Mikä pitkittäistutkimus?
|
|
- Hilja Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikä pitkittäistutkimus? Pitkittäisbarometri on ensimmäinen valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemistä, arvojen ja asenteiden kehittymistä, toimeentuloa ja asumista sekä työllistymistä, vapaa-aikaa sekä sosiaalista hyvinvointia kartoittava seurantatutkimus. Pitkittäistutkimuksen arvo on sen kyvyssä tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka ei muilla menetelmillä ole saatavissa. Erityisesti eri ilmiöiden välisiä kausaalisuussuhteita tarkasteltaessa ajallisen ulottuvuuden merkitys korostuu (Lynn 2009). Perinteinen poikkileikkaustutkimus, jossa tutkimukseen poimittuja vastaajia lähestytään vain kerran, kykenee parhaimmillaankin vain selvittämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä. Pitkittäistutkimus puolestaan mahdollistaa ilmiön ajallisen tarkastelun, jossa tutkittavaan ilmiöön vaikuttavia tekijöitä on mahdollista tarkastella ajallisesti (A:n vaikutuksia B:hen silloin, kun A selvästi edeltää B:tä). Opiskelijoiden kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuuksia tarkastella opintomenestystä kolmantena opiskeluvuotena suhteessa ensimmäisen opiskeluvuoden kokemuksiin opiskelijayhteisöön integroitumisessa. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö päätti syksyllä 2012 käynnistää kunnianhimoisen uusien opiskelijoiden seurantatutkimuksen, jossa korkeakoulujen uusia opiskelijoita seurataan kerran vuodessa toistuvalla pitkittäisseurannalla, joka koostuu opintojen vaiheeseen liittyvillä teemallisista moduuleista sekä vuosittain toistuvista peruskysymyksistä. Tutkimusta ohjaa käytännönläheinen tieteellinen tiedonintressi. Tutkimustietoa kerätään tieteelliseen tutkimukseen ja selvitystyöhön, jonka tarkoituksena on luoda edellytyksiä entistä parempaan korkeakouluopiskelijoita koskevaan päätöksentekoon. Tutkimuksen perusjoukko Pitkittäistutkimuksen perusjoukon muodostavat syyslukukauden 2012 uudet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Uuden opiskelijan määritelmänä käytetään Tilastokeskuksen määritelmää sillä täsmennyksellä, että uudella opiskelijalla tarkoitetaan vain ensimmäistä kertaa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon suoritusoikeuden saaneita. Korkeakouluista perusjoukon ulkopuolelle rajataan maanpuolustuskorkeakoulu sekä poliisiammattikorkeakoulu näiden erityisluonteisuuden vuoksi sekä lisäksi Högskolan på Åland. Perusjoukon määritelmä: Uudet opiskelijat, jotka ovat syyslukukaudella 2012 alemman korkeakoulututkinnon aloittaneita, opiskelemassa olevia, yliopiston kannalta uusia opiskelijoita. Taulukossa 1 on esitetty tilastokeskuksen vuoden 2012 yliopistokoulutus-tilasto uusista opiskelijoista. Tutkimuksen perusjoukko vastaa yliopistojen osalta taulukossa esitettyä. Ammattikorkeakoulujen kohdalla käytettiin samanlaista määritelmää. Tutkimusotos poimittiin siten, että korkeakoulujen opiskelijarekistereitä pyydettiin poimimaan joka kolmas edellä mainitun määritelmän täyttävä opiskelija tasaväliotannalla.
2 Tutkimuksen onnistumisen kannalta keskeistä on, että neljännen tai viidennen vuoden kyselyn jälkeen kyselyssä on edelleen riittävästi vastaajia. Pitkittäistutkimuksen yksi suurimmista haasteista on niin sanottu paneelikuolema tai kato, jolla tarkoitetaan sitä vastaajajoukon pienenemistä, joka tapahtuu vuosittaisten kyselyiden välillä. Tutkimuskirjallisuus antaa ymmärtää, että tämä kato on odotettavasti suurimmillaan ensimmäisen ja toisen vuoden kyselyiden välillä, jonka jälkeen vastaajajoukko enemmän tai vähemmän vakiintuu (Lynn 2009). Tästä syystä ensimmäisen vuoden kyselyyn poimittujen opiskelijoiden määrä on arvioitu siten, että noin 40 %:n ensimmäisen kierroksen vastausprosentilla sekä noin %:n vuosittaisella vastajaakadolla päästäisiin tutkimuksen loppuvaiheessa vielä noin opiskelijan otokseen, jotka ovat vastanneet kyselyyn jokaisena vuonna. Vastaajakatoa arvioidessa täytyy myös ottaa huomioon se, että osa opiskelijoista valmistuu vain alemmasta korkeakoulututkinnosta, osa keskeyttää opintonsa tai vaihtaa alaa, ja osa voi muuttaa ulkomaille opintojen tai työn perässä tutkimuksen tavoittamattomiin. Edellä esitettyyn arvioon perustuen tutkimuksen ensimmäiselle kierrokselle poimittiin korkeakoulujen opiskelijarekistereistä saadusta otoksesta ositetulla satunnaisotannalla 6108 opiskelijaa yliopistoista sekä 6215 opiskelijaa ammattikorkeakouluista. Poikkeuksellisesti Helsingin yliopistosta poimittiin kaikki syksyn 2012 uudet opiskelijat, sillä tiedonkeruun yhteydessä Otus toteuttaa tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön kanssa, jossa yliopisto saa käyttöönsä omia ensimmäisen vuoden opiskelijoitaan kuvaavan aineiston. Opiskelijoiden poimintatiheys määriteltiin tarpeellista suuremmaksi kahdesta syystä: Ensinnäkin sillä haluttiin varautua tilanteeseen, jossa jokin isompi korkeakoulu jättäytyisi tutkimuksen ulkopuolelle, jolloin vastaajamäärää voitaisiin pyrkiä kompensoimaan muiden korkeakoulujen opiskelijoilla. Toisekseen tutkimuksen ulkopuolelle haluttiin rajata ne opiskelijat, joille Otus on jo syksyllä 2012 lähettänyt vastaavanlaisen kyselyn (tuolloin toteutettiin syksyn 2012 Opiskelijabarometri), sillä tutkimussäätiön periaatteisiin kuuluu, ettei samoja vastaajia rasiteta kyselykutsuilla toistuvasti. Opiskelijoiden yhteystietojen lisäksi opiskelijarekistereitä pyydettiin toimittamaan tutkimukseen poimituista joukko taustatietoja, joilla on mahdollista arvioida kyselyn vastaajajoukon valikoitumista (Bethlehem et al. 2008) sekä vastauskadon vaikutuksia aineistosta laskettavien estimaattien luotettavuuteen. Käytäntö on erityisen suositeltava ja on osoitettu erääksi tehokkaimmista lähestymistavoista vastauskadon ongelmaan (Groves 2006). Rekisteritaustatietojen keräämisessä on myös se hyöty, että vastaajaa ei valmiiksi saatavissa olevien tietojen osalta tarvitse rasittaa kysymällä samoja asioita itse kyselyssä. Kyselyn toteuttaminen Tutkimus toteutettiin ensisijaisesti internet-kyselynä. Ratkaisua puolsivat ennen kaikkea kustannus- ja hyötynäkökulmat. Vaikka internet-kyselyiden hyödynnettävyys on usein tutkijoiden piirissä kyseenalaistettu aiheellisesti (aiheesta lisää esim. Couper 2000), ovat korkeakouluopiskelijat nettikyselyiden käytettävyyden kannalta nähtävissä erityistapauksena. Nettikyselyiden perimmäisenä ongelmana on vastaajien valikoituminen otantaan sillä perusteella, kuinka paljon vastaaja ylipäänsä käyttää sähköpostia tai käyttääkö ollenkaan. Monilla ihmisillä on käytössään myös useampia sähköpostiosoitteita työ- ja henkilökohtaisessa käytössä. Käytännön ongelmana on aina ollut myös sellaisten otannassa hyödynnettävien perusjoukon rekisteriaineistojen puute, joissa henkilön sähköpostiosoite on saatavissa.
3 Korkeakouluopiskelijat ovat nettikyselyiden suhteen oivallinen kohderyhmä jo siitä syystä, että opiskelu edellyttää säännöllistä sähköistä asiointia korkeakoulun kanssa, mikä tapahtuu usein juuri korkeakoulun oman sähköpostin välityksellä. Erityisesti haastattelututkimuksiin nähden nettikyselyiden etuna voidaan nähdä vastaajan mahdollisuus täyttää kysely itselleen sopivimpana ajankohtana ilman haastattelijan läsnäolon luomaa ilmapiiriä. Perinteisesti nettikyselyiden soveltuvuutta on kuitenkin verrattu postitse toteutettuihin kyselyihin, joiden on katsottu ainakin saavuttavan kohderyhmänsä nettikyselyitä luotettavammin. (esim. Couper & Bosnjak 2010) Siksi internet-kyselyiden edustavuuden osoittaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Kysely toteutettiin kahdessa vaiheessa. Viikkoa ennen kyselylinkin lähettämistä tutkimukseen poimittuja opiskelijoita lähestyttiin ennakkokirjeellä, jossa opiskelijoita tiedotettiin tutkimuksen tavoitteista sekä siitä, millä perusteella heidät oli poimittu otokseen. Kirjeessä kerrottiin myös, että tutkimuksen henkilökohtainen vastauslinkki saapuisi lähipäivinä näiden oman korkeakoulun sähköpostiosoitteeseen, jossa se olisi vastattavissa seuraavien viikkojen aikana. Ennakkokirjeillä on tutkimuksessa todettu olevan vastausaktiivisuutta kasvattava vaikutus (Edwards et al. 2002; Groves 2006), joka parantaa myös vastaajajoukon edustavuutta (Groves & Peytcheva 2008). Kirjeen tutkimuseettinen rooli on myös keskeinen, sillä erityisesti seurantatutkimuksen toteuttaminen edellyttää jo lainsäädännöllisesti tutkimukseen osallistuvien erityisen hyvää tiedottamista tutkimukseen liittyvistä henkilötietojen käsittelyn periaatteista. Opiskelijoita muistutettiin sähköpostitse vastaamisesta noin viikon välein yhteensä kolme kertaa. Kysely oli vastaajille avoinna huhtikuun 10. päivästä toukokuun alkuun ja muistutussähköposti lähetettiin vastaamattomille viikon välein. Ensimmäisen viikon aikana toimimattomat sähköpostiosoitteet korvattiin opiskelijan toissijaisella sähköpostiosoitteella niissä tapauksissa, kun tällainen osoite korkeakoulun rekisteristä saatiin. Tutkittavilta opiskelijoilta pyydettiin varsinaisen kyselylomakkeen lopussa lupa säilyttää näiden yhteystietoja seuraavan vuoden jatkokyselyä varten ja heille annettiin myös mahdollisuus jättää Otuksen tutkijoille vaihtoehtoinen sähköpostiosoite, josta nämä olisivat todennäköisemmin vuoden päästä tavoitettavissa. Ne opiskelijat, joilta yksiselitteistä lupaa tietojen säilyttämiseen ei saatu, poistettiin tässä vaiheessa tutkimusrekisteristä ja jäävät siten jatkotutkimuksen ulkopuolelle. Tällaisia yhteystietojensa käyttämisen kieltäviä tai passiivisia vastaajia oli kuitenkin kyselyyn vastanneissa erittäin vähän, yliopisto-opiskelijoista 5,2 ja ammattikorkeakouluopiskelijoissa noin 10 prosenttia. Lahden ammattikorkeakoulun kohdalla tiedonkeruu poikkeaa hieman muissa korkeakouluissa toteutetuista tiedonkeruista. Lahden ammattikorkeakoulu ei luovuttanut opiskelijoidensa yhteystietoja Otuksen tutkijoiden käyttöön, joten tutkimuksesta tiedottaminen ja kyselylinkin välittäminen otokseen poimituille opiskelijoille tehtiin Lahden ammattikorkeakoulun henkilökunnan toimesta. Toimitustavasta johtuen opiskelijoille ei ollut mahdollista lähettää henkilökohtaista vastauslinkkiä, vaan vastaukset kerättiin avokyselyn kautta. Vastauskadon vaikutuksia korjataan jälkiosituksella, jossa vastaajajoukon koostumus korjataan painotuksella vastaamaan perusjoukon jakaumaa. Lahden ammattikorkeakoulun rekisteristä saatiin otannasta tiedot opiskelijoiden sukupuolijakauman, koulutusalan syntymäajan, kansalaisuuden sekä äidinkielen osalta. (painotetaan vastaamaan perusjoukkoa vai otosta? rekisteritiedot vain jälkimmäisestä) Taulukossa 1 ja 2 on esitetty tutkimusotoksen jakauma korkeakouluittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa yhdessä korkeakoulukohtaisen vastaajamäärän ja vastausprosentin kanssa. Yliopisto-opiskelijoista tutkimukseen vastasi 40,2 prosenttia otokseen poimituista. Vastausaktiivisuus oli ylivoimaisesti korkein Tampereen yliopistossa, jossa kyselyyn vastasi yli puolet tutkimukseen poimituista. Heikointa vastausaktii-
4 visuus oli puolestaan miesvaltaisissa teknillisissä korkeakouluissa sekä taideyliopistossa ja ruotsinkielisissä korkeakouluissa. Yliopistojen kohdalla Helsingin yliopisto on otoksessa yliedustettuna korkeakoulun kanssa tehtävän tutkimuksellisen yhteistyön johdosta. Taulukko 1. Yliopistojen uudet alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan hyväksytyt opiskelijat (tilastokeskuksen määritelmä) korkeakouluittain yhdessä miesten osuuden kanssa. Yliopisto Uusia opiskelijoita Joista miehiä Tutkimusotos Vastanneita % Helsingin yliopisto ,30 % ,5 % Aalto-yliopisto ,30 % ,5 % Itä-Suomen yliopisto ,10 % ,5 % Jyväskylän yliopisto ,20 % ,7 % Lapin yliopisto ,00 % ,3 % Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,10 % ,0 % Oulun yliopisto ,30 % ,1 % Svenska handelshögskolan ,30 % ,0 % Tampereen teknillinen yliopisto ,70 % ,4 % Tampereen yliopisto ,20 % ,0 % Turun yliopisto ,20 % ,0 % Vaasan yliopisto ,90 % ,9 % Åbo Akademi ,00 % ,9 % Sibelius-Akatemia ,50 % ,0 % Teatterikorkeakoulu ,70 % ,8 % Kuvataideakatemia ,50 % ,6 % Taideyliopisto yhteensä ,90 % ,6 % Kaikki yhteensä ,50 % ,2 % *Helsingin yliopisto on otoksessa yliedustettuna, koska yliopiston kanssa tehdään tiedonkeruussa yhteistyötä Ammattikorkeakouluopiskelijoista kyselyyn vastasi 28,4 prosenttia otokseen poimitusta, selvästi alhaisempi osuus kuin yliopisto-opiskelijoissa. Ammattikorkeakoulujen osalta erot vastausaktiivisuudessa ovat korkeakoulujen välillä myös suurempia, mikä johtuu osaltaan korkeakoulujen toisistaan vaihtelevista sähköpostikäytännöistä. Korkeakoulun opiskelijoiden miesvaltaisuus ei näyttäisi ammattikorkeakoulujen osalta selittävän vastausaktiivisuutta yhtä paljon kuin yliopistojen osalta. Diakonia ammattikorkeakoulun osalta kyselyn sähköpostilinkki ei ole saavuttanut opiskelijoita eikä aineistoa voi siten pitää tämän korkeakoulun kohdalla edustavana. Heikoimmin kyselyyn vastasivat Lapin kahden ammattikorkeakoulun opiskelijat, joista kysely tavoitti vain noin joka kuudennen opiskelijan. Parhaiten puolestaan vastasivat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijat, joista kyselyyn vastasi yli puolet. Korkea vastausprosentti selittyy pitkälti ammattikorkeakoulun pitkällä työllä opiskelijapalautteen keräämisen ja käytön suhteen, sillä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on pitkään hallinnoinut ja kehittänyt ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautejärjestelmä OPALAa. Vaikka korkeakoulukohtainen vastauskadon tarkastelu kertoo itsessään paljon vastaajajoukon valikoitumisesta, ei tarkastelua ole syytä jättää tälle tasolle. Kattava rekisteritietoaineistojen käyttö mahdollistaa tiedonkeruun edustavuuden tarkastelun yksittäisen vastaajan tasolta, sillä käytettävissä on laaja patteri taus-
5 tatietoja kaikista otokseen poimituista. Kuitenkin koska yliopisto- ja ammattikorkeakoulukyselyt muodostavat kaksi erillistä tiedonkeruuta, jotka ensimmäisen vuoden kyselyn jälkeen eriytyvät, käsitellään eri korkeakoulusektorien opiskelijoiden vastaamista kyselyyn tässä erillään. Taulukko 2. Ammattikorkeakoulujen uudet alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan hyväksytyt opiskelijat (tilastokeskuksen määritelmä) korkeakouluittain yhdessä miesten osuuden kanssa. AMK Uusia opiskelijoita Joista % Tutkimusotos Vastanneita % miehiä Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola ,5 % ,3 % Diakonia-ammattikorkeakoulu ,3 % ,1 % Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ,5 % ,9 % Humanistinen ammattikorkeakoulu ,4 % ,3 % Hämeen ammattikorkeakoulu ,3 % ,7 % Jyväskylän ammattikorkeakoulu ,0 % ,2 % Kajaanin ammattikorkeakoulu ,1 % ,8 % Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ,7 % ,7 % Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ,2 % ,0 % Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ,0 % ,3 % Lahden ammattikorkeakoulu* ,3 % ,7 % Laurea-ammattikorkeakoulu ,5 % ,0 % Metropolia ammattikorkeakoulu ,4 % ,2 % Mikkelin ammattikorkeakoulu ,9 % ,5 % Oulun seudun ammattikorkeakoulu ,1 % ,4 % Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ,2 % ,6 % Rovaniemen ammattikorkeakoulu ,9 % ,6 % Saimaan ammattikorkeakoulu ,3 % ,7 % Satakunnan ammattikorkeakoulu ,4 % ,4 % Savonia-ammattikorkeakoulu ,5 % ,5 % Seinäjoen ammattikorkeakoulu ,8 % ,0 % Tampereen ammattikorkeakoulu ,6 % ,6 % Turun ammattikorkeakoulu ,3 % ,9 % Vaasan ammattikorkeakoulu ,3 % ,9 % Yrkeshögskolan Novia ,9 % ,0 % Yhteensä ,0 % ,4 %
6 Aineiston painotus Survey-aineistojen painotus on rutiininomainen toimenpide, jolla korjataan vastaajien toisistaan eroavien otokseen sisältymistodennäköisyyksien sekä vastauskadon aiheuttamaa estimaattien harhaisuutta. Painotuksella tavoitellaan sitä, että lopullinen tutkimusotos edustaisi tavoiteperusjoukkoaan mahdollisimman hyvin. Opiskelijabarometrin aineisto painotettiin kaksivaiheisesti. Tutkimuksen otanta-asetelmassa eri korkeakoulujen opiskelijoiden todennäköisyys sisältyä otokseen vaihteli joissain määrin, ja otanta-asetelman huomioivalla painotuksella otetaan tämä huomioon. Esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijat, jotka ovat otoksessa yliedustettuna, saavat muita pienemmän painokertoimen. Otanta-asetelman oikaisevan painotuksen myötä eri korkeakoulut ovat edustettuina omalla painoarvollaan. Tutkimuksen otannassa tavoiteltiin korkeakouluittain opiskelijoiden kutakuinkin samansuuruista todennäköisyyttä päätyä otokseen. Muiden kuin Helsingin yliopiston osalta pienet erot otanta-asetelmassa johtuvat ensisijaisesti siitä, että otoksesta on poistettu ne opiskelijat, jotka ovat saaneet Otukselta syksyllä 2012 vastaavanlaisen kyselyn. Tämä näkyy myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden otoksessa Taulukko 3a. Otanta-asetelma yliopistoittain. Opiskelijan sisältymistodennäköisyys otokseen sekä korkeakoulukohtainen asetelmapaino. Montaako opiskelijaa vastaaja edustaa asetelmassa keskimäärin Opiskelijan todennäköisyys sisältyä otokseen Korkeakoulukohtainen asetelmapaino Aalto Yliopisto 4,1 24,4 % 1,47 Hanken 5,0 20,2 % 1,79 Helsingin yliopisto 1,4 73,2 % 0,49 Itä-Suomen yliopisto 4,2 23,9 % 1,51 Jyväskylän yliopisto 3,5 28,9 % 1,25 Lapin yliopisto 3,7 27,1 % 1,33 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 5,4 18,5 % 1,95 Oulun yliopisto 4,2 23,8 % 1,51 Taideyliopiston Kuvataideakatemia 3,1 31,8 % 1,13 Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 3,1 32,1 % 1,12 Tampereen teknillinen yliopisto 2,9 34,7 % 1,04 Tampereen yliopisto 3,6 27,7 % 1,30 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu 3,2 31,7 % 1,14 Turun yliopisto 3,4 29,0 % 1,24 Vaasan yliopisto 4,2 23,9 % 1,50 Åbo Akademi 4,1 24,2 % 1,49 Kaikki 2,8 46,3 % 1,00
7 Taulukko 3b. Otanta-asetelma yliopistoittain. Opiskelijan sisältymistodennäköisyys otokseen sekä korkeakoulukohtainen asetelmapaino. Korkeakoulu Montaako opiskelijaa vastaaja edustaa asetelmassa Opiskelijan todennäköisyys sisältyä otokseen Korkeakoulukohtainen asetelmapaino Arcada 4,0 25,3 % 0,68 Keski-Pohjanmaan AMK 6,2 16,1 % 1,07 Diakonia-ammattikorkeakoulu 9,0 11,1 % 1,55 HAAGA-HELIA amk 8,8 11,4 % 1,51 Humanistinen amk 6,3 16,0 % 1,08 Hämeen AMK 6,3 15,9 % 1,08 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 5,3 18,8 % 0,92 Kajaanin amk 5,8 17,2 % 1,00 Karelia-ammattikorkeakoulu 7,1 14,0 % 1,23 Kemi-Tornion amk 8,2 12,1 % 1,42 Kymenlaakson amk 5,8 17,3 % 0,99 Laurea amk 18,4 5,4 % 3,17 Metropolia Ammattikorkeakoulu 5,4 18,6 % 0,93 Mikkelin ammattikorkeakoulu 1,4 70,5 % 0,24 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 5,5 18,2 % 0,95 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 6,7 14,9 % 1,16 Saimaan amk 7,6 13,2 % 1,31 Satakunnan ammattikorkeakoulu 5,0 20,1 % 0,85 Savonia 4,6 21,6 % 0,80 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 7,4 13,5 % 1,28 Tampereen amk 6,6 15,2 % 1,13 Turun amk 5,2 19,2 % 0,90 Vaasan amk 7,1 14,0 % 1,23 Yrkeshögskolan Novia 4,5 22,1 % 0,78 Kaikki 5,8 24,0 % 1,00 Vastauskato aineistossa Toisessa painotuksen vaiheessa pyritään kompensoimaan vastauskadon vaikutuksia. Vastauskadon vaikutuksia aineiston edustavuuteen tarkastellaan puuttuvien arvojen logiikalla, jossa yksittäisen vastaajan vastausten puuttuminen eli vastaamattomuus nähdään tapahtumana, jolla on todennäköisyys. Aineiston voidaan katsoa olevan vastauskadon suhteen edustava silloin, kun yksikkötason vastaustodennäköisyydet ovat identtisiä (ρ[k], jokaiselle k = 1, 2,.., N) (Kruskal & Mosteller 1979). Määritelmä soveltuu kuitenkin huonosti käytäntöön, sillä tutkijalla ei ole mitään mahdollisuutta estimoida perusjoukon alkioiden todellista vastaustodennäköisyyttä. Käytännössä vastaustodennäköisyyttä voidaan tarkastella vain sellaisten taustatietojen
8 suhteen, jotka ovat saatavissa sekä vastanneilta että vastaamattomilta. Vastauskadon painotuksessa hyödynnetään opiskelijarekistereistä otokseen poimittujen vastaajien taustatietoja. Taustatietoina saatiin kaikilta otokseen poimituilta mm. syntymävuosi, opintojen aloitusvuosi, opintopistekertymä, sukupuoli, toisen asteen suoritettu tutkinto sekä sen suoritusvuosi ja opiskeluala (tiedekunta- tai koulutusohjelmatieto, joka muunnettiin vastaamaan tilastokeskuksen koulutusalaluokitusta). Taulukko 4a. Yliopisto-opiskelijoiden vastausaktiivisuus sukupuolittain ja opintoaloittain sekä opintoalakohtainen vastaajamäärä. Farmasian 18,2 % ,3 % ,3 % Kasvatustieteellinen 20,0 % ,1 % ,1 % Kauppatieteellinen 18,9 % ,6 % ,1 % Kuvataidealan 0,0 % ,7 % ,6 % 2 7 Luonnontieteellinen 26,3 % ,7 % ,9 % Lääketieteellinen* 50,0 % ,5 % ,8 % Tilastokeskuksen opintoalaluokitus Miehet Vast. N Otos N Naiset Vast. N Otos N Kaikki Vast. N Otos N Eläinlääketieteellinen 75,0 % ,7 % ,3 % Hammaslääketieteellinen 20,0 % ,3 % ,6 % Humanistinen 32,1 % ,9 % ,3 % Maatalousmetsätieteellinen 31,5 % ,2 % ,2 % Musiikkialan 11,5 % ,6 % ,3 % Oikeustieteellinen 27,6 % ,3 % ,7 % Psykologian 31,6 % ,7 % ,8 % Taideteollinen 23,5 % ,0 % ,0 % Teatteri- ja tanssiala 0,0 % ,4 % ,8 % 4 13 Teknillistieteellinen 26,1 % ,4 % ,4 % Teologinen 35,4 % ,0 % ,2 % Terveystieteiden** 18,2 % ,4 % ,6 % Yhteiskuntatieteellinen 38,8 % ,6 % ,3 % Yhteensä 27,0 % ,3 % ,2 % * Kehikkoperusjoukon määrittelyssä tapahtuneen valitettavan virheen johdosta osa lääketieteen fukseista rajautui tutkimuksen ulkopuolelle, koska nämä tilastokeskus tilastoi lääketieteen opiskelijat erikseen. **Terveys- ja liikuntatieteet on yhdistetty samaan opintoalaluokkaan. Yliopisto-opiskelijoiden osalta suurimmat erot vastausaktiivisuudessa löytyvät miesten ja naisten välillä, vaikka joitain suurehkoja alakohtaisia eroja on myös havaittavissa silloin, kun vastaajan sukupuoli otetaan huomioon. Teknillistieteellisten sekä luonnontieteellisten alojen miesopiskelijoiden vastausaktiivisuus oli noin kymmenen prosenttia heikompaa kuin yhteiskuntatieteellisen alan miesopiskelijoilla, joiden vastausaktiivisuus ylitti teknillisten alojen naisopiskelijoiden aktiivisuuden.
9 Taulukko 4b. AMK-opiskelijoiden vastausaktiivisuus koulutusaloittain sekä koulutusalakohtainen vastaajamäärä. Tilastokeskuksen koulutusalaluokitus Miehet Vast. N Otos N Naiset Vast. N Otos N Kaikki Vast. N Otos N Humanistinen ja kasvatusala 16,1 % ,7 % ,4 % Kulttuuriala 20,2 % ,4 % ,0 % Yht.-, tal.- ja hallinnon ala 15,4 % ,8 % ,4 % Luonnontieteellinen ala 15,0 % ,9 % ,8 % Tekniikan ja liikenteen ala 18,4 % ,9 % ,7 % Luonnovara-ala 36,4 % ,1 % ,8 % Sosiaali- ja terveysala 21,2 % ,9 % ,3 % Matkailu- ja ravitsemusala 11,3 % ,9 % ,3 % Kaikki 18,5 % ,3 % ,7 % Lahden ammattikorkeakoulun osalta koulutusalakohtaista vastusaktiivisuutta ei ollut mahdollista tarkastella. Kumpi sitten selittää vastausaktiivisuutta paremmin, opintoala vai sukupuoli? Kysymystä voidaan vielä tarkastella varianssikomponenttianalyysillä, jossa tutkitaan sitä, missä määrin sukupuoli ja opintoala todellisuudessa selittävät kyselyyn vastaamista. Taulukossa 5 on esitetty otokseen poimittujen yliopisto-ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaamista kuvaavan muuttujan varianssikomponenttianalyysin tulos. Tulosten tulkinnassa huomio kannattaa kiinnittää jäännösvarianssin osuuteen sekä kiinnostavien muuttujien kykyyn selittää kokonaisvarianssia. Hieman yllättäen kummankaan korkeakoulusektorin osalta ei näyttäisi olevan kovinkaan suurta merkitystä, mitä alaa vastaaja opiskelee. Kun tarkastellaan yliopistovastaajia, vain sukupuoli muuttujalla on merkittävää selitysosuutta vastausmuuttujan kokonaisvarianssista. Ammattikorkeakoulujen osalta puolestaan korkeakoulujen välillä on sukupuolen lisäksi merkittävää eroa samalla, kun vastauskato on ylipäänsä voimakkaammin selitettävissä sukupuolella. Jäännösvarianssin osuus on kuitenkin molemmilla korkeakoulusektoreilla suuri, mikä kertoo siitä, että suurin osa vastauskadosta jää käytettyjen muuttujien selityskyvyn ulkopuolelle (mikä on siis edustavuuden näkökulmasta hyvä asia). Taulukko 5. Vastauskatoa mallintava varianssikomponenttianalyysi yliopisto- ja amk-otosten vastauskadolle vastaajan opintoalan, sukupuolen ja korkeakoulun suhteen. YO AMK Varianssikomponentti Selitetty varianssi Prosenttia kokonaisvarianssista Selitetty varianssi Prosenttia kokonaisvarianssista Opintoala 0,003 1,1 % 0,003 1,3 % Sukupuoli 0,017 6,8 % 0,017 8,0 % Korkeakoulu 0,001 0,3 % 0,011 5,1 % Jäännösvarianssi 0,227 91,8 % 0,186 85,4 % Kokonaisvarianssi 0,248 0,218 Pähkinänkuoressa varianssianalyysin tulos tarkoittaa sitä, että yliopistojen osalta vastaamattomuus selittyy pääsääntöisesti vastaajan sukupuolella eikä niinkään korkeakoululla tai opintoalalla. Ammattikorkeakoulujen osalta sen sijaan on havaittavissa suurehkoja korkeakoulukohtaisia eroja, jotka vahvistavat käsitystä
10 siitä, miten korkeakoulun oman sähköpostiosoitteen käyttöön liittyvät käytännöt (tai jokin muu selitystekijä) vaikuttaa korkeakouluittaiseen vastaamiseen. Vastauskadon aiheuttamaa vinoutuneisuutta korjataan analyyseissä painotuksella, joka perustuu logistisella regressioanalyysillä, joka ennustaa kyselyyn vastaamista käytettävissä olevilla taustatiedoilla. Regressiomallin tuottamaa vastaajakohtaistaestimaattia vastaamisen todennäköisyydestä kutsutaan tutkimuskirjallisuudessa vastauspropensiteetiksi (menetelmästä enemmän ks. esim. Peress 2010 tai Carlson & Williams 2011). Siihen perustuvan painotuksen ideana on, että ne opiskelijat, joille ennustettiin mallissa pieni vastauspropensiteetti, edustavat aineistossa useampaa opiskelijaa kuin ne, joiden estimoitu propensiteetti oli suurempi. Vastauspropensiteetin avulla on mahdollista tarkastella vastauskadon satunnaisuutta erityisten surveyaineistojen edustavuutta mittaavien indikaattorien avulla perinteisen vastausprosentin rinnalla. Eräs käyttökelpoisimmista on niin sanottu R-indikaattori (representativity indicator), joka on laskennallisesti määritelty siten, että täydellisen vinoutuneella aineistolla se saa arvon 0, ja täysin vinoutumattomalla arvon 1. Sen arvo perustuu mallinnetun vastauspropensiteetin keskihajontaan, joka on suuri silloin, kun vastaamattomien joukko eroaa vastaajista taustamuuttujien suhteen paljon ja pieni silloin, kun vastauskato on taustamuuttujien suhteen satunnaista. R-indikaattori R(p) lasketaan kaavalla: R(p) = 1 2S(p), jossa S(p) on mallinnetun propensiteetin keskihajonta. (Bethlehem et al ) Taulukossa 6 on esitetty mallinnetun vastauspropensiteetin perusteella lasketut R-indikaattorin arvot ammattikorkeakoulu- sekä yliopistoaineistoille. Ensimmäisen vuoden aineistolla on myös tietyin edellytyksin mahdollisuuksia tehdä päätelmiä koko syksyn 2012 korkea-aseteella opintonsa aloittaneiden perusjoukossa, joten R-indikaattorin arvo on laskettu myös yhdistetylle aineistolle. Vastausprosentin perusteella tarkasteltuna yliopisto-opiskelijoiden aineisto on amk-aineiston suhteen ylivertainen vastausaktiivisuuden ollessa noin 12 prosenttiyksiköä korkeampi, mutta R-indikaattorin suhteen tarkasteltuna havaitaan yllättäen, että tarkasteltujen taustatietojen suhteen ero ei ole kovin suuri. Taulukko 6. Yliopisto- ja AMK-opiskelija-aineiston vastausprosentit ja edustavuusindikaattorin arvot. Vastausprosentti R-indikaattori Yliopisto-opiskelijat 40,2 0,761 AMK-opiskelijat 27,7 0,740 Koko aineisto 33,8 0,721
11 Lähteet Bethlehem, J., Cobben, F. & Schouten, B.(2008): Indicators for the Representativeness of Survey Response. Proceedings of the Statistics Canada Symposium 2008, Gatineau, Canada. Couper, Mick P & Bosnjak, Michael (2010): Internet Surveys. Handbook of Survey Research, Second Edition. (Marshden, Peter V & Wright, James D. toim.) Emerald Publishing Limited, Bingely UK. Edwards P, Roberts I, Clarke M, DiGuiseppi C, Pratap S, Wentz R et al. (2002): Increasing response rates to postal questionnaires: systematic review. BMJ 2002; 324: Groves, Robert M (2006): Nonresponse Rates and Nonresponse Bias in Houshold Surveys. Public Opinion Quarterly, 70 (5) 2006, s Groves, Robert M. & Peytscheva, Emilia (2008): The Impact of Nonresponse rates on Nonresponse Bias. Public Opinion Quarterly, Vol 72 (2). S Lynn, Peter (2009): Methodology of Longitudinal Surveys. Wiley Series in Survey Methodology, Chichester, UK. Suomen virallinen tilasto (SVT): Yliopistokoulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:
Aineisto pähkinänkuoressa
Aineisto pähkinänkuoressa Tilastollisesti edustava otos korkeakouluopiskelijoista, jotka olivat läsnäolevia perustutkinto-opiskelijoita syksyllä 2012. Tiedonkeruun ajankohta: 1.11.2012-10.1.2013. Tiedonkeruumenetelmä:
LisätiedotERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN
ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 3.5.2010 200 / vaihtokk, kk YO 177925 Aalto-yliopisto 221 1 243 248 600 255 000-6 400 Helsingin kauppakorkeakoulu 94 200 Taideteollinen korkeakoulu 26 400
LisätiedotERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN
ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN 9.5.2012 245 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto-yliopisto 263 1,494 366,030 273,600 92430 29604 Helsingin yliopisto 438 2,771 678,895 554,200
LisätiedotArvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v
ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2009-10 200 / vaihtokk, kk toteuma + toteuma + haettu, ka) haettu, ka), kk 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu 102 471 94 200 105 502 85 340 8 860 29604 Helsingin yliopisto
Lisätiedotlähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,
ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2008-09 170 / vaihtokk, kk Keskim EU lähtijöistä (2v (2v vaihdon 08/09 lähtijöistä 2007-08 EU toteuma) toteuma) kesto, kk 07/08 + OPM 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu
LisätiedotERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN
ERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 288 1 632 375 360 370 300 5 060 29604 Helsingin yliopisto 472
LisätiedotKorkeakoulujen talouden tunnusluvut Johtaja Hannu Sirén
1 Korkeakoulujen talouden tunnusluvut 2015-2016 Johtaja Hannu Sirén Vakavaraisuus, ammattikorkeakoulut Omavaraisuusaste Centria ammattikorkeakoulu 74 % 73 % Diakonia ammattikorkeakoulu 79 % 82 % Haaga
LisätiedotArvio lähtijöistä. 41 237 54 510 49 220 5 290 29539 Centria ammattikorkeakoulu
ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 292 1 558 358 340 375 360-17 020 29604 Helsingin yliopisto 420 2 520 579 600 670 220-90
LisätiedotERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN Myöntöperuste 380 / vaihtokk. Tukisumma euroa
ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 380 / vaihtokk - KK YO 991256096 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 304 1458 554 040 428 400 125 640 999994535 Helsingin yliopisto 376 1934 734 920
LisätiedotArcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %
Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen
LisätiedotERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN
ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) 29604 Helsingin yliopisto 0 29617 Joensuun yliopisto 0 29542 Kuopion yliopisto 29314 Lapin yliopisto 29580 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 29479 Oulun yliopisto
LisätiedotERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN Myöntöperuste 300 / vaihtokk. Tukisumma euroa
ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 300 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 288 1 428 428 400 388 700 39 700 29604 Helsingin yliopisto 420 2 314 694 200 628 160
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15
LisätiedotYliopistokoulutus 2012
Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2011
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.
LisätiedotYliopistokoulutus 2013
Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2012
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2009
Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2012
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
LisätiedotErasmus liikkuvuus Suomesta
Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille
Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria
LisätiedotToimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto
LisätiedotYliopistokoulutus 2014
Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG
LisätiedotKysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke)
Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke) 2013 Urheilijakysely Kyselyyn vastasi 215 suomalaisessa korkeakoulussa opiskelevaa opiskelijaa. Näistä 65 %
LisätiedotAuditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus
Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotOPISKELIJABAROMETRI. Suvi Pulkkinen Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS
OPISKELIJABAROMETRI Suvi Pulkkinen Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS PÄHKINÄNKUORESSA Vähentää opiskelijoihin kohdistuvaa päällekkäistä tiedonkeruuta Tarjoaa tutkijoille jatkuvasti ajantasalla
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotErasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013
Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu
LisätiedotYliopistokoulutus 2012
Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.
LisätiedotTerveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali
Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon
LisätiedotERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN 2016-17 18.04.2016 PÄÄTÖS. Myöntöperuste 230 / vaihtokk. Muutos 15/16-16/17
ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 299 1 621 372 830 358 340 14 490 29604 Helsingin yliopisto 407 2 421 556 830 579 600-22
LisätiedotYliopistokoulutus 2013
Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistotutkinnon suorittaneet Ylempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi lähes 6 prosenttia Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan ylempiä korkeakoulututkintoja
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa
13 / S 14.02.13 1( 8) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Degree Programme in Plastics Technology 75 75 4 167 17 368 244 67 398 428 4 84 766 446 381 7 0 282 245 1127 1046 663 5 14 12.23 12. 4. 10.21
LisätiedotSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen
SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle
LisätiedotOPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015
OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan
LisätiedotTohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1
Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa
12 / S 02.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 32 2 5 79 7 98 1 1
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa
12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa
/ S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology. sijaiset hakijat Kaikki hakijat.
LisätiedotOulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto
Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät
LisätiedotYliopistokoulutus 2011
Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.
LisätiedotYliopistokoulutus 2009
Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotKooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua
Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä
LisätiedotYliopistokoulutus 2010
Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100
LisätiedotLUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI Opintojen ulkopuolelle jääneet ja opintonsa keskeyttäneet nuoret Pekka Myrskylä Tilastokeskus 19.04.2012 Syrjään jäämisen riski asumismuodon ja perheaseman mukaan
LisätiedotTule ja parasta - korkeakoulut pedagogiikan, oppimisen ja työn äärellä Helsinki,
Tule ja parasta - korkeakoulut pedagogiikan, oppimisen ja työn äärellä Helsinki, eamk: CampusOnline.fi yhteistä verkkotarjontaa ja uusia mahdollisuuksia Sanna Simola / Turku AMK CAMPUSONLINE.FI Kaikkien
LisätiedotAKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa
/ S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat
LisätiedotToimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen
LisätiedotHakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015
Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Korkeakoulu Hakukohde Myönnetty lisäysmäärä 2014: Myönnetty lisäysmäärä 2015: Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola sjukskötare
LisätiedotMiten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen Vierailukeskus Joki
Miten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen 30.8.2018 Vierailukeskus Joki Mistä on kyse? Pysyvä toimintamalli Turun kaupungin, korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen ja
LisätiedotYliopistokoulutus 2011
Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000
LisätiedotOpiskelua eri elämäntilanteissa
Opiskelua eri elämäntilanteissa Opiskelijuuden kehystyyppejä metsästämässä EUROSTUDENT-aineistosta Juhani Saari (Otus) Opintojen aikainen työssäkäynti 2007-15 AMKopiskelijoiden keskuudessa (tilastokeskus)
Lisätiedot27 May Olli Oamkilainen 1
27 May Olli Oamkilainen 1 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Sessio: Maahanmuuttajien valmentaminen ammattikorkeakouluopintoihin Session puhujat klo 13.00 13.10
LisätiedotUraseuranta aineisto
Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa
12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa
12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotYliopistokoulutus 2010
Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa
VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa
VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics
LisätiedotN:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY
LisätiedotYliopistokoulutus 2015
Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta
LisätiedotEurostudent V (2012-2015) tutkimus. Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT
Eurostudent V (2012-2015) tutkimus Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT Eurostudent V -maat Lähtökohdat Relevanssi - kansalliselle
LisätiedotEnsihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa
Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen uraseuranta. Satu Helmi Projektipäällikkö
Ammattikorkeakoulujen uraseuranta Projektipäällikkö Sisältö Ammattikorkeakoulujen uraseuranta, mitä se on? Valtakunnallisen kyselyn pilotointi keväällä 2019 Valtakunnallisten tulosten hyödyntäminen Syksyn
LisätiedotOKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki
OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED
LisätiedotLUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
VNA yliopistojen tutkinnoista (794/2004) LUONNOS 16.9.2013 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien
LisätiedotTekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry
Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen
LisätiedotKorkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa
Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: ulkomaanjaksot
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen
LisätiedotAvoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja
Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja AVOINYLIOPISTO.FI VERKKKOPALVELU JA TARJONTA 2012 Soile Pylsy, CSC 2 Avoinyliopisto.fi verkkopalvelu Kaikki Suomen avoin yliopisto-opetuksen tarjonta Omistaa 15
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM
Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 1 2006 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM CIMO Publications 1 2006 Kansainvälisen
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2010
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
LisätiedotYliopistokoulutus 2009
Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen
LisätiedotYliopistokoulutus 2018
Koulutus 9 Yliopistokoulutus Naiset suorittivat lähes 6 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista vuonna Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna yliopistotutkintoja suoritettiin noin, joka on
LisätiedotKORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset
Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.
LisätiedotLiite 2: Opiskelijakysely
Liite 2: Opiskelijakysely Sukupuoli ( ) Nainen ( ) Mies Ikä ( ) 18-24 ( ) 25-30 ( ) 31-44 ( ) 45-59 ( ) yli 60 Mistä maasta olet kotoisin? (pudotusvalikko, maat) Mikä on äidinkielesi? (pudotusvalikko,
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotLukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011
Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus
LisätiedotMinne menet, avoin yliopisto?
Minne menet, avoin yliopisto? Mervi Varja Avoimen yliopiston foorumin puheenjohtaja Minne menet, avoin yliopisto? Viime vuodet tilastokatsaus 2010-2013 Uutta opiskelijaprofiilista Lähitulevaisuuden suuntia
LisätiedotJatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille
Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotVanhempainilta 14.1.2014
Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot
Lisätiedot