Toimintakatsaus. Väliraportti 2011 Pelaaja asiakkaana Tapio Jaakkola Antti Murto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakatsaus. Väliraportti 2011 Pelaaja asiakkaana 2011. Tapio Jaakkola Antti Murto"

Transkriptio

1 Toimintakatsaus Väliraportti 2011 Pelaaja asiakkaana 2011 Tapio Jaakkola Antti Murto

2 2 Sisällysluettelo Johdanto Väliraportti Peliklinikka Peliklinikan palvelut ja asiakastyö Avainluvut... 5 Asiakastyö Pelaaja asiakkaana - Peliklinikan asiakasprofiili Asiakasprofiili - tiivistelmä Palvelujen käyttö, sukupuoli ja ikä Pelaaminen ja peliongelma Hyvinvointi ja terveys Sosioekonominen tausta LÄHTEET: LIITE A: TILASTOJA Avohoito Peluuri Tiltti Asiakasprofiili LIITE B: PELIKLINIKAN HALLINTO Peliklinikan johtoryhmä Peliklinikan ohjausryhmä (korjattu )

3 3 Johdanto Peliklinikka on Helsingin Kaisaniemessä kesällä 2010 aloittanut rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus. Peliklinikan palvelujen tuottamiseen osallistuvat Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca, Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö. Kaikki Peliklinikan palvelut ovat maksuttomia. Palveluja tarjotaan matalan kynnyksen sekä yhden oven periaatteella. Tavoitteena on luoda asiakkaalle palveluvalikko, josta löytyy jokaiselle asiakkaalle ja jokaiseen ongelman vaiheeseen sopiva palvelu Peliklinikan yhtenä tehtävänä on tuottaa tietoa peliongelmasta ja pelaajista sekä levittää rahapeliongelmaa koskevaa tietämystä. Peliklinikka kehittää jatkuvasti tiedonkeruumenetelmiään, jotta raportointi olisi laadukasta ja jotta Peliklinikalla kerättävää tietoa voitaisiin tarjota mahdollisuuksien mukaan myös tutkimuksen käyttöön. Tämän raportin tehtävänä on osaltaan palvella näitä tavoitteita. Toimintakatsauksen painopiste on asiakkaille annettujen palvelujen ja asiakkaiden kuvauksessa. Pyrimme tässä piirtämään kuvaa suomalaisesta ongelmapelaajasta sellaisena kuin me hänet kohtaamme. Peliklinikalla kohdataan vuodessa useita satoja pelaajia ja heidän läheisiään. Meillä on nyt ensi kertaa mahdollisuus yhdistää samaan katsaukseen eri palvelujen kautta saatua tietoa ja näin tarkentaa sitä kuvaa, joka tähän asti on ollut ongelmapelaajista. On hyvä muistaa, että nämä tiedot eivät kuvaa kaikkia ongelmapelaajia. Näissä tilastoissa näkyvät vain ne pelaajat, jotka ovat hakeneet apua tai käyttäneet Peliklinikan eri palveluja. Tämä toimintakatsaus keskittyy Peliklinikan palvelukokonaisuuden esittelyyn. Kaikista Peliklinikan eri palveluista tuotetaan lisäksi omat tarkemmat raportit vuosittain. Katsauksen ensimmäinen osio Väliraportti 2011 esittelee Peliklinikan toimintaajatuksen, palvelut sekä palveluiden käyttäjien määrät 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Jatkossa Peliklinikka tulee raportoimaan toimintansa tuloksista vuosittain. Tavoitteena on kehittää palvelujärjestelmää ja siksi on tärkeä seurata avun hakemisessa tapahtuvia muutoksia ja rakentaa avun hakemista kuvaavaa aikasarjaa Peliklinikan palvelukirjon osalta. Toimintakatsauksen toinen osio Pelaaja asiakkaana piirtää asiakasprofiilin Peliklinikan eri palvelujen käyttäjistä. Raportin tilastoihin on kerätty aineistoa Peliklinikan palveluiden asiakkaista vuodesta 2010 lähtien. Raporttiin on valittu erityisesti tilastoja, joiden osalta aineistot saadaan kerätyksi mahdollisimman monesta Peliklinikan palvelusta. Toimintakatsausta luettaessa on hyvä muistaa, että nämä eri aineistot eivät ole kaikin osin yhteismitallisia johtuen esimerkiksi niiden keräämisen tavasta ja erilaisista aikajaksoista. Kaikissa aineistoissa asiakasta mahdollisesti tunnistavat tiedot on ennen niiden käsittelyä poistettu. Helsingissä Tapio Jaakkola ja Antti Murto

4 1. Väliraportti Peliklinikka Peliklinikka on erityisesti rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, joka tuottaa ja kehittää monitoimijaperiaatteella matalan kynnyksen palveluja pelaajille, heidän läheisilleen ja peliongelmaa työssään kohtaaville. Peliklinikan tavoitteena on olla Suomen johtava peliongelmiin erikoistunut palvelu-, osaamis- ja kehittämiskeskus. Peruslinjaukset Peliklinikka palvelee rahapeliongelmissa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tehtävänä on ehkäistä pelihaittoja tekemällä peliongelmasta aiempaa näkyvämmän ja madaltamalla hoitoon hakeutumisen kynnystä. Peliklinikalla tarjotaan ja kehitetään keskitetysti matalan kynnyksen palveluita avohoitona, tuki- ja neuvontapalveluina, konsultaatiopalveluina, verkostotyönä sekä ryhmä-, vertais- ja parityöskentelymalleina. Osa asiakastyöstä toteutetaan puhelin- ja/tai verkkopalveluna. Peliklinikka toimii resurssikeskuksena tukea ja hoitoa koskevissa erityiskysymyksissä. Peliklinikan palvelut ovat asiakkaille maksuttomia eikä niihin tarvita lähetettä. Niiden kehittäminen perustuu tutkittuun tietoon. Peliklinikan toiminnassa kuullaan kokemusasiantuntijoita ja huomioidaan asiakaspalaute ja ympäristön signaalit. Peliklinikalla kehitetään monialaista osaamista ja asiakastyön prosesseja. Toimintaan kytketään tutkimus, arviointi ja seuranta. Peliklinikalla tehdään valtakunnallisesti hyödynnettävää kehittämistyötä. Palveluja ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen sekä työntekijöille Peliklinikka palvelee ongelmapelaajia ja heidän läheisiään. Se antaa asiantuntijaapua työssään pelihaittoja kohtaaville. Avohoidon resurssit suunnataan kumppanikuntien asukkaille sekä näiden kuntien perus- ja erityispalvelujen tukeen. Muut palvelut ovat avoimia kaikille. Peliklinikka tarjoaa erityisosaamista Keskittäminen mahdollistaa pelihaitta- ja kehittämisosaamisen kertymisen ja vahvistamisen. Peliklinikka välittää tietoa ja kokemusta alueellisesti ja valtakunnallisesti. Peliklinikalla testataan uutta yhteispalvelurakennetta. Peliklinikka tuottaa ja kuvaa arvioitavia työkäytäntöjä muualla hyödynnettäviksi. Palveluja yhden oven periaatteella Peliklinikalla tarjotaan palveluja moniammatillisesti ja monialaisesti siten, että ensisijaisesti peliongelman vuoksi hoitoon hakeutunut voi saada apua myös pelaamiseen liittyviin mahdollisiin talous-, päihde-, ja mielenterveysongelmiin. Asiakkaalle voidaan tarjota peliongelman eri vaiheisiin Peliklinikan toiminnoista räätälöity palvelupaketti. Tarjolla ovat seuraavat palvelut: Monipuolista tukea ja hoitoa yksilö-, pari- perhe- tai ryhmämuotoisena. Peli Poikki -ohjelma, joka on ammatillisen tuen, itsehoidon ja vertaistuen yhdistävä verkossa toimiva palvelu. Peluuri toimii osana Peliklinikka kokonaisuutta. Peluuri tuottaa puhelimen ja verkon välityksellä tarjottavia valtakunnallisia tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita liikaa pelaaville, heidän läheisilleen ja työssään pelihaittoja kohtaaville. Peluurin palveluita on mahdollisuus käyttää nimettömänä. Peluuri koordinoi Peli poikki -ohjelmaa. Info- ja tukipiste Tiltti. Tiltissä on tarjolla vertaistukea ja toiminnassa pyritään tukemaan kansalaistoimintaa mahdollistavia rakenteita. Tiltissä tuetaan myös Peliklinikalle hoitoon hakeutuvaa hoitoon pääsyä odottaessa, hoidon aikana lisätukena tai hoidon jälkeen repsahdusten estämiseksi.

