SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 1 Tiivistelmä... 3 Esipuhe... 5 Johdanto... 6 Ideoita kotimaisten ja ulkomaisten esimerkkien pohjalta...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 1 Tiivistelmä... 3 Esipuhe... 5 Johdanto... 6 Ideoita kotimaisten ja ulkomaisten esimerkkien pohjalta..."

Transkriptio

1

2

3

4

5 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 1 Tiivistelmä... 3 Esipuhe Johdanto Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät ja rajaukset Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksesta liikkumispalveluihin Liikkumispalveluiden luokittelu Käyttäjälähtöinen suunnittelu Ideoita kotimaisten ja ulkomaisten esimerkkien pohjalta Liikkumispalvelut Joukkoliikenne Kävely ja pyöräily Kimppakyydit Yhteiskäyttöautot Kotiinkuljetuspalvelut Taksipalvelut Autojen pysäköinti Taloudellisen ajotavan koulutus Etätyö Yhdistelmäpalvelut Liikkumispalveluiden markkinointi ja tiedotus Liikkumispalvelukeskus Markkinoinnin ja tiedottamisen keinoja Markkinointi ja tiedottaminen eri kohderyhmille Rakentamisenaikainen tiedottaminen Liikkumispalveluiden ja markkinoinnin toteuttaminen Jätkäsaaren liikenteelliset ja maankäytölliset lähtökohdat Jätkäsaaren nykyinen ja ennustettu liikenne Jätkäsaaren osayleiskaavan maankäyttöratkaisu Jätkäsaaren osayleiskaavan liikenneratkaisut Jätkäsaaren asukasprofiili Profiloinnin tarkoitus ja menetelmä Käyttäjätutkimuksen tuloksia... 43

6 4.3 Väestöennusteita ja tulevaisuuden visioita Jätkäsaarelaisen profiili Ehdotukset Jätkäsaaren liikkumispalveluiksi Toimenpiteiden ryhmittely Kaavoitus- ja rakentamisvaiheen toimenpiteet Info- ja liikkumispalvelukeskuksen perustaminen Kävelyä ja pyöräilyä suosivat katuverkon suunnitteluratkaisut Raitiolinjat ja -pysäkit ja informaatiotarjonta Pyörien pysäköintipalvelut Autojen pysäköintipalvelut Yhteiskäyttöautopalvelut Kotiinkuljetuspalvelut Etätoimintomahdollisuudet kiinteistöissä Rakentamisenaikainen tiedotus ja toimenpiteet Muut toimenpiteet Kävely- ja pyöräteiden kunnossapito Käyttäjäryhmittäinen tiedotus ja palkitseminen Ilmaiskokeilut ja testaus Työpaikkojen liikkumispalvelut Kutsuohjatut joukkoliikennepalvelut Liikkumisen ohjauksen onnistuminen Jätkäsaaressa Onnistumisen edellytykset olemassa Haasteita Ensimmäiset askeleet Lähdeluettelo... 60

7 TIIVISTELMÄ Liikkumisen ohjauksella (eng. mobility management) tarkoitetaan yksin omalla autolla ajamiselle vaihtoehtoisten kulku- ja toimintatapojen edistämistä ja rohkaisemista siten, että henkilöautoliikenne sekä siitä aiheutuvat haitat vähenevät. Kun liikkumisen ohjausta tarkastellaan itse liikkujien näkökulmasta, puhutaan liikkumispalveluista. Liikkumisen ohjauksen yhtenä osatavoitteena onkin liikkumispalveluiden määrän lisääminen joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja autojen järkevän käytön osalta. Lisäksi voidaan tarjota palveluita, jotka yhdistävät eri kulkutapoja tai joiden avulla päivittäistä liikkumistarvetta on mahdollista vähentää merkittävästi. Jätkäsaari on tulevaisuuden uusi asuin- ja työpaikka-alue vain kävelymatkan päässä Helsingin keskustasta. Jätkäsaaren yleiskaavassa on varauduttu noin asukkaaseen ja työpaikkaan. Jätkäsaaren sijainti, tulevan väestöpohjan laajuus sekä ehdotettu maankäyttöratkaisu luovat hyvät edellytykset joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn kilpailukykyisten verkkojen luomiselle sekä tasokkaille lähipalveluille. Myös Helsingin seudun liikennejärjestelmä luo hyvät edellytykset liikkumisenohjaus -työlle: joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä, ja joukkoliikenteen käyttö on jo nykyisin olennainen osa kaupunkilaisten arkea. Jätkäsaaren osayleiskaavan liikenneratkaisuissa on pyritty ennakkoluulottomasti etsimään liikkumisen ja ympäristön kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää, mitä liikkumisen ohjauksen keinoja erityisesti Jätkäsaaressa voitaisiin soveltaa, ja mitä toimia ne edellyttävät kaavoitukselta. Selvityksessä on näin luotu pohjaa aluesuunnittelun yhteydessä tehtävälle liikkumisen ohjauksen suunnittelulle. Suunnittelun taustaksi on laadittu kartoitus liikkumisen ohjauksen sovelluksista, toteutusratkaisuista ja toteuttamisen edellytyksistä muualta Euroopasta. Liikkumispalveluja suunniteltaessa on tärkeää, että otetaan huomioon ominaisuuksiltaan erilaiset käyttäjä- tai kohderyhmät. Kyse on elämäntapojen erilaisuuden ja moninaisuuden tunnistamisesta. Tässä selvityksessä käyttäjälähtöisyys on toteutettu muodostamalla erilaisia asukasprofiileja, joiden kautta liikkumispalvelujen ja niiden markkinoinnin soveltuvuutta on pyritty arvioimaan. Työnaikana järjestettiin käyttäjätutkimus, johon osallistui kahdeksan kantakaupunkilaista. Käyttäjien eli tässä tapauksessa kantakaupungissa asuvien kokemukset arkiliikkumisesta purettiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa järjestetyssä työpajassa. Työvaiheen lopputuloksena muodostettiin käsitys neljän liikkujaryhmän: perinteisten, kokeilijoiden, vastuullisten sekä mukavuudenhaluisten liikkumistarpeista ja ominaispiirteistä Jätkäsaaressa. Jätkäsaareen ehdotettujen liikkumispalveluiden kannalta tärkeimpiä ovat kaavoitusja rakentamisajan toimenpiteet. Näiden suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin ennen Jätkäsaaren ensimmäisten asukkaiden muuttamista alueelle. Tällaisia toimenpiteitä ovat: info- ja liikkumispalvelukeskuksen perustaminen jalankulkua ja pyöräilyä suosivat katuverkon suunnitteluratkaisut raitiolinjat, pysäkit ja informaatiotarjonta pyörien pysäköintipalvelut autojen pysäköintipalvelut yhteiskäyttöautopalvelut kotiinkuljetuspalvelut etätoimintomahdollisuudet kiinteistöissä rakentamisen aikainen tiedotus ja toimenpiteet. 3

8 Jätkäsaaren liikkumisen ohjauksen käynnistäminen edellyttää, että esitetyt kaavoitusja rakentamisvaiheen toimenpiteet otetaan huomioon alueen kaikissa jatkosuunnitteluvaiheissa, niin osayleiskaavan viimeistelyssä, asemakaavojen laadinnassa, rakennusten yksityiskohtaisessa suunnittelussa kuin rakentamisen aikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelussa. Asemakaavoituksen aikana laadittavat asemakaavaluonnokset tulee auditoida liikkumisen ohjauksen näkökulmasta siten, että tässä työssä esitetyt edellytykset toteutuvat kaavoituksessa sekä myöhemmässä vaiheessa asuntojen ja toimitilojen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Lähiajan toimenpiteistä keskeisin on Jätkäsaaren rakentamisesta kertovan infokeskuksen perustaminen. Infokeskuksessa tulisi olla liikkumisesta ja liikenteestä vastaava osasto tai työntekijä. Liikkumisen teeman tulisi olla näkyvä osa Jätkäsaaren asuntojen ja toimitilojen markkinointia. Myöhemmin myös pysyvän liikkumispalvelukeskustoiminnan käynnistäminen muodossa tai toisessa on tärkeää palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi. Liikkumispalvelukeskukselle vaihtoehtoisena ratkaisuna voidaan pitää liikkumisen ohjausta suunnittelevaa ja toteuttavaa erillistä osastoa Helsingin kaupunkisuunnittelutoimen sisälle. Osa ehdotetuista lähiajan toimenpiteistä edellyttää myös jatkoselvityksiä. Selvityksiä tulisi käynnistää ainakin seuraavista aiheista: infokeskuksen toiminnan suunnittelu liikkumisen ohjauksen osalta Ruoholahden metroaseman pyöräpysäköintilaitoksen toteutusmalli matkustajasataman liikkumispalvelut ja -informaatio kiinteistöjen pyöräpysäköintiselvitys liikkumisen ohjauksen näkökulmasta kotiinkuljetuspalveluiden toteuttamisen edellytysten selvittäminen. Liikkumisen ohjauksen onnistuminen Jätkäsaaressa ei ole itsestään selvyys laadukkaista puitteista huolimatta. Keskeisimmät haasteet toiminnan käynnistymiselle alueella liittyvät liikkumispalveluiden toteuttamisen ajoitukseen, rakentamisen aikaisten haittojen hallintaan, arvo- ja asenneilmapiirin kehittymiseen sekä liikkumisohjaustyön organisointiin ja jatkuvuuteen. Toimenpiteiden toteuttamisen ajoituksen osalta on tärkeää, että keskeisimmät liikkumispalvelut on toteutettu alueelle ennen asukkaiden muuttamista sinne. Alueen rakentamisen aikana on huolehdittava, että liikkumispalveluiden väliaikaiset järjestelyt ovat mahdollisimman laadukkaita, eivätkä reitit jää asukkaille tai alueella vierailevilla epäselviksi. Ihmisten arvojen ja asenteiden osalta keskeiset haasteet liittyvät uuden liikkumiskulttuurin omaksumiseen ja erityisesti vähäautoisuuden hyväksymiseen. Ulkomaisten selvitysten perusteella onnistuneen liikkumisen ohjaus -työn taustavoimana on usein monipuolinen ja aktiivinen yhteistyö, jossa tienpitäjät, viranomaiset, työnantajat ja liikennöintiyritykset puhaltavat yhteen hiileen kestävän liikenteen edistämiseksi. Yhteistyötä helpottaa liikkumisen ohjauksesta vastaavan yksikön perustaminen, liikkumispalvelukeskus (aluksi infokeskus). Pysyvän organisaation luominen takaa myös liikkumisen ohjaus työn jatkuvuuden. 4

9 ESIPUHE Liikkumisen ohjaus (Mobility Management) on kysyntään perustuva lähestymistapa henkilö- ja tavaraliikenteeseen. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan muutosta kohti sekä ympäristön että yksilön kannalta optimaalista liikkumiskulttuuria. Tarjolla olevista kulkumuodoista pyritään kehittämään palvelukokonaisuus, joka on sekä tehokas, inhimillinen että ekologinen. Tässä selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa sovellettu Mobility Management -ajattelua kaavoitukseen. Helsingin Jätkäsaaren tulevalla asuin- ja työpaikkaalueella on kartoitettu konseptin soveltumismahdollisuuksia ja toteutuksen edellytyksiä. Tarkoituksena on ollut selvittää, mitä konkreettisia liikkumisen ohjauksen (tai liikenteen kysynnän hallinnan) keinoja erityisesti Jätkäsaaressa voitaisiin soveltaa, ja mitä toimia ne edellyttävät kaavoitukselta. Selvityksen laadintaa on ohjannut työryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Matti Kaijansinkko Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Marjut Kivelä Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Kirsi Rantama Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaisa Lahti Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Timo Laitinen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus Leena Silfverberg Ympäristöministeriö Raili Niemelä Helsingin Satama Työn laadinnasta ovat vastanneet Johanna Taskinen Motiva Oy:stä, Juha Heltimo ja Tomi Laine Strafica Oy:stä sekä Kimmo Rönkä ja Renita Niemi Taideteollisesta korkeakoulusta (Future Home Institute). 5

10 1 JOHDANTO 1.1 Työn tausta ja tavoitteet Helsingin Jätkäsaareen ollaan kaavoittamassa uutta asuin- ja työpaikka-aluetta tavarasatamatoimintojen siirtyessä Vuosaareen vuonna Matkustajaterminaali jää nykyiselle paikalleen. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Jätkäsaareen aikaisintaan Jätkäsaaren liikenneratkaisujen alustavassa suunnittelussa on käytetty termiä "uusi liikkumiskulttuuri", jolla on tarkoitettu elämäntapaa, jossa pääasiallisia kulkutapoja muut kuin oma henkilöauto. Jätkäsaaren alueesta onkin toiveissa luoda paikka, jossa sekä asukkaat että alueella työskentelevät kulkisivat mahdollisimman vähän omalla autolla. Tämä edellyttää kävelyn, pyöräilyn 1 ja joukkoliikenteen saattamista mahdollisimman kilpailukykyisiksi kulkutavoiksi henkilöauton kanssa. Kuva 1 Jätkäsaaren osayleiskaavan suunnittelualueen sijainti. 1 Yksinkertaisuuden vuoksi työssä puhutaan jalankulusta ja pyöräilystä, mutta myös muut oman lihasvoiman käyttöön perustuvat kevyen liikenteen muodot sisältyvät tarkasteluun. 6

11 Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut selvittää, mitä konkreettisia liikkumisen ohjauksen keinoja erityisesti Jätkäsaaressa voitaisiin soveltaa, ja mitä toimia ne edellyttävät kaavoitukselta. Selvityksessä on näin luotu pohjaa aluesuunnittelun yhteydessä tehtävälle liikkumisen ohjauksen suunnittelulle. Selvityksen lähtökohdiksi on tehty kartoituksia liikkumisen ohjauksen keinoista yleensä ulkomaiset kokemukset ovat tärkein referenssi sekä keinojen että toteutuksen osalta (LUKU 2) Jätkäsaaren erityisominaisuuksista (liikenne, maankäyttö) (LUKU 3) erilaisista mahdollisista liikennepalveluiden käyttäjistä Jätkäsaaressa (LUKU 4). Näitä yhdistämällä sekä kaavoitukseen liittyvät reunaehdot huomioiden on muodostettu käsitys erityisesti Jätkäsaaren olosuhteisiin ja asukas-/käyttäjätarpeisiin soveltuvista liikkumisen ohjauksen keinoista eli liikkumisen ohjauksen soveltuvuudesta Helsingin Jätkäsaaressa (LUKU 5). Lisäksi on pohdittu liikkumisen ohjauksen onnistumisen edellytyksiä, mahdollisuuksia ja haasteita, sekä tuotu esille liikkumisen ohjauksen käynnistämisen kannalta keskeisimpiä lähiajan toimenpiteitä (LUKU 6). 1.2 Määritelmät ja rajaukset Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella (eng. mobility management) tarkoitetaan yksin omalla autolla ajamiselle vaihtoehtoisten kulku- ja toimintatapojen edistämistä ja rohkaisemista siten, että henkilöautoliikenne vähenee. Oman auton käytön vähentäminen on tarpeellista, koska kasvavasta henkilöautoliikenteestä aiheutuu merkittäviä haittoja yhteiskunnalle: melua, ilman epäpuhtauksia ja siitä aiheutuvia terveyshaittoja, ilmaston lämpenemistä, ruuhkia, onnettomuuksia ja turvattomuutta sekä vähäisen liikunnan mukanaan tuomia terveysongelmia. Lisäksi liikenteen tarvitsema maa-ala on pois muulta maankäytöltä. Välimatkojen pidentyessä lähipalvelut vähenevät myös niiltä, jotka niitä mielellään käyttäisivät, koska autoilevat asiakkaat siirtyvät käyttämään suuria kauppakeskittymiä, jonne puolestaan on vaikea päästä muutoin kuin autolla. Toisin sanoen henkilöautoliikenteen kasvu heikentää myös saavutettavuutta. Joitakin kasvavan henkilöautoliikenteen haittavaikutuksista voidaan pienentää vaikuttamatta itse henkilöautoliikenteen määrään. Esimerkiksi ajoneuvoteknologiaa kehittämällä voidaan vähentää ilman epäpuhtauksia ja polttokennoautojen myötä myös hiilidioksidipäästöjä. Kaikkia ongelmia (esimerkiksi tilankäyttöön ja saavutettavuuteen liittyviä ongelmia, ks. Kuva 2) ei kuitenkaan ratkaista ajoneuvoteknologialla eikä se ole päästöjenkään vähentämisen kannalta ainoa eikä välttämättä edes kustannustehokkain ratkaisu. 7

12 Kuva 2 Eri kulkumuotojen tilantarve (YM 2003 / Veli Silvo). Henkilöautoliikenteen vähentämiseen tähtäävä liikkumisen ohjaus on uusi tulokas liikennepolitiikassa. Liikkumisen ohjauksen sijaan ja rinnalla puhutaan myös liikenteen kysynnän hallinnasta (eng. travel demand management). Usein liikkumisen ohjauksesta puhutaan silloin, kun korostetaan vaihtoehtoisten kulkutapojen tarjonnan kehittämistä ja niiden käytön rohkaisemista, kun taas kysynnän hallinta identifioituu enemmän henkilöauton käyttöä rajoittaviin toimenpiteisiin. Tällainen erottelu on kuitenkin hieman harhaanjohtava, sillä usein on vaikea tehdä ero mahdollistamisen ja rajoittamisen välillä; yhden asian mahdollistaminen voidaan myös nähdä toisen asian rajoittamisena ja toisinpäin. Olennainen ero kysynnän hallinnan tai liikkumisen ohjauksen ( kysyntäpolitiikan ) ja perinteisen infrastruktuuri- ja palvelutarjonnan suunnittelun ( tarjontapolitiikan ) välillä ei liity niinkään erilaisiin keinoihin vaan erilaisiin näkökulmiin ja tavoitteisiin: pyritäänkö vaikuttamaan ainoastaan tarjontaan vai sen lisäksi ja sen kautta myös kysyntään? Liikenteen kysyntään vaikuttaa nimittäin myös infrastruktuurin ja palveluiden tarjonta; ei ainoastaan hinnoittelu tai asenteisiin vaikuttaminen. Liikenteen kysynnän hallinta tai liikkumisen ohjaus edellyttää sekä kysyntä- että tarjontapolitiikka. Eri liikennemuotojen tarjonnan tasoissa on suuria eroja. Nykyisiin liikkumistottumuksiin on vaikuttanut se, että autoliikenteen tarjonnan kehittäminen on pitkään ollut etusijalla muiden liikennemuotojen jäätyä vähemmälle huomiolle. Nyt haasteena on saattaa muiden liikennemuotojen tarjonta kilpailukykyiselle tasolle, kuroa henkilöauton etumatkaa kiinni. Etumatkan kiinnikurominen edellyttää todennäköisesti myös henkilöauton käyttöä rajoittavia toimenpiteitä, sillä kaikkien muiden kulkutapojen kilpailukyky riippuu paitsi niiden omasta tarjonnasta myös henkilöautoliikenteen tarjonnasta (Kuva 3). Tässä selvityksessä ei tehdä eroa liikkumisen ohjauksen ja liikenteen kysynnän hallinnan välillä. Tärkeää on nimenomaan yhteinen lähtökohta ja tavoite autoliikenteen määrän vähentäminen ei se, miten siihen pyritään. Toisaalta on muistettava, että liikkumisen ohjauksen tarkoitus ei ole tuomita henkilöauton käyttöä, vaan tarjota kuhunkin matkantarkoitukseen ja elämäntilanteeseen henkilöautolle vaihtoehtoisia, houkuttelevia ja kilpailukykyisiä kulkutapoja. 8

13 Muiden kulkutapojen vähäinen kysyntä Oman henkilöauton käytön suuri kysyntä Muiden kulkutapojen tarjontaan käytetään vähän resursseja Henkilöautoliikenteen tarjontaan käytetään paljon resursseja Muiden kulkutapojen heikko kilpailukyky Oman henkilöauton käytön hyvä kilpailukyky Kuva 3 Eri liikennemuotojen kysynnän ja tarjonnan vaikutus toisiinsa (vrt. Kallioinen 2002) Liikkumisen ohjauksesta liikkumispalveluihin Jotta liikkumisen ohjaus voi saavuttaa tavoitteensa täytyy sen myös tarjota ihmisten kannalta aikaisempaa parempia tai järkevämpiä liikkumisvaihtoehtoja. Ihmiset eivät pidä ohjattavina tai hallittavina olemisesta. Näillä ilmaisuilla on negatiivinen kaiku. Muutenkaan ei ole aina tarpeen tuoda esiin liikennepolitiikan toimenpiteiden taustalla olevia periaatteita kuten liikenteen ympäristöhaittojen vähentämistä. Sen sijaan pitäisi pyrkiä näkemään toimenpiteet ihmisten itsensä kannalta, eli mitä vaikutuksia eri toimenpiteillä on yksilöiden arkeen. Liikkumisen ohjauksen sijaan tässä selvityksessä on päädytty puhumaan liikkumispalveluista. Myös liikenneinfrastruktuuri voidaan nähdä palveluna siinä missä joukkoliikennepalvelutkin. Henkilöauton käyttäjälle ja omistajalle tarjotaan lukuisia palveluja (esim. vakuutus, huolto, myynti, pysäköinti, vuokraus). Liikkumisen ohjauksen yhtenä osatavoitteena onkin liikkumispalveluiden määrän lisääminen joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja autojen järkevän käytön osalta. Lisäksi voidaan tarjota palveluita, jotka yhdistävät eri kulkumuotoja tai joiden avulla liikkuminen on mahdollista välttää kokonaan. Kokonaisuudessaan liikkumisen ohjaus edellyttää sekä vaihtoehtoisten kulkutapojen tarjonnan saattamista kilpailukykyiseksi että niiden kysynnän rohkaisua. Liikkumispalveluiden tuottaminen on nimenomaan ensin mainittua, ja niistä tiedottaminen ja markkinoiminen on puolestaan viimeksi mainittua: tarjonta kilpailukykyiseksi => palvelut kysynnän rohkaisu => markkinointi ja tiedotus Liikkumispalveluista puhuttaessa käyttäjän asema korostuu aivan eri tavalla kuin perinteisessä liikennepolitiikassa tai -suunnittelussa. Jotta palvelut toimisivat siten kuin halutaan, täytyy niiden suunnittelussa ottaa huomioon käyttäjien ominaisuudet ja tarpeet. Tämä edellyttää muun muassa erilaisten käyttäjäryhmien tunnistamista eli käyttäjälähtöistä suunnittelua. Erilaisille käyttäjille tulee tarjota erilaisia palveluja, ja heitä pitää lähestyä markkinoinnissa ja tiedottamisessa eri tavalla. Uudet palvelut edellyttävät myös uudenlaisia toteuttamistapoja ja toteuttajia. Vanhoja liikennejärjestelmän hallinnan organisaatioita joudutaan ehkä muuttamaan tai niille tulee uusia tehtäviä. Rahaa pitää jakaa eri tavalla kuin aikaisemmin. Täytyy luoda uusia sääntöjä ja sopimuksia, jotta liikkumisen ohjauksen tavoitteet voivat toteutua (Kuva 4). 9

14 Käyttäjät Liikkumispalvelut Toteuttaminen Markkinointi ja tiedotus Kuva 4 Liikkumisen ohjauksesta liikkumispalveluihin Liikkumispalveluiden luokittelu Liikkumispalveluja voidaan luokitella useilla eri tavoilla riippuen aina kulloinkin valittavasta tarkastelunäkökulmasta. Ensinnäkin voidaan puhua tarjontaan tai kysyntään kohdistuvista keinoista. Edellisiä ovat esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn, joukkoliikenteen ja auton yhteiskäytön palvelujen ja infrastruktuurin kehittäminen, mutta myös henkilöauton käytön rajoittaminen esimerkiksi pysäköintitarjontaa pienentämällä. Jälkimmäisiä ovat puolestaan asenteisiin ja kokemuksiin vaikuttaminen markkinoinnilla ja informaation tarjonnalla sekä pitkäjänteisellä kouluttamisella. Hinnoittelu voidaan nähdä joko tarjontaan tai kysyntään vaikuttavana keinona, sillä hinta voidaan nähdä toisaalta osana palvelua, mutta toisaalta hinta voidaan erottaa palvelun laadusta irralliseksi tekijäksi, joka vaikuttaa suoraan kysyntään. Toinen ehkä tavanomaisempi tapa luokitella liikkumisen ohjauksen keinoja on kulkumuotokohtainen luokittelu. Voidaan puhua erityisesti joukkoliikenteeseen, jalankulkuun ja pyöräilyyn tai auton käyttöön kohdistuvista keinoista. Näiden lisäksi on myös olemassa sellaisia keinoja, jotka kohdistuvat matkojen minimointiin ylipäänsä, eli etätyöskentely, -neuvottelu ja -asiointi. Lisäksi on olemassa joukko keinoja, jotka koskettavat kaikkia näitä yhtä aikaa, sillä liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on nimenomaan saada joukkoliikenne, jalankulku ja pyöräily ja auton yhteiskäyttö toimimaan vaivattomasti yhdessä. Esimerkkejä tällaisista keinoista on liityntäpysäköinnin järjestäminen, kaikkia kulkutapoja koskevan informaation tarjoaminen yhdeltä luukulta tai yhteiskäyttöauton tarjoaminen junamatkan päätepysäkiltä lopulliseen kohteeseen. Liikkumisen ohjauksen keinot voidaan myös luokitella niitä toteuttavien tahojen mukaan. Tällöin voidaan puhua esimerkiksi työpaikkojen, koulujen, taloyhtiöiden, joukkoliikenneyritysten, kuntien tai valtion vastuulla olevista keinoista. Eri tasoilla toteutettavat keinot ovat riippuvaisia toisistaan. Järeimmät keinot liittyvät lakeihin, kaava- ja rakentamismääräyksiin sekä verotukseen, ja ne ovat valtion ja kuntien vastuulla. Julkinen sektori voi myös tukea yksityisiä toimijoita rahallisesti sekä luomalla käytännön oppaita erilaisten keinojen toteutukseen. Liikkumisen ohjauksen keinoja voidaan eritellä myös matkan tarkoituksen mukaan: työmatkat, työasiamatkat, koulumatkat, ostosmatkat, muut asiointimatkat, vapaa-ajan lyhyet matkat, lasten kuljetus, pitkät lomamatkat, turistin päivittäiset matkat matkakohteessaan, jne. Luokittelua voidaan edelleen hienosäätää pohtimalla, millaisia keinoja eri väestöryhmät edellyttävät, tai minkälaisia keinoja erilaisilla alueilla voidaan toteuttaa (esim. maaseutu vs. kaupunki, kantakaupunki vs. lähiö). Tässä työssä liikkumisen ohjauksen tavoitteiden kannalta olennaiset liikkumispalvelut on luokiteltu seuraavalla tavalla: joukkoliikennepalvelut 10

15 kävely- ja pyöräilypalvelut kimppakyydit yhteiskäyttöautopalvelut kotiinkuljetuspalvelut taksipalvelut auton pysäköintipalvelut taloudelliseen ajotapaan liittyvät palvelut etätoimintopalvelut yhdistelmäpalvelut. Työssä on tarkasteltu pääasiassa henkilöliikennettä. Asioinnin osalta henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen raja on kuitenkin häilyvä: uudenlaiset mahdollisuudet arkielämän tavarankuljetuksissa voivat vähentää sekä henkilöliikennettä että kuljetustarvetta Käyttäjälähtöinen suunnittelu Kun tarkoituksena on vaikuttaa asioihin, jotka ovat merkittävä osa ihmisten arkista toimintaa, voidaan käyttäjälähtöistä suunnittelua pitää perusteltuna lähestymistapana. Siksi liikkumispalveluja suunniteltaessa on erittäin tärkeää, että otetaan huomioon ominaisuuksiltaan erilaiset väestöryhmät, erilaiset käyttäjät. Yksinkertaistetusti kyse on elämäntapojen erilaisuuden ja moninaisuuden tunnistamisesta. Ihmiset ovat erilaisia, elävät erilaista päivärytmiä, harrastavat eri asioita ja arvostavat kaupunkielämän asioita eri tavalla. Ihmiset ovat myös liikkumis- ja toimintakyvyltään ja esimerkiksi taloudellisilta resursseiltaan hyvin erilaisessa asemassa. Liikkumispalveluita ei voida tarkastella irrallaan arkipäiväisestä toiminnasta (asuminen, työssäkäynti, asiointi, vapaa-aika, jne.). Tällöin liikkumispalveluiden osalta painottuvat myös muut kuin käytännöllisyys ja tehokkuus: kyse on pikemminkin palvelun soveltuvuudesta ihmisen arkiseen elämänrytmiin. Esimerkiksi kolmivuorotyö saattaa asettaa rajoituksia joukkoliikenteen käytölle tai neljä lasta harrastuksineen saattavat edellyttää auton käyttöä. Käyttäjälähtöisyys on viime vuosina tullut yhä enemmän osaksi yhdyskuntasuunnittelua. Hellstenin (2005) mukaan käyttäjälähtöinen suunnittelu perustuu käyttäjien tarpeiden, kykyjen ja ajattelumallien perusteelliseen tutkimukseen ja yksityiskohtaiseen vaatimusmäärittelyyn. Tavoitteena on luoda tuote, jossa tekninen toiminnallisuus ja käyttäjien tarpeet kohtaavat. Käyttäjien tarpeisiin eläytyminen edellyttää keskustelua sekä käyttäjien, että muiden suunnittelijoiden kanssa. Käyttäjätutkimuksen avulla saadaan selville mm. millaisia vaatimuksia erilaisilla ihmisillä on eri tuotteita kohtaan, miten ihmiset tuotetta käyttävät ja millaisissa tilanteissa käyttö tapahtuu. Iteratiivinen suunnittelu ja tuotteen testaus mahdollistavat mahdollisimman hyvän kohderyhmän huomioimisen ja siten myös tuotteen hyväksyttävyyden paranemisen. (Hellsten 2005.) Erilaisia käyttäjäryhmiä ovat esimerkiksi alueen asukkaat, alueella työskentelevät, alueella asioivat ja turistit. Liikkumisen ohjauksen kannalta on myös mielekästä tarkastella elämäntilanteen muutoskohtia, koska niihin liittyy aina liikkumiseen liittyviä valintoja (asuinpaikan- tai työpaikan vaihto, lapsen syntyminen, lapsen muuttaminen pois kotoa). Tässä selvityksessä käyttäjälähtöisyys on toteutettu muodostamalla kirjallisuustutkimukseen ja käyttäjätutkimukseen perustuen erilaisia asukasprofiileja, joiden kautta liikkumispalvelujen ja niiden markkinoinnin soveltuvuutta on pyritty arvioimaan. 11

16 2 IDEOITA KOTIMAISTEN JA ULKOMAISTEN ESIMERKKIEN POHJALTA 2.1 Liikkumispalvelut Joukkoliikenne Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja käytön lisääminen suhteessa oman henkilöauton käyttöön edellyttää ensisijaisesti kattavaa linjastoa sekä riittäviä vuorovälejä ja liikennöintiaikoja. Nämä eivät kuitenkaan pelkästään riitä. Liikkumisen ohjauksessa korostetaan siksi myös muita keinoja perinteisen linjastosuunnittelun ohella. Nämä keinot voidaan luokitella esimerkiksi seuraavasti: lippu- ja informaatiojärjestelmän kehittäminen työmatkapalvelut liityntäpalvelut kutsuohjattu joukkoliikenne. Lippu- ja informaatiojärjestelmän kehittäminen voi tarkoittaa muun muassa eri hallinnollisten alueiden joukkoliikennepalveluiden yhtenäistämistä. Esimerkiksi Sveitsissä on mahdollista matkustaa yhdellä joukkoliikennelipulla (vuosilippu) kaikissa maan joukkoliikennevälineissä. Bodenseen alueella Saksa, Sveitsi ja Itävalta ovat puolestaan saaneet aikaan jopa maiden rajat ylittävän yhtenäisen informaatio-, lipunmyynti- ja hinnoittelujärjestelmän. Vastaavanlaista on mietitty myös Tallinnan ja Helsingin seutujen (Harjumaa ja Uusimaa) välillä. Helsingin seudulla joukkoliikennepalveluiden toimivuutta parantaisi huomattavasti alueen kuntien ja YTV:n joukkoliikennesuunnittelun ja -hallinnon yhdistäminen saman organisaation alle. Koordinoivaa organisaatiota tarvittaisiin myös valtakunnan tasolla, jotta pitkiin matkoihin voitaisiin vaivattomammin yhdistää myös eri paikkakuntien paikallismatkoja. Lippu- ja informaatiojärjestelmää voidaan kehittää myös useiden eri joukkoliikennemuotojen ja -operaattorien lippujen yhdistämisellä samaan älykorttiin. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella tällaiset ovat jo käytössä. Parhaillaan YTV suunnittelee pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen uutta matkakortti- ja informaatiojärjestelmää. Järjestelmä otetaan käyttöön arviolta vuonna Tällöin kaikki joukkoliikennevälineet tulevat matkakorttilaitteen gps-paikantimen avulla reaaliaikaisen paikannuksen piiriin. Tämä muutos parantaa joukkoliikennetiedotuksen edellytyksiä huomattavasti erityisesti bussiliikenteen osalta. Raitiovaunut ovat jo nyt ns. HELMI-järjestelmän piirissä. Joukkoliikenneinformaatiota voidaan jakaa sähköisesti, puhelimitse sekä painettuina aikataulukirjoina ja reittikarttoina. Internetissä toimivat YTV:n reittiopas ja valtakunnallinen joukkoliikenteen reittiopas sekä vastaavat oppaat myös muissa kaupungeissa (ks. ovat osoittautuneet todella suosituiksi ja toimiviksi internetpalveluiksi. Ne ovat myös kansainvälisesti katsoen kilpailukykyisiä järjestelmiä. Joukkoliikenteen pysäkit ja terminaalit ovat keskeisiä informaatiopisteitä. Aikataulu- ja hintatietojen lisäksi joukkoliikenteen pysäkeillä voidaan kertoa kartan muodossa liityntäyhteyksistä sekä pysäkkien lähialueiden keskeisistä kohteista ja palveluista. Asemille ja pysäkeille voidaan lipunmyyntiautomaattien yhteyteen toteuttaa myös erillisiä reittiopaspäätteitä. (Kuva 5.) 12

17 Kuva 5 Joukkoliikenteen pysäkit ja terminaalit ovat keskeisiä informaatiopisteitä. Pysäkeillä tarjottavan informaation tulee olla selkeää ja tarkoituksenmukaista. Työmatkoilla joukkoliikenteen merkitys ja kilpailukyky on suurin. Näillä matkoilla työnantajilla tai yrityksillä on suuri rooli joukkoliikenteen käytön edistämisessä. Työnantaja voi esimerkiksi tarjota luontaisetuna työsuhdejoukkoliikennelipun autopaikan tai työsuhdeauton sijaan. Suomessa on esitetty mallia työsuhdejoukkoliikennelipun verotusarvon alentamiseksi, jotta se olisi kilpailukykyinen autoedun kanssa. Tällä hetkellä sen verotusarvon on 100 % kun taas työsuhdeauton verotusarvo on ainoastaan 90 %. Tanskassa työnantaja voi kustantaa joukkoliikennelipun ilman, että joutuu maksamaan siitä veroja: Jos työnantaja ei halua maksaa lippua palkan päälle, se voidaan vähentää työntekijän palkasta, jolloin työntekijän maksamat verot ovat pienemmät. Kummassakaan tapauksessa työntekijä ei kuitenkaan voi saada työmatkojen verovähennystä. Työnantaja voi myös kustantaa työpaikalla olevan autopaikan sijaan työntekijän liityntäpysäköinnin sekä joukkoliikennelipun. Työpaikalla sijaitseva autopaikka voi itse asiassa olla merkittävästi kalliimpi kuin työsuhdejoukkoliikennelippu tai liityntäpysäköintipaikka. Vaihtoehtoisesti työpaikan autopaikkojen kustannukset voitaisiin sälyttää työntekijöille, jolloin työntekijät itse voisivat vertailla liityntäpysäköintiä ja perille ajamista. Esimerkiksi eräässä itävaltalaisessa vakuutusyhtiössä autopaikat ovat työntekijöille maksullisia (36 euroa/ kk), ja niiden saaminen edellyttää, että matka muilla kulkutavoilla (joukkoliikenne, jalankulku, pyöräily) on kohtuuttoman vaikea. Työnantaja voi myös järjestää yhteiskuljetuksia työntekijöilleen. Tästä ei koidu työnantajalle ylimääräisiä verokuluja Suomessa. Tanskassa työnantajien tarjoama linjaautokuljetus on verotettava etu. Työnantaja voi niin ikään tarjota työntekijöilleen mahdollisimman joustavia työaikoja, jotta työntekijät voivat sopeuttaa työmatkansa joukkoliikenteen aikatauluihin. Tämä saattaa edellyttää myös työaikalainsäädännöllisiä muutoksia. Joukkoliikenneväli- 13

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä miten työnantaja voi edistää kestäviä kulkutapoja? Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari 19.4.2011 Anna Ruskovaara, ympäristöasiantuntija Helsingin

Lisätiedot

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä Liikenne vie tilaa ja aikaa Kustannuksia Stressiä Epäviihtyisää

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011 Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara 14.3.2011 Työpaikat aiheuttavat 27 % henkilökilometreistä 28 % 18 % 4 % työ koulu, opiskelu työasia 6

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi LIIKKUMISEN OHJAUS Yleistä Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä. Keinovalikoimassa mm. Neuvonta, tiedottaminen

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Miten kuljet työmatkasi?

Miten kuljet työmatkasi? Taustatiedot Sukupuolesi? * Nainen Mies Syntymävuotesi? * 1975 Asuinpaikkasi postinumero? * esim. 00100 * Toimenkuvasi? * Työntekijä tai toimihenkilö Esimies 11% valmis https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions.aspx[23.2.2011

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma

Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma Tarja Jääskeläinen, HSL Miksi yhteiskäyttöautoilua kannattaa tukea? Osa kestävää liikennejärjestelmää Ympäristöhyödyt: vähemmän ja uudempia autoja vähemmän hiilidioksipäästöjä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa Teemu Koistinen LAMK Henkilöstölogistiikka MM-kisat 2017 Lahti Yksityisautoilun vähentäminen kaupunkialueella Fokus: Lahden ulkopuolelta autolla tulevien kisaturistien

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Autojen yhteiskäytön käynnistäminen Turussa keinoja. Johanna Taskinen, Motiva Oy 9.2.2010

Autojen yhteiskäytön käynnistäminen Turussa keinoja. Johanna Taskinen, Motiva Oy 9.2.2010 Autojen yhteiskäytön käynnistäminen Turussa keinoja Johanna Taskinen, Motiva Oy 9.2.2010 Motiva Oy asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa ja kestävässä käytössä Motiva edistää energiansäästöä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen kiinteistöissä esiselvitys Työpaja 11.12.2012 Sara Lukkarinen

Viisas liikkuminen kiinteistöissä esiselvitys Työpaja 11.12.2012 Sara Lukkarinen Viisas liikkuminen kiinteistöissä esiselvitys Työpaja 11.12.2012 Sara Lukkarinen Esityksen sisältö Esiselvitys - taustat ja sisältö Miksi viisasta liikkumista kiinteistötasolla? Toimenpiteitä viisaan liikkumisen

Lisätiedot

Liikkumistapojen vaikutusta ympäristöön

Liikkumistapojen vaikutusta ympäristöön Viestintäpäällikkö Iiris Lappalainen Motiva Eväitä viisaaseen liikkumiseen etsitään Jokainen meistä tekee päivittäin noin kolme matkaa, siis vuodessa teemme yli tuhat päätöstä kulkutavasta. Se, miten liikumme,

Lisätiedot

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

YHTEISKÄYTTÖAUTOT MUOVAAMASSA TULEVAISUUDEN

YHTEISKÄYTTÖAUTOT MUOVAAMASSA TULEVAISUUDEN YHTEISKÄYTTÖAUTOT MUOVAAMASSA TULEVAISUUDEN Alternative title s TILANNEKUVA Markkinan arvioidaan kasvavan globaalisti 2012 2,3 miljoonasta 2020 26,2 miljoonaan (Frost&Sullivan 2015) Jakamistalouden (esim.

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla Sara Lukkarinen, Motiva Oy RATKAISUT YHTEISKÄYTTÖAUTOILUUN, KÄVELYYN, JOUKKOLIIKENTEESEEN BREEAM, LEED, PROMISE HAASTEITA RAJALLINEN TILA Mihin tilaa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN LIIKENNE 13.1.2006 Mobility Management pohjoismaissa Maija Stenvall Uudenmaan liitto Liikennesuunnittelija

TULEVAISUUDEN LIIKENNE 13.1.2006 Mobility Management pohjoismaissa Maija Stenvall Uudenmaan liitto Liikennesuunnittelija TULEVAISUUDEN LIIKENNE 13.1.2006 Mobility Management pohjoismaissa Maija Stenvall Uudenmaan liitto Liikennesuunnittelija 2 Mobility Management in the Nordic Countries MOPPI TemaNord 2005:539 Rahoitus:

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt -työpaja. Johanna Taskinen, Motiva Oy 6.11.2009

Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt -työpaja. Johanna Taskinen, Motiva Oy 6.11.2009 Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt -työpaja Johanna Taskinen, Motiva Oy 6.11.2009 Motiva Oy asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa ja kestävässä käytössä Motiva edistää energiansäästöä

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) EKOTULI ja LINTU -seminaari 28.4.2010 TkL Kati Kiiskilä, SITO kati.kiiskila@sito.fi p. 020 747 6696 2 VAPAALLA -projekti

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisten liikennekonseptien tutkimus SYÖKSY-hankkeessa

Käyttäjälähtöisten liikennekonseptien tutkimus SYÖKSY-hankkeessa Käyttäjälähtöisten liikennekonseptien tutkimus SYÖKSY-hankkeessa Aviapoliksen alueen liikkumiskonseptitutkimuksen toteutus Sanna Ahonen Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä liikkumisen ohjauksen ohjelman toteuttajan näkökulma

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä liikkumisen ohjauksen ohjelman toteuttajan näkökulma Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä liikkumisen ohjauksen ohjelman toteuttajan näkökulma Tykelin verkostoitumistilaisuus 4.9.2012, Anna Ruskovaara, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Jotain

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010 Työpajan keskeiset tulokset Helsingin seudun liikenne Työpajan tavoite Tunnistaa, mitkä pysäköintiin liittyvät asiat ovat strategisesti tärkeitä

Lisätiedot

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa. LIVE-tilaisuus 19.11.2013

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa. LIVE-tilaisuus 19.11.2013 Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa LIVE-tilaisuus 19.11.2013 Yhteiskäyttöautopalvelun kehittämisen vaihtoehtoja Yksiköiden vähäisessä käytössä olevat autot Tampere: Henkilöautojen tilauskeskus

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU LIITE 1 TYÖOHJELMA 5.5.2015/THe HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU TUTKIMUKSEN TAUSTAA Helsingin liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Sitä

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen ja liikkumisen ohjaus kunnissa. Ympäristösi parhaat tekijät

Viisaan liikkumisen edistäminen ja liikkumisen ohjaus kunnissa. Ympäristösi parhaat tekijät Viisaan liikkumisen edistäminen ja liikkumisen ohjaus kunnissa Ympäristösi parhaat tekijät Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN Liikkumisen ohjaus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi Viisaita valintoja liikkumiseen kunnassasi Matkaketjuissa on järkeä Sujuva + turvallinen + terveellinen + taloudellinen + ympäristöä säästävä = VIISAS LIIKKUMINEN Viisaasti voi liikkua jalan, pyörällä,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikkeellä parempaan

Liikkeellä parempaan Liikkeellä parempaan MISTÄ KYSE? Organisaatio tukee työntekijöidensä ekologisia liikkumisvalintoja ottamalla käyttöön CO2MMUTING bonusjärjestelmän työpaikalla. Kyseessä pysyvä ohjelma, joka edistää tervellisiä

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ-BAROMETRI Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tiivistelmä Helsingin seudun 14 kunnan 15 vuotta täyttäneille asukkaille suunnattu mielipidetiedustelu,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Muuton myötä uusille reiteille

Muuton myötä uusille reiteille Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Kohderyhmänä matkailijat kestävän liikkumisen mahdollistaminen matkalla ja perillä. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Kohderyhmänä matkailijat kestävän liikkumisen mahdollistaminen matkalla ja perillä. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Kohderyhmänä matkailijat kestävän liikkumisen mahdollistaminen matkalla ja perillä Sara Lukkarinen, Motiva Oy LIIKKUMISEN OHJAUS JA MATKAILU - ECOMM 2014 D5 MOBILITY MANAGEMENT AND TOURISM 1 David Knapp:

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05

Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET 2013/03/05 Jyväskylän pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko TAVOITEVERKON MUODOSTAMISEN PERIAATTEET MISTÄ TAVOITEVERKOSSA ON KYSE? Tavoiteverkko korostaa pyöräilyverkon hierarkiaa. Liikenneverkon jäsennöinnillä tarjotaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Kuka maksaa asukaspysäköinnin?

Kuka maksaa asukaspysäköinnin? kohtaan 3. Kuka maksaa asukaspysäköinnin? Käyttäjä maksaa todellisten kulujen mukaan EHDOTUS: Pysäköinnin hintaan progressio autojen määrä kotitaloudessa auton koon mukaan peivät p lisää byrokratiaa EHDOTUS:

Lisätiedot