Aineisto pähkinänkuoressa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aineisto pähkinänkuoressa"

Transkriptio

1 Aineisto pähkinänkuoressa Tilastollisesti edustava otos korkeakouluopiskelijoista, jotka olivat läsnäolevia perustutkinto-opiskelijoita syksyllä Tiedonkeruun ajankohta: Tiedonkeruumenetelmä: Yhdistetty internet- ja postikysely, johon kuului myös tutkimusotokseen poimituille postitettu ennakkokirje. Yliopisto-opiskelijat: Otanta-asetelma: Ositettu satunnaisotanta Mukana kaikki yliopistot (pl. Kuvataideakatemia ja maanpuolustuskorkeakoulu) Vastausprosentti 38,6 Vastaajamäärä Ammattikorkeakouluopiskelijat: Otanta-asetelma: Epätäydellinen ositettu satunnaisotanta tai ryväsotanta Mukana 21 ammattikorkeakoulua (kyselyn ulkopuolella Poliisiammattikorkeakoulu, Mikkelin AMK, Satakunnan AMK, Tampereen AMK ja Kymenlaakson AMK) Vastausprosentti 31,3 Vastaajamäärä 657 Aineiston edustavuus: Yliopisto-opiskelijoiden osalta aineiston edustavuus pystytään hyvin osoittamaan ja vastauskadon vinouttavaan vaikutukseen vastataan vastauskadon korjaavalla aineiston painotuksella. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden aineisto ei yllä edustavuudessaan samalle korkealle tasolle kuin yliopisto-opiskelijoiden aineistossa, joka on paremmin edustava, koska vastausprosentti ja vastaajamäärä ovat suurempia ja koska neljä ammattikorkeakoulua jättäytyi tutkimuksen ulkopuolelle.

2 2. Tutkimuksen toteutus ja menetelmät Perusjoukon määritelmä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö to- lisen kyselyn yliopistojen perustutkinto-opiskelijoille. Tutkimuksen perusjoukoksi rajattiin ne yliopistojen (pois lukien maanpuolustuskorkeakoulu) perustutkinto-opiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet läsnäoleviksi syyslukukaudella 2012 ja joilla oli vähintään yksi opintosuoritus viimeisten kolmen vuoden ajalta kuitenkin niin, että kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat kuuluivat lähtökohtaisesti perusjoukkoon. Tämä rajaus tehtiin, jotta tosiasiallisesti ei opiskelevat ns. kirjoilla roikkujat jäisivät tutkimuksen ulkopuolelle. Tilastokeskuksen vuoden 2012 yliopistokoulutus tilaston mukaan perusjoukkoon kuului poimintahetkellä opiskelijaa (ylempi ja alempi aste yhteensä) (SVT 2012). Kyselyn tekninen toteuttaminen yliopistot Tutkimusotos poimittiin satunnaisotannalla kaikkien yliopistojen opiskelijarekistereistä, joita Otus lähestyi lokakuussa 2012 kirjeitse tutkimuslupahakemuksella. Hakemuksessa pyydettiin toteuttamaan sellainen poiminta opiskelijarekistereistä, jossa otokseen poimittaisiin joka kymmenes edellä kuvattuun perusjoukkoon kuuluva opiskelija opiskelijanumeron viimeiseen ns. juoksevaan numeroon perustuvalla satunnaistuksella (siis opiskelijanumeron viimeinen sellainen numero, joka ei ole koulutusala, tiedekunta tai muu koodi tai tunniste). Tämä tehtiin siitä syystä, että tulevaisuudessa olisi mahdollista tehdä opiskelijoista uusia otoksia ilman vaaraa samojen opiskelijoiden päätymisestä tutkimusotokseen. Ammattikorkeakoulujen osalta kyselyn tekninen toteuttaminen toteutettiin täsmälleen samalla tavalla kuin yliopistojen osalta. Kuitenkin useamman merkittävän ammattikorkeakoulun jättäytyminen tutkimuksen ulkopuolelle vähentää syvällisen tiedonkeruun menetelmätarkastelun mielekkyyttä, joten ammattikorkeakouluopiskelijoiden tiedonkeruusta raportoidaan erikseen vain keskeisimmät tiedot. Yliopisto-opiskelijoiden osalta yhteystietoja saatiin perusjoukon määritelmän mukaan toteutetulla poiminnalla , eli aivan liikaa tutkimuksen tarpeisiin. Ylisuurella poimintatiheydellä haluttiinkin varautua siihen, että yksi tai useampi suurista korkeakouluista ei olisi myöntänyt tutkimuslupaa ja jättäytyisi siten tutkimuksen ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä ainoastaan kuvataideakatemia ei toimittanut tutkimusotosta Otuksen tutkijoille ajoissa. Kuvataideakatemian opiskelijoiden osuus perusjoukosta on tosin vain 0,17 %, joten vaikutus aineiston edustavuuteen on marginaalinen. Otoksessa yliopistot olivat pääsääntöisesti edustettuina omalla painollaan; korkeakoulukohtaiset otoskoot ovat suorassa suhteessa korkeakoulun opiskelijamäärään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Aalto-yliopistosta poimittiin muita suurempi otos, koska erityisesti miespuolisten tekniikan alan opiskelijoiden vastausaktiivisuuden pelättiin jäävän alhaiseksi. Helsingin yliopiston otos oli hieman suunniteltua pienempi, sillä otoksesta haluttiin poistaa ne opiskelijat, joille Otus oli vuo- 11