5 Peliklinikka tukee peliongelman tutkimusta. Yhteistyössä THL:n kanssa toteutetaan ongelmapelaajien lääkehoitotutkimus. Tavoitteena on selvittää lääkkeen ja oppimiseen perustuvan uuden työskentelymallin tehoa henkilöillä, joilla on rahapeliriippuvuus Peliklinikan palvelut ja asiakastyö 2011 Tässä luvussa esitellään Peliklinikan asiakastyön avainluvut ja palvelut vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon osalta. Peliklinikan eri palvelujen asiakkaita koskevat aineistot esitellään raportin toisessa osiossa. Peliklinikan ensimmäinen vuosi on ollut uuden toimintamallin luomista ja eri toimintojen yhteensovittamista. Ensi kertaa näin suuri joukko ammattilaisia työskentelee yhdessä ongelmapelaajien ja heidän läheistensä auttamiseksi. Peliklinikka tarjoaa laajan valikoiman eri palveluja. Tämä antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tuottaa palveluja ja rakentaa yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia asiakkaan kulloistenkin tarpeiden mukaan. Peliklinikka on tiedottanut rahapeliongelmasta messuilla ja eri yleisötilaisuuksissa sekä järjestänyt ammattilaisille avoimien ovien tilaisuuksia. Peliklinikka on myös osallistunut ammattilaisten kouluttamiseen rahapeliongelmissa. Peliklinikka-hankkeeseen kuuluu olennaisena osana arviointi. Peliklinikka on kehittämishanke ja vasta ensimmäinen vuosi on takana. Uusia toimintamalleja suunnitellaan edelleen. Nämä tullaan esittämään jatkossa Innokylän REA-mallilla ja sitä kautta niitä voivat hyödyntää muutkin palvelut Suomessa. Avainluvut Peliklinikan eri palvelut ovat alkuvuoden 2011 aikana kohdanneet satoja pelaajia niin kasvokkain kuin eri sähköisissä palveluissa. Asiakasvirta on ollut toivotun mukainen ja Peliklinikka on siinä mielessä lunastanut siihen asetettuja tavoitteita. Määrällisesti asiakkaiden sisäänottoa kyetään vielä kasvattamaan, joten rajat eivät ainakaan vielä ensimmäisenä vuonna ole tulleet vastaan. 5 Palvelu 1) 2) HUOM Avohoito ) Uudet asiakkaat, 2) käyntimäärä yhteensä Lääkehoitotutkimus ) Mukana olevat asiakkaat 2) Käyntimäärä Peluuri Auttava puhelin ) Eri soittajat, 2) vastatut peliongelmapuhelut eneuvonta ) Asiakkaat, 2) vastatut kysymykset Pelivoimapiiri ) Jäsenet, 2) viestitapahtumat Peli poikki ) Suorittaneet asiakkaat, 2) Terapeuttipuhelut Tiltti ) Ensikäynnit, 2) käyntimäärä yhteensä Taulukko 1: Peliklinikan asiakasvirta 1-6/2011 Osa peliklinikan asiakkaista on voinut käyttää useita eri palveluja Peliklinikalla ja saattaa siten tulla kirjatuksi useampaan kuin yhteen kertaan asiakastilastossa. Suuri osa palveluista on käytettävissä anonyymisti. Peliklinikan palveluista osa on alueellisia ja osa valtakunnallisia. Avohoito palvelee Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten yli 18-vuotiaita asukkaita. Peli poikki -ohjelma on valtakunnallinen ja asiakkailta edellytetään 18 vuoden ikää. Peluurin ja Tiltin kaikki palvelut ovat valtakunnallisia eikä niihin ole ikärajaa. Tiltin toimii Peliklinikalla Kaisaniemessä, jo- 1 Yhteistyössä THL:n kanssa Mukana ovat sekä käynnit Peliklinikan terapeuteilla että THL:n henkilökunnalla (sairaanhoitaja ja lääkäri). Peliklinikan terapeutit vastaavat 3 käyntikerrasta/asiakas niiden kohdalta, jotka ovat Helsingistä, Vantaalta tai Kauniaisista. Muut asiakkaat ottaa vastaan THL:n henkilökunta. 2 Viestitapahtuma tarkoittaa viestilähetystä, jossa viestin pituus vaihtelee yhdestä kuuteen tavanomaisen pituista tekstiviestiä. 3 Suorittaneet ohjelman vuonna 2011, aktiivisina ohjelmassa elokuussa oli 33 ja jonossa Terapeuttien kanssa käydyt puhelut.

6 ten palvelun käyttäjistä enemmistö on lähiseuduilta. Lääkehoitotutkimus on valtakunnallinen yli 18-vuotiaille tarkoitettu tutkimushanke. Vuonna 2011 Peliklinikalla työskentelee yhteensä 12 kokoaikaista ja 7 osa-aikaista työntekijää. 6 Asiakastyö 2011 Avohoito Peliklinikan avohoito on peliongelman psykologisen ja psykoterapeuttisen hoitamisen ja hoidon kehittämisen yksikkö. Se tarjoaa asiakkaan tarpeen mukaan ohjausta ja neuvontaa, psykoterapiaa, paritapaamisia sekä ryhmäterapeuttisia interventioita. Toiminta-ajatuksena on keskittyä tarkastelemaan pelaamista osana peliongelmaisen elämänkokonaisuutta, johon voi kuulua jo pelaamista edeltäviä mielenterveyden tai ihmissuhteiden ongelmia. Kokonaisvaltainen hoidollinen lähtökohta tarjoaa syvempää ymmärrystä pelaamisesta ilmiönä ja sitä ylläpitävistä tekijöistä myös ammattilaisille. Siinä prosessit ovat pidempiä ja interventioiden valikoima laaja. Avohoidon yksiköllä on lisäksi kehittämistehtävä. Ensimmäisen vuoden aikana esiin nousi selkeästi kaksi kehittämisen kohdetta. Aluksi kehitystyön kohteena oli alkuarviomalli. Kolmen kerran alkuarviomallin tarkoituksena on edistää hoitoon kiinnittymistä ja hoitosuunnitelman tekoa. Toisena kehittämiskohteena esiin nousi tunne-elämän säätelyn ja ihmissuhdevaikeuksien merkitys pelaamista ylläpitävänä tekijänä. Ensimmäisen vuoden asiakastietojen yhteenvedossa näkyy, että huomattava osa avunhakijoista on hakenut apua myös muihin psyykkisiin ongelmiin. Myös tutkimusten mukaan tunteiden säätelyn ongelmat ovat merkittävin pelaamista ylläpitävä tekijä yli puolessa tapauksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kognitioiden ja pelin ominaisuuksien selvittämisen lisäksi tarvittiin työskentelyä, joka pureutui niihin syihin, jotka saivat asiakkaat säätelemään tunteitaan riippuvuuden avulla. Alex Blaszczynskin ja Lia Nowerin kehittämän polkumallin (Pathways model) pohjalta yksikössä on ryhdytty kehittämään interventioita, joiden avulla tunteiden ilmaisun, ihmissuhteiden ja pelaamisen yhteyksiä voidaan ymmärtää ja hoitaa. Interventiot koostuvat yksilöterapeuttisista hoidollisista käsitteistä ja työkaluista sekä pariterapiamallin kehittämisestä. Avohoitoon on alkuvuodesta hakeutunut 67 uutta asiakasta. Heistä kaksi kolmasosaa oli helsinkiläisiä. (Liite A/Taulukko 2.) Lääkehoitotutkimus Lääkehoitotutkimus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus 5, joka toteutetaan yhteistyössä Peliklinikan kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lääkkeen ja oppimiseen perustuvan uuden hoitomallin tehoa henkilöillä, joilla on rahapeliriippuvuus. Opioidilääkkeen lisäksi ohjelmaan kuuluu lyhyt, manualisoitu terapiaosuus. Tutkimus on kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu. Tutkimukseen otetaan mukaan 100 henkilöä, jotka täyttävät tutkimuksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Hankkeesta vastaa professori Hannu Alhon (THL) johtama tutkimusryhmä ja Peliklinikan avohoidon työntekijät osallistuvat sen terapiaosuuteen Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asiakkaiden osalta. Tutkimukseen otetaan asiakkaita myös muualta Suomesta. Tähän mennessä tutkimukseen on hakeutunut 32 pelaajaa. Peluuri Peluuri on palvelukokonaisuus, joka tarjoaa tietoa ja tukea peliongelmissa pelaajille, heidän läheisilleen sekä työnsä puolesta pelihaittoja kohtaaville. Peluurin perustehtävä on tuottaa peliongelmaan matalakynnyksisiä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita puhelimen ja verkon välityksellä. Peluurin palvelut ovat auttava puhelin, eneuvonta, verkkosivusto, keskustelufoorumit Valtti ja Tuuletin ja tekstiviestipalvelu Pelivoimapiiri. Peluuri toimii palvelun tuottajan myös Peli Poikki -ohjelmassa. 5 Kaksoissokkoutettu kliininen hoitotutkimus: Rahapeliriippuvuuden hoitaminen opiaattisalpaaja naltreksonilla ja oppimismallilla. Lisää:

7 Auttava puhelin palvelee arkisin klo eneuvonnassa asiakkaat voivat lähettää nimettömänä kysymyksiä. Tuuletin -ryhmät ovat suljettuja vertaistuki- ja keskustelufoorumeita. Valtti on yleinen keskustelufoorumi peliongelmasta. Peluurin kotisivut (www.peluuri.fi) tarjoavat tietoa ja tukea peliongelmaan. Vuonna 2011 Peluurissa on aloitettu ammatillisen toiminnan kehittäminen, jonka myötä työmenetelmiä kehitetään sekä teoriapohjaa ja osaamista vahvistetaan. Uutta on myös ruotsinkielinen päivystys auttavassa puhelimessa. Peluurissa on vastattu tammikesäkuussa yhteensä 578 peliongelmapuheluun. (Liite A/Taulukko 3.) Peli poikki Peli poikki -ohjelma on netin kautta toteutettava, terapeutin ohjaama ja tukema kahdeksan viikon itseapuun painottuva hoito-ohjelma, josta on matalan kynnyksen, hyvän toteutettavuuden ja hyvien tulostensa vuoksi tullut erittäin suosittu. Se rakentuu kognitiivis-behavioraalisen terapian ja motivoivan haastattelun pohjalle kahdeksan viikon mittaiseksi ohjelmaksi. Kokonaisuus koostuu asiakkaan omasta työskentelystä, ohjauksesta, vertaistuesta ja terapeuttien kanssa käydyistä keskusteluista. Ohjelmassa on ollut vuoden 2011 aikana töissä kaksi verkkoterapeuttia. Kuopion Kriisikeskukseen koulutettiin kaksi uutta Peli poikki -terapeuttia ja he aloittivat kesäkuussa Peluuri tuottaa ohjelman THL:n tuella. Vuoden 2011 aikana on jatkettu ohjelmistokehitystyötä. Ohjelman on käynyt läpi 74 asiakasta alkuvuoden 2011 aikana. Elokuussa ohjelmassa oli 33 asiakasta ja 56 asiakasta odottamassa pääsyä mukaan. Jonotusaika on ollut kolme - neljä viikkoa. (Liite A/Taulukko 4.) 7 Tiltti Pelivoimapiiri Pelivoimapiiri on kännykällä ja internetissä toimiva tukipalvelu omasta tai läheisensä rahapelaamisesta huolestuneille ihmisille. Palvelu on valtakunnallinen. Sen tarjoavat A- klinikkasäätiö ja Peluuri. Rahoittajana toimivat Raha-automaattiyhdistys ja Peluuri. Pelivoimapiirissä saa tukea luottamuksellisesti, nimettömänä ja maksutta. Palvelua voi käyttää osallistumalla vertaistukiryhmään ja tilaamalla kännykkään oma-apuviestejä tai lukemalla niitä internetissä. Lisäksi asiakas voi saada tietoa ja tukea lähettämällä viestejä Pelivoimapiirin neuvontaan, jossa niihin vastaa peliongelmiin perehtynyt ammattilainen kahden arkipäivän kuluessa viestin saapumisesta. Kesäkuun lopussa palvelussa oli 293 jäsentä. Tekstiviestejä on välitetty kappaletta, joka vastaa viestitapahtumaa. (Liite A/Taulukot 5. ja 6.) Tiltti on Peliklinikan yhteydessä toimiva matalan kynnyksen info- ja tukipiste, josta saa tietoa ja tukea pelaamisen hallintaan. Kohderyhmänä ovat pelaajat, heidän läheisensä sekä työssään pelihaittoja kohtaavat ammattilaiset. Tiltti on Sininauhaliiton kehittämishanke, joka toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Tiltissä voi asioida nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Siellä tuetaan omaehtoista toipumista ja edesautetaan vertaistuellisten kontaktien syntymistä. Kävijällä on vapaus määritellä itse muutoksen tarpeensa ja hän saa valita toimintamuodoista itselleen sopivimman. Tiltissä on Avoimet ovet joka arkipäivä Pelaajien avoin Kahvitauko - vertaisryhmä kokoontuu viikoittain. Taloustiistait ovat matalan kynnyksen talousneuvontaa pelaamalla velkaantuneille. Niitä toteutetaan yhteistyössä Takuu-säätiön kanssa kerran kuukaudessa. Lisäksi Tiltissä järjestetään tietoiskuja pelaajille ja läheisille. Ammattilaisten avoimissa ovissa kerrotaan Tiltin ja Peliklinikan palveluista ja tuetaan heitä tunnistamaan ja ottamaan puheeksi peliongelma. Tiltissä tuetaan myös Peliklinikan asiakasta esimerkiksi hoitoon pääsyä odottaessa, hoidon aikana tai jälkeen repsahdusten estämiseksi. Alkuvuoden aikana Tiltin Avoimissa ovissa kaikkiaan käyntejä 246, joista ensikäyntejä 67. Lähes kolme neljästä kävijästä oli pelaajia. (Liite A/Taulukko 7.)

8 8 2. Pelaaja asiakkaana - Peliklinikan asiakasprofiili 2011 Asiakasprofiili - tiivistelmä Peliklinikan palvelut ovat tavoittaneet hyvin uusia asiakkaita. Suuri osa asiakkaista on ensi kertaa hakemassa apua. Rahapelaaminen alkaa Suomessa nuorella iällä. Tämä piirre on erityisen näkyvä miehillä. Keskimääräisessä pelaamisen aloittamisiässä on erittäin suuri ero miesten ja naisten välillä. Ongelmapelaajat hakeutuvat huonosti hoitoon. Peliklinikan palveluihin hakeutuneilla peliongelma on jatkunut jo vuosia ennen hoitoon hakeutumista. He ovat kärsineet ongelmasta keskimäärin kymmenen vuotta. Peliklinikka tavoittanut uutta asiakaskuntaa Peliklinikka on löytänyt oman asiakaskunnan. Osa asiakaskunnasta on todennäköisesti jossain määrin A-klinikoiden ja psykiatrian poliklinikoiden tarjoaman avun katvealueelle jääneitä. Peliklinikalle hakeutuu myös runsaasti puhtaita pelureita, joilla on pelkästään peliongelma, joka on kuitenkin yleensä hyvin vaikea. Suuri osa asiakkaista on ensi kertaa hakemassa apua. Peliklinikalla kohdataan satoja pelaajia ja heidän läheisiään vuodessa. Nuoret aikuiset muodostavat suurimman joukon Peliklinikan asiakkaista. Naisasiakkaat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin miehet Pelaaminen alkaa nuorena Pelaaminen alkaa Suomessa nuorena. Miehillä tämä tapahtuu selvästi naisia aikaisemmin. Pelaamisen aloittamisen mediaani-ikä on naisilla noin kaksinkertainen miehiin verrattuna. Tytöt ja nuoret naiset eivät näyttäisi harrastavan rahapelejä juuri lainkaan. Useimmilla asiakkaaksi hakeutuvilla pelaajilla peliongelma on jatkunut jo vuosia ennen hoitoon hakeutumista. Peliklinikan tilastot vahvistavat tutkimuksen aikaisempaa kuvaa. Ongelmapelaajat pelaavat usein ja monia pelejä. Kaikki pelit eivät kuitenkaan aiheuta heillekään ongelmia. Perinteiset pelit, erityisesti raha-automaatit, pitävät pintansa eniten ongelmia aiheuttavina rahapeleinä. Nettirahapelien merkitys ongelmien aiheuttajana on ollut kasvussa. Euromääräisesti perinteisiä rahapelejä pelataan edelleen selvästi enemmän kuin nettipelejä. Suhteessa kulutukseen nettipelit eivät näyttäisi aiheuttavan ainakaan vähemmän ongelmia kuin perinteiset rahapelit. Sosioekonominen asema heikompi Peliklinikan tilastot vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia ongelmapelaajien sosioekonomisesta asemasta. Rahapelien hallinnan menettämisessä taloudelliset ongelmat ovat näkyvin ja yleisin oire. Peliklinikan asiakkailla pelaamisesta aiheutunut velkaantuminen on selvää. Valtaosa Peliklinikan asiakkaista on selvästi alle keskituloisia. Myös työttömyysaste Peliklinikan asiakkailla on keskivertoa hieman korkeampi. Toisaalta monet seikat viittaavat siihen, että useimmat asiakkaista eivät ainakaan vielä ole syrjäytyneitä. Hoidon tarjoamisen väylä näyttäisi vaikuttavan avun piiriin hakeutuvien pelaajien rakenteeseen. Internet- palveluja käyttävien asiakkaiden sekä koulutus- että tulotaso näyttäisi olevan korkeampi kuin avopalveluissa. Terveydessä ongelmia Asiakkaina olevilla pelaajilla näyttäisi olevan varsin paljon sairastavuutta. Monilla on todettu jokin pitkäaikaissairaus ja se on usein mielenterveyden häiriö. Alkoholin riskikäyttäjiä näyttäisi olevan pelaajien joukossa enemmän kuin suomalaisista keskimäärin. Huumeiden käyttäjiä Peliklinikalla ei juuri kohdata. On mahdollista, että ne ongelmapelaajat, joilla on myös vakava päihdeongelma, hakevat ensisijaisesti apua päihdepalveluista.

