SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 1 Tiivistelmä... 3 Esipuhe... 5 Johdanto... 6 Ideoita kotimaisten ja ulkomaisten esimerkkien pohjalta...
|
|
- Iivari Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3
4
5 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 1 Tiivistelmä... 3 Esipuhe Johdanto Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät ja rajaukset Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksesta liikkumispalveluihin Liikkumispalveluiden luokittelu Käyttäjälähtöinen suunnittelu Ideoita kotimaisten ja ulkomaisten esimerkkien pohjalta Liikkumispalvelut Joukkoliikenne Kävely ja pyöräily Kimppakyydit Yhteiskäyttöautot Kotiinkuljetuspalvelut Taksipalvelut Autojen pysäköinti Taloudellisen ajotavan koulutus Etätyö Yhdistelmäpalvelut Liikkumispalveluiden markkinointi ja tiedotus Liikkumispalvelukeskus Markkinoinnin ja tiedottamisen keinoja Markkinointi ja tiedottaminen eri kohderyhmille Rakentamisenaikainen tiedottaminen Liikkumispalveluiden ja markkinoinnin toteuttaminen Jätkäsaaren liikenteelliset ja maankäytölliset lähtökohdat Jätkäsaaren nykyinen ja ennustettu liikenne Jätkäsaaren osayleiskaavan maankäyttöratkaisu Jätkäsaaren osayleiskaavan liikenneratkaisut Jätkäsaaren asukasprofiili Profiloinnin tarkoitus ja menetelmä Käyttäjätutkimuksen tuloksia... 43
6 4.3 Väestöennusteita ja tulevaisuuden visioita Jätkäsaarelaisen profiili Ehdotukset Jätkäsaaren liikkumispalveluiksi Toimenpiteiden ryhmittely Kaavoitus- ja rakentamisvaiheen toimenpiteet Info- ja liikkumispalvelukeskuksen perustaminen Kävelyä ja pyöräilyä suosivat katuverkon suunnitteluratkaisut Raitiolinjat ja -pysäkit ja informaatiotarjonta Pyörien pysäköintipalvelut Autojen pysäköintipalvelut Yhteiskäyttöautopalvelut Kotiinkuljetuspalvelut Etätoimintomahdollisuudet kiinteistöissä Rakentamisenaikainen tiedotus ja toimenpiteet Muut toimenpiteet Kävely- ja pyöräteiden kunnossapito Käyttäjäryhmittäinen tiedotus ja palkitseminen Ilmaiskokeilut ja testaus Työpaikkojen liikkumispalvelut Kutsuohjatut joukkoliikennepalvelut Liikkumisen ohjauksen onnistuminen Jätkäsaaressa Onnistumisen edellytykset olemassa Haasteita Ensimmäiset askeleet Lähdeluettelo... 60
7 TIIVISTELMÄ Liikkumisen ohjauksella (eng. mobility management) tarkoitetaan yksin omalla autolla ajamiselle vaihtoehtoisten kulku- ja toimintatapojen edistämistä ja rohkaisemista siten, että henkilöautoliikenne sekä siitä aiheutuvat haitat vähenevät. Kun liikkumisen ohjausta tarkastellaan itse liikkujien näkökulmasta, puhutaan liikkumispalveluista. Liikkumisen ohjauksen yhtenä osatavoitteena onkin liikkumispalveluiden määrän lisääminen joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja autojen järkevän käytön osalta. Lisäksi voidaan tarjota palveluita, jotka yhdistävät eri kulkutapoja tai joiden avulla päivittäistä liikkumistarvetta on mahdollista vähentää merkittävästi. Jätkäsaari on tulevaisuuden uusi asuin- ja työpaikka-alue vain kävelymatkan päässä Helsingin keskustasta. Jätkäsaaren yleiskaavassa on varauduttu noin asukkaaseen ja työpaikkaan. Jätkäsaaren sijainti, tulevan väestöpohjan laajuus sekä ehdotettu maankäyttöratkaisu luovat hyvät edellytykset joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn kilpailukykyisten verkkojen luomiselle sekä tasokkaille lähipalveluille. Myös Helsingin seudun liikennejärjestelmä luo hyvät edellytykset liikkumisenohjaus -työlle: joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä, ja joukkoliikenteen käyttö on jo nykyisin olennainen osa kaupunkilaisten arkea. Jätkäsaaren osayleiskaavan liikenneratkaisuissa on pyritty ennakkoluulottomasti etsimään liikkumisen ja ympäristön kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää, mitä liikkumisen ohjauksen keinoja erityisesti Jätkäsaaressa voitaisiin soveltaa, ja mitä toimia ne edellyttävät kaavoitukselta. Selvityksessä on näin luotu pohjaa aluesuunnittelun yhteydessä tehtävälle liikkumisen ohjauksen suunnittelulle. Suunnittelun taustaksi on laadittu kartoitus liikkumisen ohjauksen sovelluksista, toteutusratkaisuista ja toteuttamisen edellytyksistä muualta Euroopasta. Liikkumispalveluja suunniteltaessa on tärkeää, että otetaan huomioon ominaisuuksiltaan erilaiset käyttäjä- tai kohderyhmät. Kyse on elämäntapojen erilaisuuden ja moninaisuuden tunnistamisesta. Tässä selvityksessä käyttäjälähtöisyys on toteutettu muodostamalla erilaisia asukasprofiileja, joiden kautta liikkumispalvelujen ja niiden markkinoinnin soveltuvuutta on pyritty arvioimaan. Työnaikana järjestettiin käyttäjätutkimus, johon osallistui kahdeksan kantakaupunkilaista. Käyttäjien eli tässä tapauksessa kantakaupungissa asuvien kokemukset arkiliikkumisesta purettiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa järjestetyssä työpajassa. Työvaiheen lopputuloksena muodostettiin käsitys neljän liikkujaryhmän: perinteisten, kokeilijoiden, vastuullisten sekä mukavuudenhaluisten liikkumistarpeista ja ominaispiirteistä Jätkäsaaressa. Jätkäsaareen ehdotettujen liikkumispalveluiden kannalta tärkeimpiä ovat kaavoitusja rakentamisajan toimenpiteet. Näiden suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin ennen Jätkäsaaren ensimmäisten asukkaiden muuttamista alueelle. Tällaisia toimenpiteitä ovat: info- ja liikkumispalvelukeskuksen perustaminen jalankulkua ja pyöräilyä suosivat katuverkon suunnitteluratkaisut raitiolinjat, pysäkit ja informaatiotarjonta pyörien pysäköintipalvelut autojen pysäköintipalvelut yhteiskäyttöautopalvelut kotiinkuljetuspalvelut etätoimintomahdollisuudet kiinteistöissä rakentamisen aikainen tiedotus ja toimenpiteet. 3