3 TAULUKKO 1. PERUSJOUKON JAKAUMA TILASTOKESKUKSEN OPINTOALALUOKITUKSEN SUHTEEN PERUSJOUKOSSA JA TUTKIMUSOTOKSESSA (SUORA JAKAUMA SEKÄ OTANTA-ASETELMAN HUOMIOIVALLA PAINOTUKSELLA). Tilastokeskuksen opintoala-luokitus kaasti kuitenkin niin, että kerättävä tieto on riittävän laadukasta tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Tiedonkeruukustannusten näkökulmasta suosiotaan kasvattava Internet-kysely on erittäin edullinen perinteisiin vaihtoehtoihin nähden. Tutkimus toteutettiin ensisijaisesti internet-kyselynä, jota puolsivat ennen kaikkea kustannus- ja hyötynäkökulmat. Vaikka internet-kyselyiden hyödynnettävyys on usein tutkijoiden piirissä kyseenalaistettu aiheellisesti (aiheesta lisää esim. Couper 2000), muodostavat korkeakouluopiskelijat nettikyselyiden käytettävyyden kannalta poik- Opiskelijoita Suomessa % kaikista Poiminta % poiminnasta Otanta-asetelma huomioitu % Eläinlääketieteellinen koulutus 465 0,3 % 18 0,4 % 21 0,5 % Farmasian koulutus 1,1 % 54 1,3 % 58 1,4 % Hammaslääketieteellinen koulutus 927 0,7 % 17 0,4 % 16 0,4 % Humanistinen koulutus 15,2 % ,6 % ,0 % Kasvatustieteellinen koulutus 9,0 % ,5 % ,9 % Kauppatieteellinen koulutus 13,4 % ,4 % ,0 % Kuvataidealan koulutus** 249 0,2 % 0 0,0 % 0 0,0 % Liikunta/terveystieteellinen koulutus* 1,3 % 106 2,6 % 100 2,4 % Luonnontieteellinen koulutus 14,6 % ,4 % ,5 % Lääketieteellinen koulutus 2,9 % 151 3,7 % 154 3,8 % Maatalous-metsätieteellinen koulutus 2,1 % 115 2,9 % 130 3,2 % Musiikkialan koulutus 0,8 % 23 0,6 % 21 0,5 % Oikeustieteellinen koulutus 2,9 % 168 4,2 % 178 4,4 % Psykologian koulutus 1,0 % 23 0,6 % 23 0,6 % 12 Taideteollinen koulutus 2,0 % 105 2,6 % 69 1,7 % Teatteri- ja tanssialan koulutus 346 0,2 % 13 0,3 % 11 0,3 % Teknillistieteellinen koulutus 19,4 % ,0 % ,6 % Teologinen koulutus 1,7 % 66 1,6 % 72 1,8 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus 11,2 % ,8 % ,2 % Yhteensä 100 % ,0 % % den 2012 keväällä toteuttanut vastaavanlaisen kyselyn. Vastaavasti Hankenista poimittiin hieman tiheämpi otos, jotta aineistoon saataisiin riittävästi ruotsinkielisiä vastaajia. Muut pienet erot johtunevat toisistaan hieman poikkeavista korkeakoulujen rekisterikäytännöistä, jotka otetaan edellä mainittujen poikkeuksien tavoin huomioon otanta-asetelman huomioivalla painokertoimella. Opiskelijabarometrin tiedonkeruun suunnittelua ohjasi käytännössä kaksi toistensa kanssa ristiin menevää tavoitetta. Taloudellisesti riippumattomana tutkimussäätiönä tiedonkeruu oli toteutettava kustannustehok- * Tutkimusotoksen koulutusalatietojen perusteella liikunta- ja terveysalan opiskelijoita ei ollut mahdollista erottaa toisistaan Jyväskylän yliopistossa, joten luokat on tarkasteluissa yhdistetty. **Kuvataideakatemia jäi tutkimuksen ulkopuolelle. Tätä pyrittiin kompensoimaan poimimalla Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta hieman tiheämmällä poiminnalla muita taidealan opiskelijoita, mikä näkyy korkeakoulukohtaisessa otanta-asetelmassa.

4 keuksen. Nettikyselyiden perimmäisenä ongelmana on vastaajien valikoituminen otantaan sillä perusteella, kuinka paljon vastaaja ylipäänsä käyttää sähköpostia tai käyttääkö ollenkaan. Käytännön ongelmana on aina ollut myös sellaisten otannassa hyödynnettävien perusjoukon rekisteriaineistojen puute, joissa henkilön sähköpostiosoite on saatavissa. Korkeakouluopiskelijat ovat edellä esitettyjen huolien suhteen poikkeus, sillä nuoret ja koulutetut kuuluvat ensinnäkin eri väestöryhmistä aktiivisimpiin internetin käyttäjiin1, minkä lisäksi suurimmassa osassa korkeakouluja käytännössä edellytetään vähintään jonkinasteista sähköpostitse tapahtuvaa asiointia koulutuksen järjestäjän ja opiskelijoiden välillä. Korkeakouluopiskelijat ovat siten mahdollisesti paras kohderyhmä Internet-kyselyn toteuttamiselle. Pelkästään Internetissä toteutettavalle kyselylle ei olisi kuitenkaan odotettavissa kovinkaan suurta vastausprosenttia, sillä opiskelijoiden sähköpostia kuormittavat jo valmiiksi monet muut tutkimukset, joita väitös- ja muita opinnäytetöitä tekevät opiskelijat erilaisilla sähköpostilistoilla välittävät. Nettikyselyiden soveltuvuuteen opiskelijoita tutkittaessa ei pidä myöskään tuudittautua siitä syystä, että tutkimustieto ei anna kysymykseen yksiselitteistä vastausta. Eräät muissa maissa toteutetut kyselyt on arvioitu hyvinkin toimiviksi vastaajajoukon edustavuuden suhteen (esim. Cranford et al. 2008) toisten tulosten ollessa vähemmän rohkaisevia (Kypri et al. 2011). Suomessa esimerkiksi EUROSTUDENT 2010 tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, jossa vastaajia muistutettiin kyselyyn vastaamisesta kahdesti sähköpostilla, kerran postitse sekä tekstiviestillä. Yliopistovastaajien osalta päästiin 44:n vastausprosenttiin. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin kolmessa vaiheessa yhdistettynä netti- ja postikyselynä, jonka suunnittelussa pyrittiin minimoimaan tiedonkeruumenetelmän aiheuttama vastauskadon aiheuttama harha käytettävissä olevilla taloudellisilla resursseilla. 1) Otokseen poimittua 4092 opiskelijaa lähestyttiin ensin kirjeellä, jossa opiskelijoita tiedotettiin tutkimuksen taustoista, vastaamisen tärkeydestä sekä erityisesti siitä, millä perusteilla heidät oli poimittu otokseen. Kirjeestä tehtiin englannin- ja ruotsinkieliset kieliversiot, jotka kohdennettiin vastaajille opiskelijarekisteristä saadun vastaajan äidinkieltä koskevan tiedon mukaan. Monissa tutkimuksissa on havaittu tällaisen ennen tutkimusta tapahtuvan tiedottamisen tärkeys vastauskadon hallinnassa. Ennakkokirjeen on havaittu kasvattavan vastausprosenttia ja vähentävän vastauskadon harhaa estimaateille (Groves & Peytcheva 2008; Groves et al. 2009). Kirjeessä vastaajille tiedotettiin, että linkki kyselyyn saapuisi muutaman päivän sisällä heidän yliopistonsa sähköpostiosoitteeseen, joka oli poimittu opiskelijarekisteristä. 2) Varsinainen kysely toteutettiin ensisijaisesti internet-kyselynä Surveypal-ohjelmalla. Vastauskielenä oli valittavissa suomi, ruotsi tai englanti. Jokainen vastaaja sai henkilökohtaisen vastauslinkin kyselyyn korkeakoulun rekisteristä poimittuun sähköpostiosoitteeseen, jolloin vastaukset oli mahdollista yhdistää opiskelijarekistereistä poimittuihin taustatietoihin, joita ei siten tarvinnut erikseen kysyä lomakkeessa. Kysely oli ensin vastattavissa viikon ajan, jonka jälkeen vastaamattomille lähetettiin muistutusviesti sähköpostitse. 3) Kolme viikkoa kyselyn alkamisesta siihen mennessä vielä vastaamattomien joukosta poimittiin satunnaisotoksena 500 sekä lisäksi vastauspropensiteettimallinnuksella toiset 500 sellaista opiskelijaa, jotka olivat kolmen viikon nettikyselyvastausten perusteella kaikkein huonoimmin edustettuina senhetkisillä vastauksilla. Näille 1000 opiskelijalle lähetettiin kirjeitse kysely paperilomakkeella yhdessä palautuskuoren kanssa, josta postimaksu oli maksettu. Lisäksi muistutettiin mahdollisuudesta vastata kyselyyn sähköpostilinkin kautta, joka oli edelleen vastaajien käytettävissä. Kyselyn kolmannella vaiheella tavoiteltiin kahta asiaa: Ensinnäkin postikyselyllä pyrittiin tavoittamaan yleisesti niitä vastaajia, joita sähköpostitse lähetetty linkki ei syystä tai toisesta tavoittanut. Toisekseen vastaajajoukon edustavuuden kannalta on järkevää pyrkiä saamaan lisää sellaisia vastaajia, jotka ovat kyselyssä Esimerkiksi European Social Surveyn vuoden 2010 kyselyssä eurooppalaisista opiskelijoista (toinen ja korkea-aste) yli 95 prosenttia ilmoitti käyttävänsä internetiä vähintään kerran viikossa.

5 muuten aliedustettuina ja vastausten karhuaminen olisikin syytä kohdistaa niin sanottuihin vaikeisiin tapauksiin. Pelkästään vastausprosentin suuruuteen keskittyvän edustavuuskäsityksen kannalta tämä ei ehkä tunnu järkevältä, ja tuntuisikin siten intuitiivisesti paremmalta ratkaisulta pyrkiä kohdistamaan toimenpiteet juuri päinvastoin helppoihin vastaajiin. Kuitenkin aineistosta tehtävien tilastollisten päätelmien luotettavuus on vastausprosenttia tärkeämpi päämäärä ja tiedonkeruun myöhemmissä vaiheissa olisikin syytä keskittyä päinvastoin juuri niihin vastaajiin, jotka ovat tiedonkeruussa huonoiten edustettuina. Muuten estimaatit ovat näiden vastaajien osalta eniten pielessä. (Betlehem et al. 2008) Vastaaminen ja vastauskato Kysely lähetettiin yhteensä opiskelijalle, joista koko kyselyyn vastasi opiskelijaa (vastausprosentti 38,6). Nettilomakkeen vastausajan mediaani oli 24 minuuttia. Taulukossa 2 on esitetty tiedot kyselyyn vastaamisesta korkeakouluittain sekä korkeakoulukohtainen otanta-asetelman korjaava painokerroin (ykköstä suurempi painokerroin tarkoittaa, että opiskelijoita on otoksessa korkeakoulun painoarvon suhteen vähemmän ja pienempi vastaavasti sitä, että nämä ovat muuten yliedustettuina). Vastausaktiivisuus oli heikointa miesvaltaisissa teknillisissä yliopistoissa (Aalto ja LUT), joista Tampereen teknillinen yliopisto tosin teki poikkeuksen. Otanta-asetelman perusjoukkotietoja kuvaava jakauma (ensimmäiset kaksi saraketta) perustuu Tilastokeskuksen Yliopistokoulutustilaston aineistoon [verkkojulkaisu], [viitattu ] (SVT 2013). Taulukossa 1 on puolestaan esitelty tutkimusotoksen opintoalakohtainen jakauma suhteessa Tilastokeskuksen vuoden 2012 yliopistokoulutustilaston tietoihin. Ensimmäisissä sarakkeissa on esitetty todellisen perusjoukon jakauma opintoaloittain, keskimmäisissä sa- 14 TAULUKKO 2. PERUSJOUKON KOKO KORKEAKOULUITTAIN, MIESPUOLISTEN OPISKELIJOIDEN OSUUS KORKEAKOULUN OPISKELIJOISTA, TUTKIMUSOTOS JA VASTAUSPROSENTTI YHDESSÄ KORKEAKOULUKOHTAISEN OTANTA-ASETELMAN KORJAAVAN PAINOKERTOIMEN KANSSA. Yliopisto Opiskelijoita Joista miehiä Tutkimusotos N Vastanneita Vastaus-prosentti Design Weight Aalto-yliopisto 68,4 % ,4 % 0,50 Helsingin yliopisto 35,7 % ,6 % 1,16 Itä-Suomen yliopisto 37,6 % ,7 % 0,88 Jyväskylän yliopisto 39,2 % ,1 % 0,92 Kuvataideakatemia ,8 % Lapin yliopisto 29,8 % ,6 % 1,05 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 72,2 % ,6 % 1,18 Oulun yliopisto 52,5 % ,5 % 0,99 Sibelius-Akatemia 41,6 % ,9 % 0,88 Svenska handelshögskolan 55,4 % ,1 % 0,60 Tampereen teknillinen yliopisto 79,0 % ,1 % 2,54 Tampereen yliopisto 35,2 % ,1 % 1,10 Teatterikorkeakoulu ,6 % ,5 % 0,84 Turun yliopisto 39,6 % ,0 % 0,95 Vaasan yliopisto 47,3 % ,8 % 1,02 Åbo Akademi 40,5 % ,9 % 1,12

6 rakkeissa puolestaan tutkimusotoksen vastaava jakauma ja oikeanpuolimmaisissa jakauma, kun otanta-asetelma otetaan jakauman laskennassa huomioon. Tutkimusotos vastaa opintoalakoostumukseltaan varsin hyvin tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin pohjautuvaa jakaumaa. Pienet noin prosenttiyksikön suuruusluokkaa olevat poikkeamat selittyvät sillä, että tutkimusotoksen poiminnassa käytettiin yhtenä poimintaehtona sitä, että opiskelijalla on oltava rekisterissä vähintään yksi opintosuoritus viimeisen kolmen vuoden ajalta. Siten sellaiset opintoalat, joiden opiskelijat jättävät muita useammin valmistumatta kuitenkaan perumatta opinto-oikeuttaan, ovat tutkimusotoksessa hieman aliedustettuina, mikä on toisaalta tarkoituksenmukaista, sillä aineistosta tehtävä tutkimus koskee aktiivisesti opiskelevia. Kuviossa 1 on esitetty päiväkohtainen vastausaktiivisuus yhdessä vastausprosentin kehitystä kuvaavan käyrän kanssa. Kuvaajan alkupäästä on selvästi erotettavissa muistutuskierrosten ajankohta, mutta postikyselykierroksen vastausaktiivisuus jakautuu ymmärrettävistä syistä useammalle päivälle sen mukaan, miten paperilomakkeet saapuivat postin mukana. Postikierroksen vastauksiin on myös laskettu mukaan ne internet-lomakkeen kautta annetut vastaukset, joita annettiin sen jälkeen, kun postimuistutus oletettavasti saavutti vastaajat. Vastauskadon painotus Survey-aineistojen painotus on rutiininomainen toimenpide, jolla korjataan vastaajien toisistaan eroavien otokseen sisältymistodennäköisyyksien sekä vastauskadon aiheuttamaa estimaattien harhaisuutta. Painotuksella tavoitellaan sitä, että lopullinen tutkimusotos edustaisi tavoiteperusjoukkoaan mahdollisimman hyvin. Opiskelijabarometrin aineisto painotettiin kaksivaiheisesti. Tutkimuksen otanta-asetelmassa eri korkeakoulujen opiskelijoiden todennäköisyys sisältyä otokseen vaihteli joissain määrin, ja otanta-asetelman huomioivalla painotuksella otetaan tämä huomioon. Toisessa painotuksen vaiheessa pyritään kompensoimaan vastauskadon vaikutuksia. Vastauskadon painotuksessa hyödynnetään opiskelijarekistereistä otokseen poimittujen vastaajien taustatietoja. 15 KUVIO 1. VASTAUSAKTIIVISUUS TIEDONKERUUN AIKANA JA VASTAUSPROSENTIN KEHITYS.

7 16 Vastauskadon aiheuttaman estimaattien vinoutuneisuuden ongelmaan pyrittiin vastaamaan keräämällä opiskelijarekistereistä mahdollisimman kattava taustatietopatteri, jolla pystyttiin toisaalta myös vähentämään kyselyn kuormittavuutta vastaajalle (kun rekisteristä saatavaa tietoa ei tarvinnut erikseen kysyä lomakkeessa). Rekisteritaustatietojen keräämisen varsinainen tarkoitus oli kuitenkin päämäärä pystyä vertaamaan toisiinsa otoksessa kyselyyn vastanneita vastaamattomiin sellaisten taustatietojen perusteella, jotka ovat saatavissa näiltä molemmilta. Taustatietoina saatiin kaikilta otokseen poimituilta mm. syntymävuosi, opintojen aloitusvuosi, opintopistekertymä, sukupuoli ja opiskeluala (tiedekunta- tai koulutusohjelmatieto, joka muunnettiin vastaamaan tilastokeskuksen opintoalaluokitusta). Vastauskadon aiheuttamaa vinoutuneisuutta korjataan analyyseissä painotuksella, joka perustuu vastaamattomuuden mallintamiseen logistisella regressioanalyysillä niin, että malli ennustaa kyselyyn vastaamista otoksessa käytettävissä olevilla taustatiedoilla. Regressiomallin tuottamaa vastaajakohtaista estimaattia vastaamisen todennäköisyydestä kutsutaan tutkimuskirjallisuudessa vastauspropensiteetiksi (menetelmästä enemmän ks. esim. Laaksonen 2006; Peress 2010 tai Carlson & Williams 2011). Siihen perustuvan painotuksen ideana on, että ne opiskelijat, joille ennustettiin mallissa pieni vastauspropensiteetti, edustavat aineistossa useampaa opiskelijaa kuin ne, joiden estimoitu propensiteetti oli suurempi. Vastauspropensiteetin avulla on mahdollista tarkastella vastauskadon satunnaisuutta erityisten survey-aineistojen edustavuutta mittaavien indikaattorien avulla perinteisen vastausprosentin rinnalla. Eräs käyttökelpoisimmista on niin sanottu R-indikaattori (representativity indicator), joka on laskennallisesti määritelty siten, että täydellisen vinoutuneella aineistolla se saa arvon 0 ja täysin vinoutumattomalla arvon 1. Sen arvo perustuu mallinnetun vastauspropensiteetin keskihajontaan, joka on suuri silloin, kun vastaamattomien joukko eroaa vastaajista taustamuuttujien suhteen paljon ja pieni silloin, kun vastauskato on taustamuuttujien suhteen satunnaista. R-indikaattori R(p) lasketaan kaavalla: jossa S(p) on mallinnetun propensiteetin keskihajonta. (Bethlehem et al ) Kun vastaustodennäköisyyttä mallinnetaan rekistereistä poimittavilla taustatiedoilla, saadaan estimoitujen propensiteettien keskihajonnaksi 0,113 ja R-indikaattorin arvoksi 0,775, jota voidaan pitää verrattaen hyvänä arvona, mutta kertoo kuitenkin estimaattien edellyttävän aineiston painottamista. Barometriaineiston edustavuustarkastelun suuri paradoksi on siinä, että opiskelijarekisteriaineiston käyttö tekee muihin vastaaviin tarkasteluihin nähden poikkeuksellisen perusteellisen edustavuustarkastelun mahdolliseksi. Aineisto näyttäisi muihin vastaaviin tiedonkeruihin nähden erityisen edustavalta, jos edustavuutta tarkasteltaisiin vain iän, alueen ja sukupuolen suhteen, sillä yleensä väestörekistereistä tehdyn otannan edustavuustarkastelu jää muutamaan de- ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn ja johonkin aluemuuttujaan), kun barometrin edustavuustarkastelussa niitä oli seitsemän (ikä, sukupuoli, korkeakoulu, opintoala, opintopistekertymä, tutkintotaso ja opintojen aloitusvuosi). Edustavuusindikaattorin arvo siis näyttäisi siten paremmalta, jos käytettävissä olisi yhtä vähän vastaajia vastaamattomista erottelevaa tietoa kuin mitä yleisesti on käytettävissä. Siksi R-indikaattoria tulkittaessa on erityisen tärkeää huomioida, että R-indikaattori toimii ensisijaisesti tiedonkeruun laadunvarmistuksena ja eri kyselyiden R-indikaattorit ovat vertailukelpoisia silloin, kun ne perustuvat samojen taustatietojen käyttöön (Schouten et al. 2011). Toisaalta tarkempi vastauskadon mallinnus luo entistä paremmat edellytykset vastauskadon vinouman korjaamiseen painotusmenetelmillä ja juuri käytettävissä olevan tiedon määrä tekee estimaattien vinoutuneisuuden korjaamisesta aikaisempia opiskelijatiedonkeruita huomattavasti tehokkaampaa.

