Kehollinen oppiminen. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila

Transkriptio

1 Kehollinen oppiminen Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila

2 Teoreettisia ja filosofisia lähtökohtia Holistinen ihmiskäsitys Situationaalinen oppimiskäsitys Yhteisöllisyys, dialogisuus Somatiikka (somatic studies) Uuden sukupolven kognitiotiede (embodied cognition) -> laajennettu käsitys tiedosta: kehollinen tieto

3 Kehollinen tieto on Henkilökohtaista: se syntyy ihmisessä Kokemuksellista: siihen liittyy aistimuksia, tuntemuksia, elämyksiä tunteita Fyysiseen todellisuuteen liittyvää Moniulotteista ja moniselitteistä: merkitykset syntyvät ja rakentuvat erilaisten tiedon ja tietämisen tasojen välillä Yhteisöllistä: tietoisuus oman kokemusmaailman moniulotteista sävyistä herkistää myötätuntoa ja tukee vuorovaikutusta yli kielellisten merkitysten Käsitteitä ja kieltä luovaa Ajattelua synnyttävää

4 Kehollinen tieto oppimisen perustana Oppimiskäsityksen murros Pedagogisen ajattelun murros Pedagogisen toiminnan murros (ihmis)tieteellisen tutkimuksen murros

5 Kehollinen tieto empiirisen tieteen näkökulmasta Tietoisuuden perusta on kehollinen - tietoisuus herää kun yksilö havaitsee muutoksen omassa kehollisessa tilassaan ja tuntee, että kehossa koetut tuntemukset ovat yksilön omia (Damasio 2000) Käsitteiden muodostus ja ajattelu ovat sidoksissa keholliseen perspektiiviin maailmasta - ne rakentuvat samojen neuraalisten systeemien varaan kuin liikkuminen ja havaitseminen (Lakoff & Johnson 1999)

6 Keho-keho ongelma (Thompson 2007) Korvaa keho-mieli ongelman Elävän kehon ja eletyn kehon suhde Rinnastus Lauri Rauhalan (2005) jäsennykseen tietoisuuden rakenteesta: Tajuton = mahdoton kokea (elävä keho) Tajuinen Tiedostamaton: koettavissa (elävä&eletty keho; esireflektiivinen) Tietoinen: tietoisesti koettu (eletty keho; reflektiivinen)

7 Intelligence always requires a body if a system is embodied, it is subject to the laws of physics and has to somehow deal with gravity, friction, and energy supply in order to survive... the real importance of embodiment comes from the interaction between physical processes and what we might want to call information processes (Pfeifer & Bongard 2007, 18).

8 Kehollinen oppiminen ei ole sama asia kuin motorinen oppiminen

9

10 Miten keholliset kokemukset muuntuvat tiedoksi? Usein keholliset kokemukset jäävät tietoisen tarkastelumme ulkopuolelle, ei-kielelliselle tasolle Kiinnittämällä huomio kehollisiin aistimuksiin ja tuntemuksiin ne muuttuvat tajunnan sisällöksi, eli tiedoksi, ja muuntuvat myös kielen muotoon Kehollisten kokemusten tuottama kieli ja käsitteet tukevat myös abstraktia ajattelua (Lakoff & Johnson 1980)

11 Kehotietoisuus Kehon kuva Kehon muistot Proprioseption kautta välittyvät välittömät keholliset aistimukset ja tuntemukset Kehon kuuntelu, sisäinen tietoisuus

12 Kehollinen tieto ja tietoisuuden kehittyminen = kehollinen oppiminen Tietoisuus koostuu suurelta osin ei-kielellisten tapahtumien tajuamisesta, kehollisten kokemusten ja aistimusten jatkuvasta virrasta Esikielellinen kokemusmaailma on käsitteiden, kielen, ajattelun, ymmärtämisen ja oivaltamisen perusta (mm. Rauhala 2005) Kielen muotoon puettu ajattelu on ihmisen tietoisuuden ja tiedon rakentumisessa jäävuoren huippu; vain pieni osa siitä, mitä koemme, käsitämme, tiedämme ja ymmärrämme (Damasio 2000)

13 Kehollinen oppiminen Kehollinen, kokemuksellinen tieto ja siitä nousevat merkitykset Yhteisöllisyys, yhteistoiminnallisuus Yhdessä luodut merkitykset Sosiaalinen tietoisuus Vuorovaikutus fyysisen maailman kanssa Laajennettu käsitys kielestä ja ajattelusta (poeettinen, metaforinen, narratiivinen) Kulttuurinen näkökulma oppimiseen

14 Kehollisen oppimisen merkitys Tietoisuuden sisällöt, siis ihmisen omaama tieto, voi rakentua monin tavoin, monenlaiseksi Erilaiset kasvatukselliset ja opetukselliset menetelmät kehittävät ihmistä ja hänen tietoisuuttaan eri tavoin Kouluopetuksen pitäisi huolehtia siitä, että maailmankuvaa rakentavat merkityssuhteet eivät jäisi vain älyllis-tiedollisiksi (Rauhala 2005) Hyvä elämäntaito edellyttää monipuolisen rikkaasti jäsentynyttä maailmankuvaa

15 Miten vahvistaa kehollista oppimista? Kehotietoisuuden harjoittaminen Elämyksellisyys, kaikkien aistien käyttö Toiminnallisuus Reflektiivisyys: kokemusten kielentäminen Mielikuvituksen, metaforien, kertomusten, runollisen kielen käyttö Yhteistoiminnallisuus: kokemusten jakaminen, kuvaileminen, tulkinta yhdessä

16 Taide ja kehollinen oppiminen Taide tuottaa kokemuksellista tajunnan sisältöä: mielikuvia, aistimuksia, tuntemuksia, tunteita Taiteellinen toiminta on tapa jäsentää ei-kielellistä kokemusmaailmaa Taide harjoittaa ihmisen tietoisuutta ja laajentaa maailmankuvaa Taiteellisen toiminnan kautta yksilö tavoittaa ei-kielellisiä kokemuksiaan ja voi antaa niille merkityksiä Taiteen kautta ihminen rakentaa uusia merkityssuhteita Taiteen kautta ihminen voi käsitellä inhimillisen elämän syviä merkityksiä, ymmärtää itseään, toisia ja maailmaa

17 As we learn through in and through the arts we become more qualitatively intelligent (Eisner 2004, 5)

18

19 Kehollinen oppiminen pähkinänkuoressa Keho ja mieli toimivat yhdessä Liike yhdistyy käsitteeseen Toiminta liittyy ajatteluun ja ajattelu liittyy toimintaan Tiede ja taide tukevat toisiaan Fyysinen ja ideaalinen (henkinen) keskustelevat keskenään

20 Teoreettisia lähteitä, mm: Idän viisausperinteet (mm. Klemola 2005) Ruumiinfenomenologia: keho maailmassa olemisen keskuksena (Merleau-Ponty, Maitland) Neurotieteet (Damasio; Pfeifer & Bongard) Neurofenomenologia (Thompson, Varela) Somatiikka (mm. Hanna, Rouhiainen) Kielitiede (Lakoff & Johnson) Kehityspsykologia (mm. Bruner 1996) Lapsuuden uusi sosiologia (Corsaro, Karlson)

21 Anttila, E Taiteen voimalla: Taidekasvatuksen mahdollisuudet suomalaisessa peruskoulussa. Kasvatus 37 (1), Anttila, E Mitä tanssija tietää: Kehollinen tieto ajattelun ja oppimisen perustana. Aikuiskasvatus 2/2009, Anttila, E Taiteen tieto ja kohtaamisen pedagogiikka. Teoksessa E. Anttila (toim.) Taiteen jälki: Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 40,