9 Aineiston kuvaus - Peliklinikan asiakasprofiili 2011 Peliklinikan asiakasprofiilia tarkastellaan tässä laajemman aineiston avulla. Raportin tilastoihin on kerätty aineistoa Peliklinikan palveluiden asiakkaista vuodesta 2010 lähtien lukuun ottamatta Peli poikki -ohjelmaa, jossa tilastot ulottuvat syyskuuhun Raporttiin on valittu erityisesti tilastoja, joiden osalta aineistot saadaan kerätyksi yhteismitallisesti mahdollisimman monesta Peliklinikan palvelusta. Avohoidon asiakkaita koskeva aineisto on kerätty asiakastietolomakkeista heinäkuusta 2010 kesäkuuhun Jokainen asiakas täyttää lomakkeen tullessaan ensi kertaa Peliklinikan vastaanotolle. Peli poikki -ohjelmasta tähän raporttiin tiedot on kerätty seulontalomakkeista ja mukaan on otettu kaikki hyväksytyt asiakkaat syyskuusta 2007 toukokuuhun Ohjelmaan sisältyy kaikkiaan viisi tarkkailukohtaa, joissa kussakin asiakas täyttää netissä kyselylomakkeen. Peluurin tiedot perustuvat Peluurin peliongelmia koskevista puheluista tehtyihin raportteihin ja Peluurin 2010 vuosiraporttiin. Jokaisesta puhelusta tehdään raportti Peluurin tietokantaan. Mitään soittajaa yksilöivää tietoa ei tallenneta. Tiedot tallennetaan raporttilomakkeeseen, mutta asiakaspuhelujen luonteesta johtuen joka puhelusta ei saada samoja tietoja tai kaikkia pelaajaa koskevia tietoja joka puheluissa. Pelivoimapiirissä seurataan viestimääriä ja saadaan myös tiettyjä demografisia perustietoja asiakkaista. Tiltti on toistaiseksi kerännyt asiakkaistaan lähinnä käyntimäärätietoja Palvelujen käyttö, sukupuoli ja ikä Peliklinikan asiakkaina ovat niin ongelmapelaajat, heidän läheisensä kuin työssään pelaajia kohtaavat ammattilaiset. Tässä luvussa tarkastellaan Peliklinikan palveluihin hakeutuneiden asiakkaiden palvelujen käyttöä, sukupuolta ja ikää. Peliklinikan kaikki palvelut ovat tavoittaneet asiakkaita melko hyvin. Vakiintuneet palvelut Peluuri ja Peli poikki -ohjelma ovat jatkaneet ja kehittäneet toimintaansa osana Peliklinikan kokonaisuutta eikä liittyminen Peliklinikan kokonaisuuteen ole ainakaan vähentänyt niiltä asiakkaita. Peliklinikan käynnistymisen myötä kuntien avohoitopalvelu ja Sininauhaliiton Tiltti ovat molemmat saaneet keskimäärin 10 uutta asiakasta viikossa. Peliklinikan palveluja ovat käyttäneet myös pelaajien läheiset. Avohoidossa he ovat mukana erityisesti pariterapiassa, muutoin läheisiä on siellä tavoitettu vähän. Peluurin puheluista joka neljäs on läheisten soittamia. Tilttiin hakeutuu myös pelaajien läheisiä. Kaikista käynneistä siellä 13 prosenttia oli läheisten käyntejä. Ensi kertaa apua hakemassa Peliklinikka näyttää tavoittaneen hyvin uusia asiakasryhmiä. Huomattava osa eri palvelujen asiakkaista on ensimmäistä kertaa hakemassa apua peliongelmiinsa. Ensi kertaa apua hakeneiden osuus Avohoito 51 % Peli poikki 38 % Peluuri 61 % Taulukko 8: Ensi kertaa peliongelmaan apua hakeneiden osuus asiakkaista, Peliklinikan palvelut. Peliklinikan avohoidon asiakkaista puolet on ensi kertaa hakemassa apua peliongelmaansa. Peluurin tehtävänä on toimia ensi kontaktina apua hakeville, joten on luonnollista, että sen asiakkaista lähes kaksi kolmesta ei aiemmin ole hakenut apua peliongelmaan. Peli poikki -ohjelmaan osallistuvista sen sijaan enemmistö on aikaisemmin hakenut apua myös muualta. 6 Avohoito, tilastot 7/2010 5/2011 (N=121). Peli poikki -ohjelma, tilastot 9/2007 5/2011 (N=470). Peluurin vuoden 2010 tilastot (N=1 120).

10 Aiemmin peliongelmaansa apua hakeneista avohoidon asiakkaista 36 prosenttia oli asioinut A-klinikoilla, GA-ryhmissä (Nimettömät pelurit - vertaisryhmä) oli käynyt 23 prosenttia ja Rapeli -yhteisössä 9 prosenttia. Avohoito palvelee hankekuntien yli 18-vuotiaita asukkaita. Sen asiakkaista lähes kolme neljästä on ollut helsinkiläisiä ja 27 prosenttia vantaalaisia (Liite A/Taulukko 2.). Muut Peliklinikan palvelut kuten ovat valtakunnallisia ja asiakkaat jakautuvat kautta maan. Peli poikki -ohjelman asiakkaista 34 prosenttia on ollut pääkaupunkiseudulta. Maahanmuuttajataustaisia asiakkaita oli eniten avohoidossa. Useampi kuin joka kymmenes oli syntynyt muualla kuin Suomessa (13 %). Peluurin sähköisissä ja puhelinpalveluissa sekä Peli poikki -ohjelmassa maahanmuuttajien osuus jää alle viiteen prosenttiin. Heidän asioimistaan näissä palveluissa voi rajoittaa mahdollinen suomenkielen taidon puutteellisuus. (Liite A/Taulukko 10.). Asiakkaiden enemmistö miehiä Miehet pelaavat rahapelejä enemmän kuin naiset. Vuonna 2007 tehdyn väestökyselyn mukaan ongelmapelaajista miehiä oli 73 prosenttia ja naisia 26 prosenttia 7. Peliklinikan tilastot vahvistavat tätä tulosta. Peliklinikalla eri palveluissa miesten osuus vaihtelee 60 ja 80 prosentin välillä (Liite A/Taulukko 11.) 100% 80% 10 60% 40% 20% Mies Nainen 0% Kaavio 1: Pelaajien sukupuoli, Peliklinikan palvelut Ongelmapelaajat nuoria ja nuoria aikuisia Peliklinikan asiakkaat ovat pääosin nuoria ja nuoria aikuisia. Asiakkaiden ikäjakautumaan vaikuttavat myös palvelujen rakenne ja palvelun tarjoamisen väylät. Avohoidon asiakkaat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin sähköisiä päätelaitteita käyttävien Peluurin ja Peli poikki -ohjelman asiakkaat. Tämä näyttäisi heijastuvan erityisesti naisasiakkaisiin. Avohoidon ja Peli poikki -ohjelman miesasiakkaiden keski-ikä ja mediaani ovat melko lähellä toisiaan. (Liite A/Taulukko 12.) Tiltissä asiakkaiden enemmistö on keski-ikäisiä tai vanhempia. Tiltti, asiakkaiden ikä 60% 60% 50% 50% 40% 40% 30% 20% 10% Avohoito Peli poikki Peluuri Tiltti Pelivoimapiiri 30% 20% 10% 0% alle % alle 25 v Avohoito % Peli Poikki % Peluuri % Kaavio 2: Peliklinikan asiakkaat ikäryhmittäin /Kaavio 3: Tiltin asiakkaat ikäryhmittäin 7 Aho&Turja 2007

11 Valtaosa asiakkaista on alle 35-vuotiaita. Internet palvelun tarjoamisen välineenä näyttäisi vaikuttavan siten, että Peli poikki -ohjelmaan hakeutuu hieman nuorempia henkilöitä kuin avohoitoon. Avohoidossa miehistä alle 35-vuotiaita on 60 prosenttia, kun Peli poikki -ohjelmassa heitä on jo lähes kolme neljästä (71 %). Naisasiakkaat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin miehet. Avohoidossa naisista suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Yli 45-vuotiaita naisia on enemmän kuin kaksi kolmesta (69 %) ja miehistäkin noin neljännes. Peli poikki -ohjelmassa naisista on alle 35-vuotiaita vajaa puolet. Vanhin avohoidon asiakaista oli 77-vuotias mieshenkilö ja Peli poikki -ohjelmassa vanhin asiakas 73-vuotias mies. Vaikka markettien mummoista ja ikäihmisten pelaamisesta puhutaankin paljon, he ovat väestöosuuteensa nähden pelaajista pieni ryhmä. Toisaalta ATH 2010 tutkimuksessa 8 yli 55-vuotiaista 6 prosenttia ja yli 75-vuotiaistakin viisi prosenttia ilmoitti kokeneensa rahapelaamisen ongelmaksi ainakin joskus viimeisen 12 kuukauden aikana. Peliklinikan 9 palveluista iäkkäämmät pelaajat ovat löytäneet erityisesti avohoidon ja Tiltin palvelut. Peluurissa ei ole samaa 18 vuoden alaikärajaa kuin avohoidossa ja Peli poikki - ohjelmassa. Tämä luonnollisesti näkyy myös asiakaskunnan ikäjakautumassa. Puolet pelaajista siellä on alle 25-vuotiaita. Jos huomioidaan Peluurista vain yli 18-vuotiaita asiakkaita, niin vuotiaiden osuus (30 %) on silti yhä korkeampi kuin avohoidossa ja Peli poikki -ohjelmassa. (Liite A/Taulukko 13.) Pelaaminen ja peliongelma Peliklinikan ja Kouluterveyskyselyn aineistot näyttäisivät osoittavan, että rahapelaaminen alkaa Suomessa kovin nuorena. Nähtäväksi jää, miten paljon arpajaislain uudistuksen myötä voimaan tullut 18-vuoden ikäraja vaikuttaa pelaamisen aloittamisikään. Peluurin 2011 tilastoissa alle 18-vuotiaiden osuus on joka tapauksessa laskenut aiempaan verrattuna. Julkisiin tiloihin sijoitetut kolikkopelit pitävät edelleen pintansa kärjessä kaikissa ikäluokissa, kun tarkastellaan ongelmapelaajien suosituinta pelimuotoa. Peliongelman vakavuutta arvioivien mittarien perusteella Peliklinikan palveluihin hakeutuvat asiakkaat ovat kiistatta avun tarpeessa ja he tarvitsevat peliongelmiin erikoistuneita palveluja. Pelaaminen alkaa miehillä varhain Kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka neljäs peruskoulun luokkalaisista pelaa viikoittain rahapelejä. Nuorena aloitettu pelaaminen näkyy selvästi myös Peliklinikan tilastoissa. Pelaaminen alkaa varhain erityisesti miehillä. Pelaamisen aloittamisikä Miehet Naiset Kaikki Ka Med Ka Med Ka Med Avohoito 16, , ,2 15 Peli poikki 20, , ,4 18 Taulukko 14: Pelaamisen aloittamisikä, vuosia (keskiarvo ja mediaani) Miehet ovat yleensä aloittaneet rahapelien pelaamisen huomattavasti naisia varhemmin. Puolet pojista on aloittanut pelaamisen ennen viidettätoista ikävuottaan, mutta tytöt ja nuoret naiset eivät juuri harrasta rahapelejä. Naisten aloittamisiän mediaani on 30 vuoden paikkeilla. Useimmilla hoitoon hakeutuvilla peliongelma on kestänyt jo pitkään. Peli poikki - ohjelman asiakkaat ovat kärsineet peliongelmista keskimäärin yhdeksän vuotta ennen ohjelmaan tuloa. Avohoidon puolella vastaava luku on 11 vuotta ja pisimmillään peliongelma on kestänyt 40 vuotta. 8 ATH-tutkimus Yli 55-vuotiaiden asiakkaiden osuus; avohoito 21 %, Peli poikki 10 %, Peluuri 13 %

12 Peliongelmat todella vakavia Hoitoon hakeutuvien asiakkaiden peliongelmat ovat todella vakavia. Peliklinikan avohoidossa ja Peli poikki -ohjelmassa kummassakin peliongelman luonteen ja vakavuuden mittaamiseen on käytetty validoituja mittareita. Molemmissa asiakkaat ovat hoitoon hakeutuessaan lähellä asteikon maksimia. 12 Peliongelman aste Miehet Naiset Kaikki Avohoito 2 18,3 20,8 18,8 Peli poikki 3 7,9 7,8 7,9 Taulukko 15: Peliongelman aste/keskiarvo, avohoidon ja Peli poikki -ohjelman asiakkaat Avohoidon asiakkaiden keskiarvo on 18,9 pistettä PGSI -mittarilla 10. Peli poikki ohjelmassa asiakkaiden keskiarvo on 7,9 pistettä NODS:n kymmenen pisteen maksimimäärästä 11. Sukupuolten välillä ei näyttäisi olevan merkittäviä eroja peliongelman asteessa. Peli poikki -ohjelmassa peliongelmapisteet alkavat laskea asiakkailla nopeasti ohjelman aloittamisen jälkeen. Asiakkaan tilannetta seurataan kyselylomakkeilla alusta aina 12 kuukauden päähän ohjelman päättymisestä. Myös avohoidossa ollaan käynnistämässä hoidon arviointia, johon liittyy asiakkaiden voinnissa tapahtuvien muutosten seurantaa. Raha-automaatit edelleen yleisin ongelmia aiheuttava peli Raha-automaattien suuri tarjonta ja yleisyys heijastuvat myös apua hakeviin ongelmapelaajiin. Kahdella kolmesta Peluuriin soittavista ongelmapelaajista raha-automaatit ovat edelleen pääasiallinen ongelmia aiheuttava peli. Useimmat ongelmapelaajat pelaavat useita rahapelejä. Kaikki niistä eivät välttämättä aiheuta heille ongelmia. Kaavio 4: Pääasiallinen ongelmia aiheuttava rahapeli, Peluuri 2010 Nettipelaaminen on yleistynyt ja niinpä internetissä pelattavat rahapelit ovat viime vuosina nousseet myös yhä näkyvämmin ongelmia aiheuttaviksi peleiksi. Peluurin tilastoissa raha-automaattien osuus on säilynyt lähes samana vuodesta toiseen. Nettipelien osuus sen sijaan on tasaisesti kasvanut. Myös avohoidon listalla raha-automaatit nousevat kärkeen. Siinä näkyy lisäksi pääkaupunkiseudun pelitarjonnan ero muuhun maahan. Pääkaupunkiseudulla pelitarjonta 10 Avohoidossa mittarina käytetään PGSI -mittaria (Problem Gambling Severity Index), jossa 27 pistettä on maksimi ja 8 pistettä merkitsee peliongelmaa tai mahdollista peliriippuvuutta. 11 Peli poikki -ohjelmassa mittarina käytetään NODS -mittaria (NORC (National Opinion Research Center) SDM Screen for Gambling Problems), jossa 10 pistettä on maksimi ja 5 pistettä merkitsee peliongelmaa tai mahdollista peliriippuvuutta.

13 13 on runsasta. Suomen ainoa kansainvälinen kasino on Helsingissä ja niinpä kasinopelien suosio Peliklinikan avohoidon asiakkaiden keskuudessa selvästi korkeampi verrattaessa Peluurin asiakaskuntaan. Taulukkoon 16. on kerätty viiden eniten ongelmia aiheuttaneen rahapelin osuudet avohoidon asiakkailla. Ongelmia aiheuttavat rahapelit Raha-automaatit 61 % Pokeri 21 % Grand Casino Helsinki 20 % Kasinopelit (muualla kuin kasinolla) 17 % Veikkauksen vedonlyönti 11 % Taulukko 16: Ongelmia aiheuttavat rahapelien osuudet avohoidon asiakkailla. 12 Peliklinikan avohoidon asiakkailta on kysytty heidän pelaamisen tapojaan ja sitä, mitkä pelit aiheuttavat heille ongelmia. Asiakkaan ei lomakkeessa tarvitse valita vain yhtä eniten ongelmia aiheuttavaa peliä, vaan voi ilmoittaa kaikki rahapelit, joita pelaa. Näin pelaamisen koko kirjo pyritään selvittämään. Peliklinikan avohoidon tiedonkeruussa muutettiin peliluokittelulomaketta vuoden 2011 alussa. Tämä vaikeuttaa avohoidon osalta yhtenäisen ongelmapeli -listauksen tekemistä. Lomake päivitettiin, jotta se tavoittaisi paremmin myös pelaamisen kanavat, kun pelaaminen siirtyy yhä enemmän nettiin. Yksi merkittävimpiä peliongelmia ennustavia tekijöitä on pelaamisen useus ja kaikkiruokaisuus pelien suhteen 13 Tätä tutkimuksen havaintoa tukee Peliklinikan tilastoissa se, että apua hakevista pelaajista valtaosa pelaa monta kertaa viikossa ja useita pelejä. Pelikertojen määrä Avohoito Peli poikki Peluuri Useita kertoja päivässä 16 % 1 % 2 % Päivittäin 27 % 11 % 18 % Useita kertoja viikossa 25 % 76 % 19 % Kerran viikossa 6 % 6 % 1 % 2-3 kertaa kuukaudessa 6 % 0 % 1 % Kausittain 13 % 2 % 28 % En osaa sanoa 7 % 4 % 31 % Taulukko 17: Pelikertojen määrä, avohoito. Osalla pelaajista pelaamista voisi kuvata samanlaiseksi kuin tuurijuopon juomista. He palavat kausittain, yleensä aina silloin kun on rahaa ja jatkavat niin kauan kuin rahaa riittää. Esimerkiksi tilipäivä tai vastaava voi laukaista pelaamiskierteen ja sitten pelataan koko tili Hyvinvointi ja terveys Rahapeliongelmassa on kyse muustakin kuin pelaamisesta. Ongelmapelaajilla esiintyy usein muitakin samanaikaisia psyykkisiä tai fyysisiä ongelmia. Päihdeongelma sekä erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat ongelmapelaajilla yleisiä. Peliklinikan avohoidon asiakkaista 36 prosenttia ilmoittaa sairastavansa jotain pitkäaikaissairautta. Heistä noin puolella pitkäaikaissairaus on luokiteltavissa mielenterveyden pulmaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes joka viides Peliklinikan avohoidon asiakkaista sairastaa psyykkistä pitkäaikaissairautta ja 17 prosenttia somaattista sairautta. Osalla on useampia päällekkäisiä sairauksia. 12 Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja. 13 Halme 2011.