8 TAULUKKO 3. MIESTEN JA NAISTEN VASTAUSPROSENTIN SEKÄ AINEISTON EDUSTAVUUTTA MITTAAVAN R-INDIKAAT- TORIN KEHITYS MUISTUTUSKIERROKSILLA. Ensimmäinen kyselykutsu Ensimmäinen muistutus Postimuistutuksen jälkeen Miesvastaajia Miesten Naisten Naisvastaajia vastausprosentti Vastausprosentti R-indikaattori ,29 % ,03 % 0, ,62 % ,23 % 0, ,70 % ,53 % 0,775 TAULUKKO 4. LOPULLINEN TUTKIMUSOTOS ILMAN PAINOTUSTA SEKÄ ASETELMA- JA VASTAUSKATOPAINOTUKSELLA SUHTEESSA TODELLISEEN OPINTOALAKOHTAISEEN OPISKELIJAMÄÄRÄÄN. Asetelma- Asetelma- Todellinen Korjaamaton paino- korjattu katokorjattu ja vastaus- opiskelijamäärä* otos otus otos N % N % N % % Eläinlääketieteellinen koulutus 8 0,5 % 8 0,5 % 7 0,4 % 0,3 % Farmasian koulutus 26 1,6 % 26 1,6 % 22 1,4 % 1,1 % Hammaslääketieteellinen koulutus 5 0,3 % 5 0,3 % 4 0,3 % 0,7 % Humanistinen koulutus ,7 % ,2 % ,7 % 15,2 % Kasvatustieteellinen koulutus 155 9,8 % ,1 % ,1 % 9,0 % 17 Kauppatieteellinen koulutus 153 9,7 % ,6 % ,7 % 13,4 % Liikunta/terveystieteellinen koulutus 51 3,2 % 52 3,3 % 48 3,0 % 1,3 % Luonnontieteellinen koulutus ,2 % ,6 % ,9 % 14,6 % Lääketieteellinen koulutus 57 3,6 % 59 3,7 % 52 3,3 % 2,9 % Maatalous-metsätieteellinen koulutus 51 3,2 % 52 3,3 % 43 2,7 % 2,1 % Musiikkialan koulutus 14 0,9 % 9 0,6 % 16 1,0 % 0,8 % Oikeustieteellinen koulutus 64 4,1 % 66 4,2 % 62 3,9 % 2,9 % Psykologian koulutus 12 0,7 % 12 0,8 % 12 0,8 % 1,0 % Taideteollinen koulutus 33 2,1 % 34 2,2 % 40 2,5 % 2,0 % Tanssi- ja teatterialan koulutus 5 0,3 % 5 0,3 % 4 0,3 % 0,2 % Teknillistieteellinen koulutus ,7 % ,9 % ,9 % 19,4 % Teologinen koulutus 36 2,3 % 37 2,3 % 33 2,1 % 1,7 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus ,0 % ,4 % ,8 % 11,2 % *Lähde: Tilastokeskus

9 18 Taulukossa 4 on esitetty vastauskadon ja otanta-asetelman huomioivan painotuksen vaikutus aineiston reunajakaumiin koulutusalan osalta. Asetelma- ja vastauskatokorjatun aineiston koulutusalakohtainen jakauma on hyvin lähellä tilastokeskuksen opiskelijatilaston (SVT 2013) jakaumaa. Pienet erot todellisen koulutusalakohtaisen opiskelijamäärän ja aineiston välillä johtuvat käytännössä siitä, että tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin sellaiset opiskelijat, jotka eivät kolmen viimeisen vuoden aikana ole tosiasiallisesti opiskelleet ja todellinen opiskelijoiden aktiivisuus vaihtelee koulutusaloittain. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen osalta ensimmäinen valtakunnallinen opiskelijabarometri jäi sille asetetuista tavoitteista. Neljä merkittävää ammattikorkeakoulua (Tampereen, Kymenlaakson, Satakunnan sekä Mikkelin AMK:t) jäi yrityksistä huolimatta tiedonkeruun ulkopuolelle, mikä näkyy lopullisen otoskoon pienuutena suhteessa yliopistoissa toteutettuun tiedonkeruuseen. Ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattu kysely lähetettiin yhteensä 2245 opiskelijalle, joista 658 vastasi kyselyyn vastausprosentin ollessa näin 29,3. Näin ollen aineiston yleistettävyys ammattikorkeakouluopiskelijoiden perusjoukkoon ei yllä samalle tasolle yliopisto-opiskelijoiden tiedonkeruun suhteen. Yleistettävyys ei olisi aineiston osalta edes ajateltavissa, jos ajatellaan, ettei tutkimuksen ulkopuolelle jättäytyneiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla ollut mahdollisuutta päätyä tutkimusotokseen. Todellisuudessa tämä mahdollisuus kuitenkin oli, sillä kaikille korkeakouluille osoitettiin opiskelijarekistereihin suunnattu tietopyyntö, joka toteutettiin täsmälleen samalla muotoilulla samana ajankohtana. Käytännössä neljän korkeakoulun jääminen tiedonkeruun ulkopuolelle johtui siitä, että ammattikorkeakoulujen käytännöt opiskelijarekistereihin suunnatuille tietopyynnöille vaihtelivat korkeakoulukohtaisesti tavalla, jota Otuksen tutkijat eivät tiedonkeruun suunnittelussa osanneet riittävästi huomioida. Hieman laveaa tulkintaa seuraten olisi kuitenkin mahdollista pitää ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattua kyselyä menetelmällisesti kaksivaiheisena ryväsotantana, jossa tutkimukseen valikoitui ensin joukko ammattikorkeakouluja, joista toteutettiin seuraavaksi satunnaisotos opiskelijoista. Tulkinta on ongelmallinen ja vaatisi aineistosta tehtävien analyysien osalta monimutkaisen otanta-asetelman (ks. esim. Lehtonen & Pahkinen 2004) huomioimisen tilastollisten ajojen yhteydessä, mitä ei tämän tutkimusjulkaisun puitteissa ollut mahdollista tehdä. Ammattikorkeakouluopiskelijoita koskeviin tuloksiin on siten syytä suhtautua varauksella. Taulukossa 5 on esitetty ammattikorkeakouluopiskelijoiden määritelmällinen perusjoukko opiskelijamäärittäin eri ammattikorkeakouluissa sekä niissä toteutettu tiedonkeruu tutkimusotoksen, vastaajamäärän ja toteutuneen vastausprosentin osalta. Tutkimuksen otanta-asetelma on huomioitu korkeakoulun tasolla niin, että opiskelijoiden toisistaan vaihtelevat sisältymistodennäköisyydet otokseen korjataan aineistossa otanta-asetelman painotuksella. Kyselyn vastausprosentti vaihteli ammattikorkeakoulujen välillä jossain määrin enemmän kuin yliopistojen kohdalla. Parhaiten kyselyyn vastasivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat vastausprosentin jäädessä heikoimmaksi Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden osalta. Otokseen poimituista miehistä kyselyyn vastasi noin joka neljäs (25,1 %) ja naisista 39,0 %, mikä selittää osaltaan ammattikorkeakoulukohtaista vaihtelua vastausaktiivisuudessa. Vastauskadon aiheuttamaan aineiston vinoutumiseen pyrittiin vastaamaan tiedonkeruuvaiheessa samalla periaatteella kuin yliopisto-opiskelijoiden kohdalla. Linkki nettikyselyyn oli auki kolme viikkoa, jonka jälkeen tutkimuksen kyselylomake postitettiin 500 sellaiselle vastaajalle, jotka olivat tiedonkeruun tässä vaiheessa huonoiten edustettuina aineistossa. Vastauskadon painotus perustuu ammattikorkeakoulujen opiskelijarekistereistä saatuihin taustatietoihin sillä taustaoletuksella, että tut-

10 TAULUKKO 5. TUTKIMUKSEN PERUSJOUKKO, TUTKIMUSOTOS SEKÄ VASTAAJAMÄÄRÄT KORKEAKOULUITTAIN. Perusjoukko Joista mie- Tutkimuso- Vastan- Vastaus- Design / amk hiä tos N neita prosentti Weight Ammattikorkeakoulut yhteensä 46,8 % ,3 % 1,00 Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola 43,3 % ,5 % 0,74 Diakonia-ammattikorkeakoulu 16,3 % ,3 % 0,73 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 40,6 % ,5 % 0,76 Humanistinen ammattikorkeakoulu 21,3 % ,0 % 0,49 Hämeen ammattikorkeakoulu 50,0 % ,4 % - Högskolan på Åland ,4 % Jyväskylän ammattikorkeakoulu 49,8 % ,3 % 0,64 Kajaanin ammattikorkeakoulu 50,1 % ,0 % 0,76 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 45,1 % ,0 % 0,70 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 48,4 % ,8 % 1,12 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 46,0 % Lahden ammattikorkeakoulu 40,1 % ,2 % 0,75 Laurea-ammattikorkeakoulu 33,5 % ,6 % 0,75 Metropolia ammattikorkeakoulu 56,2 % ,6 % 0,72 Mikkelin ammattikorkeakoulu 46,3 % Oulun seudun ammattikorkeakoulu 48,4 % ,8 % 0,76 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 49,7 % Poliisiammattikorkeakoulu 75 85,3 % Rovaniemen ammattikorkeakoulu 50,5 % ,6 % 0,76 Saimaan ammattikorkeakoulu 42,2 % ,4 % 0,74 Satakunnan ammattikorkeakoulu 48,9 % Savonia-ammattikorkeakoulu 45,4 % ,7 % 0,74 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 47,5 % ,4 % 0,77 Tampereen ammattikorkeakoulu 50,5 % Turun ammattikorkeakoulu 48,5 % ,2 % 2,35 Vaasan ammattikorkeakoulu 54,5 % ,2 % 0,75 Yrkeshögskolan Novia 51,2 % ,1 % 0,75 kimuksen perusjoukon muodostavat vain tutkimukseen osallistuneet korkeakoulut. Siten ammattikorkeakouluopiskelijoiden aineistosta tehtävien tulkintojen yhteydessä lukijan on pysyttävä kriittisenä, sillä aineisto on puuttuvien korkeakoulujen sekä niiden edustamien koulutusalojen suhteen edelleen vinoutunut. Tunnistemuuttujat ja aineiston anonymisointi Vastaajan tunnistetietoja sisältävää tutkimusaineistoa ei missään tutkimuksen vaiheessa luovutettu muille kuin tutkimuksesta ensisijaisesti vastaaville tahoille. Tiedonkeruun jälkeen tunnistetietoja on säilytetty ainoastaan sellaisilta vastaajilta, jotka ovat erikseen anta-

11 20 neet Otuksen tutkijoille luvan mahdollisten jatkokyselyiden toteuttamiseen. Yksi tällainen jatkokysely toteutettiin keväällä 2013 yhteistyössä Opiskelijoiden liikuntaliiton kanssa. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden liikuntatottumuksia sekä korkeakoululiikunnan nykytilaa Suomessa. Tämän tutkimusraportin valmistuttua tiedonkeruun tutkimusrekisteristä hävitetään kaikki vastaajien tunnistetiedot ennen kuin aineisto saatetaan muiden tutkijoiden hyödynnettäväksi Tampereen yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston kautta. Aineiston anonymisoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei siitä pystytä tunnistamaan pienten korkeakoulujen pienten opintoalojen opiskelijoita. Käytännössä tiedot vastaajan koulutusohjelmasta pelkistetään tiedekunta- tai koulutusalatasolle. Barometrin tilasto-osion toteuttamisesta Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin ositettuna satunnaisotantana, joka jäi valitettavista syistä johtuen ammattikorkeakouluopiskelijoiden osalta vajaaksi neljän ammattikorkeakoulun jäädessä tutkimuksen ulkopuolelle. Ositettu otanta on barometrin kannalta luonteva tiedonkeruuratkaisu, sillä korkeakouluopiskelijoiden tiedot ovat saatavissa ensisijaisesti ja ajantasaisesti oman korkeakoulun opiskelijarekisteristä. Ositetulla otannalla voidaan samalla varmistaa, että tutkimusotokseen saadaan edustus myös pienistä korkeakouluista, jotka voisivat yksinkertaisessa satunnaisotannassa jäädä vaille vastaajia. Perustutkinto-opiskelijan ensisijaisen opinto-oikeuden mukaan määritelty korkeakoulu muodostaa siten aineiston ositusrakenteen. Tilastollisen päättelyn osalta ositettu otanta periaatteessa tehostaa estimointia, sillä tutkimuksellisesti relevantti ositus takaa aineiston edustavuuden (tässä tapauksessa korkeakoulukohtaisen) paremmin kuin yksinkertainen satunnaisotanta (Lehtonen & Pahkinen 2004). Estimointi on luotettavampaa silloin, kun tutkittava ilmiö on yhteydessä korkeakouluun tai siihen välittömästi liittyvään latenttiin muuttujaan (esimerkiksi alue tai opiskeltava ala), josta opiskelija on poimittu. Toisaalta tilanteessa, jossa opiskelijoiden sisältymisen todennäköisyys otokseen vaihtelee merkittävästi korkeakouluittain, estimointi on vastaavasti hieman tehottomampaa. Tiedonkeruun otanta-asetelma otetaan huomioon barometrin tilasto-osiossa siten, että kaikki siihen liittyvät tilastolliset tarkastelut suoritetaan SPSS-ohjelman Complex Surveys moduulilla niin, että tilastollisten luottamusvälien laskennassa hyödynnetään aineiston ositerakennetta, jossa on mukana tieto vastaajan sisältymistodennäköisyydestä otokseen. Tulosten kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ne ovat huomattavasti luotettavampia verrattuna sellaisiin tilastollisiin ajoihin, joissa otanta-asetelmaa ei olisi huomioitu. Aineistoon liittyvä tilastollinen epävarmuus on siten hallittavissa, ja tilastollisten virhepäätelmien riski on huomattavasti pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa väärin lasketut luottamusvälit tuottavat liian tarkkoja estimaatteja. Tulosten luotettavuus tarkoittaa tilastotieteessä usein niiden epätarkkuutta (ja sen hyväksymistä), mikä hämmentää helposti tarkkaavaistakin lukijaa. Yliopisto-opiskelijoiden osalta puolestaan osituksen positiivinen vaikutus tehokkaaseen otoskokoon on suurin piirtein yhtä suuri kuin korkeakoulukohtaisesti hieman toisistaan vaihtelevien sisältymistodennäköisyyksien negatiivinen vaikutus. Estimaatit ovat yliopisto-opiskelijoiden osalta siis suurin piirtein yhtä tarkkoja, kuin mitä yksinkertaisen satunnaisotannan tilanteessa samalla otoskoolla pystyttäisiin saavuttamaan. Tilasto-osion kuvioissa ja taulukoissa on pääsääntöisesti tutkittu tilastollisten erojen merkitsevyyttä korkeakoulusektorien opiskelijoiden välillä. Ristiintaulukoinnin osalta otanta-asetelma on huomioitu tilastollisten testisuureiden Rao Scott-korjauksella (Rao & Scott 1987), joka raportoidaan kuvioissa ja taulukoissa vain tilastollisen merkitsevyyden osalta niissä muuttujatarkasteluissa, joissa ero yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä pystytään osoittamaan. Todellisten erojen täytyy käytännössä olla melko suuria tilastollisesti merkitsevien erojen havaitsemiseksi, sillä tilastollinen epävarmuus ammattikorkeakouluopiskelijoiden aineistossa on huomattavan suurta.

12 Kirjallisuus Bethlehem, J., Cobben, F. & Schouten, B Indicators for the Representativeness of Survey Response. Proceedings of the Statistics Canada Symposium 2008, Gatineau, Canada. Carlson, B L. & Williams, S A Comparison of Two Methods to Adjust Weights for Non-Response: Propensity Modeling and Weighting Class Adjustments. Proceedings of the Annual Meeting of the American Statistical Association, August Cranford, J. A., McCabe, Sean E., Boyd, C. J., Slayden, J., Reed, M. B., Ketchie, J. M., Lange, J., E. & Scott, M. S Reasons for nonresponse in a web-based lege students. Addictive Behaviors. 33 (1) 2008, s European Social Survey ESS Round 5 (2010/2011) Technical Report. Centre for Comparative Social Surveys, City University London: Lontoo. Groves, R. M. & Peytscheva, E. 2008: The Impact of Nonresponse rates on Nonresponse Bias. Public Opinion Quarterly, 72 (2), s Groves, R. M., Fowler, F. J., Couper, M. P., Lepkowski, J M; Singer, E. & Tourangeau, R Survey Methodology (second edition). Wiley & Sons: New Jersey. Kypria, K., Samaranayakab, A., Connor, J., Langley, J. D. & Maclennan, B Non-response bias in a web-based health behaviour survey of New Zealand tertiary students. Preventive Medicine. 53, (4 5) 2011, s Laaksonen, S Does the choice of link function matter in response propensity modelling? Model Assisted Statistics and Applications, An International Journal, 1 (2) 2005/2006. s IOS Press. Lehtonen, R & Pahkinen, E 2004: Practical Methods for Design and Analysis of Complex Surveys. (second edition). John Wiley & Sons: New Jersey. Peress, M Correcting for Survey Nonresponse Using Variable Response Propensity. Journal of the American Statistical Association. 105 (492) Rao, J. N. K. & Scott, A J. (1987): On Simple Adjustments to Chi-Square Tests with Sample Survey Data. The Annals of Statistics 15 (1) 1987, s Schouten, B., Shlomo, N. & Skinner, C Indicators for Monitoring and Improving Representativeness of Suomen virallinen tilasto (SVT 2013): Yliopistokoulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 21

Mikä pitkittäistutkimus?

Mikä pitkittäistutkimus? Mikä pitkittäistutkimus? Pitkittäisbarometri on ensimmäinen valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemistä, arvojen ja asenteiden kehittymistä, toimeentuloa ja asumista sekä työllistymistä,

Lisätiedot

OPISKELIJABAROMETRI. Suvi Pulkkinen Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS

OPISKELIJABAROMETRI. Suvi Pulkkinen Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS OPISKELIJABAROMETRI Suvi Pulkkinen Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS PÄHKINÄNKUORESSA Vähentää opiskelijoihin kohdistuvaa päällekkäistä tiedonkeruuta Tarjoaa tutkijoille jatkuvasti ajantasalla

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI Opintojen ulkopuolelle jääneet ja opintonsa keskeyttäneet nuoret Pekka Myrskylä Tilastokeskus 19.04.2012 Syrjään jäämisen riski asumismuodon ja perheaseman mukaan

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 3.5.2010 200 / vaihtokk, kk YO 177925 Aalto-yliopisto 221 1 243 248 600 255 000-6 400 Helsingin kauppakorkeakoulu 94 200 Taideteollinen korkeakoulu 26 400

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2009-10 200 / vaihtokk, kk toteuma + toteuma + haettu, ka) haettu, ka), kk 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu 102 471 94 200 105 502 85 340 8 860 29604 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN 9.5.2012 245 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto-yliopisto 263 1,494 366,030 273,600 92430 29604 Helsingin yliopisto 438 2,771 678,895 554,200

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN 2016-17 18.04.2016 PÄÄTÖS. Myöntöperuste 230 / vaihtokk. Muutos 15/16-16/17

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN 2016-17 18.04.2016 PÄÄTÖS. Myöntöperuste 230 / vaihtokk. Muutos 15/16-16/17 ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 299 1 621 372 830 358 340 14 490 29604 Helsingin yliopisto 407 2 421 556 830 579 600-22

Lisätiedot

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita risto.lehtonen@helsinki.fi OHC Survey Tilastollinen analyysi Kysymys: Millä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa 13 / S 14.02.13 1( 8) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Degree Programme in Plastics Technology 75 75 4 167 17 368 244 67 398 428 4 84 766 446 381 7 0 282 245 1127 1046 663 5 14 12.23 12. 4. 10.21

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

Korkeakoulujen talouden tunnusluvut Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen talouden tunnusluvut Johtaja Hannu Sirén 1 Korkeakoulujen talouden tunnusluvut 2015-2016 Johtaja Hannu Sirén Vakavaraisuus, ammattikorkeakoulut Omavaraisuusaste Centria ammattikorkeakoulu 74 % 73 % Diakonia ammattikorkeakoulu 79 % 82 % Haaga

Lisätiedot

Eurostudent V (2012-2015) tutkimus. Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT

Eurostudent V (2012-2015) tutkimus. Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT Eurostudent V (2012-2015) tutkimus Mitä Eurostudent kertoo opiskelijoista, opinnoista ja opiskelusta 2010-luvun Euroopassa? Johanna Moisio, HT Eurostudent V -maat Lähtökohdat Relevanssi - kansalliselle

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo , ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2008-09 170 / vaihtokk, kk Keskim EU lähtijöistä (2v (2v vaihdon 08/09 lähtijöistä 2007-08 EU toteuma) toteuma) kesto, kk 07/08 + OPM 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke)

Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke) Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke) 2013 Urheilijakysely Kyselyyn vastasi 215 suomalaisessa korkeakoulussa opiskelevaa opiskelijaa. Näistä 65 %

Lisätiedot

Opiskelua eri elämäntilanteissa

Opiskelua eri elämäntilanteissa Opiskelua eri elämäntilanteissa Opiskelijuuden kehystyyppejä metsästämässä EUROSTUDENT-aineistosta Juhani Saari (Otus) Opintojen aikainen työssäkäynti 2007-15 AMKopiskelijoiden keskuudessa (tilastokeskus)

Lisätiedot

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) 29604 Helsingin yliopisto 0 29617 Joensuun yliopisto 0 29542 Kuopion yliopisto 29314 Lapin yliopisto 29580 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 29479 Oulun yliopisto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

ERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS+ -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 1 KORKEAKOULUITTAIN 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 288 1 632 375 360 370 300 5 060 29604 Helsingin yliopisto 472

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA VNA yliopistojen tutkinnoista (794/2004) LUONNOS 16.9.2013 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 02.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 32 2 5 79 7 98 1 1

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018 Tiivistelmä, Joensuun seutu 22.2.2019 Sisällysluettelo Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät seuduittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology. sijaiset hakijat Kaikki hakijat.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

JY / METODIFESTIVAALI 2013 PRE-KURSSI: KYSELYTUTKIMUS DEMOT

JY / METODIFESTIVAALI 2013 PRE-KURSSI: KYSELYTUTKIMUS DEMOT JY / METODIFESTIVAALI 2013 PRE-KURSSI: KYSELYTUTKIMUS DEMOT SPSS-ohjelmiston Complex Samples- toiminto otoksen poiminnassa ja estimaattien laskennassa Mauno Keto, lehtori Mikkelin AMK / Liiketalouden laitos

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

European Social Survey Miten tiedot kerättiin? Marko Ylitalo Metodifestivaalit, Tampere

European Social Survey Miten tiedot kerättiin? Marko Ylitalo Metodifestivaalit, Tampere European Social Survey Miten tiedot kerättiin? Marko Ylitalo 19.8.2015 Metodifestivaalit, Tampere Mikä European Social Survey on? - ESS on haastattelututkimus, jossa mitataan systemaattisesti arvoja, asenteita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen uraseuranta. Satu Helmi Projektipäällikkö

Ammattikorkeakoulujen uraseuranta. Satu Helmi Projektipäällikkö Ammattikorkeakoulujen uraseuranta Projektipäällikkö Sisältö Ammattikorkeakoulujen uraseuranta, mitä se on? Valtakunnallisen kyselyn pilotointi keväällä 2019 Valtakunnallisten tulosten hyödyntäminen Syksyn

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2006) 1 Estimointi >> Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin

Lisätiedot

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistotutkinnon suorittaneet Ylempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi lähes 6 prosenttia Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan ylempiä korkeakoulututkintoja

Lisätiedot

Ulkoilututkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, LVVI2 -tutkimus

Ulkoilututkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, LVVI2 -tutkimus Ulkoilututkimus 2008-2011 Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, LVVI2 -tutkimus Kalastamassa kalastajia ulkoilutilastojen aineiston esittely Kehittämispäällikkö Vesa Virtanen, Tilastokeskus

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja

Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja AVOINYLIOPISTO.FI VERKKKOPALVELU JA TARJONTA 2012 Soile Pylsy, CSC 2 Avoinyliopisto.fi verkkopalvelu Kaikki Suomen avoin yliopisto-opetuksen tarjonta Omistaa 15

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Asiantuntijana Työmarkkinoille

Asiantuntijana Työmarkkinoille Juha Sainio Asiantuntijana Työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta Tämä julkaisu on tuotettu Aarresaari-verkoston

Lisätiedot

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme? TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Mitä opimme? 1/4 Tilastollisen tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä prosesseista, jotka generoivat reaalimaailman

Lisätiedot

Arvio lähtijöistä. 41 237 54 510 49 220 5 290 29539 Centria ammattikorkeakoulu

Arvio lähtijöistä. 41 237 54 510 49 220 5 290 29539 Centria ammattikorkeakoulu ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 292 1 558 358 340 375 360-17 020 29604 Helsingin yliopisto 420 2 520 579 600 670 220-90

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2791 KORKEAKOULUJEN UUDET OPISKELIJAT: ENSIKOKEMUKSET 2011 QUESTIONNAIRE: FSD2791 NEW STUDENTS IN UNIVERSITIES 2011: FIRST IMPRESSIONS Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Postitse vai sähköisesti?

Postitse vai sähköisesti? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2010: 47 279 285 Tutkimustaidot Postitse vai sähköisesti? Näkemyksiä tiedonkeruumenetelmän valintaan Lääkäri 2008 -tutkimuksen pohjalta JUHO RUSKOAHO, JUKKA VÄNSKÄ,

Lisätiedot

AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC

AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC Avoin yliopisto-opetus tilastoaineistojen valossa AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC Avoin yliopisto-opetus tilastoaineistojen valossa OSA 1. OPISKELIJAT JA

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Suomen MarkkinointiTutkimusSeura 10.5.2010 Ilkka Rainio

Suomen MarkkinointiTutkimusSeura 10.5.2010 Ilkka Rainio Suomen MarkkinointiTutkimusSeura 10.5.2010 Ilkka Rainio Mikä on TNS Gallup Forum? Toiminta aloitettu vuonna 1989 GallupKanava - nimellä ja 1000:lla vastaajataloudella Tällä hetkellä 40.000 aktiivivastaajaa,

Lisätiedot

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Päätös OKM/88/592/2014 12.12.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö teki 16.5.2014 päätöksen (18/592/2014)

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2018 Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio Heikki Miettinen & Jarno Parviainen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2018 Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio Heikki Miettinen & Jarno Parviainen Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio 1..1 Heikki Miettinen & Jarno Parviainen 1 Johdanto 2 Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot