen ohjaus -työn taustavoimana on usein monipuolinen ja aktiivinen yhteistyö, jossa tienpitäjät, viranomaiset, työnantajat ja liikennöintiyritykset puhaltavat yhteen hiileen kestävän liikenteen edistämiseksi. Yhteistyötä helpottaa liikkumisen ohjauksesta vastaavan yksikön perustaminen, liikkumispalvelukeskus (aluksi infokeskus). Pysyvän organisaation luominen takaa myös liikkumisen ohjaus työn jatkuvuuden. 4

9 ESIPUHE Liikkumisen ohjaus (Mobility Management) on kysyntään perustuva lähestymistapa henkilö- ja tavaraliikenteeseen. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan muutosta kohti sekä ympäristön että yksilön kannalta optimaalista liikkumiskulttuuria. Tarjolla olevista kulkumuodoista pyritään kehittämään palvelukokonaisuus, joka on sekä tehokas, inhimillinen että ekologinen. Tässä selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa sovellettu Mobility Management -ajattelua kaavoitukseen. Helsingin Jätkäsaaren tulevalla asuin- ja työpaikkaalueella on kartoitettu konseptin soveltumismahdollisuuksia ja toteutuksen edellytyksiä. Tarkoituksena on ollut selvittää, mitä konkreettisia liikkumisen ohjauksen (tai liikenteen kysynnän hallinnan) keinoja erityisesti Jätkäsaaressa voitaisiin soveltaa, ja mitä toimia ne edellyttävät kaavoitukselta. Selvityksen laadintaa on ohjannut työryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Matti Kaijansinkko Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Marjut Kivelä Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Kirsi Rantama Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaisa Lahti Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Timo Laitinen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus Leena Silfverberg Ympäristöministeriö Raili Niemelä Helsingin Satama Työn laadinnasta ovat vastanneet Johanna Taskinen Motiva Oy:stä, Juha Heltimo ja Tomi Laine Strafica Oy:stä sekä Kimmo Rönkä ja Renita Niemi Taideteollisesta korkeakoulusta (Future Home Institute). 5

10 1 JOHDANTO 1.1 Työn tausta ja tavoitteet Helsingin Jätkäsaareen ollaan kaavoittamassa uutta asuin- ja työpaikka-aluetta tavarasatamatoimintojen siirtyessä Vuosaareen vuonna Matkustajaterminaali jää nykyiselle paikalleen. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Jätkäsaareen aikaisintaan Jätkäsaaren liikenneratkaisujen alustavassa suunnittelussa on käytetty termiä "uusi liikkumiskulttuuri", jolla on tarkoitettu elämäntapaa, jossa pääasiallisia kulkutapoja muut kuin oma henkilöauto. Jätkäsaaren alueesta onkin toiveissa luoda paikka, jossa sekä asukkaat että alueella työskentelevät kulkisivat mahdollisimman vähän omalla autolla. Tämä edellyttää kävelyn, pyöräilyn 1 ja joukkoliikenteen saattamista mahdollisimman kilpailukykyisiksi kulkutavoiksi henkilöauton kanssa. Kuva 1 Jätkäsaaren osayleiskaavan suunnittelualueen sijainti. 1 Yksinkertaisuuden vuoksi työssä puhutaan jalankulusta ja pyöräilystä, mutta myös muut oman lihasvoiman käyttöön perustuvat kevyen liikenteen muodot sisältyvät tarkasteluun. 6

11 Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut selvittää, mitä konkreettisia liikkumisen ohjauksen keinoja erityisesti Jätkäsaaressa voitaisiin soveltaa, ja mitä toimia ne edellyttävät kaavoitukselta. Selvityksessä on näin luotu pohjaa aluesuunnittelun yhteydessä tehtävälle liikkumisen ohjauksen suunnittelulle. Selvityksen lähtökohdiksi on tehty kartoituksia liikkumisen ohjauksen keinoista yleensä ulkomaiset kokemukset ovat tärkein referenssi sekä keinojen että toteutuksen osalta (LUKU 2) Jätkäsaaren erityisominaisuuksista (liikenne, maankäyttö) (LUKU 3) erilaisista mahdollisista liikennepalveluiden käyttäjistä Jätkäsaaressa (LUKU 4). Näitä yhdistämällä sekä kaavoitukseen liittyvät reunaehdot huomioiden on muodostettu käsitys erityisesti Jätkäsaaren olosuhteisiin ja asukas-/käyttäjätarpeisiin soveltuvista liikkumisen ohjauksen keinoista eli liikkumisen ohjauksen soveltuvuudesta Helsingin Jätkäsaaressa (LUKU 5). Lisäksi on pohdittu liikkumisen ohjauksen onnistumisen edellytyksiä, mahdollisuuksia ja haasteita, sekä tuotu esille liikkumisen ohjauksen käynnistämisen kannalta keskeisimpiä lähiajan toimenpiteitä (LUKU 6). 1.2 Määritelmät ja rajaukset Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella (eng. mobility management) tarkoitetaan yksin omalla autolla ajamiselle vaihtoehtoisten kulku- ja toimintatapojen edistämistä ja rohkaisemista siten, että henkilöautoliikenne vähenee. Oman auton käytön vähentäminen on tarpeellista, koska kasvavasta henkilöautoliikenteestä aiheutuu merkittäviä haittoja yhteiskunnalle: melua, ilman epäpuhtauksia ja siitä aiheutuvia terveyshaittoja, ilmaston lämpenemistä, ruuhkia, onnettomuuksia ja turvattomuutta sekä vähäisen liikunnan mukanaan tuomia terveysongelmia. Lisäksi liikenteen tarvitsema maa-ala on pois muulta maankäytöltä. Välimatkojen pidentyessä lähipalvelut vähenevät myös niiltä, jotka niitä mielellään käyttäisivät, koska autoilevat asiakkaat siirtyvät käyttämään suuria kauppakeskittymiä, jonne puolestaan on vaikea päästä muutoin kuin autolla. Toisin sanoen henkilöautoliikenteen kasvu heikentää myös saavutettavuutta. Joitakin kasvavan henkilöautoliikenteen haittavaikutuksista voidaan pienentää vaikuttamatta itse henkilöautoliikenteen määrään. Esimerkiksi ajoneuvoteknologiaa kehittämällä voidaan vähentää ilman epäpuhtauksia ja polttokennoautojen myötä myös hiilidioksidipäästöjä. Kaikkia ongelmia (esimerkiksi tilankäyttöön ja saavutettavuuteen liittyviä ongelmia, ks. Kuva 2) ei kuitenkaan ratkaista ajoneuvoteknologialla eikä se ole päästöjenkään vähentämisen kannalta ainoa eikä välttämättä edes kustannustehokkain ratkaisu. 7

12 Kuva 2 Eri kulkumuotojen tilantarve (YM 2003 / Veli Silvo). Henkilöautoliikenteen vähentämiseen tähtäävä liikkumisen ohjaus on uusi tulokas liikennepolitiikassa. Liikkumisen ohjauksen sijaan ja rinnalla puhutaan myös liikenteen kysynnän hallinnasta (eng. travel demand management). Usein liikkumisen ohjauksesta puhutaan silloin, kun korostetaan vaihtoehtoisten kulkutapojen tarjonnan kehittämistä ja niiden käytön rohkaisemista, kun taas kysynnän hallinta identifioituu enemmän henkilöauton käyttöä rajoittaviin toimenpiteisiin. Tällainen erottelu on kuitenkin hieman harhaanjohtava, sillä usein on vaikea tehdä ero mahdollistamisen ja rajoittamisen välillä; yhden asian mahdollistaminen voidaan myös nähdä toisen asian rajoittamisena ja toisinpäin. Olennainen ero kysynnän hallinnan tai liikkumisen ohjauksen ( kysyntäpolitiikan ) ja perinteisen infrastruktuuri- ja palvelutarjonnan suunnittelun ( tarjontapolitiikan ) välillä ei liity niinkään erilaisiin keinoihin vaan erilaisiin näkökulmiin ja tavoitteisiin: pyritäänkö vaikuttamaan ainoastaan tarjontaan vai sen lisäksi ja sen kautta myös kysyntään? Liikenteen kysyntään vaikuttaa nimittäin myös infrastruktuurin ja palveluiden tarjonta; ei ainoastaan hinnoittelu tai asenteisiin vaikuttaminen. Liikenteen kysynnän hallinta tai liikkumisen ohjaus edellyttää sekä kysyntä- että tarjontapolitiikka. Eri liikennemuotojen tarjonnan tasoissa on suuria eroja. Nykyisiin liikkumistottumuksiin on vaikuttanut se, että autoliikenteen tarjonnan kehittäminen on pitkään ollut etusijalla muiden liikennemuotojen jäätyä vähemmälle huomiolle. Nyt haasteena on saattaa muiden liikennemuotojen tarjonta kilpailukykyiselle tasolle, kuroa henkilöauton etumatkaa kiinni. Etumatkan kiinnikurominen edellyttää todennäköisesti myös henkilöauton käyttöä rajoittavia toimenpiteitä, sillä kaikkien muiden kulkutapojen kilpailukyky riippuu paitsi niiden omasta tarjonnasta myös henkilöautoliikenteen tarjonnasta (Kuva 3). Tässä selvityksessä ei tehdä eroa liikkumisen ohjauksen ja liikenteen kysynnän hallinnan välillä. Tärkeää on nimenomaan yhteinen lähtökohta ja tavoite autoliikenteen määrän vähentäminen ei se, miten siihen pyritään. Toisaalta on muistettava, että liikkumisen ohjauksen tarkoitus ei ole tuomita henkilöauton käyttöä, vaan tarjota kuhunkin matkantarkoitukseen ja elämäntilanteeseen henkilöautolle vaihtoehtoisia, houkuttelevia ja kilpailukykyisiä kulkutapoja. 8