8 Jätkäsaaren liikkumisen ohjauksen käynnistäminen edellyttää, että esitetyt kaavoitusja rakentamisvaiheen toimenpiteet otetaan huomioon alueen kaikissa jatkosuunnitteluvaiheissa, niin osayleiskaavan viimeistelyssä, asemakaavojen laadinnassa, rakennusten yksityiskohtaisessa suunnittelussa kuin rakentamisen aikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelussa. Asemakaavoituksen aikana laadittavat asemakaavaluonnokset tulee auditoida liikkumisen ohjauksen näkökulmasta siten, että tässä työssä esitetyt edellytykset toteutuvat kaavoituksessa sekä myöhemmässä vaiheessa asuntojen ja toimitilojen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Lähiajan toimenpiteistä keskeisin on Jätkäsaaren rakentamisesta kertovan infokeskuksen perustaminen. Infokeskuksessa tulisi olla liikkumisesta ja liikenteestä vastaava osasto tai työntekijä. Liikkumisen teeman tulisi olla näkyvä osa Jätkäsaaren asuntojen ja toimitilojen markkinointia. Myöhemmin myös pysyvän liikkumispalvelukeskustoiminnan käynnistäminen muodossa tai toisessa on tärkeää palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi. Liikkumispalvelukeskukselle vaihtoehtoisena ratkaisuna voidaan pitää liikkumisen ohjausta suunnittelevaa ja toteuttavaa erillistä osastoa Helsingin kaupunkisuunnittelutoimen sisälle. Osa ehdotetuista lähiajan toimenpiteistä edellyttää myös jatkoselvityksiä. Selvityksiä tulisi käynnistää ainakin seuraavista aiheista: infokeskuksen toiminnan suunnittelu liikkumisen ohjauksen osalta Ruoholahden metroaseman pyöräpysäköintilaitoksen toteutusmalli matkustajasataman liikkumispalvelut ja -informaatio kiinteistöjen pyöräpysäköintiselvitys liikkumisen ohjauksen näkökulmasta kotiinkuljetuspalveluiden toteuttamisen edellytysten selvittäminen. Liikkumisen ohjauksen onnistuminen Jätkäsaaressa ei ole itsestään selvyys laadukkaista puitteista huolimatta. Keskeisimmät haasteet toiminnan käynnistymiselle alueella liittyvät liikkumispalveluiden toteuttamisen ajoitukseen, rakentamisen aikaisten haittojen hallintaan, arvo- ja asenneilmapiirin kehittymiseen sekä liikkumisohjaustyön organisointiin ja jatkuvuuteen. Toimenpiteiden toteuttamisen ajoituksen osalta on tärkeää, että keskeisimmät liikkumispalvelut on toteutettu alueelle ennen asukkaiden muuttamista sinne. Alueen rakentamisen aikana on huolehdittava, että liikkumispalveluiden väliaikaiset järjestelyt ovat mahdollisimman laadukkaita, eivätkä reitit jää asukkaille tai alueella vierailevilla epäselviksi. Ihmisten arvojen ja asenteiden osalta keskeiset haasteet liittyvät uuden liikkumiskulttuurin omaksumiseen ja erityisesti vähäautoisuuden hyväksymiseen. Ulkomaisten selvitysten perusteella onnistuneen liikkumisen ohjaus -työn taustavoimana on usein monipuolinen ja aktiivinen yhteistyö, jossa tienpitäjät, viranomaiset, työnantajat ja liikennöintiyritykset puhaltavat yhteen hiileen kestävän liikenteen edistämiseksi. Yhteistyötä helpottaa liikkumisen ohjauksesta vastaavan yksikön perustaminen, liikkumispalvelukeskus (aluksi infokeskus). Pysyvän organisaation luominen takaa myös liikkumisen ohjaus työn jatkuvuuden. 4
9 ESIPUHE Liikkumisen ohjaus (Mobility Management) on kysyntään perustuva lähestymistapa henkilö- ja tavaraliikenteeseen. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan muutosta kohti sekä ympäristön että yksilön kannalta optimaalista liikkumiskulttuuria. Tarjolla olevista kulkumuodoista pyritään kehittämään palvelukokonaisuus, joka on sekä tehokas, inhimillinen että ekologinen. Tässä selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa sovellettu Mobility Management -ajattelua kaavoitukseen. Helsingin Jätkäsaaren tulevalla asuin- ja työpaikkaalueella on kartoitettu konseptin soveltumismahdollisuuksia ja toteutuksen edellytyksiä. Tarkoituksena on ollut selvittää, mitä konkreettisia liikkumisen ohjauksen (tai liikenteen kysynnän hallinnan) keinoja erityisesti Jätkäsaaressa voitaisiin soveltaa, ja mitä toimia ne edellyttävät kaavoitukselta. Selvityksen laadintaa on ohjannut työryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Matti Kaijansinkko Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Marjut Kivelä Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Kirsi Rantama Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaisa Lahti Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Timo Laitinen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus Leena Silfverberg Ympäristöministeriö Raili Niemelä Helsingin Satama Työn laadinnasta ovat vastanneet Johanna Taskinen Motiva Oy:stä, Juha Heltimo ja Tomi Laine Strafica Oy:stä sekä Kimmo Rönkä ja Renita Niemi Taideteollisesta korkeakoulusta (Future Home Institute). 5
10 1 JOHDANTO 1.1 Työn tausta ja tavoitteet Helsingin Jätkäsaareen ollaan kaavoittamassa uutta asuin- ja työpaikka-aluetta tavarasatamatoimintojen siirtyessä Vuosaareen vuonna Matkustajaterminaali jää nykyiselle paikalleen. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Jätkäsaareen aikaisintaan Jätkäsaaren liikenneratkaisujen alustavassa suunnittelussa on käytetty termiä "uusi liikkumiskulttuuri", jolla on tarkoitettu elämäntapaa, jossa pääasiallisia kulkutapoja muut kuin oma henkilöauto. Jätkäsaaren alueesta onkin toiveissa luoda paikka, jossa sekä asukkaat että alueella työskentelevät kulkisivat mahdollisimman vähän omalla autolla. Tämä edellyttää kävelyn, pyöräilyn 1 ja joukkoliikenteen saattamista mahdollisimman kilpailukykyisiksi kulkutavoiksi henkilöauton kanssa. Kuva 1 Jätkäsaaren osayleiskaavan suunnittelualueen sijainti. 1 Yksinkertaisuuden vuoksi työssä puhutaan jalankulusta ja pyöräilystä, mutta myös muut oman lihasvoiman käyttöön perustuvat kevyen liikenteen muodot sisältyvät tarkasteluun. 6
11 Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut selvittää, mitä konkreettisia liikkumisen ohjauksen keinoja erityisesti Jätkäsaaressa voitaisiin soveltaa, ja mitä toimia ne edellyttävät kaavoitukselta. Selvityksessä on näin luotu pohjaa aluesuunnittelun yhteydessä tehtävälle liikkumisen ohjauksen suunnittelulle. Selvityksen lähtökohdiksi on tehty kartoituksia liikkumisen ohjauksen keinoista yleensä ulkomaiset kokemukset ovat tärkein referenssi sekä keinojen että toteutuksen osalta (LUKU 2) Jätkäsaaren erityisominaisuuksista (liikenne, maankäyttö) (LUKU 3) erilaisista mahdollisista liikennepalveluiden käyttäjistä Jätkäsaaressa (LUKU 4). Näitä yhdistämällä sekä kaavoitukseen liittyvät reunaehdot huomioiden on muodostettu käsitys erityisesti Jätkäsaaren olosuhteisiin ja asukas-/käyttäjätarpeisiin soveltuvista liikkumisen ohjauksen keinoista eli liikkumisen ohjauksen soveltuvuudesta Helsingin Jätkäsaaressa (LUKU 5). Lisäksi on pohdittu liikkumisen ohjauksen onnistumisen edellytyksiä, mahdollisuuksia ja haasteita, sekä tuotu esille liikkumisen ohjauksen käynnistämisen kannalta keskeisimpiä lähiajan toimenpiteitä (LUKU 6). 1.2 Määritelmät ja rajaukset Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella (eng. mobility management) tarkoitetaan yksin omalla autolla ajamiselle vaihtoehtoisten kulku- ja toimintatapojen edistämistä ja rohkaisemista siten, että henkilöautoliikenne vähenee. Oman auton käytön vähentäminen on tarpeellista, koska kasvavasta henkilöautoliikenteestä aiheutuu merkittäviä haittoja yhteiskunnalle: melua, ilman epäpuhtauksia ja siitä aiheutuvia terveyshaittoja, ilmaston lämpenemistä, ruuhkia, onnettomuuksia ja turvattomuutta sekä vähäisen liikunnan mukanaan tuomia terveysongelmia. Lisäksi liikenteen tarvitsema maa-ala on pois muulta maankäytöltä. Välimatkojen pidentyessä lähipalvelut vähenevät myös niiltä, jotka niitä mielellään käyttäisivät, koska autoilevat asiakkaat siirtyvät käyttämään suuria kauppakeskittymiä, jonne puolestaan on vaikea päästä muutoin kuin autolla. Toisin sanoen henkilöautoliikenteen kasvu heikentää myös saavutettavuutta. Joitakin kasvavan henkilöautoliikenteen haittavaikutuksista voidaan pienentää vaikuttamatta itse henkilöautoliikenteen määrään. Esimerkiksi ajoneuvoteknologiaa kehittämällä voidaan vähentää ilman epäpuhtauksia ja polttokennoautojen myötä myös hiilidioksidipäästöjä. Kaikkia ongelmia (esimerkiksi tilankäyttöön ja saavutettavuuteen liittyviä ongelmia, ks. Kuva 2) ei kuitenkaan ratkaista ajoneuvoteknologialla eikä se ole päästöjenkään vähentämisen kannalta ainoa eikä välttämättä edes kustannustehokkain ratkaisu. 7
12 Kuva 2 Eri kulkumuotojen tilantarve (YM 2003 / Veli Silvo). Henkilöautoliikenteen vähentämiseen tähtäävä liikkumisen ohjaus on uusi tulokas liikennepolitiikassa. Liikkumisen ohjauksen sijaan ja rinnalla puhutaan myös liikenteen kysynnän hallinnasta (eng. travel demand management). Usein liikkumisen ohjauksesta puhutaan silloin, kun korostetaan vaihtoehtoisten kulkutapojen tarjonnan kehittämistä ja niiden käytön rohkaisemista, kun taas kysynnän hallinta identifioituu enemmän henkilöauton käyttöä rajoittaviin toimenpiteisiin. Tällainen erottelu on kuitenkin hieman harhaanjohtava, sillä usein on vaikea tehdä ero mahdollistamisen ja rajoittamisen välillä; yhden asian mahdollistaminen voidaan myös nähdä toisen asian rajoittamisena ja toisinpäin. Olennainen ero kysynnän hallinnan tai liikkumisen ohjauksen ( kysyntäpolitiikan ) ja perinteisen infrastruktuuri- ja palvelutarjonnan suunnittelun ( tarjontapolitiikan ) välillä ei liity niinkään erilaisiin keinoihin vaan erilaisiin näkökulmiin ja tavoitteisiin: pyritäänkö vaikuttamaan ainoastaan tarjontaan vai sen lisäksi ja sen kautta myös kysyntään? Liikenteen kysyntään vaikuttaa nimittäin myös infrastruktuurin ja palveluiden tarjonta; ei ainoastaan hinnoittelu tai asenteisiin vaikuttaminen. Liikenteen kysynnän hallinta tai liikkumisen ohjaus edellyttää sekä kysyntä- että tarjontapolitiikka. Eri liikennemuotojen tarjonnan tasoissa on suuria eroja. Nykyisiin liikkumistottumuksiin on vaikuttanut se, että autoliikenteen tarjonnan kehittäminen on pitkään ollut etusijalla muiden liikennemuotojen jäätyä vähemmälle huomiolle. Nyt haasteena on saattaa muiden liikennemuotojen tarjonta kilpailukykyiselle tasolle, kuroa henkilöauton etumatkaa kiinni. Etumatkan kiinnikurominen edellyttää todennäköisesti myös henkilöauton käyttöä rajoittavia toimenpiteitä, sillä kaikkien muiden kulkutapojen kilpailukyky riippuu paitsi niiden omasta tarjonnasta myös henkilöautoliikenteen tarjonnasta (Kuva 3). Tässä selvityksessä ei tehdä eroa liikkumisen ohjauksen ja liikenteen kysynnän hallinnan välillä. Tärkeää on nimenomaan yhteinen lähtökohta ja tavoite autoliikenteen määrän vähentäminen ei se, miten siihen pyritään. Toisaalta on muistettava, että liikkumisen ohjauksen tarkoitus ei ole tuomita henkilöauton käyttöä, vaan tarjota kuhunkin matkantarkoitukseen ja elämäntilanteeseen henkilöautolle vaihtoehtoisia, houkuttelevia ja kilpailukykyisiä kulkutapoja. 8
13 Muiden kulkutapojen vähäinen kysyntä Oman henkilöauton käytön suuri kysyntä Muiden kulkutapojen tarjontaan käytetään vähän resursseja Henkilöautoliikenteen tarjontaan käytetään paljon resursseja Muiden kulkutapojen heikko kilpailukyky Oman henkilöauton käytön hyvä kilpailukyky Kuva 3 Eri liikennemuotojen kysynnän ja tarjonnan vaikutus toisiinsa (vrt. Kallioinen 2002) Liikkumisen ohjauksesta liikkumispalveluihin Jotta liikkumisen ohjaus voi saavuttaa tavoitteensa täytyy sen myös tarjota ihmisten kannalta aikaisempaa parempia tai järkevämpiä liikkumisvaihtoehtoja. Ihmiset eivät pidä ohjattavina tai hallittavina olemisesta. Näillä ilmaisuilla on negatiivinen kaiku. Muutenkaan ei ole aina tarpeen tuoda esiin liikennepolitiikan toimenpiteiden taustalla olevia periaatteita kuten liikenteen ympäristöhaittojen vähentämistä. Sen sijaan pitäisi pyrkiä näkemään toimenpiteet ihmisten itsensä kannalta, eli mitä vaikutuksia eri toimenpiteillä on yksilöiden arkeen. Liikkumisen ohjauksen sijaan tässä selvityksessä on päädytty puhumaan liikkumispalveluista. Myös liikenneinfrastruktuuri voidaan nähdä palveluna siinä missä joukkoliikennepalvelutkin. Henkilöauton käyttäjälle ja omistajalle tarjotaan lukuisia palveluja (esim. vakuutus, huolto, myynti, pysäköinti, vuokraus). Liikkumisen ohjauksen yhtenä osatavoitteena onkin liikkumispalveluiden määrän lisääminen joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja autojen järkevän käytön osalta. Lisäksi voidaan tarjota palveluita, jotka yhdistävät eri kulkumuotoja tai joiden avulla liikkuminen on mahdollista välttää kokonaan. Kokonaisuudessaan liikkumisen ohjaus edellyttää sekä vaihtoehtoisten kulkutapojen tarjonnan saattamista kilpailukykyiseksi että niiden kysynnän rohkaisua. Liikkumispalveluiden tuottaminen on nimenomaan ensin mainittua, ja niistä tiedottaminen ja markkinoiminen on puolestaan viimeksi mainittua: tarjonta kilpailukykyiseksi => palvelut kysynnän rohkaisu => markkinointi ja tiedotus Liikkumispalveluista puhuttaessa käyttäjän asema korostuu aivan eri tavalla kuin perinteisessä liikennepolitiikassa tai -suunnittelussa. Jotta palvelut toimisivat siten kuin halutaan, täytyy niiden suunnittelussa ottaa huomioon käyttäjien ominaisuudet ja tarpeet. Tämä edellyttää muun muassa erilaisten käyttäjäryhmien tunnistamista eli käyttäjälähtöistä suunnittelua. Erilaisille käyttäjille tulee tarjota erilaisia palveluja, ja heitä pitää lähestyä markkinoinnissa ja tiedottamisessa eri tavalla. Uudet palvelut edellyttävät myös uudenlaisia toteuttamistapoja ja toteuttajia. Vanhoja liikennejärjestelmän hallinnan organisaatioita joudutaan ehkä muuttamaan tai niille tulee uusia tehtäviä. Rahaa pitää jakaa eri tavalla kuin aikaisemmin. Täytyy luoda uusia sääntöjä ja sopimuksia, jotta liikkumisen ohjauksen tavoitteet voivat toteutua (Kuva 4). 9
14 Käyttäjät Liikkumispalvelut Toteuttaminen Markkinointi ja tiedotus Kuva 4 Liikkumisen ohjauksesta liikkumispalveluihin Liikkumispalveluiden luokittelu Liikkumispalveluja voidaan luokitella useilla eri tavoilla riippuen aina kulloinkin valittavasta tarkastelunäkökulmasta. Ensinnäkin voidaan puhua tarjontaan tai kysyntään kohdistuvista keinoista. Edellisiä ovat esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn, joukkoliikenteen ja auton yhteiskäytön palvelujen ja infrastruktuurin kehittäminen, mutta myös henkilöauton käytön rajoittaminen esimerkiksi pysäköintitarjontaa pienentämällä. Jälkimmäisiä ovat puolestaan asenteisiin ja kokemuksiin vaikuttaminen markkinoinnilla ja informaation tarjonnalla sekä pitkäjänteisellä kouluttamisella. Hinnoittelu voidaan nähdä joko tarjontaan tai kysyntään vaikuttavana keinona, sillä hinta voidaan nähdä toisaalta osana palvelua, mutta toisaalta hinta voidaan erottaa palvelun laadusta irralliseksi tekijäksi, joka vaikuttaa suoraan kysyntään. Toinen ehkä tavanomaisempi tapa luokitella liikkumisen ohjauksen keinoja on kulkumuotokohtainen luokittelu. Voidaan puhua erityisesti joukkoliikenteeseen, jalankulkuun ja pyöräilyyn tai auton käyttöön kohdistuvista keinoista. Näiden lisäksi on myös olemassa sellaisia keinoja, jotka kohdistuvat matkojen minimointiin ylipäänsä, eli etätyöskentely, -neuvottelu ja -asiointi. Lisäksi on olemassa joukko keinoja, jotka koskettavat kaikkia näitä yhtä aikaa, sillä liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on nimenomaan saada joukkoliikenne, jalankulku ja pyöräily ja auton yhteiskäyttö toimimaan vaivattomasti yhdessä. Esimerkkejä tällaisista keinoista on liityntäpysäköinnin järjestäminen, kaikkia kulkutapoja koskevan informaation tarjoaminen yhdeltä luukulta tai yhteiskäyttöauton tarjoaminen junamatkan päätepysäkiltä lopulliseen kohteeseen. Liikkumisen ohjauksen keinot voidaan myös luokitella niitä toteuttavien tahojen mukaan. Tällöin voidaan puhua esimerkiksi työpaikkojen, koulujen, taloyhtiöiden, joukkoliikenneyritysten, kuntien tai valtion vastuulla olevista keinoista. Eri tasoilla toteutettavat keinot ovat riippuvaisia toisistaan. Järeimmät keinot liittyvät lakeihin, kaava- ja rakentamismääräyksiin sekä verotukseen, ja ne ovat valtion ja kuntien vastuulla. Julkinen sektori voi myös tukea yksityisiä toimijoita rahallisesti sekä luomalla käytännön oppaita erilaisten keinojen toteutukseen. Liikkumisen ohjauksen keinoja voidaan eritellä myös matkan tarkoituksen mukaan: työmatkat, työasiamatkat, koulumatkat, ostosmatkat, muut asiointimatkat, vapaa-ajan lyhyet matkat, lasten kuljetus, pitkät lomamatkat, turistin päivittäiset matkat matkakohteessaan, jne. Luokittelua voidaan edelleen hienosäätää pohtimalla, millaisia keinoja eri väestöryhmät edellyttävät, tai minkälaisia keinoja erilaisilla alueilla voidaan toteuttaa (esim. maaseutu vs. kaupunki, kantakaupunki vs. lähiö). Tässä työssä liikkumisen ohjauksen tavoitteiden kannalta olennaiset liikkumispalvelut on luokiteltu seuraavalla tavalla: joukkoliikennepalvelut 10
15 kävely- ja pyöräilypalvelut kimppakyydit yhteiskäyttöautopalvelut kotiinkuljetuspalvelut taksipalvelut auton pysäköintipalvelut taloudelliseen ajotapaan liittyvät palvelut etätoimintopalvelut yhdistelmäpalvelut. Työssä on tarkasteltu pääasiassa henkilöliikennettä. Asioinnin osalta henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen raja on kuitenkin häilyvä: uudenlaiset mahdollisuudet arkielämän tavarankuljetuksissa voivat vähentää sekä henkilöliikennettä että kuljetustarvetta Käyttäjälähtöinen suunnittelu Kun tarkoituksena on vaikuttaa asioihin, jotka ovat merkittävä osa ihmisten arkista toimintaa, voidaan käyttäjälähtöistä suunnittelua pitää perusteltuna lähestymistapana. Siksi liikkumispalveluja suunniteltaessa on erittäin tärkeää, että otetaan huomioon ominaisuuksiltaan erilaiset väestöryhmät, erilaiset käyttäjät. Yksinkertaistetusti kyse on elämäntapojen erilaisuuden ja moninaisuuden tunnistamisesta. Ihmiset ovat erilaisia, elävät erilaista päivärytmiä, harrastavat eri asioita ja arvostavat kaupunkielämän asioita eri tavalla. Ihmiset ovat myös liikkumis- ja toimintakyvyltään ja esimerkiksi taloudellisilta resursseiltaan hyvin erilaisessa asemassa. Liikkumispalveluita ei voida tarkastella irrallaan arkipäiväisestä toiminnasta (asuminen, työssäkäynti, asiointi, vapaa-aika, jne.). Tällöin liikkumispalveluiden osalta painottuvat myös muut kuin käytännöllisyys ja tehokkuus: kyse on pikemminkin palvelun soveltuvuudesta ihmisen arkiseen elämänrytmiin. Esimerkiksi kolmivuorotyö saattaa asettaa rajoituksia joukkoliikenteen käytölle tai neljä lasta harrastuksineen saattavat edellyttää auton käyttöä. Käyttäjälähtöisyys on viime vuosina tullut yhä enemmän osaksi yhdyskuntasuunnittelua. Hellstenin (2005) mukaan käyttäjälähtöinen suunnittelu perustuu käyttäjien tarpeiden, kykyjen ja ajattelumallien perusteelliseen tutkimukseen ja yksityiskohtaiseen vaatimusmäärittelyyn. Tavoitteena on luoda tuote, jossa tekninen toiminnallisuus ja käyttäjien tarpeet kohtaavat. Käyttäjien tarpeisiin eläytyminen edellyttää keskustelua sekä käyttäjien, että muiden suunnittelijoiden kanssa. Käyttäjätutkimuksen avulla saadaan selville mm. millaisia vaatimuksia erilaisilla ihmisillä on eri tuotteita kohtaan, miten ihmiset tuotetta käyttävät ja millaisissa tilanteissa käyttö tapahtuu. Iteratiivinen suunnittelu ja tuotteen testaus mahdollistavat mahdollisimman hyvän kohderyhmän huomioimisen ja siten myös tuotteen hyväksyttävyyden paranemisen. (Hellsten 2005.) Erilaisia käyttäjäryhmiä ovat esimerkiksi alueen asukkaat, alueella työskentelevät, alueella asioivat ja turistit. Liikkumisen ohjauksen kannalta on myös mielekästä tarkastella elämäntilanteen muutoskohtia, koska niihin liittyy aina liikkumiseen liittyviä valintoja (asuinpaikan- tai työpaikan vaihto, lapsen syntyminen, lapsen muuttaminen pois kotoa). Tässä selvityksessä käyttäjälähtöisyys on toteutettu muodostamalla kirjallisuustutkimukseen ja käyttäjätutkimukseen perustuen erilaisia asukasprofiileja, joiden kautta liikkumispalvelujen ja niiden markkinoinnin soveltuvuutta on pyritty arvioimaan. 11
16 2 IDEOITA KOTIMAISTEN JA ULKOMAISTEN ESIMERKKIEN POHJALTA 2.1 Liikkumispalvelut Joukkoliikenne Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja käytön lisääminen suhteessa oman henkilöauton käyttöön edellyttää ensisijaisesti kattavaa linjastoa sekä riittäviä vuorovälejä ja liikennöintiaikoja. Nämä eivät kuitenkaan pelkästään riitä. Liikkumisen ohjauksessa korostetaan siksi myös muita keinoja perinteisen linjastosuunnittelun ohella. Nämä keinot voidaan luokitella esimerkiksi seuraavasti: lippu- ja informaatiojärjestelmän kehittäminen työmatkapalvelut liityntäpalvelut kutsuohjattu joukkoliikenne. Lippu- ja informaatiojärjestelmän kehittäminen voi tarkoittaa muun muassa eri hallinnollisten alueiden joukkoliikennepalveluiden yhtenäistämistä. Esimerkiksi Sveitsissä on mahdollista matkustaa yhdellä joukkoliikennelipulla (vuosilippu) kaikissa maan joukkoliikennevälineissä. Bodenseen alueella Saksa, Sveitsi ja Itävalta ovat puolestaan saaneet aikaan jopa maiden rajat ylittävän yhtenäisen informaatio-, lipunmyynti- ja hinnoittelujärjestelmän. Vastaavanlaista on mietitty myös Tallinnan ja Helsingin seutujen (Harjumaa ja Uusimaa) välillä. Helsingin seudulla joukkoliikennepalveluiden toimivuutta parantaisi huomattavasti alueen kuntien ja YTV:n joukkoliikennesuunnittelun ja -hallinnon yhdistäminen saman organisaation alle. Koordinoivaa organisaatiota tarvittaisiin myös valtakunnan tasolla, jotta pitkiin matkoihin voitaisiin vaivattomammin yhdistää myös eri paikkakuntien paikallismatkoja. Lippu- ja informaatiojärjestelmää voidaan kehittää myös useiden eri joukkoliikennemuotojen ja -operaattorien lippujen yhdistämisellä samaan älykorttiin. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella tällaiset ovat jo käytössä. Parhaillaan YTV suunnittelee pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen uutta matkakortti- ja informaatiojärjestelmää. Järjestelmä otetaan käyttöön arviolta vuonna Tällöin kaikki joukkoliikennevälineet tulevat matkakorttilaitteen gps-paikantimen avulla reaaliaikaisen paikannuksen piiriin. Tämä muutos parantaa joukkoliikennetiedotuksen edellytyksiä huomattavasti erityisesti bussiliikenteen osalta. Raitiovaunut ovat jo nyt ns. HELMI-järjestelmän piirissä. Joukkoliikenneinformaatiota voidaan jakaa sähköisesti, puhelimitse sekä painettuina aikataulukirjoina ja reittikarttoina. Internetissä toimivat YTV:n reittiopas ja valtakunnallinen joukkoliikenteen reittiopas sekä vastaavat oppaat myös muissa kaupungeissa (ks. ovat osoittautuneet todella suosituiksi ja toimiviksi internetpalveluiksi. Ne ovat myös kansainvälisesti katsoen kilpailukykyisiä järjestelmiä. Joukkoliikenteen pysäkit ja terminaalit ovat keskeisiä informaatiopisteitä. Aikataulu- ja hintatietojen lisäksi joukkoliikenteen pysäkeillä voidaan kertoa kartan muodossa liityntäyhteyksistä sekä pysäkkien lähialueiden keskeisistä kohteista ja palveluista. Asemille ja pysäkeille voidaan lipunmyyntiautomaattien yhteyteen toteuttaa myös erillisiä reittiopaspäätteitä. (Kuva 5.) 12
17 Kuva 5 Joukkoliikenteen pysäkit ja terminaalit ovat keskeisiä informaatiopisteitä. Pysäkeillä tarjottavan informaation tulee olla selkeää ja tarkoituksenmukaista. Työmatkoilla joukkoliikenteen merkitys ja kilpailukyky on suurin. Näillä matkoilla työnantajilla tai yrityksillä on suuri rooli joukkoliikenteen käytön edistämisessä. Työnantaja voi esimerkiksi tarjota luontaisetuna työsuhdejoukkoliikennelipun autopaikan tai työsuhdeauton sijaan. Suomessa on esitetty mallia työsuhdejoukkoliikennelipun verotusarvon alentamiseksi, jotta se olisi kilpailukykyinen autoedun kanssa. Tällä hetkellä sen verotusarvon on 100 % kun taas työsuhdeauton verotusarvo on ainoastaan 90 %. Tanskassa työnantaja voi kustantaa joukkoliikennelipun ilman, että joutuu maksamaan siitä veroja: Jos työnantaja ei halua maksaa lippua palkan päälle, se voidaan vähentää työntekijän palkasta, jolloin työntekijän maksamat verot ovat pienemmät. Kummassakaan tapauksessa työntekijä ei kuitenkaan voi saada työmatkojen verovähennystä. Työnantaja voi myös kustantaa työpaikalla olevan autopaikan sijaan työntekijän liityntäpysäköinnin sekä joukkoliikennelipun. Työpaikalla sijaitseva autopaikka voi itse asiassa olla merkittävästi kalliimpi kuin työsuhdejoukkoliikennelippu tai liityntäpysäköintipaikka. Vaihtoehtoisesti työpaikan autopaikkojen kustannukset voitaisiin sälyttää työntekijöille, jolloin työntekijät itse voisivat vertailla liityntäpysäköintiä ja perille ajamista. Esimerkiksi eräässä itävaltalaisessa vakuutusyhtiössä autopaikat ovat työntekijöille maksullisia (36 euroa/ kk), ja niiden saaminen edellyttää, että matka muilla kulkutavoilla (joukkoliikenne, jalankulku, pyöräily) on kohtuuttoman vaikea. Työnantaja voi myös järjestää yhteiskuljetuksia työntekijöilleen. Tästä ei koidu työnantajalle ylimääräisiä verokuluja Suomessa. Tanskassa työnantajien tarjoama linjaautokuljetus on verotettava etu. Työnantaja voi niin ikään tarjota työntekijöilleen mahdollisimman joustavia työaikoja, jotta työntekijät voivat sopeuttaa työmatkansa joukkoliikenteen aikatauluihin. Tämä saattaa edellyttää myös työaikalainsäädännöllisiä muutoksia. Joukkoliikenneväli- 13
EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN
EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >
LisätiedotLiikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys
Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012
LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS 1
LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ
LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotViisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 30.10.2015 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä
LisätiedotViisaat valinnat työmatkaliikenteessä
Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä miten työnantaja voi edistää kestäviä kulkutapoja? Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari 19.4.2011 Anna Ruskovaara, ympäristöasiantuntija Helsingin
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi
Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia
LisätiedotViisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista
LisätiedotLiikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014
Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN
LisätiedotLiikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa
Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA
LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten
LisätiedotKohti kestävämpää liikennekulttuuria
Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi
LisätiedotFiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010
Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä Liikenne vie tilaa ja aikaa Kustannuksia Stressiä Epäviihtyisää
LisätiedotTyömatkaliikkumissuunnitelman taustakysely
Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Organisaation nimi: Toimipaikka: Katuosoite: Työntekijöiden määrä toimipaikassa: Lomakkeen täyttöpäivämäärä: Yhteyshenkilön nimi: Työtehtävä: Puhelin: Sähköpostiosoite:
LisätiedotViisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja
LisätiedotTyöpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara
Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011 Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara 14.3.2011 Työpaikat aiheuttavat 27 % henkilökilometreistä 28 % 18 % 4 % työ koulu, opiskelu työasia 6
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen
LisätiedotTyöpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen
Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut
LisätiedotViisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotMitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy
Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy Työmatkaliikenne Suomessa Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,9 matkaa päivässä, matkoista joka neljäs on työmatka
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotMiten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy
Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka
LisätiedotLiikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia
LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014
LisätiedotAutojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta
Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita
LisätiedotTYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY
TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949
LisätiedotSyyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle
Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä
LisätiedotTyöpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI
Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
LisätiedotMiten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?
Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin
LisätiedotViisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille
Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-
LisätiedotUUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi
UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei
LisätiedotKohti kestävämpää liikennekulttuuria
Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi
LisätiedotMiten kuljet työmatkasi?
Taustatiedot Sukupuolesi? * Nainen Mies Syntymävuotesi? * 1975 Asuinpaikkasi postinumero? * esim. 00100 * Toimenkuvasi? * Työntekijä tai toimihenkilö Esimies 11% valmis https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions.aspx[23.2.2011
LisätiedotKeski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi LIIKKUMISEN OHJAUS Yleistä Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä. Keinovalikoimassa mm. Neuvonta, tiedottaminen
LisätiedotLiikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.
Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista. Neuvotteleva virkamies Elina Immonen Suunnittelija Veikko Vauhkonen 1 Liikennepalvelulaki: asiakas keskiössä,
LisätiedotValtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely
Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Tulosten esittely 8.3.2018 Tutkimus lyhyesti Vuodesta 1974 alkaen noin 6 v. välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotMiten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset
Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotViisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä
LisätiedotSujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja
Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa
LisätiedotSähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi
SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna
LisätiedotPyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta
Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA Sara Lukkarinen, Motiva Oy AIHEET Tausta Markkinatutkimuksen tuloksia Kärkiviestit Tulosten hyödyntäminen TYÖPAJAOSUUTTA AJATELLEN: Kiinnostavimmat
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotAutojen yhteiskäytön käynnistäminen Turussa keinoja. Johanna Taskinen, Motiva Oy 9.2.2010
Autojen yhteiskäytön käynnistäminen Turussa keinoja Johanna Taskinen, Motiva Oy 9.2.2010 Motiva Oy asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa ja kestävässä käytössä Motiva edistää energiansäästöä
LisätiedotLiikenteen tavoitteet
HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky
LisätiedotNäkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen. Sini Puntanen, HSL
Näkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen Sini Puntanen, HSL 1.11.2018 Nuoret: hyvä joukkoliikenne vähentää auton omistamisen tarvetta 15-29-vuotiaat: Jos asuinalueellani on tulevaisuudessa hyvät joukkoliikennepalvelut,
LisätiedotSähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi
SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotECOMM 2015 valittuja paloja
ECOMM 2015 valittuja paloja Utrecht 20. 22.5. Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Pysäköinti: keppiä ja porkkanaa Minimiautopaikkanormista maksimiautopaikkanormiin Parhaiten toimii
LisätiedotTyömatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea
Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,
LisätiedotYhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma
Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma Tarja Jääskeläinen, HSL Miksi yhteiskäyttöautoilua kannattaa tukea? Osa kestävää liikennejärjestelmää Ympäristöhyödyt: vähemmän ja uudempia autoja vähemmän hiilidioksipäästöjä
LisätiedotMiten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat
LisätiedotLiikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat
Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot
LisätiedotKilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen
Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen
LisätiedotKysely suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkaliikkumiseen. Liikennevirasto Motiva Aula Research 13.4.
Kysely suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkaliikkumiseen Liikennevirasto Motiva Aula Research 13.4.2018 Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISBN 978-952-317-565-5
LisätiedotTyöpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin
Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45
LisätiedotLiikkumistapojen vaikutusta ympäristöön
Viestintäpäällikkö Iiris Lappalainen Motiva Eväitä viisaaseen liikkumiseen etsitään Jokainen meistä tekee päivittäin noin kolme matkaa, siis vuodessa teemme yli tuhat päätöstä kulkutavasta. Se, miten liikumme,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (5) 412 V Kaj / Vt Kati Peltolan aloite kevyen- ja joukkoliikenteen lisäämisestä Pöydälle HEL 2011-007005 T 08 02 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja
LisätiedotHenkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK
Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa Teemu Koistinen LAMK Henkilöstölogistiikka MM-kisat 2017 Lahti Yksityisautoilun vähentäminen kaupunkialueella Fokus: Lahden ulkopuolelta autolla tulevien kisaturistien
LisätiedotHKL:n toiminta ja kehitysajatukset uusien palveluiden tehtäväkentällä
HKL:n toiminta ja kehitysajatukset uusien palveluiden tehtäväkentällä Liikennelabra seminaari Ville Lehmuskoski, toimitusjohtaja 24.11.2017 HKL toimii poikkeuksellisen kasvavalla kentällä Kantakaupunki
LisätiedotResurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio
Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja
LisätiedotTULEVAISUUDEN LIIKENNE 13.1.2006 Mobility Management pohjoismaissa Maija Stenvall Uudenmaan liitto Liikennesuunnittelija
TULEVAISUUDEN LIIKENNE 13.1.2006 Mobility Management pohjoismaissa Maija Stenvall Uudenmaan liitto Liikennesuunnittelija 2 Mobility Management in the Nordic Countries MOPPI TemaNord 2005:539 Rahoitus:
LisätiedotViisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja
LisätiedotMOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA
MOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA Liikkuminen palveluna: Maas - Eri liikkumismuodot on yhdistetty puhelinsovelluksen avulla toisiinsa - Ovelta ovelle-palvelu LIIKKUMINEN KASVUKÄYTÄVLLÄ Mobiilipalvelu mahdollistaa
LisätiedotTyöpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen
Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut
LisätiedotKävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Kävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 1 Miksi kävelyä ja pyöräilyä tulisi edistää? Ilmastosyyt: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2016): liikenteen
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen vaikutuksia
Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat
LisätiedotPolkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat. Tarpeet jaetuille takseille työasiamatkoilla
Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat Tarpeet jaetuille takseille työasiamatkoilla Taustaa Tavoitteena oli selvittää tamperelaisten yritysten tarpeita työpäivän aikaiseen
LisätiedotViisas liikkuminen kiinteistöissä esiselvitys Työpaja 11.12.2012 Sara Lukkarinen
Viisas liikkuminen kiinteistöissä esiselvitys Työpaja 11.12.2012 Sara Lukkarinen Esityksen sisältö Esiselvitys - taustat ja sisältö Miksi viisasta liikkumista kiinteistötasolla? Toimenpiteitä viisaan liikkumisen
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotTyömatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea
Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-
LisätiedotPARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ
D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt
LisätiedotMaankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)
1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:
LisätiedotYHTEISKÄYTTÖAUTOT MUOVAAMASSA TULEVAISUUDEN
YHTEISKÄYTTÖAUTOT MUOVAAMASSA TULEVAISUUDEN Alternative title s TILANNEKUVA Markkinan arvioidaan kasvavan globaalisti 2012 2,3 miljoonasta 2020 26,2 miljoonaan (Frost&Sullivan 2015) Jakamistalouden (esim.
LisätiedotKasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012
Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille
LisätiedotJoukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?
Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös
LisätiedotJOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET
Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ) 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja
LisätiedotStrategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä
Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla
Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla
LisätiedotLiikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne
LisätiedotTampereen pysäköintipolitiikka (2016) Pysäköintinormin päivitys (2018) Pysäköintiseminaari
Tampereen pysäköintipolitiikka (2016) Pysäköintinormin päivitys (2018) Pysäköintiseminaari 1.11.2018 Toimenpiteiden aikataulutus ja vastuut 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Päävastuu Pysäköintitoimiensuunnittelu
LisätiedotJotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä liikkumisen ohjauksen ohjelman toteuttajan näkökulma
Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä liikkumisen ohjauksen ohjelman toteuttajan näkökulma Tykelin verkostoitumistilaisuus 4.9.2012, Anna Ruskovaara, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Jotain
LisätiedotBussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.
Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen
LisätiedotNCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä
NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö
LisätiedotViisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla Sara Lukkarinen, Motiva Oy RATKAISUT YHTEISKÄYTTÖAUTOILUUN, KÄVELYYN, JOUKKOLIIKENTEESEEN BREEAM, LEED, PROMISE HAASTEITA RAJALLINEN TILA Mihin tilaa
LisätiedotKestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt -työpaja. Johanna Taskinen, Motiva Oy 6.11.2009
Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt -työpaja Johanna Taskinen, Motiva Oy 6.11.2009 Motiva Oy asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa ja kestävässä käytössä Motiva edistää energiansäästöä
LisätiedotCASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010
CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa
LisätiedotViisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennetutkimus LITU 2008 Tutkimusalue ja haastattelumäärät Matkaluku asuinalueittain koko tutkimusalueella Matkaa/ hlö/ vrk 3,60 3,00 2,40 1,80 1,20 0,60
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen pituudet, tarkoitus ja kulkutapa)
Lisätiedot