Mikä pitkittäistutkimus?

Transkriptio

1 Mikä pitkittäistutkimus? Pitkittäisbarometri on ensimmäinen valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemistä, arvojen ja asenteiden kehittymistä, toimeentuloa ja asumista sekä työllistymistä, vapaa-aikaa sekä sosiaalista hyvinvointia kartoittava seurantatutkimus. Pitkittäistutkimuksen arvo on sen kyvyssä tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka ei muilla menetelmillä ole saatavissa. Erityisesti eri ilmiöiden välisiä kausaalisuussuhteita tarkasteltaessa ajallisen ulottuvuuden merkitys korostuu (Lynn 2009). Perinteinen poikkileikkaustutkimus, jossa tutkimukseen poimittuja vastaajia lähestytään vain kerran, kykenee parhaimmillaankin vain selvittämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä. Pitkittäistutkimus puolestaan mahdollistaa ilmiön ajallisen tarkastelun, jossa tutkittavaan ilmiöön vaikuttavia tekijöitä on mahdollista tarkastella ajallisesti (A:n vaikutuksia B:hen silloin, kun A selvästi edeltää B:tä). Opiskelijoiden kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuuksia tarkastella opintomenestystä kolmantena opiskeluvuotena suhteessa ensimmäisen opiskeluvuoden kokemuksiin opiskelijayhteisöön integroitumisessa. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö päätti syksyllä 2012 käynnistää kunnianhimoisen uusien opiskelijoiden seurantatutkimuksen, jossa korkeakoulujen uusia opiskelijoita seurataan kerran vuodessa toistuvalla pitkittäisseurannalla, joka koostuu opintojen vaiheeseen liittyvillä teemallisista moduuleista sekä vuosittain toistuvista peruskysymyksistä. Tutkimusta ohjaa käytännönläheinen tieteellinen tiedonintressi. Tutkimustietoa kerätään tieteelliseen tutkimukseen ja selvitystyöhön, jonka tarkoituksena on luoda edellytyksiä entistä parempaan korkeakouluopiskelijoita koskevaan päätöksentekoon. Tutkimuksen perusjoukko Pitkittäistutkimuksen perusjoukon muodostavat syyslukukauden 2012 uudet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Uuden opiskelijan määritelmänä käytetään Tilastokeskuksen määritelmää sillä täsmennyksellä, että uudella opiskelijalla tarkoitetaan vain ensimmäistä kertaa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon suoritusoikeuden saaneita. Korkeakouluista perusjoukon ulkopuolelle rajataan maanpuolustuskorkeakoulu sekä poliisiammattikorkeakoulu näiden erityisluonteisuuden vuoksi sekä lisäksi Högskolan på Åland. Perusjoukon määritelmä: Uudet opiskelijat, jotka ovat syyslukukaudella 2012 alemman korkeakoulututkinnon aloittaneita, opiskelemassa olevia, yliopiston kannalta uusia opiskelijoita. Taulukossa 1 on esitetty tilastokeskuksen vuoden 2012 yliopistokoulutus-tilasto uusista opiskelijoista. Tutkimuksen perusjoukko vastaa yliopistojen osalta taulukossa esitettyä. Ammattikorkeakoulujen kohdalla käytettiin samanlaista määritelmää. Tutkimusotos poimittiin siten, että korkeakoulujen opiskelijarekistereitä pyydettiin poimimaan joka kolmas edellä mainitun määritelmän täyttävä opiskelija tasaväliotannalla.

2 Tutkimuksen onnistumisen kannalta keskeistä on, että neljännen tai viidennen vuoden kyselyn jälkeen kyselyssä on edelleen riittävästi vastaajia. Pitkittäistutkimuksen yksi suurimmista haasteista on niin sanottu paneelikuolema tai kato, jolla tarkoitetaan sitä vastaajajoukon pienenemistä, joka tapahtuu vuosittaisten kyselyiden välillä. Tutkimuskirjallisuus antaa ymmärtää, että tämä kato on odotettavasti suurimmillaan ensimmäisen ja toisen vuoden kyselyiden välillä, jonka jälkeen vastaajajoukko enemmän tai vähemmän vakiintuu (Lynn 2009). Tästä syystä ensimmäisen vuoden kyselyyn poimittujen opiskelijoiden määrä on arvioitu siten, että noin 40 %:n ensimmäisen kierroksen vastausprosentilla sekä noin %:n vuosittaisella vastajaakadolla päästäisiin tutkimuksen loppuvaiheessa vielä noin opiskelijan otokseen, jotka ovat vastanneet kyselyyn jokaisena vuonna. Vastaajakatoa arvioidessa täytyy myös ottaa huomioon se, että osa opiskelijoista valmistuu vain alemmasta korkeakoulututkinnosta, osa keskeyttää opintonsa tai vaihtaa alaa, ja osa voi muuttaa ulkomaille opintojen tai työn perässä tutkimuksen tavoittamattomiin. Edellä esitettyyn arvioon perustuen tutkimuksen ensimmäiselle kierrokselle poimittiin korkeakoulujen opiskelijarekistereistä saadusta otoksesta ositetulla satunnaisotannalla 6108 opiskelijaa yliopistoista sekä 6215 opiskelijaa ammattikorkeakouluista. Poikkeuksellisesti Helsingin yliopistosta poimittiin kaikki syksyn 2012 uudet opiskelijat, sillä tiedonkeruun yhteydessä Otus toteuttaa tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön kanssa, jossa yliopisto saa käyttöönsä omia ensimmäisen vuoden opiskelijoitaan kuvaavan aineiston. Opiskelijoiden poimintatiheys määriteltiin tarpeellista suuremmaksi kahdesta syystä: Ensinnäkin sillä haluttiin varautua tilanteeseen, jossa jokin isompi korkeakoulu jättäytyisi tutkimuksen ulkopuolelle, jolloin vastaajamäärää voitaisiin pyrkiä kompensoimaan muiden korkeakoulujen opiskelijoilla. Toisekseen tutkimuksen ulkopuolelle haluttiin rajata ne opiskelijat, joille Otus on jo syksyllä 2012 lähettänyt vastaavanlaisen kyselyn (tuolloin toteutettiin syksyn 2012 Opiskelijabarometri), sillä tutkimussäätiön periaatteisiin kuuluu, ettei samoja vastaajia rasiteta kyselykutsuilla toistuvasti. Opiskelijoiden yhteystietojen lisäksi opiskelijarekistereitä pyydettiin toimittamaan tutkimukseen poimituista joukko taustatietoja, joilla on mahdollista arvioida kyselyn vastaajajoukon valikoitumista (Bethlehem et al. 2008) sekä vastauskadon vaikutuksia aineistosta laskettavien estimaattien luotettavuuteen. Käytäntö on erityisen suositeltava ja on osoitettu erääksi tehokkaimmista lähestymistavoista vastauskadon ongelmaan (Groves 2006). Rekisteritaustatietojen keräämisessä on myös se hyöty, että vastaajaa ei valmiiksi saatavissa olevien tietojen osalta tarvitse rasittaa kysymällä samoja asioita itse kyselyssä. Kyselyn toteuttaminen Tutkimus toteutettiin ensisijaisesti internet-kyselynä. Ratkaisua puolsivat ennen kaikkea kustannus- ja hyötynäkökulmat. Vaikka internet-kyselyiden hyödynnettävyys on usein tutkijoiden piirissä kyseenalaistettu aiheellisesti (aiheesta lisää esim. Couper 2000), ovat korkeakouluopiskelijat nettikyselyiden käytettävyyden kannalta nähtävissä erityistapauksena. Nettikyselyiden perimmäisenä ongelmana on vastaajien valikoituminen otantaan sillä perusteella, kuinka paljon vastaaja ylipäänsä käyttää sähköpostia tai käyttääkö ollenkaan. Monilla ihmisillä on käytössään myös useampia sähköpostiosoitteita työ- ja henkilökohtaisessa käytössä. Käytännön ongelmana on aina ollut myös sellaisten otannassa hyödynnettävien perusjoukon rekisteriaineistojen puute, joissa henkilön sähköpostiosoite on saatavissa.

3 Korkeakouluopiskelijat ovat nettikyselyiden suhteen oivallinen kohderyhmä jo siitä syystä, että opiskelu edellyttää säännöllistä sähköistä asiointia korkeakoulun kanssa, mikä tapahtuu usein juuri korkeakoulun oman sähköpostin välityksellä. Erityisesti haastattelututkimuksiin nähden nettikyselyiden etuna voidaan nähdä vastaajan mahdollisuus täyttää kysely itselleen sopivimpana ajankohtana ilman haastattelijan läsnäolon luomaa ilmapiiriä. Perinteisesti nettikyselyiden soveltuvuutta on kuitenkin verrattu postitse toteutettuihin kyselyihin, joiden on katsottu ainakin saavuttavan kohderyhmänsä nettikyselyitä luotettavammin. (esim. Couper & Bosnjak 2010) Siksi internet-kyselyiden edustavuuden osoittaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Kysely toteutettiin kahdessa vaiheessa. Viikkoa ennen kyselylinkin lähettämistä tutkimukseen poimittuja opiskelijoita lähestyttiin ennakkokirjeellä, jossa opiskelijoita tiedotettiin tutkimuksen tavoitteista sekä siitä, millä perusteella heidät oli poimittu otokseen. Kirjeessä kerrottiin myös, että tutkimuksen henkilökohtainen vastauslinkki saapuisi lähipäivinä näiden oman korkeakoulun sähköpostiosoitteeseen, jossa se olisi vastattavissa seuraavien viikkojen aikana. Ennakkokirjeillä on tutkimuksessa todettu olevan vastausaktiivisuutta kasvattava vaikutus (Edwards et al. 2002; Groves 2006), joka parantaa myös vastaajajoukon edustavuutta (Groves & Peytcheva 2008). Kirjeen tutkimuseettinen rooli on myös keskeinen, sillä erityisesti seurantatutkimuksen toteuttaminen edellyttää jo lainsäädännöllisesti tutkimukseen osallistuvien erityisen hyvää tiedottamista tutkimukseen liittyvistä henkilötietojen käsittelyn periaatteista. Opiskelijoita muistutettiin sähköpostitse vastaamisesta noin viikon välein yhteensä kolme kertaa. Kysely oli vastaajille avoinna huhtikuun 10. päivästä toukokuun alkuun ja muistutussähköposti lähetettiin vastaamattomille viikon välein. Ensimmäisen viikon aikana toimimattomat sähköpostiosoitteet korvattiin opiskelijan toissijaisella sähköpostiosoitteella niissä tapauksissa, kun tällainen osoite korkeakoulun rekisteristä saatiin. Tutkittavilta opiskelijoilta pyydettiin varsinaisen kyselylomakkeen lopussa lupa säilyttää näiden yhteystietoja seuraavan vuoden jatkokyselyä varten ja heille annettiin myös mahdollisuus jättää Otuksen tutkijoille vaihtoehtoinen sähköpostiosoite, josta nämä olisivat todennäköisemmin vuoden päästä tavoitettavissa. Ne opiskelijat, joilta yksiselitteistä lupaa tietojen säilyttämiseen ei saatu, poistettiin tässä vaiheessa tutkimusrekisteristä ja jäävät siten jatkotutkimuksen ulkopuolelle. Tällaisia yhteystietojensa käyttämisen kieltäviä tai passiivisia vastaajia oli kuitenkin kyselyyn vastanneissa erittäin vähän, yliopisto-opiskelijoista 5,2 ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa noin 10 prosenttia. Lahden ammattikorkeakoulun kohdalla tiedonkeruu poikkeaa hieman muissa korkeakouluissa toteutetuista tiedonkeruista. Lahden ammattikorkeakoulu ei luovuttanut opiskelijoidensa yhteystietoja Otuksen tutkijoiden käyttöön, joten tutkimuksesta tiedottaminen ja kyselylinkin välittäminen otokseen poimituille opiskelijoille tehtiin Lahden ammattikorkeakoulun henkilökunnan toimesta. Toimitustavasta johtuen opiskelijoille ei ollut mahdollista lähettää henkilökohtaista vastauslinkkiä, vaan vastaukset kerättiin avokyselyn kautta. Vastauskadon vaikutuksia korjataan jälkiosituksella, jossa vastaajajoukon koostumus korjataan painotuksella vastaamaan perusjoukon jakaumaa. Lahden ammattikorkeakoulun rekisteristä saatiin otannasta tiedot opiskelijoiden sukupuolijakauman, koulutusalan syntymäajan, kansalaisuuden sekä äidinkielen osalta. (painotetaan vastaamaan perusjoukkoa vai otosta? rekisteritiedot vain jälkimmäisestä) Taulukossa 1 ja 2 on esitetty tutkimusotoksen jakauma korkeakouluittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa yhdessä korkeakoulukohtaisen vastaajamäärän ja vastausprosentin kanssa. Yliopisto-opiskelijoista tutkimukseen vastasi 40,2 prosenttia otokseen poimituista. Vastausaktiivisuus oli ylivoimaisesti korkein Tampereen yliopistossa, jossa kyselyyn vastasi yli puolet tutkimukseen poimituista. Heikointa vastausaktii-

4 visuus oli puolestaan miesvaltaisissa teknillisissä korkeakouluissa sekä taideyliopistossa ja ruotsinkielisissä korkeakouluissa. Yliopistojen kohdalla Helsingin yliopisto on otoksessa yliedustettuna korkeakoulun kanssa tehtävän tutkimuksellisen yhteistyön johdosta. Taulukko 1. Yliopistojen uudet alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan hyväksytyt opiskelijat (tilastokeskuksen määritelmä) korkeakouluittain yhdessä miesten osuuden kanssa. Yliopisto Uusia opiskelijoita Joista miehiä Tutkimusotos Vastanneita % Helsingin yliopisto ,30 % ,5 % Aalto-yliopisto ,30 % ,5 % Itä-Suomen yliopisto ,10 % ,5 % Jyväskylän yliopisto ,20 % ,7 % Lapin yliopisto ,00 % ,3 % Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,10 % ,0 % Oulun yliopisto ,30 % ,1 % Svenska handelshögskolan ,30 % ,0 % Tampereen teknillinen yliopisto ,70 % ,4 % Tampereen yliopisto ,20 % ,0 % Turun yliopisto ,20 % ,0 % Vaasan yliopisto ,90 % ,9 % Åbo Akademi ,00 % ,9 % Sibelius-Akatemia ,50 % ,0 % Teatterikorkeakoulu ,70 % ,8 % Kuvataideakatemia ,50 % ,6 % Taideyliopisto yhteensä ,90 % ,6 % Kaikki yhteensä ,50 % ,2 % *Helsingin yliopisto on otoksessa yliedustettuna, koska yliopiston kanssa tehdään tiedonkeruussa yhteistyötä Ammattikorkeakouluopiskelijoista kyselyyn vastasi 28,4 prosenttia otokseen poimitusta, selvästi alhaisempi osuus kuin yliopisto-opiskelijoissa. Ammattikorkeakoulujen osalta erot vastausaktiivisuudessa ovat korkeakoulujen välillä myös suurempia, mikä johtuu osaltaan korkeakoulujen toisistaan vaihtelevista sähköpostikäytännöistä. Korkeakoulun opiskelijoiden miesvaltaisuus ei näyttäisi ammattikorkeakoulujen osalta selittävän vastausaktiivisuutta yhtä paljon kuin yliopistojen osalta. Diakonia ammattikorkeakoulun osalta kyselyn sähköpostilinkki ei ole saavuttanut opiskelijoita eikä aineistoa voi siten pitää tämän korkeakoulun kohdalla edustavana. Heikoimmin kyselyyn vastasivat Lapin kahden ammattikorkeakoulun opiskelijat, joista kysely tavoitti vain noin joka kuudennen opiskelijan. Parhaiten puolestaan vastasivat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijat, joista kyselyyn vastasi yli puolet. Korkea vastausprosentti selittyy pitkälti ammattikorkeakoulun pitkällä työllä opiskelijapalautteen keräämisen ja käytön suhteen, sillä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on pitkään hallinnoinut ja kehittänyt ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä OPALAa. Vaikka korkeakoulukohtainen vastauskadon tarkastelu kertoo itsessään paljon vastaajajoukon valikoitumisesta, ei tarkastelua ole syytä jättää tälle tasolle. Kattava rekisteritietoaineistojen käyttö mahdollistaa tiedonkeruun edustavuuden tarkastelun yksittäisen vastaajan tasolta, sillä käytettävissä on laaja patteri taus-

5 tatietoja kaikista otokseen poimituista. Kuitenkin koska yliopisto- ja ammattikorkeakoulukyselyt muodostavat kaksi erillistä tiedonkeruuta, jotka ensimmäisen vuoden kyselyn jälkeen eriytyvät, käsitellään eri korkeakoulusektorien opiskelijoiden vastaamista kyselyyn tässä erillään. Taulukko 2. Ammattikorkeakoulujen uudet alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan hyväksytyt opiskelijat (tilastokeskuksen määritelmä) korkeakouluittain yhdessä miesten osuuden kanssa. AMK Uusia opiskelijoita Joista % Tutkimusotos Vastanneita % miehiä Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola ,5 % ,3 % Diakonia-ammattikorkeakoulu ,3 % ,1 % Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ,5 % ,9 % Humanistinen ammattikorkeakoulu ,4 % ,3 % Hämeen ammattikorkeakoulu ,3 % ,7 % Jyväskylän ammattikorkeakoulu ,0 % ,2 % Kajaanin ammattikorkeakoulu ,1 % ,8 % Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ,7 % ,7 % Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ,2 % ,0 % Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ,0 % ,3 % Lahden ammattikorkeakoulu* ,3 % ,7 % Laurea-ammattikorkeakoulu ,5 % ,0 % Metropolia ammattikorkeakoulu ,4 % ,2 % Mikkelin ammattikorkeakoulu ,9 % ,5 % Oulun seudun ammattikorkeakoulu ,1 % ,4 % Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ,2 % ,6 % Rovaniemen ammattikorkeakoulu ,9 % ,6 % Saimaan ammattikorkeakoulu ,3 % ,7 % Satakunnan ammattikorkeakoulu ,4 % ,4 % Savonia-ammattikorkeakoulu ,5 % ,5 % Seinäjoen ammattikorkeakoulu ,8 % ,0 % Tampereen ammattikorkeakoulu ,6 % ,6 % Turun ammattikorkeakoulu ,3 % ,9 % Vaasan ammattikorkeakoulu ,3 % ,9 % Yrkeshögskolan Novia ,9 % ,0 % Yhteensä ,0 % ,4 %

6 Aineiston painotus Survey-aineistojen painotus on rutiininomainen toimenpide, jolla korjataan vastaajien toisistaan eroavien otokseen sisältymistodennäköisyyksien sekä vastauskadon aiheuttamaa estimaattien harhaisuutta. Painotuksella tavoitellaan sitä, että lopullinen tutkimusotos edustaisi tavoiteperusjoukkoaan mahdollisimman hyvin. Opiskelijabarometrin aineisto painotettiin kaksivaiheisesti. Tutkimuksen otanta-asetelmassa eri korkeakoulujen opiskelijoiden todennäköisyys sisältyä otokseen vaihteli joissain määrin, ja otanta-asetelman huomioivalla painotuksella otetaan tämä huomioon. Esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijat, jotka ovat otoksessa yliedustettuna, saavat muita pienemmän painokertoimen. Otanta-asetelman oikaisevan painotuksen myötä eri korkeakoulut ovat edustettuina omalla painoarvollaan. Tutkimuksen otannassa tavoiteltiin korkeakouluittain opiskelijoiden kutakuinkin samansuuruista todennäköisyyttä päätyä otokseen. Muiden kuin Helsingin yliopiston osalta pienet erot otanta-asetelmassa johtuvat ensisijaisesti siitä, että otoksesta on poistettu ne opiskelijat, jotka ovat saaneet Otukselta syksyllä 2012 vastaavanlaisen kyselyn. Tämä näkyy myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden otoksessa Taulukko 3a. Otanta-asetelma yliopistoittain. Opiskelijan sisältymistodennäköisyys otokseen sekä korkeakoulukohtainen asetelmapaino. Montaako opiskelijaa vastaaja edustaa asetelmassa keskimäärin Opiskelijan todennäköisyys sisältyä otokseen Korkeakoulukohtainen asetelmapaino Aalto Yliopisto 4,1 24,4 % 1,47 Hanken 5,0 20,2 % 1,79 Helsingin yliopisto 1,4 73,2 % 0,49 Itä-Suomen yliopisto 4,2 23,9 % 1,51 Jyväskylän yliopisto 3,5 28,9 % 1,25 Lapin yliopisto 3,7 27,1 % 1,33 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 5,4 18,5 % 1,95 Oulun yliopisto 4,2 23,8 % 1,51 Taideyliopiston Kuvataideakatemia 3,1 31,8 % 1,13 Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 3,1 32,1 % 1,12 Tampereen teknillinen yliopisto 2,9 34,7 % 1,04 Tampereen yliopisto 3,6 27,7 % 1,30 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu 3,2 31,7 % 1,14 Turun yliopisto 3,4 29,0 % 1,24 Vaasan yliopisto 4,2 23,9 % 1,50 Åbo Akademi 4,1 24,2 % 1,49 Kaikki 2,8 46,3 % 1,00

7 Taulukko 3b. Otanta-asetelma yliopistoittain. Opiskelijan sisältymistodennäköisyys otokseen sekä korkeakoulukohtainen asetelmapaino. Korkeakoulu Montaako opiskelijaa vastaaja edustaa asetelmassa Opiskelijan todennäköisyys sisältyä otokseen Korkeakoulukohtainen asetelmapaino Arcada 4,0 25,3 % 0,68 Keski-Pohjanmaan AMK 6,2 16,1 % 1,07 Diakonia-ammattikorkeakoulu 9,0 11,1 % 1,55 HAAGA-HELIA amk 8,8 11,4 % 1,51 Humanistinen amk 6,3 16,0 % 1,08 Hämeen AMK 6,3 15,9 % 1,08 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 5,3 18,8 % 0,92 Kajaanin amk 5,8 17,2 % 1,00 Karelia-ammattikorkeakoulu 7,1 14,0 % 1,23 Kemi-Tornion amk 8,2 12,1 % 1,42 Kymenlaakson amk 5,8 17,3 % 0,99 Laurea amk 18,4 5,4 % 3,17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 5,4 18,6 % 0,93 Mikkelin ammattikorkeakoulu 1,4 70,5 % 0,24 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 5,5 18,2 % 0,95 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 6,7 14,9 % 1,16 Saimaan amk 7,6 13,2 % 1,31 Satakunnan ammattikorkeakoulu 5,0 20,1 % 0,85 Savonia 4,6 21,6 % 0,80 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 7,4 13,5 % 1,28 Tampereen amk 6,6 15,2 % 1,13 Turun amk 5,2 19,2 % 0,90 Vaasan amk 7,1 14,0 % 1,23 Yrkeshögskolan Novia 4,5 22,1 % 0,78 Kaikki 5,8 24,0 % 1,00 Vastauskato aineistossa Toisessa painotuksen vaiheessa pyritään kompensoimaan vastauskadon vaikutuksia. Vastauskadon vaikutuksia aineiston edustavuuteen tarkastellaan puuttuvien arvojen logiikalla, jossa yksittäisen vastaajan vastausten puuttuminen eli vastaamattomuus nähdään tapahtumana, jolla on todennäköisyys. Aineiston voidaan katsoa olevan vastauskadon suhteen edustava silloin, kun yksikkötason vastaustodennäköisyydet ovat identtisiä (ρ[k], jokaiselle k = 1, 2,.., N) (Kruskal & Mosteller 1979). Määritelmä soveltuu kuitenkin huonosti käytäntöön, sillä tutkijalla ei ole mitään mahdollisuutta estimoida perusjoukon alkioiden todellista vastaustodennäköisyyttä. Käytännössä vastaustodennäköisyyttä voidaan tarkastella vain sellaisten taustatietojen

8 suhteen, jotka ovat saatavissa sekä vastanneilta että vastaamattomilta. Vastauskadon painotuksessa hyödynnetään opiskelijarekistereistä otokseen poimittujen vastaajien taustatietoja. Taustatietoina saatiin kaikilta otokseen poimituilta mm. syntymävuosi, opintojen aloitusvuosi, opintopistekertymä, sukupuoli, toisen asteen suoritettu tutkinto sekä sen suoritusvuosi ja opiskeluala (tiedekunta- tai koulutusohjelmatieto, joka muunnettiin vastaamaan tilastokeskuksen koulutusalaluokitusta). Taulukko 4a. Yliopisto-opiskelijoiden vastausaktiivisuus sukupuolittain ja opintoaloittain sekä opintoalakohtainen vastaajamäärä. Farmasian 18,2 % ,3 % ,3 % Kasvatustieteellinen 20,0 % ,1 % ,1 % Kauppatieteellinen 18,9 % ,6 % ,1 % Kuvataidealan 0,0 % ,7 % ,6 % 2 7 Luonnontieteellinen 26,3 % ,7 % ,9 % Lääketieteellinen* 50,0 % ,5 % ,8 % Tilastokeskuksen opintoalaluokitus Miehet Vast. N Otos N Naiset Vast. N Otos N Kaikki Vast. N Otos N Eläinlääketieteellinen 75,0 % ,7 % ,3 % Hammaslääketieteellinen 20,0 % ,3 % ,6 % Humanistinen 32,1 % ,9 % ,3 % Maatalousmetsätieteellinen 31,5 % ,2 % ,2 % Musiikkialan 11,5 % ,6 % ,3 % Oikeustieteellinen 27,6 % ,3 % ,7 % Psykologian 31,6 % ,7 % ,8 % Taideteollinen 23,5 % ,0 % ,0 % Teatteri- ja tanssiala 0,0 % ,4 % ,8 % 4 13 Teknillistieteellinen 26,1 % ,4 % ,4 % Teologinen 35,4 % ,0 % ,2 % Terveystieteiden** 18,2 % ,4 % ,6 % Yhteiskuntatieteellinen 38,8 % ,6 % ,3 % Yhteensä 27,0 % ,3 % ,2 % * Kehikkoperusjoukon määrittelyssä tapahtuneen valitettavan virheen johdosta osa lääketieteen fukseista rajautui tutkimuksen ulkopuolelle, koska nämä tilastokeskus tilastoi lääketieteen opiskelijat erikseen. **Terveys- ja liikuntatieteet on yhdistetty samaan opintoalaluokkaan. Yliopisto-opiskelijoiden osalta suurimmat erot vastausaktiivisuudessa löytyvät miesten ja naisten välillä, vaikka joitain suurehkoja alakohtaisia eroja on myös havaittavissa silloin, kun vastaajan sukupuoli otetaan huomioon. Teknillistieteellisten sekä luonnontieteellisten alojen miesopiskelijoiden vastausaktiivisuus oli noin kymmenen prosenttia heikompaa kuin yhteiskuntatieteellisen alan miesopiskelijoilla, joiden vastausaktiivisuus ylitti teknillisten alojen naisopiskelijoiden aktiivisuuden.

9 Taulukko 4b. AMK-opiskelijoiden vastausaktiivisuus koulutusaloittain sekä koulutusalakohtainen vastaajamäärä. Tilastokeskuksen koulutusalaluokitus Miehet Vast. N Otos N Naiset Vast. N Otos N Kaikki Vast. N Otos N Humanistinen ja kasvatusala 16,1 % ,7 % ,4 % Kulttuuriala 20,2 % ,4 % ,0 % Yht.-, tal.- ja hallinnon ala 15,4 % ,8 % ,4 % Luonnontieteellinen ala 15,0 % ,9 % ,8 % Tekniikan ja liikenteen ala 18,4 % ,9 % ,7 % Luonnovara-ala 36,4 % ,1 % ,8 % Sosiaali- ja terveysala 21,2 % ,9 % ,3 % Matkailu- ja ravitsemusala 11,3 % ,9 % ,3 % Kaikki 18,5 % ,3 % ,7 % Lahden ammattikorkeakoulun osalta koulutusalakohtaista vastusaktiivisuutta ei ollut mahdollista tarkastella. Kumpi sitten selittää vastausaktiivisuutta paremmin, opintoala vai sukupuoli? Kysymystä voidaan vielä tarkastella varianssikomponenttianalyysillä, jossa tutkitaan sitä, missä määrin sukupuoli ja opintoala todellisuudessa selittävät kyselyyn vastaamista. Taulukossa 5 on esitetty otokseen poimittujen yliopisto-ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaamista kuvaavan muuttujan varianssikomponenttianalyysin tulos. Tulosten tulkinnassa huomio kannattaa kiinnittää jäännösvarianssin osuuteen sekä kiinnostavien muuttujien kykyyn selittää kokonaisvarianssia. Hieman yllättäen kummankaan korkeakoulusektorin osalta ei näyttäisi olevan kovinkaan suurta merkitystä, mitä alaa vastaaja opiskelee. Kun tarkastellaan yliopistovastaajia, vain sukupuoli muuttujalla on merkittävää selitysosuutta vastausmuuttujan kokonaisvarianssista. Ammattikorkeakoulujen osalta puolestaan korkeakoulujen välillä on sukupuolen lisäksi merkittävää eroa samalla, kun vastauskato on ylipäänsä voimakkaammin selitettävissä sukupuolella. Jäännösvarianssin osuus on kuitenkin molemmilla korkeakoulusektoreilla suuri, mikä kertoo siitä, että suurin osa vastauskadosta jää käytettyjen muuttujien selityskyvyn ulkopuolelle (mikä on siis edustavuuden näkökulmasta hyvä asia). Taulukko 5. Vastauskatoa mallintava varianssikomponenttianalyysi yliopisto- ja amk-otosten vastauskadolle vastaajan opintoalan, sukupuolen ja korkeakoulun suhteen. YO AMK Varianssikomponentti Selitetty varianssi Prosenttia kokonaisvarianssista Selitetty varianssi Prosenttia kokonaisvarianssista Opintoala 0,003 1,1 % 0,003 1,3 % Sukupuoli 0,017 6,8 % 0,017 8,0 % Korkeakoulu 0,001 0,3 % 0,011 5,1 % Jäännösvarianssi 0,227 91,8 % 0,186 85,4 % Kokonaisvarianssi 0,248 0,218 Pähkinänkuoressa varianssianalyysin tulos tarkoittaa sitä, että yliopistojen osalta vastaamattomuus selittyy pääsääntöisesti vastaajan sukupuolella eikä niinkään korkeakoululla tai opintoalalla. Ammattikorkeakoulujen osalta sen sijaan on havaittavissa suurehkoja korkeakoulukohtaisia eroja, jotka vahvistavat käsitystä

10 siitä, miten korkeakoulun oman sähköpostiosoitteen käyttöön liittyvät käytännöt (tai jokin muu selitystekijä) vaikuttaa korkeakouluittaiseen vastaamiseen. Vastauskadon aiheuttamaa vinoutuneisuutta korjataan analyyseissä painotuksella, joka perustuu logistisella regressioanalyysillä, joka ennustaa kyselyyn vastaamista käytettävissä olevilla taustatiedoilla. Regressiomallin tuottamaa vastaajakohtaistaestimaattia vastaamisen todennäköisyydestä kutsutaan tutkimuskirjallisuudessa vastauspropensiteetiksi (menetelmästä enemmän ks. esim. Peress 2010 tai Carlson & Williams 2011). Siihen perustuvan painotuksen ideana on, että ne opiskelijat, joille ennustettiin mallissa pieni vastauspropensiteetti, edustavat aineistossa useampaa opiskelijaa kuin ne, joiden estimoitu propensiteetti oli suurempi. Vastauspropensiteetin avulla on mahdollista tarkastella vastauskadon satunnaisuutta erityisten surveyaineistojen edustavuutta mittaavien indikaattorien avulla perinteisen vastausprosentin rinnalla. Eräs käyttökelpoisimmista on niin sanottu R-indikaattori (representativity indicator), joka on laskennallisesti määritelty siten, että täydellisen vinoutuneella aineistolla se saa arvon 0, ja täysin vinoutumattomalla arvon 1. Sen arvo perustuu mallinnetun vastauspropensiteetin keskihajontaan, joka on suuri silloin, kun vastaamattomien joukko eroaa vastaajista taustamuuttujien suhteen paljon ja pieni silloin, kun vastauskato on taustamuuttujien suhteen satunnaista. R-indikaattori R(p) lasketaan kaavalla: R(p) = 1 2S(p), jossa S(p) on mallinnetun propensiteetin keskihajonta. (Bethlehem et al ) Taulukossa 6 on esitetty mallinnetun vastauspropensiteetin perusteella lasketut R-indikaattorin arvot ammattikorkeakoulu- sekä yliopistoaineistoille. Ensimmäisen vuoden aineistolla on myös tietyin edellytyksin mahdollisuuksia tehdä päätelmiä koko syksyn 2012 korkea-aseteella opintonsa aloittaneiden perusjoukossa, joten R-indikaattorin arvo on laskettu myös yhdistetylle aineistolle. Vastausprosentin perusteella tarkasteltuna yliopisto-opiskelijoiden aineisto on amk-aineiston suhteen ylivertainen vastausaktiivisuuden ollessa noin 12 prosenttiyksiköä korkeampi, mutta R-indikaattorin suhteen tarkasteltuna havaitaan yllättäen, että tarkasteltujen taustatietojen suhteen ero ei ole kovin suuri. Taulukko 6. Yliopisto- ja AMK-opiskelija-aineiston vastausprosentit ja edustavuusindikaattorin arvot. Vastausprosentti R-indikaattori Yliopisto-opiskelijat 40,2 0,761 AMK-opiskelijat 27,7 0,740 Koko aineisto 33,8 0,721

11 Lähteet Bethlehem, J., Cobben, F. & Schouten, B.(2008): Indicators for the Representativeness of Survey Response. Proceedings of the Statistics Canada Symposium 2008, Gatineau, Canada. Couper, Mick P & Bosnjak, Michael (2010): Internet Surveys. Handbook of Survey Research, Second Edition. (Marshden, Peter V & Wright, James D. toim.) Emerald Publishing Limited, Bingely UK. Edwards P, Roberts I, Clarke M, DiGuiseppi C, Pratap S, Wentz R et al. (2002): Increasing response rates to postal questionnaires: systematic review. BMJ 2002; 324: Groves, Robert M (2006): Nonresponse Rates and Nonresponse Bias in Houshold Surveys. Public Opinion Quarterly, 70 (5) 2006, s Groves, Robert M. & Peytscheva, Emilia (2008): The Impact of Nonresponse rates on Nonresponse Bias. Public Opinion Quarterly, Vol 72 (2). S Lynn, Peter (2009): Methodology of Longitudinal Surveys. Wiley Series in Survey Methodology, Chichester, UK. Suomen virallinen tilasto (SVT): Yliopistokoulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: