Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke)"

Transkriptio

1 Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke) 2013

2 Urheilijakysely Kyselyyn vastasi 215 suomalaisessa korkeakoulussa opiskelevaa opiskelijaa. Näistä 65 % (n=139) opiskeli yliopistossa ja 35 % (n=76) ammattikorkeakoulussa.

3 Vastaajien edustamat oppilaitokset Yliopistot (n=139) Ammattikorkeakoulut (n=76) Henkilöä Henkilöä Jyväskylän yliopisto Helsingin yliopisto Turun AMK Jyväskylän AMK Metropolia AMK Aalto-yliopisto Itä-Suomen yliopisto HAAGA-HELIA AMK Seinäjoen AMK Rovaniemen AMK Turun yliopisto 6 Tampereen AMK 5 Lapin yliopisto 5 Lahden AMK Hämeen AMK 3 4 Tampereen yliopisto 4 Laurea AMK 3 Åbo Akademi Oulun yliopisto 4 3 Yrkeshögskolan Novia Arcada AMK Mikkelin AMK Tampereen teknillinen yliopisto Vaasan yliopisto 3 3 Oulun seudun AMK Pohjois-Karjalan AMK Savonia AMK Lappeenrannan teknillinen yliopisto Svenska handelshögskolan 1 1 Diakonia AMK Kajaanin AMK Satakunnan AMK 1 1 1

4 Vastaajien koulutusalat Yliopistot (n=139) Ammattikorkeakoulut (n=76) Henkilöä Henkilöä Liikuntatieteellinen ala Teknillistieteellinen ala Tekniikan ja liikenteen ala 23 Kasvatustieteellinen ala 17 Luonnontieteellinen ala 17 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 21 Kauppatieteellinen ala Humanistinen ala 9 16 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 18 Yhteiskuntatieteellinen ala 9 Maatalous-metsätieteellinen ala 6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 6 Oikeustieteellinen ala 6 Lääketieteellinen ala 5 Luonnonvara- ja ympäristöala 4 Terveystieteiden ala 5 Jokin muu 3 Jokin muu 2 Farmasian ala 2 Hammaslääketieteellinen ala Taideteollinen ala 1 1 Kulttuuriala 1

5 Välivuodet toisen asteen opintojen jälkeen ennen korkeakouluopiskelijaksi siirtymistä Yliopisto-opiskelijoista 47 % oli pitänyt välivuosia, AMKopiskelijoista 61 %. Yliopisto-opiskelijoilla oppilaitokseen sisään pääseminen aiheuttaa hieman enemmän välivuosia. Yliopisto-opiskelijoilla välivuosia oli keskimäärin 1,8 ja AMK-opiskelijoilla 1,7. Vaihteluväli molemmissa ryhmissä oli 1-6 vuotta. Ei suuria eroja eri korkeakoulujen välillä. Suurin osa välivuosia pitäneistä urheilijoista panostaa niiden aikana vain urheiluun, jolloin työskentely ei ole niin yleistä.

6 Syyt välivuosien pitämiseen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % En ole saanut haluamaani opiskelupaikkaa 33 % 4 Varusmiespalvelus/ siviilipalvelus Panostus vain urheiluun 45 % 48 % 45 % 43 % Yliopisto AMK Työ 17 % Jokin muu 6 % 13 % Pojilla varusmiespalvelus on aiheuttanut välivuoden 85 prosentille vastaajista. Tytöistä ainoastaan yksi vastaaja oli suorittanut varusmiespalveluksen. Muita syitä olivat mm. lukion käyminen 3,5 vuodessa, epävarmuus alasta mitä haluaa opiskella ja ulkomailla pelaaminen.

7 Opintojen eteneminen (opintopisteet/vuosi keskimäärin) Ylin saavutettu urheilullinen taso Yliopisto AMK Olympia- tai MM-edustus 35,8 op 42,9 op EM-kilpailuedustus 43,8 op 44,4 op Aikuisten maajoukkue edustus 41,2 op 56,6 op Aikuisten SM-taso 44,1 op 51,6 op Nuorten arvokilpailuedustus Nuorten maajoukkueryhmä 41,2 op 44,4 op 56,7 op 49,1 op Nuorten SM-taso 65 op 72 op

8 % opiskelijoista Opintojen eteneminen 35 % Yliopisto (n=129) AMK (n=68) 30 % 2 25 % 20 % 22 % 21 % 21 % 1 15 % 15 % 16 % 16 % 10 % 12 % 5 % 0 % 6 % 4 % 2 % yli 60 Suoritetut opintopisteet/vuosi keskimäärin

9 % opiskelijoista Opintojen kesto Keskimäärin yliopisto-opiskelijoiden opinnot kestäisivät kyseisellä tahdilla suoritettuna 7,7 vuotta ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden 5,3 vuotta. Yliopisto-opiskelijoilla ohjeellinen opiskeluaika ylittyisi näin ollen 2,7 vuodella ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla 1,8 vuodella. Ohjeelliseen opintoaikaan yliopisto-opiskelijat toivovat keskimäärin kahden vuoden lisäjoustoa (31 % tarvitsisi 3 vuotta tai enemmän) ja ammattikorkeakouluopiskelijat yhtä vuotta (28 % tarvitsisi 2 vuotta tai enemmän). 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Yliopisto AMK 40 % 31 % 22 % 24 % 23 % 1 17 % 11 % 7 % 7 % 0-3,5 3, yli 9 Opintojen kesto (v)

10 Opiskeluun ja työhön käytetty aika Opetuksen seuraaminen ohjatussa opiskelussa / lähiopetuksessa Itsenäinen opiskelu Työ h/vko Yliopisto AMK Yliopisto-opiskelijoilla opiskeluun käytetty viikoittainen aika on keskimäärin 22 tuntia. Ammattikorkeakouluopiskelijat osallistuvat lähiopetukseen huomattavasti enemmän, sillä heillä opiskeluun käytetty viikoittainen aika on 29 tuntia. Yliopisto-opiskelijoista 24,5 % ilmoittaa työskentelevänsä osa-aikaisesti ja 5 % täysipäiväisesti. AMK-opiskelijoista osa-aikaisesti työskentelee 2 ja täysipäiväisesti 1 %. Keskimäärin opiskelijat työskentelevät noin 6,5 tuntia viikossa.

11 Joustavien opiskelumenetelmien käyttö 49 vastaajaa (n. 23 %) ei ollut hyödyntänyt mitään joustavista opiskelumenetelmistä. Näistä yliopisto-opiskelijoita oli 28 henkilöä ja ammattikorkeakouluopiskelijoita 21 henkilöä. Oppilaitoksittain kyseiset henkilöt olivat jakaantuneet varsin tasaisesti. Prosenttiosuuksina ilmaistuna yliopistoopiskelijoista keskimäärin 18 % ei ollut hyödyntänyt joustavia menetelmiä ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 27 %. Keskiarvoa paremmin yliopistoista sijoittuvat Lapin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Ammattikorkeakouluista puolestaan Rovaniemen AMK, Haaga-Helia AMK, Jyväskylän AMK ja Turun AMK. Yliopistoaloista keskiarvoa paremmin sijoittuivat kauppatieteellinen, kasvatustieteellinen ja liikuntatieteellinen ala. AMKaloilla joustavien menetelmien käyttö on varsin tasaista, mutta keskiarvo paremmin sijoittuvat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Kukaan vastaajista ei ollut hyödyntänyt kaikkia menetelmiä. Eniten hyödynnetyt menetelmät olivat oppimistulokset oppimisen mittarina (n=119), itsenäistä oppimista tukeva verkkoympäristö (n=70), kokonaan itsenäisesti verkossa suoritettavia kursseja perusopinnoissa (n=42) ja vapaasti valittavissa opinnoissa (n=30) ja tenttiakvaario tai etätenttimahdollisuus (n=34). Suurimmat erot yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välille muodostuvat vastaavien opintojaksojen suorittamisessa avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa (yo=17%, amk=1%) ja akatemiavalmennuksesta vapaasti valittaviin opintoihin saatavista opintopisteistä (yo=5%, amk=22%).

12 Joustavat opiskelumentelmät Joustavien opiskelumenetelmien käyttö Yliopisto (n=139) AMK (n=76) menetelmää hyödyntäneet (%) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Oppimisen mittarina oppimistulokset 53 % 57 % Itsenäistä oppimista ja monimuoto-opiskelua tukeva verkkoympäristö Kokonaan itsenäisesti verkossa suoritettavia kursseja perusopinnoissa Vastaavien opintojaksojen suorittaminen avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 1 % 13 % 17 % 23 % 33 % 32 % Tenttiakvaario tai etätenttimahdollisuus 16 % 16 % Kokonaan itsenäisesti verkossa suoritettavia kursseja vapaasti valittavissa opinnoissa 14 % 13 % Mahdollisuus suorittaa kieliopintoja näyttökokeella 7 % Mahdollisuus suorittaa lähes kaikki kurssit vaihtoehtoisesti 4 % 8 % Akatemiavalmennuksesta opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin 5 % 22 % Muut 3 % 5 % Urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen suunnittelusta ja seurannasta opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin 1 % 3 %

13 Joustavien opiskelumenetelmien käyttö eri yliopistoissa

14 Joustavien opiskelumenetelmien käyttö eri ammattikorkeakouluissa

15 Joustavien opiskelumenetelmien käyttö oppilaitoksittain Yliopistot Ammattikorkeakoulut

16 Joustavien opiskelumenetelmien käyttö koulutusaloittain (yliopistot)

17 Joustavien opiskelumenetelmien käyttö koulutusaloittain (AMK)

18 Joustavien opiskelumenetelmien käyttö koulutusaloittain Yliopistot Ammattikorkeakoulut

19 Työharjoittelu ja työskentely omalla alalla Yliopisto-opiskelijoista n.37 % oli suorittanut opiskeluihin kuuluvan työharjoittelun tai tehnyt työtä opiskelemallaan alalla. Vastaava luku ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on 50 %. Niistä opiskelijoista (yo ja amk), jotka työharjoittelun olivat tehneet, n. 65 % koki että se onnistui joustavasti eikä haitannut harjoittelua ja kilpailuja.

20 % opiskelijoista Työharjoittelu ja työskentely omalla koulutusalalla aloittain (yo) 100 % 80 % Tehnyt työharjoittelun tai töitä omalla alalla Työharjoittelu/työ nivoutui joustavasti urheilun kanssa 100 % 8 60 % 40 % 65 % 55 % 67 % 58 % 71 % 50 % 20 % 0 % 1 6 % Koulutusala (yo)

21 % opiskelijoista Työharjoittelu ja työskentely omalla koulutusalalla aloittain (amk) 100 % Tehnyt työharjoittelun tai töitä omalla alalla Työharjoittelu/työ nivoutui joustavasti urheilun kanssa 80 % 75 % 80 % 60 % 67 % 62 % 62 % 55 % 40 % 48 % 20 % 28 % 0 % Matkailu-, ravitsemusja talousala (n=6) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (n=21) Koulutusala (amk) Tekniikan ja liikenteen ala (n=23) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (n=18)

22 Korkeakoulukysely (henkilökunnalle) 167 vastausta. 44 vastaajaa (26,5 %) edusti ammattikorkeakouluja ja 122 (73,5 %) vastaajaa yliopistoja.

23 Vastaajien edustamat oppilaitokset Yliopistot (n=122) Ammattikorkeakoulut (n=44) Henkilöä Henkilöä Turun yliopisto 26 Oulun seudun amk 9 Aalto-yliopisto 25 Vaasan amk 9 Helsingin yliopisto 20 Tampereen amk 7 Jyväskylän yliopisto 14 Rovaniemen amk 6 Åbo Akademi 10 Laurea amk 3 Itä-Suomen yliopisto 9 Arcada 2 Vaasan yliopisto 7 Haaga-Helia 2 Lapin yliopisto 6 Jyväskylän amk 2 Tampereen yliopisto 3 Metropolia 2 Oulun yliopisto 1 Lahden amk 1 Tampereen teknillinen yliopisto 1 Mikkelin amk 1

24 Vastaajien koulutusalat Yliopistot (n=115) Ammattikorkeakoulut (n=42) Henkilöä Henkilöä Kauppatieteellinen 29 Sosiaali, terveys ja liikunta 20 Lääketieteellinen 28 Teknillistieteellinen 19 Yhteiskuntatieteellinen, liiketalous ja hallinto 16 Kasvatustieteellinen 11 Liikuntatieteellinen 9 Tekniikka ja liikenne 3 Terveystieteet 6 Humanistinen ja kasvatus 1 Oikeustieteellinen 4 Yhteiskuntatieteet 3 Luonnontieteet 1 Farmacia 2 Hammaslääketieteellinen 2 Matkailu, ravitsemus ja talous 1 Luonnontieteellinen 2

25 Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa (kysymys 4) Vaikuttaisi siltä, että ammattikorkeakouluissa ollaan paremmin tietoisia urheilun ja opiskelun yhdistämiseen liittyvistä asioista ja lisäksi niihin suhtaudutaan positiivisemmin. Yliopistoista tulleissa vastauksissa korostuu en osaa sanoa/ei kokemusta vaihtoehto usean väittämän kohdalla. Oppilaitosten välille ei muodostu suuria eroja, jos tarkastellaan väittämien muodostamia keskimääräisiä arvoja. Ammattikorkeakoulut: 1) Vaasan amk (ka=2,41) 2) Rovaniemen amk (ka=2,68) 3) Tampereen amk (ka=2,81) 4) Oulun seudun amk (ka=2,86) Yliopistot: 1) Jyväskylän yliopisto (ka=2,58) 2) Lapin yliopisto (ka=2,66) 3) Åbo Akademi (ka=2,69) 4) Itä-Suomen yliopisto (ka=2,74) 5) Vaasan yliopisto (ka=2,74) 6) Helsingin yliopisto (ka=2,76) 7) Turun yliopisto (ka=2,79) 8) Aalto-yliopisto (ka=2,82)

26 Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa, kysymys 4 (yliopistot) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa/ei kokemusta Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen toimii korkeakoulussani hyvin 6 % 34 % 48 % 10 % 2 % Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen toimii yksikössäni hyvin 8 % 35 % 45 % 11 % 2 % Tunnen hyvin huippu-urheilun vaatimukset 1 30 % 21 % 1 12 % Tunnen hyvin huippu-urheilijoiden arjen 11 % 30 % 23 % 23 % 14 % Huippu-urheilijat suunnittelevat aktiivisesti opintoja 17 % 36 % 34 % 10 % 3 % Huippu-uheilijat luistavat opinnoista 3 % 36 % 31 % 21 % Korkeakoulumme hyödyntää huippu-urheilijoita markkinoinnissa ja viestinnässä 15 % 24 % 31 % 22 % Urheiluakatemia voisi näkyä nykyistä enemmän osana korkeakoulumme markkinointia 24 % 37 % 21 % 14 % 5 % Urheiluseurat ja valmentajat huomioivat opiskelun osana valmentautumisen suunnittelua 2 % 10 % 67 % 20 % 2 % Opintotukijärjestelmän pitäisi tunnistaa opiskelevat urheilijat ja huomioida urheilun vaikutus opintojen etenemiseen 12 % 36 % 2 14 % Korkeakoulussamme opiskelleet huippu-urheilijat menestyvät hyvin työelämässä 18 % 25 % 52 % 4 % 2 % Huippu-urheilijat saavat apua ura- ja opintosuunnitteluun urheiluakatemian koordinaattorilta 6 % 16 % 72 % 4 % 2 % Huippu-urheilijoiden opintojen ohjaus edellyttäisi tiiviimpää vuorovaikutusta urheiluakatemian koordinaattorin kanssa 24 % 5 6 % 3 % Yhteistyö urheiluakatemian kanssa toimii mielestäni hyvin 4 % 15 % 70 % 10 % 1 %

27 Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa, kysymys 4 (AMK) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa/ei kokemusta Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen toimii korkeakoulussani hyvin 43 % 25 % 21 % 2 % Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen toimii yksikössäni hyvin 14 % 43 % 21 % 21 % 2 % Tunnen hyvin huippu-urheilun vaatimukset 34 % 3 5 % 14 % Tunnen hyvin huippu-urheilijoiden arjen 18 % 46 % 11 % 16 % Huippu-urheilijat suunnittelevat aktiivisesti opintoja 16 % 43 % 23 % 14 % 5 % Huippu-uheilijat luistavat opinnoista 7 % 16 % 30 % 23 % 25 % Korkeakoulumme hyödyntää huippu-urheilijoita markkinoinnissa ja viestinnässä 32 % 14 % 25 % 21 % Urheiluakatemia voisi näkyä nykyistä enemmän osana korkeakoulumme markkinointia 43 % 23 % 16 % 16 % 2 % Urheiluseurat ja valmentajat huomioivat opiskelun osana valmentautumisen suunnittelua 5 % 32 % 50 % 11 % 2 % Opintotukijärjestelmän pitäisi tunnistaa opiskelevat urheilijat ja huomioida urheilun vaikutus opintojen etenemiseen 27 % 41 % 16 % 7 % Korkeakoulussamme opiskelleet huippu-urheilijat menestyvät hyvin työelämässä 21 % 23 % 48 % 7 % 2 % Huippu-urheilijat saavat apua ura- ja opintosuunnitteluun urheiluakatemian koordinaattorilta 21 % 58 % 5 % 7 % Huippu-urheilijoiden opintojen ohjaus edellyttäisi tiiviimpää vuorovaikutusta urheiluakatemian koordinaattorin kanssa 36 % 32 % 18 % 5 % Yhteistyö urheiluakatemian kanssa toimii mielestäni hyvin 16 % 32 % 3 11 % 2 %

28 Korkeakoulu osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa (kysymys 5) Väittämistä korostuu yksi ylitse muiden: Tunnen oman yksikön huippuurheilijoita. Ammattikorkeakouluista keskimäärin 71 % oli vastannut tähän väittämään kyllä ja yliopistoista 67 %. Seuraavaksi eniten kyllä vastauksia keräsivät seuraavat väittämät: Olen ollut tekemisissä huippu-urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien tai akatemiavalmentajien kanssa (yliopistot 26 %, amk:t 40 %) ja Tunnen urheiluakatemian koordinaattorin henkilökohtaisesti (yliopistot 2, amk:t 43 %) Muiden väittämien kohdalla prosenttiosuudet olivat vaatimattomampia. Erityisesti urheilijoiden merkintä opiskelijarekisteriin ja akatemian näkyvyys hakuoppaissa saivat huonot pisteet. Ammattikorkeakoulut: 1) Rovaniemen amk (ka=56 %), 2) Oulun seudun amk (ka=27%), 3) Vaasan amk (ka=20%), 4) Tampereen amk (ka=10%) Yliopistot (top 4): 1) Lapin yliopisto (ka=43%), 2) Jyväskylän yliopisto (ka=30%), Vaasan yliopisto (ka=17%), 4) Itä-Suomen yliopisto (ka=16%).

29 Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa (kysymys 5, yliopisto vs. amk) Kyllä vastaukset % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Tunnen oman yksikön huippu-urheilijoita 71 % 67 % Tunnen urheiluakatemian koordinaattorin henkilökohtaisesti 2 43 % Olen ollut tekemisissä huippu-urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien tai akatemiavalmentajien kanssa 26 % 40 % Korkeakoulumme huippu-urheilijoiden menestyksestä tiedotetaan korkeakoulumme internetsivuilla tai intrassa 18 % 35 % Korkeakoulumme menestyneitä huippu-urheilijoita muistetaan onnitteluilla tai mitalikahveilla Korkeakoulussamme on ainakin yksi henkilö jolle on varattu työaikaa huippu-urheilijoiden opinto- ja urasuunnitteluun 12 % 17 % 32 % 2 AMK Yliopisto Urheiluakatemia näkyy korkeakoulumme internetsivuilla 14 % 24 % Yksikössämme on kirjalliset ohjeet siitä, millaisia joustoja tms. huippu-urheilijoille voidaan myöntää 21 % Urheiluakatemia on osa korkeakoulumme strategiaa Nimilista korkeakoulumme akatemiaurheilijoista löytyy intrasta tai urheiluakatemian internetsivuilta Urheiluakatemia näkyy korkeakoulumme hakuoppaissa Korkeakoulumme opiskelijarekisterissä urheilijat on merkitty tietyllä tunnisteella 1 11 % 15 % 11 % 4 % 8 % 4 % 3 %

30 Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa (kysymys 5, yliopistot)

31 Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa (kysymys 5, AMK:t)

32 Opintojen joustavat suoritustavat Kaikkien opiskelijoiden ja urheilijoiden opintojen joustavissa suoritustavoissa ei ole suuria eroavaisuuksia. Kaikkien opiskelijoiden ja urheilijoiden välille ei juurikaan muodostu eroja myöskään oppilaitoksittain tarkasteltuna. Ammattikorkeakouluissa useammat joustavat suoritustavat ovat yleisempiä verrattuna yliopistoihin. Suurimmat erot muodostuvat pakollisten ja vapaasti valittavien opintojen itsenäisestä suorittamisesta, mitkä ovat ammattikorkeakouluissa yleisempiä. Ainoastaan tenttiakvaarion tai etätenttimahdollisuuden hyödyntäminen on yliopistoissa yleisempää. Sekä yliopistoissa että amk:ssa opintojakson suorittaminen tentin, esseen tai muun tuotoksen avulla on yleisin käytetty menetelmä. Yliopistoista yleisimmin joustavia opiskelumenetelmiä mahdollistivat Lapin yliopisto (ka=2,95), Åbo Akademi (ka=3,02) ja Itä-Suomen yliopisto (ka=3,07). Heikoiten joustavia suoritustapoja mahdollistivat pääkaupunkiseudun oppilaitokset. Ammattikorkeakouluista yleisimmin joustavia opiskelumenetelmiä mahdollistivat Rovaniemen amk (ka=2,63), ja Oulun seudun amk (ka=2,92).

33 Opintojakson suorittaminen tentin, esseen tai muun tuotoksen avulla Vastaavien opintojaksojen suorittaminen joustavammin avoimessa yliopistossa tai amk:ssa Vapaasti valittavien opintojen suorittaminen itsenäisesti Tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen suorittaminen itsenäisesti Tenttiakvaario tai etätenttimahd ollisuus Opintojen joustavat suoritustavat (yliopistot) Erittäin yleinen Yleinen Kohtalainen Harvinainen Ei ole käytössä yksikössämme 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Muut opiskelijat 4 % 8 % 28 % 33 % 27 % Urheilijat 3 % 13 % % Muut opiskelijat 3 % 8 % 27 % 35 % 27 % Urheilijat 2 % 26 % 33 % 30 % Muut opiskelijat 6 % 12 % 34 % 26 % 22 % Urheilijat 5 % 13 % 34 % 23 % 26 % Muut opiskelijat 2 % 17 % 24 % 33 % 25 % Urheilijat 1 % 1 23 % 31 % 27 % Muut opiskelijat 17 % 16 % 25 % 31 % 11 % Urheilijat 16 % 17 % 31 % 23 % 13 %

34 Opintojakson suorittaminen tentin, esseen tai muun tuotoksen avulla Vastaavien opintojaksojen suorittaminen joustavammin avoimessa yliopistossa tai amk:ssa Vapaasti valittavien opintojen suorittaminen itsenäisesti Tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen suorittaminen itsenäisesti Tenttiakvaario tai etätenttimahd ollisuus Opintojen joustavat suoritustavat (AMK) Erittäin yleinen Yleinen Kohtalainen Harvinainen Ei ole käytössä yksikössämme 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Muut opiskelijat 2 % 2 % 36 % 18 % 41 % Urheilijat 2 % 3 16 % 34 % Muut opiskelijat 7 % 30 % 34 % 23 % 7 % Urheilijat 5 % 30 % 24 % 23 % Muut opiskelijat 46 % 23 % 21 % 2 % Urheilijat 44 % 26 % 1 2 % Muut opiskelijat 7 % 28 % 23 % 40 % 2 % Urheilijat 7 % 2 24 % 38 % 2 % Muut opiskelijat 3 30 % 16 % 7 % Urheilijat 12 % 40 % 33 % 12 % 5 %

35 Opintojen joustavat suoritustavat oppilaitoksittain yliopistoissa (1=erittäin yleinen-5=ei ole käytössä yksikössämme)

36 Opintojen joustavat suoritustavat oppilaitoksittain ammattikorkeakouluissa (1=erittäin yleinen-5=ei ole käytössä yksikössämme)

37 Huippu-urheilijoille suunnatut joustot Suurella osalla korkeakoulujen henkilökunnasta ei ollut tietoa huippuurheilijoille suunnatuista joustoista ja niiden käytöstä % vastaajista oli joustosta riippuen valinnut kohdan en osaa sanoa. Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa opiskelijoille myönnetty lisäaika opintoihin ja kieliopintojen suorittaminen olivat yleisimmät joustot. Erityisesti ammattikorkeakouluissa opintoihin myönnettävä lisäaika on yleistä (56 % oli vastannut kyllä). Suurimmat erot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille muodostuvat opintoihin myönnettävästä lisäajasta, akatemiavalmennuksesta saatavista opintopisteistä ja urheilun parista hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, mitkä olivat amk:ssa yleisempiä. Ammattikorkeakouluissa joustot ovat huomattavasti yleisempiä kuin yliopistoissa. Yliopistoissa opiskelijat olivat hakeneet joustavaa opintooikeutta ammattikorkeakouluja enemmän, mutta muut joustot olivat yleisempiä amk:ssa. Yliopistoista erottuvat edukseen Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Åbo Akademi. Ammattikorkeakouluista puolestaan Rovaniemen amk oli selvästi ylitse muiden.

38 Huippu-urheilijoille suunnatut joustot (yliopisto vs. amk) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Opiskelijoille on myönnetty huippu-urheilun perusteella lisäaikaa opintojen suorittamiseksi 24 % 56 % Huippu-urheiljoiden on mahdollista suorittaa tutkintoon sisältyviä kieliopintoja näyttökokeella 22 % 34 % Akatemiaurheilijat saavat akatemiavalmennuksesta opintopisteitä 3 % 32 % AMK Huippu-urheilijat ovat hakeneet urheilun parista hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista 2 % 2 Yliopisto Akatemiaurheilijat saavat urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen suunnittelusta ja seurannasta opintopisteitä 2 % 13 % Huippu-urheilijat ovat hakeneet joustavaa opinto-oikeutta suorittaakseen osan opinnoista muualla 6 % 10 %

39 Huippu-urheilijoille suunnatut joustot oppilaitoksittain

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Taulukko 103b/1. Rahojen riittävyys opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Taulukko 103b/1. Rahojen riittävyys opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) Tauluo 103b/1. Rahojen riittävyys opiskelun keston, opiskelupaiakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) erittäin hyvin tulin hyvin toimeen tulin toimeen, kun elin säästäväisesti toimeentuloni oli erittäin

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) 29604 Helsingin yliopisto 0 29617 Joensuun yliopisto 0 29542 Kuopion yliopisto 29314 Lapin yliopisto 29580 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 29479 Oulun yliopisto

Lisätiedot

En Kyllä Otin En Kyllä Otin

En Kyllä Otin En Kyllä Otin Taulukko 135/1b. Rokotukset ja lääkitykset ennen matkaa opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) -------------- En Kyllä Otin En Kyllä Otin vain osan vain osan suositel- suositel-

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Taulukko 86b/2. Rahapelien pelaaminen viimeisen 12 kuukauden aikana opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (AMK)

Taulukko 86b/2. Rahapelien pelaaminen viimeisen 12 kuukauden aikana opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (AMK) Taulukko 86b/1. Rahapelien pelaaminen viimeisen 12 kuukauden aikana opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) en kyllä N % % 1. vuosi 425 52.0 48.0 2.-4. vuosi 1085 46.8 53.2

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Taulukko 43/1b. Kuntoliikunnan harrastaminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%)

Taulukko 43/1b. Kuntoliikunnan harrastaminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) Taulukko 43/1b. Kuntoliikunnan harrastaminen opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) Enintään 1-3 Vähintään 3 kertaa/kk kertaa/vko 4 kertaa/vko ---- 1. vuosi 415 19.8 54.2 26.0

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Taulukko 84/1b. Opiskelun päätoimisuus opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Taulukko 84/1b. Opiskelun päätoimisuus opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) Taulukko 84/1b. Opiskelun päätoimisuus opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) ---- ---- Pää- Sivu- Muulla Pää- Sivu- Muulla Miehet toimisesti toimisesti tavoin Naiset toimisesti

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemia- ja oppilaitospäivät 11.5.2016 / Kuopio Anu Korhonen, Joensuun Urheiluakatemia Tuija Pasanen, Itä-Suomen yliopisto Mistä

Lisätiedot

Taulukko 111/1b. Kiusatuksi joutumisen määrä kouluaikana opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Taulukko 111/1b. Kiusatuksi joutumisen määrä kouluaikana opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) Taulukko 107/1b. Arvio väitteestä "Sain selvyyden minua huolestuttaneisiin asioihin" opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) Samaa Eri mieltä mieltä N % % -----------------

Lisätiedot

N % % N % % Opiskelun kesto. 1. vuosi 499 93.8 6.2 2.-3. vuosi 928 93.9 6.1 4. vuosi 294 93.5 6.5 5.- vuosi 198 93.9 6.1

N % % N % % Opiskelun kesto. 1. vuosi 499 93.8 6.2 2.-3. vuosi 928 93.9 6.1 4. vuosi 294 93.5 6.5 5.- vuosi 198 93.9 6.1 Taulukko 115b/1. Oppimisvaikeudet ja oppimise vaikuttavat sairaudet tai vammat opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) kyllä N % % 1. vuosi 423 96.9 3.1 2.-4. vuosi 1080

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Thesis-hankkeen tavoitteet

Thesis-hankkeen tavoitteet Thesis-hankkeen tavoitteet Kehittää opinnäytetöiden laatua Vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa Lisätä ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 49 50 39 46 70 56 % 99 % -22 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 49 50 39 46 70 56 % 99 % -22 % 8 % 1 Savonia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN 2016-17 18.04.2016 PÄÄTÖS. Myöntöperuste 230 / vaihtokk. Muutos 15/16-16/17

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN 2016-17 18.04.2016 PÄÄTÖS. Myöntöperuste 230 / vaihtokk. Muutos 15/16-16/17 ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 299 1 621 372 830 358 340 14 490 29604 Helsingin yliopisto 407 2 421 556 830 579 600-22

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 % 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 % 1 Oulun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi Sisältö Miksi liikkeelle? Hyödyt Urheilijalle Oppilaitokselle Akatemialle Mitä onnistuminen edellyttää? Opintojaksot

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

Yliopisto professorin työnantajana -selvitys Focus Master Oy

Yliopisto professorin työnantajana -selvitys Focus Master Oy Yliopisto professorin työnantajana -selvitys 2016 Focus Master Oy 3.10.2016 Selvitys toteutettiin sähköpostikyselynä Ajankohta kesäkuu 2016 Kohderyhmä yliopistojen palveluksessa olevat liiton jäsenet 533

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa / S.. ( ) Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola, Kokkola- Pietarsaaren yksikkö, Pietarsaari Sosiaalialan koulutusohjelma. sijaiset hakijat

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 % ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Ammattikorkeakoulukirjastot I TAUSTATIEDOT 1.3 Asema kpl % Osuus % 1 amk-opiskelija 8965 77.2 2 amk-opettaja 1312 11.3 3 muu henkilökunn.

Lisätiedot

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: ulkomaanjaksot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: ulkomaanjaksot Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-%

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Karelia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016

Karelia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 1 Karelia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa 13 / S 14.02.13 1( 8) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Degree Programme in Plastics Technology 75 75 4 167 17 368 244 67 398 428 4 84 766 446 381 7 0 282 245 1127 1046 663 5 14 12.23 12. 4. 10.21

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

FUAS-opinnot Irina Salminen

FUAS-opinnot Irina Salminen FUAS-opinnot 2012 Irina Salminen 2 FUAS-liikkuvuus FUAS-liittouman kesäopinnot 2010 alkaen Tavoitteena on, että jokainen koulutusohjelma järjestää yksin tai kumppaniamkien kanssa vähintään 15 op kesäopintoja

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen kehittäminen viime vuosina

Opiskelijavalintojen kehittäminen viime vuosina 1. Korkeakoulutukseen hakeutuminen, toisen asteen ja korkeaasteen nivelvaihe Työryhmässä paneudutaan erityisesti toisen asteen ja korkea-asteen nivelvaiheeseen, opinto-ohjaukseen, toisen asteen ja korkeakoulujen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Kouvolan Yhteislyseo Hannele Viljakainen

HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Kouvolan Yhteislyseo Hannele Viljakainen HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Mitä haluan omalta tulevaisuudeltani? Mikä minusta tulee isona? Mitkä ovat vahvuuteni? Missä olen hyvä? Kiinnostavatko minua enemmän teoreettiset vai käytännönläheiset ammatit

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa 2011 Mirja Järvinen, Metropolia Kyselyt 2008 ja 2010 Kaikkia koulutusaloja koskeva kysely kielten opintopistemääristä 2008 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Päätös OKM/88/592/2014 12.12.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö teki 16.5.2014 päätöksen (18/592/2014)

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUS Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUKSEN ERITYISPIIRTEIDEN KARTOITTAMINEN Urheilijoiden ohjaus käsitteenä vieras tutkimuskohde Akatemiaoppilaitoksissa syntynyt tarve tutkimustiedolle

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2014 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2014 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

VirtuaaliAMK:n opiskelija- kyselyn 2007 tuloksia. Teija Lehto, Annina Korpela teija.lehto@amk.fi, annina.korpela@amk.fi

VirtuaaliAMK:n opiskelija- kyselyn 2007 tuloksia. Teija Lehto, Annina Korpela teija.lehto@amk.fi, annina.korpela@amk.fi VirtuaaliAMK:n opiskelija- kyselyn 2007 tuloksia Teija Lehto, Annina Korpela teija.lehto@amk.fi, annina.korpela@amk.fi 1 Kyselyn tavoitteet kartoittaa AMK-opiskelijoiden verkko-opiskelukäytäntöjä selvittää,

Lisätiedot