Keho ja ääni. Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto Sibelius-Akatemia

Transkriptio

1 Keho ja ääni Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto Sibelius-Akatemia

2 Taustaa Väitöskirja, ilmestynyt 2012: Laulajan ääni ja ilmaisu Kehollinen lähestymistapa laulajan kuuntelemiseen, esimerkkinä Björk Postdoc-tutkimus, aloitettu 2012: Ääni-ilmaisu ja kehotietoisuus Kohti äänentuoton somaestetiikkaa Kursseja vuodesta 2001: mm. äänenhuoltoa laulun harrastajille, kevyen musiikin laulukursseja, rentouttava ääni -kursseja, improvisaatiota ihmisäänellä, keho- ja äänitietoisuus -koulutuksia Omaa musiikkia taiteilijanimellä Aava uusikuu

3 Fysiologinen ja kokemuksellinen keho Fysiologinen keho: Lääketieteen määrittelemä keho Koostuu lihaksista, luista, elimistä Kokemuksellinen keho: Keho sellaisena kuin se ilmenee ihmisen omassa kokemuksessa Koostuu havainnoista, kehon tuntemuksista, tunteista Fysiologinen ja kokemuksellinen keho eivät vastaa yksi yhteen toisiaan. Fysiologinen keho on saanut viime aikoihin asti enemmän huomiota osakseen. Tutkimus on keskittynyt fysiologiseen kehoon.

4 Egotietoisuus ja kehotietoisuus Käsitteet ovat peräisin filosofi Timo Klemolalta (Taidon filosofia filosofin taito, 2005) Egotietoisuus ajattelu, muisteleminen, suunnitteleminen Kehotietoisuus kehon sisäisyyden aistiminen, läsnä oleminen, oman kehon kokeminen ja omalla keholla kokeminen Egotietoisuus ja kehotietoisuus ovat jatkumo, eivät toisistaan täysin erillisiä. Toiset voivat olla kehotietoisuudeltaan herkempiä kuin toiset

5 Egotietoisuudesta kehotietoisuuteen (Tarvainen 2012 / Klemola 2005)

6 Kehon kuunteleminen Kehon kuunteleminenon kehosta, tunteista tuntemuksista jne. tietoiseksi tulemista, kehotietoisuuden avaamista. Kehotietoisuutta voi kehittää kehoa kuuntelemalla. Kehon unohtaminentapahtuu helposti, kun askartelemme ajatusten ja asioiden parissa. Emme edes huomaa kehoa. Egotietoisuuden alueelle siirtyminen. Kehon ylittäminenon sitä, että kehoa pakotetaan ja yritetään se saada väkisin ylittämään rajansa. (Klemola 2005, Tarvainen 2012)

7 Proprioseptiikka Proprioseptiset aistit Näiden avulla voimme aistia kehomme sisätilan, nivelten liikkeet, lihasten jännitystilat jne. mm. tasapaino-, liike-ja asentoaistit Proprioseptinen tietoisuus(kehotietoisuus) Jos voisimme sulkea ulkoiset aistimme, eli näkö-, kuulo-, haju-, maku-ja ihon tuntoaistin, jäljelle jäisi proprioseptinen tietoisuus. Proprioseptinen tietoisuus on herkkä myös kehon ulkopuolisten objektien aistimisessa (esim. äänet) Proprioseptinen informaatio Proprioseptisetaistit tuottavat paljon informaatiota. Emme ole siitä kaikesta tietoisia. (Klemola 2005)

8 Keho ja tietoisuuden eri tasot

9 Ääni ja ilmaisu Olen erottanut äänen ja ilmaisun kahdeksi eri tarkastelun tasoksi Ääni fysiologisen kehon liikkeiden tuottamana värähtelynä (käheys, vuotoisuus, narina ) Ilmaisu vitaaliaffektisena erilaisten liikelaatujen virtauksena (puristuminen, käpertyminen, laajeneminen, liukuminen, avautuminen ) Ääntä aistitaan korvapainotteisesti kuuntelemalla (akustinen kuulokulma) Ilmaisua aistitaan koko keholla eläytyen (keholliskokemuksellinen tuntokulma) (Tarvainen 2012)

10 Laulajan ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan kehon kokemuksessa. Laulaja ilmaisu voi liikuttaa kuuntelijaa. Laulajan ilmaisun sisältö muodostuu vitaaliaffektisista liikelaaduista. Laulajan musiikillinen ilmaisu on virtauksellista. Liike ja dynaamisuus. Musiikki koetaan ajassa. Laulajan ilmaisun sisältö välittyy kuuntelijalle musiikillisten äänten välityksellä. Minkä tyyppisin ilmaisullisin liikkein laulaja on äänen tuottanut. Ilmaisu ei kuitenkaan ole selitettävissä tyhjentävästi vain ääntä kuvailemalla. Kyse on kahdesta erilaisesta kokemisen tavasta (auditiivisesta ja proprioseptisesta), jotka tuottavat tietoa ja ymmärrystä eri tavoin. (Tarvainen 2012)

11 Esimerkki ilmaisusta: Björk Empaattinen kuunteleminen (Tarvainen 2012)

12 Esimerkki äänestä: Björk Analyyttinen kuunteleminen (Tarvainen 2012)

13 Esimerkki äänestä: Björk Analyyttinen kuunteleminen (Tarvainen 2012)

14 Esimerkki ilmaisusta ja äänestä: Björk Empaattisen ja analyyttisen kuuntelun yhteenveto (Tarvainen 2012)

15 Empaattisen ja analyyttisen lähestymistavan eroja (Tarvainen 2012)

16 (Tarvainen 2012)

17 (Tarvainen 2012)

18 Kaksi lähestymistapaa äänen harjoittamiseen 1. Ulkoa käsin ohjautuva lähestymistapa: Mekaaniset toistot Ulkoisen ihanteen tavoittelu Keskittyminen ääneen Lähtökohtatilanteen sivuuttaminen Kehoa ei kuunnella, vaan se unohdetaan tai ylitetään Fokus teknisessä suorittamisessa Asenne: En anna periksi.

19 Kaksi lähestymistapaa äänen harjoittamiseen 2. Sisältä käsin ohjautuva lähestymistapa: Tietoinen liike Sisäisten esteiden kohtaaminen ja purkaminen Keskittyminen ilmaisuun Lähtökohtatilanteen hyväksyminen Kehon kuunteleminen Fokus kehon, äänen ja tunteiden tunnustelemisessa Asenne: Kuuntelen, tunnustelen, hyväksyn, opin koko ajan uutta kehostani ja äänestäni, oivallan, innostun.

20 Sisältä käsin ohjautuva harjoittelu Haasteet: Vaatii aikaa ja usein pysyvää asennemuutosta suhteessa kehoon. Vaatii keskittymiskyvyn kehittämistä ja pitkäjänteisyyttä. Ei ole olemassa yksinkertaisia kikkoja, joilla saada aikaan nopeita pintatason muutoksia. Edut: Vaikutukset ovat enemmän tai vähemmän pysyviä. Muutokset vaikuttavat koko hyvinvointiin. Kuuntelevan asenteen omaksuminen syventää oppimiskokemuksia myös muilla elämän osa-alueilla. Oppilaasta kasvaa oma opettajansa.

21

22 Fenomenologisia menetelmiä äänentuotossa Silleen jättäminen: esim. ei lähdetä itse korjaamaan epäkohtia vaan jäädään aistimaan ja kuulostellaan mitä tapahtuu Reduktio eli sulkeistaminen: esim. sulkeistetaanäänentuotosta pois kielen ja musiikin esteettiset ja kommunikatiiviset vaatimukset Silleen jättäminen ja sulkeistaminenvievät meidät kohti improvisoitua / vapaata ääntä

23 Improvisoitu / vapaa ääni Tämä kenttä käsittää kaikki mahdolliset äänet, jotka ihminen voi tuottaa Improvisoidun / vapaan äänen rooli tutkimuksessa Kehotietoisuutta avaava menetelmä Dikotomioiden kokemuksellinen purkamisen väline Puheen ja laulun rajapintojen kehollis-kokemuksellisen tarkastelun väline Kenttä, jolla hämäryys, määrittelemättömyys ja outous on sallittua Kokemisen alue, josta voidaan sulkeistaapois esteettisten normien ja tietyllä tavalla tekemisen vaateet

24 Improvisoitu / vapaa ääni voi: Aktivoida vitaaliaffekteja ja läsnähetkiä (vrt. Daniel N. Stern) Vapauttaa semioottista materiaalia ääneen ja tuoda sitä näin myös tietoisuuteen (vrt. Julia Kristeva) Vahvistaa kehotietoisuutta ja hiljentää egotietoisuutta (vrt. Klemola) Improvisoidessa / vapaata ääntä tehdessä tietoisuus voi siirtyä: äänten tekemisestä > äänessä olemiseen tilassa tai ympäristössä olemisesta > olemiseen yhtä ympäristön kanssa ajallisesta kokemisesta > ajattomaan kokemukseen

25 Somaestetiikka Richard Shusterman(1949-) Kehon keskeinen rooli esteettisessä kokemuksessa Henkilökohtaisen somaattisen kokemuksen proprioseptinen kauneus Huomio ulkoisten representaation muotojen sijaan kehon eletyssä kokemuksessa Tietomme maailmasta voi kehittyä kehittämällä kehollisia aistejamme (kehotietoisuus) Somaesteettinen tarkastelu voi paljastaa kehon virhetoiminnot Somaattisten normien ja kehollisten tottumusten tarkastelu voi paljastaa aiemmin vaille kriittistä huomiota jääneitä valtaasetelmia ja ideologioita (Shusterman 1999)

26 Ääni-ilmaisun somaestetiikkaa 1 1. Analyyttinen tarkastelu Äänentuottoon liittyvien kokemusten kuvailu Äänentuoton konventioiden kriittinen tarkastelu Kysymykset ihmisen ääni-ilmaisun suhteesta kulttuuriin, normeihin ja ympäristöön Kysymykset kielen ja musiikin kehollis-kokemuksellisesta suhteesta 2. Pragmaattinen tarkastelu Erilaisten äänentuoton menetelmien kriittinen tarkastelu Uudenlaisten äänentuoton tapojen ja menetelmien ehdottaminen 3. Praktinen toiminta Somaattisten menetelmien harjoittaminen

27 Ääni-ilmaisun somaestetiikkaa 2 1. Millaisia somaesteettisiä tekijöitä äänen tuottamiseen liittyy? 2. Miten somaesteettiset tekijät voidaan tavoittaa kokemuksessa? 3. Kuinka somaesteettisistä piirteistä voidaan keskustella, miten ne ovat jaettavissa? 4. Millainen rooli sosiaalisilla normeilla, konventionaalisilla kehotekniikoilla ja arjen äänentuottoon liittyvillä maneereilla on ääni-ilmaisussa?

28 Kiitos!