Edelläkävijäkunta Living Lab Johtopäätöksiä Mikkelin käyttäjätoreilta

Transkriptio

1 Edelläkävijäkunta Living Lab Johtopäätöksiä Mikkelin käyttäjätoreilta Movense Oy Kimmo Rönkä Kuntaliitto Tuula Jäppinen

2 Edelläkävijäkunta Living Lab hankkeen eteneminen Ajankohta Palaveri tai tapahtuma Kuvaus 7.1. Suunnittelupalaveri (Kuntaliitto) Päätös Edelläkävijäkunta Living Lab hankkeen käynnistämisestä Mikkeli käyttäjälähtöisenä innovaatioympäristönä Living Lab materiaalin kokoaminen ja sen soveltaminen (case Mikkeli) Suunnittelupalaveri (Mikkeli/Miktech) Sitran kyselyn tulokset ja Mikkeli käyttäjälähtöisenä innovaatioympäristönä 3.3. Tapaamiset ProMikkeli ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu (Tuula Siljanen) Tapaamiset MAMK (Heikki Malinen) ja Sateenkaari ry Tapaamiset kj. Kimmo Mikander (Mikkelin kaupunki) ja joht. Veli-Matti Lahti (Environics Oy) 2.4. Käyttäjätori I: Maunula-foorumin esittely, Kehittäminen näkyväksi -ryhmätyöt Käyttäjätori II: Seniorit konkareina Miten kehittäminen näkyväksi -ryhmätyöt ProMikkeli: Ensitapaaminen MAMK: Opiskelijaprosessin käynnistäminen MAMK: Opiskelijoiden ohjaaminen Sateenkaari ry: Tutustuminen palvelutaloon Mikkeli käyttäjälähtöisenä innovaatioympäristönä Kommunikaatiorakenne, avoimen prosessin tavoitteet ja hyödyt Mikkeli-foorumit Seniorit ja yhteisöt voimavarana Johtopäätösraportti prosessista Arvio hankkeen onnistumisesta TEM-palaveri (Petri Lehto) Prosessin esittely ja keskustelu jatkosuunnista I Mikkeli-foorumin suunnittelupalaveri Keskustelu ja osapuolten sitouttaminen foorumiprosessiin I Mikkeli-foorumi Mikkeli-foorumi, jossa pääosassa mikkeliläiset

3 Edelläkävijäkunta Living Lab käyttäjälähtöinen innovaatioympäristö Kuntaliiton Edelläkävijäkunta Living Lab hankkeen tavoitteena oli hakea uusia käyttäjälähtöisiä toimintatapoja kuntien palvelujen kehittämiseen. Kohdekunnaksi kutsuttiin Mikkelin kaupunki. Tarkoituksena oli soveltaa ns. neloskierremallia (Quadruple Helix), jossa eri toimijoina ovat kaupunki (mahdollistaja), yritykset (tuotteiden ja palvelujen kehittäjät), tutkimus ja kehittäminen (korkeakoulut menetelmien ja työkalujen kehittäjinä) sekä käyttäjät (asukkaat, vieraat ja työntekijät). KÄYTTÄJÄT (asukkaat, vieraat, työntekijät) KAUPUNKI TUTKIMUS & KEHITTÄMINEN YRITYKSET Käyttäjillä aktiivinen rooli tuote- ja palvelukehityksessä. Käyttäjävetoinen innovaatioympäristö.

4 Edelläkävijäkunta Living Lab Mikkelin innovaatioympäristö Mikkelin kaupungilla on pitkä historia hallintokaupunkina. Living Lab -kokeilu tähtäsi uuteen kehittäjiä ja kuntalaisia voimaannuttavaan työtapaan sekä uuden kehityspolun avaamiseen Mikkelissä. Uusia toimintamalleja haettiin Mikkeliin räätälöidyllä konseptilla, Käyttäjätoreilla, jotka toimivat eräänlaisina kansan laboratorioina (Living Lab). Oppiminen ja innovaatiot syntyvät ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Mikkelin innovaatioympäristön kehittäminen lähtee liikkeelle paikallisen kommunikaatiorakenteen kehittämisestä. Neloskierremalli toimi pohjana käyttäjätorin osallistujavalinnoissa. Itse Käyttäjätoreilla keskityttiin toimijoiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Toimintatavaksi valittiin foorumityyppinen työskentely, jossa oleellista on avoimen kehitysympäristön luominen (esikuva Maunula-foorumi / Hannu Kurki). Kommunikaatiorakenteeseen tarvitaan web-ympäristö, paikallinen lehdistö, tilat toimintaa varten sekä säännöllinen foorumitoiminta. Prosessin aikana nousi esille kehittämisen kaksi erilaista, toisiaan täydentää ympäristöä, jotka ovat: Hallintokunta, joka on virallinen, lakisääteinen ja edustuksellinen. Kansalaiskunta, joka on epävirallinen, itseorganisoituva ja kiinnostuneista muodostuva Innovaatioympäristöä pitää kehittää molemmilla tasoilla ja samanaikaisesti. Hallintokuntaa pitää viedä käyttäjälähtöiseksi palvelumuotoilun tms. käyttäjälähtöisen kehitysprosessin avulla. Kansalaiskunta tarvitsee foorumitoimintaa, jotta voidaan hyötyä kuntalaisten aktiivisuudesta ja siten vahvistaa alueen sosiaalista pääomaa.

5 Edelläkävijäkunta Living Lab Käyttäjäyhteisöjen rooli Mikkelissä perustettiin v lopulla kuntalaisjärjestö ProMikkeli ry, joka lähti puolustamaan kuntalaisten asemaa ja roolia osana Mikkelin kaupungin palvelujen kehittämistä. ProMikkeli ry on organisoitunut siten, että hankkeen aktiivit ovat toimijoita paikallisen tason kolmannen sektorin järjestöissä. Sitä kautta heillä on hyvä kontaktipinta ja näkemys käyttäjien arjesta. Edelläkävijä Living Lab hankkeessa ProMikkeli nähtiin käyttäjäosaamisen resurssina, joka tulee ottaa mukaan palvelujen kehittämiseen. Sen avulla Mikkelin kaupunki saa arvokasta tietoa käyttäjistä ja käytöinnöistä. Yhteistyö on myös kustannustehokasta, koska ProMikkelin kustannukset syntyvät osana toimijoiden työtehtäviä. Käyttäjäyhteisöjen rooli ja merkitys nousivat esille osana 2.4. ja toteutettuja Käyttäjätoreja.

6 Edelläkävijäkunta Living Lab Johtopäätöksiä Käyttäjätoreilta I Käyttäjätorilla pääpuhujana oli Maunulan kokemuksista kertonut Hannu Kurki, joka korosti keskustelukulttuurin prosessihyötyjä osana kaupungin kehittämistä. Hyvä kommunikaatiorakenne on pohja kaikelle kehittämiselle. Foorumien teemojen avulla voidaan käsitellä kutakin käyttäjä- ja yritysryhmää kiinnostavia aiheita (mm. Mikkeli satama foorumi yhtenä ehdotuksena). Muina puhujina olivat Ville Tapio Fountain Park Oy:stä, joka kertoi tammikuussa toteutetusta Mikkelin tulevaisuuskyselystä, Veli-Matti Lahti Environics Oy:stä, joka korosti kaupungissa vierailevien palvelun merkitystä (sekä siitä koko kaupungille ja kaupunkilaisille tulevia hyötyjä) sekä Antti Pajatsalo ProMikkeli ry:stä, joka kertoi kansalaisjärjestössä olemisensa tavoitteista. Ryhmätyön aiheena oli kehittäminen näkyväksi, jossa tärkeimpinä tuloksina nostettiin esille Mikkelifoorumin perustaminen, tuotiin esille Minun Mikkeli näkökulmaa, avattiin osallistumisen merkitystä sekä kuvattiin palvelujen kasvoja. II Käyttäjätorilla teemana oli Seniorit - Kokemusta ja näkemystä. Teemaa avasivat Olli Ehramaa ProMikkeli ry:stä, Teija Räijä Miktech Oy:stä ja Ville Venäläinen Otavan Opistosta. Ryhmätöissä työstettiin eteenpäin foorumien järjestämistä sekä opiskelijoiden että seniorien näkökulmia.

7 Edelläkävijäkunta Living Lab Johtopäätöksiä prosessista (1/2) Käyttäjälähtöisen innovaatioympäristön ytimessä on kumppanuuksien rakentaminen paitsi kuntasektorin sisällä hallintokuntien rajat ylittämällä, myös yli kuntaorganisaation rajojen. Strategiset ja operatiiviset kumppanuudet yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä rakentavat uudenlaisia palvelutuotannon ja palveluiden tarjonnan tapoja. Käyttäjätorit toimivat Mikkelissä tienavaajina tälle toiminnalle. Jatkossa käyttäjälähtöinen kehittäminen tehdään näkyväksi yksinkertaisilla esimerkeillä, menemällä kentälle ja puhumalla kentän kieltä. Käyttäjälähtöinen kehittäminen näkee käyttäjät kehittämisen resursseina. Mikkeli foorumi toimii jatkossa yhtenä käyttäjälähtöisen kuntakehittämisen areenana rakentaen siltaa käyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen, kunnan työntekijöiden, yritysten ja erilaisten kehittäjäorganisaatioiden välillä. Käyttäjätorien myötä tunnistettiin myös tarve lähteä systemaattisesti kartoittamaan käyttäjäkokemuksia ja mahdollisuuksia hyödyntää käyttäjäkokemusta kunnan omassa kehittämistyössä. Tällainen käyttäjälähtöinen kunnan palvelujen kehittäminen on osa nykyaikaista palvelumuotoilua, jossa ytimessä ovat käyttäjäkokemus ja sen tukeminen erilaisilla tilanteeseen sovitetuilla palveluilla.

8 Edelläkävijäkunta Living Lab Johtopäätöksiä prosessista (2/2) Kansalaiskunta tarvitsee epävirallisia kanavia toimiakseen. Tähän tarkoitukseen sopii hyvin erilaiset foorumit. On tärkeää järjestää tilaisuuksia iltaisin, jotta kaikki halukkaat pääsevät niihin osallistumaan. Foorumitoiminnan roolina on alueen sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Tähän päästään läpinäkyvyydellä, avoimuudella sekä synnyttämällä keskinäistä luottamusta. Vastauksia ei tarvitse hakea näissä tilaisuuksissa, tärkeämpää on aito ja kiinnostunut erilaisten käyttäjien ja näkemysten kuunteleminen. Toiseksi, prosessissa ei saa lyödä lukkoon lopputulosta, vaan foorumitoiminnan tarkoituksena on synnyttää aito ja rehellinen keskustelukulttuuri. Kolmanneksi, vapaa-aika on arvokasta aikaa. Siksi foorumitoimintaan tulee liittää viihdettä, kulttuuria ja taidetta ilo ja hauskuus vievät asioita monta kertaa paremmin eteenpäin kuin vakava tietokeskeinen eteneminen. Hyvän kulttuuritarjonnan ja -osaamisen Mikkelissä tämä lisäys tullee luonnollisesti. Mikkelissä prosessi jatkuu klo järjestettävällä ensimmäisellä foorumilla, jonka sisällön suunnittelutilaisuus on klo 12. Kesäaikaan järjestettävä foorumi tulee olla keveä, avoin ja osallistava avaus tulevan syksyn yhteiskehittelylle. Tärkeintä on nyt saada liikkeelle sosiaalista pääomaa vahvistava prosessi, avoin keskustelu ja sitä kautta syntyvä keskinäinen luottamus.