14 14 Masennus pelaajilla yleistä Masennusta esiintyy ongelmapelaajilla selvästi normaalia useammin. Näyttäisi siltä, että vähintäänkin joka kolmas Peliklinikan palveluista apua hakeva pelaaja kärsii masennuksesta. Tämä on selvästi enemmän kuin mitä suomalaisilla keskimäärin. Vaikka masennus on Suomessa yleisempää naisten keskuudessa, niin naispuolisilla ongelmapelaajilla se näyttäisi vielä yleisempää. Masennusta on kartoitettu erikseen Peliklinikan eri palveluissa, mutta myös muita mielenterveyden ongelmia nousee esiin näissä aineistoissa. Masennus Miehet Naiset Kaikki Avohoito 14 30,2 % 50,0 % 35,3 % Peli poikki 15 44,4 % 50,6 % 46,3 % Peluuri 16 23,7 % 36,4 % 26,1 % Taulukko 18: Masennuksen esiintyminen, avohoito/peli poikki/peluurin peliongelmapuhelut Masennus on Suomessa yleinen mielenterveyden häiriö. ATH-tutkimuksen aineistossa 11 prosenttia raportoi masennuksesta, miehistä 10 prosenttia ja naisista 12 prosenttia. 17 Alkoholin riskikäytön esiintyvyys tavallista Alkoholinkäyttö näyttäisi olevan Peliklinikan asiakkaiden keskuudessa normaalia yleisempää. Juomatapatutkimuksen mukaan 27 prosenttia suomalaisista juo humalaan vähintään 2-3 kertaa kuukaudessa ja kuuluu siten riskiryhmään alkoholiongelman suhteen. Peliklinikan avohoidon asiakkaista 30 prosenttia ja Peli poikki -ohjelmassa 39 prosenttia asiakkaista kuluu tähän usein humalaan juovien riskiryhmään. Alla oleva alkoholikulutusta mittaava kolmen kysymyksen AUDIT-C -mittariin perustuva taulukko näyttäisi kertovan erityisesti Peliklinikan naisasiakkaiden käyttävän alkoholia keskimääräistä enemmän. Alkoholin riskikäyttö 18 Miehet Naiset Avohoito 42 % 36 % Peli poikki 57 % 42 % Taulukko 19. Alkoholin riskikäyttö. Työ ja terveys Suomessa tutkimuksessa työikäisistä naisista riskikäyttäjiä oli 18 % ja miehistä 40 %. Peliklinikan asiakaskunnasta erityisesti Peli poikki-ohjelman asiakkaat luokittuvat alkoholin riskikäyttäjiksi selvästi keskimääräistä useammin, sen sijaan esimerkiksi avohoitoon hakeutuneet miehet näyttäisivät juovat alkoholia tavallisen suomalaisen tavoin. AUDIT C-testi ei kerro riippuvuudesta, joten sen perusteella ei voi päätellä miten monella Peliklinikan asiakkaista on alkoholiongelma tai -riippuvuus. 14 Käyttää masennus- tai mielialalääkkeitä 15 Vähintään 21 pistettä/madrs. Mittarina käytetty MADRS -mittaria (Montgomery-Åberg Depression Rating Scale), jossa asteikko on 0 54; 0-11 = Ei masennusta = Jonkin verran masentunut = Korkea todennäköisyys todelliseen masentuneisuuteen, jos tila on kestänyt yli kaksi viikkoa. Yli 40 = Sisäänottoa psykiatriseen hoitoon harkittava (osaksi itsetuhoisuudesta ym. johtuen) 16 Kokenut ahdistus tai masennus pelaamisen vuoksi 17 ATH Mittarina käytetty AUDIT-C, asteikko 0-12 pistettä: riskikäyttö/miehet vähintään 6 pistettä, riskikäyttö/naiset vähintään 5 pistettä

15 15 Huumeiden käyttö on Peliklinikan asiakkaiden oman ilmoituksen mukaan vähäistä. Huumeita käyttävät pelaajat hakeutuvat ongelmineen todennäköisesti helpommin A- klinikalle tai vastaaviin päihdepalveluihin. Peli poikki -ohjelman asiakkaista 3 prosenttia on ilmoittanut käyttävänsä jotain huumausainetta. Peliklinikan avohoidon asiakkaista vain yksi ilmoitti huumeiden käytöstä. Puhtaat pelurit Vaikka samanaikaisongelmat ovat yleisiä, niin useampi kuin joka kolmas ongelmapelaaja näyttäisi olevan puhdas peluri. Kaikista avohoidon asiakkaista 43 prosenttia on näitä, jotka eivät kärsi mielenterveys- tai päihdeongelmista. Tämä ryhmä on saattanut hakea apua talous-, velka- tai ihmissuhdeongelmiin, mutta muita liitännäisongelmia tai moniongelmaisuutta ei heillä oman ilmoituksen mukaan esiinny. Peli poikki -ohjelman asiakkaista puhtaita pelureita on 36 prosenttia Sosioekonominen tausta Peliklinikan tilastot vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia ongelmapelaajien sosioekonomisesta asemasta. Esimerkiksi työttömyysaste Peliklinikan asiakkailla on keskivertoa korkeampi, mutta ei kuitenkaan kovin paljoa. Valtaosa Peliklinikan asiakkaista on selvästi alle keskituloisia. Mutta monet seikat viittaavat siihen, että useimmat asiakkaista eivät ainakaan vielä ole syrjäytyneitä yhteiskunnan perusrakenteista. Avohoidon asiakkaista esimerkiksi vain 7 prosenttia asuu asuntolassa tai on asunnoton. Asiakkaiden keskuudessa on kuitenkin peliongelman seurauksena paljon näköalattomuutta ja sosiaalisesta elämästä syrjäytymistä. Hoidon väylä näyttäisi vaikuttavan avun piiriin hakeutuvien pelaajien rakenteeseen. Internet-palveluja käyttävien asiakkaiden sekä koulutus- että tulotaso näyttäisi olevan korkeampi kuin avopalveluissa. Koulutustaso keskimääräistä hieman alempi Peliklinikan tilastot tukevat aikaisempaa tutkimuksen havaintoa siitä, että ongelmapelaajia näyttäisi olevan hieman enemmän alemman koulutustason ja heikommin ansaitsevien joukossa. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Avohoito Peli poikki Suomalaiset, kaikki Perusaste+ keskiaste Korkea-aste Kaavio 7: Asiakkaiden koulutustaso. Peliklinikan avohoidon asiakkaiden koulutustaso on kohtuullisen lähellä suomalaisten yleistä koulutustasoa kuitenkin painottuen perus- ja keskiasteen koulutukseen. Avohoidon asiakkaista 21 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun kaikista suomalaisista 31 prosentilla on korkea-asteen tutkinto (Liite A/Taulukko 20.). Sen sijaan Peli poikki -ohjelmaan hakeutuvat pelaajat ovat suomalaisia keskimäärin koulutetumpia. Tämä johtuu todennäköisesti osin siitä, että ohjelma tarjotaan internetissä.

16 16 Työttömiä ja eläkeläisiä keskimääräistä enemmän Peliklinikan asiakkaiden keskuudessa työttömyys oli hieman yleisempää kuin suomalaisilla keskimäärin. Naisten työttömyys oli ainoastaan Peli poikki -ohjelmassa selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. (Liite A/Taulukko 22.). Suomalaisten työttömyysaste kesäkuussa 2011 oli 8,4 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,5 ja naisten 8,3 prosenttia 19. Asiakkaiden työtilanne vaihtelee suuresti Peliklinikan eri palveluissa (ks. lähemmin: Liite A/Taulukko 23.). Vaikka Peliklinikan aineistossa työttömyys miehillä oli yleisempää kuin naisilla, niin silti miesten työllisyysaste oli kuitenkin korkeampi. Naisasiakkaista selvästi miehiä suurempi osa oli eläkeläisiä. Avohoidon asiakkaista eläke tai kuntoutustuki on 21 prosentilla pääasiallinen toimeentulon lähde. Heidän keskimääräinen tulotasonsa jää suhteellisen alhaiseksi. Kaavio 8: Työttömyysaste Ikä ja sukupuoli ovat ilmeisesti tässä merkittävimmät tekijät, kun tarkastellaan pelaajien työttömyysastetta. Peli poikki -ohjelman asiakkaista kaksi kolmesta on ansiotyössä ja eläkkeellä olevia on vain 6 prosenttia. Peluurin auttavan puhelimen pelaajista neljännes on opiskelijoita ja erilaisilla eläkkeillä olevia joka viides. (Liite A/Taulukko 23.) Ansiotaso keskivertoa alempi Suomessa keskipalkka on noin euroa kuukaudessa 20. Avohoidon asiakkaista 40 prosentilla nettotulo kuukaudessa jää alle euroon. Vuoden 2007 väestökysely antaa hyvin samankaltaisen kuvan ongelmapelaajien ansiotasosta ja sielläkin alle euroa ansaitsevien osuus on sama 40 prosenttia. Kaavio 9: Avohoidon asiakkaiden tulotaso/peliklinikka ja ongelmapelaajien ansiotaso/väestökysely Osuudet tuloryhmittäin, nettotulot (euroa kuukaudessa verojen jälkeen). 19 Työllisyyskatsaus Tilastokeskus. 20 Suomalaisen keskipalkka on euroa enemmistö jää sen alle. HS

17 17 Vain noin joka kymmenes avohoidon asiakkaista ja 15 prosenttia Peli poikki -ohjelma asiakkaista on keskituloinen tai paremmin ansaitseva. Yli euroa vuodessa ansaitsevia on Peli poikki -ohjelmassa noin 7 % ja keskituloisia euroa bruttona ansaitsevia 13 %. Sen asiakkaat näyttäisivät siis olevan paremmin ansaitsevia kuin avohoidon asiakkaat. Kaavio 10: Vuositulot, brutto, Peli poikki -ohjelman asiakkaat Velkaantuminen erittäin yleistä Peliklinikan asiakasanalyysi kertoo osin hyvinkin erilaisista pelaajista ja peliongelmista, mutta velkaantuminen on lähes kaikkia ongelmapelaajia yhdistävä tekijä. Peliongelmaa tarkastellessa aina ei voida erottaa pelaamisen syitä ja seurauksia. Masennus tai päihdeongelma voi olla paitsi peliongelman oire myös sen syy. Peliklinikan aineistoa tarkastellessa käy kuitenkin selväksi, että pelaamisen hallinnan menetys lähes varmasti johtaa velkaantumiseen. Avohoidon 121 asiakkaasta 87 asiakasta kertoo olevansa peliveloissa. Heistä 78 on kertonut pelivelan summan. Velkaa näillä asiakkailla on yhteensä Yhtä ihmistä kohden tämä tarkoittaa keskimäärin euron pelivelkaa. Velkasumman mediaani on euroa. Velallisista 20 on naisia. Miehillä on keskimäärin enemmän pelivelkaa kuin naisilla. Miehet Naiset Kaikki Avohoito, 79 % 80 % 79 % Peli poikki 70 % 76 % 74 % Peluuri % 42 % 52 % Taulukko 24: Velkaa pelaamisen vuoksi, avohoito/peli poikki/peluuri Aina pelaamisesta ei tarvitse aiheutua kovin suuria velkoja, kun ne jo riittävät keikauttamaan pelaajan ja tämän läheisten talouden nurin. Monilla heistä talous on jo ennestään tiukalla. Heillä on esimerkiksi asuntovelkaa ja tällöin pienetkin ennakoimattomat menot tai velkamäärän lisäykset voivat saada aikaan henkilökohtaisen taloudellisen katastrofin. Peliklinikan kesällä 2011 aloittama tilastointi pikavippien käytöstä avohoidon asiakaskunnan keskuudessa tuntuisi kertovan siitä, että vähäisten vakuuksien lainanottokanavat ovat pelaajien erityisessä suosiossa. Tämä voi muuttaa rahapelaamisen luonnetta, kun enää ei tarvitse odottaa edes tilipäivää, vaan nopeaan rahaan pääsee kiinni milloin vain. 21 Peluurin aineisto eroaa avohoidon ja Peli poikki -tilastoista. Velka-asiaa ei kysytä kaikilta, se merkitään raporttiin, jos asia nousee keskustelussa esille.

18 18 LÄHTEET: Aho, P. & Turja, T Suomalaisten rahapelaaminen Taloustutkimus Oy. BB57D35A07B7/0/Suomalaisten_rahapelaaminen_2007_tekstiraporttit5046.pdf Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Haettu Koulutustilastot Tilastokeskus. Haettu Halme J Overseas Internet poker and problem gambling in Finland 2007: A secondary data analysis of a Finnish population survey. NORDIC STUDIES ON ALCOHOL AND DRUGS VOL Kauppinen T. ym. (toim.) Työ ja terveys Suomessa Helsinki: Työterveyslaitos Kouluterveyskysely Haettu Työllisyyskatsaus Tilastokeskus. Haettu

19 LIITE A: TILASTOJA 19 Avohoito Kotikunta, avohoito Asiakkaat Lkm % Helsinki % Vantaa % Kauniainen 2 2 % Ei tietoa 1 1 % YHTEENSÄ % Taulukko 2: Asiakkaat kunnittain, avohoito 7/2010-5/2011 Peluuri Soittaja, Peluuri Lkm % Pelaaja % Läheinen % Välillinen asiakas 28 5 % Yhteensä % Muut puhelut % Kaikki puhelut % Taulukko 3: Peliongelmapuhelut ja muut puhelut 1-6/2011 Asiakkaat, Peli poikki 1 7/2011 Kaikki ( ) Hyväksytty, ei aloittanut Rekisteröityivät, eivät aloittaneet 6 46 Keskeyttänyt ohjelman Keskeyttäneitä, % 14 % 24 % Suorittanut ohjelman Tilanne ohjelmassa Jonossa, hyväksytty 49 Hyväksytty, odottaa rekisteröitymistä/aloittamista 15 Ohjelmassa aktiivisena 33 Taulukko 4: Peli poikki -ohjelma, asiakastilasto 1 7/2011 ja kaikki asiakkaat 9/2007 7/2011 Jäsenet, Pelivoimapiiri Uudet jäsenet Kaikki liittyneet jäsenet lkm % lkm % Yhä jäseniä % % Poistuneita % % Yhteensä % % Taulukko 5: Pelivoimapiirin uudet jäsenet ja kaikki liittyneet jäsenet 9/2009-6/2011.

20 20 Tukiviestit, Tapahtumia, lkm Tapahtumia, % Tekstiviestejä, lkm Pelivoimapiiri Lähetetty netissä % Lähetetty kännykällä % Yhteensä % Taulukko 6: Pelivoimapiirin tukiviestit 1-6/2011 Tiltti Asiakaskäynnit, Tiltti Lkm % Pelaaja % Läheinen % Ammattilainen 7 3 % Muut % Yhteensä % Taulukko 7: Tiltti, asiakastilasto 1 6/2011 Asiakasprofiili 2011 Syntymämaa muu kuin Suomi Lkm % Avohoito (n=121) 16 13,3 % Peli poikki (n=478) 15 3,1 % Peluuri (n=787) 37 4,7 % Taulukko 10: Maahanmuuttaja-asiakkaat/Peliklinikka Sukupuoli Miehet Naiset Lkm % Lkm % Avohoito (n=121) % % Peli poikki (n=471) % % Peluuri (n=787) % % Tiltti (n=257) % % Pelivoimapiiri n/a 60 % n/a 40 % Taulukko 11: Peliklinikan palveluiden asiakkaiden sukupuoli. Ikä Miehet Naiset Kaikki Ka SD Med Ka SD Med Ka SD Med Avohoito 35,65 13, ,59 16, ,43 15,42 36 Peli poikki 32,03 9, ,25 14, ,57 11,90 31 Peluuri 25,1 12, ,8 19, ,3 15,2 22 Taulukko 12: Peliklinikan asiakkaiden ikä, keskiarvo ja mediaani.

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

2010 Toimintaraportti

2010 Toimintaraportti 2010 Toimintaraportti Peliklinikka Toimintaraportti 2010 2 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus... 3 Peliklinikan hallinto ja toimitilat... 3 Henkilöstö... 3 Peliklinikan toiminnan käynnistäminen... 4 Ongelmapelaajien

Lisätiedot

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina?

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Kommenttipuheenvuoro alustukseen: Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2008

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2008 Tapio Jaakkola Peluuri Puolivuotisraportti 2008 2 Johdanto...3 Yhteenveto...3 Peluurin toiminta...4 Toiminnan tavoite...4 Auttava puhelin...4 Palvelun tuottaminen ja hallinto...4 Kotisivut...4 Peluurin

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2009

Tapio Jaakkola. Peluuri Puolivuotisraportti 2009 Tapio Jaakkola Peluuri Puolivuotisraportti 2009 2 Yhteenveto Tapio Jaakkola: Peluuri Puolivuotisraportti 2009. Peluuri, raportteja. 10 sivua. Helsinki 2009. Kaikkiaan Peluurin numeroon tulleet soitot ovat

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Kehittämispäällikkö saini.mustalampi@thl.fi 6.3.2009 Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa/ Saini Mustalampi 1 THL on tutkimus- ja kehittämislaitos,

Lisätiedot

Peluuri Puolivuosiraportti. Mari Pajula Annina Aaltonen

Peluuri Puolivuosiraportti. Mari Pajula Annina Aaltonen Peluuri Puolivuosiraportti 2011 Mari Pajula Annina Aaltonen 3 Tiivistelmä 4 Johdanto 5 Peluurin toiminta 5 Auttava puhelin 1 6 2011 5 Puheluiden määrä ja luonne 7 Soittajat 1 6 2011 7 Pelaajat 9 Läheiset

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

2011 Toimintakertomus

2011 Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus Peliklinikka Toimintakertomus 2011 2 Peliklinikka Toimintakertomus 2011 Peliklinikan toiminta-ajatus Peliklinikka on erityisesti rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus,

Lisätiedot

PELIKLINIKAN Toimintakatsaus 2012

PELIKLINIKAN Toimintakatsaus 2012 PELIKLINIKAN Toimintakatsaus 2012 Peluurin puolivuosiraportti 2012 Tapio Jaakkola Antti Murto Mari Pajula 1 Peliklinikka-hanke ja kirjoittajat Ulkoasu: Vinjetti Ky Antti Tapola 2 Tiivistelmä Peliklinikan

