ILMAILULAITOKSEN VUOSIKERTOMUS E M A S N T L E N I A U K

Transkriptio

1 ILMAILULAITOKSEN VUOSIKERTOMUS A S E M A! O L E N T S N I A U K

2 SISÄLTÖ Pääjohtajan katsaus 2 Viimeiselle matkalle 5 Ilmailulaitos vuonna 2005: Toiminta-ajatus, arvot ja palvelut 6 Liikelaitoksen tilikausi lyhyesti 7 Helsinki-Vantaa Kansainvälinen suomalainen 8 Helsinki-Malmi Uljas nähtävyys 10 Yhteiskuntavastuu 12 Historiallinen muutos 13 Lentoliikenteen kehitys 14 Lentoasemat ja lennonvarmistus 18 Jyväskylä Puun viesti 22 Kuusamo Sininen hetki 24 Henkilöstö 30 VIP-terminaali Metsän syliin 34 Rovaniemi Jatkuvaa liikettä 36 Ympäristö 38 Lentoliikennehallinto 41 Hallituksen toimintakertomus 2005: Ilmailulaitoksen liiketoimintaympäristön kehittyminen Ilmailulaitoksen palvelutavoitteet Ilmailulaitoksen konserniorganisaatio 47 Tuloskehitys 50 Investoinnit 50 Ilmailulaitoksen tulonjako 52 Rahoitus 53 Henkilöstö 55 Muutokset hallinnossa 55 Vuoden 2006 näkymät 55 Tuloslaskelma 56 Tase 57 Rahoituslaskelma 58 Tilinpäätöksen liitetiedot 59 Esitys voiton käyttämisestä 70 Tilintarkastuskertomus 70 Lentoturvallisuushallinto Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2005 Vastaava toimittaja: Irmeli Paavola, Ilmailulaitos Toimitussihteeri: Nina Pinjola, Mediafocus Oy Toimittajat: Marja Hakola, Huckleberry Communication ja Anne Rikama Graafinen suunnittelu: Päivi Vainionpää, Linea Nera Oy Valokuvat: Marja Helander, Studio Marja Helander, Jyrki Komulainen ja Juha Salminen Painopaikka: Libris

3 ILMAILULAITOKSEN VUOSIKERTOMUS

4 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS

5 SUOMALAISEN KILPAILUKYVYN ASIALLA Lentoliikenne yhdistää Suomen maailmaan ja maailman Suomeen. Lentoliikenteemme elementtejä ovat etäisyyksien poistaminen, maailmanlaajuinen saavutettavuus ja Helsinki-Vantaan vahva rooli gateway- eli kauttakulkulentoasemana. Mikään muu liikennemuoto ei voi poistaa Suomen maantieteellistä etäisyyttä. Mutta jos niin kuin nyt on tilanne Helsinki-Vantaan hubista tavoittaa päivittäin 60 suoraa kohdetta ja jos Helsinki-Vantaalta on 40 viikkovuoroa 9 kohteeseen maailman nopeimmin kasvaville Aasian markkinoille, Suomen etäinen sijainti muuttuukin kilpailueduksi. Suomi yhdistää Aasian ja Euroopan. Suomalainen elinkeinoelämä tavoittaa tärkeimmät markkinansa Euroopassa ja Aasiassa paremmin kuin kilpailijamme. Kansainvälisen lentoliikenteen kasvu oli koko vuoden vahvaa. Alkuvuoden kotimainen liikenne näytti vielä miinusta, mutta vuoden lopulla liikenne kääntyi vahvaan nousuun. Syntyi uutta, aikaisempaa reittirakennetta vahvistavaa kilpailua. Sama kehitys näyttää vain voimistuvan alkuvuonna Niin vanhat kuin useat uudet toimijat avaavat reittejä Eurooppaan ja vahvistavat reittitarjontaansa. Aasian gateway-liikenteen kasvuluvut Helsinki-Vantaalla ovat vahvoja. Me voimme Ilmailulaitoksessa pelkistää tehtävämme, missiomme, seuraavasti: Luomme lentoliikenteen palveluilla ja infrastruktuurilla keskeiset edellytykset suomalaiselle kilpailukyvylle globalisoituvassa maailmassa. Missioomme sitoutuen luomme vahvat ja välttämättömät liikenteelliset edellytykset pohjoismaiselle korkean teknologian, osaamisen, kulttuurin ja hyvinvoinnin valtiolle. Tämä ei olisi mahdollista ilman lentoliikenteen tarjoamaa päivittäistä ja Suomi-lähtöistä yhteyksien verkkoa. Maakuntiemme talousalueet Helsinki-Vantaan Suomi-hubiin yhdistävä verkko kuuluu tähän elimellisenä osana. Ilmailulaitokselle asiakas on kaikki kaikessa. Meidän on kyettävä tunnistamaan maailman muutos, lentoliikennetoimialan trendit, palvelujen kysyntä ja oikea sisältö melkein paremmin kuin asiakkaamme. Silloin tarjoamme asiakkaalle sitä, mitä hän tarvitsee. Asiakkaamme on lentomatkustaja, tavallinen matkalainen ja bisnesmatkustaja. Asiakkaitamme ovat lentoyhtiöt. Asiakkaamme on koko suomalainen elinkeinoelämä. Ja asiakkaamme on koko yhteiskunta, Suomi osana globaalia maailmaa. Siksi on niin motivoivaa työskennellä Ilmailulaitoksessa: tasavalta, sen ihmiset ja elinkeinoelämä ovat asiakkainamme. Turvallisuus on kaiken sateenvarjo. Olemme tehneet paljon työtä turvallisuuden eteen niin infrastruktuurissa, järjestelmissä kuin toimintakulttuurissa. Työ on jatkuvaa laatutyötä, jolla vastataan tehokkaasti myös uudistuviin määräyksiin. Turvallisuus on kaiken liiketoimintamme perusta. Kallio, jolle rakennetaan. Pyrkimyksissä turvallisuuden eteen ei tingitä, ei millään perusteella. Turvalliset rakenteet ovat samalla asiakaslähtöisiä, sujuvia ja toimivia. Tässäkin on aina tartuttava asiakashaasteisiin. Suomalaista kilpailukykyä ovat lentokoneiden nopea kääntö, jonottamaton palvelu, ihmisen mittainen terminaali ja tehokas turvatarkastus asioita, joiden hyväksi meillä on paljon työtä tehtävänämme: emme ole koskaan valmiita. Myös palvelutasossa haluamme olla tinkimättömiä; lipsahdukset turvatarkastusten jononmuodostuksissa eivät ole hyväksyttäviä. Sillä asiakashyöty kuuluu arvoihimme. Ja koska asiakkaanamme ovat lentoyhtiöt, matkustajat ja koko suomalainen kilpailukyky, haluamme tehdä parhaamme ja kehittyä. Myös kehittyminen, uudistuminen, on arvomme. 3

6 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS Viranomaistoiminnot eriytettiin liikelaitoksesta erilliseen virastoon, Ilmailuhallintoon. Ilmailuhallintoa rahoitetaan Ilmailulaitokselta perittävällä verolla (noin 6 miljoonaa euroa) ja asiakasmaksuilla. Normaali viraston rahoitus, valtion talousarviorahoitus, puuttuu. Jotta itsenäinen viranomainen voi parhaiten taata turvallisuuden ja muiden viranomaistoimintojen edellyttämän toiminnan sekä osaltaan ilmailun kehittämisen, olisi viranomaisen saatava myös tavanomainen valtion rahoitus. Ilmailulaitoksen investoinnit tulevaisuuteen jatkuvat vahvana. Lähivuosien investointitaso tulee olemaan peräti miljoona euroa vuodessa, mikä on erityisen paljon noin 250 miljoonan euron liikevaihdolla. Tarvitsemme siis hyvää tulosta rahoituspohjaksemme. Tarvitsemme myös uutta lainanottoa, uskoa tulevaisuuteen. Vain siten voimme varmistaa omalla toiminnallamme suomalaista kilpailukykyä. Olemme sitoutuneet tavoitteeseen siirtää vain puolet kustannustason muutoksesta hintoihin ainoana poikkeuksena ovat turvamaksut. Näin toimien hintatasomme samalla reaalisesti alenee. Tavoitteemme merkitsee kustannustehokkuuden jatkuvaa parantamista. Sitä tukee odottamamme hallittu kasvu. Suurin yksittäinen investointi on Helsinki- Vantaan Aasian liikenteen kasvua palvelevan terminaalin uusi vaihe, joka käynnistynee jo syksyllä. Investoimme palveluihin myös tytäryhtiöiden avulla. Helsinki-Vantaalle rakennetaan kansainvälinen gateway-hotelli ulkomaanterminaalin välittömään läheisyyteen. Uutta toimistotilaa nousee kävelyetäisyydelle terminaaleista. Matkustajapalveluita vahvistetaan rakentamalla uusi suuri pysäköintitalo Helsinki-Vantaalle. Vahvat ovat panostuksemme myös muualla maassa. Haluamme vastata charter-lentojen kysyntään sekä Itä- ja Pohjois-Suomen matkailun tarpeisiin. Jos joulupukkia tulee katsomaan 500 charter-koneellista matkustajia, kuinka paljon enemmän onkaan niitä, joille voimme tarjota suomalaisen luonnon elämyksiä paikallisten elinkeinojen vahvistamiseksi? Odotamme alan toimijoilta osaamista niin matkojen lähtöpään markkinoinnissa kuin elämystuotteiden tarjonnassa. Ilmailulaitoksen infrastruktuuri ja palvelut ovat heidän käytettävissään. Palvelutavoitteemme toteutuu, jos liiketoimintaprosessimme ovat kunnossa ja jos tulosta syntyy. Vuosi 2005 oli taloudellisesti hyvä, ja hyvää tulosta odotamme myös alkavalta vuodelta. Kysyntä jatkuu vakaana, ja kustannustehokkuudesta pidetään kiinni. Vuoden 2005 tulostavoitteemme oli 19 miljoonaa euroa, jonka ylitimme selvästi noin 22,2 miljoonan euron tuloksella. Tämä taso merkitsee samalla rahoituksellisesti kestävää pitkän aikavälin investointikykyä. Lähivuosien investointitaso on kuitenkin välitöntä tulorahoitustasoamme suurempi. Haluamme kuitenkin vastata etunojassa asiakastarpeisiin. Työtyytyväisyys on parantunut mittauksissamme. Lentoasemia kiertäessäni olen voinut todeta kuinka asiantuntevaa ja tehtävilleen omistautunutta henkilökuntamme on. Se ansaitsee toiminnastaan vankat kiitokset! Uskon, että työssä jaksaminen, hyvä johtaminen, työn mielekkyys, sen kehittäminen ja yhteistyö ovat kuitenkin asioita, joihin meidän on herkeämättä satsattava. Se tehdään yhdessä. Vain hyvinvoiva henkilöstö voi synnyttää sen voiman, jonka avulla missiomme toteutuu. Samuli Haapasalo Pääjohtaja 4

7 VIIMEISELLE MATKALLE Ilmailulaitoksen vuotta varjosti kaksi traagista kuolemantapausta. Pääjohtaja Mikko Talvitie (s. 1945) kuoli auto-onnettomuudessa matkalla työpaikalleen maaliskuun 17. päivänä. Vain vajaa puoli vuotta myöhemmin, elokuun 10. päivänä, saimme tiedon Ilmailulaitoksen tytäryhtiön, Airpron toimitusjohtajan Jarkko Varjon (s. 1960) menehtymisestä helikopterionnettomuudessa. Mikko Talvitiestä tuli Ilmailulaitoksen pääjohtaja vuonna 1991, jolloin ilmailuhallinnon organisaatiossa tapahtui suuri muutos: ilmailuhallituksesta tuli valtion budjetista riippumaton, taloudestaan ja investoinneistaan itsenäisesti päättävä liikelaitos. Talvitien johdolla Ilmailulaitos käynnisti mittavan uudistustyön, jonka myötä matkustajaterminaalit kaikilla Ilmailulaitoksen reittiliikennelentoasemilla saneerattiin ja osin laajennettiin. Helsinki-Vantaan lentoasema kasvoi ja kehittyi Talvitien aikana yhdeksi maailman kärkilentoasemista, ja koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä saatettiin erinomaiseen kuntoon. Mikko Talvitie korosti Ilmailulaitoksen roolia palvelulaitoksena. Hyvät palvelut, asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen sekä kohtuullinen, mutta taloudellisesti terve maksurakenne olivat hänen tavoitteitaan ilmailua edistettäessä. Mikko Talvitien poismeno järkytti syvästi laitoksen henkilöstöä ja koko ilmailuyhteisöä. Ilmailulaitos menetti hänessä määrätietoisen ja kannustavan, visionäärisen johtajan. Jarkko Varjo tuli Ilmailulaitoksen palvelukseen Helsinki-Vantaan lentoasemalle maaliikenneyksikön markkinointipäälliköksi vuonna Ilmailulaitoksen kehittämispäälliköksi hänet nimitettiin 1997, ja kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli Suomen Lentoasemapalvelut Oy:n (Airpro) toimitusjohtaja. Jarkko Varjo kehitti Airpron toimintaa laaja-alaisesti, koko maata koskevaksi yritykseksi. Hän etsi koko ajan uusia liiketoiminta-alueita ja oli muun muassa luomassa halpalentoyhtiötoimintaa Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Ilmailulaitoslaiset jäivät kaipaamaan valoisaa ja positiivista voimaa säteilevää työtoveriaan. 5

8 TOIMINTA-AJATUKSEMME Tarjoamme asiakkaillemme turvallisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja. Ylläpidämme ja kehitämme ilmailun toimintaedellytyksiä liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Keskeisiä asiakkaitamme ovat lentomatkustajat, lentoyhtiöt, sotilasilmailu ja elinkeinoelämä. Ilmailulaitos on hyvä naapuri. ARVOMME Turvallisuus Ilmaliikenteen turvallisuus on toimintamme ehdoton lähtökohta. Turvallisuus syntyy henkilöstömme ammattitaidosta, yhteistyökyvystä ja vastuullisuudesta. Asiakashyöty Asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Asiakas voi luottaa meihin kaikissa tilanteissa. Reagoimme asiakaspalautteeseen nopeasti ja tehokkaasti. Tehokkuus ja uudistumiskyky Olemme oma-aloitteisia, kehitämme ammattitaitoamme ja olemme valmiita uudistuksiin. Otamme toiminnassamme huomioon ympäristönäkökohdat. Yhteistyö Arvostamme toistemme työtä. Yhteistyömme perustuu keskustelulle, avoimuudelle ja keskinäiselle luottamukselle. PALVELUMME Lentoasemapalvelut Liikennealueet: kunnossapito- ja pelastuspalvelut Terminaalipalvelut Turvapalvelut Kaupalliset palvelut Lennonvarmistuspalvelut Lentoasemat Lennonvarmistuskeskukset 6

9 ILMAILULAITOS VUONNA 2005 LIIKELAITOKSEN TILIKAUSI LYHYESTI muutos % Liikevaihto % Toimintakulut % Poistot % Liikevoitto % Tilikauden tulos % Investoinnit yhteensä % Maa-alueet % Koneet ja laitteet % Lentokenttien rakentaminen % Talonrakennus % Muut investoinnit % kpl kpl Matkustajia (lentomatkoja) yhteensä % Kotimaan reittiliikenne (lähtevät + vaihtavat) % Kansainvälinen reittiliikenne (läht. + saap. + vaiht.) % Kansainvälinen tilausliikenne (läht. + saap. + vaiht.) % Kansainvälinen reitti- ja tilausliikenne yhteensä % Muut (sis. mm. kotim. tilauslennot ja taksilennot) % Lennot yhteensä % Kotimaan reittilennot % Kotimaan tilaus- ja taksilennot % Kansainväliset reittilennot % Kansainväliset tilaus- ja taksilennot % Kansainväliset lennot (reitti, tilaus ja taksi) % Ylilennot % Kansainvälinen liikenne yhteensä % Muu siviili-ilmailu % Sotilasilmailu % Henkilötyökertymä vuoden aikana % Lentoasemat % Lennonvarmistuskeskukset % Pääkonttorin yksiköt % Sisäiset palveluyksiköt % Viranomaistoiminnot % 7

10 K A U N I S L E N T O A S E M A! Kansainvälinen suomalainen HELSINKI-VANTAA Ulkomaanterminaalin uusimmassa laajennusosassa sijaitseva transfer-palvelutiski on professori Pekka Salmisen mielestä yksi parhaista hänen toimistonsa suunnittelemista yksityiskohdista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Suosikkeihin kuuluvat myös edellisen laajennuksen yhteydessä, kymmenen vuotta sitten, valmistunut kauppakuja sekä suuret, kolmiomaiset kattoprismat, jotka heijastavat terminaaliin vuoroin päivänvaloa, vuoroin keinovaloa. Lentoasemaa suunnitellessani katson sitä matkustajan näkökulmasta. Matkustan itsekin paljon, ja minusta on tärkeää, että lentoasema on selkeä ja palvelut helposti löydettävissä. Kun tilanne on hallinnassa, matkustajat voivat rentoutua ja käyttää tarjolla olevia kaupallisia palveluita. Valo, läpinäkyvyys ja luonnonmukaiset materiaalit luovat vastapainoa ihmisten kiireelle. Lasiseinät auttavat matkustajaa hahmottamaan tilaa ja orientoitumaan: hän tietää missä on ja minne pitää kulkea seuraavaksi. Kaukoliikenteelle ja Schengen-alueen ulkopuoliselle liikenteelle omistetussa laajennusosassa on kauniin harmaa kivilattia, joka on tehty suomalaisesta ja kiinalaisesta graniitista. Puiset seinäpinnat ovat koivua ja vaahteraa. Runsas puun käyttö oli sekä lentoaseman että arkkitehdin toivelistalla, Salminen toteaa tyytyväisenä. Puu ei edusta pelkästään suomalaista metsäromantiikkaa; se kertoo samalla suomalaisesta muotoilusta ja osaamisesta, jotka molemmat ovat maailman huippua. Lentoaseman toiminta on luonteeltaan kansainvälistä. Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalissa suomalaisuus näkyy palvelun ja terminaalirakennuksen laatutasossa, joka viime vuosina on arvioitu kansainvälisestikin korkealle. Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy: Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin laajennus ( ) Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin laajennus kaukoliikennettä varten (2004) 8

11 9

12 K A U N I S L E N T O A S E M A! Uljas nähtävyys HELSINKI-MALMI Helsinki-Malmin lentoasema, silloiselta nimeltään Helsingin lentoasema, vihittiin käyttöön Arkkitehti Dag Englundin suunnittelema hallinto- ja matkustajarakennus edusti funktionalismia arkkitehtuurin uusinta tyylisuuntaa, jossa yhdistyivät tekniikka, tarkoituksenmukaisuus ja kansainvälisyys. Valoisasta ja modernista lentoasemarakennuksesta tuli paitsi Helsingin lentoaseman, koko nuoren tasavallan nykyaikaisuuden ja teknisen kehityksen symboli. Mika Waltari kirjoitti Suomen Kuvalehdessä uudesta lentoasemasta: Helsingin lentokenttä Malmilla on uljas nähtävyys; muitakin lentokenttiä koeteltua voi todeta, ettei meidän tarvitse millään tavoin sitä hävetä. Se merkitsee tekniikan ja tieteen nykyaikaisinta sanaa lentokenttien alalla Ilmailua varten luoduissa rakennuksissa oli toiminnan mukaan suunniteltu pohjakaava, ja materiaaleina käytettiin betonia, terästä ja ajan suosimaa lasia. Pyöreässä keskusrakennuksessa oli suuri, koko rakennuksen korkuinen keskushalli, joka sai valonsa ylhäällä seinää kiertävästä ikkunarivistä. Pohjakerroksessa, keskushallin ympärillä, sijaitsivat yleisön palvelukseen varatut tilat: kotimaisen lentoyhtiön konttorihuoneet matkatavara- ja lähetysosastoineen, tulli, posti ja lennätin. Odotushalli matkustajia varten oli sijoitettu muutamaa askelmaa korkeammalle. Odotushallista johtivat portaat toisessa kerroksessa olevaan ravintolaan. Pyöreään keskusrakennukseen liittyi kaksi vastakkain suorassa kulmassa olevaa siipirakennusta, joihin oli sijoitettu muun muassa ensiapuasema, lentäjien makuu- ja oleskeluhuoneet sekä huone puhelinkeskusta varten. Helsinki-Malmin lentoasema on vanhin Suomessa yhä käytössä oleva lentoasema. Se on valittu kansainvälisen, modernia arkkitehtuuria suojelevan docomomo-järjestön Suomen listalle. Museoviraston mukaan Malmin lentokenttä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jota tulisi suojella toimivana kokonaisuutena. Lähteet: Sini Koskimies: Unelma lentämisestä. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/2004. docomomo Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Helsinki Arkkitehti 7 /

13 11

14 ILMAILULAITOKSEN YHTEISKUNTAVASTUU Taloudellinen vastuu Ilmailulaitos tuottaa lentoliikenteen tarvitsemia palveluita tehokkaasti, taloudellisesti ja turvallisesti. Koko maan kattavan lentoasemaverkoston ja lennonvarmistusjärjestelmän sekä palvelujen kohtuullisen hinnoittelun avulla pyrimme tarjoamaan suotuisat edellytykset säännölliselle reittiliikenteelle Suomessa, myös vähäliikenteisillä kentillä. Lentoliikenteen palvelujen ja infrastruktuurin tuottajana meillä on merkitystä koko kaukaisen Suomen kilpailukyvylle. Hyvät lentoyhteydet tukevat suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää edistämällä ihmisten ja tavaroiden liikkumista globaalissa maailmassa niin yritysten kesken kuin tieteen, taiteen ja matkailun aloilla. Toimimalla liiketaloudellisesti kannattavasti Ilmailulaitos pystyy investoimaan tärkeiksi katsomiinsa kohteisiin, erityisesti turvallisuuteen ja ympäristöhaittojen vähentämiseen. Terveen taloudenpidon ansiosta Ilmailulaitos pystyy vuosittain tulouttamaan osan voitostaan valtiolle, meille asetetun tuottovaatimuksen mukaisesti. Vuonna 2005 summa oli runsaat 11 miljoonaa euroa. Sosiaalinen vastuu Ilmailulaitos on lentoyhtiöiden aktiivinen yhteistyökumppani, joka pyrkii reagoimaan nopeasti lentoyhtiöiden ja koko yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Puolustusvoimat on tärkeä asiakas, jonka erityistarpeet Ilmailulaitos tuntee hyvin. Ilmailulaitos kantaa vastuuta yhteiskunnan tasolla tarjoamalla pelastuspalveluja valtion ja muiden tahojen pyynnöstä. Vuodenvaihteessa Ilmailulaitos otti osaa Aasian hyökyaaltoalueelta palaavien vastaanotto- ja muihin erityisjärjestelyihin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Ilmailulaitos on hyvä työnantaja, joka panostaa henkilökunnan hyvinvointiin, osaamiseen ja työssä jaksamiseen. Työterveydenhoitomme on aina ollut korkeatasoista. Kehittämisohjelmissa kiinnitetään huomiota johtamistapoihin, henkilöstön ammattitaitoon ja hyvän työilmapiirin luomiseen. 12

15 ILMAILULAITOS VUONNA 2005 Vastuu ympäristöstä Ilmailulaitoksen tavoitteena on turvallinen, säännöllisesti ja taloudellisesti toimiva lentoliikenne, joka haittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. Ilmailulaitos vastaa luonnollisesti omista toiminnoistaan, mutta lentoasemien pitäjänä sillä on osavastuu lentoasemalla suoritettavien toimintojen ympäristövaikutuksista. Lentokonemelun hallinta, melualueilla asuvien määrän minimointi sekä liukkaudentorjunnan ja lentokoneiden jääneston aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentäminen ovat keskeisellä sijalla lentoasemien ympäristötyössä. Omasta toiminnasta syntyvän jätteen ja sen lajittelun lisäksi Ilmailulaitos huolehtii lentoasemalla toimivien yritysten tuottamista jätteistä sopimuksen mukaan. Lentoasemien lämmitysenergian, sähkön ja veden kulutusta seurataan kuukausitasolla, ja Ilmailulaitos asettaa vuosittain energiansäästötavoitteen. Ilmailulaitos on hyvä naapuri. Ympäristöasioissa, erityisesti lentokonemelua koskevissa, Ilmailulaitos käy tiivistä vuoropuhelua sekä lentoaseman ympäristön asukkaiden että viranomaisten kanssa. Ilmailulaitos jakaa avoimesti tietoa toimintansa ympäristövaikutuksista ja tekemästään ympäristötyöstä muun muassa vuosittaisessa ympäristöraportissaan. Kulttuuri Ilmailulaitos osallistuu suomalaisen arkkitehtuurin kehittämiseen investoimalla voimakkaasti lentoasemien matkustajaterminaalien ja muiden rakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen. Yhteistyö suomalaisten suunnittelijoiden kanssa on ollut hedelmällistä ja kansainvälisestikin tunnustettua. Ilmailulaitoksella on mittava taidekokoelma, johon kuuluvista teoksista pääsevät nauttimaan sekä lentomatkustajat että Ilmailulaitoksen henkilöstö. Historiallinen muutos ilmailuhallinnossa: LIIKETOIMINTA JA VIRANOMAISTOIMINTA ERILLEEN Vuonna 2003 käynnistetty ilmailulainsäädännön kokonaisuudistus saatiin päätökseen , kun tasavallan presidentti vahvisti eduskunnan hyväksymän lainsäädäntöpaketin: Ilmailulaitoksen tehtävä Suomen lentoasemien pitäjänä ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajana säilytettiin, mutta Suomen ilmailuviranomaisen tehtävistä huolehtimaan perustettiin uusi erillinen viranomainen, Ilmailuhallinto. Ilmailuhallinto aloitti toimintansa vuoden 2006 alusta. Vuonna 2005 Ilmailulaitos toimi siten viimeisen vuotensa Suomen ilmailuviranomaisena. Organisaatiomalli, jossa saman katon alla hoidetaan liiketoimintaa ja toimitaan viranomaisena, on tullut tiensä päähän. Muutoksen taustalla ovat erityisesti uuden perustuslain ja uuden liikelaitoslain vaatimukset. Vuoden 2005 aikana Ilmailulaitoksessa valmistauduttiin muutokseen. Laitos varautui irrottamaan organisaatiostaan viranomaisyksiköt Lentoturvallisuushallinnon ja Lentoliikennehallinnon joiden varaan uusi viranomainen perustettiin. Ilmailulaitos päätti myös ottaa käyttöön uuden aputoiminimen, Finavian, erottuakseen paremmin viranomaisesta. Ilmailulaitokselle uusi selkiytetty tehtäväkuva merkitsee ensi sijassa mahdollisuutta keskittyä entistä paremmin palvelutoimintaansa ja asiakkaidensa niin lentoyhtiöiden kuin matkustajien tarpeisiin. 13

16

17 LENTOLIIKENTEESSÄ 15 MILJOONAA MATKUSTAJAA Lentomatkustajien määrä oli kuluneena vuonna historiallisen suuri: Ilmailulaitoksen lentoasemien kautta kulki vuonna 2005 ensimmäistä kertaa yhteensä yli 15 miljoonaa matkustajaa. Määrä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuonna 2005 rikottiin toinenkin miljoonaraja, sillä Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia oli ensimmäistä kertaa yli 11 miljoonaa. Matkustajamäärä kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta. Matkustajaluvut sisältävät lähtevät, saapuvat ja lentokonetta vaihtavat matkustajat. Kansainvälinen liikenne oli kertomusvuonna erityisen vilkasta: matkustajia oli 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004, mikä on eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella. Kotimaan liikenne oli sen sijaan edellisvuotta rauhallisempaa. Alkuvuodesta matkustajamäärät vähenivät 4 5 prosenttia edellisvuoteen nähden, mutta vuoden loppua kohden liikenne piristyi, ja lopulta kotimaan liikenteessä oli matkustajia vain 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärillä mitattuna vilkkaimmat lentoasemat Helsinki-Vantaan jälkeen olivat Oulu, Tampere-Pirkkala ja Rovaniemi. Oulun lentoasemalla päästiin ensimmäistä kertaa yli matkustajan ja Tampere-Pirkkala hipoi ensimmäisen kerran lähes matkustajan rajaa. Näiden lisäksi Kuopiossa ylittyi matkustajan määrä ensi kertaa. Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä oli 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavaksi eniten kasvua oli Vaasan (+14 %), Kuopion (+6 %) ja Porin (+6 %) lentoasemilla. Matkustajamäärä väheni eniten Savonlinnan ( 32 %), Varkauden ( 24 %) ja Maarianhaminan ( 19 %) lentoasemilla. VILKKAAT LENTOLIIKENNEMARKKINAT Kilpailutilanne pysyi vireänä erityisesti kansainvälisessä liikenteessä, mikä näkyi kuluttajaystävällisenä hinnoitteluna. Lentoliikennemarkkinoiden muutos jatkui ja yhtiöt siirtyivät entistä laajemmin muun muassa yksisuunta-hinnoitteluun ja luopuivat osittain perinteisistä meno-paluu-lippusäännöistä. Helsinki-Vantaalla uusina lentoyhtiöinä reittiliikenteen aloittivat Nordic Solutions Helsinki Maarianhamina-reitillä ja Sun-Air uudella Billund Helsinki Billund-reitillä. Nordic Solutionsin liikenteen markkinointiyhtiönä toimii AirÅland, joka harjoittaa uudentyyppistä toimintamallia Suomessa. AirÅland ei itse omista lentokoneita tai liikennelupaa, vaan lennot operoi Nordic Solutions Air Services. Sun-Airin päivittäin lennettävät vuorot palvelevat erityisesti Aasiaan matkustavia liikematkustajia, mutta myös Tanskaan matkaavia suomalaisia lomamatkustajia. KOTIMAAN LIIKENTEEN MATKUSTAJIEN KOHTEET 2005 KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN MATKUSTAJIEN KOHTEET 2005 KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN MATKUSTAJIEN KOHTEET 2005 Muut (13 kpl) 16 % Helsinki-Vantaa 50 % Jyväskylä 2 % Joensuu 3 % Kittilä 3 % Vaasa 3 % Kuopio 5 % Rovaniemi 5 % Oulu 13 % Skandinavia 24 % Muu Eurooppa 61 % Muut 2 % USA ja Kanada 2 % Baltia 4 % Aasia 7 % Muut 22 % EU 78 % 15

18 Tilauslentoliikenteessä uusi tulokas oli Britannia Airways, joka aloitti liikenteen Helsingistä lukuisiin tilauslentokohteisiin ja sijoitti oman koneensa Helsinki-Vantaalle. Myös uusia reittejä avattiin, joista merkittävin Finnairin vuoro Helsingistä Kantoniin. Maakuntakenttien kansainvälinen reittiliikenne kehittyi myönteisesti vuoden aikana ja uusia reittejäkin avattiin: Oulusta ja Vaasasta aloitettiin reittilennot Kööpenhaminaan. BLUE1 KUNNOSTAUTUI KOTIMAAN LIIKENTEESSÄ Lentoyhtiöiden markkinaosuuksissa tapahtui vuoden aikana muutoksia. Finnairin ja Aeron markkinaosuus kaikista matkustajista oli 63 prosenttia, mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Blue1 yhdessä SAS:n kanssa kasvatti osuuttaan 12 prosentista 15 prosenttiin. Blue1 kunnostautui erityisesti kotimaan liikenteessä, sillä sen matkustajamäärät yli kaksinkertaistuivat (+114 %). Vuonna 2005 kymmenen suurinta lentoyhtiötä matkustajamäärillä mitattuna olivat Finnair ja Aero, Blue1 ja SAS, FinnComm ja Golden Air, Lufthansa, Ryanair, KLM, Air Finland, British Airways, Fly Me ja Malev. Fly Me kohosi vuodessa sijalta 15 sijalle 9, ja sen matkustajamäärä kasvoi 86 prosenttia vuodesta Vuoden 2005 aikana useat lentoyhtiöt julkistivat merkittäviä lentokonehankintoja tai aloittivat lentolaivaston uusimisen. Finnair otti käyttöön ensimmäiset Embraer 170 -koneet ja ilmoitti merkittävistä konehankinnoista tulevina vuosina. FinnComm Airlines osti 8 uutta ATR42-konetta ja otti niistä ensimmäisen liikenteeseen jo vuoden lopulla. KIINA, JAPANI JA THAIMAA SUOSITUIMMAT KAUKOKOHTEET Aasian suosio kansainvälisen liikenteen kaukokohteena lisääntyi edelleen. Matkustajia sinne oli yli , mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuonna Aasian kohteista eniten matkustajia oli Kiinaan (+16 %) ja Thaimaahan (+13 %). Kaukokohteista suhteellisesti eniten suosiotaan kasvattivat Brasilian (+117 %), Dominikaanisen tasavallan (+100 %) ja Tunisian (+49 %) kohteet. Matkustajamäärillä mitattuna kasvua oli eniten Kiinan, Japanin ja Thaimaan kohteisiin. Euroopan kohteista suhteellisesti suurimmat nousijat olivat Romania (+115 %), Latvia (+65 %) ja Kroatia (+63 %). Reittiliikenne vei matkustajia eniten Ruotsiin (+4 %), Saksaan (+3 %) ja Tanskaan (+15 %). Tilausliikenteen matkustajia oli eniten Kanarian saarille (+3 %), Kreikkaan ( 8 %) ja Bulgariaan (+41 %). HELSINKI-VANTAA MENESTYY GATEWAY-LENTOASEMANA Helsinki-Vantaan rooli Aasian ja Euroopan välisenä kauttakulkulentoasemana vahvistui edelleen. Aasian gateway-matkustajien määrä kasvoi vuonna 2005 peräti 22 prosentilla, ja kokonaisuudessaankin gatewaymatkustajien määrä kasvoi yhteensä 10 prosentilla. Gateway-matkustaja tarkoittaa kansainvälistä vaihtomatkustajaa, joka saapuu ulkomailta ja jatkaa matkaansa ulkomaille. Finnair laajensi Aasian verkostoaan avaamalla reitin Kantoniin ja lisäämällä lentoja nykyisiin kohteisiin. Kehityksen seurauksena Helsinki-Vantaa on johtava lentoasema Pohjois-Euroopassa mitattuna suorilla lentoyhteyksillä Aasiaan. YLILENNOT LISÄÄNTYIVÄT Ylilentojen määrä on lisääntynyt koko 2000-luvun, ja kasvua oli kuluneenakin vuonna 5 prosenttia. Ylilennetyt kilometrit kasvoivat 6 prosentilla. Transpolarreitillä, jota käytetään Länsi-Euroopan ja Aasian välisillä ylilennoilla, kasvua oli hieman yli 9 prosenttia. Merkittävimmät yhtiöt tällä Euroopan ja Kaukoidän yhdistävällä reitillä olivat Lufthansa, Japan Airlines ja All Nippon Airways. Kaikista ylilennoista eniten lentoja oli SAS:lla, Lufthansalla ja Japan Airlinesilla. SAS:n markkinaosuus oli ylivoimaisesti suurin (22 %) kaikista ylilennoista. Eroa seuraavaan on huomattavasti, kun toisena olevan Lufthansan osuus ylilennoista oli 5 prosenttia. Operaatiomäärät pysyttelivät lähellä vuoden 2004 tasoa: laskeutumiset vähenivät 0,2 prosentilla ja laskeutuvia tonneja oli 1 prosentti enemmän kuin edellisenä vuonna. 16

19 LENTOLIIKENNE 3,5 KOTIMAAN LIIKENNE milj. matkustajaa (läht. + vaiht.) 12 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN MATKUSTAJAT milj. matkustajaa (läht. + saap. + vaiht.) 18 YLILENNOT TAMPERE FIR 1000 lentoa 3,0 2, ,0 1, ,0 0, % 14% 13% -3% 8% -2% -10% -2% 6% -2% 8% 10% 10% 2% 5% 0% -4% 1% 10% 4% 7% 36% 31% -21% 6% 7% 2% -3% 14% 9% MATKUSTAJAT LENTOASEMIEN MATKUSTAJAT LENNOT milj. lentomatkaa % 1000 matkustajaa (läht. + saap. + vaiht.) lentoa % -3% 2% 6% 14% -4% -6% % 10% 10% 2% 5% 1% -5% 2% 12% 5% Kotimaan liikenne (läht. + vaiht.) Kansainv reittiliikenne (läht. + saap. + vaiht.) Kansainv tilausliikenne (läht. + saap. + vaiht.) 0 Oulu Tampere-Pirkkala Rovaniemi Turku Kuopio Vaasa Kittilä Joensuu % 2% 8% -3% 2% 1% -4% 0% 6% 0% Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Muut Sotilasilmailu Ylilennot (EFES) KANSAINVÄLINEN LIIKENNE LENTOASEMIEN MATKUSTAJAT TAVARALIIKENNE milj.matkustajaa % 9% 9% 5% 4% 2% -3% 4% 14% 7% Reittiliikenne (läht. + saap. + vaiht.) Tilausliikenne (läht. + saap. + vaiht.) % -2% Ivalo Jyväskylä Kuusamo Kajaani 1000 matkustajaa (läht. + saap. + vaiht.) -1% -4% -1% -16% 6% -19% 2% % -24% -15% Kruunupyy Kemi-Tornio Pori Lappeenranta Maarianhamina Savonlinna Varkaus Enontekiö Kansainvälinen liikenne Kotimaan liikenne 1000 tonnia % 5% -1% -5% 4% -13% -1% 27% 9% 2% 17

20 18