46 Arkkitehtuurin laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "46 Arkkitehtuurin laitos"

Transkriptio

1 46 46 Arkkitehtuurin laitos 47

2 48 Arkkitehtuurin laitos Laitoksen johtaja: Antti Ahlava Koulutusohjelmat ja pääaineet Koulutusohjelmat Tekniikan kandidaatin tutkintoon (180 op) johtavat koulutusohjelmat: Arkkitehtuurin koulutusohjelma Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (1) johtavat koulutusohjelmat: Arkkitehtuurin koulutusohjelma Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Arkkitehdin tutkintoon johtava Aalto-yliopiston yhteinen maisteriohjelma (1): CS - Creative Sustainability-maisteriohjelma Pääaineet ja professuurit Arkkitehtuurin koulutusohjelma: 1. Arkkitehtuurin historia ja teoria Arkkitehtuurin historia Arkkitehtuurin perusteet ja teoria 2. Rakennussuunnittelu Rakennusoppi Rakennetekniikka (sis. Informaatiotekniikka) Julkiset rakennukset Asuntoarkkitehtuuri Puurakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma: 1. Maiseman suunnittelu ja hoito 2. Maiseman suunnittelu ja rakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine arkkitehtuurin kanssa) Tutkintojen rakenteet Tekniikan kandidaatin tutkinto, 180 op Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op) ohjelman yhteisten opintojen moduulista () kolmesta perusmoduulista ( ) vapaasti valittavista opinnoista (, tai siten että tutkinnon vähimmäislaajuus täyttyy) kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op) Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Kandidaatintyö ja seminaari Kandidaatintyö on osa intopisteen opintokokonaisuutta, johon kuluvat lisäksi kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja seminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on kehittää: tiedonhaun tieteellisen ajattelun Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Perusmoduuli Perusopinnot 80 op (75 85) tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja. Kandidaatintyön aiheesta sovitaan seminaarin alussa työn ohjaajan kanssa, joka seuraa työn etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Työn valmistuttua opiskelija esittelee sen seminaariryhmässä ja opponoi toisen opiskelijan työtä. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä osastolla. Kandidaattiseminaari on kaikille laitoksen opiskelijoille yhteinen luento- ja harjoitussarja, jonka tarkoitus on tukea kandidaatintyön tekemistä. Siihen kuuluu mm. korkeakoulun kielikeskuksen ja kirjaston järjestämää opetusta, jossa käsitellään tieteellisen kirjoittamisen ja tiedonhaun alkeita, lähteiden ja viitteiden käyttöä sekä tutkimuseettisiä kysymyksiä ja akateemisen viestinnän perusteita. Perusmoduuli Kandidaatintyö ja seminaari Vapaavalintaiset Perusmoduuli Ohjelman yhteiset opinnot (15 25) Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Harjoittelu (ent. työympäristöharjoittelu) Alempaan perustutkintoon sisältyy koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää (työympäristö)harjoittelua. Pakollista harjoittelua on arkkitehtuurin koulutusohjelmassa 3 op ja maisema-arkkitehtuurissa 2 op. Maksimimäärä on 6 op.

3 50 Arkkitehdin ja maisemaarkkitehdin tutkinto 1 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista () kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( ); vapaasti valittavista opinnoista (, tai siten että tutkinnon vähimmäislaajuus täyttyy) diplomityöstä (30 op) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli () voi olla laitoksen suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön laitos hyväksyy. Pää- ja sivuaine Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin syventävästä moduulista. Tutkintoon sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Pääaineeseen tulee sisältyä ainakin kaksi vähintään 9 op laajuista studiokurssia. Sivuaineessa studioita on oltava ainakin yksi. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi koulutusohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Sivuaineen jatkomoduulin sijaan suoritetaan ns. henkilökohtainen erikoismoduuli. Opiskelija voi valita erikoismoduulin myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään hänen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (HOPS). Mikäli maisema-arkkitehtuurin opiskelija valitsee pääaineekseen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun, ei erikoismoduuli ole mahdollinen, vaan sivuaine on oltava maisema-arkkitehtuurista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduuli koostuu tieteellisistä menetelmäopinnoista, joiden tarkoitus on tukea diplomityön tekemistä. Korkeakoulu on vahvistanut vuosittain kaikille yhteisen tieteen metodiikan kurssiluettelon, josta opiskelijan on valittava vähintään 3 op opinnot. Koulutusohjelma voi täydentää valikoimaa ohjelmakohtaisilla opinnoilla sekä määrätä enintään 5 op opinnot pakolliseksi. Yhteisen osan opintoja koordinoi matematiikan laitos. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. HUOM! Syyslukukaudesta 2012 alkaen koulutusneuvoston opinnäytetöihin liittyvät tehtävät siirtyvät laitoskohtaiselle arvosteluryhmälle. Diplomityön aihetta voi hakea koulutusneuvostolta, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 45 op. Diplomityön määräajasta sopivat työn valvoja ja tekijä niin, että se on korkeintaan yksi vuosi. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa, ja opiskelijan tulee hakea koulutusneuvostolta uutta diplomityön aihetta Ylemmän perustutkinnon rakenne Vapaavalintaiset Pääaineen syventävä moduuli Metodiopinnot (9 11) Koulutusneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yksi tai kaksi ohjaajaa. Jos ohjaajaa ei erikseen määrätä, toimii valvoja myös työn ohjaajana. Diplomityön valvojan tulee olla yliopiston professori ja työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Koulutusneuvosto nimittää työlle lisäksi yhden tarkastajan sekä päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään tarkastajan kirjalliseen lausuntoon. Arkkitehtuurin laitoksella valvoja tai ohjaaja ei voi toimia työn tarkastajana. Opiskelijan on osoitettava kypsyyttä aiheen käsittelemisessä. Arkkitehtuurin laitoksella diplomityöhön sisältyvät esittelyja arviointiseminaarit, jotka ovat julkisia. Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävillä laitoksella. Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti koulutusneuvostolta. Tutkintotodistusta voi anoa samanaikaisesti tai erikseen. Opiskelija saa kirjallisen lausunnon työstään pääsääntöisesti viikon kuluessa arvostelupäätöksen tekemisestä. Pääaineen jatkomoduuli Diplomityö 30 op Sivuaineen jatkomoduuli tai erikoismoduuli Tarkemmat ohjeet diplomityön tekemiseen löytyvät laitoksen diplomityöoppaasta. Kielitaidon osoittaminen Tutkintosäännön kielitaitovaatimukset Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu (ent. ammattiharjoittelu) Ylempään perustutkintoon sisältyy koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää (ammatti)harjoittelua. Pakollista harjoittelua on sekä arkkitehtuurin että maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa 3 op. Tutkintoon sisällytettävä maksimimäärä on 12 op. Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä diplomityön alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä (=kielitaitoa) enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä.

4 52 Ulkopuoliset suoritukset Opiskelija voi liittää laitoksen ulkopuolella suorittamiaan opintoja tutkintoonsa. Ulkopuolinen suoritus voidaan hyväksyä tutkintoon joko korvaavana tai sisällytettävänä suorituksena. Korvaavia tai sisällytettäviä suorituksia voivat olla esimerkiksi JOO-opinnot kotimaisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa, ulkomaisissa arkkitehti-/maisema-arkkitehtikouluissa suoritetut opinnot (Sokrates-vaihto-opiskelu jne.), aikaisemmat alan opinnot Tampereen tai Oulun arkkitehtuurin osastoilla sekä tapauskohtaisesti myös ammattikorkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot. Jatkotutkinnot Aalto-yliopiston teknistieteellisillä aloilla suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Lisensiaatintutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta ja tohtorin tutkinnon neljä vuotta. Arkkitehtuurin koulutusohjelma (ARK) Koulutusohjelman johtaja: Päivi Väisänen Koulutusohjelman tavoitteet Arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoite on kouluttaa arkkitehtuurin ammattilaisia, joilla on hyvät valmiudet käytännön suunnittelutyöhön ja laaja näkemys arkkitehtuurin monitieteisestä kulttuuri- ja taidealasta. Koulutusohjelma antaa valmiudet itsenäiseen ja luovaan suunnitteluun arkkitehtuurin eri aloilla ja riittävät tiedot ja taidot yhteistyöhön niin eri suunnittelun ja rakentamisen kuin rakennetun ympäristön käyttäjätahoja edustavien osapuolten kesken. Koulutusohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa teoreettinen ja metodinen valmius suunnittelussa tarvittavaan tiedonhankintaan ja sen kriittiseen käyttöön sekä valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Arkkitehdin ammatin ydinosaaminen säilyy jatkossakin, mutta sen rinnalle nousee uusia osaamistarpeita vastata tulevien vuosikymmenten haasteisiin. Ympäröivän yhteiskunnan muutokset ja etenkin kestävän kehityksen ja energiakysymysten aiheuttamat vaatimukset tulevat vaikuttamaan opetuksen sisältöihin ja tavoiteasetteluihin. Kestävään kehitykseen liittyvien tekijöiden, kuten ympäristöön ja luontoon vaikuttavien prosessien ymmärtäminen vaatii monitieteisiä lähestymistapoja. Väestönmuutoksiin liittyviä haasteita ovat erityisesti ikääntymiseen liittyvät terveys ja hyvinvointi sekä monikulttuurisuus. Uusimman tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen tulee enenevästi osaksi suunnittelua; erityisesti tietomallintamisen ja jatkossa myös nk. lisätyn todellisuuden kautta. Tulevaisuuden tarpeiksi nousevat myös vuorovaikutus- ja prosessinhallintataidot, jotka ovat nousseet esille ammattikunnalle tehdyissä kyselyissä. Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on kolme pääainetta, jotka edelleen jakaantuvat professuureihin seuraavasti: 1. Arkkitehtuurin historia ja teoria Arkkitehtuurin historia Arkkitehtuurin perusteet ja teoria 2. Rakennussuunnittelu Rakennusoppi Tekniikan kandidaatin (TkK) tutkinnon rakenne 180 op, Arkkitehtuurin koulutusohjelma Kokonaisuus Laajuus Koodi Kurssit A901-P Perusopinnot Aino Niskanen A901-O Ohjelman yhteiset opinnot Aino Niskanen A101-1 Arkkitehtuurin historian ja teorian perusmoduuli Aino Niskanen A102-1 Rakennussuunnittelun perusmoduuli Hannu Huttunen A103-1 perusmoduuli Trevor Harris A901-K Kandidaatintyö ja seminaari Hannu Huttunen A901-V Vapaasti valittavat opinnot 81 op 19 op A A A A A A A A A A A A MA MA A Kie / Kie Kie / Kie Kie-98.xxxx Harj A A A A A A A A A A A op A A A A A A A A MA A Yhd ARK.kyps ARK.kand Arkkitehtuurin perusteet 2 9 op Kuvataide 1, syksy 2 op Kuvataide 1, kevät 2 op Rakennusopin perusteet 1 9 op Rakennusopin perusteet 2 9 op Rakenteiden fysiikka ja mekaniikka 3 op Arkkitehdin materiaalitekniikka 3 op Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 op Arkkitehtuurin historian perusteet II, harjoitustyö 5 op Taidehistoria 4 op Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 5 op Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 5 op Maisema-arkkitehtuurin perusteet, syksy 4 op Maisema-arkkitehtuurin perusteet, kevät 5 op IT 1 Johdatus arkkitehticadiin 4 op Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Vieras kieli 3 op Harjoittelu, alempi perustutkinto 3 op IT 1 Tietokone arkkitehdin työvälineenä 1 2 op Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 op Johdatus arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opintoihin2 op Arkkitehtuurin perusteet 1, syksy 7 op Arkkitehtuurin perusteet 1, kevät 7 op Kaupunkisuunnittelun historia 4 op (käy myös yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun perusmoduuliin) Suomen ja Pohjoismaiden rakennustaide 6-12 (15) op (arkkitehdin tutkinnossa pakollinen minimi =12 op) Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 9 op Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6 9 op Kuvataide 2, syksy 2 op Kuvataide 2, kevät 2 op Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1 4 op Julkiset rakennukset 1 (pakollinen) 2 op Julkiset rakennukset 2 (pakollinen) Asuntoarkkitehtuuri I (pakollinen) Kaupunkitila 1 (pakollinen) 6 op Kaupunkitila 2 (pakollinen) 6 op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 8 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio 4 op Maisema-analyysi 4 op Kaupunkisuunnittelun historia 4 op (käy myös arkkitehtuurin historian ja teorian perusmoduuliin) Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan perusteet 3 op erikoistyöt 1 4 op Kypsyysnäyte 0 op Kandidaatintyö ja seminaari Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista

5 54 Rakennetekniikka (sis. Informaatiotekniikka) Julkiset rakennukset Asuntoarkkitehtuuri Puurakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Arkkitehtuurin historia ja teoria Arkkitehtuurin historia Pakollisten opintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: yleiskuva yleisestä arkkitehtuurin historiasta yleiskuva Suomen arkkitehtuurin historiasta ja sen liittymisestä ympäröivien alueiden arkkitehtuurin historiaan; Suomen rakennetun ympäristön tuntemus yleiskuva taidehistoriasta eli kuvataiteiden ja taideteollisuuden historiasta kirjallisuuden ja tietolähteiden käyttö tutkielmissa esitys- ja layout-tekniikka (erityisesti laveeraus- ja akvarellitekniikka) perinteisen rakennetun ympäristön tai kohteen mittauspiirustusten tekeminen ja rakennushistoriallisen kohteen dokumentointi, esitys-ja tussipiirtäminen. Pääaineen ja osaksi sivuaineen opetuksen tavoitteena on arkkitehtuurin historian osalta antaa seuraavia valmiuksia: syventynyt tieto yleisen arkkitehtuurin historian aihepiiristä ja arkkitehtuurin historian tutkimuksesta tutkielman tekemisen sekä tietolähteiden ja viitteiden käytön taito, kohteiden dokumentoinnin taito rakennussuojelun ja restauroinnin periaatteiden ja niihin liittyvien suunnittelukysymysten ja -tehtävien tuntemus ja suunnittelutaito vanhojen rakennustapojen ja pintakäsittelyjen sekä niihin liittyvien korjaus- ja konservointitapojen tuntemus. Arkkitehtuurin perusteet ja teoria Alkuvaiheessa opetuksen kohteina ovat arkkitehtoninen ilmaisu, taiteen kieli ja tehtävä sekä kokemus, muisti ja mielikuva taiteellisen vaikuttamisen perustana. Opetuksen päämääränä on avartaa opiskelijan maailmankuvaa ja herättää kiinnostus taiteen eri aloista ja kulttuurin ja ihmiselämän ilmiöistä. Tavoitteena on herättää kriittinen uteliaisuus sekä sisäinen tinkimättömyys sekä laadun taju. Tavoitteisiin sisältyy myös näkemys arkkitehdin asemasta ja vastuusta yhteiskunnassa, perinteen ja innovaation vuorovaikutuksesta sekä kestävän kehityksen näköaloista. Arkkitehtuurin perusteet ohjaa kokeilevaan ja etsivään työskentelytapaan, jossa kaikilla aisteilla on osansa. Käsityömäinen tekeminen ja kosketus materiaaleihin ovat tärkeitä. Opetus tapahtuu suurelta osin laitoksen työpajoissa. Arkkitehtuurin perusteet ohjaa opiskelijan arkkitehdille ominaisiin ajatteluja hahmotustapoihin sekä tuo esiin ympäristön, rakennusten ja esineiden merkityssisällön. Historiallisin esimerkein esitellään arkkitehtuurin olemusta taiteenlajina sekä rakennustaiteen perusteemoja ja käsitteitä (tila, volyymi, muoto, rakenne, pinta, pintarakenne, rytmi, valo, väri, suhde, mittakaava, funktio, maisema, kaupunki). Arkkitehtuurin perusteissa annetaan myös arkkitehdin työvälineiden ja -menetelmien käytön perustaito. Opetuksessa käydään läpi eri piirustusvälineet, esitystekniikat (piirustusmerkinnät, projektio- 54 piirustus, aksonometriat, perspektiivipiirustus), aineisiin liittyen tai erikoistöiden muo- 55 kopiointitekniikat ja pienoismaldossa. Myös arkkitehtuuriin liittyvä dip- lien rakentamisen tekniikat. lomityö voidaan suorittaa näiltä aloilta. Arkkitehtuurin teoria tarkastelee arkkitehtuurin Rakennetekniikka antaa niin uusien alan filosofisia ja käsitteellisiä rakennusten suunnittelussa kuin korjaus- ulottuvuuksia, arkkitehtuurikirjallisuuden rakentamisessa välttämättömän yleistietouden osa-alueita ja arkkitehdin ammattikuvan kantavista ja eristävistä rakenteis- ja -roolin perusteita. Arkkitehtuurin teoriassa ta, niiden rakenteellisesta suunnittelusta pohditaan arkkitehtuurin historial- sekä niihin liittyvistä rakennusmateriaata, listen, yhteiskunnallisten, kulttuuristen, lien teknisistä ominaisuuksista. taloudellisten, teknisten, ekologisten, taiteellisten, psykologisten ja henkilöhistoriallisten taustatekijöiden vaikutuksia suun- Informaatiotekniikka (kuuluu hallinnollisesti rakennetekniikan nitteluun ja rakennettuun ympäristöön sekä arkkitehtuurin asemaan kulttuurissa ja piiriin) Informaatiotekniikan opinnoissa perehdytään arkkitehdin ammatin kannalta yhteiskunnassa. Arkkitehtuurin teoria luo perustan ympäristön ja arkkitehtuurin arvottamiselle ja kriittiselle arvioinnille. keskeisiin suunnitteluohjelmiin, sekä uuden teknologian menetelmiin osana nykyaikaista suunnitteluprosessia. Arkkitehtuurin teoria tukee yksilöllistä intuitiivista taiteellista lähestymistapaa suunnittelutehtävään tarjoamalla käytännön suunnittelutyötä tekevälle vankan, analyyttisen ja tiedostavan perustan. Rakennussuunnittelu Rakennusoppi Rakennusopin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat arkkitehtuurin keskeisiin teknisiin kysymyksiin. Opetuksen osa-alueita ovat materiaalien tuntemus ja käyttötapojen kehittely, rakenneosien innovatiivinen suunnittelu ja uudemman rakennuskannan korjausrakentaminen. Kestävä kehitys sisällytetään opetukseen. Rakennusopin asema ammatin kannalta on keskeinen pyrkiessään antamaan valmiuksia, joita tarvitaan rakennussuunnitelmien toteuttamisessa. Rakennetekniikka Rakennetekniikan opintokokonaisuuteen kuuluvat rakennusmateriaalien ja rakenneteknisen toiminnan opettaminen. Molemmilla aloilla on mahdollista suorittaa syventäviä opintoja joko muiden laitosten Julkiset rakennukset Opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija julkisten rakennusten ja ympäristön suunnitteluun. Julkisten rakennusten suunnittelu on yksi vaativimmista arkkitehdin toiminta-alueista, sillä julkisten rakennusten toteuttaminen ja ylläpito vaativat yhteisöltä ja yhteiskunnalta suuria panostuksia. Julkisten rakennusten merkitys on kestävän kehityksen kannalta keskeinen ja suunnitelmien laadun merkitys näkyy myös järjestettyjen arkkitehtuurikilpailujen suuressa määrässä. Julkisten rakennustyyppien kirjo on hyvin laaja ulottuen sekä arkisuus- että koko-mittakaavassa aina pienestä päiväkodista suureen konserttitaloon asti. Julkisten rakennusten suunnittelun opetuksessa voidaan perehtyä vain osaan erilaisista rakennustyypeistä. Tärkeämpänä pidetäänkin sitä, että opiskelijalle annetaan laaja-alainen käsitys arkkitehtonisten suunnittelutehtävien ratkaisutavoista, teknisistä järjestelmistä ja suunnitteluprosesseista. Harjoitustöissä vahviste-

6 56 Arkkitehdin tutkinnon rakenne Kokonaisuus A201-2 Arkkitehtuurin historian ja teorian jatkomoduuli Aino Niskanen A301-3 Arkkitehtuurin historian ja teorian syventävä moduuli Aino Niskanen A202-2 Rakennussuunnittelun jatkomoduuli Hannu Huttunen A302-3 Rakennussuunnittelun syventävä moduuli Hannu Huttunen A203-2 jatkomoduuli Trevor Harris Laajuus Koodi A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A-9.xxxx A A A A A A A A A-9.xxxx A A A A A A Kurssit Rakennussuojelu ja restaurointi, studio 9 15 op Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita, studio L op Arkkitehtuuri I, studio Puutarhataiteen historia 5 op Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 9 op Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3 6 op Modernista postmoderniin 6 op Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6 9 op Kuvataide 3 4 op Arkkitehtuurin teoria L 3 9 op Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 op Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1 n op Arkkitehtuurin historian ja teorian muut maisteritason kurssit 1 n op Rakennussuojelu ja restaurointi, studio 9 15 op Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita, studio L op Arkkitehtuuri I, studio Puutarhataiteen historia 5 op Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 9 op Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3 6 op Modernista postmoderniin 6 op Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6 9 op (studiona minimilaajuus 9 op) Kuvataide 3 4 op Arkkitehtuurin teoria L 3 9 op Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 op Arkkitehtuurin historian ja teorian erikoistyöt 1 n op Arkkitehtuurin historian ja teorian muut maisteritason kurssit 1 n op Arkkitehtuuri III, studio op Tuotesuunnittelu, studio Rakennusten peruskorjaus, studio Arkkitehtuuri II, studio Housing Design, studio Puurakentamisen vaihtuva kurssi (studiona minimilaajuus 9 op) 8 Rakennussuunnittelun muut studiokurssit min. 9 op Sustainable Building Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Rakennusten toteutusasiakirjat 5 15 op IT 3/IT 4 -kurssit 1 n op Rakennussuunnittelun erikoistyöt 1 n op Rakennussuunnittelun muut maisteritason kurssit 1 n op Rakennusten toteutusasiakirjat 5 15 op (Jos rakennussuunnittelu on pääaine, on pakollinen minimi 5 op) Arkkitehtuuri III, studio op Tuotesuunnittelu, studio Rakennusten peruskorjaus, studio Housing Design Studio Arkkitehtuuri II, syventävä studio Puustudio / Wood Studio op Rakennussuunnittelun muut studiokurssit min. 9 op Sustainable Building Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) IT 3/IT 4 -kurssit 1 n op Rakennussuunnittelun erikoistyöt 1 n op Rakennussuunnittelun muut maisteritason kurssit 1 n op Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet, studio (pakollinen) Kaupunki uudistuu, studio Puukaupunki, studio (käy myös rakennussuunnittelun studioksi) 9 14 op Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I, studio 5 Urban Laboratory II, studio 5 muut studiokurssit min. 9 op erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op A303-3 syventävä moduuli Trevor Harris A901-W Vapaasti valittavat opinnot A901-M Tieteen metodiikan opinnot Aino Niskanen Henkilökohtainen erikoismoduuli A A A A A Maa A A A A A A X-xx.xxxx A999-C Diplomityö 30 op A901-D L= jatko-opintokelpoinen kurssi taan opiskelijan innovatiivisuutta, ympäristön ja mittakaavan hahmottamista sekä toiminnallista tilan-, muodon- ja valonkäyttöä. Asuntoarkkitehtuuri Asuntoarkkitehtuurin tavoitteena on antaa: perustiedot asuntoarkkitehtuurin ja asuntosuunnittelun yleisestä ongelmakentästä sekä alan kehityksestä ja yhteiskunnallisista taustailmiöistä asuntosuunnittelun toiminnallisten, teknisten sekä rakennustaiteellisten lähtökohtien ja asuntoarkkitehtuurin ilmaisukeinojen tuntemus käsitys asumisesta osana ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta. perusvalmiudet asunnon ja sen lähiympäristön suunnitteluun; kyky tietojen ja taitojen soveltamiseen konkreettisessa suunnittelutehtävässä. Urban Renewal Studio City in Transition Theory L 2 op City in Transition Studio 12 op (käy myös julkisten rakennusten erikoistyöksi A ) Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I Studio 5 Urban Laboratory II Studio 5 muut studiokurssit min. 9 op erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 op Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista Tutkimusmetodologia L 5 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 op Arkkitehtuurikirjoittaminen L 3 op Arkkitehtuurin teoria L 3 n op Introduction to Architectural Research L 3 op Introduction to Architectural Theory L 5 op Valinnainen metodiikka-kurssi korkeakoulun vahvistamalta listalta 3 n op Huom. minimi 3 op! (Kurssit A ja A täyttävät em. vaatimuksen) Diplomityö Kypsyysnäyte Pää- ja sivuainetason opetuksen tavoitteena on antaa: teoreettiset ja käytännölliset valmiudet uusien asuntoratkaisujen kehittämiseen ja erityisongelmien käsittelyyn harjaantuneisuus tietojen ja taitojen soveltamiseen suunnittelussa ja rakentamisprosessissa asuntotutkimuksen menetelmien sekä asuntosuunnittelun ja -tutkimuksen ajankohtaisten kysymysten ja kehitysnäkymien tuntemus oman jatko-opiskelun tai tutkimus työn suuntaamiseksi. Puurakentaminen Koulutuksen tavoitteena on antaa perusvalmiudet puun materiaaliominaisuuksien sekä puurakentamisen erityiskysymyksien tuntemiseen perustuvaan työskentelyyn. Toiminnan tavoitteena on käytännönläheisyys, mitä toteutetaan koerakennusstudioissa, tilaustöissä, kehitystyössä sekä erilai-

7 58 sissa projekteissa. Puurakentaminen ei tarjoa kandidaattivaiheen opintoja. Yhdyskunta ja kaupunkisuunnittelu Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu jakautuu kahteen pääalueeseen, yhdyskuntasuunnitteluun (urban and regional planning), jossa painotetaan yleispiirteisempää suunnittelua sekä suunnittelun tiedeperustaa ja monialaisuutta, ja kaupunkisuunnitteluun (urban design), jossa painotetaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua sekä arkkitehtonista muodonantoa ja tilasuunnittelua voi valita pää- tai sivuaineeksi sekä arkkitehtuurin että maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa. Sen voivat valita sivuaineeksi, omien koulutusohjelmiensa määrittämissä puitteissa, myös Aalto-yliopiston maanmittaustieteiden-, ympäristötekniikan sekä esimerkiksi Helsingin yliopiston suunnittelumaantieteen opiskelijat. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelulle on ominaista yhteistyö monen eri asiantuntijatahon kesken. Koulutuksessa tätä pyritään harjoittelemaan mm. vuorovaikutustaitoja kehittämällä ja ryhmätöillä. opetuksen tavoitteena on yhteiskunnallisesti vastuuntuntoisen rakennetun ympäristön suunnittelijan peruskoulutus. Yhdyskuntaja kaupunkisuunnittelun asiantuntijan tulee hallita: pääpiirteet yhdyskuntien kehityksen ja kaupunkisuunnittelun historiasta ympäristötyypit ja niiden olennaiset piirteet, rakennetun ympäristön kieli perustieto rakennetun ympäristön käyttäjän ja ympäristöjen välisestä suhteesta rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelu ja kaavoitus eri tasoilla sekä suunnittelun kytkeytyminen yhteiskunnalliseen hallintoon ja organisaatioihin yhdyskuntasuunnittelun teoriat ja menetelmät, yhdyskuntasuunnittelun alalla tehtävän tutkimuksen perusteet sekä yhdyskuntasuunnittelun eri sektoreiden koordinointi siten, että ympäristönsuojelun periaatteet ja rakennettujen alueiden kehittäminen yhteiskunnallisesti kestävältä pohjalta toteutuvat suunnitteluprojektien ja -prosessin hallinta ja vuorovaikutus eri asiantuntijoiden, viranomaisten ja osallisten kesken. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma (MAR) Koulutusohjelman johtaja: Maisema-arkkitehtuuri on monitieteellinen ala, jossa suunnitellaan ulkotiloja, niiden rakentamista ja hoitoa kaikissa mittakaavoissa. Maisema-arkkitehtuuri yhdistää taiteen, luonnontieteiden ja tekniikan osaamista. Esteettisyys, ekologisuus ja toiminnallisuus ovat maisema-arkkitehtuurin perusarvoja. Tavoitteena on tuot-taa hyvää ja kestävää ympäristöä ja yhdyskuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi asuinympäristöjen, julkisten puistojen, viheralueiden, virkistys- ja työpaikka-alueiden ulkotilojen suunnittelua, kaavoitukseen liittyvää alueiden käytön suunnittelua, maiseman ja historiallisten ympäristöjen suojelun ja hoidon sekä ympäristön kunnostamisen suunnittelua tai maisemaan ja ympäristöön liittyviä tutkimus- ja asiantuntijatehtäviä. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa opiskelijat ammattiin ja sen osaavaan harjoittamiseen. Tämä tarkoittaa: 1. kykyä tuottaa toimivia, esteettisiä ratkaisuja ihmisen ja luonnon kohtaamiseen 2. suunnittelutyöhön vaikuttavien ekologisten, kulttuuristen, taloudellisten ja maankäytöllisten seikkojen ymmärtämistä Tekniikan kandidaatin (TkK) tutkinnon rakenne 180 op, Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Kokonaisuus Laajuus Koodi Kurssit A902-P Perusopinnot A902-O Ohjelman yhteiset opinnot A104-1 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen perusmoduuli Jyrki Sinkkilä A105-1 Maiseman suunnittelun ja hoidon perusmoduuli A103-1 perusmoduuli Trevor Harris A902-K Kandidaatintyö ja seminaari A902-V Vapaasti valittavat opinnot L= jatko-opintokelpoinen kurssi 81 op 19 op MA MA A A A A A A A MA MA MA MA MA A MA MA MA MA Kie / Kie Kie / Kie Kie-98.xxxx Harj A A A A A MA MA MA MA MA MA Maa MA MA MA A A A A A A Yhd MAR.kyps MAR.kand Maisema-arkkitehtuurin perusteet, syksy 4 op Maisema-arkkitehtuurin perusteet, kevät 5 op Kuvataide 1, syksy 2 op Kuvataide 1, kevät 2 op Rakennusopin perusteet 1 9 op Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 op Johd. yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 5 op Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 5 op IT1 Johdatus maisema-arkkit. tiedonhallintaan 3 op Kasvillisuuden käyttö 1 3 op Geomorfologia 3 op Hydrologia ja klimatologia 3 op Kenttäkurssi 1 2 op Maisemarakentamisen tekniikka 6 op Puutarhataiteen historia 5 op Kasvillisuuden käyttö 2 3 op Maisema-analyysi 4 op Kasvioppi 3 op Alue-ekologia 3 op Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 op (ruotsi/suomi) Vieras kieli 3 op Harjoittelu, alempi perustutkinto 2 op Johdatus arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opintoihin 2 op IT 1 Tietokone arkkitehdin työvälineenä 1 2 op Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 op Arkkitehtuurin perusteet 1, syksy 7 op Arkkitehtuurin perusteet 1, kevät 7 op Asuinympäristö 7 op Nykyajan maisema-arkkitehtuuri 3 op Kasvillisuuden käyttö 3 3 op Julkinen ulkotila 7 op Kulttuurimaiseman historia 3 op Metsänhoidon perusteet 3 op Ympäristöoikeuden perusteet 2 op Maiseman hoito ja suojelu 3 op Maisema ja alueiden käyttö 7 op Kenttäkurssi 2 2 op Kaupunkitila 1 (pakollinen) 6 op Kaupunkitila 2 (pakollinen) 6 op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 8 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 op Kaupunkisuunnittelun historia 4 op Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan perusteet 3 op erikoistyöt 1 4 op Kypsyysnäyte 0 op Kandidaatintyö ja seminaari Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista

8 60 Maisema-arkkitehdin tutkinnon rakenne Kokonaisuus A204-2 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen jatkomoduuli Jyrki Sinkkilä Laajuus Koodi MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA Kurssit Kadut ja aukiot 9 12 op Erityisympäristöjen suunnittelu 9 12 op Arkkitehtuuri ja maisema 9 12 op Maisemarakentamisen syventävä kurssi 9 12 op Puistojen ja puutarhojen restaurointi 9 12 op Maisemarakennushanke 6 9 op Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Kulttuurimaiseman ja vanhan puutarhan kasvit 3 op Puutarha- ja puistoinventointi 3 op Maisemarakentamisen vaihtuva kurssi 3 6 op Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4 6 op Maisemarakentamisen erikoistyöt 1 n op A303-3 syventävä moduuli Trevor Harris A902-W Vapaasti valittavat opinnot A A A A A A Maa Urban Renewal Studio City in Transition Theory L 2 op City in Transition Studio 12 op Local Development and Globalisation, studio L Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I Studio 5 Urban Laboratory II Studio 5 muut studiokurssit min. 9 erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 op Moduuliin voi sisällyttää opintoja, paitsi omasta koulutusohjelmasta, myös korkeakoulun muista koulutusohjelmista tai muista koti- tai ulkomaisista korkeakouluista A304-3 Maiseman suunnittelun ja rakentamisen syventävä moduuli Jyrki Sinkkilä MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA Kadut ja aukiot 9 12 op Erityisympäristöjen suunnittelu 9 12 op Arkkitehtuuri ja maisema 9 12 op Maisemarakentamisen syventävä kurssi 9 12 op Puistojen ja puutarhojen restaurointi 9 12 op Maisemarakennushanke 6 9 op Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Kulttuurimaiseman ja vanhan puutarhan kasvit 3 op Puutarha- ja puistoinventointi 3 op Maisemarakentamisen vaihtuva kurssi 3 6 op Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4 6 op Maisemarakentamisen erikoistyöt 1 n A902-M Tieteen metodiikan opinnot Henkilökohtainen erikoismoduuli A A A A A MA X-xx.xxxx A999-C Diplomityö 30 op A902-D L= jatko-opintokelpoinen kurssi Tutkimusmetodologia L 5 op Kommunikatiivinen suunnittelu ja suunnitteluargumentaatio L 4 op Arkkitehtuurin teoria L 3 n op Introduction to Architectural Research L 3 op Introduction to Architectural Theory L 5 op Maisema-arkkitehtuurin kritiikki 4 6 op Valinnainen metodiikka-kurssi korkeakoulun vahvistamalta listalta 3 n op Huom. minimi 3 op! (Kurssit A ja A täyttävät em. vaatimuksen) Diplomityö Kypsyysnäyte A205-2 Maiseman suunnittelun ja hoidon jatkomoduuli A305-3 Maiseman suunnittelun ja hoidon syventävä moduuli A203-2 jatkomoduuli Trevor Harris MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA A A A A A A Tuotantomaisema 9 12 op Ympäristövaikutusten arviointi 9 12 op Maisema-arkkitehtuurin teoria 9 12 op Kulttuurimaiseman hoito ja suojelu 9 12 op Sustainable Landscape - EIA 9 12 op (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Paikkatietotekniikan perusteet 3 9 op Maisemasuunnittelun erikoistyöt 1 n op Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Maisemanhoidon ja -suojelun erikoistyöt 1 n op Tuotantomaisema 9 12 op Ympäristövaikutusten arviointi 9 12 op Maisema-arkkitehtuurin teoria 9 12 op Kulttuurimaiseman hoito ja suojelu 9 12 op Sustainable Landscape - EIA 9 12 op (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Paikkatietotekniikan perusteet 3 9 op Maisemasuunnittelun erikoistyöt 1 n Suomen maisema-arkkitehtuurin historia 3 6 op Maisemanhoidon ja -suojelun erikoistyöt 1 n op Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet, studio (pakollinen) Kaupunki uudistuu, studio Puukaupunki, studio 9 14 op Sustainable Urban Design (ensisijaisesti CS-ohjelman opiskelijoille) Urban Laboratory I Studio 5 Urban Laboratory II Studio 5 muut studiokurssit min. 9 op erikoistyöt 1 n op muut maisteritason kurssit 1 n op GIS yhdyskuntasuunnittelussa - verkkokurssi 2 op 3. osaavaa, analyyttistä ja teknisesti pätevää visuaalista, suullista ja kirjallista viestintää sekä projektin koordinointi- ja ohjaustaitoja. 4. kykyä yhteistyöhön ja työskentelyyn maisema-arkkitehtina sekä monialaisissa projekteissa yhteistyössä lähialojen edustajien kanssa että itsenäisesti. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on kolme pääainetta: 1. Maiseman suunnittelu ja hoito 2. Maiseman suunnittelu ja rakentaminen 3. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine arkkitehtuurin kanssa) Maiseman suunnittelu ja hoito Perusopintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: yleiskuva Suomen maiseman kehityksestä, luontoperustasta ja rakenteesta yleiskuva maiseman suunnittelun ja hoidon tehtäväkentästä ja sen kehittymisestä yleiskuva alue-ekologiasta ja sen eri osatekijöistä kyky hankkia maisemaa koskevaa tietoa maastossa, erilaisista kartoista, raporteista, kirjallisuudesta ja muista lähteistä maiseman analysoinnin menetelmät ja esitystekniikat yleiskuva maiseman suojelun ja hoidon tehtäväkentästä, hallinnosta ja lainsäädännöstä perustaidot viheraluekokonaisuuksien sekä maisemaan sopeutuvan maankäytön ja rakentamisen yleissuunnittelusta niin kaupunki- kuin maaseutualueilla tieteellisen tiedon hankinnan ja kirjoittamisen perustaidot Pää- ja sivuaineopintojen tarkoituksena on antaa seuraavat valmiudet: maiseman suunnittelun teoriapohjan ja

9 62 työtehtävien ymmärtäminen kulttuurimaiseman suojelun ja hoidon suunnittelu teollisuuden, maa-ja metsätalouden, matkailun sekä vapaa-ajan ja virkistyksen ympäristöjen suunnittelu ja hoito ympäristövaikutusten arviointi monialaisten tietojen soveltaminen suunnitteluun vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot suunnittelun ja paikkatietojen tietotekniikan tuntemus tieteellisen tiedon hankinnan ja kirjoittamisen taitojen syventäminen Maiseman suunnittelu ja rakentaminen Maiseman suunnittelu ja rakentaminen käsittää ulkoympäristön suunnittelun ja taiteellisen muodonannon. Sillä on selvät yhteydet erityisesti siihen rakennusalan osaan, joka käsittelee ulkoympäristön ja maiseman rakentamista. Maiseman suunnittelun ja rakentamisen keskeiset tiedonalat ovat maisema-arkkitehtoninen muotokieli, maiseman luonteenpiirteen tekijät sekä rakennusteknologia sisältäen kasvimateriaalin. Maiseman suunnittelu ja rakentaminen antaa valmiudet laatia eritasoisia suunnitelmia teknisine toteutusasiakirjoineen pienistä puutarhoista ja puistikoista laajempiin viheralueisiin ja erityispuistoihin sekä valmiudet toimia puistojen ja puutarhojen restauroinnin tehtävissä. Opetuksen tavoitteena on kehittää taiteellista kykyä löytää ilmaisuja, jotka ovat sopusoinnussa ekologisen tiedonkehityksen kanssa. Erityinen osaamisen alue liittyy rakennuspaikan tulkintaan sekä paikan ja arkkitehtuurin yhteensovittamiseen. Yhdyskunta ja kaupunkisuunnittelu Ks. arkkitehtuurin koulutusohjelma. Master`s Degree Programme in Creative Sustainability (MSc) Programme Director: Tiina Laurila The International Master`s Degree Programme in Creative Sustainability (CS) was commenced in autumn 2010 at Aalto University. It is a joint master s degree programme at the School of Arts, Design and Architecture, School of Business and School of Engineering. The Creative Sustainability programme is a multidisciplinary learning platform in the fields of architecture, business, design, landscape planning, real estate and urban planning. The CS programme provides an international context of study, in student and teaching groups and study subjects. The CS programme offers students opportunities to collaborate with research projects, companies, and students from other disciplines. The students will graduate with degrees of Master of Arts or Master of Science in Architecture. The CS Programme is also offered as minor subject studies. Future Challenges The most significant development challenges of sustainability are associated with climate change, global poverty, social and economic inequality, population growth as well as demographic changes and adapta-tion to rapid global economic changes. Global and local challenges and the complexity of future scenarios require strengthening the multidisciplinary approach and the inter-linkage of environmental, economic, socio-cultural aspects in education. This raises the role of higher education and research as an essential catalyst of sustainable development in society Multidisciplinary approach to sustainability industrial, urban and business environments The Master s Degree Programme in Creative that promotes sustainability Sustainability brings together students in various cultural contexts. from different fields to study in multidisciplinary Business management: developing teams that increases understanding new approaches and skills for creating of different disciplines and enables adapting sustainable business models and improvement a holistic approach. This activates students of business ethics and cor- to create new sustainable solutions for human, porate responsibility. urban, industrial and business environporate ments. The pedagogical approach is based on Studying in Creative Sustainability at Aalto integrating teaching and research, problembased School of Arts, Design and Architecture learning, blended learning and strong Department of Architecture connection to practical outcomes. Architecture and Urban Design confront Creative Sustainability studies prepare new challenges in innovating sustainable students to work as sustainability experts in methods of design and development. The organizations that have a strategic view on Creative Sustainability program teaches transformation towards sustainability. These skills to meet these challenges through include the private and public sec-tors as specialization and interdisciplinary work, well as a wide range of NGO s. while students simultaneously fulfill requirements The competence areas covered in the for professional degrees in Archi- Master`s Degree Programme in Creative tecture. Sustainability: For students pursuing studies in Architecture Multidisciplinary approach: developing the CS program offers professio- capabilities in adapting knowledge, nal specialization towards issues of sustainability. skills and new approaches to reach collaborative For students interested in integ- solutions based on ecological, rating sustainability across disciplines, the economical and socio-cultural sus- CS program provides tools for professional tainability. excellence in interdisciplinary work and a Systems approach: integrating analytic basis for innovating new sustainable design and systemic thinking into critical and planning models. Students from the problem solving that cre-ates new holistic Department of Architecture graduate as understanding about complex si- Master of Science in Architecture. tuations in society. The emphasis is on Contact persons at the Department of global awareness within the context of Architecture Prof. Trevor Harris, (Aalto local communities and simultaneous ARTS, CS architecture pro-gramme director) modification of different aspects of sustainability. and Research assistant, M.Sc. Laura Ruskeepää (programme coordinator) Design thinking: enhancing creative problem solving capabilities that utilise the methods of the design process in defining the problem, generating ideas and obtaining solutions. Project management: enhancing capabilities in multidisciplinary team leadership and communication in versatile

10 64 Structure of the Master s Degree Programme in Creative Sustainability in Architecture at School of Arts, Design and Architecture, Major Subject: Building Design 120 ECTS Kokonaisuus Laajuus Koodi Kurssit Structure of the Master s Degree Programme in Creative Sustainability in Architecture at School of Arts, Design and Architecture, Major Subject: Urban Planning and Design 120 ECTS Kokonaisuus Laajuus Koodi Kurssit Compulsory Joint Studies of CS 10 ECTS cs0017 cs0002 cs0003 cs0004 cs0005 Creative Teamwork 2 ECTS Creating the Mindset of Sustainable Societies 2 ECTS Continuous Transformation 2 ECTS Systems Thinking of Sustainable Communities 2 ECTS Systems Thinking for Planners and Designers 2 ECTS Compulsory Joint Studies of CS 10 ECTS cs0017 cs0002 cs0003 cs0004 cs0005 Creative Teamwork 2 ECTS Creating the Mindset of Sustainable Societies 2 ECTS Continuous Transformation 2 ECTS Systems Thinking of Sustainable Communities 2 ECTS Systems Thinking for Planners and Designers 2 ECTS Compulsory Studies in Architecture (Building Design) Elective Courses in CS Master s Thesis 50 ECTS 30 ECTS 30 ECTS xxxx xxxx A A A A A A A A A A MA Yhd A A cs0018 cs0019 cs0020 cs0021 cs E E E E E D E E E06050 Maa Maa Maa Maa Maa Maa Yhd Yhd Yhd Yhd cs0015 cs0010 cs0016 Methodological Principles 10 ECTS (includes cs0023 CS Thesis Development Workshop, (New course) 2 ECTS or 5 ECTS) Mandatory Vocational Training 3 ECTS Sustainable Building Design 10 ECTS (=compulsory, but not a studio course) Working Drawings and Building Specifications 5 15 ECTS Choose at least two studios and other courses from: Public Buildings, studio 10 ECTS Renovation of Buildings, studio 10 ECTS Housing Design Studio 10 ECTS Wood Construction, course with varying contents 3 15 ECTS (Minimum performance for a studio is 9 credits) Public Buildings, special project 12 ECTS (Note!: A , not a studio in Building Design) Wood in Architecture and Construction 3 6 ECTS Contemporary Finnish Architecture 1 ECTS IT 1 Introduction to Architectural IT 1 ECTS Choose courses from the following: Aalto(ARTS) Department of Architecture: Sustainable Urban Design 10 ECTS Sustainable Landscape EIA 9 12 ECTS City in Transition module (16 ECTS): State of the World and Development, (ENG SGT programme) 2 ECTS City in Transition Theory L 2 ECTS City in Transition, studio 12 ECTS (The course can also be accepted as A Public Buildings, special project) Aalto(ARTS) Department of Design: Sustainable Product Service Design 6 ECTS Sustainable Design Case 6 ECTS Design Ethics Module (12 ECTS): Design Ethics, theory 6 ECTS (and one of the following courses) Design Ethics, project 6 ECTS OR Values in Design (New course) 6 ECTS Aalto(ECON): How to change the world: Innovation toward Sustainability 6 ECTS How to change the world: Sustainability project 6 ECTS Corporate Responsibility in Global Economy 6 ECTS Corporate Responsibility 3 ECTS Sustainability Politics and CSR Reading Seminar 6 ECTS Sustainability marketing and consumption, (New course) 6 ECTS Environmental philosophy, Book Exam 6 ECTS Business Ethics 6 ECTS Communication for Corporate Social Responsibility 6 ETCS Responsibility Management Book Exam 6 ETCS Aalto(ENG) (Real Estate) Real Estate in Theory and Practice 5 ECTS Sustainable Real Estate Business 5 ECTS International Land Management 6 ECTS Corporate Real Estate Management 5 ECTS Real Estate Development 5 ECTS Game in Urban Planning & Development 4 6 ECTS Aalto(ENG) (Sustainable Global Technologies programme): State of the World and Development 2 ECTS Sustainable Communication 2 ECTS Sustainable Global Technologies; Changing Course 6 ECTS Sustainable Technologies Studio 10 ECTS Theoretical Changing Courses 1 12 ECTS Projects 1 12 ECTS Creative sustainability studies in other universities Master s Thesis Maturity Test Compulsory Studies in Architecture (Urban Planning and Design) Elective Courses in CS Master s Thesis 50 ECTS 30 ECTS 30 ECTS xxxx xxxx A A A A A Yhd A Maa-123.xxxx A MA Yhd A A cs0018 cs0019 cs0020 cs0021 cs E E E E E D E E E06050 Maa Maa Maa Maa Maa Maa Yhd Yhd Yhd Yhd cs0015 cs0010 cs0016 Methodological Principles 10 ECTS (includes cs0023 CS Thesis Development Workshop, (New course) 2 ECTS or 5 ECTS) Mandatory Vocational Training 3 ECTS Sustainable Urban Design 10 ECTS (=compulsory studio in CS Urban Planning and Design) Choose at least two studios and other courses from: Urban Laboratory I, studio (new course) 5 10 ECTS (Minimum performance for a studio is 9 credits) Urban Laboratory II, studio (new course) 5 10 ECTS (Minimum performance for a studio is 9 credits) Urban Renewal Studio 10 ECTS City in Transition, studio, 12 ECTS The City Rejuvenated (occasionally in English) 10 ECTS State of the World and Development (ENG SGT programme) 2 ECTS City in Transition Theory L 2 ECTS GIS-courses, (ENG Geomatics) 1 3 ECTS Choose courses from the following: Aalto(ARTS) Department of Architecture: Sustainable Building Design 10 ECTS Sustainable Landscape EIA 9 12 ECTS (ARTS) City in Transition module (16 ECTS): State of the World and Development, (ENG SGT programme) 2 ECTS City in Transition Theory L 2 ECTS City in Transition, studio 12 ECTS (The course can also be accepted as A Public Buildings, special project) Aalto(ARTS) Department of Design: Sustainable Product Service Design 6 ECTS Sustainable Design Case 6 ECTS Design Ethics Module (12 ECTS): Design Ethics, theory 6 ECTS (and one of the following courses) Design Ethics, project 6 ECTS OR Values in Design (New course) 6 ECTS Aalto(ECON): How to change the world: Innovation toward Sustainability 6 ECTS How to change the world: Sustainability project 6 ECTS Corporate Responsibility in Global Economy 6 ECTS Corporate Responsibility 3 ECTS Sustainability Politics and CSR Reading Seminar 6 ECTS Sustainability marketing and consumption, (New course) 6 ECTS Environmental philosophy, Book Exam 6 ECTS Business Ethics 6 ECTS Communication for Corporate Social Responsibility 6 ETCS Responsibility Management Book Exam 6 ETCS Aalto(ENG) (Real Estate) Real Estate in Theory and Practice 5 ECTS Sustainable Real Estate Business 5 ECTS International Land Management 6 ECTS Corporate Real Estate Management 5 ECTS Real Estate Development 5 ECTS Game in Urban Planning & Development 4 6 ECTS Aalto(ENG) (Sustainable Global Technologies programme): State of the World and Development 2 ECTS Sustainable Communication 2 ECTS Sustainable Global Technologies; Changing Course 6 ECTS Sustainable Technologies Studio 10 ECTS Theoretical Changing Courses 1 12 ECTS Projects 1 12 ECTS Creative sustainability studies in other universities Master s Thesis Maturity Test

11 66 Minor Studies in Creative Sustainability A possibility for Minor studies in Creative Sustainability is offered to Master`s degree students of Aalto University. The main objectives in minor studies are broadening sustainability knowledge and offering multidisciplinary approach during master degree studies. The Creative Sustainability Programme offers and recommends a course palette from which students can choose relevant courses to make an individual study plan (20 30 ECTS) following the requirements of each department of the Aalto University. Further information about minor studies in Creative Sustainability, please see p

Siirtyminen vuoden 2005 tutkintosääntöön

Siirtyminen vuoden 2005 tutkintosääntöön Siirtyminen vuoden 2005 tutkintosääntöön Vuoden 2005 tutkintosäännön mukainen tutkinto: Tekniikan kandidaatti = 180 op Arkkitehti / Maisema-arkkitehti = 120 op Yhteensä 300 op Vuoden 1995 tutkintosäännön

Lisätiedot

ARKKITEHTUURIN LAITOS. Opetussuunnitelma lukuvuodelle 2012-2013. Sisältö

ARKKITEHTUURIN LAITOS. Opetussuunnitelma lukuvuodelle 2012-2013. Sisältö Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea Kokous 2/2012 Asia 2 Liite 2 1 (24) ARKKITEHTUURIN LAITOS Opetussuunnitelma lukuvuodelle 2012-2013 Sisältö 1 YLEISET TUTKINTOTAVOITTEET... 2 1.1

Lisätiedot

op Uuden kurssin opintopi steet Vanhan kurssin koodi 3 A (osa) 6 A (osa, mittausleiri)

op Uuden kurssin opintopi steet Vanhan kurssin koodi 3 A (osa) 6 A (osa, mittausleiri) Taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea 1 LIITE 2 A Kokous 4/2014 Asia 3.3 /4 /2014 19.3.2014 KURSSIKORVAAVUUDET / UUDET 2014-201 OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIT JA KORVAUTUVAT VANHAT KURSSIT ARKKITEHTUURIN

Lisätiedot

Kiintiö/quo ta/kvot. Kieli/language/spr åk

Kiintiö/quo ta/kvot. Kieli/language/spr åk JOUSTAVA OPINTO-OIKEUS (JOO) LUKUVUONNA 2016-17 / FLEXIBLE STUDY RIGHT (JOO) ACADEMIC YEAR 2016-17 / FLEXIBEL STUDIERÄTT (JOO) UNDER LÄSÅRET 2016-17 KORKEAKOULU / SCHOOL / HÖGSKOLA Taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

46 47 Arkkitehtuurin laitos

46 47 Arkkitehtuurin laitos 46 46 47 Arkkitehtuurin laitos 48 Arkkitehtuurin 48 49 laitos Laitoksen johtaja: Antti Ahlava Koulutusohjelmat ja pääaineet Koulutusohjelmat Tekniikan kandidaatin tutkintoon (180 op) johtavat koulutusohjelmat:

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT MAISTERIN TUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN OPINNOISSA LUKUVUONNA

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT MAISTERIN TUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN OPINNOISSA LUKUVUONNA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT MAISTERIN TUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN OPINNOISSA LUKUVUONNA 2013 2014 KOULUTUSOHJELMAN OPINTOJEN laajuus on 84 opintopistettä, josta syventävien opintojen laajuus on vähintään 66 opintopistettä,

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

General studies: Art and theory studies and language studies

General studies: Art and theory studies and language studies General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2010-2011 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P1* 10 Mat-1.1420 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 201-201 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) (M3003) Kiinteistöjohtaminen Kiinteistöjohtamisen syventävän moduulin tavoitteena on auttaa opiskelijaa

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

6. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

6. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 6. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

ARTS-TUTKINNONUUDISTUS 2014 versio

ARTS-TUTKINNONUUDISTUS 2014 versio ARTS-TUTKINNONUUDISTUS 014 versio 4.4.014 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP (1.8.014 ALKAEN) PÄÄAINE: MAISEMA-ARKKITEHTUURI Vapaasti valittavat opinnot max. 1 op Vapaasti valittavissa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset

Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimukset Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat lukuvuonna 2006 2007 opintonsa aloittaneet opiskelijat sekä uuteen tutkintojärjestelmään lukuvuoden 2005 2006

Lisätiedot

ARTS-TUTKINNONUUDISTUS 2014 versio

ARTS-TUTKINNONUUDISTUS 2014 versio ARTS-TUTKINNONUUDISTUS 201 versio 12..201 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP (1.8.201 ALKAEN) Vapaasti valittavat opinnot max. 1 op Vapaasti valittavissa Aalto-yliopiston tai muiden yliopistojen opetustarjonnasta.

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Maisteriohjelma Building Technology, Rakennustekniikka, Byggteknik Yhteiset Syventävät Vapaasti valittavat Diplomityö 30 op Pääaine

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2013-201 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) M3003 Kiinteistöjohtaminen Kiinteistöjohtamisen syventävän moduulin tavoitteena on auttaa opiskelijaa

Lisätiedot

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(7) TU-91 STRATEGINEN JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava TU-91.100C Avoin koodi strategian ja kansainvälisen

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu 2019-2020 Tästä löydät ohjeita opintojen ajoittamiseen ja suunnitteluun kandidaattiopintojen 2. ja 3. lukuvuodelle. Tutkinnon suorittamiseksi

Lisätiedot

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013 MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013 Yhteystiedot Monitieteisten ympäristöopintojen järjestelyistä ja suunnittelusta vastaa Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan biologian laitos, sekä monitieteisten

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelun näkymiä

Yhdyskuntasuunnittelun näkymiä Yhdyskuntasuunnittelun näkymiä Osaamistarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia Yliopettaja Eeva Aarrevaara 1 Yhdyskuntasuunnittelun AMK-opetus Lahdessa AMK-tutkinnossa kaksi pääainetta: Ympäristö- ja energiatekniikka

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Kemian tekniikan korkeakoulu 12.9.2016 Pia Lahti Ohjelma 12.9.2016 9.15 Tutkinnon rakenne ja opintojen suunnittelu Kotitehtävä myöhemmin tällä viikolla, tulee kurssin

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1. Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology

Lisätiedot

WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING)

WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING) WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING) 13.9.2017 Marko Keskinen & Maija Sihvonen ENSURING A SUSTAINABLE & FUNCTIONING SOCIETY

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

Tampereen yliopiston rakennusperinnön hoidon maisteriohjelma Olli-Paavo Koponen Arkkitehtuurin historia

Tampereen yliopiston rakennusperinnön hoidon maisteriohjelma Olli-Paavo Koponen Arkkitehtuurin historia Tampereen yliopiston rakennusperinnön hoidon maisteriohjelma 10.4.2019 Olli-Paavo Koponen Arkkitehtuurin historia Syksystä 2019 alkaen Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnan Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op Siirtymäsäännökset 2010 YPAT KOULUTUSOHJELMASSA JATKAVILLE (YPATohjelman uusilla YAP-opintosuunnan opintojaksoilla suorittaville) Ohje siitä miten uuden ohjelman opintojaksot korvaavat vanhan koulutusohjelman

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

KEMIANTEKNIIKAN DI-OHJELMA MASTER S DEGREE PROGRAMMES IN CHEMICAL ENGINEERING 2014-

KEMIANTEKNIIKAN DI-OHJELMA MASTER S DEGREE PROGRAMMES IN CHEMICAL ENGINEERING 2014- KEMIANTEKNIIKAN DI-OHJELMA 2014- MASTER S DEGREE PROGRAMMES IN CHEMICAL ENGINEERING 2014- Tuomo Sainio Head of Degree Programmes Room: 2117D Tel.: 040-3578683 E-mail: tuomo.sainio@lut.fi THESIS 30 cr 120

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

Tutkinto-ohjelma Tiedekunta Tutkinto Koulutusala Ohjauksen ala Bioteknologian tutkinto-ohjelma Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Tutkinto-ohjelma Tiedekunta Tutkinto Koulutusala Ohjauksen ala Bioteknologian tutkinto-ohjelma Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa, tilanne 27.2.2018 1. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavat koulutukset (ml. erilliset maisteriohjelmat ja koulutukset, joissa

Lisätiedot

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy 2016 Arkkitehtuurin laitos /wl Yleistä 1/2 Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy 2017 Arkkitehtuurin laitos 8.9.2017 /wl Yleistä 1/2 Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää:

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ssa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Pääaineen opinnot Pääaineen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti uusien tutkintorakenteiden mukaisesti. Jo suoritetut pääaineiden opinnot korvaavat uusien tutkintorakenteiden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Ma Ti Ke To Pe. Periodin alku yhteisen opetuksen yksikön opetusta: 9 Havainto-taidejakso viikot Otakaari 1 & Miestentie 3

Ma Ti Ke To Pe. Periodin alku yhteisen opetuksen yksikön opetusta: 9 Havainto-taidejakso viikot Otakaari 1 & Miestentie 3 Arkkitehtuuri 1 vsk Periodi I Viikot 37-43 Periodin alku yhteisen opetuksen yksikön opetusta: Havainto-taidejakso viikot 37-41 Otakaari 1 & Miestentie 3 ti 1..20 Opintoinfo * ARK-A00 1 Luennot L1 ARK-A00

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen

Lisätiedot

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmien kurssien lisäykset, poistot ja muutokset (LPM) vuoden opetusohjelmaan

Geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmien kurssien lisäykset, poistot ja muutokset (LPM) vuoden opetusohjelmaan Geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmien kurssien lisäykset, poistot ja muutokset (LPM) vuoden 2012-2013 opetusohjelmaan Maa-6 Geodesia Kurssien lisäykset: Maa-6.3261 Maa-6.3288 Engineering

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

Meritekniikan opetus Aalto-yliopistossa

Meritekniikan opetus Aalto-yliopistossa Meritekniikan opetus Aalto-yliopistossa Laradin Syyspäivät 23. - 24.9.2010 Aalto-yliopisto, Sovelletun mekaniikan laitos Opettava-tutkija Heikki Remes Aalto-yliopisto 23.9.2010 Tausta ja opetuksen lähtökohta

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2012-2013 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija osaa ne suoritettuaan

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM MEDIAN LAITOS 1 (5) Valokuvataide 27.6.2013 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM Valokuvataiteen koulutusohjelman (TaM 120 op) tutkinnon rakenne 2013 2014 ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestys

Lisätiedot

Havainto-taidejakso Tarkempi aikataulu kurssiohjelman mukaisesti Opetuspaikkana Otakaari 1A

Havainto-taidejakso Tarkempi aikataulu kurssiohjelman mukaisesti Opetuspaikkana Otakaari 1A Arkkitehtuuri 1 vsk Periodi I Viikot 37-41 Arkkitehtuuri 1 vsk Periodi I Viikot 42-43 Huom! Periodin viimeiset kaksi vkoa! Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai :00 :00 :00 :00 1..20 Opintoinfo

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ 1 (9) JOHTAMISKORKEAKOULU Huom.! Päivitetty 19.12.2013 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ talousjohtamisen opintosuunta (oppiaineet finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa TkT Marjatta Huhta, Metropolia 1 Esityksen sisältö Master s in Industrial Management ohjelman kokonaisuus, tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.

Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.) Opintotyyppi Syventäviä opintoja Koulutusala Kuvataideala

Lisätiedot

A YHTEISET OPINNOT. Sisältö OPETUSOHJELMA MAANTIETEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

A YHTEISET OPINNOT. Sisältö OPETUSOHJELMA MAANTIETEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 1 OPETUSOHJELMA MAANTIETEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 2014-2015 Sisältö A YHTEISET OPINNOT... 1 ALOITUSOPINNOT... 1 METODIOPINNOT... 1 MAANTIETEIDEN JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN PERUSOPINNOT (5116090)... 2 MAANTIETEEN

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 4.9.2019 Yleistä kieliopinnoista Suomen kieli ja viestintä Sisällys Toinen kotimainen kieli Englanti Muut vieraat

Lisätiedot