Lisätiedot

Peliklinikka - Väliraportti

Peliklinikka - Väliraportti Peliklinikka - Väliraportti SISÄLLYS 1. PELIKLINIKKA... 3 1.1 Peliklinikan toimintaperiaatteita... 4 1.2 Peliongelma ilmiönä... 4 2. PALVELUJA YHDEN OVEN PERIAATTEELLA... 5 2.1. Peliklinikan palveluihin

Lisätiedot

Peliklinikka - Väliraportti

Peliklinikka - Väliraportti Peliklinikka - Väliraportti SISÄLLYS 1. PELIKLINIKKA... 3 1.1 Peliklinikan toimintaperiaatteita... 4 1.2 Peliongelma ilmiönä... 4 2. PALVELUJA YHDEN OVEN PERIAATTEELLA... 5 2.1. Peliklinikan palveluihin

Lisätiedot

Peluuri Puolivuosiraportti 2013. Mari Pajula

Peluuri Puolivuosiraportti 2013. Mari Pajula Peluuri Puolivuosiraportti 2013 Mari Pajula 3 Tiivistelmä 4 Johdanto 5 Peluurin toiminta 5 Auttava puhelin 1 6 2013 5 Puheluiden määrä ja luonne 5 Pelaajat 7 Ongelmien taustalla olevat pelit 7 Auttavan

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

Peliklinikka 2010 2014 Loppuraportti. Tapio Jaakkola (toim.)

Peliklinikka 2010 2014 Loppuraportti. Tapio Jaakkola (toim.) Peliklinikka 2010 2014 Loppuraportti Tapio Jaakkola (toim.) Sisällys Tiivistelmä... 1 Saatesanat... 3 1. Peliklinikka taustaa ja tavoitteita... 4 Peliklinikan toiminta-ajatus ja visio 2010 2014... 4 Peliklinikan

Lisätiedot

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen Saini Mustalampi, THL Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen (Raha)pelihaittojen ehkäisyä on tieteellisesti tutkittu kansainvälisestikin vasta vähän, Suomessa ei

Lisätiedot

Rahapelihaitat velkoja, masennusta ja häpeää

Rahapelihaitat velkoja, masennusta ja häpeää Rahapelihaitat velkoja, masennusta ja häpeää Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka Terveyttä Lapista 2013 5.9.2013 Rovaniemi 3.9.2013 Peliklinikka 3.9.2013/TJ 1 Sisällys 1. Suomalaisten

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA!

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja

Lisätiedot

2010 Toimintaraportti

2010 Toimintaraportti 2010 Toimintaraportti Peliklinikka Toimintaraportti 2010 2 Peliklinikka Toimintaraportti 2010 Toiminta-ajatus o Peliklinikka palvelee rahapeliongelmissa alueellisesti ja valtakunnallisesti. o Peliklinikalla

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Peliongelman tunnistaminen

Peliongelman tunnistaminen Peliongelman tunnistaminen XIII Valtakunnalliset Päihdepäivät 14.9.2006 Tapio Jaakkola projektipäällikkö Peluuri Liikaa pelissä? Soita Peluuri 0800 100 101 - www.peluuri.fi Rahapelit 1 Rahapelien pelaaminen

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit PELIADDIKTIO Raha- ja netti pokeri pelit NÄILTÄ SIVUILTA LÖYTYY Tietoa rahapeleistä Pelaamisen yleisyydestä Kuka pelaa ja miksi? Lainsäädäntö joka koskee rahapelaamista Onko pelaaminen ongelma? Mitä ongelmalle

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Peluuri apua peliongelmaisille verkossa. Mari Pajula, kehittämispäällikkö, Peluuri Päivän päihdetilanne 2016 seminaari 25.4.

Peluuri apua peliongelmaisille verkossa. Mari Pajula, kehittämispäällikkö, Peluuri Päivän päihdetilanne 2016 seminaari 25.4. Peluuri apua peliongelmaisille verkossa Mari Pajula, kehittämispäällikkö, Peluuri Päivän päihdetilanne 2016 seminaari 25.4.2016, Turku Peluuri auttaa kun pelaaminen haittaa Peluuri ehkäisee ja vähentää

Lisätiedot

Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.

Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3. Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Yleisesti (riippuvuusongelmat) Riippuvuudet (erityisesti

Lisätiedot

Työikäisten pelaaminen

Työikäisten pelaaminen Työikäisten pelaaminen O-Pete 16.5.2012 Lahti Mari Pajula kehittämispäällikkö, Peluuri Peluuri ensikäden palveluna Peluuri tarjoaa valtakunnallisia, anonyymejä ja ilmaisia matalan kynnyksen neuvonta-,

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. Peluuri. Puolivuotisraportti 1.1. 30.6.2006

Tapio Jaakkola. Peluuri. Puolivuotisraportti 1.1. 30.6.2006 Tapio Jaakkola Peluuri Puolivuotisraportti 1.1. 30.6.2006 1 Sisällys Johdanto 3 Peluurin toiminta 3 Palvelut 3 Viestintä 3 Koulutus 4 Kansainvälinen yhteistyö 4 Kotisivut 4 Puhelut 5 Puhelujen määrä 5

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

2013 Toimintakertomus

2013 Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus Peliklinikka 2013 Toimintakertomus 1 Sisällys Peliklinikan toiminta-ajatus...2 Peliklinikan visio...2 Peliklinikka 2013...2 Yleistä...2 Peliklinikan palvelut...3 Avohoito...3 Peluuri...4

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

2013 Toimintakertomus

2013 Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus Peliklinikka 2013 Toimintakertomus 1 Sisällys Peliklinikan toiminta-ajatus...2 Peliklinikan visio...2 Peliklinikka 2013...2 Yleistä...2 Peliklinikan palvelut...3 Avohoito...3 Peluuri...4

Lisätiedot

Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö

Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö THL:llä toimeksianto STM:ltä (2007-2009, 2009-2011, jatko tulossa) Arpajaislain

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

2012 Toimintakertomus

2012 Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus Peliklinikka Toimintakertomus 2012 2 Toimintakertomus 2012 Peliklinikan toiminta-ajatus Peliklinikka on erityisesti rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, joka tuottaa

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Tutkija Antti Murto Lahti 14.9.2011

Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Tutkija Antti Murto Lahti 14.9.2011 Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Tutkija Antti Murto Lahti 14.9.2011 Esityksen kulku Tulokulmia rahapelikysymykseen Yksilön ongelmasta yhteiseksi huolenaiheeksi Pelikulutus ja suomalaisen rahapelitarjonnan

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

PELIKLINIKKA KUNNAT JÄRJESTÖT VALTIO STM, THL KUMPPANUUSSOPIMUKSET. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN laaja koulutusyhteistyö

PELIKLINIKKA KUNNAT JÄRJESTÖT VALTIO STM, THL KUMPPANUUSSOPIMUKSET. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN laaja koulutusyhteistyö ONGELMAPELAAJIEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ TUEN JA HOIDON KEHITTÄMINEN, KOLMIKANTAKOKEILU 2009-2014 TOIMIJAT TALOUS- JA VELKA- NEUVONTA PERUS- PALVELUT ERITYIS- PALVELUT Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut

Lisätiedot

PELUURI 2014 10 VUOTTA OHJAUSTA, NEUVONTAA JA TUKEA. Markus Sjöholm, Elisa Korsoff & Jenni Kämppi

PELUURI 2014 10 VUOTTA OHJAUSTA, NEUVONTAA JA TUKEA. Markus Sjöholm, Elisa Korsoff & Jenni Kämppi PELUURI 214 1 VUOTTA OHJAUSTA, NEUVONTAA JA TUKEA Markus Sjöholm, Elisa Korsoff & Jenni Kämppi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Saatesanat 4 2 Peluurin toiminta 5 2.1 Peluurin palvelut 5 2.2 Peluurin asiakastyön periaatteet

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Vantaa 4.11.2015 Suunnittelija Minna Kesänen Koske/THL Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-,

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut

Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut Työikäisten ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy koulutus 1 Lähteet ja tukimateriaali 2 1 Pelihaittojen ehkäisy Tiedon lisääminen Valmista materiaalia

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Tapio Jaakkola. Peluuri

Tapio Jaakkola. Peluuri Tapio Jaakkola Peluuri Vuosiraportti 2007 Peluuri Vuosiraportti 2007 YHTEENVETO Peluuri on valtakunnallinen auttava puhelin, joka tarjoaa peliongelmaisille, heidän läheisilleen ja hoitoalan ammattilaisille

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Mitä teemme vuonna 2015?

Mitä teemme vuonna 2015? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Mitä teemme vuonna 2015? 1 2 Tärkeimmät tehtävämme 2015 1.) Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi lainsäädäntö tuo suuret muutospaineet sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Ajassa liikkuu. Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle. Saini Mustalampi

Ajassa liikkuu. Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle. Saini Mustalampi Ajassa liikkuu Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle Saini Mustalampi Suomalaisten rahapelaaminen 2011 2015 väestökysely julkaistaan 14.12.2015 Todennäköinen rahapeliriippuvuus

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot