OULUN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN. - Tarveselvitys ja toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN - Tarveselvitys ja toimintasuunnitelma 2003

2 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen Alkusanat Oulun seudun kokeiluseutusopimus tuli voimaan Sopimuksen piiriin kuuluvat Hailuodon, Haukiputaan, Kiimingin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Tyrnävän kunnat. SEUTU hankkeen tavoitteena on seudullinen palveluiden, elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämistyö. SEUTU hanke keskittyy erityisesti kehittämään seitsemää kokonaisuutta, jotka ovat seudullinen elinkeinopolitiikka, seudun kuntien yhteinen yleiskaava, seudullinen ydinkunta-palvelukunta malli, seudullinen tietoyhteiskunta, seudullinen ympäristöyhteistyö, seudullisten liikennejärjestelmien kehittäminen sekä valtion ja seutukuntien yhteistyö. Tämän selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia ja toimintatapoja. Selvityksen yhteydessä kartoitettiin liikenneturvallisuustyön nykyinen toimintamalli seudun kunnissa, esitettiin toimintamalli seudulliselle liikenneturvallisuusyhteistyölle ja laadittiin karkealla tasolla seudun liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma vuodelle Selvityksen on rahoittanut Oulun seudun kunnat, Oulun tiepiiri ja Liikenne- ja viestintäministeriö. Työtä on ohjannut työryhmä, joka on tavannut työn aikana viisi kertaa. Lisäksi työryhmän jäsenten kanssa on käyty yksittäisiä tarkentavia keskusteluja. Työn sisältöön keskeisen panoksen ovat antaneet työryhmässä toimineet: Heino Heikkinen Jorma Heikkinen Eino Jakkula Esko Kesti Rainer Kinisjärvi Seppo Kuoppala Antti Peisterä Leo Oja Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Lumijoen kunta Oulun Poliisi Liikenneturva Haukiputaan kunta Kempeleen kunta Oulun lääninhallitus Työryhmän puheenjohtajana toimi Heino Heikkinen. Työryhmässä vieraili lisäksi Claes Krüger (Oulun seutu). Työryhmäneuvottelujen muistiot välitettiin tiedoksi Matti Räinälle (Oulun kaupunki), Auli Korhoselle (Oulun lääninhallitus) ja Petteri Katajistolle (Liikenne- ja viestintäministeriö). Selvityksen on laatinut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työhön osallistui Vesa Verronen, Kati Kiiskilä ja Jyrki Suorsa. Marraskuu 2003 Työryhmä

3 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen Tiivistelmä ja päätelmät Työn tausta ja tavoitteet Oulun seudun liikenne suunnitelmassa esitetään seudullisen liikenneturvallisuustyöryhmän perustamista. Työryhmän perustamisasia on otettu mukaan suunnitelman pohjalta laadittavaan Oulun seudun liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimukseen. Liikenneturvallisuusasioiden tehokas edistäminen edellyttää jatkossa liikenneturvallisuustyön kytkemistä kiinteäksi osaksi seudullista yhteistyötä. Seutusopimukseen pohjautuva hallintomalli antaa tähän hyvän mahdollisuuden. Tämän selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia ja toimintatapoja. Selvityksen yhteydessä kartoitettiin liikenneturvallisuustyön nykyinen toimintamalli seudun kunnissa, esitettiin toimintamalli seudulliselle liikenneturvallisuusyhteistyölle ja laadittiin karkealla tasolla seudun liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma vuodelle Nykyisen liikenneturvallisuustyön toimintamallin kartoitus ja seutuyhteistyön tarve Liikenneturvallisuustyön nykyistä toimintamallia, siinä ilmeneviä puutteita ja tulevaisuuden toiveita kartoitettiin loppukeväällä Kyselytutkimus lähetettiin Oulun seudun 12 kunnalle ja 10 alueen muulle toimijalle. Kyselystä selvisi, että seudun kunnat kaipaavat seudullista yhteistyötä liikenneturvallisuusasioiden hoitamisessa, mutta myös kunnallisen liikenneturvallisuustyön aktivoimista. Sekä kunnat että muut kyselyyn vastanneet toimijat kaipasivat ennen kaikkea yhteisiä seudullisia tavoitteita ja poliittista tahtotilaa liikenneturvallisuustyön edistämiseen sekä yhteisiä kampanjoita ja muuta tiedotus-, koulutus- ja valistustoimintaa. Toiveena olivat uudet ja syvemmät tavat tehdä yhteistyötä seudun kuntien ja erilaisten muiden toimijoiden kanssa. Sekä kunnat että muut toimijat toivat esille resurssiongelmat, erityisesti henkilöresurssien osalta ja esittivät ratkaisuksi seudun yhteistä liikenneturvallisuustoimijaa. Seudun liikenneturvallisuusyhteistyön toimintamalli ja tehtävät Esitetty Oulun seudun liikenneturvallisuustyöryhmä toimii teknisen tiimin alaisuudessa, mutta tiiviissä yhteistyössä muidenkin tiimien kanssa, liikenneturvallisuusteemaan liittyen. Teknisen tiimin lisäksi työryhmän työstä lähetetään tietoa ainakin SIVISTYS- ja HYVE-tiimeille. Kiinteää yhteistyötä ryhmä tekee myös liikennejärjestelmätyöryhmän kanssa. Liikenneturvallisuustyöryhmässä on kaikkien seutukunnan kuntien edustus. Tavoitteena on myös kattaa mahdollisimman laajasti eri hallinnonalat. Lisäksi ryhmässä on mukana asiantuntijajäseniä, kuten Lääninhallituksen, Tiehallinnon, Poliisin ja Liikenneturvan edustajat sekä SIVISTYS- ja HYVE-tiimien ehdottamat edustajat. Ryhmän puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. Työryhmä kokoontuu kahdessa laajuudessa: 1) täydessä laajuudessa kaksi kertaa vuodessa ja 2) pienemmässä muodossa noin viisi kertaa vuodessa.

4 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen Seudun liikenneturvallisuustyöryhmän tärkeimpiä tehtäviä ovat: - Seudun liikenneturvallisuustyön tavoitteiden asettaminen, niiden edistäminen ja seuranta. - Muut esitykset ja lausunnot tiimeille, kunnille ja jäsenorganisaatioille. - Seudun liikenneturvallisuustilanteen kehittymisen seuranta ja raportointi. - Liikenneturvallisuustempaukset, informaation jakaminen, internet-sivuston kehittäminen ja muun tiedotus-, valistus- ja koulutustoiminnan edistäminen. Liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta Liikenneturvallisuustyöryhmä valitsee jokaiselle vuodelle teeman ja järjestää vuosittain toistuvia tapahtumia kyseiselle vuodelle valitun teeman aihepiiristä. Vuosittain työryhmän kokoontuu laajassa ja pienemmässä muodossa, antaa lausuntoja ja esityksiä, asettaa tavoitteita liikenneturvallisuustyötä, seuraa ja raportoi liikenneturvallisuustoimenpiteiden vaikutuksista sekä yleisestä liikenneturvallisuustilanteen kehittymisestä seudulla ja edistää koulutus-, valistus- ja tiedotustyötä. Liikenneturvallisuustyöryhmän tapoja edistää koulutus-, valistus- ja tiedotustyötä ovat - kuntien liikenneturvallisuustyön aktivoiminen ja tukeminen - ammattilaistapaamisten järjestäminen (1-2 kertaa vuodessa) - koulutustilaisuuksien/seminaarien järjestäminen ammattilaisille - avoimien keskustelutilaisuuksien järjestäminen (kerran vuodessa) - internet sivuston perustaminen, ylläpito ja kehittäminen - yritysvierailut - teemavuoteen liittyvät ja muut toistuvat tempaukset Ehdotus toiminnaksi vuonna 2004 Vuoden teeman esitetään olevan nuoret liikenteessä. Vuonna 2004 työlle asetetaan tavoitteeksi seudun liikenneturvallisuustyöryhmän työn käynnistäminen kaikilla edellä esitetyillä toiminnan osa-alueilla. Täysimittainen toiminta edellyttää liikenneturvallisuustoimijan tai vastaavia toimintoja tekevän konsulttiyrityksen palkkaamista. Koulutus-, valistus- ja tiedotustoimenpiteiksi ehdotetaan kevätkaudelle 2004 seudullisten internet-sivujen perustamista ja nuorille suunnatun teemasivuston rakentamista, ammattilaisille suunnattua seminaaria, ammattilaistapaamista ja jonkin suuremaan tapahtuman yhteydessä toteutettavaa tempausta. Syyskaudella 2004 ehdotetaan tiedotus-, koulutus- ja valistustoimenpiteiksi tempauskiertuetta ja siihen liittyvää kilpailu sekä avointa keskustelu- tai seminaaritilaisuutta vuoden teemaan liittyen. Seuraavat askeleet Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyötä lähdetään aktiivisesti edistämään. Seudun liikenneturvallisuustyöryhmän perustamista esitetään tekniselle tiimille ja edelleen seutuhallitukselle vuoden 2003 lopussa. Rahoituskanavat liikenneturvallisuustoimijan tehtäviä tekevän konsultin palkkaamiseen selvitetään, jotta liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta voisi käynnistyä täysmittaisena heti vuoden 2004 alusta.

5 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen Sisällysluettelo 1. Johdanto 7 2. Nykyisen toimintamallin kartoitus Liikenneturvallisuustyön kartoituskyselyn toteutus Yhteenveto kuntien vastauksista Yhteenveto muiden toimijoiden kuin kuntien vastauksista 9 3. Liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnan organisointi Seutuorganisaation toimintamalli Kokoonpano ja kytkeytyminen seudulliseen ja kunnalliseen päätöksentekoon Tavoitteet, tehtävät, valtuudet ja vastuut Resurssit Seudun liikenneturvallisuusyhteistyön yleispiirteinen SWOT-analyysi Kunnan sisäisten liikenneturvallisuusasioiden hoidon organisointi Kytkentä valtakunnallisiin ja läänin liikenneturvallisuustyön tavoitteisiin Aikataulu Liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta vuosina Yleinen kehys Työryhmän kokoukset ja lausunnot Työryhmän kokoukset laajassa kokoonpanossa Työryhmän kokoukset pienessä kokoonpanossa Lausunnot ja esitykset Lausunnot Esitykset Toimenpiteiden seuranta Työryhmän edistämä koulutus-, valistus- ja tiedotustyö Tiedotustyön kohderyhmät Kuntien työn aktivoiminen Toimintavuoden kuvaus Toimenpiteiden kuvaukset Ammattilaistapaamiset Koulutustilaisuudet/ seminaarit ammattilaisille Tempaukset Avoimet keskustelutilaisuudet Internet-sivut Yritysvierailut Toimintasuunnitelma vuodelle Vuoden liikenneturvallisuustyön teema ja tärkeimmät yhteistyötahot Työlle asetettavat tavoitteet Liikenneturvallisuustyöryhmän kokoukset Lausunnot, esitykset ja kuntien liikenneturvallisuustyön edistäminen Koulutus-, valistus- ja tiedotustoiminta Kevät Syksy Kirjallisuutta Liite 1: Liikenneturvallisuustoimijan työtehtäviä Liite 2: Oulun seutuhallinto marraskuussa 2003

6 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen

7 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen 7 1. Johdanto Oulun seudun liikenne suunnitelmassa esitetään seudullisen liikenneturvallisuustyöryhmän perustamista. Työryhmän perustamisasia on otettu mukaan suunnitelman pohjalta laadittavaan Oulun seudun liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimukseen. Aiesopimus käsittää toimenpiteet vuosille Liikenneturvallisuusasioiden tehokas edistäminen edellyttää jatkossa liikenneturvallisuustyön kytkemistä kiinteäksi osaksi seudullista yhteistyötä. Seutusopimukseen pohjautuva hallintomalli antaa tähän hyvän mahdollisuuden. Liikenneturvallisuustyön saaminen sen tärkeyden edellyttämälle tasolla vaati paljon muutoksia nykyisiin toimintamalleihin. Toimintaa tulee aktivoida. Tämä vaatii selkeää yhteisesti hyväksyttyä toimintamallia. Tämän raportin tavoitteena on kartoittaa nykytilanne ja tehdä konkreettinen esitys jatkotoimista. Keskeisin tavoite on kartoittaa tarve seudulliselle yhteistoiminnalle ja esittää yhteistyölle toimintamalli. Toimintamalli konkretisoidaan esittämällä ehdotus liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelmaksi vuodelle Raportissa esitetyn seudun liikenneturvallisuustyöryhmän tavoitteena on kytkeä liikenneturvallisuusasiat osaksi seudun liikennejärjestelmän kehittämistä ja muuta seutuyhteistyötä. Samalla tavoitteena on tehostaa kuntien sisäistä liikenneturvallisuustyötä. Tehostamista voi tapahtua mm. yhdistämällä toimintoja eri kunnissa. Esimerkki toimintojen yhdistämisestä on yhteiset kampanjat, koulutustilaisuudet, pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden koordinointi ja kuntien yhteinen liikenneturvallisuuden seuranta ja raportointi. Kuntien lisäksi yhteistyössä on jatkuvasti mukana mm. Poliisi, Liikenneturva, Tiehallinto ja Lääninhallitus. Yksittäisten tempausten ollessa kyseessä yhteistyökumppaneina ovat mm. päiväkodit, koulut ja yritykset. 2. Nykyisen toimintamallin kartoitus 2.1 Liikenneturvallisuustyön kartoituskyselyn toteutus Liikenneturvallisuustyön nykyistä toimintamallia seudulla kartoitettiin kyselytutkimuksella. Kysely lähetettiin toukokuussa 2003 tutkimusalueen 12 kunnalle ja 10 muulle alueen toimijalle, joiden panosta liikenneturvallisuustyön edistämisessä pidettiin merkittävänä. Taulukossa 2.1 on listattu tahot, joille kysely lähti. Kuntien jäljessä oleva luku ilmaisee kuntaan tai toimijalle lähteneiden kyselyjen määrän. Lihavoidulla tekstillä on esitetty ne kunnat ja tahot, joista tuli kyselyyn ainakin yksi vastaus. Taulukko 2.1 Liikenneturvallisuustyön nykytilakyselyyn vastaajat Kunnat Hailuodon kunta (2) Haukiputaan kunta (2) Iin kunta (2) Kempeleen kunta (3) Kiimingin kunta (4) Limingan kunta (3) Lumijoen kunta (2) Muhoksen kunta (3) Oulun kaupunki (3) Oulunsalon kunta (3) Rantsilan kunta (2) Tyrnävän kunta (3) Yli-Iin kunta (2) Ylikiimingin kunta (3) Muut toimijat Koskilinjat ja Linja-autoliitto (2) Liikenneturva Oulun lääninhallitus (2) Oulun Poliisi Oulun tiepiiri Pohjois-Pohjanmaan liitto SKAL (Suomen kuorma-autoliitto) Taksiliitto/Oulun lääninyhdistys ry. ja Oulun Taksiautoilijat ry (2)

8 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen 8 Kunnille esitettiin osittain eri kysymykset kuin muille toimijatahoille, joten myös ryhmien vastauksia analysoitiin erillään. 2.2 Yhteenveto kuntien vastauksista Yhdeksän kuntaa vastasi kysymykseen: Miten liikenneturvallisuustyö on organisoitu kunnassanne?. Kunnissa on tehty liikenneturvallisuussuunnitelmia, joiden aikana on yleensä perustettu liikenneympäristö- ja KVT-työryhmät (koulutus-, valistus- ja tiedotustyöryhmät). Ryhmien aktiivisuus näyttää kuitenkin useimmissa tapauksissa hiipuneen suunnitelman valmistumisen jälkeen. Tosin mukana on kuntia, joissa ryhmät toimivat edelleen suhteellisen aktiivisesti. Yleensä työryhmillä ei ole varsinaista toimintarahaa, joka on todennäköisesti yksi selitys toiminnan muuttumiseen passiiviseksi. Joissakin kunnissa on kuitenkin varattuna varoja esimerkiksi pieniin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin, joiden toteuttamisesta liikenneympäristöryhmä päättää. Seitsemän kuntaa oli vastannut kysymykseen: Liikenneturvallisuustyön tekeminen?. Kuntien näkemyksen mukaan liikenneympäristösuunnitelmissa esitettyjä parantamistoimenpiteitä on toteutettu ja pyritään toteuttamaan suunnitelluissa aikatauluissa. KVT -puolella joissakin kunnissa on vuosittaisia kampanjoita, esimerkiksi koulujen alkaessa. Käytännön liikenneturvallisuustyön tekemisessä kunnat kokevat ongelmaksi erityisesti KVT -puolella henkilöresurssien puutteen. Käytännön työ on paljolti vastuutahojen oman aktiivisuuden varassa. Erityisesti ongelma korostuu kasvukunnissa, joissa henkilöresurssien määrän kasvulla on vaikeuksia pysyä mukana kunnan kasvuvauhdissa. Kysymykseen Miten liikenneturvallisuustyötä tulisi kehittää kunnassanne? vastasi kuusi kuntaa. Kuntien edustajien näkemyksen mukaan fyysisen liikenneympäristön parantamistarpeiden lisäksi pitäisi kuntien KVT-suunnitelmat saada nivoutumaan osaksi jokapäiväistä toimintaa. Erityisesti erilaisilla liikenneturvallisuuskampanjoilla voitaisiin terästää tätä työtä. Tärkeäksi koettiin myös aikuisväestön, ja heistä erityisesti lasten vanhempien, mukaan saaminen liikennekasvatustyöhön. Ongelmana KVT-työn kehittämisessä nähtiin resurssipula. Erityisesti pula on henkilöresursseista, mutta myös kohdennettua rahaa liikenneturvallisuustoimenpiteisiin ja -työhön kaivattaisiin. Seitsemän kuntaa vastasi kysymykseen: Liikenneturvallisuustyön kehittäminen seudullisena yhteistyönä?. Yhteenvetona voidaan sanoa, että seudullista yhteistyötä kaivataan, mutta yhteistyöstä ei toivota tulevan kankeaa, byrokraattista ja kallista. Alueellisten työryhmien ja seudullisen työryhmän tehtäväjaot ja päällekkäisyydet tulee selvittää. Seudullisella yhteistyöllä kunnat haluavat luoda yhteisiä suuntaviivoja liikenneturvallisuustyölle (erityisesti KVT-työlle). Seudullisella yhteistyöllä uskotaan tuotettavan uusia ideoita ja näkökulmia. Seutuyhteistyö nähdään myös omien resurssien säästönä: "Kaikkea ei tarvitse tehdä joka kunnassa omana työnä, vaan yhteisiä teemoja, kampanjoita voisi suunnitella seutukunnallisestikin.". Kuntien vastauksissa esitetään seudullisen liikenneturvallisuustyöntekijän palkkaamista, joka aktivoisi kuntien liikenneturvallisuustyötä ja järjestäisi seudullisia tapahtumia ja kampanjoita.

9 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen 9 Kysymykseen Mitkä ovat mielestänne kolme tärkeintä Oulun seudulla tarvittavaa liikenneturvallisuustyön kehittämistoimenpidettä? vastasi viisi kuntaa. Sekä liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä että KVT-toiminnan kehittämistä pidettiin tärkeänä. Liikenneympäristön kehittämisessä nousi esille hankkeet, joiden rahoitusta on odoteltu kauan. KVT-puolella ongelmaksi koettiin asenneilmapiiri. Uusia keinoja asennekasvatukseen kaivattaisiin. Erityisesti kaivattaisiin keinoja, joilla aikuisväestölle saataisiin kohdennettua liikennevalistusta. Lisäksi liikenneturvallisuustyöhön toivottiin enemmän resursseja, jotta hyviä suunnitelmia saataisiin toteutettua käytännössä. Kyselyssä esitettiin kunnille myös seuraava kysymys: Mitä muuta haluatte tuoda suunnittelua tekevän työryhmän tietoon ja huomioon otettavaksi suunnitelmaa laadittaessa?. Kysymykseen vastasi kolme kuntaa. Kuntien edustajat halusivat seudullisella suunnitelmalla saada kunnat sitoutettua yhteistyöhön. Suunnitelma ei kuitenkaan saa olla liian raskas, vaan "sen tulee olla lyhyt ja ytimekäs sekä kirjoitusasultaan selkeä ja helposti käytännön toiminnaksi muutettava". Lisäksi suunnitelmassa on kuntien näkemyksen mukaan esitettävä suositus toiminnan rahoitukselle. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että seudullista yhteistyötä kaivataan, mutta tarpeita on myös kuntien liikenneturvallisuustyön aktivoimiseen. Erityisesti koulutus-, valistus- ja tiedotustyön osalta olisi tarpeen kehittää uusia tapoja ja syventää tehtävää yhteistyötä kuntien ja erilaisten toimijoiden välillä. Suurin ongelma kunnissa näyttää olevan rajalliset resurssit, erityisesti henkilöstöresurssit. Seudulliselta yhteistyöltä kaivattaisiin yhteisiä seudullisia tavoitteita liikenneturvallisuustyölle, uusia ideoita sekä yhteisiä kampanjoita ja muuta tiedotustoimintaa. Seudun yhteisen liikenneturvallisuushenkilön palkkaamista esitettiin yhtenä ratkaisuna resurssipulaan. 2.3 Yhteenveto muiden toimijoiden kuin kuntien vastauksista Kysymykseen Miten liikenneturvallisuustyötä tulisi kehittää Oulun seudulla? vastasi yhdeksän muuta toimijaa kuin kuntaa. Toimijoiden näkemyksen mukaan olisi hyvä, jos liikenneturvallisuuteen liittyvä koulutus ja kampanjat voitaisiin hoitaa laajalla alueella yhtenäisesti. Kuntien liikenneturvallisuustyön tulisi aktivoitua ja sitä tulisi eri tavoin tukea aktivoitumisessa. Käytännöt eri kunnissa tulisi myös yhtenäistää ja ennen kaikkea laaditut suunnitelmat pitäisi saada toteutukseen (etenkin KVT). Seudullinen malli, jossa vakituinen "työmyyrä" vastaisi liikenneturvallisuusasioista voisi toimijoiden mukaan olla tässä apuna. Myös maankäytön suunnittelussa liikenneturvallisuus tulisi huomioida paremmin. Kuljetusalan ammattilaisten mielestä liikenneturvallisuustoimijoiden pitäisi lisäksi välillä jalkautua ja kuunnella käyttäjien mielipiteitä. Liikennevalvontaa tulisi lisätä ja kaikki tienkäyttäjät tulisi eri tavoin saada noudattamaan sääntöjä. Kuljetusalan edustajat kaipasivat laajempaa keskustelua eri tahojen kesken siitä, millaisia kehittämisprojekteja on meneillään ja millaisia vaikutuksia niillä on eri toimijoille. Myös käytännöntoimenpiteet, kuten kunnossapidon taso, tulivat vastauksissa esille. Myös kysymykseen Liikenneturvallisuustyön kehittäminen seudullisena yhteistyönä? vastasi yhdeksän toimijaa. Käytännössä kaikki toimijat pitivät tärkeänä ja hyvänä vaihtoehtona seudullisen yhteistyön kehittämistä liikenneturvallisuusasioiden hoidossa. Tärkeänä tavoitteena nähtiin mahdollisuus oppia ja saada ideoita toisilta. Myös yhteiset tempaukset ja

10 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen 10 tiedotus olivat useassa vastauksessa mainittu hyvinä yhteistyöalueina. Mahdollisina ongelmina mainittiin kuntien erilainen koko ja erisuuruiset resurssit. Seutuyhteistyön riskeiksi listattiin kuntien omien liikenneturvallisuustyöryhmien toiminnan loppuminen, seuturyhmän liian hidas ja byrokraattinen toiminta ja henkilöresurssien puuttuminen. Kaikki yhdeksän kyselyyn vastannutta toimijaa vastasivat kysymykseen Mitkä ovat mielestänne kolme tärkeintä Oulun seudulla tarvittavaa liikenneturvallisuustyön kehittämistoimenpidettä?. Lähes kaikkien toimijoiden vastauksissa mainittiin yhtenä kolmesta tärkeimmästä liikenneturvallisuustyön kehittämistoimenpiteestä joko 1) seudun yhteinen liikenneturvallisuussuunnitelma tai tavoitteisto ja sen aktiivinen toteuttaminen seudun tasolla yhteistyössä, 2) liikenneturvallisuustyön aktivointi kunnissa tai 3) tiedottamisen, valistamisen, kasvatuksen ja valvonnan lisääminen. Useimmissa vastauksissa mainittiin useimpiä näistä kolmesta toimenpiteestä. Eräissä vastauksissa oli tarkennettu erityisryhmiä, kuten nuoret autoilijat ja koululaiset, joihin tiedotuksen tulisi erityisesti kohdistua. Ylipäätänsä vastauksissa peräänkuulutettiin kokonaisvaltaista suunnittelua ja vastuunottoa. Samaan teemaan kuului myös maininnat liikenneturvallisuustyön koordioinnin ja vastuun jakamisen kehittämisestä. Tärkeäksi osaksi tätä työtä nähtiin liikenneturvallisuustyön arvostuksen nostaminen päättäjien keskuudessa ja päättäjien voimakkaampi sitoutuminen liikenneturvallisuustavoitteiden edistämiseen. Yksittäisinä toimenpiteinä oli mainittu mm. tiestön kunto (esim. VT4), kevyen liikenteen verkosto, talvikunnossapito, liikennevalot, taksiasemat ja kaistojen leveydet. Riittäviä resursseja pidettiin tärkeänä, jotta liikenneturvallisuustyötä voitaisiin edistää laajalla rintamalla. Toimijoista kuusi oli vastannut kysymykseen Mitä muuta haluatte tuoda suunnittelua tekevän työryhmän tietoon ja huomioon otettavaksi suunnitelmaa laadittaessa?. Vastauksissa tärkeäksi nähtiin poliittisen tahtotilan aikaansaaminen ja toimivan seudullisen toimintamallin laatiminen. Sitoutumisen yksi osoitus olisi laadittavien (tai jo laadittujen) suunnitelmien käytäntöön vienti. Pitkäjänteinen työ, niin toimenpiteiden suunnittelussa, koulutuksessa kuin valistuksessa, on tavoiteltavaa. Toimijat toivat myös tietoon yksittäisiä ongelmakohtia ja suunnittelutilanteita, joihin olisi seudullisen tai kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän työssä syytä puuttua. Näissä kohdissa on suunnittelu ollut toimijoiden näkemyksen mukaan jostain muualta kuin liikenneturvallisuudesta lähtevää. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että seudun muiden toimijoiden toiveet näyttävät varsin pitkälti olevan samantyyppisiä kuin kuntien edustajilla oli. Toivottavana pidettiin seudullisen toiminnan aktivoimista sekä tavoitteiden että toteutuksen osalta. Yhteistyön painopistealueeksi mainittiin erityisesti koulutus, tiedotus ja valistus. Liikennevalvonnan merkitys korostui hieman enemmän muiden toimijoiden kuin kuntien vastauksissa, mutta se yleensä liitettiin samaan nippuun tiedotuksen, valistuksen ja koulutuksen kanssa. Tärkeinä seikkoina seudun yhteistyössä mainittiin pitkäjänteinen työ, liian raskaiden prosessien välttäminen ja poliittisen tahtotilan muodostaminen. Toimijat mainitsivat tärkeänä toimenpiteenä myös liikenneturvallisuustoiminnan aktivoimisen kuntatasolla. Huoli henkilöresursseista ja suunnitelmien käytäntöön viemisestä esiintyi useimmissa toimijoiden vastauksissa. Ratkaisuksi resurssiongelmaan mainittiin myös toimijoiden puolelta seudullisen liikenneturvallisuusyhteyshenkilön palkkaaminen. Sama ratkaisu esitettiin kuntienkin taholta.

11 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen Liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnan organisointi 3.1 Seutuorganisaation toimintamalli Kokoonpano ja kytkeytyminen seudulliseen ja kunnalliseen päätöksentekoon Oulun seudun liikenneturvallisuustyöryhmässä on kaikkien Oulun seutukunnan kuntien edustus (taulukko 3.1). Tärkeää kunnallisen edustuksen lisäksi on se, että edustus kattaa mahdollisimman laajasti eri hallinnonalat. Lisäksi ryhmässä työskentelee asiantuntijajäseniä, esim. Lääninhallituksen, Tiehallinnon, Poliisin ja Liikenneturvan edustajat. Liikenneturvallisuustyöryhmässä on myös SIVISTYS- ja HYVE-tiimin ehdottamat edustajat, jotta ryhmän moninäkökulmaisuus tulisi varmistettua ja eri hallinnonalat tulisivat varmasti edustettua. Työryhmä voi kuulla laajemmalti asiantuntijoita, jos se on jonkin teeman vuoksi tarpeen. Työryhmän koko on noin 15 henkilöä. Jos seudulliseen liikenneturvallisuustyöhön palkataan osa- tai täyspäiväinen liikenneturvallisuustoimija, hän osallistuu liikenneturvallisuustyöryhmän kokouksiin äänioikeudettomana jäsenenä. Ryhmää voidaan laajentaa mm. Iin, Yli-Iin, Ylikiimingin ja Rantsilan kunnilla. Tällöin vaatimuksena on, että kunnat myös osallistuvat työn rahoitukseen. Myös asiantuntijajäsenten edustamien tahojen oletetaan osallistuvan kustannuksiin joko työ- tai rahapanoksella HYVE- ja SIVISTYS-tiimin ehdottamia edustajia lukuun ottamatta. Taulukko 3.1 Liikenneturvallisuustyöryhmän kokoonpano Varsinaiset jäsenet (1 edustaja kustakin) Asiantuntijajäsenet Oulu Oulun lääninhallitus Kempele Oulun tiepiiri Oulunsalo Liikenneturva Kiiminki Poliisi Hailuoto HYVE-tiimin ehdottama edustaja Haukipudas SIVISTYS-tiimin ehdottama edustaja Liminka Tyrnävä Muhos Lumijoki Yhteensä 10 Yhteensä 6 Liikenneturvallisuustyöryhmän puheenjohtajan valitsee tekninen tiimi liikenneturvallisuustyöryhmän esityksestä. Puheenjohtajuus on vuosittain kiertävä. Liikenneturvallisuustyöryhmä valitsee keskuudestaan sihteerin. Sihteerinä voi toimia myös liikenneturvallisuustoimija tai toimijana toimivan konsultin edustaja. Kunnat nimeävät edustajansa seudun liikenneturvallisuustyöryhmään. Luontevaa olisi, että seudun liikenneturvallisuustyöryhmän jäsen toimisi kunnallisen liikenneturvallisuusryhmän puheenjohtajana ja/tai kunnan liikenneturvallisuusyhteyshenkilönä, jos kunnalla ei ole omaa liikenneturvallisuustyöryhmää. Seudun liikenneturvallisuustyöryhmän tavoitteena on toimia aktiivisesti, joustavasti ja olla keskustelukykyinen. Samalla kuitenkin pyritään takaamaan jokaiselle kunnalle äänioikeus ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Tämän vuoksi seudun liikenneturvallisuustyöryhmä tapaa sekä laajemmassa että suppeammassa koostumuksessa. Työlastin jakautuminen eri toi-

12 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen 12 mijoille eri vuosina lisää todennäköisesti myös ryhmän aktiivisuutta ja vähentää vaadittavia resursseja. Seudun liikenneturvallisuustyöryhmä kokoontuu täydessä laajuudessaan kaksi kertaa vuodessa. Kyseisissä tapaamisissa: - Keskustellaan seudun liikenneturvallisuustoimintasuunnitelmaluonnoksesta ja päätetään suunnitelman eteenpäin viemisestä tekniselle tiimille, josta edelleen kehittämisryhmän kautta seutuhallitukselle. o Päätetään seudun liikenneturvallisuustyöryhmän työskentelyn painopistealueista seuraavana vuonna. o Päätetään hankkeista, joita esitetään tekniselle tiimille talousarvioon sisällytettäväksi, josta ne edelleen etenevät seutuhallituksen päätettäväksi. o Päätetään hankkeista, joita esitetään kunnille eteenpäin vietäväksi (yleensä edistäminen tapahtuu liikenneturvallisuustoimijan avustuksella). - Hyväksytään raportti, johon on kerätty tietoa seudun liikenneturvallisuuden tilasta. Raportti toimitetaan mm. tiedotusvälineille ja läänin liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnalle. - Valmistellaan esitys tekniselle tiimille työryhmän puheenjohtajuudesta seuraavana vuonna. - Valitaan työryhmän pienempi muoto seuraavaksi vuodeksi. Liikenneturvallisuustyöryhmä tapaa pienemmässä muodossa noin viisi kertaa vuodessa. Suppeamman ryhmän koostumuksen päättää vuosittain itsenäisesti seudun liikenneturvallisuustyöryhmä. Myös pienemmän ryhmän toimintaa johtaa liikenneturvallisuustyöryhmän puheenjohtaja. Ryhmän koko on joustava ja kaikilla työryhmän jäsenillä on oikeus tulla mukaan pienemmän työryhmän työskentelyyn niin halutessaan. Suositeltavaa se on kunnan edustajalta silloin, jos käsittelyssä on erityisesti kyseistä kuntaa koskevat asiat. Ryhmän koostumus pyritään pitämään kiertävänä, jotta jokainen liikenneturvallisuustyöryhmän jäsen kuuluu pienimuotoisempaan ryhmään ainakin kolmen vuoden välein. Kunta tai kunnat yhdessä voivat itsenäisesti valmistella omaa kuntaansa/kuntiaan koskevia asioita ja tuoda ne keskusteluun seudun liikenneturvallisuustyöryhmälle. Jos liikenneturvallisuusongelma tai -toimenpide merkittävimpine vaikutuksineen ei koske kaikkia alueen kuntia, on valmistelu- ja esittelyvastuu kyseisten kuntien edustajilla. Pienemmän työryhmän kokousten esityslistat ja pöytäkirjat lähetetään tiedoksi aina kaikille seudun liikenneturvallisuustyöryhmän jäsenille. Myös erilaiset teksti- ja esitysluonnokset lähetetään kommentoitavaksi aina kaikille jäsenille. Liikenneturvallisuustyöryhmä on kutsuttava kokoon koko laajuudessaan ennen virallisen esityksen toimittamista eteenpäin, jos yksikin työryhmän jäsen sitä vaatii. Tämä vaatimus on esitettävä työryhmän puheenjohtajalle viikon sisällä pöytäkirjan tai esitysluonnoksen saapumisesta työryhmän jäsenille. Seudun liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta liitetään osaksi seutusopimuksen mukaista seutuhallintoa. Liikenneturvallisuustyöryhmän asema seutuhallinnossa esitetään kuvassa 3.1 olevassa kaaviossa.

13 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen 13 SEUTUVALTUUSTO SEUTUHALLITUS KEHITTÄMISRYHMÄ HYVE SIVISTYS SEUTU- RAKENNE TIIMIT TEKNINEN KULTTUURI NUPO LIIKUNTA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- TYÖRYHMÄ LOGISTIIKKA- TYÖRYHMÄ LIIKENNETURVALLISUUS- TYÖRYHMÄ JOUKKOLIIKENNE- TYÖRYHMÄ KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUS- KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNTIEN TYÖRYHMÄT RYHMÄT LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ RYHMÄT RYHMÄT KUNTIEN KULJETUSTYÖRYHMÄT KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNTIEN RYHMÄT LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ RYHMÄT RYHMÄT Kuva 3.1 Liikenneturvallisuustyöryhmä osana seutuhallintoa (tarkennettu kuvaus liitteessä 2). Seudun liikenneturvallisuustyöryhmä toimii teknisen tiimin alaisuudessa, mutta tiiviissä yhteistyössä muidenkin tiimien kanssa liikenneturvallisuusteemaan liittyen. Teknisen tiimin lisäksi työryhmän työstä lähetetään tietoa erityisesti SIVISTYS- ja HYVE-tiimeille. Ryhmällä on vahva sidos liikennejärjestelmätyöryhmään. Ryhmä toimii liikenneturvallisuuden asiantuntijana, ja sekä kommentoi että valmistelee liikennejärjestelmätyöryhmän tuotoksia. Liikenneturvallisuustyöryhmä ei pääasiassa ole päätösvaltainen, vaan se tekee esityksiä. Esityksiä voidaan tehdä tekniselle tiimille, liikennejärjestelmätyöryhmälle tai kehitysryhmän kautta seutuhallitukselle. Hanke-esitykset päätetään aina seutuhallituksessa. Tekninen tiimi valitsee, mitä seudun liikenneturvallisuustyöryhmän hanke-ehdotuksista se esittää vuosittaiseen kustannusarvioon. Hyväksyttyjen hanke-ehdotusten ja niille esitettyjen rahojen tarkoista käyttökohteista työryhmä tekee päätökset, eli on niiltä osin päätösvaltainen. Rahoitusta voidaan periaatteessa hakea tietyntyyppisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen, joka antaa ryhmälle väljyyttä päätöksenteossa myös vuoden aikana. Liikenneturvallisuustyöryhmä voi esittää asioita myös suoraan kunnille tai yhteistyöorganisaatioille (esim. Liikenneturva tai Poliisi).

14 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen Tavoitteet, tehtävät, valtuudet ja vastuut Seudun liikenneturvallisuustyöryhmän tärkeimpänä tavoitteena on lisätä liikenneturvallisuutta Oulun seudulla. Toimintamallina on tiiviimpi liikenneturvallisuusyhteistyö seudun kuntien välillä. Työryhmän tehtäviä ovat: 1. Seudun liikenneturvallisuustyön tavoitteiden asettaminen, niiden edistäminen ja seuranta seudun liikenneturvallisuustoimenpidesuunnitelman laatiminen teknisen tiimin käsittelyyn 2. Muut esitykset tekniselle tiimille, kunnalle ja jäsenorganisaatioille muut esitykset 3. Seudun liikenneturvallisuustilanteen kehittymisen seuranta ja raportointi raportti seudun liikenneturvallisuustilanteesta seutuvaltuustolle ja -hallitukselle, seudun kunnille, tiedotusvälineiden kautta kuntalaisille, erilaisille yhteistyötahoille ja läänin liikenneturvallisuusasian neuvottelukunnalle. 4. Liikenneturvallisuustempaukset, informaation jakaminen, www-sivut, jne. jatkuva toiminta Seudun liikenneturvallisuustoimenpidesuunnitelma Seudun liikenneturvallisuustyöryhmä laatii/päivittää seudun liikenneturvallisuustoimenpidesuunnitelman teknisen tiimin käsittelyyn kerran vuodessa. Teknisen tiimin käsittelyn ja kehittämisryhmän esityksen jälkeen suunnitelman hyväksyy seutuhallitus. Liikenneturvallisuustoimenpidesuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat: seudullisten liikenneturvallisuustavoitteiden määrittäminen, päivitys ja seuranta vuosittain liikenneturvallisuuden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelu ja seuranta Suunnitelman on oltava ytimekäs, selkeä ja käytännön toiminnaksi helposti muutettavissa oleva. Sen tulee esimerkiksi sisältää esitykset rahoitukselle. Suuntaviivojen, tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi suunnitelman tulee määrittää vastuutahot ja resurssit. Muut esitykset Liikenneturvallisuustyöryhmä tekee esityksiä, jotka käsitellään joko teknisessä tiimissä tai kunnissa ja jäsenorganisaatioissa (Poliisi, Liikenneturva, Lääninhallitus, Tiehallinto). Työryhmä voi myös toimia asiantuntijaroolissa liikennejärjestelmätyöryhmän sitä pyytäessä sekä antaa lausuntoja liikenneasioihin ja suunnitelmiin, jotka eivät keskity pelkästään liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Muiden esitysten osalta liikenneturvallisuustyöryhmä keskittyy mm. seuraaviin aihealueisiin: - seudullisen liikenneturvallisuustyön seuranta ja edistäminen o liikenneturvallisuuden seuranta ja tilastointi o liikenneturvallisuustyöhön käytettyjen resurssien seuranta ja tulevaisuuden resurssitarpeen arvioiminen - yhteydenpito erilaisiin sidosryhmiin - lainsäädännön seuranta - rahoituksen hankinta

15 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen 15 Raportti seudun liikenneturvallisuustilanteesta Seudun liikenneturvallisuustyöryhmän tehtävänä on kerran vuodessa raportoida liikenneturvallisuustyön etenemisestä, saavutetuista tuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä. Raportti seudun liikenneturvallisuustilanteesta toimitetaan seutuvaltuustolle ja -hallitukselle, seudun kunnille, tiedotusvälineiden kautta kuntalaisille, erilaisille yhteistyötahoille ja läänin liikenneturvallisuusasian neuvottelukunnalle. Yhteisen raportoinnin avulla voidaan kehittää liikenneturvallisuuden tunnuslukuja ja mittareita sekä saada taustatietoa resurssien suuntaamiseen. Tieto on hyödyllistä myös läänin liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnalle, jonka tehtävänä on koordinoida liikenneturvallisuustyötä läänin alueella. Jatkuva toiminta Liikenneturvallisuustyöryhmä itse tai liikenneturvallisuustoimija työryhmän pyynnöstä järjestää liikenneturvallisuustempauksia, -tiedotusta ja -kampanjoita seudun alueella. Tiedotusta myös tehdään jatkuvasti perustettavien www-sivujen kautta. Suuremmista toimenpiteistä laaditaan esitys ja niille hankintaan rahoitusta joko ulkopuolisilta tahoilta ja/tai seutuhallitukselta. Pienimuotoista toimintaa voidaan sen sijaan järjestää työryhmän resursseilla. Tempaukset ja kampanjat järjestetään kiinteässä yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa (esim. Poliisi, Liikenneturva, Tiehallinto, koulut, päiväkodit, jne.). Työryhmä voi myös pyytää ulkopuolista asiantuntijaapua ja tilata pienimuotoisia selvityksiä. Näitä esitetään hankkeina seutuhallitukselle, joka tekee päätöksen niiden toteuttamisesta. Taulukko 3.2. Eräitä seudun liikenneturvallisuustyöryhmän tärkeimpiä tehtäviä ja niiden toteuttamistapoja.(lista ei ole täydellinen, vaan suuntaa-antava) Tehtävä Seudun liikenneturvallisuustyön tavoitteiden asettaminen, niiden edistäminen ja seuranta. Seudun kuntien liikenneturvallisuustilanteen kehittymisen seuranta ja läänille raportointi Seudullinen tiedotustoiminta. (kohderyhmänä voi olla tavalliset kansalaiset, päättäjät, jne..) Asiantuntija-avun hankkiminen koko seudulle yhdellä kertaa Seudun sisäisen tiedonvaihdon lisääminen liikenneturvallisuusasioista, kuntien yhteistyön lisääminen Seudullisten liikenneturvallisuusaktiviteettien (tiedotus, toimenpiteet, tempaukset, jne.) lisääminen Toteuttamistapa - Seudullinen liikenneturvallisuustoimintasuunnitelma - Raportti läänin liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnalle. - Yhteisen tilastoinnin ja seurannan kehittäminen. - Yhteiset kampanjat, tempaukset, jne. - www-sivut - Yritysten liikenneturvallisuustyön lisääminen - Asiantuntijoiden vierailut ja seminaarit - Seudulliset liikenneturvallisuusselvitykset - Liikenneturvallisuustyöryhmä keskustelufoorumina ja seudullisten toimenpiteiden edistäjänä - Yhteisen seurannan ja tilastoinnin kehittäminen - Seudun liikenneturvallisuustoimija

16 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen Resurssit Yksi tärkeistä, ellei tärkein seudun liikenneturvallisuusyhteistyön määrään ja syvyyteen vaikuttava tekijä on työhön käytettävissä olevat resurssit. Useimmilla seudun kunnilla liikenneturvallisuustyöhön niitä on käytettävissä varsin rajallisesti. Erityisesti henkilöresursseista näyttää nykytilanteen analyysin perusteella olevan puutetta. Seutuorganisaatio ei saa missään nimessä johtaa tilanteeseen, jossa se tuottaa lisätyötä ilman hyötyjä. Kerrannaisuus on siis mahdollisimman hyvin poistettava toiminnasta jo suunnitteluvaiheessa. Liikenneturvallisuustyön saaminen jatkuvaksi ja toimivaksi osaksi seutuyhteistyötä vaatii kaikesta huolimatta investointeja henkilöresurssien muodossa, jolloin henkilöresursseja on voitava säästää kunnissa. Lisäksi liikenneturvallisuustyön tason on parannuttava kunnissa, jolloin saadaan välillisiä säästöjä esim. onnettomuuskustannuksien vähenemisen muodossa. Seudullisen yhteistyön aktiivisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi suositellaan osa- tai täysipäiväisen liikenneturvallisuustoimijan palkkaamista. Työryhmän etsiessä alkuvaiheessa vielä muotoaan ja toimintatapojaan, voidaan toimijan palkkaamisen sijaan ostaa työtunteja yksityiseltä palveluntuottajalta (konsultilta). Koeajaksi voidaan sopia esimerkiksi seutuyhteistyökokeilulain voimassaoloaika, eli vuoden 2005 loppuun saakka (Todennäköisesti seutuyhteistyö kuitenkin jatkuu vielä tämän jälkeenkin.). Sopiva työpanos voisi olla esimerkiksi viikko työtä joka kuukausi. Varsinkin alkuvaiheessa yhteistyötä, liikenneturvallisuustoimijalla on suuri vastuu osapuolten motivoimisessa ja rakenteiden pystyttämisessä, jotta yhteistyö on sujuvaa ja ei kuormita eri yhteistyön osapuolia liikaa. Rakenteiden ja toimintamuotojen vakiintumisen jälkeen, on liikenneturvallisuustoimijan tehtäviä mahdollista siirtää jollekin soveltuvalle osapuolelle. Toimijan palkkakulujen lisäksi seudun liikenneturvallisuustyöryhmälle olisi hyvä olla budjetoituna käyttömääräraha. Tähän ei seutuorganisaation puitteissa näytä olevan tällä hetkellä mahdollisuuksia, joten työskentelyn on tapahduttava joko työryhmän jäsenten käytössä olevilla resursseilla, ulkopuolisella rahoituksella tai hankemuotoisena, jotka esitetään seutuhallitukselle. Hankkeena seutuhallitukselle voidaan kuitenkin periaatteessa esittää työryhmän toimintasuunnitelman toteuttamista, jolloin työryhmällä olisi käytössään vuosittain vaihtelevan suuruinen määräraha. Yksittäisiin hankkeisiin tai tutkimuksiin voidaan hakea rahaa seudun kunnilta, EU:lta, liikenne- ja viestintäministeriöltä tai joltakin muulta soveltuvalta taholta. Liitteeseen 1 on kerätty esimerkkejä seudun liikenneturvallisuustoimijan tehtävistä. Niitä ovat työryhmän toiminnan tukemisen, raportin laatimisen ja seudun liikenneturvallisuustoimintasuunnitelman taustatyön tekemisen lisäksi mm. kampanjoiden suunnittelu, resurssiapu kunnille, tiedottaminen ja koulutusten suunnittelu.

17 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen Seudun liikenneturvallisuusyhteistyön yleispiirteinen SWOT-analyysi Kuvaus Vahvuudet - Mahdollisuus uusiin seudullisiin kehittämistoimenpiteisiin - Seudullisten liikenneturvallisuustavoitteiden muodostaminen ja niiden seuranta. Heikkoudet - Yhteistyö vaatii resursseja; sekä aikaa että rahaa Mahdollisuudet - Toimiva seudullisesti koordinoitu liikenneturvallisuustyö - Seudullisen liikenneturvallisuustoimijan palkkaaminen - Seudun yhteinen liikenneturvallisuustilastointi ja tiedotus - Seudun yhteinen liikenneturvallisuustilanteesta raportointi läänille. Uhat - Yhteistyön ja toiminnan muuttuminen passiiviseksi - Yhteistyö ei löydä omaa toimintaympäristöään Miten estetään tai vahvistetaan - Aktiivisesti toimivan, motivoituneen seudun liikenneturvallisuustyöryhmän muodostumista tuetaan. - Yhteistyön resurssivaatimukset tiedossa yhteistyöhön sitouduttaessa - Ulkoisten rahoituskanavien etsiminen - Liikenneturvallistyön arvostusta parannetaan ja työtä lisätään - Varataan työlle riittävät resurssit - Laaditaan kirjalliset pelisäännöt, joista pidetään kiinni - Riittävät resurssit kunnissa, seudulliselle työlle palkattu työntekijä, vastuun jakautumisen ylös kirjaaminen - Eri osapuolilla todelliset vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa (kuntien, eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden edustus) - Selvä tehtäväjako seututason ja kuntatason välillä 3.2 Kunnan sisäisten liikenneturvallisuusasioiden hoidon organisointi Kunkin kunnan tulee nimetä liikenneturvallisuusyhteyshenkilö, jollei nimeämistä ole vielä tehty. Tämä yhteyshenkilö edustaa kuntaa seudun liikenneturvallisuustyöryhmässä. Luonnollista olisi, että kunnan liikenneturvallisuusyhteyshenkilö toimisi kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän puheenjohtajana, jos kunnalla työryhmä on. Liikenneturvallisuusyhteyshenkilö yhdessä liikenneturvallisuustyöryhmän kanssa koordinoi liikenneturvallisuustyötä kunnan tasolla, asettaa liikenneturvallisuustyölle kunnalliset tavoitteet ja seuraa työn etenemistä. Kunnalle olisi suositeltavaa perustaa liikenneturvallisuustyöryhmä, jos sellaista ei vielä ole. Useimmissa kunnissa työryhmä on nimettynä, mutta se olisi aktivoitava toimimaan. Tästä työstä liikenneturvallisuustoimija kantaa pitkälti vastuun, kuten myös ryhmien toiveiden kuuntelemisessa ja koulutusmahdollisuuksien välittämisessä. Kunnan työryhmän tulisi kokoontua vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Mieluusti kokoontumisen olisi syytä tapahtua ennen seudun liikenneturvallisuustyöryhmän laajempaa kokousta.

18 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen 18 Kunnallisessa työryhmässä olisi hyvä olla edustettuna laajasti eri hallintokuntia, kuten tekninen toimi, sosiaalitoimi, terveystoimi, päivähoito, koulut, nuoriso- ja erityistyö sekä työterveyshuolto. Seudun liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta vähentää tarvetta Poliisin, Liikenneturvan, Läänin ja Tiepiirin edustukseen kunnallisessa työryhmässä. Jokaiselle kunnalle jätetään kuitenkin vapaus päättää kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän koosta ja koostumuksesta. Halutessaan kunta voi pyytää kunnalliseen työryhmään äänioikeudettomaksi jäseneksi seudun liikenneturvallisuustoimijan. Tämä ei kuitenkaan toimi sihteerin roolissa, vaan välittää tietoa seudullisen ja kunnallisten työryhmien välillä. Kunnallisessa työryhmässä mietitään kunnalliset tavoitteet liikenneturvallisuustyölle, ehdotuksia tulevan vuoden toimenpiteiksi ja seurataan toteutunutta tilannetta. Käytännössä kunnallisen työryhmän tuotos kiteytyy kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa, jota seurataan ja ylläpidetään. Kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän on varmistettava, että kunnalliset liikenneturvallisuustavoitteet eivät ole ristiriidassa seudullisten, läänintason ja valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Liikenneturvallisuustyön painopistealueet voivat sen sijaan olla kuntien ominaispiirteistä johtuen osittain erilaisia seudun sisällä. Kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisprosessia varten voidaan liikenneturvallisuustyöryhmän tueksi perustaa väliaikaisia työryhmiä, kuten liikenneympäristö-, liikennekasvatus- ja johtoryhmä. Kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma käsitellään ja hyväksytään kunnanhallituksessa. Jotta suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet saadaan käyntiin, olisi kuntien suositeltavaa varata henkilö- ja raharesursseja myös kunnalliseen liikenneturvallisuustyöhön. Jos kunta haluaa viedä kunnan sisäisen liikenneturvallisuusasian seudullisen työryhmän käsittelyyn, tapahtuu asian valmistelu kunnan liikenneturvallisuustyöryhmässä. Jos asia katsotaan sellaiseksi, että siitä on syytä laatia seudullinen esitys, tehdään se seudun liikenneturvallisuustyöryhmässä ja viedään edelleen eteenpäin edellisessä kappaleessa esitetyllä tavalla. Kunnan liikenneturvallisuusyhteyshenkilön velvollisuutena on viedä katsomallaan tavalla eteenpäin ja hakea tarvittaessa kunnan hyväksyntä seudun liikenneturvallisuustyöryhmän esityksille, raporttiluonnoksille ja toimenpide-ehdotuksille. 3.3 Kytkentä valtakunnallisiin ja läänin liikenneturvallisuustyön tavoitteisiin Valtioneuvosto laatii Suomelle valtakunnallisen liikenneturvallisuusvision ja konkreettisemmat tavoitteet, joiden toteuttamiseen osaltaan myös Oulun seudun on pyrittävä. Valtakunnalliset tavoitteet antavat suunnan seudun liikenneturvallisuustyölle. Läänin liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnalla on valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman ( ) mukaan tehtävänä koordinoida, suunnata resursseja ja suorittaa seurantaa läänin alueella. Oulun läänin liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta on ryhtynyt kehittämään työtään syksyllä Tavoitteena on määrittää liikenneturvallisuustyön vision ja strategian lisäksi selkeät painopistealueet ja erityisesti kehittää mittaristo tavoitteiden seuraamiseen. Tällä hetkellä voimassa oleva visio ja tavoitteet läänin liikenneturvallisuustyölle löytyvät Oulun läänin liikenneturvallisuussuunnitelmasta vuosille (Oulun lääninhallitus 2001).

19 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen 19 Mittariston käyttöönotto luo todennäköisesti selvät mitattavat tavoitteet, joiden seuraamiseen seudun kuntien toivotaan tuottavan tietoa ja raportoivan ne läänin liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnalle. Seudullisen yhteistyön kehittymisen myötä on tiedon yhteenveto- ja raportointivastuuta mahdollista ja kannattavaa siirtää seudulliselle liikenneturvallisuustyöryhmälle. Mahdollisuuksia saattaa olla palkata seudulliseen liikenneturvallisuustyön edistämiseen henkilö (liikenneturvallisuustoimija), jonka yhtenä työtehtävänä on tilastotietojen kerääminen, muokkaus ja raporttien laatiminen. Tilastoinnin yhtenäistäminen helpottaa tiedon saantia myös muihin seudun kuntien alueella tehtäviin selvityksiin. Pelkästään omaa kuntaa käsittelevän tiedon sijaan saatavilla on vaivattomasti koko seutukunnan tiedot. Yhtenäistämällä tilastoinnin periaatteet on tieto aidosti vertailtavaa. Raportoinnin siirtyminen yksittäisiltä kunnilta seutuorganisaatiolle keventää kuntien työmäärää ainakin erilaisten tietopyyntöjen osalta, jolloin ne kohdistuvat jokaisen kunnan sijaan keskitetysti liikenneturvallisuustoimijalle. Liikenneturvallisuustyöryhmän on keskuudessaan mielekästä keskustella seudun liikenneturvallisuustyön painopistealueista. Suurempiin seudullisiin liikenneturvallisuutta edistäviin toimenpiteisiin on helpompaa saada resursseja yhteisellä valmistellulla esityksellä verrattuna tilanteeseen, jossa jokainen seutukunnan kunta hakee rahoitusta omaan liikenneturvallisuutta edistävään toimintaan. Kunnallisen liikenneturvallisuustyön kehittämisen sijaan tavoitteita on mahdollista asettaa entistä enemmän seuduille. Kuvassa 3.2 on esitetty valtakunnallisten ja läänintason liikenneturvallisuustavoitteiden tuominen seudulliseen ja kunnalliseen liikenneturvallisuustyöhön. Kuvassa 3.3 on esitetty seudullisen liikenneturvallisuustyöryhmän koostumus, tehtäviä ja liittyminen sekä kunnalliseen että seutuhallintoon. Tavoitteista tulee toiminnallisempia. Seurantamittarit tarkentuvat Valtakunnalliset tavoitteet ja seuranta läänien vertailtavuus Läänintason tavoitteet ja seuranta seutujen vertailtavuus Seudulliset tavoitteet ja seuranta kuntien vertailtavuus Kunnalliset tavoitteet ja seuranta Visio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava niin, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Toimintalinjat, mittarit Visio: Kaikkien tulee ottaa tavoitteeksi, että sääntöjä noudattava, asianmukaiset tiedot ja taidot omaava henkilö ei kuole eikä loukkaannu vakavasti liikenteessä Seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma Kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet, mittarit Kuva 3.2 Valtakunnallisten ja läänintason liikenneturvallisuustavoitteiden tuominen seudulliseen ja kunnalliseen liikenneturvallisuustyöhön.

20 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen 20 Seudun liikenneturvallisuustoimintasuunnitelma esitykset lausunnot Raportti läänille Läänin liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta Kunnallinen päätöksenteko Esitykset kunnille Poliisi Liikenneturvallisuustoimija Lääninhallitus Kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät Tiepiiri Liikenneturva Läänin tavoitteet seudulle Seudun liikenneturvallisuustyöryhmä: laaja valkoinen, lila suppea Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat Seutuvaltuusto Seutuhallitus Kehittämisryhmä Tiimit Liikennejärjestelmätyöryhmä ym. koulut yritykset media päiväkodit Kuva 3.3 Seudun liikenneturvallisuustyöryhmän koostumus ja tehtävät. 3.4 Aikataulu Kuvassa 3.4 olevassa aikataulukaaviossa on esitetty ensimmäinen aikataululuonnos siitä, miten seudun liikenneturvallisuusryhmän perustaminen ja toiminta voisi lähteä käyntiin. Päätös seudullisen liikenneturvallisuusryhmän perustamisesta Kuntien ehdokkaiden nimeäminen ja valinta Työryhmän kokoukset laajassa kokoonpanossa Syksy 2003 Kevät 2004 Syksy 2004 Kevät 2005 Syksy 2005 Toimintasuunnitelman hyväksyminen Päätös seudullisen liikenneturvallisuustoimijan palkkaamisesta Kuntien liikenneturvallisuustyön tehostaminen Koulutus-, valistus- ja tiedostustoiminta Kuva 3.4 Seudun liikenneturvallisuustyöryhmän käynnistämisen aikataulu

21 Oulun seudun liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen Liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta vuosina Yleinen kehys Liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelman laatimisen periaatteena oli toistuvien tapahtumien ja toimenpidetyyppien löytäminen sekä näiden ominaisuuksien ja karkean sisällön kuvaaminen. Toimintasuunnitelmassa esitetään tarkennettu suunnitelma vuodelle Vuoden 2004 liikenneturvallisuustyön teema on esitetty valmiiksi. Sen jälkeen teemat jäävät seudun liikenneturvallisuustyöryhmän päätettäväksi, kuten myös toiminnan yksityiskohtaisempi suunnittelu. Työryhmän toiminta jaetaan karkeasti kahteen ryhmään: - työryhmän kokoukset, työryhmän antamat lausunnot ja esitykset - työryhmän edistämä koulutus-, valistus- ja tiedotustyö 4.2 Työryhmän kokoukset ja lausunnot Työryhmän kokoukset laajassa kokoonpanossa Seudun liikenneturvallisuustyöryhmä kokoontuu laajassa kokoonpanossa pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Nk. vuosikokous järjestetään loppuvuodesta ja siinä tehdään päätökset seuraavan vuoden toiminnasta. Vuosi 2004 muodostaa tässä suhteessa poikkeuksen ja työryhmä tapaa laajassa kokoonpanossa alkuvuodesta 2004, jolloin päätetään kyseisen vuoden toiminnasta. Vuosikokouksessa käsiteltäviä teemoja: - Keskustellaan seudun liikenneturvallisuustoimintasuunnitelmaluonnoksesta ja päätetään suunnitelman eteenpäin viemisestä tekniselle tiimille, josta edelleen kehittämisryhmän kautta seutuhallitukselle. o Päätetään seudun liikenneturvallisuustyöryhmän työskentelyn painopistealueista seuraavana vuonna, ts. päätetään vuoden liikenneturvallisuustyön teema o Päätetään hankkeista, joita esitetään tekniselle tiimille talousarvioon sisällytettäväksi, josta ne edelleen etenevät seutuhallituksen päätettäväksi. o Päätetään hankkeista, joita esitetään kunnille eteenpäin vietäväksi (yleensä edistäminen tapahtuu liikenneturvallisuustoimijan avustuksella). - Valmistellaan esitys tekniselle tiimille työryhmän puheenjohtajuudesta seuraavana vuonna. - Valitaan työryhmän pienempi muoto seuraavaksi vuodeksi. Kevään kokouksessa käsiteltäviä teemoja: - Hyväksytään raportti seudun liikenneturvallisuuden tilasta. - Suunnitellaan käytännönläheisemmin kuluvan vuoden toimintaa.