13 Muiden kulkutapojen vähäinen kysyntä Oman henkilöauton käytön suuri kysyntä Muiden kulkutapojen tarjontaan käytetään vähän resursseja Henkilöautoliikenteen tarjontaan käytetään paljon resursseja Muiden kulkutapojen heikko kilpailukyky Oman henkilöauton käytön hyvä kilpailukyky Kuva 3 Eri liikennemuotojen kysynnän ja tarjonnan vaikutus toisiinsa (vrt. Kallioinen 2002) Liikkumisen ohjauksesta liikkumispalveluihin Jotta liikkumisen ohjaus voi saavuttaa tavoitteensa täytyy sen myös tarjota ihmisten kannalta aikaisempaa parempia tai järkevämpiä liikkumisvaihtoehtoja. Ihmiset eivät pidä ohjattavina tai hallittavina olemisesta. Näillä ilmaisuilla on negatiivinen kaiku. Muutenkaan ei ole aina tarpeen tuoda esiin liikennepolitiikan toimenpiteiden taustalla olevia periaatteita kuten liikenteen ympäristöhaittojen vähentämistä. Sen sijaan pitäisi pyrkiä näkemään toimenpiteet ihmisten itsensä kannalta, eli mitä vaikutuksia eri toimenpiteillä on yksilöiden arkeen. Liikkumisen ohjauksen sijaan tässä selvityksessä on päädytty puhumaan liikkumispalveluista. Myös liikenneinfrastruktuuri voidaan nähdä palveluna siinä missä joukkoliikennepalvelutkin. Henkilöauton käyttäjälle ja omistajalle tarjotaan lukuisia palveluja (esim. vakuutus, huolto, myynti, pysäköinti, vuokraus). Liikkumisen ohjauksen yhtenä osatavoitteena onkin liikkumispalveluiden määrän lisääminen joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja autojen järkevän käytön osalta. Lisäksi voidaan tarjota palveluita, jotka yhdistävät eri kulkumuotoja tai joiden avulla liikkuminen on mahdollista välttää kokonaan. Kokonaisuudessaan liikkumisen ohjaus edellyttää sekä vaihtoehtoisten kulkutapojen tarjonnan saattamista kilpailukykyiseksi että niiden kysynnän rohkaisua. Liikkumispalveluiden tuottaminen on nimenomaan ensin mainittua, ja niistä tiedottaminen ja markkinoiminen on puolestaan viimeksi mainittua: tarjonta kilpailukykyiseksi => palvelut kysynnän rohkaisu => markkinointi ja tiedotus Liikkumispalveluista puhuttaessa käyttäjän asema korostuu aivan eri tavalla kuin perinteisessä liikennepolitiikassa tai -suunnittelussa. Jotta palvelut toimisivat siten kuin halutaan, täytyy niiden suunnittelussa ottaa huomioon käyttäjien ominaisuudet ja tarpeet. Tämä edellyttää muun muassa erilaisten käyttäjäryhmien tunnistamista eli käyttäjälähtöistä suunnittelua. Erilaisille käyttäjille tulee tarjota erilaisia palveluja, ja heitä pitää lähestyä markkinoinnissa ja tiedottamisessa eri tavalla. Uudet palvelut edellyttävät myös uudenlaisia toteuttamistapoja ja toteuttajia. Vanhoja liikennejärjestelmän hallinnan organisaatioita joudutaan ehkä muuttamaan tai niille tulee uusia tehtäviä. Rahaa pitää jakaa eri tavalla kuin aikaisemmin. Täytyy luoda uusia sääntöjä ja sopimuksia, jotta liikkumisen ohjauksen tavoitteet voivat toteutua (Kuva 4). 9

14 Käyttäjät Liikkumispalvelut Toteuttaminen Markkinointi ja tiedotus Kuva 4 Liikkumisen ohjauksesta liikkumispalveluihin Liikkumispalveluiden luokittelu Liikkumispalveluja voidaan luokitella useilla eri tavoilla riippuen aina kulloinkin valittavasta tarkastelunäkökulmasta. Ensinnäkin voidaan puhua tarjontaan tai kysyntään kohdistuvista keinoista. Edellisiä ovat esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn, joukkoliikenteen ja auton yhteiskäytön palvelujen ja infrastruktuurin kehittäminen, mutta myös henkilöauton käytön rajoittaminen esimerkiksi pysäköintitarjontaa pienentämällä. Jälkimmäisiä ovat puolestaan asenteisiin ja kokemuksiin vaikuttaminen markkinoinnilla ja informaation tarjonnalla sekä pitkäjänteisellä kouluttamisella. Hinnoittelu voidaan nähdä joko tarjontaan tai kysyntään vaikuttavana keinona, sillä hinta voidaan nähdä toisaalta osana palvelua, mutta toisaalta hinta voidaan erottaa palvelun laadusta irralliseksi tekijäksi, joka vaikuttaa suoraan kysyntään. Toinen ehkä tavanomaisempi tapa luokitella liikkumisen ohjauksen keinoja on kulkumuotokohtainen luokittelu. Voidaan puhua erityisesti joukkoliikenteeseen, jalankulkuun ja pyöräilyyn tai auton käyttöön kohdistuvista keinoista. Näiden lisäksi on myös olemassa sellaisia keinoja, jotka kohdistuvat matkojen minimointiin ylipäänsä, eli etätyöskentely, -neuvottelu ja -asiointi. Lisäksi on olemassa joukko keinoja, jotka koskettavat kaikkia näitä yhtä aikaa, sillä liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on nimenomaan saada joukkoliikenne, jalankulku ja pyöräily ja auton yhteiskäyttö toimimaan vaivattomasti yhdessä. Esimerkkejä tällaisista keinoista on liityntäpysäköinnin järjestäminen, kaikkia kulkutapoja koskevan informaation tarjoaminen yhdeltä luukulta tai yhteiskäyttöauton tarjoaminen junamatkan päätepysäkiltä lopulliseen kohteeseen. Liikkumisen ohjauksen keinot voidaan myös luokitella niitä toteuttavien tahojen mukaan. Tällöin voidaan puhua esimerkiksi työpaikkojen, koulujen, taloyhtiöiden, joukkoliikenneyritysten, kuntien tai valtion vastuulla olevista keinoista. Eri tasoilla toteutettavat keinot ovat riippuvaisia toisistaan. Järeimmät keinot liittyvät lakeihin, kaava- ja rakentamismääräyksiin sekä verotukseen, ja ne ovat valtion ja kuntien vastuulla. Julkinen sektori voi myös tukea yksityisiä toimijoita rahallisesti sekä luomalla käytännön oppaita erilaisten keinojen toteutukseen. Liikkumisen ohjauksen keinoja voidaan eritellä myös matkan tarkoituksen mukaan: työmatkat, työasiamatkat, koulumatkat, ostosmatkat, muut asiointimatkat, vapaa-ajan lyhyet matkat, lasten kuljetus, pitkät lomamatkat, turistin päivittäiset matkat matkakohteessaan, jne. Luokittelua voidaan edelleen hienosäätää pohtimalla, millaisia keinoja eri väestöryhmät edellyttävät, tai minkälaisia keinoja erilaisilla alueilla voidaan toteuttaa (esim. maaseutu vs. kaupunki, kantakaupunki vs. lähiö). Tässä työssä liikkumisen ohjauksen tavoitteiden kannalta olennaiset liikkumispalvelut on luokiteltu seuraavalla tavalla: joukkoliikennepalvelut 10

15 kävely- ja pyöräilypalvelut kimppakyydit yhteiskäyttöautopalvelut kotiinkuljetuspalvelut taksipalvelut auton pysäköintipalvelut taloudelliseen ajotapaan liittyvät palvelut etätoimintopalvelut yhdistelmäpalvelut. Työssä on tarkasteltu pääasiassa henkilöliikennettä. Asioinnin osalta henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen raja on kuitenkin häilyvä: uudenlaiset mahdollisuudet arkielämän tavarankuljetuksissa voivat vähentää sekä henkilöliikennettä että kuljetustarvetta Käyttäjälähtöinen suunnittelu Kun tarkoituksena on vaikuttaa asioihin, jotka ovat merkittävä osa ihmisten arkista toimintaa, voidaan käyttäjälähtöistä suunnittelua pitää perusteltuna lähestymistapana. Siksi liikkumispalveluja suunniteltaessa on erittäin tärkeää, että otetaan huomioon ominaisuuksiltaan erilaiset väestöryhmät, erilaiset käyttäjät. Yksinkertaistetusti kyse on elämäntapojen erilaisuuden ja moninaisuuden tunnistamisesta. Ihmiset ovat erilaisia, elävät erilaista päivärytmiä, harrastavat eri asioita ja arvostavat kaupunkielämän asioita eri tavalla. Ihmiset ovat myös liikkumis- ja toimintakyvyltään ja esimerkiksi taloudellisilta resursseiltaan hyvin erilaisessa asemassa. Liikkumispalveluita ei voida tarkastella irrallaan arkipäiväisestä toiminnasta (asuminen, työssäkäynti, asiointi, vapaa-aika, jne.). Tällöin liikkumispalveluiden osalta painottuvat myös muut kuin käytännöllisyys ja tehokkuus: kyse on pikemminkin palvelun soveltuvuudesta ihmisen arkiseen elämänrytmiin. Esimerkiksi kolmivuorotyö saattaa asettaa rajoituksia joukkoliikenteen käytölle tai neljä lasta harrastuksineen saattavat edellyttää auton käyttöä. Käyttäjälähtöisyys on viime vuosina tullut yhä enemmän osaksi yhdyskuntasuunnittelua. Hellstenin (2005) mukaan käyttäjälähtöinen suunnittelu perustuu käyttäjien tarpeiden, kykyjen ja ajattelumallien perusteelliseen tutkimukseen ja yksityiskohtaiseen vaatimusmäärittelyyn. Tavoitteena on luoda tuote, jossa tekninen toiminnallisuus ja käyttäjien tarpeet kohtaavat. Käyttäjien tarpeisiin eläytyminen edellyttää keskustelua sekä käyttäjien, että muiden suunnittelijoiden kanssa. Käyttäjätutkimuksen avulla saadaan selville mm. millaisia vaatimuksia erilaisilla ihmisillä on eri tuotteita kohtaan, miten ihmiset tuotetta käyttävät ja millaisissa tilanteissa käyttö tapahtuu. Iteratiivinen suunnittelu ja tuotteen testaus mahdollistavat mahdollisimman hyvän kohderyhmän huomioimisen ja siten myös tuotteen hyväksyttävyyden paranemisen. (Hellsten 2005.) Erilaisia käyttäjäryhmiä ovat esimerkiksi alueen asukkaat, alueella työskentelevät, alueella asioivat ja turistit. Liikkumisen ohjauksen kannalta on myös mielekästä tarkastella elämäntilanteen muutoskohtia, koska niihin liittyy aina liikkumiseen liittyviä valintoja (asuinpaikan- tai työpaikan vaihto, lapsen syntyminen, lapsen muuttaminen pois kotoa). Tässä selvityksessä käyttäjälähtöisyys on toteutettu muodostamalla kirjallisuustutkimukseen ja käyttäjätutkimukseen perustuen erilaisia asukasprofiileja, joiden kautta liikkumispalvelujen ja niiden markkinoinnin soveltuvuutta on pyritty arvioimaan. 11

16 2 IDEOITA KOTIMAISTEN JA ULKOMAISTEN ESIMERKKIEN POHJALTA 2.1 Liikkumispalvelut Joukkoliikenne Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja käytön lisääminen suhteessa oman henkilöauton käyttöön edellyttää ensisijaisesti kattavaa linjastoa sekä riittäviä vuorovälejä ja liikennöintiaikoja. Nämä eivät kuitenkaan pelkästään riitä. Liikkumisen ohjauksessa korostetaan siksi myös muita keinoja perinteisen linjastosuunnittelun ohella. Nämä keinot voidaan luokitella esimerkiksi seuraavasti: lippu- ja informaatiojärjestelmän kehittäminen työmatkapalvelut liityntäpalvelut kutsuohjattu joukkoliikenne. Lippu- ja informaatiojärjestelmän kehittäminen voi tarkoittaa muun muassa eri hallinnollisten alueiden joukkoliikennepalveluiden yhtenäistämistä. Esimerkiksi Sveitsissä on mahdollista matkustaa yhdellä joukkoliikennelipulla (vuosilippu) kaikissa maan joukkoliikennevälineissä. Bodenseen alueella Saksa, Sveitsi ja Itävalta ovat puolestaan saaneet aikaan jopa maiden rajat ylittävän yhtenäisen informaatio-, lipunmyynti- ja hinnoittelujärjestelmän. Vastaavanlaista on mietitty myös Tallinnan ja Helsingin seutujen (Harjumaa ja Uusimaa) välillä. Helsingin seudulla joukkoliikennepalveluiden toimivuutta parantaisi huomattavasti alueen kuntien ja YTV:n joukkoliikennesuunnittelun ja -hallinnon yhdistäminen saman organisaation alle. Koordinoivaa organisaatiota tarvittaisiin myös valtakunnan tasolla, jotta pitkiin matkoihin voitaisiin vaivattomammin yhdistää myös eri paikkakuntien paikallismatkoja. Lippu- ja informaatiojärjestelmää voidaan kehittää myös useiden eri joukkoliikennemuotojen ja -operaattorien lippujen yhdistämisellä samaan älykorttiin. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella tällaiset ovat jo käytössä. Parhaillaan YTV suunnittelee pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen uutta matkakortti- ja informaatiojärjestelmää. Järjestelmä otetaan käyttöön arviolta vuonna Tällöin kaikki joukkoliikennevälineet tulevat matkakorttilaitteen gps-paikantimen avulla reaaliaikaisen paikannuksen piiriin. Tämä muutos parantaa joukkoliikennetiedotuksen edellytyksiä huomattavasti erityisesti bussiliikenteen osalta. Raitiovaunut ovat jo nyt ns. HELMI-järjestelmän piirissä. Joukkoliikenneinformaatiota voidaan jakaa sähköisesti, puhelimitse sekä painettuina aikataulukirjoina ja reittikarttoina. Internetissä toimivat YTV:n reittiopas ja valtakunnallinen joukkoliikenteen reittiopas sekä vastaavat oppaat myös muissa kaupungeissa (ks. ovat osoittautuneet todella suosituiksi ja toimiviksi internetpalveluiksi. Ne ovat myös kansainvälisesti katsoen kilpailukykyisiä järjestelmiä. Joukkoliikenteen pysäkit ja terminaalit ovat keskeisiä informaatiopisteitä. Aikataulu- ja hintatietojen lisäksi joukkoliikenteen pysäkeillä voidaan kertoa kartan muodossa liityntäyhteyksistä sekä pysäkkien lähialueiden keskeisistä kohteista ja palveluista. Asemille ja pysäkeille voidaan lipunmyyntiautomaattien yhteyteen toteuttaa myös erillisiä reittiopaspäätteitä. (Kuva 5.) 12

17 Kuva 5 Joukkoliikenteen pysäkit ja terminaalit ovat keskeisiä informaatiopisteitä. Pysäkeillä tarjottavan informaation tulee olla selkeää ja tarkoituksenmukaista. Työmatkoilla joukkoliikenteen merkitys ja kilpailukyky on suurin. Näillä matkoilla työnantajilla tai yrityksillä on suuri rooli joukkoliikenteen käytön edistämisessä. Työnantaja voi esimerkiksi tarjota luontaisetuna työsuhdejoukkoliikennelipun autopaikan tai työsuhdeauton sijaan. Suomessa on esitetty mallia työsuhdejoukkoliikennelipun verotusarvon alentamiseksi, jotta se olisi kilpailukykyinen autoedun kanssa. Tällä hetkellä sen verotusarvon on 100 % kun taas työsuhdeauton verotusarvo on ainoastaan 90 %. Tanskassa työnantaja voi kustantaa joukkoliikennelipun ilman, että joutuu maksamaan siitä veroja: Jos työnantaja ei halua maksaa lippua palkan päälle, se voidaan vähentää työntekijän palkasta, jolloin työntekijän maksamat verot ovat pienemmät. Kummassakaan tapauksessa työntekijä ei kuitenkaan voi saada työmatkojen verovähennystä. Työnantaja voi myös kustantaa työpaikalla olevan autopaikan sijaan työntekijän liityntäpysäköinnin sekä joukkoliikennelipun. Työpaikalla sijaitseva autopaikka voi itse asiassa olla merkittävästi kalliimpi kuin työsuhdejoukkoliikennelippu tai liityntäpysäköintipaikka. Vaihtoehtoisesti työpaikan autopaikkojen kustannukset voitaisiin sälyttää työntekijöille, jolloin työntekijät itse voisivat vertailla liityntäpysäköintiä ja perille ajamista. Esimerkiksi eräässä itävaltalaisessa vakuutusyhtiössä autopaikat ovat työntekijöille maksullisia (36 euroa/ kk), ja niiden saaminen edellyttää, että matka muilla kulkutavoilla (joukkoliikenne, jalankulku, pyöräily) on kohtuuttoman vaikea. Työnantaja voi myös järjestää yhteiskuljetuksia työntekijöilleen. Tästä ei koidu työnantajalle ylimääräisiä verokuluja Suomessa. Tanskassa työnantajien tarjoama linjaautokuljetus on verotettava etu. Työnantaja voi niin ikään tarjota työntekijöilleen mahdollisimman joustavia työaikoja, jotta työntekijät voivat sopeuttaa työmatkansa joukkoliikenteen aikatauluihin. Tämä saattaa edellyttää myös työaikalainsäädännöllisiä muutoksia. Joukkoliikenneväli- 13

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Organisaation nimi: Toimipaikka: Katuosoite: Työntekijöiden määrä toimipaikassa: Lomakkeen täyttöpäivämäärä: Yhteyshenkilön nimi: Työtehtävä: Puhelin: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

MOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA

MOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA MOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA Liikkuminen palveluna: Maas - Eri liikkumismuodot on yhdistetty puhelinsovelluksen avulla toisiinsa - Ovelta ovelle-palvelu LIIKKUMINEN KASVUKÄYTÄVLLÄ Mobiilipalvelu mahdollistaa

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja YLEISTÄ monen toimijan vastuulla (LVM, YM, kaupungit ja sen organisaatiot, taloyhtiöt, vakuutusyhtiöt) kaavoituksen rooli on tärkeä poliittinen päätöksenteko voi kaataa hyvät suunnitelmat koordinoiva taho

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2016 1 (5) 1 Yhteiskäyttöautoyrityksiä koskevan pysäköintitunnusjärjestelmän kokemukset (a-asia) Pöydälle 22.03.2016 HEL 2013-010765 T 08 03 01 01 Hankenumero 0902_28

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Yhteiskäyttöpyörät -palvelupajat

Yhteiskäyttöpyörät -palvelupajat Julkinen puoli mahdollistajana (esim. lainsäädäntö, kaupunki antaa toimilupia jne.) Markkinat Käyttäjät päättävät 1 Markkinat Onko pyöriä joka asemalla? Vai keskittyvätkö palautukset yhteen paikkaan? Pyörien

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi. Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8.

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi. Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8. Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 -hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustus, Liikennevirasto Valtionavustuksen

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

VILKETTÄ TYÖMATKAAN Päivi Sieppi, Lahden kaupunki Kristiina Kartimo, Lahden kaupunki seminaari 3.5.2016

VILKETTÄ TYÖMATKAAN Päivi Sieppi, Lahden kaupunki Kristiina Kartimo, Lahden kaupunki seminaari 3.5.2016 VILKETTÄ TYÖMATKAAN Päivi Sieppi, Lahden kaupunki Kristiina Kartimo, Lahden kaupunki seminaari 3.5.2016 Viisaan liikkumisen polkaisut Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan työpaikalla Lahden

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Kimppakyyti. Jaettu kyyti, jaettu tyyli

Kimppakyyti. Jaettu kyyti, jaettu tyyli Kimppakyyti Jaettu kyyti, jaettu tyyli Pähkinänkuoressa Kimppakyydit ovat nykyään arkipäiväistä matkan tekoa, jossa kyydittäjät ja kyydissä olijat eivät ole huviajelulla (ellei sellaisesta päätetä erikseen)

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Kimppakyydit ja palveluntarjoajat -palvelupajat

Kimppakyydit ja palveluntarjoajat -palvelupajat Palveluntarjoaja vähäinen tarjonta ja kysyntä > tietoa lisää + markkinointi aikataulujen yhteensovitus on haaste individualismi ja yksityisyys > naapuriapu kimppakyytihaaste: asenteellisuus, ei haluta

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Liikkumisen tulevaisuus jakamistalouden näkökulmasta

Liikkumisen tulevaisuus jakamistalouden näkökulmasta Liikkumisen tulevaisuus jakamistalouden näkökulmasta TKI-päällikkö Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö 1. Esittely Sharing City 2015-2016 2. Mitä on jakamistalous? 3. Liikkuminen ja liikenne

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Antti Pirhonen 24.9.2015 NCC-yhtiöt 1 Liikkuminen muuttuu radikaalisti lähivuosina Metro Espoonlahteen Arvot (hyötyliikunta, ekologisuus, jakamistalous) Uudet liikkumisvälineet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Viisas liikkuminen aluesuunnittelussa - haasteita, ratkaisuja ja pilottialueiden havaintoja. Terhi Tikkanen-Lindström, WSP

Viisas liikkuminen aluesuunnittelussa - haasteita, ratkaisuja ja pilottialueiden havaintoja. Terhi Tikkanen-Lindström, WSP Viisas liikkuminen aluesuunnittelussa - haasteita, ratkaisuja ja pilottialueiden havaintoja Terhi Tikkanen-Lindström, WSP VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen +

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Lohjelma iltapäivän avaus Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Seudut Valtakunnallinen Alueellinen Media Rahoittajat Liikenne virasto LVM Lohjelman koordinointi MOTIVA Koordinaation ohjausryhmä

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot

Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen seuranta ja avoimet aineistot 26.5.2016 Kaupungin strategia Edistää kävelyn, pyöräliikenteen ja

Lisätiedot

ECOMM 2015-jälkiseminaari

ECOMM 2015-jälkiseminaari ECOMM 2015-jälkiseminaari Autoilun muutoksia: Yhteiskäyttöautot ja automatisoidut autot 28.9.2015 Toni Bärman, joukkoliikenteen palvelut, Liikennevirasto Liikkumisen haasteet Maaseudun muuttoliike kaupunkeihin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste TerveysInfo työmatkat KKI työmatkaliikkumis KKI työmatkaliikkumis kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu

Lisätiedot

Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia

Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia Kommenttipuheenvuoro DI Mikko Juvonen 30.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Teknistaloudellinen toimisto Kaavan suunnitteluprosessi SUUNNIT-

Lisätiedot

Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina

Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina Kysyntä on muuttumassa, mutta muuttuuko liikkumisen palvelujen tarjonta? LIVE -tilaisuus 28.04.2016 Jukka Kallio Aalto University School of Business

Lisätiedot