Aikuisen kielenoppimisen. kulku ja edellytykset. Osallisena arvioinnissa. Maisa Martin Helsinki
|
|
- Riitta Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aikuisen kielenoppimisen kulku ja edellytykset Osallisena arvioinnissa Maisa Martin Helsinki
2 Rakenne Muutama ajatus aikuisista kielenoppijoina ja kirjoittajina Cefling- ja Topling-hankkeiden lähtökohdista tuloksista ja suhteesta taitotasokuvauksiin Lopuksi päätelmiä ja tulevaisuuden näkymiä
3 Aikuinen kielenoppijana Kokemusta ja taitoja Ei välttämättä näe itseään oppijana Aikaisempaa kokemusta ja koulutusta, (suullisesti/kirjallisesti) opittuja kieliä Oppimiskulttuurit ja perinteet: Yksilön vs. yhteisön oppiminen Opettajan ja oppijan roolit (valta, läheisyys) Kuka asettaa tavoitteet, kuka ohjaa/määrää, kuka arvioi?
4 Aikuisen kielenoppimisympäristö Suomen puhujien asenteet (yleiset, henkilökohtaiset) Kielenoppimismahdollisuudet (Järjestetyt, itse etsityt ja havaitut) Englanti lingua francana Kaksikielinen Suomi Monikielinen Suomi Tunteet ja motivaatio
5 Aikuinen kirjoittajana Kokemusten kirjo Tarpeiden kirjo Aivan alussa: visuaalinen ja auditiivinen havainnointi Siirtyykö kirjoitustaito kielestä toiseen? - mekaaninen - tekstin rakentaminen - tyyli
6 Aikuinen kirjoittajana Lukeminen ja kirjoittaminen - oma nimi, sadutus - malleja luetusta Ajattelu ja kirjoittaminen - mitä kirjoittaa (suunnittelu, Mozart ja Beethoven) - kirjoittamalla ajatteleminen Mallit vs. oma tuotos: vrt. kierrätysajattelu (Suni), konstruktioajattelu
7 Cefling Pääkysymys: Millaisia kielen rakenteita (konstruktioita) ja sanoja on tyypillisesti käytössä tietyillä funktionaalisilla taitotasoilla? Kuinka usein? Kuinka oikein? Kuinka varioivasti/luovasti/laajasti? Aikuiset (Yki-aineisto) ja nuoret (7.-9. luokka) Tutkimusta myös oppimisen parametreistä (CAF) ja asteikkojen soveltuvuudesta kehityksen malleina arvioinnin apuneuvoina
8 Topling Pääkysymys: Miten Cefling-hankkeen poikittaisaineiston tuottamat tulokset ennustavat yksittäisen oppijan kehitystä? Kolmen vuoden seurantajaksot (1. 3., 4. 6., 7. 9., lukio)
9 DEMfad Model (Franceschina et al. 2006) D E f a d M D = Domain = tutkittava ilmiö E = Emergence = 1. esiintymä M = Mastery = hallinta (80 %) f = frequency/1000 sanaa a = accuracy = tarkkuus d = distribution = jakauma
10 CAF Triad C = complexity A = accuracy F = fluency Sujuvuus, tarkkuus ja kompleksisuus kielitaidon kehityksen dimensioina: Sujuvuus ~ frekvenssi Tarkkuus = virheet Kompleksisuus =?
11 D = Konstruktio Konstruktio VISK: Konstruktiolla tarkoitetaan muottia tai muuta useammasta osasta koostuvaa kielen rakennetta. Mutta sanakin voi olla konstruktio. Konstruktiokielioppi: Kieli koostuu kierrätettävistä ja enemmän tai vähemmän muokattavista palasista, konstruktioista, jotka sisältävät sekä muodon että merkityksen.
12 Säännöt ja sanat Perinteisesti D = sääntö, konstruktionäkökulma edelleen harvinainen toisen kielen oppimisen tutkimuksessa. Sanoja tutkitaan yleensä yksiköinä ja leksikkona, myös näissä hankkeissa, mutta niidenkin osalta suunnataan parhaillaan kollokaatioiden tutkimukseen.
13 Tuotoksia Kymmenkunta gradua, lukuisia artikkeleita ja esitelmiä Marja Seilonen 2013: Epäsuora henkilöön viittaaminen oppijansuomessa Mikko Kajander (tulossa): Suomen eksistentiaalilause toisen kielen oppimisen polulla
14 Keskeinen tulos (CAFparametrit) Sirkku Lesonen 2013 (gradu): Suomen kielen lingvististen piirteiden sijoittuminen Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille Merkitsevät erot esiintymissä usein A2 > B1 Merkitsevä kasvu tarkkuudessa B1 > B2
15 Kompleksisuuden tutkimisen ongelmia Perinteiset mittarit keskittyvät sana- ja lausemääriin, rinnastuksiin ja alistuksiin. Suomesta puuttuu perustietoa mittareiden soveltuvuudesta suomeen Määrällinen vs. laadullinen kompleksisuus Kompleksisuus vs. abstraktius Kielen kompleksisuus vs. tehtävän kompleksisuus
16 Ensiksi pitää kysyä itseltään, mitä auto-sana oikein tarkoittaa. Jos mietitään ihan kunnolla, niin autosta ei ole muuta kuin harmia normaali ihmiselle, joka ei vältämättä tarvitse sitä. Esim. minä itse en tarvitsisi autoa, jos mulla ei olisi pitkä työmatka. Sekään ei ole syy, miksi mulla on, koska voin herätä aikaisin ja käyttää bussia. Mutta jos lasketaan työmatka ja -aika yhdessä, jos menen bussilla, menee yli 12 tuntia. Kun työ on raskasta, niin muutaman kuukauden päästä ei enää jaksa tehdä töitä ja koska joistakin ammatteista ei saa kunnon palkaa niin täytyy tehdä ylitöitä. Mä ainakin tarvitsen auton sen takia, että työmatka veisi vähemmän aikaani, mutta toisaalta autollakin on kuluja. Se on toisaalta ihan sama tekeekö ylityöt autolle vai itselle. Auto on semmonen juttu, mihin jää koukkuun eikä siitä pääse helpolla eroon. Nyt voidaan sanoa, että on vaikeaa elää auton kanssa ja samalla on vaikeaa elää ilman sitä. Ainakin mun mielestä, koska jos on auto, hyvät puolet on siinä, että pääsee paikasta toiseen nopeammin ja jos joskus tapahtuu jotain, esim. jotain sairautta tai kipua, niin pääsee nopeammin sairalaan. Siitä on paljon muitakin hyötyjä, esim. talvella lumen auraus, -kuljetus ja paljon muitakin juttuja, vaikka se vahingoittaakin esim ilmaa, ihmisten terveyttä jne, mutta ilman autoa tulee olemaan vaikeaa, ainoa mitä voidaan tehdä tämän asian eteen on se, että keksitään keinoja millä voidaan välttää näitä vahinkoja mitä auto jättää.
17 Ensiksi pitää kysyä itseltään, mitä tuo auton sana oikein tarkoittaa?! Jos mietitään ihan kunnolla, niin autosta ei ole muuta kuin harmia normaali ihmiselle, joka ei välttämättä tarvitse sitä. Esim. minä itse en tarvitsisi autoa, jos mulla ei olisi ollut pitkä työmatka. Sekään ei ole syy, miksi mulla on auto, koska voin herätä aikaisin ja käyttää bussia, mutta kun työmatka-aika, jos lasketaan yhteensä ja jos menen bussilla, siinä menee yli 12 tuntia, ja kun työ on raskasta niin muutaman kuukauden päästä ei enää jaksa tehdä töitä ja kun joidenkin ammateissa ei saa kunnon palkkaa, niin täytyy tehdä ylitöitä. Että mä ainakin tarvitsen auton sen takia, että se työmatka veisi vähemmän aikaani, mutta toisaalta autollakin on kuluja, että se on toisaalta ihan sama tekeekö ylityöt autolle vai itselle. Auto on sellainen juttu, mihin jää koukkuun ja ei ainakaan pääse helpolla siitä eroon. Nyt voidaan sanoa, että on vaikea elää auton kanssa ja samalla on vaikea elää ilman sitä ainakin mun mielestä. Koska jos on auto, hyvät puolet on se, että pääsee paikasta toiseen nopeammin ja jos joskus tapahtuu jotain, esim. jokin sairaus tai kipu, niin pääsee nopeammin sairaalaan. Tai siitä on paljon muita hyötyjä, esim. talvella lumenaurauskuljetus ja paljon muita juttuja. Eli autosta on paljon hyötyä, vaikka se vahingoittaakin esim. ilmaa ja ihmisten terveyttä jne Mutta ilman autoa tulee olemaan vaikeaa. Ainoa, mitä voidaan tehdä tämän asian eteen, on se, että keksitään keinoja, millä voidaan välttää näitä vahinkoja, jotka auto jättää.
18 Päätelmiä Natiivien näkemys tekstien jakautumisesta virkkeisiin ja lauseisiin: Yksimielisyyden taso ei kovin korkea > lauseiden määrä ei ole hyvä mittari (edes kirjoituksessa). Onko lauseiden määrä hyvä EVK-tason indikaattori? Jossain määrin, mutta alistusta ja konjunktioita on alemmalla tasolla kuin on oletettu. Suomen kielessä alisteisen sivulauseen muodostaminen ei ole kompleksista (relatiivilauseita lukuunottamatta) Kaikissa kulttuureissa mutkikas kieli ei edes ole arvostettua (vrt. Suomen virkakieliasetus).
19 SIDOSTEISUUS A1: Pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia, irrallisia ilmauksia ja lauseita. A2: Pystyy yhdistämään yksinkertaisia ilmauksia ja lauseita tavanomaisilla sidesanoilla, kuten sanoilla ja, mutta, koska. B1: Pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia, yhtenäisiä tekstejä tavallisista, itseään kiinnostavista aiheista yhdistämällä lyhyempiä, irrallisia, yksinkertaisia ilmauksia yhtenäiseksi tuotokseksi.
20 Koheesio ja konjunktiot Esiintyvät kaikilla tasoilla (A1 B1) Ainoa poikkeus myönnyttävä vaikka (vasta tasolla B1) Tason A1 tavallisimmat konjuktiot: ja (rinnastava) koska (kausaalinen) että (selittävä) mutta (vastakohtaa ilmaiseva) kun (temporaalinen) jos (konditionaalinen)
21 Konstruktiot oppimisen alkupisteenä: kaikkea alusta pitäen Perinteinen näkemys: aluksi on könttiä (chunks), joiden oppiminen ei ole oppimista. Oppiminen alkaa, kun voidaan näyttää, että on sovellettu sääntöä, ei opittu ulkoa. Konstruktionäkemys: ensimmäinen esiintymä on jo oppimisen osoitus, konstruktion varioiminen ja laajeneminen osoittaa kehitystä.
22 Monta tapaa yleistää (Marja Seilonen) Jos sen voi tehdä Jos se voidaan tehdä Jos sä voit tehdä sen Jos ihminen/ihmiset voi tehdä sen Minun mielestäni kännykät ei saisi kieltää kouluista. Olen pohtinut, että kännykät saisivat olla äänettömiä, eikä poistettaisi kokonaan. Tunnilla niitä ei näky, mutta ihminen tarvitsee kännykkää, joihinkin tapauksiin. Jotkin ihmiset tapaavat jossain koulun jälkeen, eikä siinä ole haittaa. Vaan mielipiteeni on, että kännykät ei poistettaisi kouluista.
23 Asteikkojen ongelmakohtia Aineistona arvioijien haastattelut (6) Arvioijien kommentit (tuhansia)
24 RQ1: Kommentit kouluasteittain Koulu- Ikä Suori- Kom- aste tuksia ment- teja Alakoulu Lukio Yliopisto
25 RQ1: Yleisimmät kommentit Kouluaste Yleisimmät kommentit n Alakoulu Lukio Yliopisto Tehtävän suorittaminen (loppuun) Koodinvaihto Tekstilaji Ymmärrettävyys Arvioinnista kieltäytyminen Tekstimäisyys (koheesio) Tekstin määrä Tarkkuus Ymmärrettävyys Tekstilaji Tekstimäisyys (koheesio) Kompleksisuus Tekstin määrä Tekniset ongelmat (kopiointi) Ymmärrettävyys
26 Millaiset suoritukset kirvoittavat eniten kommentteja? 1 Lyhyet tekstit (kaikissa ikäryhmissä) Tekstit, jotka eivät täyttäneet tehtävänantoa (ollenkaan tai osittain; aiheen vierestä; epätäydelliset tekstit) Alakoulussa ja lukiossa A-tason tekstit, erityisesti alle A1. Kolme edellistä kategoriaa usein päällekkäisiä. Humoristiset tai moraalisesti arveluttavat tekstit Vaikea arvioida (puutteellinen tai ristiriitainen näyttö taitotasosta) Vaikea arvioida luotettavasti (arvioijien reaktiot vaihtelivat)
27 Millaiset suoritukset kirvoittavat eniten kommentteja? 2 Tekstit, joissa oli sanoja tai ilmauksia muulla kuin kohdekielellä (L1, L3). Ala- ja yläkoulussa Vaikeasti luettavat tekstit Kirjoitusvirheet, käsiala
28 Mitä ei kommentoitu? Tekstin sisällön kiinnostavuus tai kiinnostamattomuus. Argumentoinnin laatu ja loogisuus, vaikka tehtävät 4 ja 5 vaativat argumentointia (syiden esittämistä). Ei ainakaan suoraan (ks. tehtävän suorittaminen) Ks. B2-kriteerit
29 Mikä on kommenttien ja EVK-kuvausten suhde? 1 Asteikkojen ulkopuoliset kriteerit / Aukot asteikoissa? Kuinka arvioida hyvin lyhyt suoritus? Tasoilla A1 ja A2 pitäisi olla ymmärrettävyyskriteeri! Mitä pitäisi tehdä, jos tehtävää ei ole suoritettu kokonaan? Lauserajojen häilyvyys saa epäröimään. Argumentaatiota jo tasoilla A1 ja A2.
30 t1 Mikä on kommenttien ja EVKkuvausten suhde? 2 Virheiden ja kielen laadun vaikutus Vaikea arvioida, voisi olla ok pelipiireissä, mutta ei aikuisen viestissä. (tyyli/sopivuus, alemmilla taitotasoilla) Hyvin yksinkertaista kieltä, ei osoita enempää voisi tulkita? (minimalistiset suoritukset) Yksinkertainen = lyhyt Yksinkertainen = rajoittunut sisällöllisesti Yksinkertainen = rajoittunut rakenteellisesti tai sanastollisesti (vrt. asteikot).
31 Dia 30 t1 Nämä tietyllä tavalla "asteikon ulkopuolisia" havaintoja tarnanen;
32 Oppia tutkimukseen ja arvioijakoulutukseen Arvioijat tarvitsevat selvät ja yksityiskohtaiset ohjeet siihen, mitä tehdä teksteille, jotka eivät noudata instruktiota esim. tasapaino kielen ja (tosielämän) tehtävän vaatimusten välillä tarve muuttaa joidenkin suoritusten taitotasoluokitusta (tutkimuksessa mahdollista) Hyvin lyhyet tekstit ongelma arvioijille Pitäisikö hyvin lyhyet tekstit poistaa aineistosta?
33 Kommentointia voisi parantaa Kaikkien arvioijien kommentoitava samoja suorituksia. Lisää tilaa kommentoinnille. Kaikkia epävarmoja tapauksia kommentoitava Kohdistettua kommentointia (esim. tässä tutkimuksessa tai asteikoissa esiin nousseet ongelmakohdat. Kommentoinnin yhdistäminen haastatteluun tai ääneenajatteluun.
34 Päätelmiä arvioijien EVKasteikkojen käytöstä Arvioijat joutuvat ottamaan huomioon joitakin oppijoiden suoritusten piirteitä, vaikka niitä ei (suoraan) mainita asteikoissa (esim. kielivirheet, tehtävänannon täyttyminen, ymmärrettävyys) Se mitä oppijat eivät osaa tehdä johdetaan osaa tehdä -asteikoista (ja maamerkkisuorituksista) Kielen laadun vaikutus suoritukseen? Kyky tulla toimeen / tehtävänannon täyttyminen?
35 Päätelmiä kuvaimista Kommentit, joissa arvioijat osoittavat käyttävänsä kriteereitä, joita ei ole asteikoissa, ilmentävät asteikkojen puutteita (ainakin arviointitarkoituksessa): pituus, tehtävänannon täyttyminen jotkin tekstin piirteet (esim. lauserajat) argumentaatio jo alimmilla tasoilla (aikuiset oppijat, koska-sanan yleisyys) ymmärrettävyys
36 Kehitysehdotuksia asteikkoihin Yhteistä ymmärrettävyyteen viittaaminen A-tasoilla konkretian lisääminen molempiin asteikkoihin ja mahdollisuus käyttää maamerkkejä, joissa esimerkkejä jokaiselta tasolta (ainakin muutama) Muuta Kuvaimien tarkistus tutkimustyön ja opettajien kokemusten perusteella? A0-tasot luku- ja kirjoitustaidottomille? Lapsille oma asteikko?
37 Taitotasot eivät vain arviointia varten Kielen kehitys Epälineaarista Varioivaa Ei portaittaista Yksilöllistä
38 Lineaarinen asteikko epälineaaarinen oppiminen? Saavatko EVK:n tyyppiset asteikot näkemään oppimisen lineaarisena? C2 C1 B2?? Todellisuudessa oppiminen on tavallisesti epälineaarista = SLA-tutkijoiden näkemys B1 A2 A1 Arviointi on usein pikakuva taitotasosta tiettynä ajankohtana. Se ei kerro, miten oppija pääsi siihen, missä on nyt.
39 Laaja-alaiset ja kattavat asteikot ongelmallisia sekä toisen kielen oppimisen että arvioinnin tutkimuksessa. Kirjoittaminen C2 C1 B2 B1 A2 A1 Mille tasolle oppija tai kirjoitelma pitäisi sijoittaa? C2 C1 B2 B1 A2 A1 Kieliopin, sanaston, koheesion, tyylin, rekisterin, sisällön sopivuuden jne. piirteet.
40 Kohti oppijatekstien koneellista analyysia? Periaatteessa kyllä, mutta virheiden vaikutus laskentoihin selvitettävä (tällä hetkellä analyysit vaativat kirjoitusvirheiden korjaamista) syntaktisia mittareita on, mutta niitä ei ole tutkittu suomen kielen kannalta > parhaat KIELIKOHTAISET mittarit löydettävä sanastollisia mittareita on, mutta suomen kielessä vaativat esityönä morfologisen analyysin
41 TULOKSIA TIIVISTETYSTI EVK- ja OPS-asteikot suhteellisen yhteneväisiä ja käyttökelpoisia Kaikkea on jo tasolla A1, mutta vain muutamien sanojen yhteydessä Käytön määrällinen hyppäys edeltää tarkkuuden hyppäystä (sujuvuus ennen tarkkuutta) Kielitaidon kehitys näkyy konstruktioiden varioivuuden kasvuna
42 Muistutus: Kielenoppiminen vaatii aikaa! 0 > A1: 90 tuntia A1>A2: A2>B1: B1>B2: 750 B2>C1: 1500 C1>C2: 3000 Luvut karkeita arvioita, ohjeellisia! Lähde: Sauli Takala
Kirjoittamisen kehittymisestä kielen ilmiöt eri taitotasoilla. Maisa Martin 21.3.2014
Kirjoittamisen kehittymisestä kielen ilmiöt eri taitotasoilla Maisa Martin 21.3.2014 Aikuinen kielenoppijana Kokemusta ja taitoja Ei välttämättä näe itseään oppijana Aikaisempaa kokemusta ja koulutusta,
LisätiedotOpiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki
Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?
LisätiedotArviointikäsitys Kielipuntarin taustalla
Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 9.8.2012 Nina Reiman nina.reiman@jyu.fi MIKSI KIELIPUNTARI? Oppilaiden kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen
LisätiedotSuomen eksistentiaalilause toisen kielen oppimisen polulla
lektiot Suomen eksistentiaalilause toisen kielen oppimisen polulla Mikko Kajander Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 20. joulukuuta 2013 Tutkin suomen eksistentiaalilausetta toisen kielen
LisätiedotHyvä arviointi? luotettavaa, uskottavaa, läpinäkyvää riippumatonta, oikeudenmukaista, rehellistä vastuullista, kunnioittavaa, suvaitsevaa
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2011 Minna-Riitta Luukka & Pirjo Sinko Vallakkaampi arvio kuin muut ns. high stakes koe. Kaksoisrooli: päättökoe & kypsyyskoe Lukion opetussuunnitelma reunaehtona
LisätiedotKoululaiset ja aikuiset erilaisina suomenoppijoina
Koululaiset ja aikuiset erilaisina suomenoppijoina Marja Seilonen: Epäsuora henkilöön viittaaminen oppijansuomessa. Jyväskylä Studies in Humanities 197. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2013. 218 s. + liitteet.
LisätiedotSuomen kielen lingvististen piirteiden sijoittuminen Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille
Suomen kielen lingvististen piirteiden sijoittuminen Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston kielten laitos Helmikuu 2013 Sirkku Lesonen JYVÄSKYLÄN
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotPuhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotÄi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka
Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotSanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto
Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet
KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotTyöjärjestys 6.12.2011
Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,
LisätiedotKYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.
KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotKielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet
Kielitaidon tasot ja aihekokonaisdet Yksikön päällikkö, opetsnevos Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla ARVIOINTI JA VIITEKEHYS Eroopan nevosto jlkaisi vonna 2001 asiakirjan Common Eropean Framework
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotOma nimesi Tehtävä (5)
Oma nimesi Tehtävä 3.1 1 (5) Taulukot ja niiden laatiminen Tilastotaulukko on perinteinen ja monikäyttöisin tapa järjestää numeerinen havaintoaineisto tiiviiseen ja helposti omaksuttavaan muotoon. Tilastoissa
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotTekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista
Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi DIAgnosointi LUkeminen Kirjoittaminen
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
LisätiedotEVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN
EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotIlmiöpohjainen kielenoppiminen ja sen arviointikeinot. ITK Hämeenlinna 10.4.2014 Joanna Ovaska #itk2014 #foorumi528
Ilmiöpohjainen kielenoppiminen ja sen arviointikeinot ITK Hämeenlinna 10.4.2014 Joanna Ovaska #itk2014 #foorumi528 ILMIÖPOHJAISUUDESTA aina opetussuunnitelmaan perustuvaa valitun tai annetun ilmiön tutkimista
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotFinnish ONL attainment descriptors
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotKepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela
Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela Aikataulu 7.11.2017, Sofianlehdonk. 5 Keholliset menetelmät kotoutumisen tukena Testaa
LisätiedotMaahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA
Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa 7.-8.5.2008 AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA S2 opettaja Helena Nissilä, Kaakkurin koulu, Oulu Valmistavan
LisätiedotLukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä
Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä FT Lea Nieminen Jyväskylän yliopisto 3.10.2016 Lukemisen ja kirjoittamisen monitasoiset prosessit Lukemisen alemman tason prosessit Dekoodaaminen kirjainjono
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön
Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40
LisätiedotPauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013
Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotKielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotMove! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere
Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä
LisätiedotPIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010
PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
LisätiedotTuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä
Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
LisätiedotAasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän
LisätiedotKielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009
Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009 1 Tavoite: tutkivalla otteella osoittaa, miten kielenoppimisen teoriaan pohjautuva kielipedagogiikka tulisi asemoida
LisätiedotTreffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi
Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava
Lisätiedotosakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotTAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.
TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS
LisätiedotEvantia 360 Teen Start -taulusto
Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotOsaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa
Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotOppiminen ja oivaltaminen
Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi
LisätiedotITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017
ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it
LisätiedotErasmus+ Online Linguistic Support
Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,
LisätiedotKielitaidon arvioinnin haasteita. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke, 30.05.2012 FT, Marita Härmälä Opetushallitus
Kielitaidon arvioinnin haasteita Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke, 30.05.2012 FT, Marita Härmälä Opetushallitus Sisältö: I. Mitä arviointi on? II. Miksi ja mitä arvioidaan? - Erilaisia
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto
Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon
Lisätiedot