Mielenterveysbarometri 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveysbarometri 2013"

Transkriptio

1 Mielenterveysbarometri 2013

2 Tutkimuksen tavoitteena: Selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia Tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista Selvittää mielenterveysalan ammattilaisten (psykiatrit ja psykologit) näkemyksiä Tutkimuksen sisältöalueita: Mielenterveyskuntoutujien asema suomalaisen yhteiskunnan jäseninä leimautuminen mahdollisuus täysipainoiseen elämään Mielenterveyteen liittyvät uskomukset sairaudesta paraneminen, hulluuden positiivisuus Mielenterveyskuntoutujien arkielämään vaikuttavia tekijöitä palveluiden ja hoidon saatavuus Sosiaali- ja terveyspalvelun resurssien jakaminen

3 Tutkimuksen käytännön toteuttaminen: Kuntoutujia ja omaisia haastateltiin puhelimitse Haastatteluja yhteensä 315 kpl. satunnaisotos Mielenterveyden Keskusliiton jäsenrekisteristä kuntoutujat arvioivat asiaa omasta, omaiset kuntoutuvan läheisensä näkökulmasta Lisäksi tutkittiin 910 suomalaisen mielipiteet Gallup Kanavalla aineisto edustaa maamme vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa) Ammattilaisten mielipiteet selvitettiin Internet-tutkimuksena yhteistyössä Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykologiliiton kanssa. Tutkimukseen osallistui 952 ammattilaista.

4 MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASEMA Ei hullumpi-barometri 2007

5 IHMISRYHMÄT, JOITA SUOMALAISET EIVÄT HALUAISI NAAPURIKSEEN (%) % 20% 40% 60% 80% Huumeiden väärinkäyttäjät 79% 83% 83% 83% 84% 83% 86% 8 Henkirikoksesta tuomitut 68% 71% 73% 69% 70% 71% 7 74% Alkoholistit 63% 67% 6 69% 69% 67% 71% 71% Rikoksista tuomitut (ei henkirikokset) Mielenterveyskuntoutujat 34% 38% 37% 33% 36% 37% 41% 44% 23% 28% 27% 27% 28% 29% 32% 30%

6 IHMISRYHMÄT, JOITA SUOMALAISET EIVÄT HALUAISI NAAPURIKSEEN (%) % 20% 40% 60% 80% Maahanmuuttajat (maahanmuuttajat/ulkomainen työvoima) 20% 19% 23% 20% 16% 18% 19% 19% 12% Ulkomainen työvoima Ihmiset, joilla on AIDS Homoseksuaalit Eri rotuun kuuluvat ihmiset Eri uskontoon kuuluvat ihmiset 10% 14% 1 14% 12% 16% 20% 18% 10% 14% 11% 14% 13% 16% 18% 18% 8% 10% 12% 12% 10% 10% 12% 11% 7% 7% 4% 6% 7% 6%

7 IHMISRYHMÄT, JOITA SUOMALAISET EIVÄT HALUAISI NAAPURIKSEEN (%) % 20% 40% 60% 80% Poliisi 6% 3% 7% 7% Eri kieltä puhuvat ihmiset 4% 4% 4% 3% 4% Yhdessä asuvat naimattomat parit 1% 2% 1% 1% % 2% 2% Muu ryhmä Hyväksyisi melkeinpä kenet vain Ei osaa sanoa 7% 6% 4% 6% 6% 12% 10% 11% 10% 10% 10% 8% 2% 3% 2% 2% 2% 2% 2%

8 IHMISRYHMÄT, JOITA SUOMALAISET EIVÄT HALUAISI NAAPURIKSEEN: mielenterveyskuntoutujat (%) % 10% 20% 30% 40% 50% KAIKKI 23% Nainen Mies 18% 28% Alle 25 v v v v % 16% 20% 27% 39% Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu 21% 23% 27% Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi 2 24% 22% 23% 19%

9 IHMISRYHMÄT, JOITA SUOMALAISET EIVÄT HALUAISI NAAPURIKSEEN: mielenterveyskuntoutujat (%) % 10% 20% 30% 40% 50% KAIKKI 23% Ei ammatillista koulutusta Ammatillinen perustutkinto Opistoaste Ylempi opisto-/ alempi korkeakoulu Ylempi akateeminen 24% 28% 19% 22% 21% Johtaja/ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ maatalousyrittäjät Opiskelija Eläkeläinen Työtön 14% 29% 2 30% 23% 19% 26% tai alle Yli % 17% 22% 22%

10 MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASEMA SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA: 1=täysin ulkopuolella =täysivaltaisia jäseniä Kuntoutujat Omaiset Väestö Ammattilaiset 5,74 5,86 5,76 5,78 5,87 5,89 5,99 5,51 5,74 5,03 4,97 5,80 5,86 5,99 5,28 5,19 5,17 5,24 5,24 5,24 5,42 5,69 5,47 5,32 5,28 5,25 5,19 5,

11 MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASEMA SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA: 1=täysin ulkopuolella =täysivaltaisia jäseniä Ammattilaiset yhteensä 5,69 Psykiatrit 5,88 Psykologit 5,49

12 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: mielenterveysongelmien parissa painiskeleva ei voi elää täysipainoista elämää (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 16% 30% 1% 27% 2 Omaiset 2 23% - 39% 14% Väestö 8% 26% 11% 38% 17% Ammattilaiset 8% 38% 1% 36% 16%

13 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: mielenterveysongelmien parissa painiskeleva ei voi elää täysipainoista elämää, täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevat (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Kuntoutujat 46% 59% 54% 49% % 50% Omaiset 48% 70% 5 61% 59% 72% 64% 6 Väestö Ammattilaiset 34% 40% 40% 41% 40% 43% 44% 52% 46% 47% 46% 52% 54% 50% 53%

14 LEIMAUTUMINEN SAIRAUDEN VUOKSI (%) % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kuntoutujat 28% 44% Joutuu leimatuksi sairauden tähden Toiset ihmiset välttelevät seuraa Omaiset 52% 59% Ammattilaiset 41% 6

15 LEIMAUTUMINEN SAIRAUDEN VUOKSI (%) % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kuntoutujat 27% 44% 46% 38% 38% 3 38% 39% Omaiset 46% 59% 53% 5 52% 53% 61% 53% Ammattilaiset 6 67% 73% 74% 72% 71% 74%

16 TOISET IHMISET VÄLTTELEVÄT SEURAA (%) % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kuntoutujat 28% 30% 2 22% 19% 27% 29% 23% Omaiset 43% 4 42% 33% 42% 42% 38% 52% Ammattilaiset 41% 44% 43% 4 46% 39% 44%

17 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVÄT USKOMUKSET Ei hullumpi-barometri 2007

18 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: mielenterveyden järkkymisestä saa pääosin syyttää itseään (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 4% 7% 2% 26% 60% Omaiset 2% 11% - 16% 70% Väestö 1% 7% 9% 36% 48% Ammattilaiset 1% 19% 77%

19 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: mielenterveysongelmiin tai kansanomaisemmin sanottuna hulluuteen liittyy usein tietty positiivinen energialataus (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 9% 31% 9% 22% 29% Omaiset 9% 32% 9% 16% 34% Väestö 1% 16% 32% 27% 24% Ammattilaiset 2% 4% 8% 30% 57%

20 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: mielenterveysongelmia kokeneita henkilöitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 1% 10% 1% 18% 70% Omaiset 3% 3% 3% 13% 80% Väestö 2% 17% 10% 42% 29% Ammattilaiset 1% 19% 79%

21 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: henkilöt, jotka oikeasti kuuluisivat sairaalahoitoon, ovat häiriöksi muille (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 13% 33% 8% 2 22% Omaiset 9% 2 11% 36% 18% Väestö 13% 38% 13% 28% 8% Ammattilaiset 3% 24% 8% 43% 22%

22 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: hyvillä lääkkeillä, psykoterapialla tai muulla tuella mielenterveyskuntoutuja pystyy elämään normaalia elämää (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 58% 3 1% 4% 2% Omaiset 4 4 2% 2% Väestö 2 56% 10% 7% % Ammattilaiset 4 47% 2% 1%

23

24 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: mielenterveysongelmiin tai kansanomaisemmin sanottuna hulluuteen liittyy usein tietty positiivinen energialataus, täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevat (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Kuntoutujat 31% 40% 37% 43% 41% 37% 38% 40% Omaiset 41% 38% 39% 29% 31% 33% 48% 50% Väestö Ammattilaiset 7% 7% 6% 7% 7% 17% 20% 21% 22% 21% 23% 23% 24%

25 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: minusta on epämukavaa ja pelottavaa kohdata mielenterveysongelmia kokeneita henkilöitä, täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevat (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Kuntoutujat 1 11% 10% 12% 10% 13% Omaiset 3% 10% 11% 9% Väestö Ammattilaiset 3% 2% 4% 4% 2% 3% 19% 19% 18% 19% 22% 22%

26 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: henkilöt, jotka oikeasti kuuluisivat sairaalahoitoon, ovat häiriöksi muille, täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevat (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Kuntoutujat 4 43% 46% 41% 48% 44% Omaiset 34% 40% 37% 3 43% 54% Väestö 51% 54% 56% 56% 57% 57% Ammattilaiset 27% 29% 36% 36% 36% 37%

27 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: hyvillä lääkkeillä, psykoterapialla tai muulla tuella mielenterveyskuntoutuja pystyy elämään normaalia elämää, täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevat (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Kuntoutujat % 92% 93% 89% 92% 91% Omaiset Väestö % 91% 88% 89% 9 93% 82% 79% 79% 81% 81% 81% Ammattilaiset 92% 96% 96% 96% 9 98%

28 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: väestön mielipiteet (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvillä lääkkeillä, psykoterapialla tai muulla tuella mielenterveyskuntoutuja pystyy elämään normaalia elämää. 2 56% 10% 7% % Psyykkisestä sairaudesta voi parantua täysin. 21% 42% 14% 18% 4% Henkilöt, jotka oikeasti kuuluisivat sairaalahoitoon, ovat häiriöksi muille. 13% 38% 13% 28% 8% Mielenterveysongelmien parissa painiskeleva ei voi elää täysipainoista elämää. 8% 26% 11% 38% 17% Minusta on epämukavaa ja pelottavaa kohdata mielenterveysongelmia kokeneita henkilöitä. 2% 17% 7% 40% 33% Mielenterveysongelmiin tai kansanomaisemmin sanottuna hulluuteen liittyy usein tietty positiivinen 1% 16% energialataus. 32% 27% 24% Mielenterveyden järkkymisestä saa syyttää 1% 7% pääosin itseään. 9% 36% 48%

29 MIELENTERVEYTEEN LIITTYVIÄ VÄITTÄMIÄ: väestön mielipiteet (täysin+jokseenkin samaa mieltä olevat) (%) % 20% 40% 60% 80% Hyvillä lääkkeillä, psykoterapialla tai muulla tuella mielenterveyskuntoutuja pystyy elämään normaalia elämää. 82% 79% 79% 81% 81% 81% 77% Psyykkisestä sairaudesta voi parantua täysin. Henkilöt, jotka oikeasti kuuluisivat sairaalahoitoon, ovat häiriöksi muille. 64% 62% 61% 62% 64% 63% 62% 6 51% 54% 56% 56% 57% 57% Mielenterveysongelmien parissa painiskeleva ei voi elää täysipainoista elämää. 34% 40% 40% 41% 40% 43% 44% 51% Mielenterveysongelmiin tai kansanomaisemmin sanottuna hulluuteen liittyy usein tietty positiivinen energialataus. Minusta on epämukavaa ja pelottavaa kohdata mielenterveysongelmia kokeneita henkilöitä. Mielenterveyden järkkymisestä saa syyttää pääosin itseään. 8% 8% 9% 8% 8% 9% 9% 8% 17% 20% 21% 22% 21% 23% 23% 23% 19% 19% 18% 19% 22% 22% 20%

30 MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ARKIELÄMÄN KYSYMYKSIÄ

31 MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ARKIELÄMÄN KYSYMYKSIÄ (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Saanut sopivasti mielenterveyspalveluja* Mielenterveyspalvelut olleet hyvälaatuisia* 48% 48% 78% 78% Mielenterveysongelmiin saatu lääkitys ollut määrältään sopivaa** 62% 79% Mielenterveysongelmiin saadussa lääkityksessä ei ole ollut liikaa häiritseviä sivuvaikutuksia** 36% 62% Rahat riittävät tarvittaviin lääkkeisiin** 63% 79% Saanut psykiatrista hoitoa aina, kun ollut sen tarpeessa*** Saanut lääkärin apua fyysisiin vaivoihin aina, kun ollut sen tarpeessa**** Lääkärit ovat ottaneet vakavasti**** Lääkärit tutkineet fyysisiä vaivoja riittävästi**** Mielenterveyspalvelujen työntekijät pystyvät tukemaan hyvin kuntoutumista***** 49% 52% 50% 4 52% 63% 68% 72% 68% 78% Avohoidossa olevat mielenterveyspotilaat ja - kuntoutujat saavat riittävästi tukea kotiinsa 24% 14% Kuntoutujat Omaiset * % mielenterveyspalveluja saaneista (99 % koko joukosta) ** % lääkitystä saaneista (97 % koko joukosta) *** % psykiatrista hoitoa saaneista (96 % koko joukosta ****lääkärin hoitoa fyysisiin vaivoihin saaneista (97 % koko joukosta)) ***** % palveluita käyttäneistä (96 % koko joukosta)

32 MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ARKIELÄMÄN KYSYMYKSIÄ: ammattilaisten mielipiteitä (%) Kyllä Ei osaa sanoa Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Onko maassamme tarjottava mielenterveyspalvelu hyvälaatuista? 58% 12% 30% Kohdentuuko mielenterveyssyistä annettava lääkehoito riittävän hyvin Suomessa? 38% 22% 40% Riittävätkö useimpien mielenterveysongelmaisten rahat heidän tarvitsemiinsa lääkkeisiin? 32% 29% 39% Pystyvätkö mielenterveyspalvelujen työntekijät tukemaan mielenterveysongelmaisten kuntoutumista hyvin? 31% 17% 52% Saavatko avun tarvitsijat Suomessa riittävästi mielenterveyspalveluja? 7% 88% Saavatko mielenterveyskuntoutujat riittävästi tukea kotiinsa? 6% 16% 78% Pääsevätkö useimmat mielenterveysongelmaiset Suomessa jonottamatta psykiatriseen hoitoon aina kun ovat sen tarpeessa? 90%

33 MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ARKIELÄMÄN KYSYMYKSIÄ: ammattilaisten mielipiteet, kyllä -vaihtoehdon valinneet (%) % 20% 40% 60% Onko maassamme tarjottava mielenterveyspalvelu hyvälaatuista? 58% 63% 58% 58% 59% 63% Kohdentuuko mielenterveyssyistä annettava lääkehoito riittävän hyvin Suomessa? Pystyvätkö mielenterveyspalvelujen työntekijät tukemaan mielenterveysongelmaisten kuntoutumista hyvin? Riittävätkö useimpien mielenterveysongelmaisten rahat heidän tarvitsemiinsa lääkkeisiin? 38% 40% 37% 33% 3 31% 31% 33% 2 24% 21% 26% 32% 29% 29% 28% 22% 18% Pääsevätkö useimmat mielenterveysongelmaiset Suomessa jonottamatta psykiatriseen hoitoon aina, kun ovat sen tarpeessa? Saavatko avun tarvitsijat Suomessa riittävästi mielenterveyspalveluja? 8% 3% 6% 2% 7% 2% 2%

34 MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ARKIELÄMÄN KYSYMYKSIÄ: ammattilaisten mielipiteet, kyllä -vaihtoehdon valinneet (%) % 20% 40% 60% Onko maassamme tarjottava mielenterveyspalvelu hyvälaatuista? 59% 57% Kohdentuuko mielenterveyssyistä annettava lääkehoito riittävän hyvin Suomessa? 22% 54% Riittävätkö useimpien mielenterveysongelmaisten rahat heidän tarvitsemiinsa lääkkeisiin? 21% 43% Pystyvätkö mielenterveyspalvelujen työntekijät tukemaan mielenterveysongelmaisten kuntoutumista hyvin? 3 27% Saavatko avun tarvitsijat Suomessa riittävästi mielenterveyspalveluja? 3% 11% Saavatko mielenterveyskuntoutujat riittävästi tukea kotiinsa? 9% 3% Pääsevätkö useimmat mielenterveysongelmaiset Suomessa jonottamatta psykiatriseen hoitoon aina kun ovat sen tarpeessa? 6% 3% Psykiatrit Psykologit

35 LÄÄKEHOIDON PAINOTTUMINEN OIKEIN MASENNUKSEN HOIDOSSA. LÄÄKEHOIDON KÄYTTÖ ON... (%) Liian vähäistä Sopivaa Ei osaa sanoa Liiallista Ammattilaiset Psykiatrit Psykologit % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 11% 14% 16% 19% 2 13% 2% 2% 2% 8% 21% 27% 28% 36% 42% 38% 17% 23% 2 24% 22% 30% 36% 3 34% 33% 31% 34% 16% 12% 16% 18% 21% 21% 11% 9% 14% 12% 12% 17% 56% 47% 43% 41% 39% 42% 41% 41% 36% 36% 33% 36% 18% 7% 19% 12% 17% 7% 16% 2% 16% 8% 12% 6 63% % 44%

36 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN RESURSSIEN JAKAMINEN

37 VÄESTÖRYHMIÄ, JOILLE PITÄISI KESKITTÄÄ NYKYISTÄ ENEMMÄN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUN RESURSSEJA (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret Kuntoutujat Omaiset Väestö Ammattilaiset 69% 88% 9 9 Mielenterveyskuntoutujat 47% 61% 94% 98% Syrjäytymisvaarassa olevat aikuiset 43% 59% 93% 89% Lapset 46% 59% 92% 9 Yksinhuoltajat 23% 36% 88% 86% Vanhukset 27% 57% 8 80%

38 VÄESTÖRYHMIÄ, JOILLE PITÄISI KESKITTÄÄ NYKYISTÄ ENEMMÄN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUN RESURSSEJA (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Kehitysvammaiset 16% 26% Kuntoutujat Omaiset Väestö Ammattilaiset 8 77% Syöpäsairaat 1 27% 84% 89% Opiskelijat 23% 33% 82% 73% Sotaveteraanit 9% 29% 64% 80% Alkoholistit 16% 23% 72% 73%

39 AMMATTILAISTEN KÄSITYKSIÄ MIELENTERVEYDEN HOITOON LIITTYVISTÄ KYSYMYKSISTÄ

40 KÄSITYKSET PSYKIATRIEN JA PSYKOLOGIEN LUKUMÄÄRÄSTÄ TÄLLÄ HETKELLÄ SUOMESSA (%) Liian vähän Sopivasti Ei osaa sanoa Liian paljon Psykiatreja 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Psykiatrit 54% 32% 11% 3% Psykologit 60% 14% 2 1% Psykologeja Psykiatrit 34% 40% 22% 4% Psykologit 63% 29% 7% 1%

41 AMMATTILAISTEN MIELIPITEITÄ MIELENTERVEYDEN HOITOON LIITTYVISTÄ ASIOISTA (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Avohoidon mielenterveyspalveluissa on riittämättömästi henkilökuntaa. 51% 34% 8% 2% Mielenterveyspalveluissa ei yleensä ottaen ole riittävästi työntekijöitä. 44% 37% 4% 11% 3% Mielenterveyspotilaille annetaan liian usein vain sairaslomaa tai lääkehoitoa, muttei mitään muuta. 31% 4 3% 16% Kuntoutuskotien ja asumispalveluyksiköiden laatua tulisi valvoa nykyistä tehokkaammin. 30% 43% 21% 4% 2% Parempi hoito ja mielenterveyspalvelut kohdistuvat hyväosaisille, koska heillä on paremmat taloudelliset edellytykset hankkia niitä yksityiseltä sektorilta. 27% 46% 4% 17% 6% Resursseja saataisiin enemmän keskitettyä hoitotyöhön, jos hoitohenkilöt eivät joutuisi tekemään hallinnollisia tehtäviä, vaan niihin palkattaisiin omat ammattilaisensa. 30% 42% 8% 1 Mielenterveyspalveluissa työvoiman ja osaamisen käyttö ei ole Suomessa kohdentunut riittävän hyvin. 26% 40% 18% 13% 3% Potilaita juoksutetaan kolmen kuukauden välein kontrollikäynnillä, mutta varsinaista hoitoa he eivät useinkaan saa. 18% 41% 10% 23% 8% Hoitoresurssit keskittyvät asutuskeskuksiin paljolti siksi, että ammattihenkilöstö ei halua muuttaa asumaan hajaasutusalueille. 13% 44% 20% 18%

42 AMMATTILAISTEN MIELIPITEITÄ MIELENTERVEYDEN HOITOON LIITTYVISTÄ ASIOISTA (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vapaaehtoistyötä ja kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia antaa mielenterveyspalveluita ei ole riittävästi otettu huomioon Suomessa. 11% 42% 1 26% Yksityisen sektorin parempi palkkataso vie parasta hoitoa antavat kyvyt pois julkiselta sektorilta. 16% 33% 9% 28% 13% Avohoidon hoitomenetelmät ovat Suomessa puutteellisesti kehittyneitä tai vanhanaikaisia. 10% 32% 9% 3 14% Erilaiset kuntoutuskodit ja asumispalveluyksiköt ovat liikaa vain säilytyspaikkoja. 8% 30% 24% 30% 8% Mielenterveyspalveluiden tarjoaminen ei kuulu kolmannelle sektorille. 6% 19% 8% 43% 2 Vakavat ja hankalasti hoidettavat sairaudet kuten skitsofrenia jäävät nykyisin liian vähälle huomiolle, koska resursseja suunnataan liikaa lievempiin sairauksiin. 8% 1 22% 39% 1 Avohoito kohdentuu tällä hetkellä liiaksi lievemmin sairaitten hoitoon. 12% 18% 38% 27% Psykoterapiahoitoihin uhrataan nykyään liikaa aikaa ja rahaa 2% 3% 20% 72%

43 AMMATTILAISTEN MIELIPITEITÄ MIELENTERVEYDEN HOITOON LIITTYVISTÄ ASIOISTA: täysin + jokseenkin samaa mieltä olevat (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Avohoidon mielenterveyspalveluissa on riittämättömästi henkilökuntaa. 82% 88% Mielenterveyspalveluissa ei yleensä ottaen ole riittävästi työntekijöitä. 77% 86% Mielenterveyspotilaille annetaan liian usein vain sairaslomaa tai lääkehoitoa, muttei mitään muuta. 6 87% Kuntoutuskotien ja asumispalveluyksiköiden laatua tulisi valvoa nykyistä tehokkaammin. 64% 81% Parempi hoito ja mielenterveyspalvelut kohdistuvat hyväosaisille, koska heillä on paremmat taloudelliset edellytykset hankkia niitä yksityiseltä sektorilta. Resursseja saataisiin enemmän keskitettyä hoitotyöhön, jos hoitohenkilöt eivät joutuisi tekemään hallinnollisia tehtäviä, vaan niihin palkattaisiin omat ammattilaisensa. Mielenterveyspalveluissa työvoiman ja osaamisen käyttö ei ole Suomessa kohdentunut riittävän hyvin. 6 80% 66% 77% 71% 61% Potilaita juoksutetaan kolmen kuukauden välein kontrollikäynnillä, mutta varsinaista hoitoa he eivät useinkaan saa. 52% 66% Hoitoresurssit keskittyvät asutuskeskuksiin paljolti siksi, että ammattihenkilöstö ei halua muuttaa asumaan hajaasutusalueille. Psykiatrit Psykologit 61% 52%

44 AMMATTILAISTEN MIELIPITEITÄ MIELENTERVEYDEN HOITOON LIITTYVISTÄ ASIOISTA: täysin + jokseenkin samaa mieltä olevat (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Vapaaehtoistyötä ja kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia antaa mielenterveyspalveluita ei ole riittävästi otettu huomioon Suomessa. 56% 50% Yksityisen sektorin parempi palkkataso vie parasta hoitoa antavat kyvyt pois julkiselta sektorilta. 41% 58% Avohoidon hoitomenetelmät ovat Suomessa puutteellisesti kehittyneitä tai vanhanaikaisia. 43% 40% Erilaiset kuntoutuskodit ja asumispalveluyksiköt ovat liikaa vain säilytyspaikkoja. 31% 46% Mielenterveyspalveluiden tarjoaminen ei kuulu kolmannelle sektorille. 22% 27% Vakavat ja hankalasti hoidettavat sairaudet kuten skitsofrenia jäävät nykyisin liian vähälle huomiolle, koska resursseja suunnataan liikaa lievempiin sairauksiin. Avohoito kohdentuu tällä hetkellä liiaksi lievemmin sairaitten hoitoon. 29% 18% 24% 11% Psykiatrit Psykologit Psykoterapiahoitoihin uhrataan nykyään liikaa aikaa ja rahaa 7% 2%

45 AMMATTILAISTEN MIELIPITEITÄ MIELENTERVEYDEN HOITOON LIITTYVISTÄ ASIOISTA: täysin + jokseenkin samaa mieltä olevat (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Avohoidon mielenterveyspalveluissa on riittämättömästi henkilökuntaa. 8 90% Mielenterveyspalveluissa ei yleensä ottaen ole riittävästi työntekijöitä. 82% 84% Mielenterveyspotilaille annetaan liian usein vain sairaslomaa tai lääkehoitoa, muttei mitään muuta. 76% 70% Parempi hoito ja mielenterveyspalvelut kohdistuvat hyväosaisille, koska heillä on paremmat taloudelliset edellytykset hankkia niitä yksityiseltä sektorilta. 72% 72% Resursseja saataisiin enemmän keskitettyä hoitotyöhön, jos hoitohenkilöt eivät joutuisi tekemään hallinnollisia tehtäviä, vaan niihin palkattaisiin omat ammattilaisensa. 72% 69% Mielenterveyspalveluissa työvoiman ja osaamisen käyttö ei ole Suomessa kohdentunut riittävän hyvin. 66% 73% Potilaita juoksutetaan kolmen kuukauden välein kontrollikäynnillä, mutta varsinaista hoitoa he eivät useinkaan saa % 57%

46 AMMATTILAISTEN MIELIPITEITÄ MIELENTERVEYDEN HOITOON LIITTYVISTÄ ASIOISTA: täysin + jokseenkin samaa mieltä olevat (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Hoitoresurssit keskittyvät asutuskeskuksiin paljolti siksi, että ammattihenkilöstö ei halua muuttaa asumaan hajaasutusalueille. 57% 6 Vapaaehtoistyötä ja kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia antaa mielenterveyspalveluita ei ole riittävästi otettu huomioon Suomessa. 53% 56% Yksityisen sektorin parempi palkkataso vie parasta hoitoa antavat kyvyt pois julkiselta sektorilta. 50% 48% Avohoidon hoitomenetelmät ovat Suomessa puutteellisesti kehittyneitä tai vanhanaikaisia. 41% 41% Vakavat ja hankalasti hoidettavat sairaudet kuten skitsofrenia jäävät nykyisin liian vähälle huomiolle, koska resursseja suunnataan liikaa lievempiin sairauksiin. 24% 21% Avohoito kohdentuu tällä hetkellä liiaksi lievemmin sairaitten hoitoon. 18% 16% Psykoterapiahoitoihin uhrataan nykyään liikaa aikaa ja rahaa 4%

47 AMMATTILAISTEN MIELIPITEITÄ MIELENTERVEYDEN HOITOON LIITTYVISTÄ ASIOISTA (%) % 20% 40% 60% 80% 100% Avohoidon mielenterveyspalveluissa on riittämättömästi henkilökuntaa. Mielenterveyspalveluissa ei yleensä ottaen ole riittävästi työntekijöitä. Mielenterveyspotilaille annetaan liian usein vain sairaslomaa tai lääkehoitoa, muttei mitään muuta. Mielenterveyspalveluissa työvoiman ja osaamisen käyttö ei ole Suomessa kohdentunut riittävän hyvin. Potilaita juoksutetaan kolmen kuukauden välein kontrollikäynnillä, mutta varsinaista hoitoa he eivät useinkaan saa. Resursseja saataisiin enemmän keskitettyä hoitotyöhön, jos hoitohenkilöt eivät joutuisi tekemään hallinnollisia tehtäviä, vaan niihin palkattaisiin omat ammattilaisensa. Vapaaehtoistyötä ja kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia antaa mielenterveyspalveluita ei ole riittävästi otettu huomioon Suomessa. Vakavat ja hankalasti hoidettavat sairaudet kuten skitsofrenia jäävät nykyisin liian vähälle huomiolle, koska resursseja suunnataan liikaa lievempiin sairauksiin. 24% 21% 24% 18% 2 24% 8 90% 90% 87% 94% 94% 82% 84% 87% 86% 92% 92% 76% 70% 79% 7 79% 79% 66% 73% 69% 6 69% 63% 59% 57% 61% 59% 64% 60% 72% 69% 6 62% 58% 69% 53% 56% 54% 56% % 49%

48 RYHMÄT, JOIDEN MIELENTERVEYSPALVELUT PITÄISI PIKIMMITEN RESURSSOIDA RIITTÄVIKSI (% niistä ammattilaisista, joiden mielestä mielenterveyspalveluissa ei yleensä ottaen ole riittävästi työntekijöitä) % 20% 40% 60% 80% 100% Nuoret Lapset Masentuneet, joilla suuri itsemurhavaara Moniongelmaiset (joilla päihde- ja mielenterveysongelmia) Valtaväestö, joka asioi terveyskeskuksissa (lääkäreillä ei riittävästi asiantuntemusta huomata ajoissa psyykkisiä ongelmia) Psykoottiset, joilla harhoja Vanhukset Alkoholistit Huumeiden käyttäjät Ne, joilla on jo diagnoosi Ei mikään edellisistä Ei osaa sanoa % - % 2% 2% 1% 13% 14% 12% 13% 12% 11% 7% 7% 9% 29% 27% 24% 23% 22% 26% 51% 49% 4 48% 48% 44% 37% 41% 4 62% 58% 63% 7 72% 73%

49 RYHMÄT, JOIDEN MIELENTERVEYSPALVELUT PITÄISI PIKIMMITEN RESURSSOIDA RIITTÄVIKSI (% niistä ammattilaisista, joiden mielestä mielenterveyspalveluissa ei yleensä ottaen ole riittävästi työntekijöitä) % 20% 40% 60% 80% 100% Nuoret 70% 79% Lapset 5 67% Masentuneet, joilla suuri itsemurhavaara Moniongelmaiset (joilla päihde- ja mielenterveysongelmia) 43% 42% 54% 60% Valtaväestö, joka asioi terveyskeskuksissa (lääkäreillä ei riittävästi asiantuntemusta huomata ajoissa psyykkisiä ongelmia) Psykoottiset, joilla harhoja 18% 26% 40% 47% Vanhukset 24% 23% Alkoholistit Huumeiden käyttäjät 17% 10% 14% 12% Psykiatri Psykologi Ne, joilla on jo diagnoosi 8%

50 MIELENTERVEYSONGELMIIN JA TYÖELÄMÄÄN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ Ei hullumpi-barometri 2007

51 MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: kuntoutujien mielipiteet (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. 73% 23% 2% 1% % Työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden. 68% 2 3% 3% 1% Jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. 28% 48% 4% 12% 8% Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä esimiehelleni. 2 36% 3% 23% 13% Jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön. 1 31% 3% 31% 19% Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä työtovereilleni. 13% 27% 1% 34% 2

52 MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: omaisten mielipiteet (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. 66% 30% -2% Työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden. 73% 14% 2% 9% 2% Jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. 34% 34% 27% - Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä esimiehelleni. 23% 39% 2% 2 11% Jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön. 20% 27% - 48% Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä työtovereilleni. 14% 23% 2% 39% 23%

53 MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: väestön mielipiteet (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. 34% 51% 7% 6% 2% Työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden. 33% 50% 8% 7% 1% Jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. 17% 49% 14% 1 Jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön. 14% 51% 10% 21% 4% Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä esimiehelleni. 12% 32% 17% 2 14% Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä työtovereilleni. 8% 24% 18% 34% 16%

54 MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: ammattilaisten mielipiteet (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. 62% 36% 1% % Työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden. 4 42% 7% 1% Jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön. 1 50% 7% 24% 4% Jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. 12% 47% 7% 30% 4% Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä esimiehelleni. 11% 40% 8% 28% 12% Jos minulla olisi mielenterveyden ongelmia, kertoisin niistä työtovereilleni. 32% 9% 40% 14%

55 MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: jos tiedetään, että työntekijällä tai esimiehellä on mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 28% 48% 4% 12% 8% Omaiset 34% 34% 27% - Väestö 17% 49% 14% 1 Ammattilaiset 12% 47% 7% 30% 4%

56 MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: jos työyhteisössä jollakulla esiintyy mielenterveyden ongelmia, se vaikuttaa koko työyhteisöön (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 1 31% 3% 31% 19% Omaiset 20% 27% - 48% Väestö 14% 51% 10% 21% 4% Ammattilaiset 1 50% 7% 24% 4%

57 MIELENTERVEYSONGELMIA JA TYÖELÄMÄÄ KOSKEVIA MIELIPITEITÄ: mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuntoutujat 73% 23% 2% 1% Omaiset 66% 30% -2% Väestö 34% 51% 7% 6% 2% Ammattilaiset 62% 36% 1% %

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin 1 TAUSTATIEDOTE Julkaisuvapaa 10.10.2006, klo 11.00 10.10.2006 Ei hullumpi-barometri 2006: Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin Kuntoutujien mielestä mielenterveyspalvelut vähintään

Lisätiedot

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela : kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä Sakari Nurmela TNS 20 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi henkilöä 1. 1..20 välisenä aikana. Haastateltu joukko

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015 Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2007

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2007 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 00 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: TNS Gallup, Itätuulenkuja 0, 000 Espoo, puh. (0) 00 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut.0.05 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA SISÄLTÖ Tutkimus sisälsi seuraavat aihekokonaisuudet: suomalaisten lukemiseen, musiikin kuunteluun ja lehtien lukemiseen käyttämä

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia 21.11.2016 Suhtautuminen julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiseen Suomen hallitus on toteuttamassa monia

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Ilmapuntari : Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun Maan hallituspuolueet ja oppositio sopivat

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen.

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen. Hyviä terveyspalveluita saa, kun sinne pääsee Missä kaikkialla saa nykyisin hyvää hoitoa? Tätä tiedusteltiin kansalaisilta monivalintakysymyksellä. Vastaajat arvioivat yksityisiä ja julkisia sairaaloita,

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kummasta puolueesta Keskustasta vai Kokoomuksesta tulee pääministeri?

Kummasta puolueesta Keskustasta vai Kokoomuksesta tulee pääministeri? TALOUSTUTKIMUS OY 20090114 14:07:32 TYÖ 2403.12 TAULUKKO 17012 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

ZA6586. Flash Eurobarometer 422 (Cross-Border Cooperation in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6586. Flash Eurobarometer 422 (Cross-Border Cooperation in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA686 Flash Eurobarometer (Cross-Border Cooperation in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FLFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan sukupuoli Mies

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= Kaikki painotettu (.000) N=

Kaikki painottamaton n= Kaikki painotettu (.000) N= TALOUSTUTKIMUS OY 20130823 07:43:13 TYÖ 000010234.15 TAULUKKO 41017 np VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

VASL SDP KESK KOK Vihreä RKP KD Perus muu ei Liitto suoma osaa

VASL SDP KESK KOK Vihreä RKP KD Perus muu ei Liitto suoma osaa TALOUSTUTKIMUS OY 20120119 09:05:52 TYÖ 2703.13 TAULUKKO 9015 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Onko eurokriisin pahin vaihe mielestäsi jo ohi?

Onko eurokriisin pahin vaihe mielestäsi jo ohi? TALOUSTUTKIMUS OY 20121219 12:27:36 TYÖ 2751.24 TAULUKKO 17015 ss VER % Telebus vko 50Bto-51Ati/2012+paneeli Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Seuraavat henkilöt ovat ehdokkaina seuraavissa presidentinvaaleissa 2012, ketä heistä todennäköisesti äänestätte?

Seuraavat henkilöt ovat ehdokkaina seuraavissa presidentinvaaleissa 2012, ketä heistä todennäköisesti äänestätte? TALOUSTUTKIMUS OY 20120104 09:02:34 TYÖ 2701.12 TAULUKKO 9015 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 3.-16.3.2014 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 1001 SISÄLTÖ: Tulosten tilastolliset

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark

23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark 22 Hiihto Hiihtoretkeily > 20 km Skiing, > 20 km Maastohiihto, latu Crosscountry skiing on trail Maastohiihto, ei latua Crosscountry skiing without Skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Q1 Sukupuoli 1 / 20. UKKO.fi käyttäjäkysely kesä Vastattuja: 225 Ohitettuja: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Q1 Sukupuoli 1 / 20. UKKO.fi käyttäjäkysely kesä Vastattuja: 225 Ohitettuja: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Q1 Sukupuoli Vastattuja: 225 Ohitettuja: 0 Mies Nainen Mies Nainen 65,78% 148 34,22% 77 Yhteensä 225 1 / 20 Q2 Ikä vuosina Vastattuja: 225 Ohitettuja: 0 65+ 17% (38) 51-64 83% (187) alle 20 21-30 31-40

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALAN KLUBITALOTOIMINTA TUKEE PSYKIATRISEN TERVEYDENHUOLLON UUDISTAMISTA

MIELENTERVEYSALAN KLUBITALOTOIMINTA TUKEE PSYKIATRISEN TERVEYDENHUOLLON UUDISTAMISTA Mieleni minun tekevi julkaisun mediatiedote/taustamuistio MIELENTERVEYSALAN KLUBITALOTOIMINTA TUKEE PSYKIATRISEN TERVEYDENHUOLLON UUDISTAMISTA Tutkimustiedon mukaan säännöllisesti klubitalotoimintaan osallistuneiden

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto n ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Pohjoismainen konferenssi 20.6.-22.6. 2011, Vaasa Jorma Heikkinen Sähköposti:http://heikkinen_jorma@hotmail.com Kotisivu:http://jormaheikkinen.wordpress.com

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Jenni Larjomaa 3.7.2009 JOHDANTO 1(2) Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen Luonnonsuojeluliiton

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v. 2011-2014 J.G. 5/14 Palveluasumiseen siirtynyt asiakkaita: Kellokosken sairaalasta Psykiatrian poliklinikalta Kotikuntoutuksesta Lastensuojelusta Kotoa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Ikäsyrjintä työpaikoilla 2016

Ikäsyrjintä työpaikoilla 2016 Ikäsyrjintä työpaikoilla 0 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Ikäsyrjintä työpaikoilla 0 Tutkimuksen toteuttaminen Ikäsyrjintä työpaikoilla 0 Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimusaineisto kerättiin

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

1. Suomeen on parhaillaan rakenteilla viides ydinvoimareaktori. Kannatatteko viidennen reaktorin lisäksi lisäydinvoiman rakentamista Suomeen?

1. Suomeen on parhaillaan rakenteilla viides ydinvoimareaktori. Kannatatteko viidennen reaktorin lisäksi lisäydinvoiman rakentamista Suomeen? TALOUSTUTKIMUS OY 20090219 08:57:12 TYÖ 2408.12 TAULUKKO 7012 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot